Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

2 Sisällys Sisällys... 2 Elinekinoministerille Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet Lähtökohdat Työprosessi Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Nopea ja vaikuttava toimintamalli Jyväskylän seudun palvelujärjestelmä rakennemuutoksessa Uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä Korkeasti koulutettujen osaamista vahvistetaan tavoitteena uusiin kasvumahdollisuuksiin perustuva työllistyminen Tulevaisuuden uusi liiketoiminta ja elinkeinorakenteen uudistaminen Suositeltava kansallinen toimintamalli rakennemuutoksen hallintaan Toimintamallin periaatteet ja käyttöönotto Toimintamallin osakokonaisuudet Rakennemuutoksen kohteena olevat yritykset Yksilöiden työllistymisen edistäminen Uusien kasvualojen tunnistaminen ja edistäminen Muut suositukset ja jatkotoimenpiteet

3 Elinkeinoministerille Keväällä 2009 Jyväskylän seutua kohtasi uudentyyppinen rakennemuutos. Samanaikaisesti alueen kaksi merkittävää työllistäjää Nokia ja Metso supistivat Jyväskylässä sijaitsevia liiketoimintojaan, minkä seurauksena paikkakunnalla vapautui lyhyehkön ajan sisällä suuri määrää tutkimus- ja kehittämistyössä, yritysten johtamisessa, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Vastaavaa rakennemuutoskehitystä on sittemmin tapahtunut myös muulla Suomessa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen asetti työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä Jyväskylän seudun rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi sekä valmistelemaan toimintamallin, jota voitaisiin hyödyntää muillakin vastaavantyyppisillä rakennemuutosalueilla. Talouden taantuma on vuoden 2009 aikana nopeuttanut käynnissä olevaa talouden rakennemuutosta, mikä näkyy erityisesti nuorten korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksien heikentymisenä. Korkeasti koulutettujen irtisanomiset vaikuttavat nopeasti aluetalouden kehitykseen. Monet irtisanotuista ammattilaista hakeutuvat helposti muualle työhön. Paikkakunnan osaamispotentiaalin kannalta se on menetys. Uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla organisoituna korkeasti koulutetut voivat auttaa monella eri tavalla paikallisten tutkimus- ja koulutusinstituutioiden, kehittäjäyhteisöjen ja elinkeinoelämän työssä. Työryhmän tehtävänä on toimeksiannon mukaisesti valmistella Jyväskylän seudun uuden rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada nopeasti syntymään liiketoimintamalleja ja ratkaisuja sekä niitä tukevia koulutus- ja muita menettelyjä, jotka hyödyntävät vapautuvaa korkeasti koulutettua työvoimaa. Sen lisäksi työryhmän on valmistellut toimintamallin, jota voidaan yleisemminkin käyttää uudentyyppisen rakennemuutoksen hoitamiseen. Jyväskylän toimintamallin osalta määräajaksi asetettiin kesäkuu 2009, jota jatkettiin vuoden 2009 loppuun. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kutsui työryhmän puheenjohtajaksi johtaja Hannu Järvisen Tekesistä. Ryhmän jäseniksi nimettiin hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Technopolis Oyj:sta, toimitusjohtaja Risto Jämsén Jykes Oysta, kehitysjohtaja Petri Kalliokoski VTT:ltä, kehitysjohtaja Ossi Kuittinen Sitrasta, dekaani Tommi Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta, professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopiston Agora Centeristä, johtaja Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskuksesta, ylijohtaja Tuija Oivo TEM:stä, johtaja Annamarja Paloheimo Finnverasta, henkilöstöjohtaja Jaakko Puurula Metso Paperista, opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, kehittämispäällikkö Elise Tarvainen Keski-Suomen liitosta ja senior Vice President Antti Vasara Nokiasta. Sitran varahenkilönä on toiminut projektipäällikkö Teemu Hovi. Työryhmän pääsihteerinä on toiminut johtaja Anssi Paasivirta TEM:stä sekä sihteereinä kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti TEM:stä ja osaamispäällikkö Katja Sorri Keski-Suomen Kauppakamarista. Työryhmän työskentelyn ja suositusten lähtökohtana on luoda toimenpiteiden kokonaisuus, joilla voidaan yhtäältä synnyttää nopeasti korvaavia työpaikkoja menetettyjen tilalle, toisaalta luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kasvulle. Työryhmä on työskentelyssään hyödyntänyt käytettävissä olevia 3

4 tilastoja ja muualla Suomessa ja ulkomailla ideoituja toimintamalleja. Paikallisesti järjestetyt keskustelu- ja ideointityöpajat ovat tarjonneet arvokasta materiaalia uusien toimintamallien ideointiin. Jyväskylän rakennemuutokseen kehitetyt ja käytännössä testatut toimenpiteet ja toimintamalli muodostavat perustan kansallisesti sovellettavalle toimintamallille. Mallia on työstetty ministeriöiden, rahoittajien, yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja alueviranomaisten yhteistyönä keväästä 2009 lähtien. Toimintamallin keskiössä ovat Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Näiden lisäksi on tärkeää, että alueellinen elinkeinojärjestelmä toimii tehokkaasti. Toimivalla ja hyvin koordinoidulla palvelujärjestelmällä on ratkaiseva rooli toimintamallin osakokonaisuuksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanossa ja rakennemuutoksen hoitamisen onnistumisessa. Raportissa esitetään myös suositus valtion 2010 talousarvioon sisältyvän määrärahakiintiön kohdentamisen tavoista ja kriteereistä. Työryhmä on ideoinut uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa edistäviä toimintamalleja. Uusia eri toimenpiteitä yhdisteleviä toimintamalleja varten on valtion 2010 budjetissa varattu erityinen 5,6 miljoonan euron määrärahakiintiö. Rakennemuutoksen hoitamisen tavoitteena on ollut löytää asiakkaiden tarpeista ja kysynnästä lähteviä ratkaisuja, jotka luovat välittömästi uusia työ- tai koulutusmahdollisuuksia työpaikkansa menettäneille. Osa toimenpiteistä kohdistetaan samanaikaisesti uuden liiketoiminnan ja kasvun edistämiseen, jonka tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia palvelurakenteita ja prosesseja sekä vahvistamaan keskinäistä vuoropuhelua kehittäjäorganisaatioiden välillä. Toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole myönnetty erillistä rahoitusta, vaan ne toteutetaan jo olemassa olevia alueellisia ja kansallisia rahoitusvälineitä hyödyntäen. Raportti jakautuu neljään päälukuun. Luvussa 1 esitetään rakennemuutoksen keskeiset tunnuspiirteet ja toimintamallin valmistelun työprosessi. Luvussa 2 kuvataan Jyväskylän seudun toimintamallin valmistelun työprosessi sekä toimenpidesuositukset Jyväskylän rakennemuutoksen hallintaan. Luku 3 esittelee Jyväskylän toimintamallin kehittämisen pohjalta suositeltavan kansallisen toimintamallin ja siihen liittyvät prosessit. Raportissa esitellään nopeavaikutteisia välittömästi käynnistettyjä toimenpiteitä. Tämän ohella syvennytään pitkäkestoisiin ja alueen elinkeinorakennetta uudistaviin strategisiin kehittämistoimiin. Jyväskylässä hannu järvinen työryhmän puheenjohtaja 4

