TEKSTI JA TESTIT: SAMI SUNDELL KUVAT: MATTI SULANTO

Transkriptio

1 TEKSTI JA TESTIT: SAMI SUNDELL KUVAT: MATTI SULANTO Paneelinäyttöjen hinta on viimeisen vuoden aikana tipahtanut häkellyttävän alas. Nykyisellään 15- tuumainen LCD-PANEELI HOUKUTTELEE JO TAVALLISTAKIN KÄYTTÄJÄÄ. 26 MikroPC 14 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

2 MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT VERTAILUSSA Belinea Eizo FlexScan L365 Elsa Ecomo 341LCD Hitachi CML152XW B Hyundai ImageQuest L50A LG Flatron LCD 575LE NEC MultiSync LCD 1530V Philips 150S Samsung SyncMaster 570S TFT Samtron 50S Sony SDM- M51D ViewSonic VE150m 12 KUVAPUTKEN KORVAAJAA TESTISSÄ PÖYDÄLLE Pari vuotta sitten 15-tuumaiset paneelit maksoivat kymppitonnin molemmin puolin. Ne olivat kauniita katsella, mutta muualle kuin edustustiloihin niitä ostivat vain harvat. 17-tuumaista putkinäyttöä kun sai kolmella tuhannella markalla. Suhde on edelleen sama, mutta lukuarvot ovat muuttuneet radikaalisti. Kun putkinäyttö maksaa nyt halvimmillaan tonnilla, ei paneelistakaan tarvitse välttämättä maksaa kolmea tuhatta markkaa enempää. Testiin pyydettiin 15-tuumaisia lcd-näyttöjä, joita voisi kuvitella putkinäytön korvaajiksi. Näillä eväillä laitteita löytyi tusinan verran eri valmistajilta. Tutuista nimistä Nokia loistaa poissaolollaan ViewSonic testiin sen sijaan saatiin. Lieneekö tämä merkki Nokian nimen hiljaisesta hiipumisesta näyttömarkkinoilla. DIGITAALISUUS VASTA TULOSSA Siinä, missä perinteistä kuvaputkinäyttöä ohjataan analogisilla signaaleilla, on tft-näytön sielunelämä digitaalinen. Tämä ei kuitenkaan juuri näy käyttäjälle. Kaikki testin laitteet syövät valittamatta analogista signaalia, ja mahdollisuus täyteen digitaalisuuteen on vain Sonyn ja Eizon näytöissä. Periaatteellisella tasolla analogisen signaalin siirrossa hukataan laatua ja käytetään kourallinen ylimääräisiä komponentteja. Kuvat ovat digitaalisessa muodossa tietokoneen sisällä, ja niitä käytetään digitaalisessa muodossa myös paneelissa. Jokainen muunnos heikentää väistämättä kuvanlaatua, ja analogisena kaapelissa kulkeva signaali on herkkä häiriöille. Lcd-näyttö säästää tilaa reilusti. Parin vuoden takainen 17- tuumainen näyttö on paneelin rinnalla massiivinen ilmestys. Käytännössä testinäyttöjen tarkkuuksilla muunnos analogiseen maailmaan tehdään niin hyvälaatuisesti, että eroa kokonaan digitaaliseen signaalipolkuun tuskin on. Syy analogisen liitännän käyttöön on selvä: vga-näytöt ovat olleet käytössä jo kauan, joten käytännössä jokaisen koneen takapaneelista löytyy perinteinen analoginen liitin. Digitaaliliitäntä nykyisessä muodossaan taas on uusi tulokas, jota harvemmin löytyy peruspaketeista. Koska testilaitteet profiloitiin putkinäytön korvaajiksi, käytettiin kaikkia laitteita analogisella liitännällä. Vaikka Eizo ja Sony ansaitsevat digitaaliliitännästä erityismaininnan, ne tuskin kärsivät suunnattomasti, vaikka sitä ei hyödynnetäkään. Digitaalinäyttöjä testattiin MikroPC:ssä 14/2000. VERROKKEJA KAHTEEN SUUNTAAN 15-tuumainen lcd-paneeli vastaa kuvakooltaan aika tarkkaan 17-tuumaista putkinäyttöä. Yhtäläisyys pätee myös tarkkuudessa: testin näytöt toimivat 1024 x tarkkuudella, eikä suurempaa juuri voi käyttää putkinäytössäkään. Kannettaviin verrattuna testilaitteiden pikselit ovat kuitenkin lohduttoman suuria. Nykyisissä kannettavissa samaa resoluutiota käytetään jo 12 tuuman paneeleilla, ja 15-tuumaiset jättiruu- W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 14 /

