YH1-KOE OIKEAT VASTAUKSET

Transkriptio

1 YH1-KOE OIKEAT VASTAUKSET Perustele seuraavat väitteet. (4p/väite) a) Huoltosuhteen heikentyminen uhkaa hyvinvointivaltiota Väestön vanheneminen on otettava huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa. On ennakoitava, kuinka paljon kuluu rahaa ikääntymisestä aiheutuviin menoihin ja kuinka paljon tarvitaan esimerkiksi päiväkoti-, koulu- ja opiskelupaikkoja. Politiikkojen on pohdittava, pystytäänkö nykyisenlaista hyvinvointivaltiota ylläpitämään, jos työtätekevien osuus koko väestöstä laskee paljon tämänhetkistä alemmaksi. Todennäköisesti veroja joudutaan keräämään kansalaisilta lisää, jotta hyvinvointipalvelut pystytään ylläpitämään ja tulonsiirrot saadaan maksettua. Kansainvälinen verokilpailu on laskenut valtion verotuloja. Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi on mm. pyritty pidentämään työuria sekä alku- että loppupäästä sekä parantamaan työhyvinvointia. Toisaalta väestön vanheneminen synnyttää erityisesti yksityiselle palvelusektorille uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja luo siten taloudellisen kasvun mahdollisuuksia. b) Asioihin pitää vaikuttaa silloin, kun ne ovat valmisteluvaiheessa On tärkeä tietää, miten päätökset syntyvät. Kansalainen voi vaikuttaa päätökseen valmisteluprosessi jokaisessa vaiheessa. Hän voi ensinnäkin tehdä aloitteen koko prosessista. Lakialoite voi syntyä, jos kansalainen saa kiinnitettyä kansanedustajan tai virkamiehen huomion johonkin asiaan. Hyvin perustellut näkemykset saattavat johtaa tuloksiin, jos yhteydenottajia on paljon tai aloitteen takana on jokin järjestö. Kuntatasolla kansalaisilla on oikeus laatio kuntalaisaloite, joka pitää osoittaa asiasta päättävän viraston päällikölle tai lautakunnan puheenjohtajalle. Viranomaisten on aina käsiteltävä aloite ja annettava siihen kirjallinen vastaus. Kunnassa kansalaisia kuullaan myös päätösten valmisteluvaiheessa (esimerkiksi suunnitelluista kaavamuutoksista). Tietoa vireille tulevista asioista saa esimerkiksi lehdistä ja kunnan kotisivuilta. c) Kuntalainen voi vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin Kunnan jäsen voi äänestää vaaleissa tai asettua itse ehdolle. Hän voi luottamusmiehenä osallistua itseäänkin koskeviin päätöksiin esimerkiksi toimimalla päättäjänä lautakunnassa, kunnanhallituksessa tai valtuustossa. Hän voi tehdä kuntalaisaloitteen, osallistua järjestötoimintaan, kirjoittaa yleisönosastokirjoituksen tai omaa blogia tai olla suoraan yhteydessä luottamusmiehiin tai asioista päättäviin viranhaltijoihin. Hänellä on oikeus myös kanteluun, oikaisuvaatimukseen tai kunnallisvalitukseen tiettyjen määräaikojen puitteissa. d) Pääministerin valta-asema on kasvanut presidentin vallan kustannuksella Pääministeri on Suomen poliittinen johtaja, joka kantaa huolta hallituksen yhtenäisyydestä. Hän saa tietoa koko ajan ja hänellä on hyvin laajat yhteydet. Pääministeri muotoilee hallituksen politiikan ja toimii sovittelijana hallitusryhmien välisissä erimielisyyksissä. 1