5 1 Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet 1.1 Lähtökohdat Maailmantalouden kriisi ja yhteiskunnan toimintaympäristön nopea muutos asettavat uusia haasteita Suomen kansantaloudelle ja alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle. Nykyinen talouskriisi liittyy kiinteästi globalisaation uuteen vaiheeseen, jossa monikansalliset yritykset sijoittavat tuotantoprosessinsa eri puolille maapalloa sen mukaan missä kullekin toiminnolle on tarjolla paras mahdollinen sijaintipaikka. Suomessa tämä näkyy ennen kaikkea perinteisten teollisten klustereiden, elektroniikan sekä koneenrakennuksen liiketoiminnan alasajona. Näillä toimialoilla korkean asteen työpaikat vähenevät nopeasti. Valmistavan teollisuuden lisäksi uudessa kehitysvaiheessa osa yrityksistä harkitsee myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittämistä suurempiin yksikköihin tai siirtoa kokonaan muualle1. Erityisen huolestuttavaa on suurten veturiyritysten toimintojen siirtyminen muualle, koska ne ovat vastanneet merkittävästä osasta talouskasvua. Samanaikaisesti veturiyritysten liiketoiminnan muutosten heijastusvaikutukset alihankintayritysten liiketoimintaan ovat merkittäviä. Suomessa ensimmäiset merkit uudentyyppisestä rakennemuutoksesta näkyivät keväällä 2009 Jyväskylän seudulla, jossa Suomen talouden kannalta merkittävät yritykset Nokia ja Metso supistivat liiketoimintaa ja henkilöstöään. Uudentyyppinen rakennemuutos koskettaa erityisesti niitä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaneita toimialoja ja kasvukeskuksia, joiden varaan Suomen talouskasvu ja kilpailukyky on rakentunut. Tähän asti rakennemuutostoimenpiteisiin on ryhdytty lähinnä valmistavan teollisuuden paikkakunnilla. Suomessa valtioneuvosto on luonut kansallisen toimintaprosessin äkillisten rakennemuutoksen tilanteisiin, jota on sovellettu metsäteollisuuden rakennemuutoksen paikkakunnilla. Ilmoitukset tehtaiden lopettamisesta ovat käynnistäneet yhteistyöprosessin kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, jonka kautta on kyetty minimoimaan tehtaiden alasajon haittavaikutuksia aluetalouteen. Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on ollut merkittävä rooli äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnilla tehtaiden irtisanomisten aiheuttaman rakennemuutoksen hoitamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Valtioneuvosto on voinut tiettyjä kriteereitä käyttäen nimetä näitä alueita nk. äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja osoittaa erityismäärärahoja tilanteen hallitsemiseksi. Nykyistä toimintamallia on kehitetty siten, että rakennemuutoksen hoitotoimet käynnistettäisiin ennakoivasti. Toistaiseksi merkittävimmät rakennemuutokset ovat tapahtuneet metsäteollisuuden lisäksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa. Rakennemuutos on Suomelle ja alueille myös uuden kehitysvaiheen mahdollisuus. Maailmantalouden megatrendit, ilmaston lämpeneminen, väestön ikääntymisen sekä ympäristöongelmien tuomien haasteiden ratkaiseminen luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa ei ole osattu täysin hyödyntää esimerkiksi energiatehokkuuteen, ympäristöosaamiseen tai hyvinvointipalveluihin liittyvää kaupallista potentiaalia. Muutamilla paikkakunnilla on esimerkiksi lupaavia pieniä clean tech yrityksiä, joista voisi kehittyä kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Supistuva työpanos ja lisääntyvä kysyntä 1 PriceWaterHouseCoopersin vuoden 2009 keväällä tekemän selvityksen mukaan kotimaisten yritysten Suomessa käytettävän tutkimus- ja tuotekehityspanosten osuuden arvioidaan vähenevän nykyisestä 55 prosentista 45 prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana. Ennuste suurten yritysten t&k-panosten siirtymisestä on vielä tätäkin suurempi. 5

6 julkisille, yhteiskunnan rahoittamille palveluille on kaikkialla haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nykyistä laajamittaisempaa ja eri toimialojen osaamisen hyödyntämistä. Uuden korvaavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen luominen alueilla voi perustua erilaisiin strategioihin. Kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Näiden yritysten on kyettävä tunnistamaan omien tuotteiden ja osaamisen liiketoimintapotentiaali globaaleissa arvoverkoissa. Pysyäkseen kilpailukykyisinä yritykset voivat myös suunnata tuotteita kapeille, vähemmän kilpailluille niin kutsutuille niche-markkinoille. Uutta liiketoimintaa voidaan hakea myös olemassa olevien isojen yritysten liiketoiminnan sivuvirroista. Esimerkkinä tällaisesta ovat metsäteollisuuden biojalostamot. Välittömien työpaikkojen luomisen rinnalla rakennemuutoksen hoitotoimia tulee kohdentaa kokonaan uudentyyppisiin liiketoiminta-avauksiin ja talouden uusien tukijalkojen edistämiseen. Muutoksesta selviäminen edellyttää alueelta rohkeita valintoja ja resurssien uudelleen suuntaamista. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat yksi keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen Suomessa2. Kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin ja lisäävät tuottavuutta. Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen merkitys on arvioitu suureksi erityisesti siksi, että niiden on katsottu edistävän talouden uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja osaamisen hyödyntämistä. Ne lisäävät kilpailua ja pakottavat muut yritykset investoimaan kehitykseen. Teollis-teknologisten murroksien ja talouden suhdanteiden vaikutukset eri toimialoilla tai maantieteellisesti vaihtelevat. Haasteena on reagoinnin oikea-aikaisuus. Muutostilanteisiin on kyettävä vastaamaan nopeasti ja proaktiivisesti. Lisäksi on tunnistettava, onko kyseessä pysyvämpi rakennemuutos vai lyhytkestoisempi suhdannevaihtelu. Jyväskylän seudun korkeasti koulutettuja osaajia kohdanneessa rakennemuutoksessa on selkeästi kyse pitkäkestoisemmasta kehityksestä, jonka läpivienti vaatii sekä välittömiä toimenpiteitä korvaavien työpaikkojen löytämiseksi että elinkeinorakenteen syvällisempää uudistamista. 1.2 Työprosessi Työryhmän toimeksianto käynnistyi maaliskuussa Toimeksiannon kohteena olivat lomautetut tai irtisanotut korkeasti koulutetut sekä rakennemuutoksen kohdanneet osaamisintensiiviset yritykset. Alkuvaiheessa hankkeen työprosessi jakautui neljään alatyöryhmään: 6 Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Koulutus Soveltava tutkimus ja tuotekehitys sekä Uudet avaukset Alatyöryhmät työstivät toimenpide-esityksiä näiden teemojen alla. Ryhmiin kutsuttiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kevään 2009 aikana Jyväskylässä toteutettiin useita keskustelu- ja ideointitilaisuuksia, joiden tavoitteena oli kerätä laajapohjaisesti alueen toimijoilta toimenpideideoita irtisanottavien uudelleentyöllistämiseksi ja uusien 2 Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi. Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmän raportti. TEM julkaisuja 42/2009.

