Edullisimmat laatunäytöt

Transkriptio

1 Näytöt Älä tyydy halpaan ja huonoon paneeliin Edullisimmat laatunäytöt TEKSTI, TESTIT JA KUVAT: JARI TOMMINEN GRAAFIT: IRMA SVAN-SANTERO 18 MikroPC 9/2010

2 Asian ydin Halvimmissa näytöissä käytetään värintoistoltaan heikkolaatuisia tn-paneeleja. Tiesitkö, että pienellä lisärahalla saa ammattikäyttöönkin kelpaavan laadukkaan näytön, joka toistaa värit luonnollisina ja kirkkaina? Aktiivimatriisinestekidenäyttöjen aikakausi alkoi twisted nematic- eli tn-paneeleista jo reilusti toistakymmentä vuotta sitten. Nopeutensa ja suuremman sävymääränsä ansiosta ne syrjäyttivät hyvin nopeasti silloisen valtatekniikan, passiivimatriisinäytöt. Hyvää värintoistoa haluaville ne eivät kuitenkaan sopineet. Kuvaputkinäytöt alkoivat väistyä vasta ips-paneelien astuessa näyttämölle ja kypsyessä eroon alkuaikojen lastentaudeistaan. Kuluneiden 15 vuoden aikana tn-tekniikkakin on kehittynyt ja parantunut niin paljon, ettei nykyisiä näyttöjä voi enää verrata edes kolmen, neljän vuoden takaisiin malleihin. Silti tn-näyttöjen perusongelmat, kapea katselukulma ja puutteellinen värintoisto, ovat edelleenkin pitäneet ips- ja erityisesti s-ips-näytöt ammattikäyttäjien suosikkeina. Vaikeammin valmistettavien ja saannoltaan pienempien ips-näyttöjen hinnat ovat pitkään pysytelleet korkeina. Halvimmistakin 20-tuumaisista on saanut pulittaa liki 800 euroa ja tyypillisin hintataso on pyörinyt euron välillä. Halvemmallakin saa jo Uusien, kilpailevien paneelityyppien ja parantuneen valmistustekniikan ansiosta s-ips-paneelienkin kustannukset ovat viime aikoina tulleet ropisten alaspäin. Jopa niin paljon, että perustason näyttöjen hintataso on pudonnut kolmannekseen parin vuoden takaisesta. Lisäksi nykyään on tarjolla vakavasti otettavina vaihtoehtoina myös muutamia pva- ja s-pva-tekniikkaan pohjautuvia näyttöjä. Ne muodostavat houkuttelevan kompromissin tn- ja s-ips-näyttöjen välillä, ja pystyvät joiltakin osin itse asiassa jopa ohittamaan molemmat niiden arimpien heikkouksien kohdalla. S-pva-tekniikan lupauksesta kertoo paljon sekin, että se on jo löytänyt tiensä muutamiin ammattinäyttöjen terävintä kärkeä edustaviin malleihin. Laatua karvalakkiominaisuuksilla Mistä kaikesta ostaja sitten joutuu tinkimään, sillä halventuneet paneelit eivät varmastikaan ole ainoa tekijä hinnanpudotuksessa? Kuvanlaatu ei itsessään ole kärsinyt halvemmasta hinnasta. Esimerkiksi testatut näytöt yltävät vaivatta parin vuoden takaisten perusammattinäyttöjen tasolle. Sen sijaan monet edistyneemmät ominaisuudet jäävät toistaiseksi kalliimpien monitorien herkuiksi. Niitä ovat esimerkiksi led-matriisitaustavalo, srgb:tä laajempi värintoistoalue, tarkempi säädettävyys ja automaattinen kalibrointi. Viimeinen ominaisuus on sikäli huomion arvoinen, että testatuistakin näytöistä jokunen ilmoittaa tukevansa DDC/ CI-ohjausta, mutta selvästikään tätä piirrettä ei kuitenkaan käytetä näytön säätämiseen. KAUPPOJEN HYLLYILLE on viimeisen vuoden aikana ilmestynyt koko joukko verrattain edullisia lcd-näyttöjä, joissa käytetään lähinnä ammattinäytöistä tuttuja paneeleja. Mistä kaikesta näissä monitoreissa on sitten tingitty, ja onko niiden kuvanlaatu teknisten tietojen luoman mielikuvan tasolla? Pyysimme keskeisiltä valmistajilta testiin näyttöjä, joissa käytetään ips-, mva- tai pva-paneelia ja joiden hinta on verollisena alle 500 euroa. Saimme kokoon viisi kriteerit täyttävää mallia Delliltä, Eizolta, LG:ltä, NEC:iltä ja ilta. Samsungin kiinnostava uutuusmalli ei valitettavasti ehtinyt mukaan kuljetusliikkeen toheloinnin takia. Testien perusteella nämä näytöt eivät häviä kuvanlaadussa vähääkään esikuvilleen. Eizo FlexScan EV2333W-H voittaa tiukan kilpailun häikäisevän kontrastinsa, nopean paneelinsa ja alhaisen sähkönkulutuksensa ansiosta. Dell UltraSharp U2311H saa valintanimityksen tasapainoisen kokonaisuutensa, virtapihiytensä ja edullisen hintansa perusteella. TESTATUT NÄYTÖT Dell UltraSharp U2311H Eizo EV2333WH LG W2220P NEC EA231WMi VP2365wb MikroPC 9/

3 Näytöt Paneelitekniikat TFT-PANEELIN kuvapisteen toiminta perustuu kahteen, toisiinsa nähden kohtisuoraan polarisaatiosuotimeen ja niiden välissä olevaan nestekidemateriaaliin. Sähköä eristävä nestekidemateriaali on pakattu kahden lasilevyn väliin, joiden sisäpintaan on höyrystetty ohuet, värittömät ja läpinäkyvät indiumtinaoksidielektrodit. Jokainen kuvapiste on siis eräänlainen mikroskooppisen pieni kondensaattori. Nestekiteiden asento lasilevyjen välissä muuttuu ITO-elektrodien välille kytketyn jännitteen mukaan. Lasilevyihin on kuvapisteiden väliin tehty useimmiten amorfisesta piistä höyrystämällä ja syövyttämällä joukko transistoreita ja johtimia, joilla kunkin pikselin jännitettä ohjataan. Osaväripikseleiden värit saadaan aikaan etummaisten polarisaattorin ja lasilevyn välissä olevalla värisuodinkerroksella. Koska polarisaattorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan, näytön taustavalo ei normaalisti pääse paneelin läpi, jolloin paneeli näyttää mustalta. Nestekidemateriaalilla on kyky muuttaa valon polarisoitumisen suuntaa sen mukaan, missä asennossa nestekiteet ovat. Paneelitekniikasta riippuen joko täydellä käyttöjännitteellä tai täysin jännitteettömänä nestekiteet asettuvat ulommaisen polarisaattorin suuntaisiksi, jolloin ne kiertävät lävitseen menevän valon värähtelytason sellaiseksi, että se pääsee kokonaan paneelista läpi. Tällöin kuvapiste näyttää kirkkaimmalta. Nestekiteiden asennosta riippuen paneelista pääsee enemmän tai vähemmän valoa läpi. Tämä näkyy pikseleiden erilaisina tummuuksina. Värisuotimet Värisuotimet TN-TFT Elektrodit Nestekidemateriaali VIRTA POIS IPS-TFT Nestekidemateriaali Elektrodit VIRTA POIS Taustavalo Taustavalo VIRTA PÄÄLLÄ VIRTA PÄÄLLÄ Lasi Lasi Tn-paneelissa (twisted nematic) käytetään materiaalia, jossa nestekiteet muodostavat luonnostaan kierteisen rakenteen elektrodien väliin, jolloin ne kääntävät valon polarisaatiosuunnan etummaisen suotimen mukaiseksi. Tällöin valo pääsee paneelista läpi. Kun elektrodien välille kytketään sähkövirta, kiteet kääntyvät pystyasentoon. Valo läpäisee kerroksen sellaisenaan, sisemmän polarisaattorin suuntaisena, eikä läpäise etummaista suodinta. Ips-paneelissa (in-plane switching) nestekiteet ovat aina paneelin tason suuntaisina (ja samansuuntaisina), mutta kääntyvät tasoa vastaan kohtisuoran akselin ympäri. Ips-tekniikassa kiteet kääntyvät etummaisen polarisaattorin suuntaisiksi, kun elektrodeihin kytketään virta. Tällöin valo kääntyy nestekidekerroksessa ja läpäisee paneelin. Virrattomassa tilassa kiteet ovat sisemmän polarisaattorin suuntaisina ja näyttö on musta. Kehitysversioita: ips, s-ips, as-ips, ips-pro, h-ips, e-ips ja p-ips. Vertailu > Edulliset laatunäytöt Merkki Dell Eizo LG NEC Malli UltraSharp U2311H EV2333WH W2220P EA231WMi Edustaja Dell Pericad LG Electronics NEC Finland Internet Hintaluokka (noin) Takuuaika 3 vuotta (vaihto) 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta Paneelin tyyppi IPS TFT VA TFT IPS TFT IPS TFT Taustavalo loisteputki loisteputki loisteputki loisteputki Paneelin koko Kuvasuhde 16:9 16:9 16:10 16:9 Pisteväli 0,265 mm 0,266 mm 0,282 mm 0,265 mm Paneelin resoluutio 1920 x 1080 px 1920 x 1080 px 1680 x 1050 px 1920 x 1080 px Näyttöala 509,18 x 286,42 mm 509,8 x 286,7 mm 473,86 x 296,16 mm 509,18 x 286,42 mm Luminanssi ( * 300,0 cd/m 2 300,0 cd/m 2 300,0 cd/m 2 300,0 cd/m 2 Kontrasti ( * 1000:1 3000:1 1000:1 1000:1 Vasteaika (w2b / g2g) ( * ei ilm. / 8 ms ei ilm. / 7 ms 5 ms (ISO) 14 ms / ei ilm. Gamutti tai värimäärä ( * 82 % (CIE 1976, 100 % srgb) 16,77 milj. 16,7 milj. 16,77 milj. Mitat (l x k x s) 549,9 x 356,2 x 184,1 mm 547 x 346,5 x 221 mm 519 x 440 x 271 mm 550 x 379 x 220 mm Paino 6,5 kg 7,1 kg 6,7 kg 5,8 kg (ilman jal.) Ottoteho, käyttö / lepo ( * 33 W / 1 W 25 W / 1 W 40 W / 1 W 61 W / 0,5 W Liitännät vga, dvi-d (hdcp), display- vga, dvi-d (hdcp), display- vga, dvi-d (hdcp), hdmi, vga, dvi-d (hdcp), displayport, 1+4 usb2 port, audio-in, kuulokk. kuulokk. port, 1+4 usb, audio-in, kuulokk. Muuta sis.rak. kaiuttimet * ) Valmistajan ilmoitus. 20 MikroPC 9/2010

4 Värisuotimet Elektrodit VIRTA POIS VA-TFT Nestekidemateriaali Taustavalo VIRTA PÄÄLLÄ Lasi Va-paneelissa (vertical alignment) nestekiteet käyttäytyvät samaan tapaan kuin ips-paneelissa, kun elektrodeihin on kytketty virta. Tällöin taustavalo läpäisee paneelin. Virrattomassa tilassa nestekiteet asettuvat pystyasentoon, jolloin valo kulkee kerroksen läpi kääntymättä. Näyttö on musta. Kehitysversioita: va, mva, p-mva, a-mva, s-mva, pva ja s-pva. Lisäksi käytössä ovat ips-tekniikasta johdettu affs, jota käytetään erittäin korkeaa kuvanlaatua vaativissa erikoissovelluksissa, ja va-tekniikasta johdettu asv, joka tunnetaan myös cpa:n nimellä. Asv-paneeleja käytetään pelkästään lcd-televisioissa. Hyvää ja huonoa NESTEKIDENÄYTTÖJEN paneelityypeien esitteissä vilisee valtava määrä teknisiä kirjainlyhenteitä. Varsinaisia paneelitekniikoita on perustasolla kuitenkin vain kolme: tn, ips ja va. Näistä on eri kehitysvaiheissa syntynyt huomattava määrä versioita. Kullakin paneelityypillä on hyvät ja huonot puolensa, eikä yksikään ole ihanteellinen kaikkiin käyttötarkoituksiin. VP2365wb vuotta (vaihto) a-si TFT (IPS) loisteputki 23 16:9 0,265 mm 1920 x 1080 px 509,18 x 286,42 mm 250,0 cd/m :1 14 ms / 5 ms 82 % NTSC (CIE 1976) 548 x 433 x 250 mm 6,8 kg 130 W / ei ilm. vga, dvi-d, 1+4 usb2 Tn (twisted nematic) + Halpa. + Erittäin nopea. Nopeimmilla paneeleilla saavutetaan jopa kahden millisekunnin vasteaikoja harmaasta harmaaseen mitattaessa, joskin ISO-standardin mukaiset valkoisesta mustaan -vasteajat eivät ole merkittävästi parantuneet. - Rajoittunut ja huono värintoisto. Useimmat paneelit käsittelevät vain kuuden bitin väri-informaatiota värikanavaa kohden eli 64 sävyä/kanava. Tällaisen paneelin suurin todellinen värisävymäärä on siten vain Välisävyt saadaan aikaan joko ditheroimalla (asettamalla kahden vierekkäisen kuvapisteen värit niin, että silmä näkee niiden keskiarvona muodostuvan värin) tai nostamalla kuvan virkistystaajuutta ja vaihtelemalla kunkin pikselin väriä nopeasti kahden värin välillä (frc, frame rate control), jolloin silmä näkee niiden keskiarvon. Näitä paneeleja mainostetaan joskus 16,2 miljoonan värin näyttöinä. - Suppea katselukulma, etenkin pystysuunnassa. Tn-paneelin värit, kontrasti ja kirkkaus muuttuvat selvästi katselusuunnan muuttuessa. Pahimmillaan kuva saattaa muuttua käänteiseksi. Ips (in-plane switching) + Erittäin tarkka värintoisto ja laaja sävyala. + Laaja katselukulma ilman muutoksia kuvanlaadussa. - Hidas. Ei sovellu pelaamiseen eikä välttämättä videotyöskentelyyn. - Alhainen kontrasti ja taipumus taustavalon kuultamiseen paneelin läpi, erityisesti tummilla alueilla ja sivulta päin katsottaessa. Ips-tekniikan myöhemmät versiot, kuten s-ips ja erityisesti as-ips ovat huomattavasti korjanneet tekniikan puutteita. S- ips:n myötä paneelien vasteaika on parantunut jo videokäyttöönkin riittäväksi. Käytännössä kaikki nykyiset ips-paneelit ovatkin vähintään s-ips:ejä, vaikkei sitä erikseen sanottaisikaan. As-ips-tekniikassa on kaikki s-ips:n edut ja huomattavasti parantunut kontrasti. Ips-pro-paneeleissa on lisäksi laajempi värintoistoalue (gamutti) ja vielä parempi kontrasti ilman taustavalon läpikuultamista. Ips-paneeleja käytetään laajalti vaativaan käyttöön tarkoitetuissa ammattinäytöissä. Va (vertical alignment) + Nopea. Parhaat paneelit pääsevät vasteajoissa melko lähelle nt-paneeleja. + Hyvä kontrasti. + Laajahko katselukulma. Vaikka värisävyt muuttuvat jonkin verran katselukulman vaihtuessa, muutos on huomattavasti pienempi kuin tn-paneeleissa. - Alhainen kirkkaus. - Halvimpien paneelien suppea ja huono värintoisto. Tnpaneelien tavoin niissä käytetään usein ditherointiin ja virkistystaajuuden säätämiseen perustuvia tekniikoita välisävyjen aikaansaamiseen. Va-tekniikoiden uudemmat versiot, erityisesti s-pva, parantavat näytön kontrastia entisestään ja vähentävät taustavalon läpikuultamista. S-pva-paneelit myös esittävät värit vähintään kahdeksalla bitillä kanavaa kohden eli niiden värimäärä on vähintään 16,7 miljoonaa. Parhaissa malleissa käytetään jopa 16 bit/kanava -värisyvyyttä. Myös katselukulmasta johtuvat sävymuutokset ovat pienentyneet. S-pva-paneeleissa on eri lcd-näyttötyypeistä paras mustan syvyys. MikroPC 9/

5 Näytöt Arviot Kontrastihirmu Tasapainoinen ja tyylikäs Hyvä perusnäyttö Eizo FlexScanEV2333W-H Dell UltraSharp U2311H VP2365wb Hinta: noin 400 euroa Takuu: 5 vuotta TESTIN AINOANA va-paneelia käyttävänä näyttönä Eizo on malliesimerkki kyseisen paneelityypin eduista, ja myös puutteista. Full-hd-resoluutioinen, 16:9-kuvasuhteella toteutettu 23 tuuman näyttö on Eizoksi siron näköinen ja teknisen tyylikäs. FlexScanin valontasaisuus on erittäin hyvä ja värintasaisuus erinomainen. Lähes kaikille perustason näytöille tyypillisesti Eizokin leikkaa aavistuksen verran äärisävyjä, hivenen enemmän tummassa päässä, mutta tällä ei useimmissa käyttötarkoituksissa ole merkitystä. Näytön sävyntoisto on tasainen ja verrattain neutraali; parilla pienellä alueella esiintyy hyvin lievää violettia tai ruskehtavaa sävyvirhettä. Va-paneelille tyypillisesti taustavalon läpikuultaminen on lähes olematonta. Tämän ansiosta näytössä onkin todella mahtava kontrasti. Katselukulmat ovat selvästi laajemmat kuin tn-paneeleilla, mutta häviävät hieman ips-näytöille. FlexScan on varsin virtapihi ja näytön nälkää voi hillitä vielä lisää eco-tilaa käyttämällä. Hinta: noin 330 euroa Takuu: 3 vuotta DELLIN NÄYTTÖ pohjautuu perinteiseen ips paneeliin, joskin uusimmassa kuosissaan se esiintyy 23-tuumaisena 16:9-full-hd-näyt- tönä. Yleisilme on kulmikkaan asiallinen, mutta samalla tyylikäs. UltraSharpin valontasaisuus on hyvä ja värintasaisuus erinomai- nen. Näyttö leikkaa hieman äärisävyjä, tummasta päästä enemmän. Värintoisto on muuten neutraali, mutta vaaleimmat sävyt puoltavat ruskehtavaan. Dellin kirkkaus ja kontrasti ovat testin toiseksi suurimmat, ja mitattu kontrasti on hyvin lähellä valmistajan lupaamaa. Katselukulmat ovat ips-paneelille ominaisesti laajat, joskin kuvan gamma muuttuu jo suhteellisen pienellä katselusuunnan vaihdolla. Kuvan väreihin tämä ei kuitenkaan vaikuta. Dell on selvästi suunnattu peruskäyttäjälle. Käyttöliittymänä on huonosti erottuvat painikkeet, joiden merkinnät kuitenkin tulevat näytölle. Valikossa ei ole selkeästi määriteltyjä värilämpöesiasetuksia eikä sen paikkaa voi itse määritellä. Dell kuuluu testin virtapiheimpään ryhmään. Hinta: noin 330 euroa Takuu: 3 vuotta VIEWSONIC on pukenut näyttönsä testin suosituimpaan kuosiin: 23 tuuman fullhd-paneeli 16:9-kuvasuhteella. Ulkoisesti VP2365wb on konstailemattoman siisti, mutta huomiota herättämätön. in valontasaisuus on hyvä ja värintasaisuus erinomainen. Näyttö leikkaa aavistuksen verran vaaleimpia sävyjä, mutta muuten kuva on siistin ja asiallisen oloinen. Värintoisto on neutraali. Monien muiden in mallien tavoin tämäkään näyttö ei elvistele kirkkaudella. Valovoima riittää kyllä useimpiin tarkoituksiin, mutta kovin kirkkaissa tiloissa sitä saisi olla enemmän. Kuvan kontrasti sen sijaan on varsin asiallinen. Vaikka VP2365wb:ssä onkin periaatteessa kaikki samat asentosäädöt kuin muissakin testin näytöissä, sen jalusta ei salli paneelin laskemista riittävän alas ergonomista käyttöä ajatellen. Tälle näytölle pitää siis olla säädettävällä monitoritasolla varustettu pöytä. Testinäytöistä in perinteinen, selkeä valikko ja painikkeet ovat ylivoimaisesti parhaat. + suuri kontrasti, nopea - lievät sävyvirheet + edullinen - käyttöliittymän puutteet + paras käyttöliittymä - liian korkea jalusta 22 MikroPC 9/2010

6 Yleiskäyttöön Vanhahtava ja hankalakäyttöinen Jari Tomminenn NEC MultiSync EA231WMi Hinta: noin 380 euroa Takuu: 3 vuotta NEC:IN versio 16:9-muotoisesta näytöstä on puettu merkin perinteiseen, hillittyyn toimistokuosiin. Monipuolisten liitäntöjen ja hyvin säätyvän jalustan lisäksi näytössä on testin ainoana ajateltu ergonomiaa myös siirtelyn kannalta: paneelin yläreunassa on reilunkokoinen kantokahva. MultiSyncin valontasaisuus olisi hyvä ja värintasaisuus erinomainen ilman vasemman yläkulman poikkeamaa. Sen alhaisempi kirkkaus ja hivenen poikkeava sävy ovat jo silminkin havaittavissa. NEC leikkaa aavistuksen verran sävyalan ääripäitä. Tummassa päässä äärisävyjen kirkkaus lisäksi laskee huomattavan jyrkästi ennen sävyjen leikkautumista. Muuten näytön sävyntoisto on erittäin tasainen ja neutraali. Katselukulmiltaan näyttö on tyypillinen ips-paneeli: laaja sektori, jossa noin puolivälistä alkaen pieni muutos kuvan gammassa värisävyn kuitenkaan muuttumatta. Näytön perinteinen NEC-tyylinen käyttöliittymä, kolme painiketta ja joystick pienillä, mutta kattavilla valikoilla, vaatii hieman totuttelua. NEC on testin toinen virallinen econäyttö. LG Flatron W2220P Hinta: noin 260 euroa Takuu: 3 vuotta LG ON TESTIN ainoa perinteiseen 16:10-laajakuvaformaattiin tehty näyttö. Sen 22-tuumainen paneeli käyttää myös muita alhaisempaa 1680 x 1050 pikselin resoluutiota. Ulkoisesti LG on perussiistin, mutta hivenen muovisen oloinen. LG:n värintasaisuus on erinomainen, mutta valontasaisuus jää tyydyttävälle tasolle oikean yläkulman himmentymän vuoksi. Näyttö leikkaa aavistuksen verran sävyasteikon tumminta ääripäätä, mutta muuten sävyntoisto pysyy verraten neutraalina ja tasaisena koko alueella. Näytön gamma vaikuttaa testien perusteella normiin verrattuna liian korkealta. Testiyksilössä erottui myös valkoisella ruudulla näytön ylä- ja alareunassa hieman kellertävä raita. Näytön teknisestä iästä kertovat myös kuva-alalta löytyneet pari kuumaa pikseliä. Nykynäytöissä ne ovat jo lähes olemattoman harvinaisia. LG nappaa kyseenalaisen ykköspaikan testin huonoimmalla käyttöliittymällä. Kehyksen oikeassa alakulmassa on rivi epämääräisesti merkittyjä ja huonosti hämärässä erottuvia hipaisukytkimiä. LG on myös testin sähkösyöpöin näyttö. TESTAAJAN KOM- MENTTI Olen hämmästynyt! Myönteisesti. Olen vuosien varrella testannut epälukuisen määrän erilaisia monitoreja raskaista kuvaputkihirviöistä halpoihin kotipaneeleihin ja vaativaan käyttöön tarkoitettuihin ammattinäyttöihin. Olen myös pitkän ja aktiivisen työkäytön yhteydessä tehnyt tuttavuutta ips-pohjaisten lcdnäyttöjen kanssa. Useimmiten karu totuus on ollut se, että halvalla ei saa hyvää. Tähän asti. Vielä pari vuotta sitten en olisi kehdannut väittää, että reilulla 300 eurolla saa ammattikäyttöönkin riittävän kuvankäsittelynäytön. Sellaisia ei yksinkertaisesti ollut olemassa, sillä käytännössä kaikki alle 600 euron paneelit käyttivät tn-tekniikkaa, jossa pienikin katselusuunnan muutos saa värisävyt ja kontrastin heittämään häränpyllyä. Hyvää värintoistoa varten tarvittiin ips-paneeli, jollaiset taas maksoivat hunajaa, vaikka näytön muut ominaisuudet olisivat olleet perustasoa. Hienot, automaattikalibroituvat herkkupalat puolestaan olivat painonsa arvoisia kullassa tai siltä ainakin tuntui. Jälkimmäiset ovat vieläkin kalliita, mutta tyytymällä käsin virittelyyn asialliseen kuvanlaatuun voi todellakin päästä kiinni yllättävän edullisesti. Nyt vain jään odottelemaan sitä päivää, kun ongelmajätteeksi luokiteltavista loisteputkista päästään eroon näyttöjen taustavaloissa ja tilalle tulevat pitkäikäiset led-paneelit. Niin, ja ehkäpä se automaattinen kalibrointikin jonakin kauniina päivänä ilmestyy myös edullisiin näyttöihin... JT + värintoisto, ergonomia - äärisävyjen leikkautuminen + neutraali värintoisto - surkea käyttöliittymä MikroPC 9/

7 Näytöt Tulokset Kirkkaus Pidempi palkki parempi Dell Eizo LG NEC Palkistossa on esitetty testinäyttöjen todellista käyttötilannetta vastaavat, ANSI-kontrastimittauksesta saadut maksimikirkkaudet. MPC 09/10 Kontrasti Pidempi palkki parempi Dell Eizo LG NEC Palkistossa on esitetty testinäyttöjen todellista käyttötilannetta vastaava ANSI-kontrastisuhde. MPC 09/10 Käyttö Lyhyempi palkki parempi Dell Eizo LG NEC Valmiustila Lyhyempi palkki parempi Dell Eizo LG NEC Oheisissa palkistoissa on esitetty testattujen näyttöjen tehontarve valmiustilassa ja normaalissa käyttötilanteessa, kun näyttö on säädetty mahdollisimman hyvää kuvaa varten. MPC 09/10 Testin paras käyttöliittymä on issa. Merkin Nokialta aikanaan perimä painikeja valikkokonsepti on säilynyt vuosien saatossa lähes muuttumattomana, mutta on edelleenkin selkeydessään ja helppokäyttöisyydessään markkinoiden parhaimmistoa. LG on sortunut melkeinpä huonoimpaan mahdolliseen ratkaisuun. Näytön painikkeet on korvattu kehyksen pintaan integroiduilla hipaisukytkimillä, joissa ei ole minkäänlaista tuntumaa eikä niiden merkintöjäkään erota hämärässä. Kytkimien kohdalle hipaistessa syttyvät punaiset ledit eivät juurikaan auta asiaa. ALLA OLEVAT KAAVIOT esittävät näyttöjen värintoistoalueen (gamutin, valkoinen kolmio) CIE XYZ -koordinaatistossa (hevosenkenkää muistuttava käyrä) suhteessa srgb-avaruuteen (sininen kolmio) ja AdobeRGB-avaruuteen (punainen kolmio). Dellin värintoistoalue on hyvin lähellä yleiskäyttöistä srgb-väriavaruutta. Toistoalue jää kuitenkin hivenen vajaaksi syvimpien sinisten ja punaisten osalta. Eizon värintoistoalue on käytännössä yhteneväinen srgb-alueen kanssa. Näyttö sopii tältä osin mainiosti perustason kuvatyöskentelyyn. LG:n toistoalue kattaa kokonaan srgb-avaruuden aivan syvimpiä punaisia lukuun ottamatta. NEC:in toistoalue on lähes yhteneväinen Dellin kanssa. Vihreissä sävyissä toistokyky ulottuu aavistuksen verran pidemmälle. in toistoalue jää hieman vajaaksi srgb-alueen vihreistä ja sinisistä sävyistä. Muilta osin värintoisto täyttää srgb-vaatimukset. 24 MikroPC 9/2010

8 Pisteet Laite Kuvanlaatu Hallinta Liitännät Ekologisuus YHTEENSÄ Hinta Pisteen hinta Dell UltraSharp U2311H ,79 Eizo FlexScan EV2333WH ,55 LG Flatron W2220P ,25 NEC MultiSync EA231WMi ,47 VP2365wb ,84 Maksimipisteet VALINTA VOITTAJA Hinta-laatusuhde Kuvioissa on esitetty näyttöjen hinta-laatusuhde. Mitä lähempänä vasenta yläkulmaa näyttö on, sitä parempi on sen hinta-laatusuhde. Linja edustaa testilaiteryhmän keskiarvoa. Dellissä (vasemmalla) on perusliitäntöjen lisäksi displayport-töpseli. Monen muun näytön tavoin tässäkin on neliporttinen usb-keskitin. LG:n pelkistetyssä liitinpaneelissa ei vielä ole displayport-liitintä, mutta sen sijaan näyttö tukee hdmi-kaapelin välityksellä tapahtuvaa kuvan ja äänen siirtoa. Näin testasimme MITTASIMME JA TESTASIMME kaikki testissä olleet näytöt MikroPC:n omassa testilaboratoriossa. Mittausten ja arviointien perustana käytimme Euroopan Yleisradioliiton (EBU) määrittelyjä sekä EU:n alueella pätevän EC Directive 90/270/EEC:n kanssa yhteensopivia TCO-99-vaatimuksia. Mittauskalustona käytimme muun muassa Minolta CA-100 -värianalysaattoria, joka on yleisesti käytössä niin monitoriteollisuudessa kuin näyttöhuolloissakin. Mittausten lisäksi arvioimme näyttöjä visuaalisesti. Signaalilähteenä käytimme Astro VG-851 -testisignaaligeneraattoria sekä dvi-liitännällä ja testiohjelmistoilla varustettua pc:tä. Asetimme kaikki näytöt samalle lähtöviivalle säätämällä niiden sävytoistoalue ja värilämpötila mahdollisimman samoiksi. Värilämpötilaksi valitsimme CIE:n standardikalibrointipisteen D65 eli keskimääräistä päivänvaloa vastaavan ja srgb-väriavaruuden mukaisen kelvinin säädön. Kaikkien mittausten ja arviointien lähtökohtana oli mahdollisimman hyvälaatuinen kuva. Mittasimme näytöistä useita kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten maksimikirkkauden ja kontrastin sekä valon ja värin tasaisuudet. Arvioimme myös näyttöjen värintoistoa sekä sävyasteikkoa ja tutkimme, miten katselukulman muutokset vaikuttavat kuvan värisävyihin, kirkkauteen ja kontrastiin. Mahdollisia kuvan terävyyteen ja luettavuuteen vaikuttavia tahdistusongelmia kartoitimme käyttämällä analogista vga-signaalia. Kiinnitimme myös huomiota näyttöjen käyttöliittymään (säätöihin, niiden toteutustapaan ja toimivuuteen) sekä niiden mekaaniseen rakenteeseen ja toimivuuteen. Näyttöjen virrankulutusta tutkimme mittaamalla niiden todellisen ottotehon Provan tehoanalysaattorilla. Mittasimme arvot sekä valmiustilassa (lepotila, kun näyttö ei saa signaalia) että todellisessa käyttötilanteessa, kun näytöt oli säädetty mahdollisimman hyvälle kuvalle. Käyttötehon mittasimme näytön normaaliasetuksilla. TUOTEARVIOIDEN yhteydessä olevassa graafissa on esitetty osa näytöille suoritettujen mittausten tuloksista. Kuviossa on esitetty näytön valoisuuden ja väritasapainon poikkeamat ruudun keskipisteen suhteen. Arvot on mitattu EBU:n normien mukaisesti yhdeksästä pisteestä ruudun alueelta. Valontasaisuus on ilmoitettu prosentteina keskipisteen (100 %) suhteen. Vielä kymmenen (10) prosentin poikkeamaa voi olla vaikea havaita paljain silmin, jos muutos on vähittäinen. Värintasaisuus on ilmoitettu jnd-arvoina (jnd = Just Noticeable Difference, pienin (silmin) havaittava ero) keskipisteen suhteen. Yhden jnd:n poikkeaman värisävyssä huomaa jo paljain silmin, mutta pienemmätkin erot vaikuttavat värintoistoon. MikroPC 9/