ALANGON PÄIVÄKOTI-KOULU HANKKEEN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Tilaaja: ALANGON PÄIVÄKOTI-KOULU HANKKEEN HANKESUUNNITELMA 1

2 HANKESUUNNITELMAN TAUSTAA Hankesuunnitelma on selvitys rakennuksen tarvittavasta laajuudesta, laadusta sekä käytössä olevista menetelmistä. Hankesuunnitelma on hankkeen toteutuksen ensimmäinen ja tärkein työvaihe. Suunnitelmassa määritellään tilaajan tarpeet, toteutukselle asetettavat kustannus- ja aikatauluraamit sekä laatu- ja palvelutasovaatimukset. Suunnitemassa esitetään myös vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat, johon liittyy mm. nykyisten rakennusten käyttökelpoisuuteen liittyvä arviointi. Hankesuunnitelma tarjoaa lähtökohdat arkkitehti-, rakenne- ja LVI suunnittelun ohjaukseen ja teettämiseen sekä urakoiden kilpailuttamiseen kaupunginjohtaja nimitti Alangon alueen päiväkoti-koulu hankkeen hankesuunnittelutyöryhmään seuraavat henkilöt (Liite 1): puheenjohtajaksi sivistysjohtaja Mika Kamusen, sihteeriksi suunnittelija Riina Rintamäen, perusturvajohtaja Piia Aron, päivähoidon johtaja Kirsi Rytkösen ja rehtori Seppo Smolanderin. Työryhmän toimintaan ovat asiantuntijajäseninä osallistuneet myös kaupungingeodeetti Tapio Moisio, kaavoittaja Heikki Joensuu, projektityöntekijä Markus Erkkilä, Hopearinteen ravitsemuspäällikkö Eija Pouhula, keskuskeittiön ravitsemuspäällikkö Leena Luomanen, kiinteistöpäällikkö Mikko Huhtala, rakennuspäällikkö Kari Kataja-Rahko, liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpää ja Heli Hyvärinen- Näykki toimiessaan viransijaisena liikuntatoimenjohtajana. Lähtökohta Alangon alueen päiväkoti-koulu hankkeen hankesuunnitelman tekemiseen pohjautuu seuraaviin seikkoihin: - Kevään 2012 aikana Liuhtarin koulun oppilaat/henkilöstö siirtyivät toimimaan väistötiloihin kiinteistössä ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. - Liuhtarin oppilaaksiottoalueen oppilasmäärän voimakas kasvu Liuhtarin koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu alkoi Ritamäen koulun oppilaaksiottoalueen oppilasmäärän voimakas kasvu lähitulevaisuudessa lähinnä Ritavuoren asuntoalueen voimakkaan rakentumisen kautta. - Ritavuoren asuntoalueelle suunnitellun päiväkodin rakentaminen lähitulevaisuudessa. - Yleis- ja asemakaavan suunnittelu/tekeminen Alangon alueelle - Keväällä 2012 pidetyssä päiväkoti-koulu valtuustoseminaarissa päättäjiltä tuli voimakas viesti, että myös erityiskoulun, keskuskeittiöiden, kansalaisopiston teknisen työn tilojen ja liikuntatilojen huomioiminen suunnittelussa pitää ottaa keskeisesti huomioon. Lisäksi hankesuunnittelussa on huomioitu tehty valtuustoaloite, jossa esitetään selvitettäväksi Liuhtarin koulun saneerauskustannukset. (Liite 2) Eli uutena vaihtoehtona on korvata Liuhtarin koulu (peruskoululuokat 0-6), Ritamäen koulu (peruskoululuokat 3-6), Ritavuoren koulu (peruskoululuokat 0-2), Ritavuoren päiväkoti ja Hautasen erityiskoulu (peruskoululuokat 0-9) yhdellä päiväkoti-koulukeskuksella Alangon alueelle. Alangon päiväkoti-koulun yhteyteen rakennetaan iso liikuntasali ja keskuskeittiö. Uusilla kaavoitetuilla asuinalueilla oppilasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Alangon päiväkotikoulukeskuksen keskeinen sijainti kaupungissa takaa oppilaiden riittävyyden koululle myös tulevaisuudessa. Päiväkoti-koulu rakennetaan Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimaastoon. Ritamäen koulun ja Liuhtarin koulun välimatka on noin 2,5 km. 2

3 Kuva 1 Keskusta-alueen kouluverkko vuodelta Keskusta-alueen päiväkotiverkko ja 0-6 vuotiaiden sijoittuminen liitteenä (Liite 3) 3

4 Kuva 2 Hajautettu ja keskitetty malli 4

5 SISÄLLYSLUETTELO ALANGON PÄIVÄKOTI-KOULU HANKKEEN HANKESUUNNITELMA... 1 HANKESUUNNITELMAN TAUSTAA NYKYTILANTEEN ANALYYSI JA NYKYISTEN TOIMITILOJEN PUUTTEET Kohteen kuvaus Liuhtarin ja Ritamäen koulut Hautasen erityiskoulu Päivähoito Liikuntatilat Ruoanjakelu ja valmistus Palvelukeskus Hopearinteen keittiö (Perusturvan alainen) Asemakaavalliset tiedot Alangon suunnittelualue Liuhtarin koulu Ritamäen koulu Hautasen erityiskoulu Päivähoito Liikuntatilat Ruoanjakelu- ja valmistus Kuvaus käyttäjän toiminnasta Liuhtarin koulu Ritamäen koulu Hautasen erityiskoulu Päivähoito Ruoanjakelu ja valmistus Henkilökunta Nykyinen henkilöstörakenne Liuhtarin-, Ritamäen- ja Hautasen koulut (lv ) Päivähoidon henkilöstörakenne v Ruoanjakelu- ja valmistus henkilöstörakenne v VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU

6 2.1. Kuvaus käyttäjän toiminnasta Yleistä Päivähoito Liikuntatilat Ruoanjakelu- ja valmistus Henkilökunta Koulu Päivähoito TOIMINNAN KUVAUS (uudisrakennus) Kuvaus käyttäjän toiminnasta Henkilökunta Tilojen käyttö Tilojen yleiset perustelut HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelma SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Ympäristö/ kaupunkikuva Liikenne Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset TOTEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Kustannukset Irtaimisto Rakennusten ylläpitokustannukset VAPAUTUVIEN RAKENNUSTEN JATKOKÄYTTÖ Valtuustoseminaari YHTEENVETO

7 1. NYKYTILANTEEN ANALYYSI JA NYKYISTEN TOIMITILOJEN PUUTTEET 1.1. Kohteen kuvaus Liuhtarin ja Ritamäen koulut Liuhtarin koulu on rakennettu 1954 ja Ritamäen koulu Molemmat rakennukset ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Koulurakennukset ovat samanlaisia, toistensa peilikuvia. Molemmat koulut ovat kivirakenteisia ja kerroksia on kellarin lisäksi kaksi. Koulut on suunnitellut arkkitehti Viljo Saarinen. Kummankaan koulun taso ei vastaa nykyhetken tarpeita ja molempien tekninen kunto on välttävä. Oppilasmäärä alueella on kasvussa. Liuhtarin koulu sijaitsee Lapualla Kuortaneentien varressa osoitteessa Ränkimäentie 2. Liuhtarin koulun hankesuunnittelu on tehty L2 tasolle asti. Hankesuunnittelun edettyä todettiin, että peruskorjausaste on niin korkea, ettei korjausrakentaminen ole järkevää. Oppilaiden ja henkilökunnan oireilun takia Liuhtarin koulussa tehtiin sisäilmatutkimuksia keväällä Tutkimustulokset ylittivät annetut ohjearvot ja Liuhtarin koulu suljettiin maaliskuussa Liuhtarin koulun oppilaat opiskelevat väliaikaisissa väistötiloissa. Ritamäen koulu sijaitsee Alajärventien tuntumassa osoitteessa Kaunistontie 10. Ritamäen koulun sisäilmatutkimuksissa ei ole todettu haitallisia arvoja. Ritamäen koulussa on tehty väliaikaisratkaisuja ilmanvaihdon parantamiseksi luokkakohtaisilla ilmanvaihtokoneilla. Liuhtarin koulu (oppilaita 155) Liuhtarin koulurakennuksessa todettujen mikrobi- ja sisäilmaongelmien takia koulu on määrätty käyttökieltoon. Maaliskuusta 2012 lähtien koulu on toiminut väistötiloissa. Lukuvuonna väistötiloina toimivat 0-2 luokkien osalta Liuhtarin koulun pihalla olevat parakit ja asuntolarakennuksen väliaikaistilat. Luokkien 3-6 väistötiloina lukuvuosina toimivat Vanhan Paukun alueella entisen työkalutehtaan 2. kerroksen tilat sekä päärakennuksessa kansalaisopiston ja musiikkiopiston tilat. Lisäksi ruokala on sijoitettu ns. vanhaan tehtaanjohtajan asuntoon. Ritamäen koulu (oppilaita 123) Ritamäen koulu, Liuhtarin koulun tapaan, on saavuttanut käyttöikänsä pään luvun pedagogisilla ajatuksilla rakennettu koulu ei täytä nykypäivän vaatimuksia. Tilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Lisäksi Ritamäen koulun alueen oppilasmäärä kasvaa nopeasti ja vuodesta 2014 lähtien osa oppilaista joudutaan sijoittamaan koulun ulkopuolisiin väliaikaistiloihin. 7

8 Kuva 3 Liuhtarin ja Ritamäen koulut sekä suunniteltu Alangon päiväkoti-koulun sijoittuminen Hautasen erityiskoulu Hautasen erityiskoulussa on 28 oppilasta. Erityiskoulun tilat on saneerattu asuntorakennukseen. Tilat ovat erityiskoululle epäkäytännölliset ja oppilasmäärään nähden riittämättömät. Koulusta puuttuu muun muassa liikunta- ja käsityötilat kokonaan. Uudistuneen perusopetuslain mukaan kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmissä mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä Hautasen erityiskoulun oppilaat ovat erillään muiden koulujen toiminnasta Päivähoito Lapualla on kuusi päiväkotia; päiväkoti Kissankello (105 paikkaa), Liuhtarin päiväkoti (42 paikkaa), Päivärannan päiväkoti (21 paikkaa), Jokilaakson päiväkoti (21 paikkaa), Mustikan päiväkoti (21 paikkaa) ja Myllypolun päiväkoti (28 paikkaa). Päiväkodit sijaitsevat noin 3,5 km säteellä toisistaan. Ryhmäperhepäiväkoteja, kunnan omia on 13, joista tilapäisiä ryhmäperhepäivähoitoyksiköitä on kuusi. Ostopalveluna tuotettuja ryhmäperhepäivähoitoyksiköitä on viisi. Perhepäivähoitajia on 55. Lapsia päiväkodeissa on n. 245, ryhmäperhepäivähoidossa n. 220 ja perhepäivähoidossa n

9 Lapuan kaupungin päiväkodit ovat Kissankellon- ja Liuhtarin päiväkotia lukuun ottamatta saneerattu vanhoista asuintiloista. Huoneistojen käyttötarkoituksen muuttaminen asuintilasta päiväkodiksi asettaa aina haasteita päiväkodin tilojen toimivuuden, ilmastoinnin ja tilamitoituksen suhteen. Myllypolun päiväkoti on siirtynyt 12/2012 väistötiloihin terveystarkastajan suosituksen mukaisesti. Myllypolun päiväkodin tilat vaativat laajempaa selvitystä sisäilmaongelmien aiheuttajista sekä tarvittavista korjauksista. Mustikan päiväkodin tilamitoitus päiväkodin erilaisiin toimintoihin tulee selvittää. Päivärannan päiväkodin tilat vaativat kokonaissuunnitelman kiinteistön käytöstä ja tarvittavista korjauksista. Liuhtarin päiväkodin tilat soveltuvat toimintaan mutta mitoitusperusteita tulee tarkastella vuosittain lapsiryhmään suhteuttaen. Päiväkoti Kissankellon ja Jokilaakson päiväkodin tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja tilamitoitukseltaan sopivat. Useiden tilapäisten ryhmäperhepäivähoito-yksiköiden tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat, myös ilmanvaihdossa on ajoittaisia puutteita. Väestökehitys on Lapualla positiivinen. Päivähoitoikäisten lasten kasvu ja ennuste aikavälillä on n. 50 lasta (tilastokeskus). Päivähoidossa olevien lasten määrä on lisääntynyt tasaisesti. Maaliskuussa 2008 päivähoidossa on ollut n. 610 lasta kun vuonna 2011 vastaavana ajankohtana päivähoidossa oli n. 710 lasta. Lapualla syntyvyys on kasvanut viime vuosina ennakoimattomasti ja merkittävästi, joka tulevaisuudessa vaikuttaa lisääntyneeseen päivähoitopaikkojen kysyntään. Lapuan päivähoidon tulee vastata näihin haasteisiin ja taata palvelujen saatavuus. Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä vaihtelee 60 65% välillä kaikista päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoitopaikkojen tarpeen vaihteluun vaikuttaa jonkin verran yhteiskunnallisen tilanteen muutokset. Päiväkotipaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa väestönkehityksestä johtuviin tarpeisiin mutta myös tilapäisten ryhmäperhepäivähoitotilojen korvaamiseksi. Arvion mukaan vuoteen 2015 mennessä tulemme tarvitsemaan n. 130 uutta päivähoitopaikkaa. Tämän lisäksi on huomioitava nykyisten päiväkotitilojen mahdolliset tilatarpeet. Myös ympärivuorokautisen päivähoidon mahdollisesti lisääntyvä tarve on huomioitava. Tällä hetkellä ympärivuorokautinen päivähoito toteutetaan ryhmäperhepäivähoidossa. Nykyisillä lapsimäärillä se on mahdollista ja taloudellisti järkevää mutta mikäli tarve ympärivuorokautiseen päivähoitoon lisääntyy, nykyiset tilat eivät mahdollista toiminnan toteuttamista lain ja säädösten puitteissa. Nykyisissä päiväkotitiloissa ei ole varausta ympärivuorokautisen hoidon toteuttamiseksi. Nykyisten toimitilojen osittaiset puutteet sekä taloudelliset, toiminnalliset ja määrälliset perusteet puoltavat päiväkotirakentamista. 9

10 Liikuntatilat Lapualla toimii tällä hetkellä 20 urheiluseuraa, joissa muutamissa toimii lisäksi useita alajaostoja. Jäseniä seuroissa on yhteensä lähes 4500, joista alle 18 v. jäseniä on noin Nykyisellään sekä Ritamäen että Liuhtarin koulujen liikuntatilat eivät vastaa enää käyttötarkoitustaan. Seurojen toiminnan kannalta edellä mainitut liikuntatilat ovat kooltaan liian pienet (99 m2) ja niiden ilmanvaihto puutteellinen. Urheiluseurat eivät voi järjestää kyseisissä tiloissa harjoituksia jäsenilleen. Viime vuosina seuroille ei ole ollut tarjolla riittävästi vuoroja, sillä urheilutalon ja seurojen iltakäyttöön soveltuvat koulujen liikuntasalien kaikki vuorot ovat varattuja. Tulevan päiväkoti-koulun liikuntasali on mitoitettu normaalia suuremmaksi, mitä myös seurat voivat hyödyntää. Yhä suositummat lajit Lapualla kuten koripallo, futsal ja salibandy voivat käyttää Alangon liikuntasalia harjoitus- ja pelitiloina. Tällä hetkellä Lapualla ei ole akustiikaltaan tilaa, joka soveltuisi voimisteluun, tanssiin ja muuhun musiikkiliikuntaan. Alangon päiväkotikoulun liikuntatila mahdollistaa voimistelu- ja tanssinäytösten sekä kilpailujen järjestämisen. Myös kansalaisopisto voi hyödyntää Alangon koulun liikuntatiloja Ruoanjakelu ja valmistus Palvelukeskus Hopearinteen keittiö (Perusturvan alainen) Palvelukeskus Hopearinteen keittiö on valmistunut Valmistumisen jälkeen tiloihin ei ole tehty saneerauksia, eikä kuntoselvityksiä. Suunnitelma kattavasta saneerauksesta on tehty 2007 mutta saneeraus jäi toteuttamatta. Laitekanta on pääosin ja 1990-luvuilta. Tuotantotilat on suunniteltu palvelemaan 120 asiakasta mutta tämän hetken asiakasmäärä on n Tuotantotilat on alun perin suunniteltu osastojen ateriapalveluun keskitetyllä jaolla eli pääosin lämpökärryillä kuljetettavien ateriapalvelujen toimittamiseen neljään pisteeseen. Nykyisin ruokaa tuotetaan noin 1500 annosta, jotka lähtevät 23:een eri pisteeseen: osastoille tasovaunuissa, eri toimipisteisiin lämpökuljetusastioissa/-laatikoissa ja muihin toimipisteisiin annospakattuina. Astiahuoltoon palautuu osalta asiakkaista kaikkia astiat, osalta ruoankuljetusastiat. Hopearinteen keittiön osalta on tehty saneeraussuunnitelma vuonna 2007, jossa saneerauksen perusteluiksi esitettiin mm. seuraavia seikkoja, jotka edelleen odottavat parannusta: -tuotantotilaa ei ole riittävästi ja laitekanta on osittain vanhentunutta -uloslähteville kuljetuslaatikoille ei ole pakkaustiloja, vaan työ joudutaan tekemään osittain patojen ja uunien edessä ja ahtaassa tavaran vastaanotossa, -työskentelyolosuhteiden puutteellisuudesta johtuen, työskentely tapahtuu ergonomisesti virheellisissä asennoissa ja henkilökunta joutuu tekemään hankalia nostoja -kylmävarastoja ei ole riittävästi 10

11 -astianpesutila sijaitsee keskellä keittiötä, josta se pitäisi siirtää erilliseen tilaan muun muassa häiritsevän metelin ja tilan ahtauden takia Saneeraussuunnitelma todettiin lopulta liian kattavaksi ja kustannukset liian korkeiksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan, , hankesuunnitelmaa ei hyväksytty. Saneerauksesta luovuttiin. Nykyisen toiminnan ongelmat: (osa jo vuonna 2007 esiin tuotuja) -keittiön tilat ovat jääneet nykyiselle toiminnalle selkeästi liian pieneksi, koska palvelutuotanto on muuttunut huomattavasti alkuperäisestä ja asiakasmäärä on moninkertaistunut -kuljetuslaatikoille ja pakkaamiselle ei ole asianmukaisia, riittäviä tiloja -tuotantotilat ovat ahtaat, laitteet on jouduttu sijoittamaan olemassa oleviin tiloihin ahtaasti -keittiön pinnat ja lattia ovat peruskorjauksen tarpeessa -ilmastointi ei ole riittävä -astiahuoltotila on liian pieni, tuotannon kasvamisen takia Tilojen ahtauden ongelmien korjaamisen välttämättömyyden viestii myös työsuojelutarkastuksen lausunto (4.1.). Valmeri kyselystä selvisi, että tiloissa koetaan olevan hankala työskennellä ilman häiritsevää etsimistä, keskeytyksiä tai odotusta, mikä koettiin psykososiaalisena kuormituksena. Kyselyssä erittäin huono arvosana saatiin myös ilmanvaihdosta, lämpötilasta ja vetoisuudesta. Huonon arvosanan sai myös työympäristön ja kulkuväylien riittävyyteen liittyvät seikat ja kokonaisuudessaan keittiön tilat, jotka aikanaan on suunniteltu kolmannekseen nykyisestä ateriamäärästä. Ahtaus vaikuttaa suoraan työergonomiaan, aiheuttaa hankalia työasentoja ja lisää tapaturmariskiä. Liuhtarin keskuskeittiö (Sivistystoimen alainen) Liuhtarin keskuskeittiö on aloittanut toimintansa 1994 entisissä Liuhtarin sairaalan keittiötiloissa. Tilat on saneerattu 80- ja 90-luvun taitteessa, eikä sen jälkeen ole tehty kuin pakollisia pintojen korjaustöitä. Laitekanta on pääosin ja 1990-luvulta (Liite 4). Tuotantotilat on suunniteltu palvelemaan n. 200 asiakasta ja tämän hetkinen asiakasmäärä on n Tuotantotilat on alun perin suunniteltu talon sisäisen ruokahuollon toteuttamista varten, lähinnä vaunuilla kuljetettavaksi osastoille ja viereiseen ruokasaliin. Nykyisin tuotetaan n annosta, jotka lähtevät 15:sta eri toimipisteeseen lämpökuljetusastioissa/-laatikoissa. Astiahuoltoon palautuu kaikkien asiakkaiden ruoka-astiat sekä kuljetusastiat ja laatikot. Nykyisen toiminnan ongelmat: Liuhtarin keskuskeittiön tilat ovat tuotannon osalta riittävät nykyiselle asiakasmäärälle. Tuotantotilat on saatu muokattua palvelutuotannon muodon muuttumisesta huolimatta melko hyvin vastaamaan myös tämän päivän tarpeita. Tuotannon kasvattamiseen lounasruoan tuottamisen osalta, ei näillä resursseilla juurikaan ole mahdollista. 11

12 Laitekanta on vanhentunutta ja vähittäinen uusiminen on suotavaa, että vältytään ylettömiltä huoltokuluilta. Ehdotonta saneerausta kaipaa astiahuoltotila, joka on riittämätön nykyiseen astiahuoltomäärään, eikä vastaa työtiloiltaan työsuojelumääräyksiä. Työsuojelutarkastuskertomuksen (2.1.) mukaan keittiöstä puuttuu esipesupiste kokonaan ja suurten vuokien ja lämpöastioiden esipesu tehdään lattiatasolla siten, että työntekijöille tulee ergonomisesti hankalia ja väärin kuormittavia työasentoja. Astiahuoltotila on nykyisellään vain n. 8 m ², jolloin tilaan on ollut mahdollista asentaa vain kupukone, jonka kapasiteetti on 34 koria tunnissa. Nykyisten tilantarvemitoitusten mukaan asiakasmäärä vaatisi ainakin 20 m²:n tilan. 20 m² tilaan olisi mahdollista asentaa myös asianmukainen kuljetinastianpesukone, kapasiteetiltaan n. 100 koria tunnissa. Työsuojelutarkastuskertomuksen mukaan, myös ravitsemispäällikön työtilan työergonomia todetaan huonoksi, tila ahtaaksi, näyttöpäätetyöpiste ja työpöytä erittäin huonoksi työergonomian kannalta. Keittiön pinnat, etenkin lattia, on peruskorjauksen tarpeessa. Pakastetilaa tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Keittiölle johtava lastauslaiturialue ja luiska kaipaisivat saneerausta. Keittiön pinta-alan kasvattaminen nykyisissä tiloissa on todettu olevan hankalaa. Ilmastointi toimii hyvin Asemakaavalliset tiedot Alangon suunnittelualue Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa asemakaavaa. Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja vireille tulosta Kaava-alue on osoitettu ohjeellisena n. 9,0 ha suuruisena alueena. Asemakaavoitettava alue tulee olemaan esitettyä suurempi mm. tarvittavien kulkuyhteyksien määrittämisen vuoksi. Suunniteltu koulun alue rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Teollisuustien, Yrittäjäntien ja Työpajantien varren teollisuuskortteleihin 703 ja 704. Teollisuusalueen asemakaava on vuodelta Koillisessa ja idässä suunnittelualue rajoittuu Teollisuuspolun, Santalanpolun ja Ränkimäentien varren omakotitaloalueen kortteleihin 446, 445, 819 ja 892. Kortteleita 446,445 ja 819 koskeva asemakaava on vuodelta 1988 ja korttelin 892 asemakaava vuodelta Asemakaavaote/maanomistuskartta ja yleiskaavaote liitteenä (Liitteet 5 ja 6) Liuhtarin koulu Liuhtarin koulu sijaitsee Kuortaneentien ja Ränkimäentien sekä Ränkimäen talomuseon ja Museopuiston rajaamalla alueella korttelissa 801. Koulun alue on osoitettu 12

13 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. Asemakaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeus määräytyy rakennustehokkuuden e=0,25 mukaan. Korttelialueen/ tontin pinta-ala on m² ja rakennusoikeus siten k-m². Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ritamäen koulu Ritamäen koulu sijaitsee Kaunistontien varrella korttelissa 760. Koulun alue on merkitty asemakaavaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena YO. Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus on ja suurin sallittu kerrosluku II. Korttelialueen/ tontin pinta-ala on m². Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hautasen erityiskoulu Siiriläntien varressa sijaitseva Hautasen koulu kuuluu Lapuan tuomiokirkon ympäristöön, joka on Valtioneuvoston päätöksellä mukana Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY (2009) -luettelossa. Korttelissa 1047 oleva koulu on entinen Hautasen talo, joka on rakennettu maatilan päärakennukseksi ja kauppiastaloksi Hautasen koulun alue on osoitettu asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi Y, korttelialueen rakennusoikeus on m² ja suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialueen/ tontin pinta-ala on m². Hautasen koulurakennus on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr-1: Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikatteen, porrashuoneiden tai sisätilojen taiteellista tai historiallista arvoa. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päivähoito Kissankellon päiväkoti: Päiväkoti sijaitsee Kissankellonraitin Ilkanpellontien kulmauksessa korttelissa 610. Asemakaavassa julkisten lähipalvelujen korttelialueella YL on rakennusoikeutta k-m². Korttelin pinta-ala/ tontin pinta-ala on m². Päiväkodin alueen rakennusoikeus nostettiin 3 500:sta k-m²:een Ilkanpellon asemakaavalla/ asemakaavan muutoksella joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Liuhtarin päiväkoti: Päiväkoti sijaitsee samalla alueella kuin Liuhtarin koulu (kts. kaavatiedot Liuhtarin koulun kohdalta). Päivärannan päiväkoti: Päiväkoti sijaitsee Vanhan Paukun alueella korttelissa 843. Korttelialueen kaavamerkintänä on Y AL/s-1: Yleisten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristöä kehitetään vanhat rakennukset säilyttäen. Lisäksi käyttötarkoitusalueen täsmennyksessä on annettu määräyksiä alueelle sopivista toiminnoista ja uudisrakentamisesta. Päivärinnan päiväkodin alueelle on osoitettuy rakennusoikeutta k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on II. Lapuan Patruunatehdas 13

14 kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY (2009) joukkoon, mutta aluerajaus ei koske päiväkodin aluetta. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Jokilaakson päiväkoti: Päiväkoti sijaitsee korttelissa 1047 Hautasen koulun, Lapuan hiippakunnan Tuomiokapitulin rakennusten ja Jokilaakson matkailupuutarhan läheisyydessä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella YO. Koko YO korttelin rakennusoikeus on k-m². Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Mustikan päiväkoti: Päiväkoti sijaitsee korttelissa 855 terveyskeskuksen ja Palvelukeskus Hopearinteen läheisyydessä Rauhanpolun varrella. Koko laaja kortteli on asemakaavassa osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YS, korttelialueen rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.35 mukaisesti.asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Myllypolun päiväkoti (ennen siirtymistä väistötiloihin): Päiväkoti sijaitsee Liuhtarinrinteenpuiston vieressä Tervarannanpolun/ Myllypolun varrella korttelissa 841 asuinpientalojen korttelialueella AP tontilla 3 (entinen eläinlääkärin talo). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.20 mukaan ja kerrosluku on I-II. Tontin pinta-ala on noin m² ja rakennusoikeus noin 744 k-m². Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Liikuntatilat Urheilutalon nykyinen sijainti ja ympäristössä sijaitsevat muut rakennukset ja urheilualueet estävät kyseisellä alueella tehtävät kaavamuutokset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Urheilutaloa ei pystytä laajentamaan. Urheilutalo, jäähalli, virkistysuimala ja maauimala sijaitsevat urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella YU korttelissa Rakennusoikeutta korttelialueella on yhteensä k-m². Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ruoanjakelu- ja valmistus Palvelukeskus Hopearinteen keittiö sijaitsee Liuhtarissa (Sairaalantie 5), terveyskeskuksen yhteydessä käynti tunnelin kautta. Paikka on todettu sijainniltaan hyväksi, sopivien etäisyyksien takana asiakkaista ja kulku sinne on sujuvaa. Liuhtarin keskuskeittiö sijaitsee Liuhtarissa (Sairaalantie 7), ns. Liuhtarin kiinteistössä. Paikka on todettu sijainniltaan hyväksi, sopivien etäisyyksien takana asiakkaista ja kulku sinne on sujuvaa. Molemmat sijaitsevat korttelissa 855, joka on merkitty kaavamerkinnällä YS, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaava on vuodelta

15 1.3. Kuvaus käyttäjän toiminnasta Liuhtarin koulu Liuhtarin koulussa toimii esiopetus, perusopetus 1-6 luokat ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksessa on 11 oppilasta, perusopetuksessa 144 oppilasta ja iltapäivätoiminnassa 16 lasta 1-2 luokilta. Vuosiviikkotunnit: esiopetus 19, perusopetus 207, erityisopetus 14, vieraankielen opetus 18 ja iltapäivätoiminta 20. Koululla toimii jakelukeittiö, joka on jalkautettu kahteen väistötilapaikkaan Ritamäen koulu Ritamäen koulussa toimii esiopetus, perusopetuksen 1-6 luokat ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksessa on 14 oppilasta, perusopetuksessa 109 oppilasta ja iltapäivätoiminnassa 20 lasta 1-2 luokilta. Vuosiviikkotunnit: esiopetus 23, perusopetus 157, erityisopetus 9, vieraankielen opetus 14 ja iltapäivätoiminta 20. Koululla toimii jakelukeittiö Hautasen erityiskoulu Hautasen koulussa toimii perusopetuksen luokat 1-9 kolmessa perusopetusryhmässä. Koulussa oppivelvollisuuttaan suorittaa 28 erityisen tuen oppilasta, joilla jokaisella on yksilöllinen opetussuunnitelma. Vuosiviikkotunnit 84. Koululla jakelukeittiö Päivähoito Lapuan päivähoidon palvelurakenne on perhepäivähoitopainotteinen. Päivähoitopaikat jakautuvat siten, että päiväkotipaikkoja on 245, perhepäivähoitopaikkoja 236 ja ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 198. Erityisesti ryhmäperhepäivähoitopaikkojen määrä suhteessa päivähoitopaikkojen kokonaisuuteen on poikkeuksellisen suuri. Vallitsevasta rakenteesta aiheutuu merkittävää kustannuspainetta. Lisääntyneeseen päivähoidon kysyntään on jouduttu vastaamaan ryhmäperhepäivähoitokodeilla, joita on voitu perustaa nopealla aikataululla. Vuodesta 2011 lukien tilapäisiä ryhmäperhepäivähoitoyksiköitä on perustettu yhteensä viisi. Tilapäisiksi perustettujen ryhmäperhepäiväkotien toimintaa ei ole tähän mennessä voitu lakkauttaa päivähoitopaikkojen puuttuessa. Tilapäisissä ratkaisuissa toiminta ei pääse vakiintumaan aiheuttaen lapsille, vanhemmille ja henkilöstölle turvattomuuden tunnetta. Pienet päivähoitoyksiköt ovat henkilöstörakenteen osalta haavoittuvia ja kustannukset hoitopaikkaa kohden keskihintaa korkeammat. Kustannusero ryhmäperhepäivähoidon ja päiväkotihoidon välillä aiheutuu lakisääteisistä ryhmäkokovaatimuksista sekä lain ja asetuksen erilaisista vaatimuksista. Ryhmäperhepäivähoitoyksiköt ovat 2-3 työntekijän ja 8-12 lapsen ryhmiä. Ryhmäperhepäivähoidon lainsäädäntö asettaa ehdottomat ryhmäkokorajat, joita ei voi edes hetkellisesti ylittää. Ryhmäperhepäivähoidossa yksi ammatillinen kasvattaja voi hoitaa neljää lasta. Päiväkodissa vastaavasti ammatillinen kasvattaja voi hoitaa seitsemää yli 3-vuotiasta lasta. Alle 3-vuotiaat ovat päiväkodeissa laskennallisesti 1,75 lapsen paikalla eli yksi ammatillinen kasvattaja voi hoitaa neljää alle 3-vuotiasta lasta. 15

16 Päivähoidon kysynnän pysyessä 1.8. tasolla 105-paikkainen päiväkoti mahdollistaisi n. 5-6 tilapäisen ryhmäperhepäivähoitoyksikön lakkauttamisen. Päiväkotiryhmässä voidaan samalla henkilöstömäärällä hoitaa enintään 9 lasta enemmän, jolloin muutoksella on varovasti arvioituna käyttötalousmenoissa n /vuosi kustannuksia vähentävä vaikutus (laskelmassa käytetty 4,5 hoitopaikan lisäystä / ryhmä). Todellisen hoitopäivän hinnan mukaisesti laskettaessa kustannusvaikutus on merkittävästi suurempi mutta vuosittain vaihtuva, käytöstä ja lainsäädännöstä johtuen. Tämän vuoksi sen arvioiminen ennakkoon on mahdotonta. Ryhmäperhepäivähoito päivähoidon kokonaisuudessa on tärkeä vaihtoehto mutta vaatii mahdollisuuden tarkkaan suunnitteluun. Riittävän laaja päiväkotipaikkojen määrä mahdollistaa suunnitelmallisen ryhmäperhepäivähoidon. Tällöin henkilöstön ja lasten sijoittelu voidaan toteuttaa toiminnan kannalta järkevästi ja kustannustehokkaasti Ruoanjakelu ja valmistus Palvelukeskus Hopearinteen keittiö: Keittiö tuottaa ateriapalveluja seuraavasti: (asiakkaita yht. n. 530) Koko ravintopäivä (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala) - yhteensä n. 900 annosta, vanhuksille, myös viikonloppuisin. Lauantaisin vanhusten ateriapalvelulounasta n. 60 annosta kotiin kuljetettuna. - ruokaa lähtee 13:een eri pisteeseen: terveyskeskuksen kolmeen osastoon, Päivärinteeseen, Mäntykotoon, Niittypuiston 2 osastoon, Eevankotiin, Matintupaan, Illansiniin, Hopeapajuun, Mansikka vuoroperhepäivähoitoon ja lauantaisin annospakattu ateria vanhuksille kotiin kuljetettuna. Osa ravintopäivä (aamupala, lounas, välipala) - n. 230 annosta lapsille, arkipäivisin, 10:een eri pisteeseen: Liuhtarin, Päivärannan, Myllypolun ja Mustikan päiväkodit sekä ryhmikset Mansikka, varahoitoryhmis, Päiväranta, Jokiranta ja Ritakallio Annospakatut ruoka-annokset vanhuksille - maanantai ja keskiviikko n. 125 annosta, perjantai n. 150 annosta, tiistai ja torstai 70 annosta, lauantai 60 annosta Lounas - arkipäivisin yhteensä n. 60 annosta (kehitysvammaisten päivätoiminta n. 10 annosta, henkilökunnan ruokailu n. 50 annosta) Annospakatut ateriat - viikonloppuisin henkilökunnalle tilausten mukaisesti 16