7 liiketoiminta-avauksien löytämiseksi. Toimenpide-ehdotuksista laadittiin yhteenveto yhdenmukaisella lomakkeella. Ehdotuksia saatiin lähes 100. Työryhmä arvioi toimenpide-ehdotusten toteutuskelpoisuuden ja teki esitykset niiden ripeästä käynnistämisestä. Kunkin toimenpide-ehdotuksen rahoitus neuvoteltiin erikseen asianomaisen rahoittajaviranomaisen kanssa. Kaikki valitut toimenpiteet käynnistyivät työprosessin aikana. Toimenpiteistä osa oli pilottitoteutuksia, joiden vaikuttavuuden perusteella arvioidaan myöhemmin varsinaisen toteutuksen laajuus. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin syksyn 2009 aikana ja käynnistyneistä toteutuksista raportoitiin työryhmälle sen työskentelyn aikana. Syksyllä järjestettiin työryhmälle yhteinen yhden päivän työpaja, jossa arvioitiin rakennemuutoksen osakokonaisuuksien sisältöjä ja pilottien soveltuvuutta korkeasti koulutettujen osaajien työllistymiseen ja rakennemuutoksen hallintaan. Työn alkuvaiheessa suunnitellut ja käynnistyneet toimenpiteet kohdistuivat pääasiallisesti korkeasti koulutettujen yksilöiden työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen sekä paikkakunnalta toimintojaan vähentäneiden yritysten ja niiden alihankintaverkostojen liiketoiminnan kehittämiseen. Näiden rinnalla käynnistettiin keskustelut alueen elinkeinorakenteen ja palvelujärjestelmän syvällisemmästä kehittämistarpeesta. Tätä työtä tuki myös lokakuussa julkistetun Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin tulokset ja suositukset. Työprosessin aikana toimintamallin osakokonaisuuksiksi jäsentyivät seuraavat osakokonaisuudet: Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty näiden teemojen alla siten, että rakennemuutoksen hoitamisesta on muodostunut jatkuva ja dynaaminen prosessi alueen keskeisten toimijoiden välillä. Prosessi ja toimintatavat ovat kehittyneet käytännön toteutusten ja onnistuneiden toimenpiteiden kautta. Jyväskylän alueen kokemusten hyödyntäminen on jo käynnistynyt kansallisesti niillä paikkakunnilla, joita on kohdannut vastaava kehitys, muun muassa Oulussa ja Turussa. 7

8 2 Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Kansallisen työryhmän perustamisen lisäksi Jyväskylän seudulla perustettiin paikallinen työryhmä etsimään ratkaisuja Nokian ja Metso Paperin työpaikkojen menetysten tilalle. Toiminnan koordinaatiotahoksi valittiin Jyväskylä seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy. Paikallinen työryhmä muodostui Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen liiton, TE-keskuksen, Te-toimiston, ammattijärjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden edustajista. Työryhmä seurasi työllisyyden kehitystä niin yritys- kuin henkilötasolla. Jyväskylän seudun uudentyyppisen rakennemuutoksen tilanteessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimintamallin ideana on ollut se, että työryhmä ei ole tehnyt ainoastaan ideointityötä, vaan työstänyt kokonaisvaltaista konseptia, joka myös neuvoteltiin toteuttamisasteelle. Jyväskylän seudulle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseen, vaan toimenpiteissä on käytetty muun muassa alueen rakennerahastovaroja, maakunnan kehittämisrahaa ja kohdeyritysten rahoitusta. Syntyneen toimintamallin vahvuutena on, että sen avulla kyetään priorisoimaan toimenpiteitä ja viemään ne systemaattisesti ja nopeasti käytäntöön. Kansallisen työskentely fokusoi ja konkretisoi paikallista valmistelua. Jyväskylän toimenpiteiden ideointiin ja valmisteluun on osallistunut suuri joukko toimijoita. Kansallisen työryhmän paikalliset edustajat kokoontuivat yhteisiin suunnittelupalavereihin viikoittain kevään ja syksyn aikana. Huhtikuussa järjestetyssä alueellisessa ideointityöpajassa oli mukana kattava kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden edustus. Lisäksi syyskuun valmistelutyöpajaan osallistui keskeisiä yritysten edustajia: henkilöstöjohtaja Maarit Herranen, Moventas Oyj, senior Hr manager Elina Reini, Nokia Oyj, pääluottamusmies Marko Puukari, Valtra Oyj, toimitusjohtaja Arto Tiitinen Keskisuomalainen Oyj ja Keski-Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli-Kirsikka Pirttiaho. 2.1 Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Jyväskylän seudulla osaamispotentiaalia: Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kasvanut useiden vuosien aikana. Jyväskylä on yksi Suomen merkittävistä koulutuskaupungeista, jossa opiskelijoita ja koululaisia on yli (asukkaita yhteensä ). Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa alueen koulutusorganisaatioiden valmistumismäärät ylittävät selvästi alueen potentiaalisten työpaikkojen määrän. Alueelle on muodostunut korkeasti koulutettujen työttömien ja vastavalmistuneiden kerrostuma, jonka korjaaminen ei toteudu hetkessä. Tämän rakenteellisen työttömyyden päälle tulivat keväällä 2009 Nokian ja Metso Paperin henkilöstövähennykset. Lisäksi yleisen taloustaantuman seurauksena alueen alihankintayritykset joutuivat sopeuttamaan liiketoimintojaan kysynnän heikentymisen johdosta. Erityisesti alueen teknologiateollisuuden näkymät ovat vielä vuoden 2010 alussa synkät. Näiden yritysten volyymi on supistunut edelleen. Haasteellinen tilanne koskettaa tällä hetkellä myös toimialan 8

9 aktiivisia toimijoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsiviä suuria ja keskisuuria yrityksiä. Alihankintaverkoston tilanne on näitä yrityksiä kriittisempi. Rakennemuutos vaikeuttaa edelleen vastavalmistuneiden mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaava ensimmäinen työpaikka. Vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuudet ovat yhtä haastavia myös muissa maamme kasvukeskuksissa. Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne: Korkeasti koulutettujen, alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, työtilanne on Keski-Suomessa heikentynyt pikku hiljaa. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä on 2000-luvulla vähentynyt koko maan tavoin myös Keski-Suomessa. Tämä ei kuitenkaan koske korkeasti koulutettujen ryhmää, jossa kehitys on ollut vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta nouseva. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut koko maassa vuoden 2009 aikana neljänneksellä (25 %). Keski-Suomessa koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä on tällä hetkellä lähes 7 prosenttia. Näistä työttömistä pääosa (90 %) sijoittuu Jyväskylän seudulle. Lisäksi alueen oppilaitoksista valmistui kesäkuun loppuun mennessä yhteensä yli 1000 korkeasti koulutettua osaajaa. Helmikuussa 2009 Nokia ilmoitti suunnitelmista lakkauttaa Jyväskylän yksikkö ja Metso ilmoitti mittavista henkilövähennyksistä Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan vähentämispäätös toteutuivat samanaikaisesti. Jyväskylässä Nokia Oyj:n palveluksessa oli kaikkiaan 320 työntekijää. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennykset koskettivat 270 henkilöä. Jyväskylän seudun tilannekuvaus työryhmän väliraportin pohjalta Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistui kesäkuuhun mennessä yhteensä korkeasti koulutettua osaajaa Jyväskylän Nokian yksikön lakkauttaminen kosketti 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimet koskettivat 270 henkilöä. Lisäksi alihankkijayritykset lomauttivat ja sopeuttivat toimintojaan päätoimijan liiketoiminnan muutoksen myötä. Keväällä 2009 korkeasti koulutettuja työttömiä, vastavalmistuneita ja yrityksistä vapautuneita osaajia arvioitiin Jyväskylässä olevan lähes Jyväskylän seudun näkymät vuoden 2009 lopussa Keväällä 2009 alueen yritykset vähensivät työpaikkoja ja uusia henkilöstörekrytointeja ei tehty. Tämän seurauksena erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui entisestään, kun alueen suuret yritykset tarjosivat vähemmän harjoittelu- ja työpaikkoja. Lisäksi Metson Rautpohjan rekrytointitarpeet eivät näytä palautuvan aikaisempien vuosien tasolle. Uusien tukijalkojen etsiminen on vasta alussa. Korkeasti koulutettujen yksilöiden näkökulmasta alueen pk yritykset ovat suurin työllistävä taho. Tämän ohella oman yritystoiminnan käynnistäminen on keskeinen työllistymismahdollisuus. Osaavia työnhakijoita: Työvälitystilaston mukaan joulukuun 2009 lopussa Jyväskylän seudulla oli korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita Näistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 813. Työttömyys on kohdannut etenkin tekniikan alan alemman korkeakoulutuksen saaneita, joiden määrä oli 315, kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 84 prosenttia. 9

10 Kuvio 1. Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen työttömät työnhakijat Keski- Suomessa vuosina Valtakunnallisesti korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita oli joulukuun 2009 lopussa Näistä 39 % oli alle 35-vuotiaita (10 741). Teknillisen koulutuksen saaneiden määrä koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista oli joulukuun lopussa Jyväskylän ja Keski-Suomen haasteena on erityisesti nuorten aikuisten työttömyys (joulukuu 2009): 10 Alle 35-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on Keski-Suomessa vuotiaiden työttömyys on kasvanut Keski-Suomessa 32 % (12/ /2009). Nuorisotyöttömyys on erityisesti Jyväskylän haaste: Keski-Suomen kunnissa asui joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 2 728, heistä Jyväskylässä Korkeasti koulutetuista työttömyys koskettaa kaikkein voimakkaimmin alle 35-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden osuus muun muassa akateemisista työttömistä oli Keski-Suomessa joulukuun lopussa 773 (43 % alueen akateemisista työttömistä). Keski-Suomen korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista 85 % asuu Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen ja Jyväskylän työllisyystilanne: Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 %. Synkempi työllisyystilanne on vain Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Joulukuun aikana oli Keski-Suomen TE-keskuksen alueen työ- ja elinkeinotoimistoissa avointa työpaikkaa, 9 % vähemmän kuin vuosi sitten joulukuussa. Joulukuun 2009 lopussa suurten kaupunkien vertailussa korkeinta työttömyys oli Lahdessa (16,7 %), Tampereella (15,6 %) ja Jyväskylässä (14,6 %).

11 Lomautetut: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoon henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja 2 099, joista Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston osuus oli Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kuukausittaisen erillisseurannan mukaan Keski-Suomessa oli viimeisimmän eli seurantalaskennan mukaan ryhmälomautettuna henkilöä, joista Jyväskylän TE-toimiston osuus oli Ryhmälomautustietoja ei ole työnvälitystilastossa. Nokian Jyväskylän liiketoimintayksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos Jyväskylän talousalueelle haasteellisia muutoksia vuonna 2009 olivat Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos. Jyväskylässä Nokian palveluksessa on ollut kaikkiaan 320 työntekijää, pääosin tuotekehityksessä. Yksikössä on tehty matkapuhelimien tuotekehitystä lähtien tuotteen ideoinnista ja suunnittelusta aina valmistuksen aloittamiseen saakka. Toimialan markkinamuutosten ja globaalin taantuman vuoksi Nokialla oli tarve vähentää tuotekehityskapasiteettiaan maailmanlaajuisesti. Jyväskylän alasajo oli jatkoa vastaaville toimille, joita oli jo tehty Nokian T&K-verkostossa vuonna 2008 Saksassa ja Kanadassa. Suomessa Nokia on keskittänyt tuotekehityksen Jyväskylää suurempiin yksiköihin Salossa, Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Jyväskylän yksikön alasajo porrastettiin vuoden 2009 aikana toteutettavan tuoteprojektin ja niiden ylläpitovaiheen sekä tukitoimintojen varmistamiseen liittyvien aikataulujen pohjalta. Jyväskylän Nokian liiketoimintayksikön henkilöstöllä oli kaikilla käytössä vapaaehtoinen tukipaketti, jossa oli mahdollista saada enimmillään 15 kuukauden palkka. Vuoden 2009 loppuun mennessä on onnistuttu löytämään uusia työ- tai opiskelumahdollisuuksia 200:lle Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneelle osaajalle. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennyksen (270 henkilöä) taustalla oli tarve turvata liiketoiminnan kilpailukyky keventämällä toiminta- ja kustannusrakennetta. Metson oli sopeutettava valmistuskapasiteettiaan pysyväisluonteisesti laskeneeseen massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitekysyntään. Massa- ja paperitehtaiden sulkemiset ja uuskonemarkkinoiden supistuminen maailmanlaajuisesti ovat vähentäneet Metson tuotteiden kysyntää. Talouden globaali taantuma on kiihdyttänyt tätä kehitystä. Metson kesällä 2009 saamat Kiinan elvytyspakettiin liittyneet uudet paperikonetilaukset paransivat ainakin hetkellisesti Metson ja sen alihankkijaverkoston työllisyystilannetta. Nopein vaikutus on ollut suunnittelutoimistojen työllisyystilanteeseen. Metalliteollisuuden alihankintaverkoston näkymät ovat edelleen haastavat: Nykyinen taloustilanne on vaikea Keski-Suomen alueen vientiteollisuuden vahvoille aloille kuten metalli- ja metsäteollisuudelle. Suurten metalliteollisuuden yritysten kuten Metson, Moventaksen ja Valtran tuotannon sopeutus on näkynyt nopeasti niiden alihankintaketjussa, jolloin vaikutukset kertautuvat. Tilanne ei ole helpottunut, joten vuosi 2010 näyttää erityisen synkältä. Koneiden ja laitteiden valmistus on Jyväskylän seutukunnan metalliteollisuuden ylivoimaisesti vahvin toimiala. Osa tämän alan yrityksistä on erikoistunut palvelemaan metsäteollisuutta. Talouden laskusuhdanne on tälle joukolle erittäin tuntuva, sillä niillä oli jo entuudestaan vaikeuksia metsäteollisuuden ongelmien vuoksi. Seudun metalliteollisuuden tuotannossa tapahtui reilun kolmanneksen lasku vuoden 2009 osalta. Volyymin arvioidaan supistuvan edelleen. 11

