Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

2 Sisällys Sisällys... 2 Elinekinoministerille Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet Lähtökohdat Työprosessi Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Nopea ja vaikuttava toimintamalli Jyväskylän seudun palvelujärjestelmä rakennemuutoksessa Uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä Korkeasti koulutettujen osaamista vahvistetaan tavoitteena uusiin kasvumahdollisuuksiin perustuva työllistyminen Tulevaisuuden uusi liiketoiminta ja elinkeinorakenteen uudistaminen Suositeltava kansallinen toimintamalli rakennemuutoksen hallintaan Toimintamallin periaatteet ja käyttöönotto Toimintamallin osakokonaisuudet Rakennemuutoksen kohteena olevat yritykset Yksilöiden työllistymisen edistäminen Uusien kasvualojen tunnistaminen ja edistäminen Muut suositukset ja jatkotoimenpiteet

3 Elinkeinoministerille Keväällä 2009 Jyväskylän seutua kohtasi uudentyyppinen rakennemuutos. Samanaikaisesti alueen kaksi merkittävää työllistäjää Nokia ja Metso supistivat Jyväskylässä sijaitsevia liiketoimintojaan, minkä seurauksena paikkakunnalla vapautui lyhyehkön ajan sisällä suuri määrää tutkimus- ja kehittämistyössä, yritysten johtamisessa, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Vastaavaa rakennemuutoskehitystä on sittemmin tapahtunut myös muulla Suomessa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen asetti työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä Jyväskylän seudun rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi sekä valmistelemaan toimintamallin, jota voitaisiin hyödyntää muillakin vastaavantyyppisillä rakennemuutosalueilla. Talouden taantuma on vuoden 2009 aikana nopeuttanut käynnissä olevaa talouden rakennemuutosta, mikä näkyy erityisesti nuorten korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksien heikentymisenä. Korkeasti koulutettujen irtisanomiset vaikuttavat nopeasti aluetalouden kehitykseen. Monet irtisanotuista ammattilaista hakeutuvat helposti muualle työhön. Paikkakunnan osaamispotentiaalin kannalta se on menetys. Uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla organisoituna korkeasti koulutetut voivat auttaa monella eri tavalla paikallisten tutkimus- ja koulutusinstituutioiden, kehittäjäyhteisöjen ja elinkeinoelämän työssä. Työryhmän tehtävänä on toimeksiannon mukaisesti valmistella Jyväskylän seudun uuden rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada nopeasti syntymään liiketoimintamalleja ja ratkaisuja sekä niitä tukevia koulutus- ja muita menettelyjä, jotka hyödyntävät vapautuvaa korkeasti koulutettua työvoimaa. Sen lisäksi työryhmän on valmistellut toimintamallin, jota voidaan yleisemminkin käyttää uudentyyppisen rakennemuutoksen hoitamiseen. Jyväskylän toimintamallin osalta määräajaksi asetettiin kesäkuu 2009, jota jatkettiin vuoden 2009 loppuun. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kutsui työryhmän puheenjohtajaksi johtaja Hannu Järvisen Tekesistä. Ryhmän jäseniksi nimettiin hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Technopolis Oyj:sta, toimitusjohtaja Risto Jämsén Jykes Oysta, kehitysjohtaja Petri Kalliokoski VTT:ltä, kehitysjohtaja Ossi Kuittinen Sitrasta, dekaani Tommi Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta, professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopiston Agora Centeristä, johtaja Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskuksesta, ylijohtaja Tuija Oivo TEM:stä, johtaja Annamarja Paloheimo Finnverasta, henkilöstöjohtaja Jaakko Puurula Metso Paperista, opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, kehittämispäällikkö Elise Tarvainen Keski-Suomen liitosta ja senior Vice President Antti Vasara Nokiasta. Sitran varahenkilönä on toiminut projektipäällikkö Teemu Hovi. Työryhmän pääsihteerinä on toiminut johtaja Anssi Paasivirta TEM:stä sekä sihteereinä kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti TEM:stä ja osaamispäällikkö Katja Sorri Keski-Suomen Kauppakamarista. Työryhmän työskentelyn ja suositusten lähtökohtana on luoda toimenpiteiden kokonaisuus, joilla voidaan yhtäältä synnyttää nopeasti korvaavia työpaikkoja menetettyjen tilalle, toisaalta luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kasvulle. Työryhmä on työskentelyssään hyödyntänyt käytettävissä olevia 3

4 tilastoja ja muualla Suomessa ja ulkomailla ideoituja toimintamalleja. Paikallisesti järjestetyt keskustelu- ja ideointityöpajat ovat tarjonneet arvokasta materiaalia uusien toimintamallien ideointiin. Jyväskylän rakennemuutokseen kehitetyt ja käytännössä testatut toimenpiteet ja toimintamalli muodostavat perustan kansallisesti sovellettavalle toimintamallille. Mallia on työstetty ministeriöiden, rahoittajien, yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja alueviranomaisten yhteistyönä keväästä 2009 lähtien. Toimintamallin keskiössä ovat Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Näiden lisäksi on tärkeää, että alueellinen elinkeinojärjestelmä toimii tehokkaasti. Toimivalla ja hyvin koordinoidulla palvelujärjestelmällä on ratkaiseva rooli toimintamallin osakokonaisuuksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanossa ja rakennemuutoksen hoitamisen onnistumisessa. Raportissa esitetään myös suositus valtion 2010 talousarvioon sisältyvän määrärahakiintiön kohdentamisen tavoista ja kriteereistä. Työryhmä on ideoinut uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa edistäviä toimintamalleja. Uusia eri toimenpiteitä yhdisteleviä toimintamalleja varten on valtion 2010 budjetissa varattu erityinen 5,6 miljoonan euron määrärahakiintiö. Rakennemuutoksen hoitamisen tavoitteena on ollut löytää asiakkaiden tarpeista ja kysynnästä lähteviä ratkaisuja, jotka luovat välittömästi uusia työ- tai koulutusmahdollisuuksia työpaikkansa menettäneille. Osa toimenpiteistä kohdistetaan samanaikaisesti uuden liiketoiminnan ja kasvun edistämiseen, jonka tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia palvelurakenteita ja prosesseja sekä vahvistamaan keskinäistä vuoropuhelua kehittäjäorganisaatioiden välillä. Toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole myönnetty erillistä rahoitusta, vaan ne toteutetaan jo olemassa olevia alueellisia ja kansallisia rahoitusvälineitä hyödyntäen. Raportti jakautuu neljään päälukuun. Luvussa 1 esitetään rakennemuutoksen keskeiset tunnuspiirteet ja toimintamallin valmistelun työprosessi. Luvussa 2 kuvataan Jyväskylän seudun toimintamallin valmistelun työprosessi sekä toimenpidesuositukset Jyväskylän rakennemuutoksen hallintaan. Luku 3 esittelee Jyväskylän toimintamallin kehittämisen pohjalta suositeltavan kansallisen toimintamallin ja siihen liittyvät prosessit. Raportissa esitellään nopeavaikutteisia välittömästi käynnistettyjä toimenpiteitä. Tämän ohella syvennytään pitkäkestoisiin ja alueen elinkeinorakennetta uudistaviin strategisiin kehittämistoimiin. Jyväskylässä hannu järvinen työryhmän puheenjohtaja 4