3 MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT dut käyttävät kannettavissa usein 1600 x tarkkuutta. Suuremman tarkkuuden edut ovat kiistattomat: näytölle mahtuu enemmän tavaraa, ja erilliset pikselit ovat pienempiä. Jos näkö ei riitä lukemaan tekstiä, voi fonttia aina suurentaa; pienempään tarkkuuteen ei saa lisää pisteitä kirveelläkään. Toisaalta pöytänäyttöjen maltillinen tarkkuus lienee syy siihen, että niiden hinnat ovat nykyisellä, edullisella tasolla. Suuremman tarkkuuden valmistaminen kun ei ole ihan halpaa. Vanha nyrkkisääntö kertoo, että puolet kannettavan hinnasta muodostuu näytöstä tällöin 15-tuumaiselle suuren tarkkuuden näytölle tulee hintaa nopeasti kymppitonnin verran. Nykyisissä näytöissä valmistus- ja ohjaustekniikka on jo koeteltua. Tästä kielii se, että vain muutamassa testin näytössä oli yksittäisiä virhepikseleitä. Myös eri valmistajien väliset erot ovat hämmästyttävän pienet. Tähän on osittain syynä sekin, että itse paneeleilla on vain puolisen tusinaa valmistajaa maailmassa. EPÄKOHTIA KORJATAAN Lcd-näyttöjä on vuosien varrella moitittu monista asioista. Valontasaisuus on ollut kelvoton ja värien toisto kehnonlainen. Katselukulma on pieni, ja liikkuviin kohteisiin jää hitauden takia häntä perään. Kokemukset ovat kuitenkin pitkälti kannettavien näytöistä, jotka joutuvat itse tekniikan lisäksi taistelemaan myös kokovaatimusten kanssa. Pöytänäytöt ovat oma maailmansa, eikä kehittäjätkään ole pyöritelleet peukaloitaan. Valontasaisuus alkaa olla hanskassa: testin parhaat näytöt kamppailevat tasaväkisesti kuvaputkien kanssa. Katselukulma taas alkaa ilmoitusten mukaan olla joka näytössä vähintään sadan asteen luokkaa. Näytön hitaudesta puolestaan päästiin useimpia käyttäjiä tyydyttävällä tavalla eroon jo siinä vaiheessa, kun nykyisin käytetyt aktiivimatriisinäytöt alkoivat yleistyä. Väritoisto on edelleen ongelma. Kaikesta päätellen on hankala valmistaa näyttöä, joka toistaisi tarkasti sekä tummat että vaaleat sävyt. Kontrastin säätäminen on tasapainoilua, kun vaaleat sävyt palavat herkästi puhki, tummat sävyt puolestaan latistuvat mustaksi. Sonyn säätimet on sijoitettu pystyreunaan. Napeista löytyy suorat valinnat niin kirkkaudelle ja kontrastille kuin äänenvoimakkuudellekin. EI KAIKKEEN KÄYTTÖÖN Nykyisellään näytöt ovat niin nopeita, että ongelmia ei juuri tule peleissäkään. Tummien sävyjen toisto sen sijaan aiheuttaa harmaita hiuksia. Monissa räiskintäpeleissä maailma on sen verran tummasävytteinen, että tyvenissä kohdissa ruutu pimenee pahemman kerran. Entisestään ongelma pahenee, jos käyttöympäristö on kirkas. Graafikoiden kannalta lcd-näyttö on kaukana optimaalisesta työskentelytilasta: kuvien käsittelyssä kaivataan luonnollista väritoistoa, ja lcd-näytöissä sellaista on liki mahdotonta löytää. Aivan turhia kapistuksia lcd-näytöt eivät kuitenkaan ole kuvankäsittelijällekään. Työpöytätilaa ei koskaan ole liikaa, ja esimerkiksi Matroxin tunnetusti laadukkaiden näytönohjaimen kahden näytön mahdollisuus houkuttelee. Kahden näytön järjestelmissä varsinainen kuva ma- = LCD-NÄYTÖTKKKO-OTSIKKO Merkki Belinea Elsa Eizo Hitachi Malli Ecomo 341 FlexScan L365 CML152XW B Edustaja FutureCAD Oy FutureCAD Oy Eizo Nordic AB Hitachi Information Media Group Puhelin (09) (09) (09) (09) Www-osoite Hinta mk mk mk mk Takuu 3 v. onsite 3 v. 3 v. vaihtotakuu 3 v. vaihtotakuu Lcd-paneelin valmistaja - Samsung - Hitachi OEM Pisteväli (mm) 0,297 0,297 0,297 0,297 Resoluutio 1024 x x x x 768 Kuva-ala (mm) 304 x x x x 228 Värimäärä 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. Kirkkaus (cd / m2) Kontrasti 350:1 350:1 450:1 250:1 Suurin kuvanvaihtotaajuus (Hz) Liitännät Vga Vga Vga, dvi-d Vga Paino 5,5 kg 5,0 kg 4,1 kg 5,0 kg Tehonkulutus 40 W 34 W 35 W 30 W Kaiuttimet / Mikrofoni ei / ei ei / ei on / ei on / ei TCO-hyväksyntä TCO 99 TCO 99 TCO 99 TCO 95 (vaalea TCO 99) Muuta EBU värimääritys, sisäänrak. virtalähde. Saatavana harmaana ja mustana. Saatavana harmaana ja mustana. 28 MikroPC 14 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

4 = LÄHELTÄ KATSOEN Elsan virtaliitin löytyy samasta osoitteesta kuvasignaalin kanssa. Näin itse näyttöön kulkee vain yksi johto. Isot lcd-näytöt vielä jälkijunassa jailee isolla monitorilla ja työkalupaletit turvassa toisella. Työkaluille kelpaa erinomaisesti lcd-näyttökin. Samalla säästyy tilaa, eikä pöydän kantokyky joudu koetukselle. Toimistokäyttäjälle puolestaan on aika lailla yhdentekevää, millainen värintoisto on. Excel näyttää Exceliltä, vaikka käytössä ei olisikaan 16 miljoonaa väriä. Kaikki on hyvin, kun kuvasta saa selvää työpaikan valaistuksessa. OMANLAISIAAN ETUJA Näyttöjen pieni koko tuo mukanaan myös etuja, joita kuvaputkinäytöllä ei ole. Itsestäänselvyys on pöytätilan säästö. Siinä, missä putkinäyttö vie syvyyssuunnassa pöytätilaa 40 senttiä ja painaa parikymmentä kiloa, litteissä näytöissä syvyyttä on muutama sentti, ja vaaka värähtelee viiden kilon tienoilla. Keveys ja pieni koko tuo mukanaan myös tavallisuudesta poikkeavia sijoitusmahdollisuuksia. Ohkaisen näytön voi nostaa helposti seinälle, tai asettaa nivelvarren päähän. Näin pöytätilaa säästyy entistäkin enemmän. Testilaitteista Samsung on erinomainen esimerkki lcd-näytön mahdollisuuksista. Itse paneeli on sama mallista toiseen, mutta jalustaa vaihtamalla laitteeseen saa erilaisia ominaisuuksia. Testiin toimitetulla jalustalla näytön saa käännettyä halutessaan pystysuuntaiseksi. Yritäpä tehdä sama kuvaputkelle. Eizon 16-tuumainen ja Belinean 17- tuumainen näyttö edustavat testilaitteista seuraavaa kokoluokkaa. Eizo on testattu MikroPC:ssä 11/2001. tft-monitorit ovat hinnaltaan jo harkitsemisen arvoisia vaihtoehtoja perinteisel- 15-tuumaiset le putkinäytölle. Monissa työtehtävissä tarvitaan kuitenkin reilusti isompaa monitoria. Nestekidenäytöissä vaihtoehtoina ovat 16-, 17-, 18- ja 20-tuumaiset paneelit. Todellista hyötyä isoista paneelinäytöistä saa vain muutamissa erikoistuneissa kohteissa. Pääsääntöisesti isojen lcd-näyttöjen tarkkuus jää nimittäin pykälää tai kahta liian pieneksi. 18-tuumaisen näyttöpaneelin resoluutio on yleensä 1280 x 1024 pikseliä. Kun 21-tuumaisen putkinäytön pinta-alalla käytetään 19-tuumaisen tarkkuutta, näyttää paneelin kuva hyvin karkealta. Hintaa on kuitenkin kahdesta neljään kertaa enemmän kuin laadukkaalla saman kokoluokan putkella. Parhaan kompromissin tarjonnevat uudet 16-tuumaiset mallit, joiden pinta-alan ja resoluution suhde on hyvin lähellä 19- tuuman kuvaputkea. Hintakin on putkinäyttöön verrattuna vain puolitoistakertainen. SOPII ERIKOISTARPEISIIN Puutteistaan huolimatta isoilla lcd-näytöillä on omat käyttökohteensa, joissa resoluutiolla tai hinnalla ei juurikaan ole merkitystä. Paneelit sopivat häiriöille arkoihin ympäristöihin, kuten sairaaloiden valvontanäytöiksi. Näyttöjen sähkömagneettiset päästöt ovat marginaalisia verrattuna kuvaputkinäyttöjen suurtaajuuselektroniikkaan. Toinen laaja käyttökohde on rahalaitosten meklarisalit. Lcd päihittää kuvaputken reilusti pienemmän kokonsa ja minimaalisen lämmöntuottonsa ansiosta. Myös teollisuuden valvontasovellukset sopivat hyvin isolle paneelinäytölle. Isoistakin lcd-monitoreista on hiljalleen alkanut ilmestyä suuriresoluutioisia erikoisversioita. Nämä jopa 1600 x 1200 pikselin näytöt on suunnattu erityisesti vaativaan cad- ja graafiseen käyttöön. Ensimmäisten joukossa oli SGI:n 17-tuumainen laajakuvapaneeli. Useampikin tuotemerkki on julkistanut 18-tuumaisia suurtarkkuusmalleja, mutta kauppojen hyllyillä niitä ei juuri ole näkynyt. Isot ja tarkat lcd-näytöt liikkuvat hinnaltaan markan likellä ja reilusti ylikin. JARI TOMMINEN LCD-NÄYTÖTKKKO-OTSIKKO Merkki Hyundai LG NEC Philips Malli L50A Flatron 575LE MultiSync LCD 1530V 150S Edustaja Toptronics Oy LG Electronics Finland 1) Oy Philips Ab Puhelin (02) (09) (09) Www-osoite Hinta mk mk mk mk Takuu 3 v. onsite 3 v. onsite 3v. vaihtotakuu 3 v. onsite Lcd-paneelin valmistaja Hyundai LG Electronics NEC-Mitsubishi Philips Pisteväli (mm) 0,297 0,3 0,3 0,297 Resoluutio 1024 x x x x 768 Kuva-ala (mm) 304 x x x x 228 Värimäärä 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. Kirkkaus (cd / m2) Kontrasti 200:1 200:1 200:1 250:1 Suurin kuvanvaihtotaajuus (Hz) Liitännät Vga Vga Vga Vga Paino 2,7 kg 5,1 kg 4,7 kg 5,3 kg Tehonkulutus 40 W 36 W 25 W 28 W Kaiuttimet / Mikrofoni ei / ei ei / ei ei / ei ei / ei TCO-hyväksyntä TCO 99 TCO 99 TCO 99 TCO 99 Muuta Kantokahva Optiona seinäteline ja etusuojus 1) GNT Finland Oy, p. (03) , ja Wintel Finland Oy, p. (09) , W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 14 /

5 MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT ARVIOT Belinea Belinea on Suomessa tunnettu lähinnä edullisesta hinnastaan. Näyttö olikin kaiken kaikkiaan sangen positiivinen yllätys. Vaikka se ei kuvanlaadullaan taistele kärkisijoista, se on kuitenkin toimiva perusnäyttö. Belinean vasen yläkulma on värisävyltään hiukan muusta ruudusta poikkeava. Sieltä löytyy myös näytön ainokainen viallinen pikseli. Näytön eduksi on laskettava testin paras käyttöliittymä. Pyörän ja kahden napin yhdistelmä on helppokäyttöinen, eikä säätöjen löytäminen tuota ongelmia. Automaattisäätö löytyy ensimmäisenä valikosta: säädöissä esiintyi pientä hakemista, sillä parilla ensimmäisellä painalluksella kuva jäi sumeaksi. Belinean värisäädöt eivät ole lineaariset lähellä maksimiarvoja säätörullaa saa pyörittää kaksin käsin, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Kun arvot tipahtavat puoleen, alkaa joka napsaus olla silmin nähtävissä. Pienemmät resoluutiot Belinea hallitsee siedettävästi. Kuvan suurentaminen koko ruudun kokoiseksi tekee siitä kuitenkin sen verran ruman, että näytön nimellistarkkuutta kannattaa käyttää, jos se vain suinkin on mahdollista. Belinealla ei ole juuri muotoilulla koreiltu: moneen muuhun HYVÄT SÄÄTIMET KESKINKERTAINEN KUVANLAATU testilaitteeseen verrattuna Belinea näyttää raskastekoiselta ja hiukan huokealta. Jos ulkomuodon ei anna häiritä, on kuitenkin toimistokäyttöön kelpo näyttö. 83 % 0,6 jnd 81 % 82 % 90 % 0,5 jnd 90 % Eizo FlexScan L365 Jos J Belinea on tunnettu edullisuudestaan, Eizon nimi puolestaan yhdistetään yleensä laatuun. Mittauksissa Eizo kuitenkin sijoittuu pikemminkin keskikastiin kuin kärkiluokkaan. Värintasaisuus on hyvin kohdallaan, valontasaisuudessa vasen reuna on hiukan muuta ruutua tummempi. Uudessa näyttömallissa on kehuttu etenkin hyvää kirkkautta ja kontrastia. Tämä pitääkin paikkansa, sillä Eizon kuva on kirkkain, ja musta on silti mustaa. Tosin näytön pohjaväri näyttää vivahtavan hiukan siniseen lieneekö sillä korjattu taustavalon väriä. Eizo on testin ainoa näyttö, johon voi liittää kaksi konetta. Joissakin tilanteissa ominaisuus on yllättävänkin hyödyllinen. Toinen näyttöliitännöistä on digitaalinen, toinen puolestaan analoginen. Lisäksi näytön takaa löytyy audioliitäntä, jolla näytön pikkukaiuttimet voi ottaa hyötykäyttöön. Säätöjä löytyy, sillä värilämpötiloillekin löytyy suorat valinnat 500 kelvinin välein. Tosin ne eivät ole aivan kohdallaan, mutta voipahan ainakin naputella helposti ruutuun omia silmiään miellyttävän tilan. Eizo on myös yksi harvoista testin näytöistä, joka näyttää kuvaa myös 1024 x 768 -tarkkuutta suuremmilla resoluutioilla. Vaikka kuva näissä tiloissa on karsea, on ominaisuus kiitoksen arvoinen: huonokin kuva on parempi kuin ei kuvaa ollenkaan, jos tarkkuus on asetettu väärin vahingossa. 77 % 82 % 78 % 0,5 jnd KAKSI NÄYTTÖLIITÄNTÄÄ, MONIPUOLISET SÄÄDÖT OHJAUSPAINIKKEET 90 % 81 % 83 % = LCD-NÄYTÖTKKO-OTSIKKO Merkki Samsung Samtron Sony ViewSonic Malli SyncMaster 570s 50s SDM-M51D VE150mb Edustaja Samsung Electronics Svenska Ab Samsung Electronics Svenska Ab Sony ViewSonic Finland Puhelin (09) (09) (09) (09) Www-osoite Hinta mk mk mk mk Takuu 3 v. onsite 3 v. onsite 3 v., 24 h korjaustakuu 3 v. vaihtotakuu Lcd-paneelin valmistaja Samsung Samsung Sony - Pisteväli (mm) 0,297 0,297 0,3 - Resoluutio 1024 x x x x 768 Kuva-ala (mm) 306 x x x x 228 Värimäärä 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. 16,7 milj. Kirkkaus (cd / m2) Kontrasti 200:1 250:1 300:1 300:1 Suurin kuvanvaihtotaajuus (Hz) Liitännät Vga Vga Dvi-i Vga Paino 6,6 kg 5,7 Kg 4,6 kg 4,5 kg Tehonkulutus 30 W 30 W 18 W 30 W Kaiuttimet / Mikrofoni ei / ei ei / ei on / ei on / ei TCO-hyväksyntä TCO 99 TCO 99 TCO 99 TCO 95 (vaalea TCO 99) Muuta Kuulokeliitäntä, irrotettava jalka Seinäkiinnitysmahdollisuus 30 MikroPC 14 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

6 -kuvioissa on esitetty näytön valoisuuden jakauma ja väripoikkeamat ruudun keskipisteen suhteen. Toisin sanoen keskipiste on aina ja 0-poikkeama. VALOISUUSARVO on prosentteina keskipisteestä. 10 prosentin ero on vielä sellainen, että sitä on vaikea havaita. VÄRIPOIKKEAMA on annettu jnd-arvoina ( jnd=just Noticeable Difference, pienin silmin havaittava ero). Yhden jnd:n poikkeaman värisävyssä huomaa jo paljain silmin. Elsa Ecomo 341LCD Elsa on Suomen markkinoilla tuntematon näyttövalmistaja. Näytönohjaimet sen sijaan ovat tuttuja täälläkin, ja yleisesti Elsan nimellä on Keski- Euroopassa laadukas maine. Testinäytön keskikohta on jonkin verran muuta näyttöä kirkkaampi, muuten kuvanlaatu on mittausten perusteella kohdallaan. Yläreunan vikapikselikään ei menoa haittaa. Lcd-näytöissä virkistystaajuudella ei ole juuri merkitystä, ja niinpä Elsakin suosittelee näytöilleen 60 hertsin kuvanvaihtotaajuutta. Tämä onkin oiva suositus, sillä 75 hertsin taajuudella Elsan ruutuun tulee häiriöitä. Virkistystaajuudesta riippumatta näytön vaaleat kohdat toistuivat varjokuvana muutaman sentin sivussa. SIRO ULKOMUOTO VARJOKUVAT Toinen valittamisen aihe Elsassa on sen sietämätön käyttöliittymä. Laitteen valikkoja ohjataan neljällä napilla, jotka on sijoitettu näytön alareunaan. Näin käyttäjä joutuu painamaan nappeja ylöspäin, mikä ei tunnu millään tavalla luonnolliselta. Ohjekirja Elsalla on kaikille tftnäytöille yhteinen. Mallikohtaisia erikoisuuksia ei ole esitelty, mutta eipä niitä lähtötason Ecomosta juuri löydykään. Virransyöttöä Elsalla tosin on mietitty pidemmälle kuin monella muulla: virta kulkee samassa kaapelissa kuvasignaalin kanssa. Näin pöydällä olevaan näyttöön tulee ainoastaan yksi kaapeli. 73 % 84 % 84 % 83 % 75 % 84 % Hitachi CML 152XW B Hitachi on julkisestikin ilmoittanut keskittävänsä resursseja litteiden näyttöjen kehitykseen. Sitä odotellessa CML152XW kuitenkin jää testissä NÄYTÖN NOPEUS VALIKKO-OHJAUS keskiviivan alapuolelle. Värintasaisuus Hitachissa on siedettävä, valo sen sijaan on vasemmassa alakulmassa silminnähden muuta ruutua tummempi. Vasemmassa yläkulmassa paistaa yksittäinen viallinen pikseli. Kuvanlaatua enemmän Hitachissa kuitenkin häiritsee sen valikko-ohjaus.valikkoruudussa informaatio on Belinean tapaan esitetty keskellä, ja ruudun reunoilla kiertää eri valinnat. Siinä, missä rakenne sopii hyvin Belinean rullalle, Hitachissa valikoissa kuljetaan kahdella napilla. On vaikea orientoitua ajatukseen, että oikean napin painaminen siirtää ruudun alareunassa valintaa vasemmalle. Paneelilta on mukava katsella liikettäkin, se on tasaista, ja perään jäävä häntä on lyhyt. Pienemmillä tarkkuuksilla käytettäessä 800 x 600 näyttää sumealta, 640 x 480 syystä tai toisesta huomattavasti miellyttävämmältä. Perustehtäviin Hitachikin on vallan kelpo näyttö samassa paketissa on mukana myös pienet kaiuttimet päivän piristykseksi. Aivan kärkeen se ei kuitenkaan tässä joukossa nouse. 75 % 74 % 95 % 83 % 81 % 80 % 77 % Huyndai ImageQuest L50A Hyundai on maailman mittakaavassa tekijä lähes millä tahansa alueella, jossa vain elektroniikkaa on käytössä. Hyundain näyttö on yksi testin halvimmista, mutta näytön ominaisuudet eivät juuri kalpene kalliimpien kilpailijoiden puristuksessa. Ensimmäisenä näytössä pistää silmään sen kevyt rakenne: näyttö tulee muita puolta pienemmässä laatikossa, ja paneelilla on painoa jalkoineen kaikkineen alle kolme kiloa. Jalusta onkin näppärästi taittuva ja kevyt rakennelma, joka toimii siirrettäessä vaikka kantokahvana. Samalla tosin asennon säätäminen on hivenen muita testilaitteita kiikkerämpää. Valontasaisuudeltaan Hyundai lähentelee erinomaista, värintasaisuudessa se joutuu nöyrtymään vasemmassa alakulmassa olevan, KEVYT LIIKKEEN TOISTO hiukan keskimääräistä suuremman poikkeaman vuoksi. Alareunasta löytyy myös paneelin ainut viallinen pikseli. Hyundai on testin ainut näyttö, joka poikkeaa selkeästi liikkeen toistossa, harmittavasti huonompaan suuntaan. Häntää ei testikuvion liikkeistä juuri jää, mutta ruutu näyttää muissa suhteellisen tasaisen liikkeen selkeästi nykivänä ja pomppivana. Tämä tiputtaa Hyundain aivan terävimmästä kärjestä. Toimistokäyttöön L50A on toimiva ja siro näyttö. 95 % 0,5 jnd 103 % 104 % 97 % 101 % W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 14 /

7 MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT ARVIOT LG Flatron LCD 575LE LG yllätti viime näyttötestissä hinta-laatusuhteeltaan erinomaisilla 19 tuuman näytöillään. Tässäkin testissä uunituore Flatron herätti mitä suurimmassa määrin myönteisiä tunteita. LG:n näytössä on ominaisuudet kohdallaan, sen paremmin valontasaisuudessa kuin värintasaisuudessakaan ei ole juuri mukisemista. Taustaväri mustalla ruudulla ei ole aivan tasainen, mutta sama pätee moneen muuhunkin testilaitteeseen. Sopivalla testikuviolla LG tuotti hiukan varjokuvaa, tavallisessa käytössä ongelmaa ei ollut. Muutenkin Flatronin suunnittelu on hyvin hanskassa. Jalusta on ehkä testin paras: se tuntuu tukevalta, ja näyttö kääntyy helposti. ERINOMAINEN JALUSTA EPÄTASAINEN TAUSTAVÄRI Niin löysä näytön kiinnitys ei kuitenkaan ole, että se liikkuisi omia aikojaan. Myös valikko-ohjaus on kohdallaan. Automaattinen säätöjen haku onnistuu useimpien muiden näyttöjen tapaan yhdestä napista, ja osuu kerralla kohdalleen. Valikoissa liikkuminen onnistuu luontevasti. Hipaisunäppäimet tosin tuntuvat reagoivan kosketukseen vähän liiankin herkästi. Kaiken muun hyvän lisäksi LG:n paneeli tuntuu todella nopealta. Nopeissakaan liikkeissä ruudulle ei jää häiritseviä häntiä. LG on jälleen tuottanut kelpo näytön huokeaan hintaan. 85 % 82 % 88 % 89 % NEC MultiSync LCD 1530V NECin ja Mitsubishin yhteenliittymä pätee myös lcd-puolella, Mitsubishin nimi pomppaa silmiin siellä täällä. Valikkokielen valintaa ei NE- Cistä löytynyt. Toisaalta, ainoastaan ViewSonicista löytyy kotoinen suomi, joten siinä mielessä englanti lienee useimmille se toiseksi paras vaihtoehto. Näytön värin- ja valontasaisuudet ovat keskiluokkaa, tosin vasemman reunan kulmissa valoa saisi olla reilummalti. Samoissa paikoissa myös värit poikkeavat muusta ruudusta. Värejä säädettäessä näyttö havainnollistaa osavärien riippuvuussuhteita: kun yhden osavärin säätää täysille, nappia edelleen pohjassa pitämällä muiden osavärien arvot alkavat laskea. Sinisen lisääminen onnistuu siis sinistä säätämällä, vaikka yhden osavärin asteikko olisi jo tapissa. Vikapikseleitä NECistä ei löytynyt, eikä juuri valitettavaa muutenkaan. Näyttö on nopeudeltaan hiukan keskimääräistä hitaampi, mutta tavallisessa käytössä tämäkään tuskin häiritsee. Kaiken kaikkiaan NEC on toimiva perusnäyttö. Se ei juuri loista millään alueella, mutta eipä siinä ole silmään pistäviä huonoja puoliakaan. MultiSyncin ostaja tuskin YKSINKERTAINEN VALIKKO HUTERA JALUSTA pettyy, mutta edullisemmallakin saa samaan kykeneviä laitteita. 98 % 92 % 92 % 98 % Philips 150S Philips on myös yksi maailman suuria lcd-näyttövalmistajia, paneelit tulevat LG:n kanssa yhteisestä tehtaasta. 150S on värintasaisuudeltaan VALIKON KÄYTTÖLIITTYMÄ RASKAS MUOTOILU keskiluokkaa, kauneusvirheenä on vasemman alakulman tavallista suurempi poikkeama. Myös valontasaisuus näyttää olevan melko hyvin hallinnassa. Philips tosin näyttää olevan ainut valmistaja, jolla reunoista löytyy selkeästi keskustaa kirkkaampia mittapisteitä. Yläreuna on keskeltä kirkas, mutta tummuu silmin nähden vasempaan kulmaan mentäessä. Philips pääsee myös kehumaan todella mustalla mustalla, pimeä ruutu ei juuri hohkaa valoa. Kirkkaimmillaan näyttö yltää silti vähintäänkin keskiluokkaan. Nimellisresoluutiota pienemmät tarkkuudet 150S skaalaa siedettävästi. Valikkorakenne Philipsissä on toimiva, ja laitteen ulkomuoto noudattelee samaa linjaa Philipsin kuvaputkinäyttöjen kanssa. Näytön muotoilussa on hiukan samaa vikaa kuin Belineassa laite tuntuu todellisuutta raskastekoisemmalta, vaikka se toki perinteiseen monitoriin verrattuna pieni onkin. Philipsiin pätee pitkälti sama kuin NECin näyttöön. Se on toimiva perusnäyttö, jolle kuitenkin löytyy edullisempia vaihtoehtoja. 85 % 99 % 0,6 jnd 109 % 106 % 106 % 32 MikroPC 143 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

8 = LÄHELTÄ KATSOEN Eizon näyttö on testin ainut, johon saa kiinni kaksi konetta. Digitaaliliitäntä on edullisissa näytöissä edelleen harvojen herkkua. Samsung SyncMaster 570S TFT Samsung on testin ainoa näyttö, jonka voi kääntää pystyasentoon. Ominaisuus on erityisen näppärä toimistotyöskentelyssä, kuten tekstinkäsittelyssä. Toki sitä voi hyödyntää esimerkiksi lcd-paneelia kakkosnäyttönä käytettäessä, pystyasentoinen näyttö kun vie vielä hiukan vähemmän pöytäpinta-alaa. Lähinnä toimistopöydälle Samsung soveltuukin, itse paneeli jättää nimittäin toivomisen varaa. Kuvan keskikohta on selkeästi muuta ruutua kirkkaampi, ja vasemmassa reunassa erityisesti kulmissa on muita näyttöjä enemmän värivirhettä. Taustavalo paistaa jonkin verran sekä ylä- että alareunoissa. Nimellisresoluutiota pienemmissä näyttötiloissa Samsungin kuva on siedettävä. Niin hyvä se ei ole, että näitä näyttötiloja käyttäisi yhtään enempää kuin on pakko. Säädöt Samsungissa onnistuvat näppärästi, tosin muun muassa kontrastin asteikko on hiukan pielessä: kontrasti täytyy säätää lähelle minimiarvoja, ennen kuin vaaleista sävyistä saa irti muutakin kuin kirkkaan valkoista. Samsungin näyttö on armotta testin heikoin. Käyttökelpoinen sekin on, mutta parempiakin vaihtoehtoja löytyy. Toisaalta, kun PYSTYASENTOON KÄÄNTYVÄ NÄYTTÖ KUVANLAATU Samtron on lähtöisin samalta linjalta, saattaa Samsungin keskitasoa kehnompi tulos johtua myös yksilöeroista. 76 % 0,6 jnd 81 % 78 % 0,7 jnd 90 % 80 % Samtron 50S Samtron tulee itse asiassa samalta pajalta kuin Samsung, eroa on vain tuotemerkin profiloinnissa. Samtron on suunnattu lähinnä laitepakettien HINTA-LAATUSUHDE NÄYTÖN KIRKKAUS rakentajille ja on tyypillisesti hiukan Samsungia huokeampi. Tällä kertaa kuitenkin Samtron pesee isoveljensä puhtain numeroin. Näytöt ovat ulkomuodoltaan ja valikoiltaan kuin kaksi marjaa. Vaan siinä, missä Samsungin suoritus mittauksissa takeltelee, Samtronin testiyksilö iskee pöytään erinomaisen värintasaisuuden ja keskivertoa paremman valontasaisuuden. Ainut puute Samtronissa on paneelin kirkkaus. Kirkkaimmillaankin näyttö on selkeästi testin muita laitteita himmeämpi. Näytössä on myös havaittavissa hivenen häntää nopeasti liikkuvien pikseleiden perässä. Pienempien tarkkuuksien näyttämiseen pätee sama kuin Samsungiinkin. Ne näkyvät, mutta laatu on sen verran kehno, että esimerkiksi 800 x 600 -tarkkuutta käyttää vain äärimmäisessä hädässä. Eipä testin näyttöjä toisaalta ole sellaisten tarkkuuksien näyttämiseen täysipäiväisesti tarkoitettukaan. Samtron on varustettu kevytrakenteisella jalustalla, joka pitää kuitenkin näytön tukevasti pystyssä. Samtron suoriutui testistä vakaasti. 85 % 89 % 101 % 88 % 85 % Sony SDM-M51D Sony on perinteisesti ollut taattu menestyjä näyttötesteissä. Laatuvalmistajana tunnettu merkki tuotti nytkin mukiinmenevän näytön, vaikka aivan puhtain paperein ei selvittykään. Sonyn paneeli on suoritusarvoiltaan erinomainen. Valontasaisuus on kirkkaasti joukon paras, ja värintasaisuuskin on kärkiluokkaa. Ainut moitteen arvoinen asia on ruudun mustassa päässä: paneelia on mahdoton saada pimeäksi, jos samalla tahtoo saada kunnon valkoista. Osasyy ongelmaan lienee turhan monimutkaiseksi tehty säätäminen. Värien säätäminen onnistuu helposti, kirkkaus ja kontrasti puolestaan vaativat paneutumista. Molemmat vaikuttavat toisiinsa, ja lisäksi näytöstä löytyy erillinen taustavalon säätö. Kirkkautta riittää, mutta silloin vaaleat sävyt palavat puhki. Näytön ohjausvalikot ovat selkeät, ja yleisimmät säädöt löytyvät omista napeistaan. Pienemmistä resoluutioistakin Sony selviää kunnialla, näyttö tuntuu onnistuvan kilpailijoitaan paremmin pienempien näyttötilojen sovituksesta 1024 x 768 -ruudulle. Tilaa vaihdettaessa Sony hakee automaattisesti sopivat asetukset. Sony on kelpo näyttö, ja jos KUVANLAATU KIRKKAUSSÄÄTÖJEN HANKALUUS asetuksia on aikaa viilailla, se lähentelee erinomaista. Viilaamisen vain saisi tehdä hiukan helpommaksi. 88 % 98 % 98 % 101 % W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 14 /

9 MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT ARVIOT ViewSonic VE150mb ViewSonic on Suomessa tuttu enimmäkseen siitä, että se nielaisi Nokian näyttötuotannon pari vuotta sitten. Suomalaismerkin suitsutelluilla jalanjäljillä liikkuminen ei ole ainakaan helpottanut ViewSonicin asemaa. Näytön valon- ja värintasaisuudet ovat hiukan keskivertoa paremmat, ja kontrastikin näytössä on kohtalainen. Myös paneelin pohjaväri on miellyttävän tumma ja tasainen. Ongelmaksi kuitenkin nousevat säädöt. Näytön etupaneelissa on kaksi numeroitua näppäintä, joista toinen avaa valikon, toinen käynnistää automaattisen säädön. Mitään vihjettä näistä toiminnoista paneeliin ei ole kirjattu. Myös valikoissa liikkuminen numeroiduilla näppäimillä on kankeaa. Automaattisäätö onnistui satunnaisen varmasti säätämään kuvan pieleen, joten kelvollisen kuvan saamiseksi nappeja sai painella useamman kerran. Huomattavasti harmittavampaa on kuitenkin värilämpötilan säätö: osaväristä toiseen siirryttäessä kuvan värilämpötila vaihtui aina selkeästi kyseiseen osaväriin päin, mikä käytännössä tekee tarkan säätämisen mahdottomaksi. Positiivisena puolena kuitenkin SUOMI VALIKKOKIELENÄ VALIKOIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ todettakoon, että perinteitä kunnioittaen ViewSonicissa on yhtenä valikkokielenä mukana suomi. Käyttöohjeeseen asti se tosin ei ole päässyt. 0,5 jnd 92 % 96 % Samsungin näytössä on kääntöjalka. Näytön voi kääntää pystysuuntaiseksi, ja apuohjelman avulla kuvakin näkyy edelleen oikeinpäin. Näin testattiin Näyttöjä testattiin arvioimalla niiden kuvanlaatua ja ominaisuuksia sekä mittaamalla että silmämääräisellä arvioinnilla. Testiohjelmistoon kuului Monitors Matter, jonka testeillä arvioitiin muun muassa näyttöjen liikkeen toistokykyä. LCD Test -ohjelmalla puolestaan etsittiin viallisia pikseleitä, ja Nokian Monitor Test toimi alustana, kun arvioitiin näytön kirkkautta ja värien tasaisuutta. Näiden lisäksi väritoistoa arvioitiin silmämääräisesti värikarttaa tarkastelemalla. Silmämääräisen tarkastelun perusteella väritoistossa näytöt ovat hyvin pitkälti samalla linjalla. Joukosta eroaa lähinnä Sony, jossa erityisesti vaaleat värisävyt erottuvat toisistaan muita näyttöjä paremmin. Myös liike näyttää eri ruuduilla hyvin samanlaiselta. Tällä saralla puolestaan rivistä nousee esiin Sanyo, jossa liike toistuu selvästi muita nykivämpänä. Ennen mittauksia laitteet kalibroitiin 6500 kelvinin värilämpötilaan sekä säädettiin näyttöjen kirkkaus ja kontrasti. Näin testituloksista saatiin yhteismitallisia. Kalibrointi ja mittaukset suoritettiin luotettavaksi ja tarkaksi todetulla Minoltan TV-Color Analyzer II -värianalysaattorilla. Testikuvaa näytöille antoi Matrox Millennium G400. = MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. YHTEENVETO Paneelikeskustelua Litteän näytön yleistymistä on odotettu jo muutaman vuoden. Hinnat ovat tulleet alaspäin, ja samalla ominaisuudet ovat parantuneet roppakaupalla. Vaikka litteän näytön ja putken hintaero on edelleen prosentuaalisesti suuri, kipukynnys on ohitettu. Testinäyttöjen aateliin nousee Sony SDM-M51D. Sen valon- ja värintasaisuus ovat esimerkillisiä, ja värisävytkin toistuvat hivenen muita paremmin. Eizon näytön värit ovat muita kirkkaammat, mutta valontasaisuudessa se taas jää monelle edullisellekin näytölle. Kustannustietoiset kääntävät katseensa ensimmäiseksi LG:n puoleen. Flatron LCD575LE suoriutuu testissä erinomaisen tasapainoisesti, sen kontrollit ovat miellyttävät, ja sitä on mukava katsella. Kun hinta on testin edullisemmasta päästä, ei LG:tä voi olla suosittelematta. Joka paikkaan paneelinäytöt eivät vielä sovellu, mutta niiden ominaisuudet ovat kehittyneet parin viime vuoden aikana roppakaupalla. Suurikokoisen kuvaputken sijaan moni saattaa harkita lisäinvestointia lcdnäyttöön pöytätilan säästämiseksi. Ehkä viimein on litteän näytön aika. 34 MikroPC 14 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T