12 Sappi Kankaan paperiyksikön lakkauttaminen: Syksyllä 2009 työryhmän vielä työskennellessä Sappi ilmoitti aloittavansa mittavan yt neuvotteluprosessin Jyväskylän Kankaan yksikössä. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Sappi-konsernin johto ilmoitti tehtaan lopettamisesta Henkilöstöä Kankaan paperitehtaassa oli yhteensä 150, joista 114 työntekijöitä ja 36 toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Alueellisen palvelujärjestelmän organisoitumiseen liittyvää toimintamallia testattiin Sappi Kankaan yksikön prosessissa. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne ja Keski-Suomen pk-yritysten odotukset Jyväskylän seutu on Keski-Suomen suurin seutukunta, jossa asuu 63 % maakunnan asukkaasta. Jyväskylän seutu on kuulunut jo vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Keski-Suomen maakunnassa asuu 5,2 % Suomen väestöstä ja maakunnassa on noin 4,6 % kaikista maan työpaikoista ja 6,1 % työttömistä. Suomen kaikista yrityksistä alueella on 4,6 % ja maan opiskelupaikoista 5,7 %. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen: työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Lisäksi koulutuspalveluiden runsas tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Jyväskylän seudun työpaikoista merkittävä osuus kohdistuu yhteiskunnallisiin palveluihin ja rahoitus- ja vakuutustoimintaan. Näiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet seudun kaikista työpaikoista ( työpaikkaa). Palvelualojen työpaikkakehitys on ollut nopeampaa kuin teollisuusalan kehitys. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna teollisuus on merkittävin toimiala. Sen osuus on 40 % alueen yritysten liikevaihdosta. Elinkeinorakenteen tunnuslukuja: Teollisuuden työpaikkoja alueella on (osuus työpaikoista 17 %). Teollisuuden työpaikoista 60 % sijoittuu metallialalle ja seuraavaksi suurin työllistäjä on metsäteollisuus (10 %). Alueen teollisuuden vienti keskittyy näihin kahteen toimialaan (1,5 Mrd ). Tukku- ja vähittäiskauppa on toiseksi merkittävin toimiala ja sen osuus alueen yritysten liikevaihdosta on 26 %. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto on kasvanut 60 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Hyvinvointipalveluiden liikevaihto on puolestaan noussut 55 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Keski-Suomen pk yritysten odotukset: Elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen sekä asiantuntijaorganisaatioiden suhdannekyselyiden tulokset ja niiden analyysit kertovat talouden näkymien olevan pk-yritysten kannalta vielä talven ja vuoden 2010 ajan kokonaisuutena heikot. Näkymät ovat valtakunnallisella tasolla viime keväästä hieman virkistyneet mutta Keski-Suomessa kehitys näytti syyskuussa yritysten omissa ennusteissa jopa heikenneen (mm. Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien saldoluku valtakunnallisesti -8 ja Keski-Suomessa -18). 12

13 Keski-Suomen kysymysmerkit: 13 Onnistuuko teknologiateollisuus saamaan uusia tilauksia ja turvaamaan alihankintaverkostojen toiminta- ja kilpailukyvyn? Pystyykö maakunnan bioenergia klusteri hyödyntämään markkinatilaisuuden, joka syntyy maailmanlaajuisesta hiilipäästöjen vähentämisestä? Mistä uusia liiketoiminnan tukijalkoja ja uusia avauksia korvaamaan pysyvän teknologiateollisuuden rakennemuutoksen työpaikat? Muuttuvatko voimassa olevat lomautukset irtisanomisiksi, jos tilauskannassa ja viennissä ei tule muutosta parempaan? Miten kasvavan työttömyyden oloissa pystytään turvaamaan nuorten aikuisten työelämään siirtyminen? Toimialakohtaiset erot ja tunnelmat ovat odottelevia. Rakentamisen toimialan odotukset ovat korkeammalla, kaupan alalla ei ostovoiman heikentyminen näytä vielä kovin voimakkaasti vaikuttaneen, palveluliiketoiminnan osalta näyttää joillakin aloilla löytyvän jopa uusia markkinoita sekä toimialajärjestelyjä ja odotukset ovat valoisammat kuin tuotannollisilla aloilla. Toisaalta sosiaali- ja terveysalalla toimivat yksityiset yritykset kärsivät kuntien palveluhankintojen huonosta ennustettavuudesta. Taloustaantuman vaikutukset tuntuvat myös työvoimavaltaisilla palvelualoilla sekä rakentamisessa. Teollisuuden pk-yrityksissä, erityisesti teknologiateollisuuden alihankinnassa pkyritysten liikevaihdot ovat vuodessa pudonneet nopeasti ja odotukset vuonna 2010 tilauskannan virkistymisestä ovat heikot. Erityisesti teollisuudessa sopeuttamisia joudutaan jatkamaan; yritykset ovat jo lomauttaneet henkilökuntaa tai aikovat lomauttaa seuraavien viiden kuukauden aikana. Osa lomauttamisista on johtanut ja johtamassa henkilöstön irtisanomisiin. Taloustaantuma koettelee erityisen raskaasti alueen vientiteollisuutta. Teollisuuden rakennemuutos koetaan pk-yrityksissä pysyväksi. Yritysten talouden järjestelyjä, uutta liiketoimintaa ja -suunnitelmia, toimialajärjestelyjä ja markkinoita on syytä löytyä nopeasti, jotta tuotannolliset toimivat yritykset pystytään säilyttämään paikkakunnilla. Asiantuntijat arvioivat myös palvelualojen suhdanteiden heikentyvän ainakin hetkellisesti. Lomautus- ja irtisanomismenettelyjen hallitseminen koetaan myös merkittäväksi riskiksi. Pk-yritysten rahoitusjärjestelyjen toimivuus, nopeus, rahan hinta ja joustavat maksuohjelmat ovat kriittisessä asemassa akuutissa vakauttamis- ja tervehdyttämistilanteessa. Yritysten elinkelpoisuuden arviointi ja ns. turn around management osaamista (täyskäännöksen hallinta) on lisättävä sekä yrityksen johdon että kumppaneiden näkökulmasta. Rakennemuutoksessa nimenomaan toimivien yritysten muutoksenhallinta ja uudistuminen on nopeampi ja varmempi tie tuotantojen ja palvelujen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä kasvuyritystoiminnan rakentamiseen omilla alueilla kuin tuen painopisteen siirtäminen yksinomaan uuteen yritystoimintaan. Talouden taantuman aikana on ollut erityisen vaikeaa löytää esimerkiksi Tekesin kasvuyrityksille suunnattavien rahoituskriteereitä täyttäviä kasvuyrityksiä. Ikääntyminen ja sukupolven- ja omistajavaihdostarpeet ovat ajankohtaisia yhtäaikaisesti tuotannon rakennemuutoksen kanssa. Uuden yrittäjän tai omistajien löytyminen toimiviin yrityksiin niiden liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on hyvä mahdollisuus kiinnittää yritystoimintaa alueelle. Alkavakin yrittäjä voi uuden

