December 10, samhlära1.notebook. nov 23 08:05
|
|
- Jussi Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 p.: Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suhteet EU:n jäsenmaihin kuuluvat kuitenkin ensisijassa valtioneuvostolle; pääministerin rooli ulkopolitiikan johdossa on vahva suhteessa presidentin rooliin. Ulkoministerin rooli ulkopolitiikan käytännön asioiden hoitajana. Eduskunta vahvistaa tärkeimmät ulkopoliittiset päätökset, esimerkiksi päättää sodasta ja rauhasta presidentin kanssa. 5 6 p.: Presidentti ja valtioneuvoston ministerit koordinoivat ulkopolitiikkaa hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa. Valtioneuvosto vastaa EU:ssa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. Lähemmin eduskunnan asemasta ulkopoliittisten päätösten teossa, esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan rooli. Pohdintaa presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisesta työnjaosta p.: Kansanäänestykset ovat kunnallisia tai valtakunnallisia. Valtakunnallinen on järjestetty kahdesti: kieltolaki (1931) ja EU jäsenyys (1994). Kunnissa on ollut neuvoa antavia kansanäänestyksiä, esimerkiksi kuntaliitoksista. Neuvoa antava kansanäänestys ei sido eduskuntaa/kunnanvaltuustoa. Hyvänä puolena esimerkiksi kansalaisten mahdollisuus tulla kuulluksi. Heikkoutena esimerkiksi vaikeiden kysymysten kärjistyminen kyllä ei asetelmaksi (ei kompromisseja). 5 6 p.: Tarkemmin kunnallinen kansanäänestys: kunnan asukkaat tekevät aloitteen, toimeenpanosta päättää valtuusto. Tarkempaa tietoa toteutuneista valtakunnallisista kansanäänestyksistä. Laajempaa pohdintaa suoran ja edustuksellisen demokratian eduista ja heikkouksista: etuina esimerkiksi kansalaisten aktivoiminen ja osallistaminen päätöksentekoon, heikkouksina esimerkiksi, että kansanäänestyksissä yhteiskunnallinen päätöksenteko hidastuu ja vaaleilla valittujen edustajien asiantuntemus sivuutetaan. nov 23 08:05 1
2 8A a) Tuloerot ovat kasvaneet. Suurituloisten osuus tuloista on lisääntynyt huomattavasti. Pienituloisten osuus tuloista on vähentynyt. b) 1 2 p.: Yksipuolinen vastaus puolesta tai vastaan. Näkökulmia puolesta esimerkiksi tulot muodostuvat selvemmin oman työpanoksen tai taidon perusteella, tukee yritteliäisyyttä. Näkökulmia vastaan esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus vaatii tasaamaan hyvinvoinnin eroja, suuret tuloerot saattavat heikentää yhteiskunnan vakautta, kuluttaminen jakautuu tasaisemmin. 3 4 p.: Vastauksessa esitetään useampia näkökohtia kummankin kannan tueksi. Esimerkiksi tasainen tulonjako lisää talouskasvua, koska köyhemmät kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Toisaalta rikkaiden tulonlisäykset lisäävät palveluiden kysyntää ja lisätulot siirtyvät sijoituksina esimerkiksi osakemarkkinoille. Tehtävässä voi pohtia myös verotuksen progressiivisuuden vaikutusta tuloeroihin. nov 23 08:06 2
3 nov 23 08:06 3
4 + 9. a) Väestön kokonaismuutos sisältää syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen; muuttovoitto pelkästään kunnasta poismuuttaneiden ja kuntaan muuttaneiden positiivisen erotuksen. b) Kunta A vanhusvoittoinen, niukasti lapsia; kunnassa D verraten nuori väestörakenne, myös työikäistä väestöä eniten. Kunnissa A ja C verraten paljon maatalousväestöä, kunnissa B ja D ei ole juuri lainkaan maatalouselinkeinoa. Kaikissa enemmistö palveluelinkeinojen alalla, kunnassa B poikkeuksellisenkin suuri osa. Jalostuksen osuus vaihtelee kovasti, selvästi teollisuusvaltaisimpana kunta D. c) 2 3 p.: Sosiaalisia ja taloudellisia haasteita tarkastellaan esimerkiksi ikärakenteen pohjalta: väestön ikääntyminen (terveys ja hoivapalvelut), suuri alle 15 vuotiaiden osuus (koulu yms. palvelut); työttömyystilanne erilainen eri kunnissa, samoin tulovero ja lainakanta (A huonossa tilanteessa: korkea työttömyys, korkea veroäyri, isot lainat; B päinvastoin hyvässä tilanteessa). 4 5 p.: Luodaan kokonaiskuvaa eri kuntien yleistilanteesta esim. seuraavasti: A melko maatalousvaltainen, ikääntyvä, tyhjenevä ja velkainen kunta; B vakavarainen, joskin myös staattinen (väestö ei kasva); C väestöltään kasvava ja melko maatalousvaltainen kunta, jonka on oltava taloudenpidossaan tarkka (verotus jo tiukkaa, työttömyys keskitasoa, mutta toisaalta velkaa melko vähän); D voimakkaasti kasvava kunta (selkeä muuttovoitto) mutta todennäköisesti juuri siksi myös talous pingotettu tiukalle (korkeahko verotus, suurehko lainakanta); työttömyys verraten korkealla. nov 23 10:38 4
5 p. Hallitus valmistelee ja antaa lakiesityksen. Eduskunnassa esitys lähetetään valmisteltavaksi asianmukaiseen valiokuntaan. Eduskunta käsittelee valiokunnan laatiman mietinnön eli lakiehdotuksen ja päättää ehdotuksen sisällöstä (I käsittely). Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä (II käsittely); yksinkertainen ääntenenemmistö. Perustuslakia säädettäessä laki on hyväksyttävä kuten edellä ja sitten uudelleen muuttamattomana yhdessä käsittelyssä kahden kolmasosan enemmistöllä vaalien jälkeisessä uudessa eduskunnassa. Perustuslakiehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänillä ja hyväksyä samassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Presidentti vahvistaa lain. 5 6 p. Hallituksen esitysten lisäksi myös yksittäisillä kansanedustajilla on lakialoiteoikeus. Vähintään sadan kansanedustajan aloitetta kohdellaan kuten hallituksen lakiesitystä. Ennen valiokuntaan lähettämistä eduskunta käy esityksestä lähetekeskustelun. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita. Lakiesitys voidaan lähettää I käsittelyn yhteydessä suureen valiokuntaan. Tavallisen lain kohdalla I ja II käsittelyn välillä on oltava vähintään kolme päivää. Presidentti voi jättää lain vahvistamatta; jos eduskunta hyväksyy lain samassa muodossa uudelleen, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Lain julkaiseminen säädöskokoelmassa p. Vastauksesta tulee näkyä, että työmarkkinajärjestöt on ymmärretty sekä työntekijöiden että työnantajien järjestöiksi. Järjestöillä on suuri rooli yhteiskunnassa. Järjestöt neuvottelevat ja sopivat työehdoista (mm. palkat, lomat) määrätyksi ajaksi. Työehdoista ne taistelevat tarvittaessa lakoilla ja työsuluilla. Ne lobbaavat, valvovat jäsentensä etuja, tukevat työttömäksi joutuneita jäseniään ja tarjoavat erilaisia palveluja (mm. oikeusapu, neuvonta, koulutus ja virkistys). Järjestöt ovat voineet vaikuttaa laajemminkin mm. maassa tehtyihin eläke ja veroratkaisuihin (tupo). 5 6 p. Työntekijä ja työnantajajärjestöjen erilaisen yhteiskunnallisen roolin ymmärtäminen: esimerkiksi työntekijät tavoittelevat parempaa palkkaa ja parempia työoloja, työnantajat puolestaan tavoittelevat työrauhaa ja kilpailukykyä. Korkea järjestäytymisaste on pönkittänyt järjestöjen painoarvoa. Viime vuosina työehtoja on alettu sopia enemmän myös paikallisesti järjestöjen sopimien valtakunnallisten yleisraamien pohjalta. Järjestöillä on usein tiiviit suhteet poliittiseen kenttään. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet tärkeä osa koneistoa, jossa käsitellään yhteiskunnallisia konflikteja. Kokelas voi tarkastella kysymystä sekä yhteiskunnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta p. Ansiotulojen valtionverotus on progressiivinen: veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Tasaveron vaikutus riippuu kansalaisen tuloista: ylimmissä tuloluokissa tasavero keventää verotusta ja alimmissa se voi kiristää verotusta, mikäli veroprosentti nostetaan korkealle. Tasavero lisäisi työhaluja, koska bruttotulojen kasvu johtaisi suoraan nettotulojen kasvuun. Tuloerot kasvaisivat ja eriarvoisuus lisääntyisi, sillä progressio tasoittaa eroja. 5 6 p. Yksityisen kansalaisen kannalta tasavero poistaa kannustinloukkuja ja tekee helpommaksi laskea ennakolta nettotulot. Vaikutus yhteiskuntaan: verotulot voivat laskea, jolloin paine julkisten menojen karsimiseen tai muiden verojen (esim. kunnallisvero) nostamiseen kasvaa. Ylimpien tuloluokkien verotuksen keventäminen parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa osaavasta työvoimasta. Tasavero yhdenmukaistaa ansiotulojen ja pääomatulojen verokohtelua. nov 23 08:07 5
6 8A. 3 4 p. Samanaikainen työttömyys ja työvoimapula selittyvät rakennetyöttömyydellä. Työpaikkoja on hävinnyt vanhoilta teollisuuden aloilta, eikä työttömäksi jääneitä työntekijöitä ole voitu helposti kouluttaa uusille aloille. Työpaikkoja on syntynyt ja hävinnyt epätasaisesti maan eri puolilla, eikä työvoima aina liiku joustavasti paikkakunnalta toiselle (mm. perhesyyt). Parannuskeinoja ovat mm. työttömien uudelleenkouluttamisen, elinkeinotoiminnan ja aluepolitiikan tukitoimet. 5 6 p. Vastauksessa on otettu huomioon globalisaation vaikutus elinkeinorakenteeseen, esimerkiksi teollisuustyön siirtyminen halpatyömaihin ja hyvin koulutetun työvoiman liikkuvuus. Tilanteen syinä myös teknologisen osaamisen kasvaneet vaatimukset, kasvu ja palvelualojen työvoimatarve ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet, mm. korkeat asumiskustannukset kasvukeskuksissa. Vastauksessa voi pohtia myös suurten ikäluokkien vaikutusta työvoimapulaan sekä matalapalkka alojen työn houkuttelevuuden ja korkean sosiaaliturvan mahdollista yhteyttä työhalukkuuteen. Parannuskeinoja mm. yritystoiminnan edellytysten parantaminen, työvoiman liikkuvuuden tukeminen, työvoima ja koulutusneuvonta, maahanmuuttopolitiikka sekä eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen ja työelämään astumisen aikaistaminen erilaisin kannustimin. nov 23 08:08 6
7 nov 23 08:09 7
8 +9. a) 3 p. Presidentinvaalit järjestetään joka kuudes vuosi. Ehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet ja yli hengen valitsijayhdistykset. Vaali on kaksivaiheinen kansanvaali, jossa äänestetään suoraan ehdokkaita. Koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Jos kukaan ei saa I kierroksella yli puolta äänistä, kahden viikon kuluttua pidetään II kierros, jolla ovat vain I kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Ehdokkaiden on oltava syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Ehdokkaana ei voi olla kaksi kautta presidenttinä jo ollut henkilö. b) 3 p. Halosen kannatus oli suurinta kautta maan, merkittävinä poikkeuksina Vaasa, Oulu ja Ahvenanmaa. Halosen kannatukseen vaikutti istuvan presidentin saama etu; Niinistön kannatus oli suurinta Kokoomuksen perinteisillä kannatusalueilla Etelä ja Länsi Suomessa, vahvimpina alueina Helsinki ja Uusimaa; Vanhasen kannatus oli vahvinta Itä ja Pohjois Suomen Keskustan perinteisillä kannatusalueilla. SDP saa kannatusta sekä työväestöltä että toimihenkilöiltä; Pohjanmaa on ollut perinteisesti kielteisin alue vasemmistolaisuudelle. Kokelas voi pohtia myös oikeiston useamman ehdokkaan ja vasemmiston yhden ehdokkaan sekä sukupuolen vaikutusta vaalitulokseen. c) 3 p. Suora kansanvaali kiinnostaa äänestäjiä (korkea äänestysaktiivisuus) ja se on hyvä demokratian kannalta. Presidentti koetaan omaksi kansanjohtajaksi. Kansanvaalissa presidentin vastuu kansalle, eduskunnan valitessa presidentin vastuu ja riippuvaisuus suuntautuisi puolueisiin. Eduskunnan suorittamassa vaalissa presidentin valta ilmeisesti vähenisi. Kansanvaalissa viihteellisyys on lisääntynyt; eduskunnan suorittama vaali olisi todennäköisesti asiakeskeisempi mutta ei herättäisi yhtä laajaa kiinnostusta. Nykyvaali vie helpommin kaksintaisteluun, jolloin ehdokkaiden erot voivat selkeytyä tai kärjistyä. Kansanvaali on kalliimpi toteuttaa. nov 23 10:45 8
9 nov 23 08:10 9
10 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa (vaalit, päätösvallan käyttö). Järjestöjen kautta voi olla vaikuttamassa tiettyihin täsmäkohteisiin (mm. yhden asian liikkeet), puolueiden kautta taas haluamansa suuntaiseen yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Puolueiden kautta voidaan vaikuttaa suoremmin kunnallisiin ja valtakunnallisiin päätöksentekoelimiin. 5 6 p.: Syventävässä vastauksessa on hyvä käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita. Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden välinen ero ei ole jyrkkä: puolueet osin taustaltaan kansalaisjärjestöjä (esim. vihreät). Kansalainen voi helpommin perustaa järjestön kuin puolueen. Järjestöillä on usein arvo ja asiantuntijavaltaa oman alansa kysymyksissä. Puolueissa toimittaessa on usein taivuttava kompromisseihin (politiikan pakettiratkaisut ). Osa kansalaisjärjestöistä on kansainvälisiä järjestöjä (mm. Greenpeace, Amnesty), joissa voi toimia suoraan paikallisesti kaukaistenkin asioiden puolesta. Vaikuttamisen erilaiset keinot, esim. kansalaisjärjestöjen lobbaus ja suora toiminta p.: Harmaa talous on hyödykkeiden (palvelut / tavarat) myymistä ja työvoiman palkkaamista ilman asiaan kuuluvien verojen ja veronluonteisten maksujen (esimerkiksi työeläkemaksu, arvonlisävero) suorittamista. Pimeät keikat eivät tuo henkilölle esimerkiksi työeläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa; henkilö voi joutua edesvastuuseen lain rikkomisesta (veronkierto). Yhteiskunta jää vaille tuloa, joka normaalisti palautuisi valtiolle/kunnille veroina ja maksuina; julkisen sektorin rahoituspohja heikkenee. 5 6 p.: Harmaan talouden menetysten ja riskien tarkempi käsittely yksilön kannalta (esimerkiksi työtapaturman vakuutuksen, palkkaturvan ja kuluttajansuojan puuttuminen). Harmaa talous haittaa lakia noudattavien elinkeinonharjoittajien toimeentuloa (vääristää yritysten välistä kilpailua). Harmaa talous voi rapauttaa yhteisvastuuta ja lisätä epäluottamusta yhteiskunnassa (ns. vapaamatkustajien ongelma). Harmaa talous voi lisätä myös järjestelmällistä rikollisuutta. 2. a) 2 p.: Ensimmäisen avioliiton solmimisen keski ikä naisilla on noussut hiukan alle 25:stä lähes 30 vuoteen, ensisynnyttäjien keski ikä runsaasta 25:stä 28 vuoteen luvulla ja 1990 luvun taitteessa naiset synnyttivät ensimmäisen lapsen vajaan vuoden korkeammassa iässä kuin solmivat ensimmäisen avioliittonsa, mutta 1990 luvun puolivälin jälkeen ensimmäinen synnytys on tapahtunut selvästi aiemmin kuin ensimmäisen avioliiton solmiminen (2000 luvulla ero 1 1½ vuotta). b) 1 2 p.: Avioitumisikää on nostanut avoliittojen yleistyminen (avioliittoa edeltää usein pitkä avoliitto), ensimmäisen lapsen hankkimisikää naisten opiskelu ja työelämän muuttuminen: perheenperustamisen edellytykset osin aiempaa heikommat (mm. epävakaa työtilanne). 3 4 p.: Avoliiton suosion syistä tarkemmin: esimerkiksi se koetaan avioliittoa joustavammaksi ja asenteiden muututtua avoliittoon ja aviottomiin lapsiin suhtaudutaan hyväksyvästi. Lasten hankkimiseen liittyviä näkökohtia on selitetty lähemmin viittaamalla esimerkiksi työllisyyttä, opiskelua ja lapsiperheiden taloutta koskeviin tietoihin. On myös mahdollista pohtia modernia trendiä jatkaa vapaata nuoruutta ja lykätä aikuisuuteen siirtymistä. nov 23 10:39 10
11 +9. a) 2 p.: Suurimmat muutokset ovat kuvion ala ja yläosassa (Uusimaa ja Kainuu). Vähäisimmät muutokset kuvion keskivaiheilla (Päijät Häme ja Pohjanmaa). b) 3 p.: Etelä Suomen väestö on kasvanut tavalla, joka paljolti vastaa Tuomiojan ennustusta (mm. Uusimaa, Itä Uusimaa, Varsinais Suomi), samaten ennustuksen mukaista on eräiden Pohjois ja Itä Suomen aiemmin maatalous ja teollisuusvetoisten alueiden väkiluvun vähentyminen (Kainuu, Lappi, Pohjois Karjala). Ennustusta sen sijaan ei vastaa se, että erityisesti teollisuusja maatalous Suomen osalta Pohjois Pohjanmaan ja maltillisemmin myös mm. Keski Suomen väkiluku on kasvanut eikä pohjoinen Suomi siten ole kaikin osin pelkästään taantunut. Kokelas on osannut eritellä kaikkien Tuomiojan esille tuomien alueiden (tekno Suomen, teollisuus ja maatalous Suomen sekä free time Suomen) ennustusten toteutumista. c) 1 2 p.: Aluepoliittisia toimia, esimerkiksi valtion taloudellinen tuki kunnille (valtionosuudet), mikä on siirtänyt voimavaroja rikkailta alueilta köyhemmille; myös maatalouden kansallinen tuki hyödyttää maatalousvaltaisia alueita. 3 4 p.: Esimerkiksi valtion toiminta EU:n alue ja maataloustukien säilyttämiseksi Suomessa, valtionhallinnon virastojen ja oppilaitosten hajauttaminen maakuntiin, infrastruktuurin (tiet, rautatiet) ylläpito myös syrjäisillä alueilla, kehitysalueiden yrityksille suunnatut tuet. nov 23 08:12 11
1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
Lisätiedot7A. nov 23 08:15. nov 23 08:16
3. 3 4 p.: Harmaa talous on hyödykkeiden (palvelut / tavarat) myymistä ja työvoiman palkkaamista ilman asiaan kuuluvien verojen ja veronluonteisten maksujen (esimerkiksi työeläkemaksu, arvonlisävero) suorittamista.
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotMaailman laajin selvitys
Maailman laajin selvitys Vastaajien tiedot: Vastaajien sukupuoli 1. Mies, 157529 kpl 2. Nainen, 145831 kpl Vastaajien ikä 1. alle 10 vuotta, 416 kpl 2. 10-15 vuotta, 4945 kpl 3. 16-20 vuotta, 28828 kpl
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotKuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
LisätiedotTietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo
Tietopaketti: presidentinvaalit Ajatuspaja Toivo 25.1.2018 Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vaalipiiri Äänestysprosentti Äänestäneet Ennakkoäänestäneet Ennakoiden osuus Helsingin vaalipiiri 76,6
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotKUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu
LisätiedotTURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU
TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin EU-VAALIT 26.5.2019 ennakkoäänestys 15.-21.5.2019 MISTÄ EU PÄÄTTÄÄ? Euroopan
LisätiedotJulkisten palvelujen tulevaisuus
Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotEduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Eduskuntavaaliehdokastutkimus Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 18.3.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa ayliikkeen teemoihin
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotKunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa
Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Jari Koskinen, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.5.2017 Turussa Sisältö Kuntaliitto kaikkien
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotYH1-KOE OIKEAT VASTAUKSET
YH1-KOE 10.4.2017 OIKEAT VASTAUKSET Perustele seuraavat väitteet. (4p/väite) a) Huoltosuhteen heikentyminen uhkaa hyvinvointivaltiota Väestön vanheneminen on otettava huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa.
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotKansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä
Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä Enemmistö ( %) suomalaisista ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee,
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotTalouskasvuasenteita kuvaavia malleja 2014 11 04 14:30:58 petri.palmu@proliitto.fi
Talouskasvuasenteita kuvaavia malleja 2014 11 04 14:30:58 petri.palmu@proliitto.fi Mallin statistiikkaa: N = 4735, m(y) = 1.571, sd(y) = 0.823, (mallivakio a = 1.802) Henkilömäärä taloudessa Tulot4l 5000+
Lisätiedot1. a) Mitä lakisääteisiä tehtäviä kunnalla on? V: Peruspalvelujen järjestäminen, esim. esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut.
1. a) Mitä lakisääteisiä tehtäviä kunnalla on? V: Peruspalvelujen järjestäminen, esim. esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut. Sen lisäksi vastuulla ovat rakennusvalvonta, tieverkoston ylläpito
LisätiedotVaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen
Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin 26.5.2016 Sari Essayah Kansanedustaja 2003-2007; 2015- Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon Vaikuttaminen kansalliseen
LisätiedotJULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)
JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)
LisätiedotEriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEduskuntavaaleissa halutaan vaikuttaa etenkin sairaiden ja vanhusten hoitoon sekä nuorten syrjäytymiseen
TUTKIMUSOSIO Eduskuntavaaleissa halutaan vaikuttaa etenkin sairaiden ja vanhusten hoitoon sekä nuorten syrjäytymiseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Tarkastelussa 1. Ennakkoäänestys (s. 3 9) 2. Äänestysaktiivisuus (s. 10 14) 3. Puoluekannatus (s. 15 24) 4. Puolueiden kannatusalueet (s. 25 30) 2 Jussi
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotAsukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit
Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat 12.9.2018 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom Näkökulmia:
LisätiedotKansalaistutkimus STTK
Kansalaistutkimus STTK 24.8.2018 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen 18-75-vuotiaiden Suomessa asuvien parissa Kyselyn aiheena oli muun muassa osaamisen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotKuntien vuoden 2019 veroprosentit
Kuntien vuoden 2019 veroprosentit Lähde: verohallinto % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2019 56 79
LisätiedotKUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
LisätiedotVaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku
Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä
LisätiedotOsallistu Toivonliikkeen kyselyyn
Osallistu Toivonliikkeen kyselyyn 353 Total Responses 353 Completed Responses 0 Partial Responses 540 Survey Visits Q1 Ikä Answered: 351 Skipped: 2 4.84% 2.28% 29.34% 63.53% 0-25 25-50 50-75 +75 Q2 Mikä
LisätiedotKuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa
LisätiedotPerusoikeuksien lainsäädännöllinen polku
Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTehy tilastoina 2009
TEHYN JULKAISUSARJA 1 09 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Tehy tilastoina 2009 Tehyn tutkimusryhmä Toim. Kirsi Markkanen Vuosi Kunta/ Valtio Kirkko Yksityinen Ahvenankuntayhtymä sektori maa * % % % %
LisätiedotKansalaistutkimus: Toiveet seuraavan hallituskauden kehittämiskohteista STTK
Kansalaistutkimus: Toiveet seuraavan hallituskauden kehittämiskohteista STTK 21.1.2019 Kyselyn taustatiedot: Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen yli 18-vuotiaiden, Suomessa
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotSYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE
SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE Kunnallisverotuksen taso ei nostata kapinaa; verotaakan kasvattamista vastustetaan Sarianna Toivonen Kunnallisverotuksen taso ei herätä suomalaisissa suuria intohimoja. Kansasta
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotMitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta
Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija
LisätiedotOletteko seuraavista presidentin valtaoikeuksiin liittyvistä väittämistä samaa mieltä vai eri mieltä?
TALOUSTUTKIMUS OY 20091217 09:07:49 TYÖ 2451.11 TAULUKKO 17017 ss VER % Telebus vko 50B-51A/2009 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa klo 00:01
Tutkimusosio Julkaistavissa.. klo : Kansalaisten lista uuden hallituksen tärkeimmistä asioista: Kärjessä sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus - hännillä julkisten palvelujen ulkoistaminen Suomalaiset
LisätiedotTilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen
Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen 14.3.2017 1.Ennakkoäänestys Ennakkoon äänestäneiden osuuden kasvu ei ennusta korkeampaa äänestysprosenttia Ennakkoon äänestäneiden
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotKANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA
KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot
Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
Lisätiedot