Älytelevisiot TEKSTI, TESTIT JA KUVAT: JARI TOMMINEN I KUVANKÄSITTELY: ERIC LERAILLÉZ. 14 MikroPC 9/2013

Transkriptio

1 Älytelevisiot TEKSTI, TESTIT JA KUVAT: JARI TOMMINEN I KUVANKÄSITTELY: ERIC LERAILLÉZ 14 MikroPC 9/2013

2 Asian ydin Äly tv:n VALTAVASTA HEHKUTUKSESTA huolimatta älykkäät televisiot ovat vasta matkansa alkupäässä. Tilanne on oikeastaan kummallinen, onhan internet ollut olemassa jo pitkään ja kaikilla nyt testattujen televisioiden valmistajilla on runsaasti kokemusta myös tietokoneiden tekemisestä. Vai onko kyse siitä, että valmistajat eivät ole tehneet koneisiinsa netin käyttöön tarvittavia ohjelmistoja? Nehän tyypillisesti tulevat joko käyttöjärjestelmän mukana tai ladataan sovelluksiin erikoistuneiden ohjelmistotalojen palveluista. Joka tapauksessa digitaalisten palvelujen käyttäminen tv:llä on kömpelöä. Telkkarin käyttöliittymää ei ole alun perin suunniteltu kirjoittamista vaativiin tehtäviin, mutta ennen kaikkea ohjelmistot ja käyttöliittymät ovat vaikeakäyttöisiä, hitaita ja kankeita. Tästä lähtöasetelmasta voiton nappaa Panasonic Smart Viera TX-L47D- T60Y, joka tarjoaa poikkeuksellisen tasapainoisen ja pääosin toimivan paketin. Panasonicissa on erittäin hyvä kuvanlaatu ja digitaalinen palvelutarjontakin on varsin hyvin luvatun kaltainen. Kunniamaininnan saa LG 47LA740V- ZB, pääasiassa loistavan videokuvanlaatunsa mutta myös tarkkojen ja verraten helppokäyttöisten säätöjensä vuoksi. LG:n kohdalla on kuitenkin varoitettava laitteen osittain ongelmallisista käytöstavoista. sisällä Viihteen, tietotekniikan ja digitaalisten palvelujen taistelu kuluttajan sielusta kiihtyy. Olohuoneen entinen valtias yrittää paaluttaa asemaansa kahmimalla yhä enemmän perinteisestä ohjelmatarjonnasta poikkeavia toimintoja. Mutta onko älykkäästä televisiosta digitaalisen elämän navaksi? Testissä Panasonic Smart Viera TX-L47DT60 LG 47LA740V-ZB Samsung UE46F8005ST Sony Bravia KDL-47W805A MikroPC 9/

3 Älytelevisiot Perinteisen tietokoneen asema kodeissa käy koko ajan ahtaammaksi. Painetta eivät lisää pelkästään tabletit ja muut mobiililaitteet, vaan samalle tontille pyrkivät myös televisiot. Menneiden aikojen eritasoista viihdettä ja informaatiota jakaneesta pölhöpurkista on parin viimeisen vuoden aikana kuoriutunut digitaalinen monitoimikeskus, joka tv-ohjelmien lisäksi tarjoaa monenlaista viihdettä, erilaisia verkkopalveluja, pelejä ja kaksisuuntaisia viestintäkanavia. Niin kutsutut älytelevisiot ovat kuitenkin monen kuluttajan silmissä saaneet kieron ja hankalan rengin maineen. Päätimme tutkia, ovatko älytelevisiot todellakin mainoslauseitaan pahempia vai sittenkin mainettaan parempia. Pyysimme neljältä keskeiseltä valmistajalta, LG:ltä, Panasonicilta, Samsungilta ja Sonylta, tutkittavaksi noin euron hintaisen älykkään television tuuman kokoluokasta. Tässä hintahaarukassa laitteissa alkaa olla herkkuja vaativammankin ostajan makuun. Ainakin valmistajien lupausten mukaan. Kokoa ja näköä Vaikka tuuman laajakuvaruutu ei olekaan kotiteatterin komistuksena kookkaimmasta päästä, on tällainen tv jo melkoinen tilanvaraaja olohuoneen seinustalla. Koostaan huolimatta laitteet ovat hämmästyttävän siroja ja painoltaan jopa yhden ihmisen nostettavissa ja siirreltävissä. Muotoilultaan tv:t ovat moderneja mutta silti sen verran neutraaleja, että ne istuvat ilman suurempia ongelmia vanhempaankin sisustukseen. Aivan pieneen opiskelijaboksiin isoa televisiota ei kuitenkaan kannata hankkia, sillä kookas ruutu vaatii jonkin verran katseluetäisyyttä. 46-tuumaisella ruudulla täyden teräväpiirtotarkkuuden kuvapistematriisi nimittäin erottuu parinkin käsivarrenmitan päästä selvästi ja tekee katselusta epämukavaa. Ja sitten tarvitset vielä Ison älytelevision ominaisuuslista on tyypillisesti vaikuttava. Tavanomaisten antenni-, kaapeli- ja satelliittilähetysten vastaanottamisen ja perusdigiboksitoimintojen lisäksi valmistajat lupaavat tarjota kärrykuormittain erilaisia internet-pohjaisia palveluja, sovelluksia peleistä videopuheluihin ja elokuvien tai musiikin suoratoistoon sekä monipuolisia tallennus- ja hallintatoimintoja. Todellisuus saattaa kuitenkin olla kuin aasialaisen kaupustelijan elektroniikkakojulla. Tarjous kuulostaa hyvältä, mutta ostetulla tuotteella ei pystykään tekemään juuri mitään ilman mittavia ja kalliita lisäostoksia. 175:n sovelluksen tai palvelun paletista vain 12 toimi. Tällainen ominaisuus on tyypillisesti televisioiden tarjoama ohjelmien tallennus ja ajansiirto. Useimmissa tämän hintaluokan laitteissa on valmiina mahdollisuus nauhoittaa vastaanotettuja lähetyksiä. Tallennus vaatii kuitenkin erillisen tallennusvälineen hankkimisen. Jotkut laitteet pystyvät tallentamaan lähes mille tahansa usb-liitäntäiselle massamuistille. Toiset, kuten tämän testin LG, vaativat oman merkkikohtaisen tallennusasemansa. Joka tapauksessa tallennuksen hyödyntämisestä koituu pienempiä tai isompia lisäkustannuksia. Toinen rahastuspiste on älytelevisioihin sisällytetty videopuheluominaisuus tyypillisesti Skype. Sen käyttäminen vaatii web-kameran ja mikrofonin. Näitä on vain harvoissa televisioissa, testilaitteistakin vain Samsungissa, joten luvassa on jälleen kukkaron kevennystä. Kuin kädet kipsissä Suuri osa älytelevision houkuttelevuudesta liittyy sen internet-kytkökseen. Televisiosta on tulossa samanlainen yhteydenpito- ja tiedonhakuväline kuin tietokoneesta, tabletista tai älypuhelimestakin. Parhaimmillaan tv kutoo itsensä osaksi kotiverkkoa parilla napinpainalluksella. Kaikki nettipalvelut ja tietolähteet eivät kuitenkaan sovellu kovin hyvin käytettäväksi television kautta. Rajoituksia aiheuttaa jo tv:n käyttöliittymän kankeus ja kömpelyys; pelkästään nettiosoitteen kirjoittamiseen selaimen osoitekenttään kaukosäätimen avulla menee ikä ja mielenterveys. Tekstinsyöttöä vaativien sovellusten käyttäminen on kuin yrittäisi kirjoittaa kädet kipsattuina sormenpäistä kaulaan asti. Asiaa voi jonkin verran auttaa käyttämällä monen television mahdollistamaa ohjausliittymää älypuhelimen tai tabletin kautta, mutta se taas vaatii mobiililaitteen lisäksi sen, että ohjaussovellus on yhteensopiva kyseisen lait- 16 MikroPC 9/2013

4 Vielä digitaaliaikanakin tarvitaan analogisia liitäntöjä. Kuvassa Sonyn scart-liitin ja analogiset komponenttivideoliitännät. Niiden vieressä näkyvät lähiverkon töpseli ja äänen optinen digitaalilähtö. teen kanssa. Television ja ohjaavan laitteen pitää myös yleensä olla kytkeytyneinä langattomaan lähiverkkoon (wlan) saman reitittimen kautta. Entä, jos käytössä ei olekaan wlania, vaan perinteinen lankaverkko? Panasonicin takapaneelissa on kaksi ohjelmakorttipaikkaa, mikä juoruaa television kahdennetusta virittimestä. Laitteella voi siis katsella ja tallentaa eri kanavia samanaikaisesti. Koukussa ja kirjattuna Nettitarjonnan varsinainen suola on kuitenkin laaja paletti viihde- ja mediasovelluksia, joita televisioiden valmistajat tarjoavat tyypillisesti oman verkkoportaalinsa kautta. Tähän portaaliin tv:ssä on jo valmis, sisäänrakennettu käyttöliittymä. Huomattavan osan tarjonnasta käsittävät erilaiset musiikin, elokuvien ja tv-ohjelmien suoratoistopalvelut kuten Netflix, Viaplay ja tv-kanavien tai levy-yhtiöiden omat palvelut. Nämä puolestaan vaativat käytännössä aina maksullisen tilaussopimuksen. Ilmaiseksi pääsee kurkkimaan vain pieniä näytteitä. Pelitarjonnasta iso osa saattaa olla ilmaistakin, mutta useimmiten ne ovat itsenäisiä sovelluksia, joiden asentaminen televisioon vaatii rekisteröitymisen tv-valmistajan omaan verkkopalveluun. Näin asiakas pakotetaan jälleen kerran antamaan itsestään kaupallisesti merkittäviä seurantatietoja, joiden kontrollin hän käytännössä samalla menettää. Myös monien internet-pohjaisten yhteisöpalvelujen käyttäminen edellyttää käytännössä omien tietojen luovuttamista tv-valmistajalle, sillä palveluihin kirjautuminen hoidetaan usein palvelukohtaisella sovelluksella, joka puolestaan käyttää toimenpiteeseen tv-valmistajan nettiportaalia. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Facebook ja Twitter. Moni kakku Kaikki edellä sanottu perustuu tietenkin siihen, että ostetussa televisiossa todellakin on tarjolla kaikki ominaisuudet, joita sille on mainostettu tai joiden se asennusvaiheessa antaa ymmärtää olevan tarjolla. Pettymys saattaa kuitenkin olla suuri. Markkinointilupaukset ja laitteiden tehdasasetukset nojaavat usein isommille markkinaalueille suunnattuun tarjontaan. Kaikkea ei välttämättä ole saatavilla täällä pohjoisilla syrjäkulmilla. Kenties jo palveluntarjoajien asettamien rajoitusten vuoksi tai esimerkiksi tv-valmistajan nettiportaaliin asetettujen alueellisten rajausten takia. Vaikka yleistilanne vaikuttaakin kohtalaisen hyvältä, myös virheilmoitus Sovellus ei ole käytettävissä putkahtaa ruudulle turhan usein. Karuin esimerkki testin yhteydessä tuli Sonylta, jonka asennuksenjälkeisestä 175:n sovelluksen tai palvelun paletista vain 12 toimi tai oli käytettävissä. Ja niistäkin puolet oli tavalla tai toisella tv:n sisäänrakennettuja toimintoja. Komento Päivitä internet-sisältö siivosi paletista kaikki muut kuvakkeet. Edes sellaisiin peruspalveluihin kuin Netflix, Vimeo tai YLE Areena ei ollut pääsyä sovelluspaletin kautta. Nykymuodin mukaisesti laitteiden mukana toimitetaan kaksi toiminnaltaan hieman erilaista kaukosäädintä. LG:llä on ainoastaan yksi, mutta varsin erikoinen säädin. Sillä osoitetaan haluttua kohtaa fyysisesti kapulaa heiluttelemalla. MikroPC 9/

5 Älytelevisiot Loistava tv kehnolla käyttöliittymällä. Kauniskuvainen kiusankappale. Panasonic Smart Viera TX-L47DT60 Hinta: noin 1600 Testivoittaja Panasonic on jo vanha tekijä laadukkaiden televisioiden ja kotiteattereiden saralla, jossa huomattava osa merkin maineesta tulee isojen plasmatelevisioiden puolelta. Tämänkertainen testilaite on kuitenkin lcd-paneelia käyttävä tv, jonka kuvassa on silti jotain hyvin plasmamaista. Selvin erottava tekijä on himmeästi mustan läpi hohtava taustavalo ja plasmapaneelia selvästi alhaisempi kontrasti. Panasonicin kuva on lähes 300 kandelallaan kirkkaudeltaan asiallista tasoa. Sitä pystyy katselemaan vaivatta myös normaalisti valaistussa huonetilassa. Ruudun 800:1 ansi-kontrasti on televisiolle melko vaatimaton, joskin dynaamisen kontrastisäädön käyttäminen korjaa tilannetta merkittävästi. Toiminto kuitenkin leikkaa kaikkein tummasävyisimmät kuvat pois. Isot paneelit ovat valontasaisuudeltaan aina ongelmallisia, mutta Vieran erot keskustan ja kulmien välillä ovat erityisen isoja. Värintasaisuus sen sijaan on lcd-paneeleille tyypillisesti mainio. Panasonic on älytelevisiona testiryhmän paras, sillä toimintoja on monipuolisesti ja paljon. Mikä tärkeintä, ne näyttävät toimivan! Myös eri mediaformaattien tuki on poikkeuksellisen hyvä. Olennaisin, pitkä, miinus tulee älytoimintojen käyttöliittymästä. Selaimen ja muiden toimintojen käyttäminen Panasonicin kauko-ohjaimilla on tuskastuttavan hankalaa. Toiminnoista saakin enemmän irti käyttämällä ohjaimena mobiililaitetta tai erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Mobiililaitteen tulee kuitenkin olla tv:n kanssa samassa wlanverkossa. LG 47LA740V-ZB Hinta: noin LG:n versio älytelevisiosta herättää voimakkaasti ristiriitaisia tunteita: suuresta ihastuksesta sisuksia korventavaan raivoon. Laite ansaitsee kiistatta kunniamainintansa, mutta sen hankintaan on silti syytä suhtautua huomattavalla varovaisuudella. Televisiokuvan kirkkaus on samaa tasoa Panasonicin kanssa, mutta samanaikaisesti näytöllä näkyvää valoisuuseroa ilmaiseva ansi-kontrasti on selvästi parempi. Dynaaminen kontrasti parantaa vaikutelmaa, mutta siihen liittyy myös ongelmia. Erityisen kiusallista on tv:n nukahtaminen, jos sisääntulosignaali osoittaa riittävän tummaa kuvaa. Kuva palaa takaisin vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Välillä taustavalo saattaa myös heittäytyä laikukkaaksi. LG on valon- ja värintasaisuudeltaan testin kärkipäätä. Muutenkin videokuvan laatu on selvästi testin paras: värit ovat puhtaita eikä liu uissa esiinny portaittaisuutta. 3d-kuva kuitenkin puolittaa pystyresoluution, mikä näkyy häiritsevästi. Laitteen säädöt ja asetukset ovat monipuoliset ja tarkat. Huonona puolena on se, että LG:llä on taipumusta hukata säädöt signaalilähdettä vaihdettaessa. LG:n taikakaukosäätimen käyttö vaatii totuttelua ja on moneen tehtävään kömpelö. Älytoimintojen käytössä se kuitenkin osoittaa vahvuutensa. Esimerkiksi tekstin syöttäminen nettiselaimeen onnistuu LG:n ohjaimella verraten kivuttomasti. Laitteen älytoimintovalikoima on laaja ja pääosin hyvin toimiva. Huomattava osa palveluista ja sovellusten asentaminen vaativat rekisteröitymisen LG:n portaaliin. Parissa suoratoistopalvelussa esiintyi ongelmia, mutta ne saattoivat johtua myös verkkoyhteyksistä. Facebook-sovellus vaikuttaa hieman epävakaalta. + Erinomainen televisio ja videokuvan laatu - Tuskastuttavan kankea nettipalvelujen käyttöliittymä + Loistava kuvanlaatu - Ärsyttävät omituisuudet säädöissä ja toiminnoissa 18 MikroPC 9/2013

6 Helppo ja monipuolinen mutta suttuinen. Lobotomoitu äly-tv. Samsung UE46F8005ST Hinta: noin Toisen korealaisen elektroniikkajätin, Samsungin, versio älytelevisiokisaan on selvästi kompromissi. Tv:ssä lienee mietitty myös jatkoansaintamalleja, sillä erittäin etukiikkerä laite on helppo kipata pöydältä lattialle, jolloin tilalle tarvitaan uusi. Samsungissa on testin suurin kirkkaus ja ylivoimaisesti paras ansikontrasti. Se on myös valon- ja värintasaisuudeltaan tässä seurassa kilpailukykyinen. Valitettavasti laitteen kuvanlaatu ei muilta osin ole kovin hääppöinen. Sävyntoistossa esiintyy värivirhettä ja portaittaisuutta. Toistoasteikko on myös melko jyrkkä ja leikkaa äärisävyjä. Videokuva on jopa täyden teräväpiirtotarkkuuden blu-ray-lähteestä toistettuna suttuinen ja muistuttaa puolikuivalla siveltimellä maalattua. Myös kuvan ja värien säätäminen kohdalleen on käytännössä lähes mahdotonta. Tietokoneeseen tai muihin ulkoisiin laitteisiin kytkettäessä on hyvä muistaa, että Samsung ei suostu toistamaan täyttä tarkkuutta, jos virkistystaajuus on yli 50 Hz. Myös peliharrastajat karttanevat tätä laitetta, sillä sen kokonaisvasteaika jopa pelitilassa on niinkin muhkea kuin 79 ms. Erityistä kiitosta Samsung saa käyttöönoton sujuvuudesta ja varsin hyvin toimivista älytoiminnoistaan. Ainoa karhea kohta on asennusvaiheessa silmille lävähtävä kirjahyllyllinen pykäläjargonia, joka pitää hyväksyä ennen asennuksen jatkumista. Moinen jättää helposti happaman maun suuhun. Samsungin kaukosäätimet ovat kömpelöitä ja käyttöliittymä reagoinniltaan ärsyttävän hidas. Vastapainoksi tv:ssä on valmiiksi sisäänrakennettu kamera ja mikrofoni videopuheluja tai ele- ja ääniohjausta varten. Muihin kamera pitää hankkia erikseen. Sony Bravia KDL-47W805A Hinta: noin Sonyn älytelevision älykkyys kalpenee pahasti muiden testilaitteiden rinnalla. Toisaalta, laite on myös ryhmän halvin. Bravia on selvästi suunniteltu maltillisemmin valaistuihin tiloihin, sillä sen kirkkaus on tässä seurassa varsin vaatimaton. Ansi-kontrastikaan ei päätä huimaa, vaikka se Panasonicin ohittaakin. Myös paneelin valontasaisuus on keskinkertainen. Värintasaisuus sen sijaan on loistava. Sonyn värintoisto ylipäätään on varsin hyvä äärisävyjen lievää jyrkkyyttä lukuun ottamatta. Sävyntoistoala on hieman muita suppeampi, mutta ero on pieni. Sony on myös vasteajoiltaan pelitilassa varsin rivakka, mikä miellyttänee pelaamisesta kiinnostuneita ostajia. Eniten sapiskaa Bravia saa käyttöönotostaan ja älytoiminnoistaan, jotka eivät todellakaan ole älytelevision titteliin oikeuttavalla tasolla. Verkkoyhteyden automaattinen konfigurointi ei toimi, vaan toiminto pitää kaivaa käsisäätöjen alla olevasta automaattiasennuksesta. Loogista, vai mitä? Asennuksen jälkeen Sony levittää tarjottimelle muikeat 175 sovellus- tai palvelukuvaketta. Loppujen lopuksi näistä toimii vain 12, joista puolet on tv:n sisäänrakennettuja toimintoja. Laite ei edes kerro, vaatiiko muiden käyttöönotto jotain erillisiä toimenpiteitä vai eikö niitä ole lainkaan saatavilla Suomessa. Sonyn käyttöliittymä on myös tuskastuttavan hidas, mikä lisää puutteellisten toimintojen ärsyttävyyttä. Harvojen älytoimintojen sujuvuutta voi hieman parantaa käyttämällä Sonyn ohjaamiseen sopivalla sovelluksella varustettua mobiililaitetta. + Helppo käyttöönotto ja monipuoliset älytoiminnot - Huono kuvanlaatu + Nopea paneeli, asiallinen kuvanlaatu - Hankala käyttöönotto, surkeat älytoiminnot MikroPC 9/

7 Älytelevisiot Vaihtoehtona pc ÄLYTELEVISIOISSA ON monessa suhteessa vielä paljon puutteita ja kömpelöitä piirteitä. Ne ovat erinomaisia television ja esimerkiksi dvd- tai blu-ray-elokuvien katseluun, mutta muuten niiden yhteiselo digitaalisen maailman kanssa tuntuu takkuavan enemmän tai vähemmän. Mikä sitten olisi hyvä vaihtoehto? Kokeilimme televisioiden rinnalla Asusin All-in-One PC ET pöytätietokonetta, joka on valmiiksi varusteltu mediakäyttöä varten. Koneen ominaisuuksiin kuuluu muun muassa antenniverkon digitv-viritin ohjelmistoineen. Jos laitteen merkittäväksi käyttöalueeksi ajatellaan nettikäyttöä ja erilaisten digitaalisten palvelujen hyödyntämistä, kokeilun perusteella mediatietokone vetää näiltä osin reilusti pisimmän korren. Tietokoneen selain ja monet sovellukset yhdistettyinä täysikokoiseen, fyysiseen kirjoitusnäppäimistöön ja kunnolliseen hiireen osoittimena tarjoavat käytettävyydeltään täysin eri tasolla olevan kokemuksen. Tietokoneen kanssa kokemuksesta puuttuu tunne, että joku yrittää jatkuvasti tulla tielle hidastamaan ja asettumaan poikkiteloin. Entä sitten television korvikkeena? Kokeilun perusteella myös television katsominen onnistuu pc:llä vallan mainiosti. On vain huolehdittava siitä, että koneen tv-viritin on yhteensopiva omassa käytössä olevan lähetysverkon kanssa. Paljon riippuu myös ohjelmistosta. Kokeillun Asusin tv-käyttöliittymä on ominaisuuksiiltaan melko rajallinen, mutta selkeä. Siitä löytyvät myös kaikki oleelliset ominaisuudet lähetyksen tallennusta myöten. Elokuvien katsomiseen puolestaan voi käyttää koneen omaa optista asemaa. Ja netissä olevat suoratoistopalvelut luonnollisestikin toimivat. Suurimmat puutteet ovat monien maksukanavien katseluun vaadittavan korttipaikan puuttuminen ja näytön televisiota huomattavasti pienempi koko. Asus All-in-One on televisioksikin sopiva pöytä-pc. Palvelut tekevät aly-tv:n Suoratoistopalvelut Videoiden ja musiikin suoratoisto verkosta on nykyään oleellinen osa nettikäyttöä ja viihteen kulutusta. Siksi näiden käyttöön sopivat rajapinnat ovat tärkeä piirre nykyaikaisessa älytelevisiossa. Testatuista laitteista Sonya lukuun ottamatta kaikki kunnostautuivat suoratoistopalvelujen tarjonnassa kiitettävästi. Netflixin videovuokraamo on hyvin edustettuna, samoin monet yksittäisten tv-kanavien palvelut. Näistä ehkä yleisimpänä Eurosportin maksullinen urheilukanava. Myös useita eri musiikkipalveluja on tarjolla. Yllättävä yksityiskohta on tietokone- ja mobiilipuolella suositun Spotifyn puuttuminen. Valikoima koostuu tyypillisesti amerikkalaisista palveluista tai laitevalmistajien omista musiikkiportaaleista. Maksullisten palvelujen lisäksi televisioiden tarjontapalettiin kuuluu myös kiitettävä määrä ilmaispalveluja. Esimerkiksi nettivideopalvelu YouTube on yleensä mukana vakiopaletissa. Laadukkaampien videoiden jakopalvelu Vimeokin löytyy monesta laitteesta, mutta on kuitenkin harvinaisempi kuin kaiken kansan YouTube. Sonyn ainoa kunnolla toimiva suoratoistosovellus on yhtiön oman, maksullisen musiikkipalvelun käyttöliittymä. Pelit Sonya lukuun ottamatta kaikkien televisioiden sovellusvalikoimaan kuuluu jonkinlainen valikoima videopelejä. Paras tarjonta on Panasonicilla ja LG:llä. Osa peleistä on verkossa ajettavia, mutta huomattava osa on toteutettu televisioon ladattavina paikallisina sovelluksina. Miellyttävänä piirteenä on ilmaisten pelisovellusten runsas tarjonta. Joukossa on useita suosittuja ja kohtalaisen laadukkainakin pidettyjä pelejä. Toki osa pelitarjonnasta on myös maksullisia. Ladattavien pelien asennus vaatii lähes poikkeuksetta rekisteröitymisen televisiovalmistajan omaan verkkoportaaliin. Sosiaalinen media Mitä olisi nykypäivän elämä ilman sosiaalista mediaa? Paljonkin, monen mielestä. Facebook, Twitter ja muut niin sanotut some-palvelut ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Niinpä verkkoon kytkeytyvässä älytelevisiossakin on syytä olla pääsytie ainakin suosituimpiin yhteisöpalveluihin. Kaikissa testatuissa televisioissa on toimiva käyttöliittymä sekä Facebookiin että Twitteriin. Sovellusten toteutustapa hieman vaihtelee, mutta kaikilla on mahdollista käyttää palveluja vähintään samalla tasolla kuin älypuhelimellakin. Hauskana lisäominaisuutena on eräiden Twitter-sovellusten integroituminen television katsomiseen. Palvelun syötteen saa vaikkapa rullaamaan tv-kuvan vieressä tai alla. Tai sitten katsottavasta ohjelmasta voi muodostaa suoran kommenttilinkin, jolla ohjelmaa voi referoida omassa twiitissä. Muut internet-sovellukset Älytelevisioiden vakiovarusteisiin kuuluvat myös perusnettisovellukset, kuten web-selain. Selaimen käyttö television vakiokäyttöliittymällä eli kaukosäätimellä on kuitenkin hankalaa ja kömpelöä. Laajamittaisempi selainkäyttö vaatisikin erillisen näppäimistön hankkimisen. Ongelmana saattaa silloin olla television kanssa yhteensopivan laitteen löytäminen. Toinen sovellus, joka näyttää tulevan vakiovarusteena kaikkien älytelevisioiden mukana, on videopuhelupavelu Skype. Skypen käyttäminenkin edellyttää useimmiten erillisen kameran ja mahdollisesti mikrofonin hankkimista. Testilaitteista Samsungissa on valmiiksi sisäänrakennettu web-kamera. 20 MikroPC 9/2013

8 Kirkkaus auttaa päivänvalossa cd/m², pidempi parempi LG Panasonic Samsung Sony Testiryhmästä Samsung on valoisuudeltaan selvästi kirkkain. Sonylla voi jo tulla ongelmia voimakkaammassa valaistuksessa. Hidas näyttö vaikeuttaa pelejä Millisekuntia, lyhyempi parempi LG Panasonic Samsung Sony Kokonaisvasteaika, normaalitila Kokonaisvasteaika, pelitila Kuviossa on esitetty televisioiden yhteenlaskettu syöttöviive ja pikselien vasteaika. Kaikki laitteet ovat normaalitilassa varsin hitaita näytönpäivittäjiä, mikä johtunee runsaasta signaalinkäsittelystä. Pelitilassa laitteet nopeutuvat Samsungia lukuun ottamatta huomattavasti. Sony on molemmissa tiloissa ryhmän nopein. Hyvä kontrasti elävöittää kuvaa pidempi parempi LG Panasonic Samsung Sony 0 500:1 1000:1 1500:1 2000:1 ANSI-kontrasti kertoo suurimman todellisen valoisuuseron, joka näytöllä voi olla samanaikaisesti. Samsungissa suuri kirkkaus yhdistyy todella tummaan mustaan. Panasonicin kuva on selvästi loivempi ja voi kärsiä siitä kirkkaassa valossa. Iso tv vie reilusti sähköä Wattia, lyhyempi parempi LG Panasonic Samsung Sony Käyttö Lepo Käytönaikaiselta tehontarpeeltaan LG on joukon pihein, mutta samaa ei voi sanoa lepotilan sähkönsyönnistä. Samsung on ryhmän ainoa, joka lepotilassa sammuttaa itsensä lähes kokonaan. LG 47LA740V-ZB Panasonic Smart Viera TX-L47DT60Y Samsung UE46F8005ST Sony Bravia W80 74 % 70 % 71 % 0,4 jnd 76 % 86 % 0,5 jnd 59 % 0,3 jnd 85 % 0,3 jnd 96 % 0,3 jnd 70 % 0,5 jnd 64 % 84 % 70 % 106 % 100 % 104 % 99 % 100 % 83 % 96 % 100 % 92 % 94 % 100 % 96 % 80 % 84 % 83 % 0,4 jnd 76 % 89 % 60 % 81 % 0,3 jnd 94 % 67 % 73 % 84 % 81 % Kuviossa on esitetty näytön valoisuuden ja väritasapainon poikkeamat ruudun keskipisteen suhteen. Arvot on mitattu EBUn normien mukaisesti yhdeksästä pisteestä ruudun alueelta. Valontasaisuus on ilmoitettu prosentteina keskipisteen (100 %) suhteen. Vielä kymmenen (10) prosentin poikkeamaa voi olla vaikea havaita paljain silmin, jos muutos on vähittäinen. Värintasaisuus on ilmoitettu jnd-arvoina (jnd = just noticeable difference, pienin (silmin) havaittava ero) keskipisteen suhteen. Yhden jnd:n poikkeaman värisävyssä huomaa jo paljain silmin, mutta pienemmätkin erot vaikuttavat värintoistoon. LG 47LA740V-ZB Panasonic Smart Viera TX-L47DT60Y Samsung UE46F8005ST Sony Bravia W80 Kaikki testiryhmän televisiot Sonya lukuun ottamatta pystyvät toistamaan (valkoinen kolmio) kuluttajakäyttöön tarkoitetuilta laitteilta edellytettävän värialan (sininen kolmio). Sonylla on pieniä puutteita vihreissä sävyissä, mutta tämä ei kuitenkaan häirinne pahasti tavanomaista käyttöä. MikroPC 9/

9 Älytelevisiot > Älytelevisiot Merkki LG Panasonic Samsung Sony Malli 47LA740V-ZB Smart Viera TX-L47DT60Y UE46F8005ST Bravia KDL-47W805A Web lg.com panasonic.fi samsung.fi sony.fi Hinta, noin Takuu 24 kk 12 kk 24 kk 24 kk Koko Tarkkuus px px px px Paneeli lcd (ips) lcd (ips) lcd (ips) lcd (ips) Taustavalo led led led led DVB-T2 /DVB-C/ DVB-S2 on / on / on on / on / on (kahdennettu) on / on / on (kahdennettu) on / on / on 3d-valmius passiivi passiivi aktiivi passiivi Liitännät hdmi (3), usb (3), ant., sat., scart, kompos., kompon., digit. äänil., ääni, lan, wlan, ohjelmakortti hdmi (3), usb (3), ant., sat., scart, kompos., kompon., digit. äänil., ääni, lan, wlan, ohjelmakortti (2), sd-kortti, bluetooth hdmi (4), usb (3), ant., sat., scart, kompos., kompon., digit. äänil., äänil., lan, wlan, ohjelmakortti, bluetooth hdmi (4), usb (3), ant., sat., scart, kompos., kompon., digit. äänil., äänit., äänil., lan, wlan, ohjelmakortti Tallennus optio optio optio optio Videopuhelut optio optio on optio Selain / sähköposti on / ei on / ei on / ei on / ei Suoratoistopalvelut Netflix, YouTube, Vimeo ym. Netflix, YouTube, Vimeo ym. HBO, Netflix, YouTube, Vimeo ym. Flash-tuki on on on ei YouTube, Sonyn oma musiikkipalvelu Näytön peilaus / mobiiliohjaus Mitat jalustalla (l k s) on / on on / on on / on on / on mm mm mm mm Paino 16,7 kg 19,0 kg 14,0 kg 16,7 kg Muuta osoitinkaukosäädin, eleohjaus (*, paikallinen taustavalon säätö kasvojentunnistus ja ääniohjaus (*, tasohiiriohjain sis.rak. kamera ja mikrofoni, kasvojentunnistus, eleohjaus ja ääniohjaus *) Vaatii erillisen kameran. > Pisteet Kaikki testatut televisiot ovat 3d-kelpoisia. Nykypäivän 3d-lasit ovat sangen kevyitä ja sirorakenteisia. Joukosta Samsung on ainoa, joka käyttää aktiivisia lcd-suljinlaseja (edessä keskellä). Kaikkien muiden tekniikka perustuu polarisaatiosuotimiin. Laite Kuvanlaatu Säädöt Varustelu Ekologisuus Älytoiminnot Muuta Yhteensä Hinta LG 47LA740V-ZB Panasonic Smart Viera TX-L47DT60Y Samsung UE46F8005ST Sony Bravia KDL-47W805A Maksimipisteet MikroPC 9/2013

10 JARI TOMMINEN Kirjoittaja on tietotekniikkaan erikoistunut toimittaja. Pätkivän ja jumittavan suoratoistovideon katsomiseen ei kannata hankkia kallista älytelevisiota. Turhautumisen turuilla TELEVISIO ON televisio. Ei siinä mitään. Ainakin jokainen tässä testissä ollut töllötin täyttää tuon tehtävän ilman sen suurempia kehuja kuin haukkujakaan. Olisikin aika mielenkiintoista, jos jokin valmistaja olisi onnistunut söhertämään tämän nyt jo vuosikymmeniä käytössä olleen perustekniikan. Kaikki digitaaliseen ohjelmanvälitykseen liittyväkin toimi hyvin. MIELENKIINTOISEKSI KEITOKSEN tekevät kaikki lukemattomat oheissovellukset ja -palvelut, joita nykyään liimataan pölhöpurkin kylkeen enenevässä määrin. Niiden vaatima tekniikka kun ei näytä aina luonnistuvan edes tietoteknisesti kokeneemmiltakaan valmistajilta. Viime kädessä kyse on siitä, minkälaisena television ostaja paketin kokee. Vaikka tekniikka itsessään tikittäisikin tv:n sisällä täydellisyyttä hipoen, sen käyttäminen on välillä onnistuttu tekemään käsittämättömän hankalaksi. Eikä itse tekniikkakaan aina tikitä fiksuimmalla mahdollisella tavalla. JOS TELEVISION internetiin kytkeytyminen ei onnistu automaattisesti, vaan asetuksia ja toimintoja joutuu kaivamaan epäloogisten mutkien kautta, ei ensivaikutelma lupaa jatkosta kovin hyvää. Sitä ei lupaa myöskään toistuvasti, pitkän miettimisen jälkeen, ruudulle lävähtävä Sovellus ei ole käytettävissä. Yritä myöhemmin uudelleen -ilmoitus. Oma lukunsa ovat asetuksien ja säätöjen vastaiset toiminnot. Kuva pimenee ja tv nuupahtaa, kun ohjelmalähteestä tulee ruudulle hieman liian pimeää kuvaa. Tämä siitä huolimatta, että kaikki virransäästöön tai laajennettuun kontrastiin liittyvät toiminnot on käännetty pois päältä. ENTÄPÄ KUVAAN liittyvät säädöt, jotka katoavat taivaan tuuliin samalla hetkellä, kun vaihdat signaalin tuloliitäntää. Toki, eri liitännöillä on yleensä omat asetuksensa, mutta jotain lienee vialla, jos takaisin aiempaan liitäntään palatessaan joutuu virittelemään kaikki säädöt uudestaan kohdalleen. Jotkin valmistajat ovat onnistuneet tekemään helppokäyttöisiksi tarkoitetuista laitteistaan aivan uskomattoman turhauttavia ja hermoja kiristäviä riivinrautoja. Enkä aio edes aloittaa tilitystä netin ja nettipalvelujen käytöstä televisiolla Pätkivän ja jumittavan suoratoistovideon katsomiseen ei kannata hankkia kallista älytelevisiota. Siitä herkusta voi aivan yhtä hyvin nauttia kotitietokoneellakin paljon paremman käyttöliittymän kautta. Näin testasimme MITTASIMME JA testasimme kaikki testissä olleet näytöt MikroPC:n omassa testilaboratoriossa. Mittausten ja arviointien perustana käytimme Euroopan Yleisradioliiton ja Yhdysvaltalaisen standardointiorganisaatio Ansin määrittelyjä sekä EU:n alueella pätevän EC Directive 90/270/EEC:n kanssa yhteensopivia TCO-99-vaatimuksia. MITTAUSKALUSTONA KÄYTIMME muun muassa X-Rite EyeOne Display 2 -kolorimetriä ja ColorHCFR-ohjelmistoa sekä erityistä vasteaikamittaria. Mittausten lisäksi arvioimme näyttöjä visuaalisesti. Signaalilähteinä käytimme dvi/hdmiliitännällä ja testiohjelmistoilla varustettua pc:tä, tv-signaalia, blu-ray-toistinta, eri verkkopalveluja sekä flash-muistitikuille tallennettuja mediatiedostoja. Värilämpötilaksi valitsimme CIE:n standardikalibrointipisteen D65 eli keskimääräistä päivänvaloa vastaavan, pal/secam- ja srgbväriavaruuksien mukaisen kelvinin säädön. Säätöjen jälkeen näytöt myös profiloitiin. Kaikkien mittausten ja arviointien lähtökohtana oli mahdollisimman hyvälaatuinen kuva. MITTASIMME NÄYTÖISTÄ useita kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten maksimikirkkauden ja kontrastin sekä valon ja värin tasaisuudet. Arvioimme myös näyttöjen värintoistoa ja sävyasteikkoa sekä mittasimme niiden vasteajan sekä normaali- että pelitilassa. Lisäksi tutkimme, miten katselukulman muutokset vaikuttavat kuvan värisävyihin, kirkkauteen ja kontrastiin. Kiinnitimme myös huomiota televisioiden käyttöliittymään (säätöihin, niiden toteutustapaan ja toimivuuteen) sekä niiden mekaaniseen rakenteeseen ja toimivuuteen. Näyttöjen virrankulutusta tutkimme mittaamalla niiden todellisen ottotehon Provan tehoanalysaattorilla. Mittasimme arvot sekä valmiustilassa (lepotila, kun televisio ei saa signaalia) että todellisessa käyttötilanteessa, kun televisiot oli säädetty mahdollisimman hyvälle kuvalle. ASETIMME KAIKKI näytöt samalle lähtöviivalle säätämällä niiden sävytoistoalue ja värilämpötila mahdollisimman samoiksi. Samsungissa on sisäänrakennettu web-kamera, joka ponnahtaa esiin kevyellä painalluksella. MikroPC 9/