14 muotoisilla rahoitus- ja pääomasijoitusjärjestelyillä päästä kiinni toimiviin yrityksiin. Korkeakoulutetun henkilöstön vapautuminen yrittäjämarkkinoille koetaan kasvuhakuisissa pk-yrityksissä rakennemuutostilanteessa mahdollisuudeksi, mutta yrittäjyyden kannustavuutta, riskinhallintaa ja omistajajärjestelyjen kannattavuutta ja toimivuutta tulee konkreettisesti vauhdittaa ja pilotoida, jotta saadaan kokemuksia. Alkavan ja mikroyrittäjyyden tuki on tärkeää ja yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin tukeminen kunnissa, maakunnassa ja valtakunnallisesti on yhä tärkeämpää. Alkavien yritysten kokemusten mukaan yrityspalvelut yrityksen aloitusvaiheessa toimivat hyvin. Kuitenkin heti ensimmäisten start-up vuosien jälkeen kohdataan kasvun kannalta vaihe, jolloin kannustintoimet ja rahoitusjärjestelyt sekä liiketoiminnan kehittämistuki ja tuki kansainvälistymiseen ovat riittämättömiä. Alkavan yrityksen liiketoiminnan kasvuhaasteet liittyvät kysymykseen, miten kasvupotentiaalia omaavat uudet yritykset löytäisivät tehokkaammin markkinoita ja loisivat asiakassuhteita. Perinteisesti rahoituslähteet tukevat yrityksen käynnistymistä ja tuotekehitystä. Nykyisin tuotteet ja palvelut kuitenkin muotoutuvat parhaiten asiakkaiden kanssa. Rakennemuutos vauhdittaa tarvetta uudistaa yrityshautomo- ja innovaatiopalveluita. Kasvuhakuisille start-up yrityksille tulisi luoda asiakaslähtöisiä kokonaispalveluita, jonka tarjoajina voivat olla oppilaitokset, julkiset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Aluekehittämisen näkökulmasta uusien osaamisintensiivisten yritysten perustaminen on haaste. Elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta uusien yritysten perustaminen ja syntyminen monipuolisesti eri aloille juuri koulutettujen osaajien toimesta vauhdittaa alueen kehittymistä. Pk-yritysten henkinen tukiverkko taantumassa ja rakennemuutoksessa on tarpeen. Tukiverkkotoiminta on merkittävä osa yritystoiminnan tervehdyttämisohjelmaa. Pk-yrityksissä arvostetaan ja koetaan tärkeäksi, että yrityspalveluissa (sekä järjestöjen omien että julkisten) on huomioitu henkisen tuen tarve. Kun yrittäjähenkilölle tai omistajajohtajalle tulee seinä vastaan omassa yrityksessä, on oltava tarjolla kanava, josta voi hakea apua omaan jaksamiseen ja ohjeita talouden tervehdyttämisprosessiin sekä keinoja yrittäjän omaan elämänhallintaan. Yrityksen alasajo olisi hoidettava yhteiskunnassa siten kunniakkaasti, että osaajille jää hyvät mahdollisuudet jatkaa yhteiskunnassa yrittäjinä myös tulevaisuudessa. Yhteistyö ja ennakointi koetaan yrityksissä jatkossa yhä tärkeämmäksi. Meneillään oleva talouden tilanne ja rakennemuutos on tuonut voimakkaasti esiin sen, että pk-yritysten rooli uuden nousun tai terveen yhteiskuntarakenteen mahdollistajana on ratkaiseva. Innovaatiot syntyvät ja lähtevät markkinoille tuotteina ja palveluina, muodostuvat uusiksi klustereiksi vain jos meillä on tarpeeksi toimivia pk-yrityksiä ja verkostoja, joissa jatkuva kehittäminen on osa yrityksen arkipäivää. 14

15 2.2 Nopea ja vaikuttava toimintamalli Rakennemuutokset tulevat yleensä nopeasti ja ennakoimatta. Osa muutoksista kehittyy useiden vuosien aikana. Jyväskylän rakennemuutoksen hoitamisen toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä heti taloustaantuman ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Myös Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen osaajien työllisyystilanteen hoitaminen olisi pitänyt käynnistää jo aikaisemmin. Uudet Urat rakennemuutosryhmä on toimeksiannon mukaisesti kehittänyt toimintamallin, jonka pohjalta luodaan ratkaisuja aluetta kohdanneen rakennemuutosten haittavaikutusten korjaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi menetettyjen tilalle. Jyväskylän seutu on toiminut toimintamallin kehitysalustana. Työn tuloksena on syntynyt monipuolinen toimenpiteiden kokonaisuus, joita on viety välittömästi käytäntöön. Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään uudentyyppisiä nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimijat rakensivat muutamassa kuukaudessa toimenpidekokonaisuuden ilman, että sitä olisi erikseen nimetty valtakunnalliseksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai sille olisi erikseen myönnetty erillisrahoitusta. Erityisesti paikalliset rahoittajat Te-keskus/ Ely ja Keski-Suomen liitto ovat suunnanneet joustavasti toimintaansa ja rahoitustaan rakennemuutoksen hoitamista tukevien toimenpiteiden läpiviemiseen. Alueiden toimijoiden välille on muodostunut toiminnallinen prosessi, joka jo muutaman kuukauden aikana tuotti alueelle uutta liiketoimintaa. Alueen elinkeinotoimijoiden hyvä yhteistyö on rakennemuutoksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Rakennemuutoksen hoitaminen on selkeästi lisännyt alueen elinkeinotoimijoiden, kuten kunta ja elinkeinoyhtiön, paikallisen TE keskuksen, koulutusorganisaatioiden, Finnveran, maakunnan liiton sekä alueen yritysten ja työntekijöiden yhteistyön tarvetta. Alueen toimijat tulevat jatkamaan työtä valtakunnallisen ryhmän päättäessä toimintansa: Jyväskylän seudulla tilannetta seurataan alueellisessa ryhmässä. Jykes tuottaa ryhmälle mittareita, jolla tulkitaan taloustilanteen vakavuutta, irtisanomisia, lomautuksia, konkursseja ja maksuhäiriöitä sekä työttömyystilastoja. Samalla tavalla ryhmä seuraa käynnistettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Rakennemuutosprosessi on synnyttänyt uuden paikallisen toimintamekanismin, joka onnistuessaan mahdollistaa toimijoiden tiiviimmän yhteistyön. Toimijoiden hyvä keskinäinen työnjako ja roolitus, konkreettisten toimenpiteiden aktiivinen läpivienti ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri luovat muutoksesta alueelle mahdollisuuden. Keskeinen vaikuttava toimenpide on ollut se, että alueelliset kehittämistoimijat ovat aktivoituneet prosessin aikana osittain entisestäänkin yritysten asialle. Paikalliset toimijat ovat jatkaneet toimenpiteiden ideointia valtakunnallisen työryhmän kannustuksen pohjalta. Avainasia rakennemuutosprosessin onnistumisessa on se, että alueella on vahva elinkeino-organisaatio. 15

16 Kuvio 2. Vaikuttavan rakennemuutosprosessin elementit Vaikuttava toimenpidepaketti Ennakoiva, analyyttinen ja vastuutettu työskentelyote Tarkka ja kokonaisvaltainen tilanneanalyysi Paikallinen valmius, nopea reagointi ja vastuutus Myötävaikutus ja yhteisöllisyys Paikalliset valmisteluryhmät Kansallinen vauhditus Luodaan mahdollistava toimintaympäristö Uniikki työskentelyote: Laaja ja ennakkoluuloton ideointityö (ideointityöpajat ja työryhmät) Mukana useiden toimijoiden toimenpiteitä Toimijat lähtevät heti tekemään Paikallinen Ely keskus ja muut rahoittajatahot mukaan Katse uutta liiketoimintaa luoviin ratkaisuihin Ennakkoluuloton ja rohkea testailu Kuviossa 2 on kuvattu rakennemuutosprosessin elementtejä. Vaikuttavan toimenpidepaketin edellytyksiä ovat tarkka tilanneanalyysi, hyvä paikallinen valmius, toimijoiden työnjaon vastuutus sekä kansallinen myötävaikutus. Jyväskylässä käynnistettiin useita konkreettisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen saamiseksi alueelle. Paikallinen ja valtakunnallinen työryhmä huolehtivat yhdessä siitä, että rakennemuutokseen lähdettiin etsimään uusia, tulevaisuuden kasvua tukevia ratkaisuja. Toimenpiteissä keskityttiin ripeisiin Työstä työhön ratkaisuihin. Toimintaprosessia kuvasi se, että rakennemuutos haluttiin kääntää mahdollisuudeksi. Erityisen merkittävää oli, että toimijat sitoutuivat operatiiviseen toimintamalliin. Rakennemuutoksen hallinta on alueellinen oppimisprosessi: Koordinoidulla, joustavalla palvelumallilla voidaan merkittävästi edistää uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä menetetyn liiketoiminnan tilalle. Muutostilanteessa on luotava nopeasti väliaikainen projektiorganisaatio, jolla on vahva johtamisote koko prosessiin. Oleellista on, että keskeiset toimijat sitoutuvat yhteisesti koordinoituun toimintaan ja sovittavat oman perustehtävänsä yhteisiin linjauksiin. Väliaikainen organisaatio on olemassa myös kasvuaikana eli jokaisella seutukunnalla tulee olla valmiussuunnitelma, jossa on määritelty organisaatiokohtaiset edustajat, jotka ovat vastuussa äkillisten rakennemuutostilanteiden toimenpiteiden aloittamisesta. Palvelumallin kehittämisessä keskeistä on olemassa olevien resurssien ja toimijoiden nykyisten tehtävien uudelleen suuntaaminen sekä yhteensovittaminen. Olennaista on tiedostaa, että mille tahansa sovellusalueelle kehitettävä palvelu edellyttää lähes poikkeuksetta sovittamistoimenpiteitä useampien toimijoiden välillä: Roolit, vastuut ja pääasialliset tehtävät palvelukokonaisuuden toteuttamisessa. On myös tarpeen tunnistaa koordinoiva vastuutaho, joka vastaa koko toimintaprosessista, olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamisesta ja uusien resurssien hankinnasta yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 16

17 Kuvio 3. Paikallisen rakennemuutosprosessin toimintatapa Kuvaus toimintatavasta: Koordinoiva vastuutaho: Vastuu prosessista ja järjestäytymisestä Väliaikainen projektiorganisaatio ja kokonaisuudelle palvelumalli: toimijoiden roolit, vastuut ja tehtävät Ryhdytään tekemään: Ideoiden haku tilanneanalyysi, ripeä suunnittelu ja rahoituksen neuvottelu. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Vaikuttavuuden seuranta: raportointi koordinoivalle vastuutaholle ja projektiorganisaatiolle Kuviossa 4 on esitetty Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallin neljä kehittämiskokonaisuutta: 1) Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset, 2) Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen, 3) Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä 4) Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen. Kuvio 4. Kuvaus Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallista. Oheiset sisällöt esitellään luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 Toimintamallin osakokonaisuudet 1. Ideoista uutta liiketoimintaa 2. Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen 3. Kansainvälistymisen vauhdittaminen 4. Alihankintayritysten vahvistaminen 5. Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 1. Lisä- ja täydennyskoulutus korkeasti koulutetuille 2. Uudet rekrytointimallit (mm. oppisopimus) 3. Tuetut harjoittelumahdollisuudet ja avainhenkilön palkkatuki 4. Uusi työmahdollisuus soveltavan tutkimuksen alalla 5. Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parissa 1. Yritysten ja korkeasti koulutettujen osaajien kanssa toimiminen rakennemuutosalueella 2. Sijoittuvan yrityksen palvelumalli Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Tavoitteena uusi tulevaisuuden liiketoiminta: 1. Innovaatiokeskittymä 2. Nykyisen elinkeinorakenteen analysointi 3. Uusien tukijalkojen tarkastelu ja vauhdittaminen 17

18 Jyväskylän seudun suuri osaamispotentiaali tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutkimusja tuotekehitystyön tehostamiselle. Toimintamallissa on tunnistettu toimintatapoja ja prosesseja, joilla autetaan tällaisen työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä varmistetaan niiden laatu. Koko Suomelle tunnusomaiseen ongelmaan, kuinka muuttaa osaaminen uusiksi innovaatioiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, työryhmä on paneutunut uutta luovalla tavalla. Jyväskylän seudun toimintamallin kehittämisessä tunnistettiin, että tarvitaan toiminta-alustoja, joilla ideoista saadaan liiketoimintaa ja joilla patentit jalostetaan tuotteiksi. Toimintamallin valmistelussa on etsitty myös jo muualla kehitettyjä välineitä ja sovellettu niitä systemaattisesti Jyväskylän seudulla toteutettaviin toimenpiteisiin. Työryhmän työskentely on selkeästi edistänyt alueen toimijoiden yhteistoimintaa ja sen pohjalta käynnistyi myös alueen palvelujärjestelmän kehittäminen. Seudun toimijat ovat yhdessä ideoineet, kehitelleet ja vieneet käytäntöön uusia toimintatapoja ja idea-aihioita. Rakennemuutoksen toimenpidepaketti tarjoaa uusia työllistymis- tai osaamisen kehittämismahdollisuuksia sadoille korkeasti koulutetuille henkilöille. Toimenpiteitä rahoittavat Keski-Suomen Te-Keskus/ Ely, Tekes, OPM, Jyväskylän Yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, alueen elinkeinoyhtiö Jykes ja Keski-Suomen liitto sekä alueen yritykset. Jyväskylän seudun toimenpiteitä varten ei ole ollut valtion puolesta mitään kiintiöityä määrärahaa. Kysymyksessä on eri hallinnonaloilla ja momenteilla olemassa olevien määrärahojen kohdentaminen. Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä osuus. 18

19 Ohessa tiivistelmä luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 esiteltävistä Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimenpiteistä. Korkeasti koulutetun osaajan palvelut Liiketoimintalähtöinen soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen työmahdollisuus (tammikuussa 2010 rekrytoitu 30 henkilöä, joista 17 nokialta vapautunutta osaajaa) Osaamisen vahvistaminen ja laajentaminen: Di/ FM koulutus yhteistyönä JY/ TTY, yhteensä 80 hlölle mahdollisuus, 41 aloittavaa tammikuussa Tutkinnon osasuoritukset ja urastartit (mm. Business insinööri ja insinöörin urastartti/ Jamk Oppisopimuskoulutus korkeakoulutetuille (Valtakunnalliset pilotit Jamk ja JY, yhteensä 40 henkilöä) Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parista (2 x 20 asiantuntija/ opettajaopiskelijaa, Jamk) Henkilöasiakkaita palvelevien yrityshautomopalveluiden kehittämistyön käynnistäminen/ Jykes ryhmä (esihautomoasiakkaita 13 ja hautomoasiakkaita 12) Uudet toimintamallit mm. rekrytointipalvelut uudeturat.fi ja JyväsVerson, verkostoitumine/ sosiaalinen media ja korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen hanke (uudet urat sivustolla 134 osaamisprofiilia ja järjestelmä tuki kymmenien osaajien työllistymistä). Vaikuttavuus: työ- tai opiskelumahdollisuus 300 henkilölle Palvelut yrityksille Ideoista uutta liiketoimintaa: Protomo kehittäjätiimit (10 tiimiä ja 65 henkilöä vuoden 2009 lopussa), Innovation Mill (yksi KS alueen yritys ja kahden kanssa hankevalmistelut) Alihankintayritysten vahvistuminen: Verkostokoordinaattoriyritys, hankintayritys perustettu ja business plan laadittu/ Jykes Oy Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen tuetulla harjoittelulla (40 osaajalle mahdollisuus)/ Jykes Oy Yritysvalmennukset (300:lle henkilölle): johtaminen muutoksessa ja teollisuusyritysten koulutuskalenteri (KS-kauppakamari), Ict alan yritysten kohdennetut valmennukset (Profit). Profitissa mukana 40 ict yritystä ja nokialta vapautuneiden osaajien osuuskunta. Avainhenkilön palkkaaminen alueen pk yritykseen; 50 % palkkatuki maksimissaan kahden vuoden palkasta/ Te keskus ( 14 ict alan henkilöä palkattu 4-11/2009). Lisäksi Jykes ryhmän Kasva 3 hankkeessa palkkatuki uusien osaajien rekrytoimiseen (15 yritystä ja 150 osaajalle työmahdollisuus, välittömät työllistämisvaikutukset 30 henkilöä). Vakauttamisneuvonnassa parikymmentä yritystä 2009 lopussa (Jykes, KS -yrittäjät ja KS kauppakamari) Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta: Ixonos Oyj:n suunnittelukeskus (30 henkilön rekrytoinnit tammikuu 2010) Alueen ict -yritysten rekrytoinnit (30 henkilöä) sekä mm. Nokian sisäiset sijoittumiset (60 henkilöä sijoittunut muihin Nokian yksiköihin) Nokian liiketoimintayksiköstä vapautuneiden osaajien perustamia uusia yrityksiä 11 (tammikuu 2010) Sijoittumispäätöksiä suunnittelevat yritykset: Vuonna 2009 Jykes laatinut tarjouksen seitsemälle sijoittumista suunnittelevalle yritykselle. Vetovoimaohjelmassa kontaktoitu 80 kansainvälistä yritystä, joista neljä sijoittunut alueelle. Vaikuttavuus: yli 500 henkilöä koskettavat työ- tai uuden yrityksen perustamisvaikutukset Esimerkkinä Nokian liiketoimintayksikön henkilöstön työllistyminen Tammikuun 2010 tilanteen perusteella arviolta 200 Nokian liiketoimintayksiköstä vapautunutta osaajaa on saanut uuden työ- tai opiskelumahdollisuuden. Kaikilla Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneilla osaajilla oli käytössään vapaaehtoinen tukipaketti (15 kk palkka). Viimeiset Nokian liiketoimintayksikössä työskennelleet ovat vapautuneet työtehtävistä loppuvuodesta Tästä syystä osa liiketoimintayksikön henkilöstöstä on vielä vuoden 2010 alussa kartoittamassa ja pohtimassa vaihtoehtoja. 19

20 Kuvio 5. Nokian Jyväskylän liiketoimintayksikön henkilöstöä palvelevat toimenpiteet Uutta yritystoimintaa: Ixonos Oyj käynnistää alueelle uuden suunnittelukeskuksen (30 henkilön rekrytoinnit) Yksitoista uutta nokialaisten perustamaa yritystä (vaikuttavuus n. 30 henkilöä) Uusi työmahdollisuus: - Alueen ict yritysten rekrytoinnit (30) - Soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen työtehtävät Jyväskylässä (12/ rekrytoitu) - Nokian muihin yksiköihin, pääasiassa Tampereelle, sijoittumisia (60 henkilöä) - Tarjolla avainhenkilön palkkatuki (14 ict alan henkilön rekrytoinnit alueen yrityksiin vuoden 2009 aikana) Case Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös Jyväskylässä Nokia Oyj:llä oli 320 työntekijää. Yksikössä tehtiin tuotekehitystä tuotteen suunnittelusta aina myyntivalmiiseen tuotteeseen saakka. Ideoista uutta liiketoimintaa: - Protomo ideointitiimi, mukana mm. seuraavat yritykset: Mobile Care and Safety Oy, Thumbs Up Research Oy, Ciegus Oy, Suomen koti-isännöinti Oy. (Protomossa kaikkiaan 10 tiimiä) - Innovation Mill konsepti hyödyntää Nokian luovuttamia liikeideoita ja patentteja Osaamisen kehittämisen malleja: - Osuuskuntatoiminta - Oppisopimustyyppinen malli (työsuhde ja opiskelupaikka) - Uusi työ opetuksen parista (koulutus ja opetusharjoittelupaikka) - Määräaikainen DI/ maisteri -koulutus tai jatkokoulutuspaikka Jyväskylän yliopistossa Jyväskylässä toteutettujen rakennemuutostoimenpiteiden seurauksena paikkakunnalle on syntynyt joulukuun 2009 loppuun mennessä Nokialta vapautuneiden ammattilaisten voimin yksitoista uutta yritystä. Korkeasti koulutettujen jatkokoulutukseen on kehitetty jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta käynnistetty myös täysin uusia osaamisen vahvistamiseen kohdistuvia toimenpiteitä. DI-koulutus käynnistyi määräaikaisena koulutuksena yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa avattiin uusia maisteriopintoja ja jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä soveltavan tutkimuksen työtehtäviä, jotka ovat tarjonneet erilaisia vaihtoehtoisia työuria Nokian yksiköstä vapautuneille työntekijöille. Myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisiä liiketoimintalähtöisiä koulutusmalleja on käynnistetty pilottikokeiluina. Näistä Nokian yksiköstä vapautuneita on kiinnostanut erityisesti Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kansainvälisen viestinnän oppisopimustyyppinen koulutus. Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut mahdollisuus suorittaa keskeneräinen tutkinto loppuun. Uudentyyppinen ammatillinen opettajakorkeakoulun tutkintomahdollisuus on myös osoittautunut kiinnostavaksi, erityisesti opetusharjoittelupaikan mahdollistaminen jo opiskelujen aikana. Jyväskylän alueella sijaitsevat ICT-yritykset ovat rekrytoineet kesän ja syksyn aikana 30 osaajaa. Protomo ideointitiimissä työskentelee 10 tiimiä. Nokian sisäisiä rekrytointeja (erityisesti Tampereelle) on 60. Lisäksi Tekesin rahoittamassa Jyväskylän yliopiston soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen hankkeessa on 60 henkilön työmahdollisuus. Tammikuuhun 2010 mennessä kyseiseen hankkeeseen on rekrytoitunut 17 Nokian liiketoimintayksiköstä vapautunutta henkilöä. Ixonos Oyj perusti uuden suunnittelukeskuksen Jyväskylään: Uusista mahdollisuuksista uuden mielenkiintoisen työuran tarjoaa Ixonos Oyj, joka käynnisti alueelle 20

Uudet urat -rakennemuutostyöryhmä. Jyväskylän seudun toimintamalli

Uudet urat -rakennemuutostyöryhmä. Jyväskylän seudun toimintamalli Uudet urat -rakennemuutostyöryhmä Jyväskylän seudun toimintamalli Lähtökohtana uudet ratkaisut rakennemuutokseen Jyväskylän seutua on kohdannut uudentyyppinen rakennemuutos. Paikkakunnalla vapautuu lyhyehkön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013 Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Uudet Urat. Jyväskylän seutua koskeva väliraportti 15.6.2009

Uudet Urat. Jyväskylän seutua koskeva väliraportti 15.6.2009 Uudet Urat -rakennemuutostyöryhmä Jyväskylän seutua koskeva väliraportti 15.6.2009 Työn lähtökohtana uudet ratkaisut rakennemuutokseen Jyväskylän seutua on kohdannut uudentyyppinen äkillinen rakennemuutos.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Elinkeinoelämän rakennemuutos Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt Teollisuudesta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj

Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj 1 13.5.2009 Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Josek Oy 22.4.2009 Joensuun seutu 116 400 asukasta 6 kuntaa Ilomantsi Kontiolahti Joensuu Liperi Outokumpu Polvijärvi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot