TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2005

Transkriptio

1 TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2005

2 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 26 ISBN ISSN Priimus Paino Oy

3 TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 Sisällys Työtehoseuran 82. toimintavuosi Työtehoseuran organisaatio Henkilöstö, toimintayksiköt ja toimitilat Maatalousosasto Metsäosasto Kotitalousosasto Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lönnrot Opisto Julkaisu- ja tiedotustoiminta Talous Jäsenet Jäsenyys ja yhteistoiminta Henkilökunta Työtehoseura ry:n säännöt KUTSU TYÖTEHOSEURAN JÄSENKOKOUKSEEN Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidetään tiistaina, toukokuun 23. päivänä 2006 alkaen klo Työtehoseuran päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa, Melkonkatu 16 A. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 edellyttämät asiat. Työtehoseuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen.

4 TYÖTEHOSEURAN 82. TOIMINTAVUOSI Tehokkuudella hyvinvointia Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Vuoden 2005 aikana Suomen, kuten koko läntisen Euroopan, talouskasvu oli edelleen suhteellisen verkkaista vilkastuen loppuvuotta kohden. Itäisen Euroopan talouskasvu sitä vastoin oli hyvinkin voimakasta. Energian, erityisesti öljyn, hinta nousi voimakkaasti syksyllä pudoten jonkin verran loppuvuodesta. Polttoöljyn hinta on kohonnut viimeisen viiden vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi 90-luvulla vallinneeseen hintatasoon verrattuna. Kiinnostus Työtehoseuran vahvojen osaamisten alueisiin energian säästöön ja kotimaisen energian käyttöön lämmityksessä säilyi ja lisääntyi entisestään sekä kuluttajien, pienteollisuuden että maatilojen piirissä. Erityisen voimakkaasti kohosi kiinnostus pellolla tuotetun energian käyttömahdollisuuksista. Kauran elintarvikehinnan laskiessa sen taloudelliset edellytykset lämmityskäytössä paranivat. Työvoiman osaamisen tarve yrityksissä lisääntyi, jolloin kiinnostus sekä aikuiskoulutuskeskuksen että Lönnrot Opiston ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen kasvoi edelleen voimakkaasti. Edellisen strategiakauden päättyessä arvioitiin kulunutta viisivuotiskautta ja aloitettiin uuden strategian rakentaminen. Sidosryhmäanalyysissä todettiin asiakkaiden tuntevan Työtehoseuran toiminnot pääosin yksikkötasolla. Toimintoja pidettiin sinällään hyvinä ja laadukkaina. Uusi strategiasuunnitelma valmistuu kevään 2006 valtuuskunnan kokoukseen arvioitavaksi. Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Finlandia-talossa seminaari, jossa juhlapuhujana oli opetusministeri Tuula Haatainen. Juhlavuoden aikana aikuiskoulutuskeskus esittäytyi useissa eri tilaisuuksissa, kuten messutapahtumissa, eri puolilla maata. Toinen kertomusvuoden merkittävä tapahtuma oli kansainvälinen konerengaskongressi, joka järjestettiin heinäkuussa Jyväskylässä. Kongressiin osallistui yhteensä 170 henkilöä 13 eri maasta. Valtiovallan tervehdyksen kongressiin toi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja. Työtehoseuran henkilöstön kokonaismäärä kasvoi hieman 186 henkilöön. Tutkimustoiminnoissa henkilöstömäärä väheni, kun taas koulutustoiminnoissa henkilöstömäärä vähän kasvoi. Kehityskeskusteluissa arvioitiin ja haettiin kaikille omakohtaisia koulutustarpeita ja kannustettiin ammatillisen koulutuksen lisäämiseen. Opetushenkilöstö osallistui edelleenkin aktiivisesti sekä pedagogisen pätevyyden saavuttamisen edellyttämään että valtakunnallisiin opetustoiminnan kehittämiskoulutuksiin. Sekä koulutustoiminnan että osa tutkimustoiminnan johtohenkilöstöstä sai valmiiksi johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksen. Teknistä työskentely-ympäristöä kehitettiin ja uudistettiin paremmin käyttöön sopiviksi. Kertomusvuonna puutarhaopetus joutui siirtymään väliaikaisiin tiloihin rakennuksessa 8 ilmenneiden home-esiintymien takia. Uuden, lähinnä puutarhaopetuksen käyttöön tarkoitetun rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vielä saman vuoden syksynä. Samoin ostettiin Rajamäen toimipisteen tonttialue Altia Oyj:ltä, yhteensä lähes 16 hehtaaria. Työtehoseuran päätoimiston siirtyminen Rajamäelle lisää siellä toimistotilan tarvetta syksystä 2006 lähtien. Tutkimustoiminnassa kansainväliset yhteisprojektit ovat luonnollinen osa toimintaa. Yksiköiden tehtäväkenttään liittyy myös kiinteästi tutkijoiden osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin samoin kuin erilaisiin työryhmiin. Vuoden aikana osallistuttiin Työtehoseuran strategian mukaisesti aktiivisesti erilaisten kotimaisten toimialan yhdistysten toimintaan. Työtehoseuran vahva tiedottaminen näkyi tutki- 4 Työtehoseuran vuosikirja 2005

5 Konerengaskongressissa oli puhumassa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (keskellä), joka on kuvassa tauolla Tarmo Luoman ja Seppo Pentin kanssa. Kuva: Arto Mutikainen joiden aktiivisena luennointina erilaisissa tilaisuuksissa samoin kuin kirjoituksina sekä omiin julkaisuihin että erilaisiin ammattilehtiin. Maatalousosaston tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet ovat maatalouden ja sitä lähellä olevien elinkeinojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Kertomusvuonna toiminnan painopisteinä olivat työntutkimuksen samoin kuin pellolta saatavan energian tutkimukset. Metsäosasto on erikoistunut yksityismetsätalouden, metsä- ja puutuotealan pienyrittäjyyden sekä metsäalan pienteknologian ja bioenergian käyttöön. Toiminta on jäsennelty neljälle tulosalueelle: yksityismetsätalouden ja metsäalan pienyritystoiminta, bioenergia, metsäalan pienteknologia ja TTS Wood puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen. Vuoden aikana vahvistui erityisesti kotimaisen bioenergian käytön tutkimus- ja kehitystyö. Kotitalousosaston työ tähtää työmenetelmien tehokkuuden ja tuottavuuden sekä työympäristöjen ja -välineiden toimivuuden edistämiseen kotitalouksissa ja kotitalouksien tehtäviä hoitavissa yrityksissä ja organisaatioissa. Erityisesti kotien palvelutoiminnan kehittäminen näkyi vahvasti kertomusvuonna kotitalousosaston toiminnassa. Kotitalousosaston tutkimustulosten hyvä käyttökelpoisuus samoin kuin oman tiedotustoiminnan aktiivisuus tuli esiin edelleenkin hyvässä näkyvyydessä erilaisissa tiedotusvälineissä. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä on antaa toisen asteen ammatillista koulutusta lähinnä aikuisväestölle. Tavoitteena on tuottaa sellaista ammatillista osaamista, joka parantaa sekä yritysten että koko yhteiskunnan menestymistä. Aikuiskoulutuskeskuksen koulutusaloja ovat autoala, kuljetus- ja logistiikka-ala, maarakennusala, puutarha-ala sekä puu- ja verhoiluala. Lisäksi koulutusaloja vastaavana yksikkönä toimii yrityspalveluyksikkö, jonka tehtävänä on kehittää yritystoimintaa ja yrittäjyyteen liittyvää koulutusta sekä kehittää yritysyhteistyötä. Vuonna 2005 koulutustoiminnan volyymi pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Koulutuksen hyvä laatu näkyi sekä suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna että koulutuksensa päättäneiden erittäin hyvänä työllistymisenä. Lönnrot Opiston tavoitteena on hyvinvointia, mielihyvää ja viihtymistä tuottavan tuotteistamis-, tuotanto- ja palveluosaamisen lisääminen matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. Toimintavuonna 2005 koulutettiin sekä nuoria että aikuisia matkailualalle, hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualalle. Opetussuunnitelman painotukset ruokakulttuuriin ja kulttuurimatkailuun tuotiin käytäntöön erilaisten oppimisympäristöjen ja asiakastilaisuuksien kautta. Kehittämishankkeet olivat sekä omaa oppimista ja opetustoimintaa kehittäviä että alueella yhteistyössä muiden oppilaitosten, toimijoiden tai yritysten kanssa toteutettavia hankkeita. Hankkeista saadut tulokset olivat kaikkien osapuolien kannalta hyvin positiivisia. Työtehoseuran vuosikirja

6 TYÖTEHOSEURAN ORGANISAATIO JA HALLINTO 2005 JÄSENKOKOUS VALTUUSKUNTA JOHTOKUNTA JOHTORYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA KOULUTUSJOHTOKUNTA TALOUSHALLINTO MAATALOUS- TOIMIKUNTA METSÄTALOUS- TOIMIKUNTA KOTITALOUS- JA KULUTTAJATOIMIKUNTA AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KOULUTUS MAATALOUS Maaseutuyritysten työ- ja tuotantomenetelmät Tuotantorakennukset Maatalouskoneet ja -laitteet METSÄTALOUS Yksityismetsätalous ja metsäalan pienyritystoiminta Bioenergia Metsäalan pienteknologia TTS Wood - puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen KOTITALOUS Asuminen, asunto ja kiinteistö Kodin teknologia Kotitalouden palvelut ja yritystoiminta AIKUISKOULU- TUSKESKUS Auto Kuljetus ja logistiikka Maarakennus Puu ja verhoilu Puutarha Yrityspalvelu LÖNNROT OPISTO Matkailu Ravintola-ala Kuluttajapalvelut Kotitalous 6 Työtehoseuran vuosikirja 2005

7 VALTUUSKUNTA PUHEENJOHTAJA SAILAS, RAIMO, valtiosihteeri VARAPUHEENJOHTAJAT HEINO, JAN, pääjohtaja WILSKA, MARITA, ylijohtaja JÄSENET ERIKSSON, BO GÖRAN, ylijohtaja HAUTOJÄRVI, SIRKKA, kansliapäällikkö HEINÄLUOMA, EERO, puheenjohtaja, valtiovarainministeri (24.5. alkaen) HUSMAN, KAJ, professori KEMPPAINEN, ERKKI, ylijohtaja KILPIÖ, EILA, professori KOLLI, ESKO, pankinjohtaja (24.5. alkaen) KOPONEN, MARKKU, koulutusjohtaja (24.5. alkaen) LÄHDESMÄKI, TIMO, ylijohtaja METSOLA, PEKKA, toiminnanjohtaja MÄKINEN, PAAVO, toiminnanjohtaja (24.5. saakka) MÄNTYHARJU, JARMO, maanviljelijä (24.5. alkaen) NISSILÄ, KIMMO, johtaja NORDLING, KIM, toimitusjohtaja OKSANEN, ANTTI, vuorineuvos (24.5. saakka) PALOJÄRVI, LAURI, johtaja PEHKONEN, AARNE, professori PELTOLA, OLAVI, maanviljelijä PERHO, MAIJA, kansanedustaja PULLIAINEN, ERKKI, kansanedustaja PURHONEN, KARI, johtaja (24.5. saakka) RAHKONEN, SUSANNA, kansanedustaja RAITIO, HANNU, ylijohtaja REHNSTRÖM, PETER, toimitusjohtaja REUNALA, AARNE, ylijohtaja RUSKA, ILKKA, ylijohtaja SAARIMÄKI, PENTTI, eläkevakuutusjohtaja SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja SUIHKONEN, MATTI, johtaja VAINIO, HANNU, metsäpäällikkö (24.5. saakka) VAITTINEN, JARMO, kansliapäällikkö VANHANEN, MATTI, pääministeri VIHRIÄLÄ, JUKKA, kansanedustaja JOHTOKUNTA PUHEENJOHTAJA TARASTI, LAURI, hallintoneuvos VARAPUHEENJOHTAJA PEKKALA, ELISE, hallitusneuvos JÄSENET HAUKKASALO, HANNU, maakuntainsinööri LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja MATTILA, ILPO, jaostopäällikkö VALTANEN, HANNU, johtaja WALLIN, JYRKI, toiminnanjohtaja SIHTEERI MALMI, ANTERO, talouspäällikkö JOHTORYHMÄ PUHEENJOHTAJA LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja, maatalousosaston päällikkö oto VARAPUHEENJOHTAJA KASANEN, PIRKKO, kotitaloustutkimuksen tutkimusjohtaja JÄSENET LOUHIKOSKI-ALASUUTARI, TERTTU, Lönnrot Opiston rehtori MALMI, ANTERO, talousosaston päällikkö MÄENPÄÄ, KEIJO, koulutusjohtaja RIPATTI, PEKKA, metsätutkimuksen tutkimusjohtaja SIHTEERI BACKMAN, RIITTA, johdon sihteeri TILINTARKASTAJAT JOHNSSON, CARL ERIK, kauppat. maist. KHT Ernst & Young Oy VARATILINTARKASTAJAT HALLBÄCK, KRISTIAN, dipl. ekonomi, KHT Ernst & Young Oy VALVONTATARKASTUS Ernst & Young Oy Työtehoseuran vuosikirja

8 KOKOUKSET JÄSENKOKOUKSET Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidettiin toukokuun 24. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maat. ja metsät. toht. Jouko Mäkelä. Jäsenkokous käsitteli ja hyväksyi johtokunnan toimintakertomuksen vuodelta Tilinpäätös vahvistettiin yksimielisesti ja johtokunnalle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta Jäsenkokous päätti myös valtuuskunnan esitykseen perustuen Työtehoseuran jäsenmaksujen suuruuden vuodeksi Työtehoseuran tilintarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2006 hallintoa ja tilejä valittiin Carl Erik Johnsson, KHT ja Ernst & Young Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Kristian Hallbäck, KHT ja Ernst & Young Oy. Valvontatarkastuksen suorittaa edelleen Ernst & Young Oy. Valtuuskunnan jäsenmääräksi päätettiin 29 henkilöä. Erovuorossa olleista valtuuskunnan jäsenistä valittiin kokouksesta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi uudelleen Bo Göran Eriksson, Eila Kilpiö, Susanna Rahkonen, Peter Rehnström, Ilkka Ruska, Pentti Saarimäki ja Jukka Vihriälä. Uusiksi jäseniksi valittiin Eero Heinäluoma, Markku Koponen ja Jarmo Mäntyharju. Eläkkeelle siirtymisensä johdosta eroa pyytäneen Hannu Vainion kolmivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi valittiin Esko Kolli. VALTUUSKUNNAN KOKOUKSET Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin huhtikuun 21. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Valtuuskunta käsitteli Työtehoseuran toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vuodelta 2004, jotka päätettiin esittää jäsenkokoukselle hyväksyttäviksi. Valtuuskunnan syyskokous pidettiin marraskuun 25. päivä Työtehoseuran päätoimistossa. Valtuuskunta hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Johtokunnan jäsenten lukumääräksi vuonna 2006 vahvistettiin kuusi. Johtokunnan puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin uudelleen erovuorossa ollut hallintoneuvos Lauri Tarasti. Johtokunnan jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin uudelleen erovuorossa olleet toimitusjohtaja Tarmo Luoma ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET Johtokunta johti Työtehoseuran toimintaa toimeenpanevana elimenä sääntöjen edellyttämällä tavalla. Johtokunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. 8 Työtehoseuran vuosikirja 2005

9 HENKILÖSTÖ, TOIMINTAYKSIKÖT JA TOIMITILAT Rajamäellä alkoi kesällä Puutarhatalon rakentaminen, ja se saadaan käyttöön kesällä Reilun 2000 m2:n rakennukseen tulee 10 luokkaa ja erityisopetustiloja pääasiassa puutarha-alan käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Kaartinen Ky ja pääurakoitsija on Rakennustoimisto Nousiainen Oy Keravalta. Aikuiskoulutuksen maarakennusala vastasi rakennuksen pohja- ja täyttötöistä sekä varsin laajoista viemäröinneistä. Kuva: Urpo Nurmisto HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa taulukon mukainen. Yhteensä Työtehoseurassa oli henkilöstöä 186. Taulukossa ei ole mukana opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia eikä muuta sivutoimista henkilöstöä. Henkilöstöluettelo alkaa vuosikirjan sivulta 82. Henkilöstön määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhdeksällä henkilöllä. Viiden viimeisen vuoden aikana henkilöstön määrä on kasvanut 148:sta 186:een henkilöön eli määrän kasvu on ollut noin 5 prosenttia. PÄÄTOIMISTO Päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa työskentelivät toimitusjohtajan lisäksi seuraavat yksiköt: metsäosaston tutkimusjohtaja ja osa osaston tulosalueista talousosaston henkilöstö- ja taloushallinto sekä tiedotus. Työtehoseuran omistamat 525 neliömetrin toimistotilat Tehotalossa Kiinteistö Oy Melkonkatu 16:ssa olivat kokonaan omassa käytössä. Lisäksi samasta kiinteistöstä oli vuokrattuna lisätilaa 66 neliömetriä metsäosaston käyttöön saakka. TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SEKÄ MUUT TOIMIPISTEET Tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Nurmijärven Rajamäellä toimivat seuraavat Työtehoseuran yksiköt: Työtehoseuran henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava (lukuunottamatta opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia ja muuta sivutoimista henkilöstöä): Sukupuoli Ikä Ikäryhmät Työkok. TTS:ssa M N yht. k.a k.a v Yli 10 v hlö hlö hlö v hlö hlö hlö v hlö hlö Tutkimus Hallinto ja palvelut Lönnrot Opisto - opettajat muut Aikuiskoulutuskeskus - kouluttajat muut Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja

10 AJO- JA TYÖ- HARJOITTELUALUE Vihtijärvi AIKUISKOULUTUS Työtehoseuran toimipisteet. Kotisivuilla on luettavissa ja tulostettavissa ajo-ohjeet kaikkiin toimipisteisiin. maatalousosasto metsäosasto, osa tulosalueista kotitalousosasto talousosaston kiinteistö- ja huoltopalvelu ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Työtehoseura osti Altia Oyj:ltä Rajamäellä olevat 15,9 hehtaarin tutkimus- ja koulutuskeskuksen maa-alueet, joilla sijaitsevat Työtehoseuran omistamat neliömetrin toimitilakiinteistöt. Lisäksi aikuiskoulutuskeskuksen käytössä oli Rajamäellä Työtehoseuran omistaman Kiinteistö Oy Kurssirinteen opiskelija-asuntola neliömetriä. Rajamäellä aloitettiin uuden neliömetrin suuruisen puutarhatalon rakentaminen. Rakennukseen tulee luokka- ja hallitilaa lähinnä puutarha- ja autoalojen käyttöön. Rakennus valmistuu keväällä Rakennus korvaa nykyisen rakennuksen n:o 8, jonka käytöstä jouduttiin luopumaan vuoden 2005 alussa kuntotarkastuksen tulosten perusteella. Rajamäellä oppilasasuntolana toimiva Kiinteistö Oy Kurssirinne liitettiin kaukolämpöverkkoon. Vantaalla toimi aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimipiste Työtehoseuran omistamassa Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:ssa ja Vihdissä aikuiskoulustuskeskuksen ajo- ja työharjoittelualue. Vuoden aikana Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:n pysäköinti- ja piha-alue asfaltoitiin sekä tehtiin viheralueiden istutukset. Työtehoseuran Lönnrot Opisto toimi Sammatissa sijaitsevissa toimitiloissa, joissa peruskorjattiin sosiaalitiloja ja navettarakennuksen vinttitiloja. Lisäksi Työtehoseura omistaa Rajamäellä tutkimus- ja koulutuskeskuksen tonttialueeseen liittyvän 5,1 hehtaarin teollisuustontin ja puistoalueen sekä Rajamäen asuntoalueeseen liittyvän 3,7 hehtaarin kerrostalo-, rivitalo- ja puistotonttialueen. Sammatissa Työtehoseura omistaa 55,4 hehtaarin pelto- ja metsäalueet. Pellot olivat vuokrattuina ulkopuoliselle. Toimitilojen käyttö (kerros-m2) vuoden 2005 lopussa: Toimi- Maa- Metsä- Koti- Ammat. Lönnrot Muu Yht. tilat talous- osasto talous- aikuis- Opisto oma osasto osasto koul.keskus käyttö - Helsingissä Rajamäellä Vantaalla Vihdissä Sammatissa Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja 2005

11 MAATALOUSOSASTO tutkii ja kehittää työ- ja tuotantomenetelmiä, tuotantorakennuksia sekä maatalouskoneita ja -laitteita. TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUS- TOIMIKUNTA ( ) SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja AHOKAS, JUKKA, professori ESKOLA, ERKKI, toimistopäällikkö HAAPALA, HANNU, professori HELMINEN, JAAKKO, neuvontapäällikkö HIMANEN, MARKKU, ylitarkastaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja PUURUNEN, MAIJA, professori PUUSTINEN, MARKKU, tutkija RAUMA, SAMPO, johtaja SALONIEMI, HANNU, dekaani TERTSUNEN, VEIKKO, toimitusjohtaja TIAINEN, SIMO, tutkimuspäällikkö, sijaisena toiminut ÅBERG, JOHAN TIIHONEN, JUKKA, asiamies VÄYRYNEN, LEENA, koulutuspäällikkö KIRKKARI, ANNA-MAIJA, johtava tutkija, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Työtehoseuran maatalousosasto edistää maataloutta ja sitä lähellä olevia elinkeinoja harjoittavien yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja tuotantoon liittyviä inhimillisiä arvoja. Tutkimusja kehittämistyön kohteina ovat työ- ja tuotantomenetelmät, tuotantorakennukset sekä maatalouskoneet ja -laitteet. Osaston toiminnan tavoitteina ovat työtä ja työntekijää säästävät ratkaisut; tuotannollisina tavoitteina ovat tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen ja inhimillisinä tavoitteina turvallisuuden, terveellisyyden, tyytyväisyyden ja ekologisuuden parantaminen. Maatalousosastolla tehtävissä hankkeissa pyritään välittömästi soveltamiskelpoisiin tuloksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelee lähinnä maatalousyrittäjiä sekä muita puutarha- ja maaseutuyrittäjiä, mutta myös alan neuvontaa, hallintoa, opetusta ja kauppaa. Tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi maatalousosasto tiedottaa, antaa neuvontaa ja tarjoaa suunnittelupalveluja. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää maatalouden rationalisointiin tukea, jolla päivitetään esimerkiksi maatalouden työnormeja ja maatalouskoneiden kustannus- ja urakointihintatietoja. Vuonna 2004 alkaneessa ja 2005 jatkuneessa maatalousosaston strategian tarkennustyössä jo perinteisesti vahvaa työntutkimusta painotettiin. Tutkimusaluetta tullaan vielä jatkossa vahvistamaan muun muassa koulutuksen keinoin. Kertomusvuonna Työtehoseura solmi yhteistyösopimuksen ProAgria-yhtymän kanssa. Sopimus kattaa Työtehoseuran maatalousosaston ja ProAgrian teknologianeuvonnan kehitystyön kone-, tuotanto-, rakennus- ja energianeuvonnassa. Tavoitteena on yhdessä kehittää menetelmiä, toimintatapoja ja osaamista sekä tehostaa tiedonkulkua toisaalta tutkimuksesta neuvontaan ja myös toisinpäin. Toukokuussa allekirjoitettiin myös toinen merkittävä yhteistyösopimus, jolla perustettiin maatalousteknologian tutkimusta yhdistävä Agroteknologiaverkosto. Verkostoon kuuluvat Työtehoseuran lisäksi Helsingin yliopiston agroteknologian laitos, MTT:n maatalousteknologian tutkimus (Vakola) sekä Teknologiateollisuus ry:n Maatalouskoneet-toimialaryhmä. Agroteknologiaverkoston tavoitteena on edistää suomalaisen maatalouden ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä teknologisen tutkimuksen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ja opetuksen keinoin. Kansainvälistä yhteistoimintaa hoidettiin muun muassa Pohjoismaiden Maataloustutkijain Yhdistyksen (PMY-NJF), Kansainvälisen maataloustekniikan yhdistyksen (CIGR), Eurooppalaisen maatalousteknologiayhdistyksen (EurAgEng), Kansainvälisen maatalouden työntutkimusjärjestön (CIOSTA), YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) ja Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) kautta sekä suoraan ulkomaisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kesken. Maatalousosasto vastaa tällä hetkellä muun muassa NJF:n Suomen osaston sihteerin tehtävistä, FinAgEng:n puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, EurAgEngin hallituksen Suomen edustuksesta, CIGR:n työtieteen jaoston johdosta, ERYn varapuheenjohtajan tehtävistä, Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton (YTY) puheenjohtajuudesta sekä syksyllä 2003 perustetun Maatilarakentamisen asiantuntijat ry:n puheenjohtajuudesta. Työtehoseuran vuosikirja

12 Maatalousosasto oli päävastuullisena järjestämässä kansainvälistä IMR konerengaskongressia Jyväskylässä heinäkuun lopulla. Osallistujia tapahtumassa oli 13 maasta. Kuvassa heistä ovat Suolahden satamassa illanvietossa vasemmalta Tarmo Luoma, Arne Schieder ja Brigitte Neugebauer Saksasta, Patrick Peterschmitt Ranskasta, James Playfair-Hannay Skotlannista, Göran Abrahamsson Ruotsista, Seppo Pentti ja Euroopan konerengasjärjestön johtokunnan puheenjohtaja Marc Kreis Luxemburgista. Kuva: Arto Mutikainen MAATALOUSOSASTON TULOSALUEET Maaseutuyritysten työ- ja tuotantomenetelmien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa tietoa yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, tuotannon tehostamisesta, töiden organisoinnista sekä maatilayritysten johtamisesta ja verkottumisesta. Tavoitteena on kehittää työsysteemin toimintaa tehokkaaksi, mutta samalla inhimillisesti miellyttäväksi parantamalla työsysteemin osien yhteensopivuutta. Tulosalueen piiriin kuuluu myös työympäristötutkimus, jonka tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Tuotantorakennusten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnallisesta, turvallisesta, terveellisestä ja taloudellisesta rakentamisesta sekä tilatason energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Maatalousrakennusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta edistetään kehittämällä suunnittelukäytäntöä ja koko rakennuttamisprosessia. Tuotantorakennusten tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluvat myös erilaisten rakennusteknisten ratkaisujen kehittäminen, tuotantorakennusten työturvallisuus, hygienia ja ilmanvaihto. Maatalouskoneisiin ja -laitteisiin liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävänä on selvittää maatalousyritysten käytössä olevien koneiden ja laitteiden kannattavuutta sekä käytön tehokkuutta ja ergonomisuutta. Tavoitteena on myös arvioida automaation ja työtä helpottavien laitteiden vaikutusta työaikaan, työn sisältöön ja kuormittavuuteen. Maatalousosaston tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on välittää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rationalisointiin liittyvää tutkimustietoa sen tarvitsijoille. Osasto tiedottaa tutkimustuloksista tutkimusraporttien lisäksi Teholehdessä ja tiedotteissa sekä osaston ulkopuolisissa kanavissa. Lisäksi osaston tutkijat käyvät aktiivisesti pitämässä esitelmiä ja luentoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin seminaareissa. Osaston tutkimushankkeiden referaatit löytyvät myös Työtehoseuran kotisivulta Internetissä ( MAASEUTUYRITYSTEN TYÖ- JA TUOTANTO- MENETELMIEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- TOIMINTA. MAATILAN KOKONAISTYÖMÄÄRÄN SUUNNITTELU (2004 ) Tutkimuksen tavoitteena on kehittää suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän määrittämiseen. Tarve suunnitteluapuvälineestä on erittäin suuri Suomen maatalouden käydessä läpi EU-jäsenyydestä alkanutta historiallisen suurta rakennemuutosta. Jo laajentaneet tilat pitävät työmäärän lisääntymistä suurimpana laajentamiseen liittyvänä ongelmana. Suunnittelutyökalulla on voitava dynaamisesti kuvata kokonaistyömäärää erilaisilla aikajänteillä. Työkalun tulee olla yhteensopiva työntutkimuksen perusaineiston ja muiden suunnittelun apuvälineiden kanssa. Tarkoituksena on lisätä huomiota työmenetelmä- ja konevalinnoista sekä tuotannon laajuudesta aiheutuvaan työmäärään jo suunnitteluvaiheessa. Kertomusvuonna kerättiin maatilan työjärjestelmien mallintamisen perustana olleiden neljän 12 Työtehoseuran vuosikirja 2005

13 esimerkkitilan tiedot MTT:n taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitoaineistosta sekä maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen (TIKE) peltolohkorekisteritiedoista. Tämän lisäksi tehtiin tilakäynnit kyseisillä tiloilla. Tutkimuksessa koottiin Työtehoseurassa vuosina laaditut keskeisimmät maataloustöiden standardiajat tiedostomuotoon. Tietojen esitysmuotoa muokattiin vastaamaan suunnittelutyökalun tarpeita. Lypsytyön alkuperäisiä standardiaikoja jalostettiin laajempiin työkokonaisuuksiin hankkeen apuvälineeksi valitulla WebGPSS-simulointiohjelmalla. Suunnittelutyökalun kehittäminen käynnistyi työkalun sisällön ja rakenteen selvitystyöllä. Työkalun varsinainen ohjelmointi ja testaus ajoittuvat vuodelle Tutkimushanke toteutetaan Työtehoseuran maatalousosastolla yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) taloustutkimuksen kanssa. Hanke on työministeriön Tykes-ohjelman rahoittama, ja sen on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Veli-Matti Tuure - Eerikki Kaila - Ilkka Maasola - Hanne Siikström LUOMUTILOJEN ERIKOISTUMINEN YHTEISTYÖN AVULLA ( ) Maa- ja metsätalousministeriön Luomututkimusohjelman rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, miten luomutuotantoa harjoittavien tilojen olisi mahdollista tehostaa tuotantoaan tuottajien välisen yhteistyön avulla säilyttäen tilan tuotannossa luomutuotannon vaatima monipuolisuus tai jopa lisäten sitä. Tutkimuksessa kartoitettiin luomutilojen yhteistyön taloudellisia, teknologisia, ekologisia sekä sosiaalisia hyötyjä ja esteitä käytännössä toimivilta yhteistyötiloilta, kirjallisuudesta ja tilamallinnuksella. Tilamallinnuksen tavoitteena oli saada rakennettavien tuotantomallien avulla selville tilojen välisen yhteistyön vaihtoehtoja sekä osoittaa havainnollisesti eri toimintojen muuttuminen ja vaikutukset, jos yhteistyöhön ryhdytään. Saadun tiedon perusteella pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksentekoon siten, että kynnys yhteistyöhön madaltuisi. Eri tuotantosuuntien välinen yhteistyö, erityisesti kasvin- ja kotieläintuotantotilojen välillä, lisää viljelykierron monipuolisuutta. Kasvinviljelytilan viherlannoituskasvustot tulevat hyödynnetyiksi karjan rehuna ja myyntikasveille vapautuu lisää tuotantoalaa, kun yhteistä nurmialaa voidaan viljelykierrossa vähentää. Ravinnetaseiden avulla tarkasteltaessa ravinteidenkäytön tehostuminen ja potentiaalisten ravinnehuuhtoumien vähentyminen on havaittavissa. Tuotannon kasvu viljelykierron tehostuessa lisää kokonaistyömäärää, mutta tuotettua yksikköä kohden työnkäyttö tiloilla tehostuu. Saman tuotantosuunnan tilojen yhteistyöllä erityisesti karjantuotannossa pystytään tekemään kustannustehokkaampia ja isompia investointeja (esim. yhteisnavetat) ja sitä kautta osakkailla on mahdollisuus erikoistua tuotannon johonkin osaalueeseen. Työnjako tällaisissa tapauksissa vähentää myös osakkaiden työmäärää yksin toimimiseen verrattuna ja lisää jaksamisen kannalta tärkeää vapaa-aikaa. Yhteistyötä suunniteltaessa on keskeistä valita, mihin yhteistyöllä pyritään: mitä tuotantosuuntaa, myyntikasvimäärää tai työhuipun tasoittamista yhteistyön avulla tavoitellaan kehitettäväksi ja mihin suuntaan. Näillä valinnoilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tilojen tuloihin, työmääriin, tarvittaviin investointeihin ja ravinteidenkäytön tehokkuuteen haluttuun suuntaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Työtehoseuran ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) taloustutkimuksen sekä kasvintuotannon tutkimuksen kanssa.. Loppuraportti luovutetaan rahoittajalle ja tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan Työtehoseuran julkaisuna keväällä Markku Lätti HALLIKASVATUKSEN VAIKUTUS TYÖNKÄYTTÖÖN, TYÖMENETELMIIN JA -OLOSUHTEISIIN MINKKI- TILOILLA (2005 ) Turkistuotanto on kansantaloudellisesti merkittävä vientitulojen tuoja ja työllistäjä. Turkistuotannon ansiosta monet maaseutukunnat ovat elinvoimaisia, ja ne ovat voineet säilyttää peruspalvelunsa ja jopa kehittää niitä. Turkistilojen määrä kuitenkin vähenee koko ajan ja jäljelle jäävien kannattavuuden varmistamiseksi yksikkökoon tulisi kaksinkertaistua vuodessa. Se edellyttää tarkempaa tuotannon suunnittelua ja tuotantomenetelmien valintaa. Viidennes turkistuottajista aikookin lisätä tuotantoaan vuoteen 2010 mennessä. Tuotannon lisääjistä viidennes aikoo rakentaa uuden hallikasvattamon. Se antaa erinomaiset mahdollisuudet Turkiseläinten hallikasvatus voi olla yksi keino houkutella nuoria yrittäjiä alalle. Lisäksi hallikasvatus on ympäristön kannalta kestävämpi tuotantomenetelmä. Kuva: Markku Lätti Työtehoseuran vuosikirja

14 erikoistua ja kasvattaa suurempaa eläinmäärää pienemmällä maapinta-alalla tinkimättä minkkien käytettävissä olevasta häkkipinta-alasta. Lisäksi kiipeilyhäkeillä varustetun hallikasvattamon investointikustannukset eläintä kohti eivät nouse korkeammiksi kuin perinteisten varjotalokasvattamojen, joihin ei ole asennetttu kiipeilyhäkkejä. Hankkeen tavoitteena on selvittää minkinkasvatuksen työmenetelmät, työvaiheiden työnmenekit, ergonomia, työturvallisuus ja kasvatustilojen toiminnallisuus halli- ja varjotalokasvattamoissa tuotannon suunnittelun, menetelmäkehityksen, toimivan lomitusjärjestelmän rakentamisen sekä työympäristön parantamisen apuvälineiksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää kiipeilyhäkkikasvatuksen soveltuvuutta minkinkasvatukseen halliolosuhteissa tuottajan työn kannalta. Tutkimushanke toteutetaan Työtehoseuran maatalousosastolla yhteistyössä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton kanssa. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto sekä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry. ja sen paikallisyhdistykset. Markku Lätti - Veli-Matti Tuure - Miia Maasola - Leila Warén MUNIVIEN KANOJEN TULEVAISUUDEN TUOTANTO- YMPÄRISTÖT (2004 ) Munivien kanojen pitäminen nykymuotoisissa varustelemattomissa häkeissä on kielletty vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko erityyppisissä lattiakanaloissa tai varustelluissa häkeissä eli niin kutsutuissa virikehäkeissä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa munantuottajille, rehuteollisuudelle, pakkaamoille ja hallinnolle virikehäkki- ja osaritilälattiakanaloista mahdollisina tulevaisuuden munantuotantomuotoina. Tutkimuskohteina ovat muun muassa virikehäkkikanaloiden ruokintastrategiat, teknologiaratkaisut ja kanojen hyvinvointi erilaisissa tuotantoympäristöissä sekä tuotantoympäristömuutosten taloudelliset vaikutukset. Työtehoseuran osuudessa selvitetään tilatutkimuksin vaihtoehtokanaloiden työmäärää, työolosuhteita ja toiminnallisuutta. Lattiakanaloissa tutkitaan erityisesti ilmanlaatua ja virikehäkkikanaloissa virikevarusteiden aiheuttamaa lisätyötä kanalassa sekä häkkien teknologista toimivuutta. Tutkimuksessa on mukana kuusi lattiakanalaa ja kahdeksan virikehäkkikanalaa. Tilatutkimukset tehdään yhteistyössä Suomen siipikarjaliiton kanssa, joka tekee tiloilla tuotannonseurantaa. Tutkimus jatkuu vuoden 2006 loppuun. Tutkimusta koordinoi MTT:n kotieläintuotannon tutkimus. Tutkimusosapuolina ovat lisäksi Työtehoseura, Siipikarjaliitto, MTT:n taloustutkimus ja Eläinlääkinta- ja elintarvikelaitos (EELA). Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Rehuraisio Oy, Suomen Rehu Oy, Triotec Oy ja Munakunta. Reetta Palva - Mika Peltonen - Miia Maasola KYLMÄLLE ALTISTUMINEN MAIDONTUOTANNOSSA (2005 ) Maataloustyöntekijät ovat Suomessa suurin työntekijäryhmä, joka altistuu työssään kylmälle. Tavoitteena on selvittää, kuinka suuren osuuden työajasta maataloustyötä maitotiloilla tekevät viljelijät ja lomittajat työskentelevät kylmissä olosuhteissa ja minkä töiden yhteydessä kylmälle eniten altistutaan. Tutkimuksessa on selvitetty maatilarekisterin, maatalouslaskennan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastoaineistojen avulla maidontuotantotilojen, maidontuottajien ja lomittajien lukumäärät sekä maitotilojen tilakokoluokkajakaumat TE-keskusalueittain. Tutkimuksessa selvitetään tyypillisimmät navettatyypit, työmenetelmät ja työmenetelmäyhdistelmät karjakokoluokittain useiden viimeaikaisten ja käynnissä olevien hankkeiden tila-aineistojen avulla. Tilakokoluokille laaditaan malleja, joihin sisällytetään kotieläinten hoitotyöt ja muut pakolliset päivittäiset työt tyypillisimpine menetelmineen ja työnmenekkitietoineen. Tilamalleihin yhdistetään lämpöolojen olosuhdetiedot. Mallien avulla määritetään keskimääräinen altistuminen kylmille olosuhteille tilakokoluokittain ja alueittain. Tulosten perusteella voidaan myös kartoittaa ne työnvaiheet, joissa joudutaan siirtymään kylmien ja lämpimien tilojen välillä. Kylmäaltistumisen kannalta ongelmallisten töiden tunnistaminen mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen sekä siten työn ja työympäristön suunnittelun ja toteuttamisen terveellisemmäksi ja turvallisemmaksi perusteita toiminnalliseen suunnitteluun. Tilamalleja voidaan käyttää myöhemmin myös muuhun työympäristön olosuhteista johtuvan altistumisen tutkimiseen, kun altisteen voimakkuus tai pitoisuus vaihteluineen työtilassa tunnetaan. Tutkimusta rahoittavat Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Työsuojelurahasto. Hanke päättyy toukokuussa Tulokset ovat käytettävissä kesällä Veli-Matti Tuure - Leila Warén - Hanne Siikström SUHTEELLISESTI VAARALLISIMMAT MAATALOUSTYÖT (2005 ) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla tehtävässä hankkeessa selvitetään maataloustöiden suhteellinen vaarallisuus eli tapaturmariskin suuruus. Näin löydetään painopistealueita työturvallisuutta edistävälle toiminnalle. Hankkeessa tuotettava tieto edistää maataloustyön turvallisuutta ja alentaa välillisesti työn henkistä ja ruumiillista kuormittavuutta. Hankkeen voidaan arvioida edistävän myös maataloustuotannon kannattavuutta tapaturmien tehostuvan torjumisen myötä. Tapaturmariskin suuruus selvitetään ensisijaisesti maidontuotantotiloilla tehtävissä maataloustöissä. Tavoitteeseen päästään suhteuttamalla maataloustöiden eri työvaiheissa vuosittain sattuneiden tilastoitujen tapaturmien ja niistä ai- 14 Työtehoseuran vuosikirja 2005

15 heutuneiden sairaslomapäivien lukumäärä työvaiheisiin käytettävään työaikaan. Erikoiskasvien viljelyyn ja muuhun karjatalouteen kuin maidontuotantoon liittyvien työvaiheiden suhteellinen vaarallisuus kyetään selvittämään vain suuntaaantavasti olemassa olevan tiedon rajallisuuden vuoksi. Tutkimushanke toteutetaan Työtehoseuran maatalousosastolla yhteistyössä MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Hanke päättyy helmikuussa Hankkeen tulokset julkaistaan Työtehoseuran julkaisuja -sarjassa. Janne Karttunen KATETTA TILASEKOITUKSELLA KATI (2003 ) Katetta tilasekoituksella on Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella toimiva TE-keskuksen rahoittama alueellinen kehittämishanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa maidontuotannon kannattavuutta rehukustannusta alentamalla. Tähän pyritään edistämällä väkirehun tilasekoitusta ja luomalla toimintamalleja myös tilojen väliseen viljakauppaan. Keskeisessä osassa on tiedon jakaminen tilasekoituksen toteutusvaihtoehdoista ja viljan käytöstä nautakarjan ruokinnassa. Hankkeen puitteissa on järjestetty työnäytöksiä, luentotilaisuuksia, tupailtatyyppisiä tilaisuuksia ja pienryhmätoimintaa. Tilaisuuksissa on esitelty viljan ja rehun käsittelyn ja jaon tekniikkaa, rahtisekoitusta, viljan säilöntätapoja, viljaruokinnan mahdollisuuksia ja ruokintakustannusten merkitystä tilakokonaisuudessa. Yhteistyö maitotilaneuvojien ja muiden hankkeiden kanssa on ollut tiivistä koulutuksissa ja tilakohtaisessa ruokintaneuvonnassa. Tilakohtaisessa työssä suunnitellaan muun muassa erilaisia ruokintastrategisia vaihtoehtoja tai rehun käsittelyketjuja navetan rakennusvaiheessa. Kertomusvuonna julkaistiin rahtisekoitusta käsittelevä maataloustiedote 584 Väkirehua rahtityönä. Hankkeen kotisivut ovat Internetissä osoitteessa: Hanke päättyy vuoden 2006 helmikuussa. Yhteistyötahoina ja rahoittajina hankkeessa ovat myös Osuuskunta Maitojaloste, Rehumelica Oy, Pellonpaja Oy, Aimo Kortteen Konepaja Oy ja Nipere Oy. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari VILJA REHUKSI SUORAAN TILOILLA TILASEOS (2004 ) MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman koordinoimassa hankkeessa tavoitteena on parantaa alueella toimivien maatalousyritysten taloudellista kannattavuutta kotieläintilojen rehukustannuksia alentamalla. Hankkeen avulla pyritään lisäksi saamaan viljanviljelytiloille parempi hinta myytävästä rehuviljasta. Tavoitteena on myös luoda uusia, elinkeinoa monipuolistavia työpaikkoja rahtimylläritoiminnan kautta. Tavoitteisiin päästään lisäämällä tilojen välistä viljakauppaa sekä kotoisen viljan ja viljapohjaisten sivutuotteiden hyväksikäyttöä ruokinnassa. Hankkeessa on järjestetty tilakohtaista neuvontaa ruokintavaihtoehtojen tiimoilta. Kertomusvuonna julkaistiin tilojen välisen viljakaupan toimintatapoja ja ohjeistusta käsittelevä Työtehoseuran maataloustiedote 578 Rehukauppaa suoraan tilojen välillä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Katetta tilasekoituksella Kati -hankkeen kanssa. Tilaseos-hanke on TE-keskus -rahoitteinen kehittämishanke ja päättyy vuoden 2006 helmikuussa. Yhteistyötahoina ovat muun muassa Altia Oyj ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari MAATIAISELÄINTEN SUOJELUSTA YRITYSTOIMINTAA JA YHTEISKUNNALLISTA HYVINVOINTIA MAATIAIS- ELÄIMIIN PERUSTUVAN TOIMINNAN TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA KULTTUURISET LÄHTÖKOHDAT (2004 ) Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja maaseudulle alkuperäisrotujen suojelun kehittämiseksi. Hankkeessa selvitetään, mikä on maatiaisrotujen suojelun ja rotuihin perustuvan yrittäjyyden nykytilanne, mikä on maatiaisrotujen sosio-kulttuurinen merkitys tuotteistamisessa, millaisia erilaistettuja laatutuotteita niistä voidaan jatkojalostaa, millaisia mahdollisuuksia maatiaisrotujen käytöllä on hoiva- ja kuntoutustyössä sekä millaiset ovat maatiaisrotuihin perustuvan maaseutuyrittäjyyden taloudelliset lähtökohdat ja reunaehdot. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ympäristöntutkimus vastaa hankkeen koordinoinnista ja maatiaiseläinten sosio-kulttuurisen arvon määrittelystä. MTT:n kotieläintutkimus tuottaa hankkeeseen geeniperimän suojelua ja nykytilaa koskevan tiedon. MTT:n elintarvi- Maatiaisrotujen eläinmäärät ovat vähentyneet uhkaavan pieniksi, ja geeniperimän säilyttämiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja. Suuria maatiaiskarjoja pidetään muutamien yksityistilojen lisäksi julkisissa laitoksissa, kuten vankiloissa. Tavallisimmin yksityistiloilla on valtarotuisten lehmien lisäksi karjassa vain muutama maatiaislehmä. Kuva: Leila Warén Työtehoseuran vuosikirja

16 ketutkimus vastaa maatiaiseläimiin perustuvien niche-tuotteiden kehittämisestä. (Niche liiketoiminnasta puhuttaessa tarkoitetaan markkinoiden erityistä osaa, jolle voidaan tarjota erikoistuotteita.) MTT:n taloustutkimus vastaa yritystoiminnan taloudellisten perusteiden ja kannattavuuden tutkimisesta. Fyysisen työn suorittamista selvittää Työtehoseura. Agropolis Oy toimii hankkeessa asiantuntijana maaseudun pienyrityksiin ja tuotteistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja Rikosseuraamusvirasto vankiloihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötahoja ovat lisäksi hankkeeseen valittavat maaseudun pienyritykset sekä Pelson vankilatila. Työtehoseuran osalta hanke päättyy vuoden 2006 alussa. Miia Maasola - Veli-Matti Tuure LEHMIEN LAIDUNTAMINEN LAAJENEVILLA TILOILLA TYÖNMENEKKI JA LAIDUNALAN RIITTÄVYYS ( ) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten karjakoon kasvattaminen vaikuttaa laiduntamisen järjestämiseen ja kesäajan työnmenekkiin. Samalla tutkittiin myös karjatilojen tilusrakenteita niiden merkityksen selvittämiseksi laiduntamiseen. Lehmien laitumelle kuljetukseen kuluvaa työaikaa selvitettiin viidellätoista tilalla, joiden karjakoko oli Karjakoon lisäksi vertailtiin parsi- ja pihattonavettoja. Tulosten perusteella laadittiin päivittäisten töiden mallilaskelmat erikokoisille karjoille, jotta voitaisiin vertailla lehmien eri kesäruokintavaihtoehtojen työmääriä. Mallilaskelmissa laiduntaminen lisää parsinavetan päivittäistä työaikaa, koska suuri osa työstä kuluu lehmien ohjailuun parsiin, kiinnitykseen ja ulos laskettaessa irrottamiseen. Karjakoko vaikuttaa työaikaan huomattavasti, sillä työ tehdään lehmäkohtaisesti. Pihattonavetassa muutokset eri kesäruokintavaihtoehtojen työajoissa ovat pieniä, eikä päivittäinen työaika merkittävästi muutu. Laskelma kuitenkin kuvaa aikaa keskimääräisellä kuljetusmatkalla, ja kuljetusmatka vaikuttaa päivittäiseen työaikaan huomattavasti. Osittaislaiduntamisessa matkat pystytään yleensä pitämään kohtuullisina. Tilusrakennetarkastelussa mukana olleilla tiloilla oli peltoa alle 500 metrin etäisyydellä pienimpien karjojen (alle 10 lehmää) noin 10 hehtaarista suurimman kokoluokan (yli 50 lehmää) noin 21 hehtaariin. Tilatutkimusten perusteella lehmiä ei juurikaan laidunneta yli 500 metriä kauempana sijaitsevilla lohkoilla, joten tälle etäisyydelle sijoittuvaa peltoalaa voidaan pitää useimmiten suurimpana mahdollisena laidunnettavissa olevana pinta-alana. Kun otetaan huomioon, että osa alasta on vuosittain uudistettava ja osan käytön estävät yleiset tiet, kokoaikainen laiduntaminen on harvoin mahdollista yli 50 lehmän karjoissa. Sen sijaan osittaislaidunnus on useimmiten mahdollista melko suurissakin karjoissa. Tutkimuksesta on julkaistu Työtehoseuran maataloustiedote 580 Lehmien laiduntamisen työnmenekki. Tutkimus on osa MTT:n Pohjois- Savon tutkimusaseman vetämää Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot -tutkimusta. Siinä ovat mukana myös Kuopion yliopiston Soveltavan biotekniikan instituutti sekä MTT:n taloustutkimus, MTT:n eläinravitsemus sekä Seinäjoen ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut. Yhteinen julkaisu hankkeen tuloksista valmistuu keväällä Hanketta rahoittaa Maatilatalouden kehittämisrahasto. Reetta Palva - Mika Peltonen TAPATURMARISKIEN HALLINTA PERUNAN JA AVOMAAVIHANNESTEN TUOTANNOSSA (2005 ) MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen toimeksiannosta selvitettiin avomaavihannesten korjuun työnmenekkejä syksyllä Tutkimus jatkuu kauppakunnostuksen työnmenekkien selvityksellä sekä avomaavihannesten- ja perunantuottajille suunnatulla viljelijäkyselyllä käytössä olevan konekannan selvittämiseksi. Miia Maasola - Leila Warén Kauppakunnostuksessa sattuu iso osa vihannesviljelyn työtapaturmista. Kuva: Leila Warén MAASEUDUN YHTEISTYÖRENKAIDEN LIITTO YTY RY Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY on maaseudulla toimivien yhteistoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhteenliittymien yhteistyöelin. Yhdistys valvoo jäsentensä etuja, kouluttaa ja tiedottaa jäsentensä toimintaan liittyvistä asioista. Yhdistyksessä on koneurakointia, yhteishankintoja, -markkinointeja ja työpalveluita välittäviä jäseniä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteistyöverkostoja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Yhdistyksen tehtävänä on rakentaa kansainvälisiä suhteita muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa ja kerätä jäseniä hyödyttävää tietoa. Yhdistyksen puheenjohtaja on Seppo Pentti. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Antti Peltola, Kari Mela, Ari Tolonen, Teemu Hauhia, Lauri Laajala ja Arto Huhtala. 16 Työtehoseuran vuosikirja 2005

17 TUOTANTORAKENNUSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA BIOKAASUTEKNOLOGIA MAATALOUDESSA (2004 ) Jyväskylän yliopiston hallinnoiman yhteistutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa nautaja sikatilojen sähkö- ja lämpöenergian tarpeesta ja tarpeen tasosta eri tuotosvaiheen ja vuodenajan mukaan. Hankkeessa selvitetään myös kotieläintilojen biokaasun tuotantopotentiaalia ja tiloille soveltuvat biokaasuntuottojärjestelmät sekä kaasun varastointiin ja käyttöön tarvittavia laitekokonaisuuksia. Selvitysten perusteella luodaan tilakohtaisia ja usean tilan yhteenliittymille soveltuvia laskentamalleja, jotka julkaistaan projektin osaraportissa. Taloudelliset laskentamallit palvelevat tiloja taloudellisesti kannattavan energiantuottotavan valinnassa. Laskentamalleja laaditaan erikokoisille tiloille ja eri tuotantosuunnille. Hankkeesta on julkaistu Työtehoseuran maataloustiedote nro 585 Energiankäyttö maito-, nauta- ja sikatiloilla. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) ja yhteistyötahoina ovat Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Joensuun yliopisto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos. Jarmo Lehtinen - Anna-Maija Kirkkari Suomessa oli vuonna 2005 muutamia lypsykarjatiloja, joilla oli noin kaksi sataa lypsylehmää ja vastaava määrä nuorkarjaa. Ennusteiden mukaan tällaisten maitotilojen määrä moninkertaistuu viiden vuoden sisällä. Jos näille voimakkaasti laajentaville maitotiloille saadaan palkattua ammattitaitoista työvoimaa karjanhoitoon, on esimerkiksi karusellilypsyasema hyvä vaihtoehto lypsyn automatisoinnille usealla lypsyrobotilla. Kuva: Janne Karttunen Maatalousosaston tutkijat vierailivat syksyllä 2005 ruotsalaisilla, saksalaisilla ja virolaisilla maitotiloilla tutustumassa suurien lypsykarjojen hoitomenetelmiin ja tuotantorakennuksiin. Tuotantoa laajennettaessa on investoitava myös nuorkarjan tiloihin ja hoidon järkevään koneellistamiseen, koska vain hyvin hoidetusta nuorkarjasta kasvaa tuottavia ja pitkäikäisiä lypsylehmiä. Kuva: Janne Karttunen LYPSYKARJARAKENNUSTEN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT (2004 ) Tutkimuksen tavoitteena on koota ja tuottaa eristettyjä suuria maidontuotantorakennuksia koskevaa toiminnallisuustietoa ja käyttökokemuksia. Erityisenä tavoitteena on kartoittaa ne suunnittelu-, rakennus-, rakenne-, materiaali-, laite- ja työtekniset ratkaisut, joiden avulla on pystytty edistämään maatilan maidontuotannon tuotantologistiikkaa, tuotannonohjausta, eläinten ja työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä työn rationaalisuutta. Tutkimuksen tuloksena syntyy tietoa eristettyjen maidontuotantoyksiköiden toimivista teknisistä ratkaisuista ja niiden taustalla olevista toiminnallisista vaatimuksista. Tieto on hyödynnettävissä paitsi suunnittelussa myös neuvonnassa ja viranomaisten ohjeistuksessa. Tutkimus jakaantuu menetelmällisesti kolmeen vaiheeseen. Hankkeen alussa laadittiin tuotantorakennuksen toiminnallisuutta kuvaava kriteeristö. Kriteeristön avulla tehtiin keväällä 2005 mittava tiedonkeruu sadalta uudehkolta pihattotilalta. Pihattotilat valittiin vapaaehtoisten joukosta. Lisäksi hankkeen tutkijat tekivät syksyllä 2005 opintomatkan Ruotsiin sikäläisille suurille pihattotiloille. Kolmannessa vaiheessa, syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana, kerätty aineisto analysoidaan ja tulosten perusteella laaditaan hyvinvointitekijöihin optimoituja pihattomalleja. Hankkeesta on julkaistu vuoden 2006 alkupuolella maataloustiedote nro 586 Maidontuotanto suurissa pihatoissa Karjanhoitotöiden organisointi. Toinen maataloustiedote hankkeesta julkaistaan vuodenvaihteessa 2006/2007. Keväällä 2006 tehdään työn- ja menetelmätutkimuksia osalla hankkeen kohdetiloista. Koko hankkeen loppuraportti ilmestyy MTT:n julkaisusarjassa sekä myös sähköisenä versiona Internetissä. Tutkimushanke toteutetaan MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola), Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen eläinlääketieteen laitoksen, Työtehoseuran ja Valion yhteistyönä. Kolmivuotinen hanke päät- Työtehoseuran vuosikirja

18 tyy vuoden 2006 loppuun mennessä. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahastosta. Veli-Matti Tuure - Janne Karttunen - Miia Maasola TUOTANTORAKENNUSTEN HUOLTOTILOJEN SUUNNIT- TELU TOIMINNALLISET JA TEKNISET RATKAISUT ( ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin tuotantorakennusten huoltotilojen toiminnalliset vaatimukset ja suunniteltiin toimivia huoltotilojen ja niiden kalustamisen malliratkaisuja. Tutkimuksessa tarkasteltiin maidon-, naudanlihan- ja sianlihantuotantotalouksien kotieläinrakennuksia. Tilakäynneillä selvitettiin viljelijöiden huoltotiloille asettamia vaatimuksia. Niillä koottiin tietoa uudehkojen tuotantorakennusten huoltotilojen tasosta sekä viljelijöiden arvioita huoltotilojen toimivuudesta ja parannustarpeista. Tilakäynneillä tehtiin huoltotiloissa mittauksia ja havaintoja sekä haastateltiin maatilayrittäjiä. Huoltotilojen toiminnallisten vaatimusten pohjalta Työtehoseuran kotitalousosasto suunnitteli malliratkaisuja pihaton, parsinavetan ja emakkosikalan huoltotiloista, niiden mitoituksesta ja kalustuksesta. Sikalan ja navetan huoltotilojen suunnitteluohjeet on julkaistu Työtehoseuran Kotieläinrakennuksen huoltotilojen toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kannattaa panostaa. Riittävän syvässä pesualtaassa sankojen pesu sujuu vaivatta. Kuva: Eerikki Kaila maataloustiedotteina nro 582 Sikalan huoltotilojen suunnittelu ja nro 583 Navetan huoltotilojen suunnittelu. Kotitalousosaston tiedotteena julkaistiin nro 609 Maatilan työvaatetila. Eerikki Kaila - Anne Malin - Tiina Lybeck MAATALOUDEN TUOTANTORAKENNUSTEN MUUN- TAUTUMISMAHDOLLISUUDET ( ) Maatalouden tuotantorakennusten muuntautumismahdollisuuksia käsittelevä tutkimushanke pyrki selvittämään, miten tyhjilleen jääneitä maatalousrakennuksia voidaan käyttää hyödyksi muihin kuin suoranaisiin maataloustarkoituksiin. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen rakenneteknisten ominaisuuksien soveltuvuutta muutostilanteisiin ja toisaalta erilaisten muutosta tukevien rakennusteknisten ratkaisujen kustannuksia. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoista esimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta. Tarkemman tarkastelun kohteena oli erityyppisiä rakennuksia ja yrityksiä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muuttamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka halutaan saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet olivat korostaneet rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Joissain tapauksissa rakennus oli määrätty suojeltavaksi ja kunnostus tehtiin tarkkojen säädösten mukaan. Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niiden vaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä. Tutkimuksesta on julkaistu vuoden 2006 alkupuolella raportti TR 25 Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä. Se on saatavissa ainostaan sähköisessä muodossa ja löytyy Työtehoseuran Internet-sivuilta. Työtehoseuran maatalousosastolla toteutetun tutkimuksen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Soili Miekkala - Eerikki Kaila - Jarmo Lehtinen - Anna-Maija Kirkkari RAKENNUSSUUNNITTELU JA -NEUVONTA Maatiloille ja maaseutuyrityksille, joiden rakennushankkeesta saatiin yleishyödyllistä tietoa tutkimukseen ja neuvontaan, tarjottiin maksullisia rakennussuunnittelupalveluja. Vuoden 2005 mer- 18 Työtehoseuran vuosikirja 2005

19 Ottamalla käyttäjät mukaan kehittämään uutta teknologiaa pystytään siitä saamaan mahdollisimman hyvä juuri heidän työtään ajatellen. Kuvassa Pukkilan kunnan lomituspalveluyksikön projektiin liittyvä koulutustilaisuus. Kuva: Markku Lätti kittävin suunnittelukohde oli Lempäälän ratsastuskeskus Oy:n alue- ja rakennussuunnittelu. Tuotantorakennusten ilmanvaihtosuunnitelmia valmistui 5 kpl. Lisäksi toimittiin asiantuntijoina tuotantorakennushankkeissa ja annettiin tilakohtaista rakennusneuvontaa. Jarmo Lehtinen MAATALOUSKONEISIIN JA -LAITTEISIIN LIIT- TYVÄN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA MAATALOUSLOMITUSTYÖN VIESTINTÄ- JA TIETO- JÄRJESTELMÄ (2005-) Maatalouslomittajien tapaturmariski on lähes kolminkertainen muuhun työväestöön verrattuna, joten heidän työsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ja TKP Tieto Oy:n rakentamalla, ohjelmistosovelluksesta ja matkapuhelimista koostuvalla viestintä- ja tietojärjestelmällä maatalouslomittajien työturvallisuutta sekä helpottaa ja järkevöittää hallintohenkilöstön työtä. Jotta tähän päästään, tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on järjestelmän käytettävyyden käyttäjälähtöinen kehittäminen ottamalla huomioon työn luonne ja työolot sekä järjestelmän käyttöönoton ja koulutuksen suunnittelu. Viestintä- ja tietojärjestelmällä vastataan myös vuoden 2003 alussa voimaan tulleen uuden työturvallisuuslain yksintyöskentelyä koskeviin vaatimuksiin, joiden mukaan työnantajan on työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluja, kyselyjä sekä järjestelmäkokeilua. Järjestelmän käytettävyyttä testattiin ja kehitettiin yhdessä Nivalan, Pielaveden ja Pukkilan lomituksen paikallisyksiköiden kanssa puolen vuoden ajan. Samassa yhteydessä toteutettiin järjestelmän koulutuskokeilu kolmella erilaisella koulutusmetodilla. Koulutuskokeilulla pyrittiin saamaan selville paras tapa viedä kehitettävä järjestelmä tulevaisuudessa koko valtakunnan tasolle kaikkiin lomituksen paikallisyksiköihin, joita on 102 kpl. Järjestelmän käytöllä on hankkeen aikana havaittu olevan lomittajien työsuojelua parantavia vaikutuksia, jos järjestelmän vaatimat operaattoriyhteydet toimivat moitteettomasti. Jos yhteydet eivät toimi aukottomasti, häiriöt syövät järjestelmän hyödyt ja samalla murentavat järjestelmän uskottavuutta. Haasteena järjestelmän käytölle on myös lomittajien keskuudessa havaitun uutta teknologiaa kohtaan ilmenevän muutosvastarinnan voittaminen. Tutkimus- ja kehityshanke on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla Työsuojelurahaston rahoituksella. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Maatalousyrittäjien eläkelaitos, TKP Tieto Oy ja lomituksen paikallisyksiköt Nivalasta, Pielavedeltä ja Pukkilasta. Markku Lätti - Veli- Matti Tuure KESANNOSTA ENERGIAKSI LIETTEESTÄ RAVINTEIKSI (KESSELI) (2005) Satakuntalaisen kehittäjäorganisaation Prizz- Techin hallinnoimassa yhteishankkeessa Työtehoseuran maatalousosaston osuus oli selvittää viljan kannattavuutta polttoenergian lähteenä ja laskea Työtehoseuran vuosikirja

20 lietteen levityksen kustannuksia ja työaikoja. Hanke päättyi kertomusvuonna. Yhteistyökumppaneina olivat Satakunnan TE-keskus, PrizzTech Oy, MTT ja Helsingin yliopisto. Anna-Maija Kirkkari KASVINVILJELYKONEIDEN AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT (AGRIX) ( ) Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmät -hankkeen Työtehoseuran osahankkeessa tarkasteltiin ajolinjojen optimointia peltoviljelytöissä. Ajolinjojen optimointia tehtiin työnkäytöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon muun muassa tehtävä työ, pellolla olevat esteet ja pellon muoto. Etenkin urakoitsijoille ja vuokrapeltojen viljelijöille vaihtoehtoisten ajolinjojen selville saaminen ennestään tuntemattomille pelloille jo ensimmäisillä työkerroilla edesauttaa työn loppuunsaattamista. Hankkeessa ovat mukana Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratorio, MTT:n maatalousteknologian tutkimus (Vakola), Helsingin yliopiston Agroteknologian laitos, Valtra Oy, Kemira GrowHow Oy, Nokka-Tume Oy, Junkkari Oy, Vieskan Metalli Oy, Mitron Oy, Bitcomp Oy ja ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Hankkeen päärahoittaja on TEKES. Seppo Pentti UUDENMAAN KONERENGAS II (2004 ) Maatilojen lukumäärä Uudellamaalla vähenee, ja tuotantoa jatkavat maaseutuyrittäjät ovat uusien haasteiden edessä. Monet työmenetelmät vaativat, että useampi kone on liikkeellä samanaikaisesti, mutta tiloilla ei välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Konekaluston hinnat ovat nousseet, eikä niiden hankkiminen kasvavillekaan tiloille ole aina taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä keinona taloudellisiin ja työnmenekillisiin haasteisiin on erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisääminen ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittäminen. Jotta yhteistyöstä kiinnostuneet saataisiin yhteen, käynnistettiin organisoitu urakointityön välitys, konerengas. Konerenkaan rengasmestarit ylläpitävät tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan. Päärooli konerenkaalla on saada jäsenten olemassa olevat työ- ja koneresurssit hyödynnettyä, niin että työt tulevat joustavammin tehtyä ja tilojen taloudellinen tilanne paranee. Kehittämishanke on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama (ALMA/EMOTR). Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat ProAgria Uusimaa, Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto, Nylands svenska lantbruksproducentförbund ja Uudenmaan konerengas yhdistys ry. Seppo Pentti MAATILATALOUDEN ATK-OHJELMIEN MARKKINAKATSAUS Maatalouden atk-ohjelmista tehtiin vuosittainen markkinakatsaus, joka julkaistiin maataloustiedotteena nro 581 Maatalouden atk-ohjelmat Tiedote sisältää lyhyet tiedot maatiloille tarkoitetuista mikrotietokoneohjelmista. Kaija Laaksonen TTS-KONE KONEKUSTANNUSTEN LASKENTAOHJELMA Konekustannusten laskentaohjelmaa päivitettiin hintatietojen osalta (versio 3.03). Ohjelmalla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin, ajettavien työkoneiden sekä muiden koneiden tunti- ja hehtaarikustannukset sekä viljan kuivauskustannukset. Ohjelma on tarkoitettu viljelijöille, oppilaitoksille, konerenkaille sekä maatalousneuvojille. Käytännön Maamies -lehden kanssa jatkettiin sopimusta, jolla lehden kestotilaajat saavat TTS-koneen käyttöoikeudet. KOETILA Koetila palveli Työtehoseuran tutkimustoimintaa tarjoamalla tutkimustiloja ja kenttiä sekä muuta apua. Tilalla työskenteli osa-aikaisesti tilanhoitaja. Viljan vastaanotto jatkui Agrimarket-ketjun sopimuksella edellisvuosien tapaan. Koetilan viljelyksessä oli peltoa 63,97 hehtaaria, josta 95 prosenttia oli vuokrattu Primalco Oy:ltä ja omaa peltoa oli 5 prosenttia. Tilan pelloilla tuotettiin kevätvehnää, kauraa ja kevätrypsiä. TIEDOTUS Osaston henkilökunta antoi varsinaisen työnsä ohessa suoraa puhelinneuvontaa lähinnä maataloustuotannon rationalisointikysymyksistä, maatilojen keskinäisen konetyöavun korvausperusteista, maatilojen atk-ohjelmien valinnasta, maa- 20 Työtehoseuran vuosikirja 2005