2 Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa. Euroopan unionin jäsenyys on korostanut pääministerin asemaa, sillä hän osallistuu Suomen edustajana aina Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Hän myös vastaa siitä, miten EU:ssa päätettävät asiat valmistellaan ja käsitellään valtioneuvostossa. Perustuslaki korostaa pääministerin merkitystä, sillä presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin perustellusta aloitteesta. Pääministeri voi myös käynnistää eduskuntakeskustelun ajankohtaisesta ja tärkeänä pidetystä asiasta. e) Ryhmäkuri helpottaa poliittista päätöksentekoa Eduskuntaan valitaan yksittäisiä kansanedustajia, mutta heidän työskentelynsä perustuu toimintaan eduskuntaryhmissä. Kansanedustajan odotetaan mukautuvan eduskuntaryhmänsä enemmistön tahtoon ja mm. äänestävän sovitun linjan mukaisesti. Tätä kutsutaan ryhmäkuriksi. Yhdessä myös päätetään puolueen linja äänestyksissä. Eduskuntaryhmä voi rangaista ryhmäkurin vastaisesti eli itsenäisesti toimivaa kansanedustajaa esimerkiksi varoituksella tai ryhmästä erottamisella. Ryhmäkurin etuna on se, että puolueet saavat parhaiten ajettua asioita, kun ne toimivat ryhmänä. Ilman ryhmän tukea kansanedustajan vaikutusvalta on vähäinen kaikessa eduskuntatyössä. Ryhmäkuri tuo siten ennustettavuutta politiikkaan. Valitse joko tehtävä A tai B. Merkitse vastaukseen selkeästi kumpaan esseekysymykseen vastaat. (20p) A. Suomessa keskustellaan Nato-jäsenyydestä. Asiasta voitaisiin järjestää kansanäänestys. Pohdi, mitä etuja ja ongelmia tällaisella äänestyksellä olisi demokratian toteutumisen kannalta. TAI B. Millä eri tavoin kansalainen voi vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin? A. Nato-jäsenyys Kunnallinen tai valtiollinen kansanäänestys on nykyisin käytössä oleva suoran demokratian keino. Se voi olla sitova tai neuvoa-antava. Lopullisen ratkaisun äänestettäessä tekee eduskunta tai kunnanvaltuusto. Neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä on Suomessa ollut kaksi: v kieltolaista ja v EUjäsenyydestä. Jos Natosta järjestettäisiin valtiollinen kansanäänestys, se koskisi kaikkein keskeisintä valtiolle uskottua tehtäväaluetta: turvallisuuspolitiikkaa. Kansanäänestyksen eduiksi voitaisiin katsoa se, että kansalaisilla olisi aito mahdollisuus tulla kuulluksi. Näin kansanäänestys toteuttaisin suoraa demokratiaa. Tehtävällä päätöksellä olisi siten kansan tuki takanaan. Kansanäänestys Natosta myös aktivoisi kansalaisia keskustelemaan asiasta ja osallistumaan päätöksentekoon. Nato-jäsenyyteen liittyvään kansanäänestykseen liittyisi myös ongelmia. Kansalaisilla ei välttämättä olisi tarpeeksi tietoa tästä asiantuntijoillekin vaikeasta asiasta. Nato-äänestys voisi yksinkertaistua ja kärjistyä kyllä ei asetelmaksi. Samalla olisi vaara osittain sivuuttaa vaaleila valittujen kansanedustajien 2

3 asiantuntemus. Nato-kysymyksestä voisi tulla myös enemmän istuvan hallituksen kannatuksen mittaius kuin vastaus haettuun kysymykseen. Toisaalta voidaan kysyä myös aiheellisesti sitä, miksi Sveitsin kaltainen valtio käyttää yleisesti kansanäänestystä suoran demokratian toteuttamiseen. Suomalaisten tietotaso lienee poliittisissa kysymyksissä ainakin samalla tasolla kuin Sveitsissäkin. B. Kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet itseään koskeviin päätöksiin Äänestäminen vaaleissa, asettuminen ehdolle vaaleissa tai toimiminen puolueissa mielenosoitukset mielipiteen ilmaisu mediassa (yleisönosastokirjoitukset, internet) yhteydenotto päätöksentekijöihin, oman asian lobbaaminen kansalaisjärjestötoiminta kansalaistottelemattomuus adressien kerääminen tai allekirjoittaminen lakot valinnat kuluttajana (joidenkin tuotteiden suosiminen/boikotointi) kunnallisaloitteen laatiminen lakialoitteen jättäminen eduskunnalle (vaaditaan äänioikeutettua) lakialoitteen jättäminen europarlamentille (vaaditaan miljoona äänioikeutettua monesta eri maasta) 3

4 Tutki karttaa (lähde A), joka kertoo, mikä puolue on saanut eniten ääniä kussakin kunnassa eduskuntavaaleissa sekä tilastoa eduskuntavaalien paikkajaosta 2015 (lähde B). (20p) 4

5 a) Mitä havaintoja voit tehdä puolueiden kannatuksesta kartan (lähde A) ja tilaston (lähde B) perusteella? (8p) Vuoden 2015 eduskuntavaalit toivat Suomen politiikkaan paljon muutoksia. Gallupit olivat povanneet oppositiopuolue Suomen keskustalla vaalivoittoa, mikä toteutuikin. Puolue sai 49 kansanedustajaa (+14). Keskustan kanssa hallitukseen nousi perussuomalaiset, joka pystyi saavuttamaan suurin piirtein saman kannatuksen kuin vuoden 2011 jytkyssä (-1). Hallitukseen nousi kolmantena puolueena Kokoomus, joka putosi suurimman puolueen asemasta kolmanneksi 37 kansanedustajapaikallaan (-7). Näin hallituksesta tuli 5

6 melko vahva (123 kansanedustajaa). Tilastosta B näkyy kaikkien Juha Sipilän hallitukseen tulleiden puolueiden kansanedustajamäärät, mutta myös oppositiopuolueiden paikkaluku. Puolueiden kannatuksesta alueellisesti kertoo kartta (lähde A). Sen mukaan Suomen keskusta saa pääosan kannatuksestaan maaseudulta ja on suurin puolue useimmissa vaalipiireissä. Kansallinen kokoomus on suurin puolue useissa suurimmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. SDP saa paljon ääniä teollisuuskaupungeista, joissa myös perussuomalaiset on edennyt. Ruotsalainen kansanpuolue menestyy ruotsinkielisellä rannikkoseudulla erityisesti Pohjanmaalla, Lounais- Suomessa ja Uudellamaalla. b) Mitkä asiat selittävät havaintojasi? (12p) Nykyiset puolueet voitaisiin jaotella kaupunki- ja maaseutupuolueiksi. Selkeitä kaupunkipuolueita ovat Kokoomus ja Vihreät. Myös SDP saa erityisesti teollisuuskaupungeista ja Itä-Suomen köyhemmiltä alueilta paljon ääniä. Vaikka Suomen keskusta syntyi ajamaan nimenomaan maaseutuväestön asemaa ja saa maaseudulta suurimman kannatuksensa, se on kohtuullisen hyvin päässyt mukaan erityisesti pieniin ja keskikokoisiin kaupunkeihin. Vasemmistoliitto on saanut kannatusta erityisesti perinteisillä teollisuusalueilla ja syrjäseutujen, erityisesti Lapin, köyhillä alueilla. Kristillisdemokraattien kannatus on selkeästi suurempaa maaseudulla, mutta muuten varsin tasaista koko Suomessa. Perussuomalaiset ovat saaneet vahvan kannatuksen monilla entisillä SDP:n hallitsemilla paikkakunnilla. Populistisena puolueena se on vedonnut kansan huono-osaisiin ja ulkomaalaisvastaisiin voimiin. Katso uutinen presidentti Tarja Halosen presidenttikausista. (30p) a) Mitä presidentin tehtäviä videolla esitellään? (4p) Armeijan ylipäällikönä Halonen tarkastaa kunniakomppanian. Ulkopolitiikan hoito (valtiovierailut). Erityisesti suhteiden hoito EU:n ulkopuolisiin maihin. Lainsäädäntö (päätöksenteko presidentin esittelyssä). b) Miksi presidentti Tarja Halonen jakoi kansalaisten mielipiteitä? (4p) Hän oli kiinnostuneempi kaukaisista köyhistä maista kuin Suomen viennin edistämisestä. Hän ei kuulunut kirkkoon, eli avoliitossa ja oli vasemmistodemari lähtökohdiltaan. Hänen arvonsa huoli syrjäytyneistä, epätasa-arvosta ja globalisaation nurjista puolista - ärsyttivät monia. 6

7 c) Videon lopussa todetaan presidentti Tarja Halosen olleen instituution uudistaja. Millä perusteella näin voidaan sanoa? (4p) Hän on ollut useassa tehtävässä ensimmäinen nainen, esim. oikeusministerinä, ulkoministerinä ja presidenttinä. Halonen suuntautui voimakkaasti kansainvälisiin tehtäviin, mutta oli ihmisenä myös helposti lähestyttävä ja suvaitsevainen. d) Millainen on presidentin asema Suomen poliittisessa järjestelmässä? (18p) Vuoden 2000 perustuslaissa presidentin asemaa heikennettiin eduskuntaan ja valtioneuvostoon verrattuna Jos valtioneuvosto ja presidentti eivät pääse yksimielisyyteen jostain yhdessä päätettävästä asiasta, hallitus vie sen selontekona eduskunnan täysistuntoon, joka äänestää asiasta. Presidentin henkilökohtainen arvovalta ja hänen saavuttamansa kunnioitus ja luottamus heijastuvat siihen, miten hän voi tehtäviään hoitaa. Presidentillä on perinteisesti ollut vahva asema politiikassa ja tämä perintö vahvistaa hänen asemaansa edelleen Oma merkityksensä on presidentin kansansuosiolla (Kekkonen, Koivisto, Halonen, Niinistö) Suora kansanvaali lisää presidentin arvovaltaa: presidentti on saanut valtuutuksensa suoraan kansalta Eri mielipidetiedusteluissa kansalaisten enemmistö on tukenut vahvaa presidenttiyttä. Presidentillä on päätöksentekovaltaa ulkopolitiikassa, virkanimityksissä, lainsäädännössä, armeijan ylipäällikönä, armahtajana ja eduskunnan hajoittajana Myös muodollisia valtaoikeuksia (valtiopäivien avaaminen, arvonimien ja mitaleiden myöntäminen) 7