5 1 Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet 1.1 Lähtökohdat Maailmantalouden kriisi ja yhteiskunnan toimintaympäristön nopea muutos asettavat uusia haasteita Suomen kansantaloudelle ja alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle. Nykyinen talouskriisi liittyy kiinteästi globalisaation uuteen vaiheeseen, jossa monikansalliset yritykset sijoittavat tuotantoprosessinsa eri puolille maapalloa sen mukaan missä kullekin toiminnolle on tarjolla paras mahdollinen sijaintipaikka. Suomessa tämä näkyy ennen kaikkea perinteisten teollisten klustereiden, elektroniikan sekä koneenrakennuksen liiketoiminnan alasajona. Näillä toimialoilla korkean asteen työpaikat vähenevät nopeasti. Valmistavan teollisuuden lisäksi uudessa kehitysvaiheessa osa yrityksistä harkitsee myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittämistä suurempiin yksikköihin tai siirtoa kokonaan muualle1. Erityisen huolestuttavaa on suurten veturiyritysten toimintojen siirtyminen muualle, koska ne ovat vastanneet merkittävästä osasta talouskasvua. Samanaikaisesti veturiyritysten liiketoiminnan muutosten heijastusvaikutukset alihankintayritysten liiketoimintaan ovat merkittäviä. Suomessa ensimmäiset merkit uudentyyppisestä rakennemuutoksesta näkyivät keväällä 2009 Jyväskylän seudulla, jossa Suomen talouden kannalta merkittävät yritykset Nokia ja Metso supistivat liiketoimintaa ja henkilöstöään. Uudentyyppinen rakennemuutos koskettaa erityisesti niitä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaneita toimialoja ja kasvukeskuksia, joiden varaan Suomen talouskasvu ja kilpailukyky on rakentunut. Tähän asti rakennemuutostoimenpiteisiin on ryhdytty lähinnä valmistavan teollisuuden paikkakunnilla. Suomessa valtioneuvosto on luonut kansallisen toimintaprosessin äkillisten rakennemuutoksen tilanteisiin, jota on sovellettu metsäteollisuuden rakennemuutoksen paikkakunnilla. Ilmoitukset tehtaiden lopettamisesta ovat käynnistäneet yhteistyöprosessin kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, jonka kautta on kyetty minimoimaan tehtaiden alasajon haittavaikutuksia aluetalouteen. Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on ollut merkittävä rooli äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnilla tehtaiden irtisanomisten aiheuttaman rakennemuutoksen hoitamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Valtioneuvosto on voinut tiettyjä kriteereitä käyttäen nimetä näitä alueita nk. äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja osoittaa erityismäärärahoja tilanteen hallitsemiseksi. Nykyistä toimintamallia on kehitetty siten, että rakennemuutoksen hoitotoimet käynnistettäisiin ennakoivasti. Toistaiseksi merkittävimmät rakennemuutokset ovat tapahtuneet metsäteollisuuden lisäksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa. Rakennemuutos on Suomelle ja alueille myös uuden kehitysvaiheen mahdollisuus. Maailmantalouden megatrendit, ilmaston lämpeneminen, väestön ikääntymisen sekä ympäristöongelmien tuomien haasteiden ratkaiseminen luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa ei ole osattu täysin hyödyntää esimerkiksi energiatehokkuuteen, ympäristöosaamiseen tai hyvinvointipalveluihin liittyvää kaupallista potentiaalia. Muutamilla paikkakunnilla on esimerkiksi lupaavia pieniä clean tech yrityksiä, joista voisi kehittyä kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Supistuva työpanos ja lisääntyvä kysyntä 1 PriceWaterHouseCoopersin vuoden 2009 keväällä tekemän selvityksen mukaan kotimaisten yritysten Suomessa käytettävän tutkimus- ja tuotekehityspanosten osuuden arvioidaan vähenevän nykyisestä 55 prosentista 45 prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana. Ennuste suurten yritysten t&k-panosten siirtymisestä on vielä tätäkin suurempi. 5

6 julkisille, yhteiskunnan rahoittamille palveluille on kaikkialla haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nykyistä laajamittaisempaa ja eri toimialojen osaamisen hyödyntämistä. Uuden korvaavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen luominen alueilla voi perustua erilaisiin strategioihin. Kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Näiden yritysten on kyettävä tunnistamaan omien tuotteiden ja osaamisen liiketoimintapotentiaali globaaleissa arvoverkoissa. Pysyäkseen kilpailukykyisinä yritykset voivat myös suunnata tuotteita kapeille, vähemmän kilpailluille niin kutsutuille niche-markkinoille. Uutta liiketoimintaa voidaan hakea myös olemassa olevien isojen yritysten liiketoiminnan sivuvirroista. Esimerkkinä tällaisesta ovat metsäteollisuuden biojalostamot. Välittömien työpaikkojen luomisen rinnalla rakennemuutoksen hoitotoimia tulee kohdentaa kokonaan uudentyyppisiin liiketoiminta-avauksiin ja talouden uusien tukijalkojen edistämiseen. Muutoksesta selviäminen edellyttää alueelta rohkeita valintoja ja resurssien uudelleen suuntaamista. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat yksi keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen Suomessa2. Kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin ja lisäävät tuottavuutta. Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen merkitys on arvioitu suureksi erityisesti siksi, että niiden on katsottu edistävän talouden uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja osaamisen hyödyntämistä. Ne lisäävät kilpailua ja pakottavat muut yritykset investoimaan kehitykseen. Teollis-teknologisten murroksien ja talouden suhdanteiden vaikutukset eri toimialoilla tai maantieteellisesti vaihtelevat. Haasteena on reagoinnin oikea-aikaisuus. Muutostilanteisiin on kyettävä vastaamaan nopeasti ja proaktiivisesti. Lisäksi on tunnistettava, onko kyseessä pysyvämpi rakennemuutos vai lyhytkestoisempi suhdannevaihtelu. Jyväskylän seudun korkeasti koulutettuja osaajia kohdanneessa rakennemuutoksessa on selkeästi kyse pitkäkestoisemmasta kehityksestä, jonka läpivienti vaatii sekä välittömiä toimenpiteitä korvaavien työpaikkojen löytämiseksi että elinkeinorakenteen syvällisempää uudistamista. 1.2 Työprosessi Työryhmän toimeksianto käynnistyi maaliskuussa Toimeksiannon kohteena olivat lomautetut tai irtisanotut korkeasti koulutetut sekä rakennemuutoksen kohdanneet osaamisintensiiviset yritykset. Alkuvaiheessa hankkeen työprosessi jakautui neljään alatyöryhmään: 6 Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Koulutus Soveltava tutkimus ja tuotekehitys sekä Uudet avaukset Alatyöryhmät työstivät toimenpide-esityksiä näiden teemojen alla. Ryhmiin kutsuttiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kevään 2009 aikana Jyväskylässä toteutettiin useita keskustelu- ja ideointitilaisuuksia, joiden tavoitteena oli kerätä laajapohjaisesti alueen toimijoilta toimenpideideoita irtisanottavien uudelleentyöllistämiseksi ja uusien 2 Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi. Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmän raportti. TEM julkaisuja 42/2009.

7 liiketoiminta-avauksien löytämiseksi. Toimenpide-ehdotuksista laadittiin yhteenveto yhdenmukaisella lomakkeella. Ehdotuksia saatiin lähes 100. Työryhmä arvioi toimenpide-ehdotusten toteutuskelpoisuuden ja teki esitykset niiden ripeästä käynnistämisestä. Kunkin toimenpide-ehdotuksen rahoitus neuvoteltiin erikseen asianomaisen rahoittajaviranomaisen kanssa. Kaikki valitut toimenpiteet käynnistyivät työprosessin aikana. Toimenpiteistä osa oli pilottitoteutuksia, joiden vaikuttavuuden perusteella arvioidaan myöhemmin varsinaisen toteutuksen laajuus. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin syksyn 2009 aikana ja käynnistyneistä toteutuksista raportoitiin työryhmälle sen työskentelyn aikana. Syksyllä järjestettiin työryhmälle yhteinen yhden päivän työpaja, jossa arvioitiin rakennemuutoksen osakokonaisuuksien sisältöjä ja pilottien soveltuvuutta korkeasti koulutettujen osaajien työllistymiseen ja rakennemuutoksen hallintaan. Työn alkuvaiheessa suunnitellut ja käynnistyneet toimenpiteet kohdistuivat pääasiallisesti korkeasti koulutettujen yksilöiden työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen sekä paikkakunnalta toimintojaan vähentäneiden yritysten ja niiden alihankintaverkostojen liiketoiminnan kehittämiseen. Näiden rinnalla käynnistettiin keskustelut alueen elinkeinorakenteen ja palvelujärjestelmän syvällisemmästä kehittämistarpeesta. Tätä työtä tuki myös lokakuussa julkistetun Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin tulokset ja suositukset. Työprosessin aikana toimintamallin osakokonaisuuksiksi jäsentyivät seuraavat osakokonaisuudet: Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty näiden teemojen alla siten, että rakennemuutoksen hoitamisesta on muodostunut jatkuva ja dynaaminen prosessi alueen keskeisten toimijoiden välillä. Prosessi ja toimintatavat ovat kehittyneet käytännön toteutusten ja onnistuneiden toimenpiteiden kautta. Jyväskylän alueen kokemusten hyödyntäminen on jo käynnistynyt kansallisesti niillä paikkakunnilla, joita on kohdannut vastaava kehitys, muun muassa Oulussa ja Turussa. 7

8 2 Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Kansallisen työryhmän perustamisen lisäksi Jyväskylän seudulla perustettiin paikallinen työryhmä etsimään ratkaisuja Nokian ja Metso Paperin työpaikkojen menetysten tilalle. Toiminnan koordinaatiotahoksi valittiin Jyväskylä seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy. Paikallinen työryhmä muodostui Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen liiton, TE-keskuksen, Te-toimiston, ammattijärjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden edustajista. Työryhmä seurasi työllisyyden kehitystä niin yritys- kuin henkilötasolla. Jyväskylän seudun uudentyyppisen rakennemuutoksen tilanteessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimintamallin ideana on ollut se, että työryhmä ei ole tehnyt ainoastaan ideointityötä, vaan työstänyt kokonaisvaltaista konseptia, joka myös neuvoteltiin toteuttamisasteelle. Jyväskylän seudulle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseen, vaan toimenpiteissä on käytetty muun muassa alueen rakennerahastovaroja, maakunnan kehittämisrahaa ja kohdeyritysten rahoitusta. Syntyneen toimintamallin vahvuutena on, että sen avulla kyetään priorisoimaan toimenpiteitä ja viemään ne systemaattisesti ja nopeasti käytäntöön. Kansallisen työskentely fokusoi ja konkretisoi paikallista valmistelua. Jyväskylän toimenpiteiden ideointiin ja valmisteluun on osallistunut suuri joukko toimijoita. Kansallisen työryhmän paikalliset edustajat kokoontuivat yhteisiin suunnittelupalavereihin viikoittain kevään ja syksyn aikana. Huhtikuussa järjestetyssä alueellisessa ideointityöpajassa oli mukana kattava kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden edustus. Lisäksi syyskuun valmistelutyöpajaan osallistui keskeisiä yritysten edustajia: henkilöstöjohtaja Maarit Herranen, Moventas Oyj, senior Hr manager Elina Reini, Nokia Oyj, pääluottamusmies Marko Puukari, Valtra Oyj, toimitusjohtaja Arto Tiitinen Keskisuomalainen Oyj ja Keski-Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli-Kirsikka Pirttiaho. 2.1 Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Jyväskylän seudulla osaamispotentiaalia: Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kasvanut useiden vuosien aikana. Jyväskylä on yksi Suomen merkittävistä koulutuskaupungeista, jossa opiskelijoita ja koululaisia on yli (asukkaita yhteensä ). Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa alueen koulutusorganisaatioiden valmistumismäärät ylittävät selvästi alueen potentiaalisten työpaikkojen määrän. Alueelle on muodostunut korkeasti koulutettujen työttömien ja vastavalmistuneiden kerrostuma, jonka korjaaminen ei toteudu hetkessä. Tämän rakenteellisen työttömyyden päälle tulivat keväällä 2009 Nokian ja Metso Paperin henkilöstövähennykset. Lisäksi yleisen taloustaantuman seurauksena alueen alihankintayritykset joutuivat sopeuttamaan liiketoimintojaan kysynnän heikentymisen johdosta. Erityisesti alueen teknologiateollisuuden näkymät ovat vielä vuoden 2010 alussa synkät. Näiden yritysten volyymi on supistunut edelleen. Haasteellinen tilanne koskettaa tällä hetkellä myös toimialan 8

9 aktiivisia toimijoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsiviä suuria ja keskisuuria yrityksiä. Alihankintaverkoston tilanne on näitä yrityksiä kriittisempi. Rakennemuutos vaikeuttaa edelleen vastavalmistuneiden mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaava ensimmäinen työpaikka. Vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuudet ovat yhtä haastavia myös muissa maamme kasvukeskuksissa. Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne: Korkeasti koulutettujen, alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, työtilanne on Keski-Suomessa heikentynyt pikku hiljaa. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä on 2000-luvulla vähentynyt koko maan tavoin myös Keski-Suomessa. Tämä ei kuitenkaan koske korkeasti koulutettujen ryhmää, jossa kehitys on ollut vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta nouseva. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut koko maassa vuoden 2009 aikana neljänneksellä (25 %). Keski-Suomessa koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä on tällä hetkellä lähes 7 prosenttia. Näistä työttömistä pääosa (90 %) sijoittuu Jyväskylän seudulle. Lisäksi alueen oppilaitoksista valmistui kesäkuun loppuun mennessä yhteensä yli 1000 korkeasti koulutettua osaajaa. Helmikuussa 2009 Nokia ilmoitti suunnitelmista lakkauttaa Jyväskylän yksikkö ja Metso ilmoitti mittavista henkilövähennyksistä Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan vähentämispäätös toteutuivat samanaikaisesti. Jyväskylässä Nokia Oyj:n palveluksessa oli kaikkiaan 320 työntekijää. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennykset koskettivat 270 henkilöä. Jyväskylän seudun tilannekuvaus työryhmän väliraportin pohjalta Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistui kesäkuuhun mennessä yhteensä korkeasti koulutettua osaajaa Jyväskylän Nokian yksikön lakkauttaminen kosketti 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimet koskettivat 270 henkilöä. Lisäksi alihankkijayritykset lomauttivat ja sopeuttivat toimintojaan päätoimijan liiketoiminnan muutoksen myötä. Keväällä 2009 korkeasti koulutettuja työttömiä, vastavalmistuneita ja yrityksistä vapautuneita osaajia arvioitiin Jyväskylässä olevan lähes Jyväskylän seudun näkymät vuoden 2009 lopussa Keväällä 2009 alueen yritykset vähensivät työpaikkoja ja uusia henkilöstörekrytointeja ei tehty. Tämän seurauksena erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui entisestään, kun alueen suuret yritykset tarjosivat vähemmän harjoittelu- ja työpaikkoja. Lisäksi Metson Rautpohjan rekrytointitarpeet eivät näytä palautuvan aikaisempien vuosien tasolle. Uusien tukijalkojen etsiminen on vasta alussa. Korkeasti koulutettujen yksilöiden näkökulmasta alueen pk yritykset ovat suurin työllistävä taho. Tämän ohella oman yritystoiminnan käynnistäminen on keskeinen työllistymismahdollisuus. Osaavia työnhakijoita: Työvälitystilaston mukaan joulukuun 2009 lopussa Jyväskylän seudulla oli korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita Näistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 813. Työttömyys on kohdannut etenkin tekniikan alan alemman korkeakoulutuksen saaneita, joiden määrä oli 315, kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 84 prosenttia. 9

10 Kuvio 1. Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen työttömät työnhakijat Keski- Suomessa vuosina Valtakunnallisesti korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita oli joulukuun 2009 lopussa Näistä 39 % oli alle 35-vuotiaita (10 741). Teknillisen koulutuksen saaneiden määrä koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista oli joulukuun lopussa Jyväskylän ja Keski-Suomen haasteena on erityisesti nuorten aikuisten työttömyys (joulukuu 2009): 10 Alle 35-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on Keski-Suomessa vuotiaiden työttömyys on kasvanut Keski-Suomessa 32 % (12/ /2009). Nuorisotyöttömyys on erityisesti Jyväskylän haaste: Keski-Suomen kunnissa asui joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 2 728, heistä Jyväskylässä Korkeasti koulutetuista työttömyys koskettaa kaikkein voimakkaimmin alle 35-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden osuus muun muassa akateemisista työttömistä oli Keski-Suomessa joulukuun lopussa 773 (43 % alueen akateemisista työttömistä). Keski-Suomen korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista 85 % asuu Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen ja Jyväskylän työllisyystilanne: Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 %. Synkempi työllisyystilanne on vain Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Joulukuun aikana oli Keski-Suomen TE-keskuksen alueen työ- ja elinkeinotoimistoissa avointa työpaikkaa, 9 % vähemmän kuin vuosi sitten joulukuussa. Joulukuun 2009 lopussa suurten kaupunkien vertailussa korkeinta työttömyys oli Lahdessa (16,7 %), Tampereella (15,6 %) ja Jyväskylässä (14,6 %).

11 Lomautetut: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoon henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja 2 099, joista Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston osuus oli Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kuukausittaisen erillisseurannan mukaan Keski-Suomessa oli viimeisimmän eli seurantalaskennan mukaan ryhmälomautettuna henkilöä, joista Jyväskylän TE-toimiston osuus oli Ryhmälomautustietoja ei ole työnvälitystilastossa. Nokian Jyväskylän liiketoimintayksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos Jyväskylän talousalueelle haasteellisia muutoksia vuonna 2009 olivat Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos. Jyväskylässä Nokian palveluksessa on ollut kaikkiaan 320 työntekijää, pääosin tuotekehityksessä. Yksikössä on tehty matkapuhelimien tuotekehitystä lähtien tuotteen ideoinnista ja suunnittelusta aina valmistuksen aloittamiseen saakka. Toimialan markkinamuutosten ja globaalin taantuman vuoksi Nokialla oli tarve vähentää tuotekehityskapasiteettiaan maailmanlaajuisesti. Jyväskylän alasajo oli jatkoa vastaaville toimille, joita oli jo tehty Nokian T&K-verkostossa vuonna 2008 Saksassa ja Kanadassa. Suomessa Nokia on keskittänyt tuotekehityksen Jyväskylää suurempiin yksiköihin Salossa, Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Jyväskylän yksikön alasajo porrastettiin vuoden 2009 aikana toteutettavan tuoteprojektin ja niiden ylläpitovaiheen sekä tukitoimintojen varmistamiseen liittyvien aikataulujen pohjalta. Jyväskylän Nokian liiketoimintayksikön henkilöstöllä oli kaikilla käytössä vapaaehtoinen tukipaketti, jossa oli mahdollista saada enimmillään 15 kuukauden palkka. Vuoden 2009 loppuun mennessä on onnistuttu löytämään uusia työ- tai opiskelumahdollisuuksia 200:lle Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneelle osaajalle. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennyksen (270 henkilöä) taustalla oli tarve turvata liiketoiminnan kilpailukyky keventämällä toiminta- ja kustannusrakennetta. Metson oli sopeutettava valmistuskapasiteettiaan pysyväisluonteisesti laskeneeseen massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitekysyntään. Massa- ja paperitehtaiden sulkemiset ja uuskonemarkkinoiden supistuminen maailmanlaajuisesti ovat vähentäneet Metson tuotteiden kysyntää. Talouden globaali taantuma on kiihdyttänyt tätä kehitystä. Metson kesällä 2009 saamat Kiinan elvytyspakettiin liittyneet uudet paperikonetilaukset paransivat ainakin hetkellisesti Metson ja sen alihankkijaverkoston työllisyystilannetta. Nopein vaikutus on ollut suunnittelutoimistojen työllisyystilanteeseen. Metalliteollisuuden alihankintaverkoston näkymät ovat edelleen haastavat: Nykyinen taloustilanne on vaikea Keski-Suomen alueen vientiteollisuuden vahvoille aloille kuten metalli- ja metsäteollisuudelle. Suurten metalliteollisuuden yritysten kuten Metson, Moventaksen ja Valtran tuotannon sopeutus on näkynyt nopeasti niiden alihankintaketjussa, jolloin vaikutukset kertautuvat. Tilanne ei ole helpottunut, joten vuosi 2010 näyttää erityisen synkältä. Koneiden ja laitteiden valmistus on Jyväskylän seutukunnan metalliteollisuuden ylivoimaisesti vahvin toimiala. Osa tämän alan yrityksistä on erikoistunut palvelemaan metsäteollisuutta. Talouden laskusuhdanne on tälle joukolle erittäin tuntuva, sillä niillä oli jo entuudestaan vaikeuksia metsäteollisuuden ongelmien vuoksi. Seudun metalliteollisuuden tuotannossa tapahtui reilun kolmanneksen lasku vuoden 2009 osalta. Volyymin arvioidaan supistuvan edelleen. 11

12 Sappi Kankaan paperiyksikön lakkauttaminen: Syksyllä 2009 työryhmän vielä työskennellessä Sappi ilmoitti aloittavansa mittavan yt neuvotteluprosessin Jyväskylän Kankaan yksikössä. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Sappi-konsernin johto ilmoitti tehtaan lopettamisesta Henkilöstöä Kankaan paperitehtaassa oli yhteensä 150, joista 114 työntekijöitä ja 36 toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Alueellisen palvelujärjestelmän organisoitumiseen liittyvää toimintamallia testattiin Sappi Kankaan yksikön prosessissa. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne ja Keski-Suomen pk-yritysten odotukset Jyväskylän seutu on Keski-Suomen suurin seutukunta, jossa asuu 63 % maakunnan asukkaasta. Jyväskylän seutu on kuulunut jo vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Keski-Suomen maakunnassa asuu 5,2 % Suomen väestöstä ja maakunnassa on noin 4,6 % kaikista maan työpaikoista ja 6,1 % työttömistä. Suomen kaikista yrityksistä alueella on 4,6 % ja maan opiskelupaikoista 5,7 %. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen: työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Lisäksi koulutuspalveluiden runsas tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Jyväskylän seudun työpaikoista merkittävä osuus kohdistuu yhteiskunnallisiin palveluihin ja rahoitus- ja vakuutustoimintaan. Näiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet seudun kaikista työpaikoista ( työpaikkaa). Palvelualojen työpaikkakehitys on ollut nopeampaa kuin teollisuusalan kehitys. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna teollisuus on merkittävin toimiala. Sen osuus on 40 % alueen yritysten liikevaihdosta. Elinkeinorakenteen tunnuslukuja: Teollisuuden työpaikkoja alueella on (osuus työpaikoista 17 %). Teollisuuden työpaikoista 60 % sijoittuu metallialalle ja seuraavaksi suurin työllistäjä on metsäteollisuus (10 %). Alueen teollisuuden vienti keskittyy näihin kahteen toimialaan (1,5 Mrd ). Tukku- ja vähittäiskauppa on toiseksi merkittävin toimiala ja sen osuus alueen yritysten liikevaihdosta on 26 %. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto on kasvanut 60 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Hyvinvointipalveluiden liikevaihto on puolestaan noussut 55 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Keski-Suomen pk yritysten odotukset: Elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen sekä asiantuntijaorganisaatioiden suhdannekyselyiden tulokset ja niiden analyysit kertovat talouden näkymien olevan pk-yritysten kannalta vielä talven ja vuoden 2010 ajan kokonaisuutena heikot. Näkymät ovat valtakunnallisella tasolla viime keväästä hieman virkistyneet mutta Keski-Suomessa kehitys näytti syyskuussa yritysten omissa ennusteissa jopa heikenneen (mm. Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien saldoluku valtakunnallisesti -8 ja Keski-Suomessa -18). 12

13 Keski-Suomen kysymysmerkit: 13 Onnistuuko teknologiateollisuus saamaan uusia tilauksia ja turvaamaan alihankintaverkostojen toiminta- ja kilpailukyvyn? Pystyykö maakunnan bioenergia klusteri hyödyntämään markkinatilaisuuden, joka syntyy maailmanlaajuisesta hiilipäästöjen vähentämisestä? Mistä uusia liiketoiminnan tukijalkoja ja uusia avauksia korvaamaan pysyvän teknologiateollisuuden rakennemuutoksen työpaikat? Muuttuvatko voimassa olevat lomautukset irtisanomisiksi, jos tilauskannassa ja viennissä ei tule muutosta parempaan? Miten kasvavan työttömyyden oloissa pystytään turvaamaan nuorten aikuisten työelämään siirtyminen? Toimialakohtaiset erot ja tunnelmat ovat odottelevia. Rakentamisen toimialan odotukset ovat korkeammalla, kaupan alalla ei ostovoiman heikentyminen näytä vielä kovin voimakkaasti vaikuttaneen, palveluliiketoiminnan osalta näyttää joillakin aloilla löytyvän jopa uusia markkinoita sekä toimialajärjestelyjä ja odotukset ovat valoisammat kuin tuotannollisilla aloilla. Toisaalta sosiaali- ja terveysalalla toimivat yksityiset yritykset kärsivät kuntien palveluhankintojen huonosta ennustettavuudesta. Taloustaantuman vaikutukset tuntuvat myös työvoimavaltaisilla palvelualoilla sekä rakentamisessa. Teollisuuden pk-yrityksissä, erityisesti teknologiateollisuuden alihankinnassa pkyritysten liikevaihdot ovat vuodessa pudonneet nopeasti ja odotukset vuonna 2010 tilauskannan virkistymisestä ovat heikot. Erityisesti teollisuudessa sopeuttamisia joudutaan jatkamaan; yritykset ovat jo lomauttaneet henkilökuntaa tai aikovat lomauttaa seuraavien viiden kuukauden aikana. Osa lomauttamisista on johtanut ja johtamassa henkilöstön irtisanomisiin. Taloustaantuma koettelee erityisen raskaasti alueen vientiteollisuutta. Teollisuuden rakennemuutos koetaan pk-yrityksissä pysyväksi. Yritysten talouden järjestelyjä, uutta liiketoimintaa ja -suunnitelmia, toimialajärjestelyjä ja markkinoita on syytä löytyä nopeasti, jotta tuotannolliset toimivat yritykset pystytään säilyttämään paikkakunnilla. Asiantuntijat arvioivat myös palvelualojen suhdanteiden heikentyvän ainakin hetkellisesti. Lomautus- ja irtisanomismenettelyjen hallitseminen koetaan myös merkittäväksi riskiksi. Pk-yritysten rahoitusjärjestelyjen toimivuus, nopeus, rahan hinta ja joustavat maksuohjelmat ovat kriittisessä asemassa akuutissa vakauttamis- ja tervehdyttämistilanteessa. Yritysten elinkelpoisuuden arviointi ja ns. turn around management osaamista (täyskäännöksen hallinta) on lisättävä sekä yrityksen johdon että kumppaneiden näkökulmasta. Rakennemuutoksessa nimenomaan toimivien yritysten muutoksenhallinta ja uudistuminen on nopeampi ja varmempi tie tuotantojen ja palvelujen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä kasvuyritystoiminnan rakentamiseen omilla alueilla kuin tuen painopisteen siirtäminen yksinomaan uuteen yritystoimintaan. Talouden taantuman aikana on ollut erityisen vaikeaa löytää esimerkiksi Tekesin kasvuyrityksille suunnattavien rahoituskriteereitä täyttäviä kasvuyrityksiä. Ikääntyminen ja sukupolven- ja omistajavaihdostarpeet ovat ajankohtaisia yhtäaikaisesti tuotannon rakennemuutoksen kanssa. Uuden yrittäjän tai omistajien löytyminen toimiviin yrityksiin niiden liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on hyvä mahdollisuus kiinnittää yritystoimintaa alueelle. Alkavakin yrittäjä voi uuden

14 muotoisilla rahoitus- ja pääomasijoitusjärjestelyillä päästä kiinni toimiviin yrityksiin. Korkeakoulutetun henkilöstön vapautuminen yrittäjämarkkinoille koetaan kasvuhakuisissa pk-yrityksissä rakennemuutostilanteessa mahdollisuudeksi, mutta yrittäjyyden kannustavuutta, riskinhallintaa ja omistajajärjestelyjen kannattavuutta ja toimivuutta tulee konkreettisesti vauhdittaa ja pilotoida, jotta saadaan kokemuksia. Alkavan ja mikroyrittäjyyden tuki on tärkeää ja yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin tukeminen kunnissa, maakunnassa ja valtakunnallisesti on yhä tärkeämpää. Alkavien yritysten kokemusten mukaan yrityspalvelut yrityksen aloitusvaiheessa toimivat hyvin. Kuitenkin heti ensimmäisten start-up vuosien jälkeen kohdataan kasvun kannalta vaihe, jolloin kannustintoimet ja rahoitusjärjestelyt sekä liiketoiminnan kehittämistuki ja tuki kansainvälistymiseen ovat riittämättömiä. Alkavan yrityksen liiketoiminnan kasvuhaasteet liittyvät kysymykseen, miten kasvupotentiaalia omaavat uudet yritykset löytäisivät tehokkaammin markkinoita ja loisivat asiakassuhteita. Perinteisesti rahoituslähteet tukevat yrityksen käynnistymistä ja tuotekehitystä. Nykyisin tuotteet ja palvelut kuitenkin muotoutuvat parhaiten asiakkaiden kanssa. Rakennemuutos vauhdittaa tarvetta uudistaa yrityshautomo- ja innovaatiopalveluita. Kasvuhakuisille start-up yrityksille tulisi luoda asiakaslähtöisiä kokonaispalveluita, jonka tarjoajina voivat olla oppilaitokset, julkiset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Aluekehittämisen näkökulmasta uusien osaamisintensiivisten yritysten perustaminen on haaste. Elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta uusien yritysten perustaminen ja syntyminen monipuolisesti eri aloille juuri koulutettujen osaajien toimesta vauhdittaa alueen kehittymistä. Pk-yritysten henkinen tukiverkko taantumassa ja rakennemuutoksessa on tarpeen. Tukiverkkotoiminta on merkittävä osa yritystoiminnan tervehdyttämisohjelmaa. Pk-yrityksissä arvostetaan ja koetaan tärkeäksi, että yrityspalveluissa (sekä järjestöjen omien että julkisten) on huomioitu henkisen tuen tarve. Kun yrittäjähenkilölle tai omistajajohtajalle tulee seinä vastaan omassa yrityksessä, on oltava tarjolla kanava, josta voi hakea apua omaan jaksamiseen ja ohjeita talouden tervehdyttämisprosessiin sekä keinoja yrittäjän omaan elämänhallintaan. Yrityksen alasajo olisi hoidettava yhteiskunnassa siten kunniakkaasti, että osaajille jää hyvät mahdollisuudet jatkaa yhteiskunnassa yrittäjinä myös tulevaisuudessa. Yhteistyö ja ennakointi koetaan yrityksissä jatkossa yhä tärkeämmäksi. Meneillään oleva talouden tilanne ja rakennemuutos on tuonut voimakkaasti esiin sen, että pk-yritysten rooli uuden nousun tai terveen yhteiskuntarakenteen mahdollistajana on ratkaiseva. Innovaatiot syntyvät ja lähtevät markkinoille tuotteina ja palveluina, muodostuvat uusiksi klustereiksi vain jos meillä on tarpeeksi toimivia pk-yrityksiä ja verkostoja, joissa jatkuva kehittäminen on osa yrityksen arkipäivää. 14

15 2.2 Nopea ja vaikuttava toimintamalli Rakennemuutokset tulevat yleensä nopeasti ja ennakoimatta. Osa muutoksista kehittyy useiden vuosien aikana. Jyväskylän rakennemuutoksen hoitamisen toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä heti taloustaantuman ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Myös Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen osaajien työllisyystilanteen hoitaminen olisi pitänyt käynnistää jo aikaisemmin. Uudet Urat rakennemuutosryhmä on toimeksiannon mukaisesti kehittänyt toimintamallin, jonka pohjalta luodaan ratkaisuja aluetta kohdanneen rakennemuutosten haittavaikutusten korjaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi menetettyjen tilalle. Jyväskylän seutu on toiminut toimintamallin kehitysalustana. Työn tuloksena on syntynyt monipuolinen toimenpiteiden kokonaisuus, joita on viety välittömästi käytäntöön. Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään uudentyyppisiä nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimijat rakensivat muutamassa kuukaudessa toimenpidekokonaisuuden ilman, että sitä olisi erikseen nimetty valtakunnalliseksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai sille olisi erikseen myönnetty erillisrahoitusta. Erityisesti paikalliset rahoittajat Te-keskus/ Ely ja Keski-Suomen liitto ovat suunnanneet joustavasti toimintaansa ja rahoitustaan rakennemuutoksen hoitamista tukevien toimenpiteiden läpiviemiseen. Alueiden toimijoiden välille on muodostunut toiminnallinen prosessi, joka jo muutaman kuukauden aikana tuotti alueelle uutta liiketoimintaa. Alueen elinkeinotoimijoiden hyvä yhteistyö on rakennemuutoksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Rakennemuutoksen hoitaminen on selkeästi lisännyt alueen elinkeinotoimijoiden, kuten kunta ja elinkeinoyhtiön, paikallisen TE keskuksen, koulutusorganisaatioiden, Finnveran, maakunnan liiton sekä alueen yritysten ja työntekijöiden yhteistyön tarvetta. Alueen toimijat tulevat jatkamaan työtä valtakunnallisen ryhmän päättäessä toimintansa: Jyväskylän seudulla tilannetta seurataan alueellisessa ryhmässä. Jykes tuottaa ryhmälle mittareita, jolla tulkitaan taloustilanteen vakavuutta, irtisanomisia, lomautuksia, konkursseja ja maksuhäiriöitä sekä työttömyystilastoja. Samalla tavalla ryhmä seuraa käynnistettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Rakennemuutosprosessi on synnyttänyt uuden paikallisen toimintamekanismin, joka onnistuessaan mahdollistaa toimijoiden tiiviimmän yhteistyön. Toimijoiden hyvä keskinäinen työnjako ja roolitus, konkreettisten toimenpiteiden aktiivinen läpivienti ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri luovat muutoksesta alueelle mahdollisuuden. Keskeinen vaikuttava toimenpide on ollut se, että alueelliset kehittämistoimijat ovat aktivoituneet prosessin aikana osittain entisestäänkin yritysten asialle. Paikalliset toimijat ovat jatkaneet toimenpiteiden ideointia valtakunnallisen työryhmän kannustuksen pohjalta. Avainasia rakennemuutosprosessin onnistumisessa on se, että alueella on vahva elinkeino-organisaatio. 15

16 Kuvio 2. Vaikuttavan rakennemuutosprosessin elementit Vaikuttava toimenpidepaketti Ennakoiva, analyyttinen ja vastuutettu työskentelyote Tarkka ja kokonaisvaltainen tilanneanalyysi Paikallinen valmius, nopea reagointi ja vastuutus Myötävaikutus ja yhteisöllisyys Paikalliset valmisteluryhmät Kansallinen vauhditus Luodaan mahdollistava toimintaympäristö Uniikki työskentelyote: Laaja ja ennakkoluuloton ideointityö (ideointityöpajat ja työryhmät) Mukana useiden toimijoiden toimenpiteitä Toimijat lähtevät heti tekemään Paikallinen Ely keskus ja muut rahoittajatahot mukaan Katse uutta liiketoimintaa luoviin ratkaisuihin Ennakkoluuloton ja rohkea testailu Kuviossa 2 on kuvattu rakennemuutosprosessin elementtejä. Vaikuttavan toimenpidepaketin edellytyksiä ovat tarkka tilanneanalyysi, hyvä paikallinen valmius, toimijoiden työnjaon vastuutus sekä kansallinen myötävaikutus. Jyväskylässä käynnistettiin useita konkreettisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen saamiseksi alueelle. Paikallinen ja valtakunnallinen työryhmä huolehtivat yhdessä siitä, että rakennemuutokseen lähdettiin etsimään uusia, tulevaisuuden kasvua tukevia ratkaisuja. Toimenpiteissä keskityttiin ripeisiin Työstä työhön ratkaisuihin. Toimintaprosessia kuvasi se, että rakennemuutos haluttiin kääntää mahdollisuudeksi. Erityisen merkittävää oli, että toimijat sitoutuivat operatiiviseen toimintamalliin. Rakennemuutoksen hallinta on alueellinen oppimisprosessi: Koordinoidulla, joustavalla palvelumallilla voidaan merkittävästi edistää uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä menetetyn liiketoiminnan tilalle. Muutostilanteessa on luotava nopeasti väliaikainen projektiorganisaatio, jolla on vahva johtamisote koko prosessiin. Oleellista on, että keskeiset toimijat sitoutuvat yhteisesti koordinoituun toimintaan ja sovittavat oman perustehtävänsä yhteisiin linjauksiin. Väliaikainen organisaatio on olemassa myös kasvuaikana eli jokaisella seutukunnalla tulee olla valmiussuunnitelma, jossa on määritelty organisaatiokohtaiset edustajat, jotka ovat vastuussa äkillisten rakennemuutostilanteiden toimenpiteiden aloittamisesta. Palvelumallin kehittämisessä keskeistä on olemassa olevien resurssien ja toimijoiden nykyisten tehtävien uudelleen suuntaaminen sekä yhteensovittaminen. Olennaista on tiedostaa, että mille tahansa sovellusalueelle kehitettävä palvelu edellyttää lähes poikkeuksetta sovittamistoimenpiteitä useampien toimijoiden välillä: Roolit, vastuut ja pääasialliset tehtävät palvelukokonaisuuden toteuttamisessa. On myös tarpeen tunnistaa koordinoiva vastuutaho, joka vastaa koko toimintaprosessista, olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamisesta ja uusien resurssien hankinnasta yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 16

17 Kuvio 3. Paikallisen rakennemuutosprosessin toimintatapa Kuvaus toimintatavasta: Koordinoiva vastuutaho: Vastuu prosessista ja järjestäytymisestä Väliaikainen projektiorganisaatio ja kokonaisuudelle palvelumalli: toimijoiden roolit, vastuut ja tehtävät Ryhdytään tekemään: Ideoiden haku tilanneanalyysi, ripeä suunnittelu ja rahoituksen neuvottelu. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Vaikuttavuuden seuranta: raportointi koordinoivalle vastuutaholle ja projektiorganisaatiolle Kuviossa 4 on esitetty Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallin neljä kehittämiskokonaisuutta: 1) Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset, 2) Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen, 3) Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä 4) Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen. Kuvio 4. Kuvaus Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallista. Oheiset sisällöt esitellään luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 Toimintamallin osakokonaisuudet 1. Ideoista uutta liiketoimintaa 2. Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen 3. Kansainvälistymisen vauhdittaminen 4. Alihankintayritysten vahvistaminen 5. Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 1. Lisä- ja täydennyskoulutus korkeasti koulutetuille 2. Uudet rekrytointimallit (mm. oppisopimus) 3. Tuetut harjoittelumahdollisuudet ja avainhenkilön palkkatuki 4. Uusi työmahdollisuus soveltavan tutkimuksen alalla 5. Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parissa 1. Yritysten ja korkeasti koulutettujen osaajien kanssa toimiminen rakennemuutosalueella 2. Sijoittuvan yrityksen palvelumalli Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Tavoitteena uusi tulevaisuuden liiketoiminta: 1. Innovaatiokeskittymä 2. Nykyisen elinkeinorakenteen analysointi 3. Uusien tukijalkojen tarkastelu ja vauhdittaminen 17

18 Jyväskylän seudun suuri osaamispotentiaali tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutkimusja tuotekehitystyön tehostamiselle. Toimintamallissa on tunnistettu toimintatapoja ja prosesseja, joilla autetaan tällaisen työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä varmistetaan niiden laatu. Koko Suomelle tunnusomaiseen ongelmaan, kuinka muuttaa osaaminen uusiksi innovaatioiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, työryhmä on paneutunut uutta luovalla tavalla. Jyväskylän seudun toimintamallin kehittämisessä tunnistettiin, että tarvitaan toiminta-alustoja, joilla ideoista saadaan liiketoimintaa ja joilla patentit jalostetaan tuotteiksi. Toimintamallin valmistelussa on etsitty myös jo muualla kehitettyjä välineitä ja sovellettu niitä systemaattisesti Jyväskylän seudulla toteutettaviin toimenpiteisiin. Työryhmän työskentely on selkeästi edistänyt alueen toimijoiden yhteistoimintaa ja sen pohjalta käynnistyi myös alueen palvelujärjestelmän kehittäminen. Seudun toimijat ovat yhdessä ideoineet, kehitelleet ja vieneet käytäntöön uusia toimintatapoja ja idea-aihioita. Rakennemuutoksen toimenpidepaketti tarjoaa uusia työllistymis- tai osaamisen kehittämismahdollisuuksia sadoille korkeasti koulutetuille henkilöille. Toimenpiteitä rahoittavat Keski-Suomen Te-Keskus/ Ely, Tekes, OPM, Jyväskylän Yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, alueen elinkeinoyhtiö Jykes ja Keski-Suomen liitto sekä alueen yritykset. Jyväskylän seudun toimenpiteitä varten ei ole ollut valtion puolesta mitään kiintiöityä määrärahaa. Kysymyksessä on eri hallinnonaloilla ja momenteilla olemassa olevien määrärahojen kohdentaminen. Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä osuus. 18

19 Ohessa tiivistelmä luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 esiteltävistä Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimenpiteistä. Korkeasti koulutetun osaajan palvelut Liiketoimintalähtöinen soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen työmahdollisuus (tammikuussa 2010 rekrytoitu 30 henkilöä, joista 17 nokialta vapautunutta osaajaa) Osaamisen vahvistaminen ja laajentaminen: Di/ FM koulutus yhteistyönä JY/ TTY, yhteensä 80 hlölle mahdollisuus, 41 aloittavaa tammikuussa Tutkinnon osasuoritukset ja urastartit (mm. Business insinööri ja insinöörin urastartti/ Jamk Oppisopimuskoulutus korkeakoulutetuille (Valtakunnalliset pilotit Jamk ja JY, yhteensä 40 henkilöä) Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parista (2 x 20 asiantuntija/ opettajaopiskelijaa, Jamk) Henkilöasiakkaita palvelevien yrityshautomopalveluiden kehittämistyön käynnistäminen/ Jykes ryhmä (esihautomoasiakkaita 13 ja hautomoasiakkaita 12) Uudet toimintamallit mm. rekrytointipalvelut uudeturat.fi ja JyväsVerson, verkostoitumine/ sosiaalinen media ja korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen hanke (uudet urat sivustolla 134 osaamisprofiilia ja järjestelmä tuki kymmenien osaajien työllistymistä). Vaikuttavuus: työ- tai opiskelumahdollisuus 300 henkilölle Palvelut yrityksille Ideoista uutta liiketoimintaa: Protomo kehittäjätiimit (10 tiimiä ja 65 henkilöä vuoden 2009 lopussa), Innovation Mill (yksi KS alueen yritys ja kahden kanssa hankevalmistelut) Alihankintayritysten vahvistuminen: Verkostokoordinaattoriyritys, hankintayritys perustettu ja business plan laadittu/ Jykes Oy Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen tuetulla harjoittelulla (40 osaajalle mahdollisuus)/ Jykes Oy Yritysvalmennukset (300:lle henkilölle): johtaminen muutoksessa ja teollisuusyritysten koulutuskalenteri (KS-kauppakamari), Ict alan yritysten kohdennetut valmennukset (Profit). Profitissa mukana 40 ict yritystä ja nokialta vapautuneiden osaajien osuuskunta. Avainhenkilön palkkaaminen alueen pk yritykseen; 50 % palkkatuki maksimissaan kahden vuoden palkasta/ Te keskus ( 14 ict alan henkilöä palkattu 4-11/2009). Lisäksi Jykes ryhmän Kasva 3 hankkeessa palkkatuki uusien osaajien rekrytoimiseen (15 yritystä ja 150 osaajalle työmahdollisuus, välittömät työllistämisvaikutukset 30 henkilöä). Vakauttamisneuvonnassa parikymmentä yritystä 2009 lopussa (Jykes, KS -yrittäjät ja KS kauppakamari) Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta: Ixonos Oyj:n suunnittelukeskus (30 henkilön rekrytoinnit tammikuu 2010) Alueen ict -yritysten rekrytoinnit (30 henkilöä) sekä mm. Nokian sisäiset sijoittumiset (60 henkilöä sijoittunut muihin Nokian yksiköihin) Nokian liiketoimintayksiköstä vapautuneiden osaajien perustamia uusia yrityksiä 11 (tammikuu 2010) Sijoittumispäätöksiä suunnittelevat yritykset: Vuonna 2009 Jykes laatinut tarjouksen seitsemälle sijoittumista suunnittelevalle yritykselle. Vetovoimaohjelmassa kontaktoitu 80 kansainvälistä yritystä, joista neljä sijoittunut alueelle. Vaikuttavuus: yli 500 henkilöä koskettavat työ- tai uuden yrityksen perustamisvaikutukset Esimerkkinä Nokian liiketoimintayksikön henkilöstön työllistyminen Tammikuun 2010 tilanteen perusteella arviolta 200 Nokian liiketoimintayksiköstä vapautunutta osaajaa on saanut uuden työ- tai opiskelumahdollisuuden. Kaikilla Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneilla osaajilla oli käytössään vapaaehtoinen tukipaketti (15 kk palkka). Viimeiset Nokian liiketoimintayksikössä työskennelleet ovat vapautuneet työtehtävistä loppuvuodesta Tästä syystä osa liiketoimintayksikön henkilöstöstä on vielä vuoden 2010 alussa kartoittamassa ja pohtimassa vaihtoehtoja. 19

20 Kuvio 5. Nokian Jyväskylän liiketoimintayksikön henkilöstöä palvelevat toimenpiteet Uutta yritystoimintaa: Ixonos Oyj käynnistää alueelle uuden suunnittelukeskuksen (30 henkilön rekrytoinnit) Yksitoista uutta nokialaisten perustamaa yritystä (vaikuttavuus n. 30 henkilöä) Uusi työmahdollisuus: - Alueen ict yritysten rekrytoinnit (30) - Soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen työtehtävät Jyväskylässä (12/ rekrytoitu) - Nokian muihin yksiköihin, pääasiassa Tampereelle, sijoittumisia (60 henkilöä) - Tarjolla avainhenkilön palkkatuki (14 ict alan henkilön rekrytoinnit alueen yrityksiin vuoden 2009 aikana) Case Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös Jyväskylässä Nokia Oyj:llä oli 320 työntekijää. Yksikössä tehtiin tuotekehitystä tuotteen suunnittelusta aina myyntivalmiiseen tuotteeseen saakka. Ideoista uutta liiketoimintaa: - Protomo ideointitiimi, mukana mm. seuraavat yritykset: Mobile Care and Safety Oy, Thumbs Up Research Oy, Ciegus Oy, Suomen koti-isännöinti Oy. (Protomossa kaikkiaan 10 tiimiä) - Innovation Mill konsepti hyödyntää Nokian luovuttamia liikeideoita ja patentteja Osaamisen kehittämisen malleja: - Osuuskuntatoiminta - Oppisopimustyyppinen malli (työsuhde ja opiskelupaikka) - Uusi työ opetuksen parista (koulutus ja opetusharjoittelupaikka) - Määräaikainen DI/ maisteri -koulutus tai jatkokoulutuspaikka Jyväskylän yliopistossa Jyväskylässä toteutettujen rakennemuutostoimenpiteiden seurauksena paikkakunnalle on syntynyt joulukuun 2009 loppuun mennessä Nokialta vapautuneiden ammattilaisten voimin yksitoista uutta yritystä. Korkeasti koulutettujen jatkokoulutukseen on kehitetty jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta käynnistetty myös täysin uusia osaamisen vahvistamiseen kohdistuvia toimenpiteitä. DI-koulutus käynnistyi määräaikaisena koulutuksena yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa avattiin uusia maisteriopintoja ja jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä soveltavan tutkimuksen työtehtäviä, jotka ovat tarjonneet erilaisia vaihtoehtoisia työuria Nokian yksiköstä vapautuneille työntekijöille. Myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisiä liiketoimintalähtöisiä koulutusmalleja on käynnistetty pilottikokeiluina. Näistä Nokian yksiköstä vapautuneita on kiinnostanut erityisesti Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kansainvälisen viestinnän oppisopimustyyppinen koulutus. Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut mahdollisuus suorittaa keskeneräinen tutkinto loppuun. Uudentyyppinen ammatillinen opettajakorkeakoulun tutkintomahdollisuus on myös osoittautunut kiinnostavaksi, erityisesti opetusharjoittelupaikan mahdollistaminen jo opiskelujen aikana. Jyväskylän alueella sijaitsevat ICT-yritykset ovat rekrytoineet kesän ja syksyn aikana 30 osaajaa. Protomo ideointitiimissä työskentelee 10 tiimiä. Nokian sisäisiä rekrytointeja (erityisesti Tampereelle) on 60. Lisäksi Tekesin rahoittamassa Jyväskylän yliopiston soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen hankkeessa on 60 henkilön työmahdollisuus. Tammikuuhun 2010 mennessä kyseiseen hankkeeseen on rekrytoitunut 17 Nokian liiketoimintayksiköstä vapautunutta henkilöä. Ixonos Oyj perusti uuden suunnittelukeskuksen Jyväskylään: Uusista mahdollisuuksista uuden mielenkiintoisen työuran tarjoaa Ixonos Oyj, joka käynnisti alueelle 20

Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti 1.2.2010 Sisällys Sisällys... 2 Elinekinoministerille... 3 1 Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Elinkeinoelämän rakennemuutos Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt Teollisuudesta

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille 22.9. 2016 TEM Ohjelma 12:30 12:40 Tilaisuuden avaus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12:40 13:00

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot