Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti Uudet urat -rakennemuutostyöryhmän loppuraportti

2 Sisällys Sisällys... 2 Elinekinoministerille Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet Lähtökohdat Työprosessi Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Nopea ja vaikuttava toimintamalli Jyväskylän seudun palvelujärjestelmä rakennemuutoksessa Uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä Korkeasti koulutettujen osaamista vahvistetaan tavoitteena uusiin kasvumahdollisuuksiin perustuva työllistyminen Tulevaisuuden uusi liiketoiminta ja elinkeinorakenteen uudistaminen Suositeltava kansallinen toimintamalli rakennemuutoksen hallintaan Toimintamallin periaatteet ja käyttöönotto Toimintamallin osakokonaisuudet Rakennemuutoksen kohteena olevat yritykset Yksilöiden työllistymisen edistäminen Uusien kasvualojen tunnistaminen ja edistäminen Muut suositukset ja jatkotoimenpiteet

3 Elinkeinoministerille Keväällä 2009 Jyväskylän seutua kohtasi uudentyyppinen rakennemuutos. Samanaikaisesti alueen kaksi merkittävää työllistäjää Nokia ja Metso supistivat Jyväskylässä sijaitsevia liiketoimintojaan, minkä seurauksena paikkakunnalla vapautui lyhyehkön ajan sisällä suuri määrää tutkimus- ja kehittämistyössä, yritysten johtamisessa, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Vastaavaa rakennemuutoskehitystä on sittemmin tapahtunut myös muulla Suomessa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen asetti työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä Jyväskylän seudun rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi sekä valmistelemaan toimintamallin, jota voitaisiin hyödyntää muillakin vastaavantyyppisillä rakennemuutosalueilla. Talouden taantuma on vuoden 2009 aikana nopeuttanut käynnissä olevaa talouden rakennemuutosta, mikä näkyy erityisesti nuorten korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuuksien heikentymisenä. Korkeasti koulutettujen irtisanomiset vaikuttavat nopeasti aluetalouden kehitykseen. Monet irtisanotuista ammattilaista hakeutuvat helposti muualle työhön. Paikkakunnan osaamispotentiaalin kannalta se on menetys. Uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla organisoituna korkeasti koulutetut voivat auttaa monella eri tavalla paikallisten tutkimus- ja koulutusinstituutioiden, kehittäjäyhteisöjen ja elinkeinoelämän työssä. Työryhmän tehtävänä on toimeksiannon mukaisesti valmistella Jyväskylän seudun uuden rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada nopeasti syntymään liiketoimintamalleja ja ratkaisuja sekä niitä tukevia koulutus- ja muita menettelyjä, jotka hyödyntävät vapautuvaa korkeasti koulutettua työvoimaa. Sen lisäksi työryhmän on valmistellut toimintamallin, jota voidaan yleisemminkin käyttää uudentyyppisen rakennemuutoksen hoitamiseen. Jyväskylän toimintamallin osalta määräajaksi asetettiin kesäkuu 2009, jota jatkettiin vuoden 2009 loppuun. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kutsui työryhmän puheenjohtajaksi johtaja Hannu Järvisen Tekesistä. Ryhmän jäseniksi nimettiin hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Technopolis Oyj:sta, toimitusjohtaja Risto Jämsén Jykes Oysta, kehitysjohtaja Petri Kalliokoski VTT:ltä, kehitysjohtaja Ossi Kuittinen Sitrasta, dekaani Tommi Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta, professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopiston Agora Centeristä, johtaja Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskuksesta, ylijohtaja Tuija Oivo TEM:stä, johtaja Annamarja Paloheimo Finnverasta, henkilöstöjohtaja Jaakko Puurula Metso Paperista, opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä, kehittämispäällikkö Elise Tarvainen Keski-Suomen liitosta ja senior Vice President Antti Vasara Nokiasta. Sitran varahenkilönä on toiminut projektipäällikkö Teemu Hovi. Työryhmän pääsihteerinä on toiminut johtaja Anssi Paasivirta TEM:stä sekä sihteereinä kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti TEM:stä ja osaamispäällikkö Katja Sorri Keski-Suomen Kauppakamarista. Työryhmän työskentelyn ja suositusten lähtökohtana on luoda toimenpiteiden kokonaisuus, joilla voidaan yhtäältä synnyttää nopeasti korvaavia työpaikkoja menetettyjen tilalle, toisaalta luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kasvulle. Työryhmä on työskentelyssään hyödyntänyt käytettävissä olevia 3

4 tilastoja ja muualla Suomessa ja ulkomailla ideoituja toimintamalleja. Paikallisesti järjestetyt keskustelu- ja ideointityöpajat ovat tarjonneet arvokasta materiaalia uusien toimintamallien ideointiin. Jyväskylän rakennemuutokseen kehitetyt ja käytännössä testatut toimenpiteet ja toimintamalli muodostavat perustan kansallisesti sovellettavalle toimintamallille. Mallia on työstetty ministeriöiden, rahoittajien, yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja alueviranomaisten yhteistyönä keväästä 2009 lähtien. Toimintamallin keskiössä ovat Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Näiden lisäksi on tärkeää, että alueellinen elinkeinojärjestelmä toimii tehokkaasti. Toimivalla ja hyvin koordinoidulla palvelujärjestelmällä on ratkaiseva rooli toimintamallin osakokonaisuuksien ja niihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanossa ja rakennemuutoksen hoitamisen onnistumisessa. Raportissa esitetään myös suositus valtion 2010 talousarvioon sisältyvän määrärahakiintiön kohdentamisen tavoista ja kriteereistä. Työryhmä on ideoinut uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa edistäviä toimintamalleja. Uusia eri toimenpiteitä yhdisteleviä toimintamalleja varten on valtion 2010 budjetissa varattu erityinen 5,6 miljoonan euron määrärahakiintiö. Rakennemuutoksen hoitamisen tavoitteena on ollut löytää asiakkaiden tarpeista ja kysynnästä lähteviä ratkaisuja, jotka luovat välittömästi uusia työ- tai koulutusmahdollisuuksia työpaikkansa menettäneille. Osa toimenpiteistä kohdistetaan samanaikaisesti uuden liiketoiminnan ja kasvun edistämiseen, jonka tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia palvelurakenteita ja prosesseja sekä vahvistamaan keskinäistä vuoropuhelua kehittäjäorganisaatioiden välillä. Toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole myönnetty erillistä rahoitusta, vaan ne toteutetaan jo olemassa olevia alueellisia ja kansallisia rahoitusvälineitä hyödyntäen. Raportti jakautuu neljään päälukuun. Luvussa 1 esitetään rakennemuutoksen keskeiset tunnuspiirteet ja toimintamallin valmistelun työprosessi. Luvussa 2 kuvataan Jyväskylän seudun toimintamallin valmistelun työprosessi sekä toimenpidesuositukset Jyväskylän rakennemuutoksen hallintaan. Luku 3 esittelee Jyväskylän toimintamallin kehittämisen pohjalta suositeltavan kansallisen toimintamallin ja siihen liittyvät prosessit. Raportissa esitellään nopeavaikutteisia välittömästi käynnistettyjä toimenpiteitä. Tämän ohella syvennytään pitkäkestoisiin ja alueen elinkeinorakennetta uudistaviin strategisiin kehittämistoimiin. Jyväskylässä hannu järvinen työryhmän puheenjohtaja 4

5 1 Uudentyyppisen rakennemuutoksen haasteet ja mahdollisuudet 1.1 Lähtökohdat Maailmantalouden kriisi ja yhteiskunnan toimintaympäristön nopea muutos asettavat uusia haasteita Suomen kansantaloudelle ja alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle. Nykyinen talouskriisi liittyy kiinteästi globalisaation uuteen vaiheeseen, jossa monikansalliset yritykset sijoittavat tuotantoprosessinsa eri puolille maapalloa sen mukaan missä kullekin toiminnolle on tarjolla paras mahdollinen sijaintipaikka. Suomessa tämä näkyy ennen kaikkea perinteisten teollisten klustereiden, elektroniikan sekä koneenrakennuksen liiketoiminnan alasajona. Näillä toimialoilla korkean asteen työpaikat vähenevät nopeasti. Valmistavan teollisuuden lisäksi uudessa kehitysvaiheessa osa yrityksistä harkitsee myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittämistä suurempiin yksikköihin tai siirtoa kokonaan muualle1. Erityisen huolestuttavaa on suurten veturiyritysten toimintojen siirtyminen muualle, koska ne ovat vastanneet merkittävästä osasta talouskasvua. Samanaikaisesti veturiyritysten liiketoiminnan muutosten heijastusvaikutukset alihankintayritysten liiketoimintaan ovat merkittäviä. Suomessa ensimmäiset merkit uudentyyppisestä rakennemuutoksesta näkyivät keväällä 2009 Jyväskylän seudulla, jossa Suomen talouden kannalta merkittävät yritykset Nokia ja Metso supistivat liiketoimintaa ja henkilöstöään. Uudentyyppinen rakennemuutos koskettaa erityisesti niitä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaneita toimialoja ja kasvukeskuksia, joiden varaan Suomen talouskasvu ja kilpailukyky on rakentunut. Tähän asti rakennemuutostoimenpiteisiin on ryhdytty lähinnä valmistavan teollisuuden paikkakunnilla. Suomessa valtioneuvosto on luonut kansallisen toimintaprosessin äkillisten rakennemuutoksen tilanteisiin, jota on sovellettu metsäteollisuuden rakennemuutoksen paikkakunnilla. Ilmoitukset tehtaiden lopettamisesta ovat käynnistäneet yhteistyöprosessin kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä, jonka kautta on kyetty minimoimaan tehtaiden alasajon haittavaikutuksia aluetalouteen. Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on ollut merkittävä rooli äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnilla tehtaiden irtisanomisten aiheuttaman rakennemuutoksen hoitamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Valtioneuvosto on voinut tiettyjä kriteereitä käyttäen nimetä näitä alueita nk. äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja osoittaa erityismäärärahoja tilanteen hallitsemiseksi. Nykyistä toimintamallia on kehitetty siten, että rakennemuutoksen hoitotoimet käynnistettäisiin ennakoivasti. Toistaiseksi merkittävimmät rakennemuutokset ovat tapahtuneet metsäteollisuuden lisäksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa. Rakennemuutos on Suomelle ja alueille myös uuden kehitysvaiheen mahdollisuus. Maailmantalouden megatrendit, ilmaston lämpeneminen, väestön ikääntymisen sekä ympäristöongelmien tuomien haasteiden ratkaiseminen luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa ei ole osattu täysin hyödyntää esimerkiksi energiatehokkuuteen, ympäristöosaamiseen tai hyvinvointipalveluihin liittyvää kaupallista potentiaalia. Muutamilla paikkakunnilla on esimerkiksi lupaavia pieniä clean tech yrityksiä, joista voisi kehittyä kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Supistuva työpanos ja lisääntyvä kysyntä 1 PriceWaterHouseCoopersin vuoden 2009 keväällä tekemän selvityksen mukaan kotimaisten yritysten Suomessa käytettävän tutkimus- ja tuotekehityspanosten osuuden arvioidaan vähenevän nykyisestä 55 prosentista 45 prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana. Ennuste suurten yritysten t&k-panosten siirtymisestä on vielä tätäkin suurempi. 5

6 julkisille, yhteiskunnan rahoittamille palveluille on kaikkialla haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nykyistä laajamittaisempaa ja eri toimialojen osaamisen hyödyntämistä. Uuden korvaavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen luominen alueilla voi perustua erilaisiin strategioihin. Kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Näiden yritysten on kyettävä tunnistamaan omien tuotteiden ja osaamisen liiketoimintapotentiaali globaaleissa arvoverkoissa. Pysyäkseen kilpailukykyisinä yritykset voivat myös suunnata tuotteita kapeille, vähemmän kilpailluille niin kutsutuille niche-markkinoille. Uutta liiketoimintaa voidaan hakea myös olemassa olevien isojen yritysten liiketoiminnan sivuvirroista. Esimerkkinä tällaisesta ovat metsäteollisuuden biojalostamot. Välittömien työpaikkojen luomisen rinnalla rakennemuutoksen hoitotoimia tulee kohdentaa kokonaan uudentyyppisiin liiketoiminta-avauksiin ja talouden uusien tukijalkojen edistämiseen. Muutoksesta selviäminen edellyttää alueelta rohkeita valintoja ja resurssien uudelleen suuntaamista. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat yksi keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen Suomessa2. Kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin ja lisäävät tuottavuutta. Kasvuyrittäjyyden kansantaloudellinen merkitys on arvioitu suureksi erityisesti siksi, että niiden on katsottu edistävän talouden uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja osaamisen hyödyntämistä. Ne lisäävät kilpailua ja pakottavat muut yritykset investoimaan kehitykseen. Teollis-teknologisten murroksien ja talouden suhdanteiden vaikutukset eri toimialoilla tai maantieteellisesti vaihtelevat. Haasteena on reagoinnin oikea-aikaisuus. Muutostilanteisiin on kyettävä vastaamaan nopeasti ja proaktiivisesti. Lisäksi on tunnistettava, onko kyseessä pysyvämpi rakennemuutos vai lyhytkestoisempi suhdannevaihtelu. Jyväskylän seudun korkeasti koulutettuja osaajia kohdanneessa rakennemuutoksessa on selkeästi kyse pitkäkestoisemmasta kehityksestä, jonka läpivienti vaatii sekä välittömiä toimenpiteitä korvaavien työpaikkojen löytämiseksi että elinkeinorakenteen syvällisempää uudistamista. 1.2 Työprosessi Työryhmän toimeksianto käynnistyi maaliskuussa Toimeksiannon kohteena olivat lomautetut tai irtisanotut korkeasti koulutetut sekä rakennemuutoksen kohdanneet osaamisintensiiviset yritykset. Alkuvaiheessa hankkeen työprosessi jakautui neljään alatyöryhmään: 6 Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Koulutus Soveltava tutkimus ja tuotekehitys sekä Uudet avaukset Alatyöryhmät työstivät toimenpide-esityksiä näiden teemojen alla. Ryhmiin kutsuttiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kevään 2009 aikana Jyväskylässä toteutettiin useita keskustelu- ja ideointitilaisuuksia, joiden tavoitteena oli kerätä laajapohjaisesti alueen toimijoilta toimenpideideoita irtisanottavien uudelleentyöllistämiseksi ja uusien 2 Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi. Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmän raportti. TEM julkaisuja 42/2009.

7 liiketoiminta-avauksien löytämiseksi. Toimenpide-ehdotuksista laadittiin yhteenveto yhdenmukaisella lomakkeella. Ehdotuksia saatiin lähes 100. Työryhmä arvioi toimenpide-ehdotusten toteutuskelpoisuuden ja teki esitykset niiden ripeästä käynnistämisestä. Kunkin toimenpide-ehdotuksen rahoitus neuvoteltiin erikseen asianomaisen rahoittajaviranomaisen kanssa. Kaikki valitut toimenpiteet käynnistyivät työprosessin aikana. Toimenpiteistä osa oli pilottitoteutuksia, joiden vaikuttavuuden perusteella arvioidaan myöhemmin varsinaisen toteutuksen laajuus. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin syksyn 2009 aikana ja käynnistyneistä toteutuksista raportoitiin työryhmälle sen työskentelyn aikana. Syksyllä järjestettiin työryhmälle yhteinen yhden päivän työpaja, jossa arvioitiin rakennemuutoksen osakokonaisuuksien sisältöjä ja pilottien soveltuvuutta korkeasti koulutettujen osaajien työllistymiseen ja rakennemuutoksen hallintaan. Työn alkuvaiheessa suunnitellut ja käynnistyneet toimenpiteet kohdistuivat pääasiallisesti korkeasti koulutettujen yksilöiden työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen sekä paikkakunnalta toimintojaan vähentäneiden yritysten ja niiden alihankintaverkostojen liiketoiminnan kehittämiseen. Näiden rinnalla käynnistettiin keskustelut alueen elinkeinorakenteen ja palvelujärjestelmän syvällisemmästä kehittämistarpeesta. Tätä työtä tuki myös lokakuussa julkistetun Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin tulokset ja suositukset. Työprosessin aikana toimintamallin osakokonaisuuksiksi jäsentyivät seuraavat osakokonaisuudet: Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty näiden teemojen alla siten, että rakennemuutoksen hoitamisesta on muodostunut jatkuva ja dynaaminen prosessi alueen keskeisten toimijoiden välillä. Prosessi ja toimintatavat ovat kehittyneet käytännön toteutusten ja onnistuneiden toimenpiteiden kautta. Jyväskylän alueen kokemusten hyödyntäminen on jo käynnistynyt kansallisesti niillä paikkakunnilla, joita on kohdannut vastaava kehitys, muun muassa Oulussa ja Turussa. 7

8 2 Jyväskylän rakennemuutoksen toimintamalli ja toimenpidesuositukset Kansallisen työryhmän perustamisen lisäksi Jyväskylän seudulla perustettiin paikallinen työryhmä etsimään ratkaisuja Nokian ja Metso Paperin työpaikkojen menetysten tilalle. Toiminnan koordinaatiotahoksi valittiin Jyväskylä seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy. Paikallinen työryhmä muodostui Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen liiton, TE-keskuksen, Te-toimiston, ammattijärjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden edustajista. Työryhmä seurasi työllisyyden kehitystä niin yritys- kuin henkilötasolla. Jyväskylän seudun uudentyyppisen rakennemuutoksen tilanteessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimintamallin ideana on ollut se, että työryhmä ei ole tehnyt ainoastaan ideointityötä, vaan työstänyt kokonaisvaltaista konseptia, joka myös neuvoteltiin toteuttamisasteelle. Jyväskylän seudulle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseen, vaan toimenpiteissä on käytetty muun muassa alueen rakennerahastovaroja, maakunnan kehittämisrahaa ja kohdeyritysten rahoitusta. Syntyneen toimintamallin vahvuutena on, että sen avulla kyetään priorisoimaan toimenpiteitä ja viemään ne systemaattisesti ja nopeasti käytäntöön. Kansallisen työskentely fokusoi ja konkretisoi paikallista valmistelua. Jyväskylän toimenpiteiden ideointiin ja valmisteluun on osallistunut suuri joukko toimijoita. Kansallisen työryhmän paikalliset edustajat kokoontuivat yhteisiin suunnittelupalavereihin viikoittain kevään ja syksyn aikana. Huhtikuussa järjestetyssä alueellisessa ideointityöpajassa oli mukana kattava kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden edustus. Lisäksi syyskuun valmistelutyöpajaan osallistui keskeisiä yritysten edustajia: henkilöstöjohtaja Maarit Herranen, Moventas Oyj, senior Hr manager Elina Reini, Nokia Oyj, pääluottamusmies Marko Puukari, Valtra Oyj, toimitusjohtaja Arto Tiitinen Keskisuomalainen Oyj ja Keski-Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli-Kirsikka Pirttiaho. 2.1 Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne Jyväskylän seudulla osaamispotentiaalia: Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kasvanut useiden vuosien aikana. Jyväskylä on yksi Suomen merkittävistä koulutuskaupungeista, jossa opiskelijoita ja koululaisia on yli (asukkaita yhteensä ). Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa alueen koulutusorganisaatioiden valmistumismäärät ylittävät selvästi alueen potentiaalisten työpaikkojen määrän. Alueelle on muodostunut korkeasti koulutettujen työttömien ja vastavalmistuneiden kerrostuma, jonka korjaaminen ei toteudu hetkessä. Tämän rakenteellisen työttömyyden päälle tulivat keväällä 2009 Nokian ja Metso Paperin henkilöstövähennykset. Lisäksi yleisen taloustaantuman seurauksena alueen alihankintayritykset joutuivat sopeuttamaan liiketoimintojaan kysynnän heikentymisen johdosta. Erityisesti alueen teknologiateollisuuden näkymät ovat vielä vuoden 2010 alussa synkät. Näiden yritysten volyymi on supistunut edelleen. Haasteellinen tilanne koskettaa tällä hetkellä myös toimialan 8

9 aktiivisia toimijoita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsiviä suuria ja keskisuuria yrityksiä. Alihankintaverkoston tilanne on näitä yrityksiä kriittisempi. Rakennemuutos vaikeuttaa edelleen vastavalmistuneiden mahdollisuuksia löytää koulutustaan vastaava ensimmäinen työpaikka. Vastavalmistuneiden työllistymismahdollisuudet ovat yhtä haastavia myös muissa maamme kasvukeskuksissa. Jyväskylän seudun lähtökohtatilanne: Korkeasti koulutettujen, alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden, työtilanne on Keski-Suomessa heikentynyt pikku hiljaa. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä on 2000-luvulla vähentynyt koko maan tavoin myös Keski-Suomessa. Tämä ei kuitenkaan koske korkeasti koulutettujen ryhmää, jossa kehitys on ollut vuosia 2006 ja 2007 lukuun ottamatta nouseva. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut koko maassa vuoden 2009 aikana neljänneksellä (25 %). Keski-Suomessa koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä on tällä hetkellä lähes 7 prosenttia. Näistä työttömistä pääosa (90 %) sijoittuu Jyväskylän seudulle. Lisäksi alueen oppilaitoksista valmistui kesäkuun loppuun mennessä yhteensä yli 1000 korkeasti koulutettua osaajaa. Helmikuussa 2009 Nokia ilmoitti suunnitelmista lakkauttaa Jyväskylän yksikkö ja Metso ilmoitti mittavista henkilövähennyksistä Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan vähentämispäätös toteutuivat samanaikaisesti. Jyväskylässä Nokia Oyj:n palveluksessa oli kaikkiaan 320 työntekijää. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennykset koskettivat 270 henkilöä. Jyväskylän seudun tilannekuvaus työryhmän väliraportin pohjalta Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistui kesäkuuhun mennessä yhteensä korkeasti koulutettua osaajaa Jyväskylän Nokian yksikön lakkauttaminen kosketti 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimet koskettivat 270 henkilöä. Lisäksi alihankkijayritykset lomauttivat ja sopeuttivat toimintojaan päätoimijan liiketoiminnan muutoksen myötä. Keväällä 2009 korkeasti koulutettuja työttömiä, vastavalmistuneita ja yrityksistä vapautuneita osaajia arvioitiin Jyväskylässä olevan lähes Jyväskylän seudun näkymät vuoden 2009 lopussa Keväällä 2009 alueen yritykset vähensivät työpaikkoja ja uusia henkilöstörekrytointeja ei tehty. Tämän seurauksena erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui entisestään, kun alueen suuret yritykset tarjosivat vähemmän harjoittelu- ja työpaikkoja. Lisäksi Metson Rautpohjan rekrytointitarpeet eivät näytä palautuvan aikaisempien vuosien tasolle. Uusien tukijalkojen etsiminen on vasta alussa. Korkeasti koulutettujen yksilöiden näkökulmasta alueen pk yritykset ovat suurin työllistävä taho. Tämän ohella oman yritystoiminnan käynnistäminen on keskeinen työllistymismahdollisuus. Osaavia työnhakijoita: Työvälitystilaston mukaan joulukuun 2009 lopussa Jyväskylän seudulla oli korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita Näistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 813. Työttömyys on kohdannut etenkin tekniikan alan alemman korkeakoulutuksen saaneita, joiden määrä oli 315, kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 84 prosenttia. 9

10 Kuvio 1. Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen työttömät työnhakijat Keski- Suomessa vuosina Valtakunnallisesti korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita oli joulukuun 2009 lopussa Näistä 39 % oli alle 35-vuotiaita (10 741). Teknillisen koulutuksen saaneiden määrä koko maan korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista oli joulukuun lopussa Jyväskylän ja Keski-Suomen haasteena on erityisesti nuorten aikuisten työttömyys (joulukuu 2009): 10 Alle 35-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on Keski-Suomessa vuotiaiden työttömyys on kasvanut Keski-Suomessa 32 % (12/ /2009). Nuorisotyöttömyys on erityisesti Jyväskylän haaste: Keski-Suomen kunnissa asui joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 2 728, heistä Jyväskylässä Korkeasti koulutetuista työttömyys koskettaa kaikkein voimakkaimmin alle 35-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden osuus muun muassa akateemisista työttömistä oli Keski-Suomessa joulukuun lopussa 773 (43 % alueen akateemisista työttömistä). Keski-Suomen korkeasti koulutetuista työttömistä työnhakijoista 85 % asuu Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen ja Jyväskylän työllisyystilanne: Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 %. Synkempi työllisyystilanne on vain Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Joulukuun aikana oli Keski-Suomen TE-keskuksen alueen työ- ja elinkeinotoimistoissa avointa työpaikkaa, 9 % vähemmän kuin vuosi sitten joulukuussa. Joulukuun 2009 lopussa suurten kaupunkien vertailussa korkeinta työttömyys oli Lahdessa (16,7 %), Tampereella (15,6 %) ja Jyväskylässä (14,6 %).

11 Lomautetut: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoon henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja 2 099, joista Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston osuus oli Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kuukausittaisen erillisseurannan mukaan Keski-Suomessa oli viimeisimmän eli seurantalaskennan mukaan ryhmälomautettuna henkilöä, joista Jyväskylän TE-toimiston osuus oli Ryhmälomautustietoja ei ole työnvälitystilastossa. Nokian Jyväskylän liiketoimintayksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos Jyväskylän talousalueelle haasteellisia muutoksia vuonna 2009 olivat Nokian Jyväskylän yksikön lopettamispäätös ja Metson liiketoiminnan muutos. Jyväskylässä Nokian palveluksessa on ollut kaikkiaan 320 työntekijää, pääosin tuotekehityksessä. Yksikössä on tehty matkapuhelimien tuotekehitystä lähtien tuotteen ideoinnista ja suunnittelusta aina valmistuksen aloittamiseen saakka. Toimialan markkinamuutosten ja globaalin taantuman vuoksi Nokialla oli tarve vähentää tuotekehityskapasiteettiaan maailmanlaajuisesti. Jyväskylän alasajo oli jatkoa vastaaville toimille, joita oli jo tehty Nokian T&K-verkostossa vuonna 2008 Saksassa ja Kanadassa. Suomessa Nokia on keskittänyt tuotekehityksen Jyväskylää suurempiin yksiköihin Salossa, Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Jyväskylän yksikön alasajo porrastettiin vuoden 2009 aikana toteutettavan tuoteprojektin ja niiden ylläpitovaiheen sekä tukitoimintojen varmistamiseen liittyvien aikataulujen pohjalta. Jyväskylän Nokian liiketoimintayksikön henkilöstöllä oli kaikilla käytössä vapaaehtoinen tukipaketti, jossa oli mahdollista saada enimmillään 15 kuukauden palkka. Vuoden 2009 loppuun mennessä on onnistuttu löytämään uusia työ- tai opiskelumahdollisuuksia 200:lle Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneelle osaajalle. Metso Oyj:llä on Jyväskylässä paperi- ja kartonkikonevalmistusta, huoltotoimintoja sekä valimo. Keväällä 2009 päätettyjen henkilöstövähennyksen (270 henkilöä) taustalla oli tarve turvata liiketoiminnan kilpailukyky keventämällä toiminta- ja kustannusrakennetta. Metson oli sopeutettava valmistuskapasiteettiaan pysyväisluonteisesti laskeneeseen massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitekysyntään. Massa- ja paperitehtaiden sulkemiset ja uuskonemarkkinoiden supistuminen maailmanlaajuisesti ovat vähentäneet Metson tuotteiden kysyntää. Talouden globaali taantuma on kiihdyttänyt tätä kehitystä. Metson kesällä 2009 saamat Kiinan elvytyspakettiin liittyneet uudet paperikonetilaukset paransivat ainakin hetkellisesti Metson ja sen alihankkijaverkoston työllisyystilannetta. Nopein vaikutus on ollut suunnittelutoimistojen työllisyystilanteeseen. Metalliteollisuuden alihankintaverkoston näkymät ovat edelleen haastavat: Nykyinen taloustilanne on vaikea Keski-Suomen alueen vientiteollisuuden vahvoille aloille kuten metalli- ja metsäteollisuudelle. Suurten metalliteollisuuden yritysten kuten Metson, Moventaksen ja Valtran tuotannon sopeutus on näkynyt nopeasti niiden alihankintaketjussa, jolloin vaikutukset kertautuvat. Tilanne ei ole helpottunut, joten vuosi 2010 näyttää erityisen synkältä. Koneiden ja laitteiden valmistus on Jyväskylän seutukunnan metalliteollisuuden ylivoimaisesti vahvin toimiala. Osa tämän alan yrityksistä on erikoistunut palvelemaan metsäteollisuutta. Talouden laskusuhdanne on tälle joukolle erittäin tuntuva, sillä niillä oli jo entuudestaan vaikeuksia metsäteollisuuden ongelmien vuoksi. Seudun metalliteollisuuden tuotannossa tapahtui reilun kolmanneksen lasku vuoden 2009 osalta. Volyymin arvioidaan supistuvan edelleen. 11

12 Sappi Kankaan paperiyksikön lakkauttaminen: Syksyllä 2009 työryhmän vielä työskennellessä Sappi ilmoitti aloittavansa mittavan yt neuvotteluprosessin Jyväskylän Kankaan yksikössä. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Sappi-konsernin johto ilmoitti tehtaan lopettamisesta Henkilöstöä Kankaan paperitehtaassa oli yhteensä 150, joista 114 työntekijöitä ja 36 toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Alueellisen palvelujärjestelmän organisoitumiseen liittyvää toimintamallia testattiin Sappi Kankaan yksikön prosessissa. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne ja Keski-Suomen pk-yritysten odotukset Jyväskylän seutu on Keski-Suomen suurin seutukunta, jossa asuu 63 % maakunnan asukkaasta. Jyväskylän seutu on kuulunut jo vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Keski-Suomen maakunnassa asuu 5,2 % Suomen väestöstä ja maakunnassa on noin 4,6 % kaikista maan työpaikoista ja 6,1 % työttömistä. Suomen kaikista yrityksistä alueella on 4,6 % ja maan opiskelupaikoista 5,7 %. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen: työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Lisäksi koulutuspalveluiden runsas tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Jyväskylän seudun työpaikoista merkittävä osuus kohdistuu yhteiskunnallisiin palveluihin ja rahoitus- ja vakuutustoimintaan. Näiden yhteenlaskettu osuus on yli puolet seudun kaikista työpaikoista ( työpaikkaa). Palvelualojen työpaikkakehitys on ollut nopeampaa kuin teollisuusalan kehitys. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna teollisuus on merkittävin toimiala. Sen osuus on 40 % alueen yritysten liikevaihdosta. Elinkeinorakenteen tunnuslukuja: Teollisuuden työpaikkoja alueella on (osuus työpaikoista 17 %). Teollisuuden työpaikoista 60 % sijoittuu metallialalle ja seuraavaksi suurin työllistäjä on metsäteollisuus (10 %). Alueen teollisuuden vienti keskittyy näihin kahteen toimialaan (1,5 Mrd ). Tukku- ja vähittäiskauppa on toiseksi merkittävin toimiala ja sen osuus alueen yritysten liikevaihdosta on 26 %. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto on kasvanut 60 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Hyvinvointipalveluiden liikevaihto on puolestaan noussut 55 % vuodesta 2004, työllistäen yli henkilöä. Keski-Suomen pk yritysten odotukset: Elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen sekä asiantuntijaorganisaatioiden suhdannekyselyiden tulokset ja niiden analyysit kertovat talouden näkymien olevan pk-yritysten kannalta vielä talven ja vuoden 2010 ajan kokonaisuutena heikot. Näkymät ovat valtakunnallisella tasolla viime keväästä hieman virkistyneet mutta Keski-Suomessa kehitys näytti syyskuussa yritysten omissa ennusteissa jopa heikenneen (mm. Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien saldoluku valtakunnallisesti -8 ja Keski-Suomessa -18). 12

13 Keski-Suomen kysymysmerkit: 13 Onnistuuko teknologiateollisuus saamaan uusia tilauksia ja turvaamaan alihankintaverkostojen toiminta- ja kilpailukyvyn? Pystyykö maakunnan bioenergia klusteri hyödyntämään markkinatilaisuuden, joka syntyy maailmanlaajuisesta hiilipäästöjen vähentämisestä? Mistä uusia liiketoiminnan tukijalkoja ja uusia avauksia korvaamaan pysyvän teknologiateollisuuden rakennemuutoksen työpaikat? Muuttuvatko voimassa olevat lomautukset irtisanomisiksi, jos tilauskannassa ja viennissä ei tule muutosta parempaan? Miten kasvavan työttömyyden oloissa pystytään turvaamaan nuorten aikuisten työelämään siirtyminen? Toimialakohtaiset erot ja tunnelmat ovat odottelevia. Rakentamisen toimialan odotukset ovat korkeammalla, kaupan alalla ei ostovoiman heikentyminen näytä vielä kovin voimakkaasti vaikuttaneen, palveluliiketoiminnan osalta näyttää joillakin aloilla löytyvän jopa uusia markkinoita sekä toimialajärjestelyjä ja odotukset ovat valoisammat kuin tuotannollisilla aloilla. Toisaalta sosiaali- ja terveysalalla toimivat yksityiset yritykset kärsivät kuntien palveluhankintojen huonosta ennustettavuudesta. Taloustaantuman vaikutukset tuntuvat myös työvoimavaltaisilla palvelualoilla sekä rakentamisessa. Teollisuuden pk-yrityksissä, erityisesti teknologiateollisuuden alihankinnassa pkyritysten liikevaihdot ovat vuodessa pudonneet nopeasti ja odotukset vuonna 2010 tilauskannan virkistymisestä ovat heikot. Erityisesti teollisuudessa sopeuttamisia joudutaan jatkamaan; yritykset ovat jo lomauttaneet henkilökuntaa tai aikovat lomauttaa seuraavien viiden kuukauden aikana. Osa lomauttamisista on johtanut ja johtamassa henkilöstön irtisanomisiin. Taloustaantuma koettelee erityisen raskaasti alueen vientiteollisuutta. Teollisuuden rakennemuutos koetaan pk-yrityksissä pysyväksi. Yritysten talouden järjestelyjä, uutta liiketoimintaa ja -suunnitelmia, toimialajärjestelyjä ja markkinoita on syytä löytyä nopeasti, jotta tuotannolliset toimivat yritykset pystytään säilyttämään paikkakunnilla. Asiantuntijat arvioivat myös palvelualojen suhdanteiden heikentyvän ainakin hetkellisesti. Lomautus- ja irtisanomismenettelyjen hallitseminen koetaan myös merkittäväksi riskiksi. Pk-yritysten rahoitusjärjestelyjen toimivuus, nopeus, rahan hinta ja joustavat maksuohjelmat ovat kriittisessä asemassa akuutissa vakauttamis- ja tervehdyttämistilanteessa. Yritysten elinkelpoisuuden arviointi ja ns. turn around management osaamista (täyskäännöksen hallinta) on lisättävä sekä yrityksen johdon että kumppaneiden näkökulmasta. Rakennemuutoksessa nimenomaan toimivien yritysten muutoksenhallinta ja uudistuminen on nopeampi ja varmempi tie tuotantojen ja palvelujen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä kasvuyritystoiminnan rakentamiseen omilla alueilla kuin tuen painopisteen siirtäminen yksinomaan uuteen yritystoimintaan. Talouden taantuman aikana on ollut erityisen vaikeaa löytää esimerkiksi Tekesin kasvuyrityksille suunnattavien rahoituskriteereitä täyttäviä kasvuyrityksiä. Ikääntyminen ja sukupolven- ja omistajavaihdostarpeet ovat ajankohtaisia yhtäaikaisesti tuotannon rakennemuutoksen kanssa. Uuden yrittäjän tai omistajien löytyminen toimiviin yrityksiin niiden liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä on hyvä mahdollisuus kiinnittää yritystoimintaa alueelle. Alkavakin yrittäjä voi uuden

14 muotoisilla rahoitus- ja pääomasijoitusjärjestelyillä päästä kiinni toimiviin yrityksiin. Korkeakoulutetun henkilöstön vapautuminen yrittäjämarkkinoille koetaan kasvuhakuisissa pk-yrityksissä rakennemuutostilanteessa mahdollisuudeksi, mutta yrittäjyyden kannustavuutta, riskinhallintaa ja omistajajärjestelyjen kannattavuutta ja toimivuutta tulee konkreettisesti vauhdittaa ja pilotoida, jotta saadaan kokemuksia. Alkavan ja mikroyrittäjyyden tuki on tärkeää ja yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin tukeminen kunnissa, maakunnassa ja valtakunnallisesti on yhä tärkeämpää. Alkavien yritysten kokemusten mukaan yrityspalvelut yrityksen aloitusvaiheessa toimivat hyvin. Kuitenkin heti ensimmäisten start-up vuosien jälkeen kohdataan kasvun kannalta vaihe, jolloin kannustintoimet ja rahoitusjärjestelyt sekä liiketoiminnan kehittämistuki ja tuki kansainvälistymiseen ovat riittämättömiä. Alkavan yrityksen liiketoiminnan kasvuhaasteet liittyvät kysymykseen, miten kasvupotentiaalia omaavat uudet yritykset löytäisivät tehokkaammin markkinoita ja loisivat asiakassuhteita. Perinteisesti rahoituslähteet tukevat yrityksen käynnistymistä ja tuotekehitystä. Nykyisin tuotteet ja palvelut kuitenkin muotoutuvat parhaiten asiakkaiden kanssa. Rakennemuutos vauhdittaa tarvetta uudistaa yrityshautomo- ja innovaatiopalveluita. Kasvuhakuisille start-up yrityksille tulisi luoda asiakaslähtöisiä kokonaispalveluita, jonka tarjoajina voivat olla oppilaitokset, julkiset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Aluekehittämisen näkökulmasta uusien osaamisintensiivisten yritysten perustaminen on haaste. Elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta uusien yritysten perustaminen ja syntyminen monipuolisesti eri aloille juuri koulutettujen osaajien toimesta vauhdittaa alueen kehittymistä. Pk-yritysten henkinen tukiverkko taantumassa ja rakennemuutoksessa on tarpeen. Tukiverkkotoiminta on merkittävä osa yritystoiminnan tervehdyttämisohjelmaa. Pk-yrityksissä arvostetaan ja koetaan tärkeäksi, että yrityspalveluissa (sekä järjestöjen omien että julkisten) on huomioitu henkisen tuen tarve. Kun yrittäjähenkilölle tai omistajajohtajalle tulee seinä vastaan omassa yrityksessä, on oltava tarjolla kanava, josta voi hakea apua omaan jaksamiseen ja ohjeita talouden tervehdyttämisprosessiin sekä keinoja yrittäjän omaan elämänhallintaan. Yrityksen alasajo olisi hoidettava yhteiskunnassa siten kunniakkaasti, että osaajille jää hyvät mahdollisuudet jatkaa yhteiskunnassa yrittäjinä myös tulevaisuudessa. Yhteistyö ja ennakointi koetaan yrityksissä jatkossa yhä tärkeämmäksi. Meneillään oleva talouden tilanne ja rakennemuutos on tuonut voimakkaasti esiin sen, että pk-yritysten rooli uuden nousun tai terveen yhteiskuntarakenteen mahdollistajana on ratkaiseva. Innovaatiot syntyvät ja lähtevät markkinoille tuotteina ja palveluina, muodostuvat uusiksi klustereiksi vain jos meillä on tarpeeksi toimivia pk-yrityksiä ja verkostoja, joissa jatkuva kehittäminen on osa yrityksen arkipäivää. 14

15 2.2 Nopea ja vaikuttava toimintamalli Rakennemuutokset tulevat yleensä nopeasti ja ennakoimatta. Osa muutoksista kehittyy useiden vuosien aikana. Jyväskylän rakennemuutoksen hoitamisen toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä heti taloustaantuman ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Myös Jyväskylän seudun korkeasti koulutettujen osaajien työllisyystilanteen hoitaminen olisi pitänyt käynnistää jo aikaisemmin. Uudet Urat rakennemuutosryhmä on toimeksiannon mukaisesti kehittänyt toimintamallin, jonka pohjalta luodaan ratkaisuja aluetta kohdanneen rakennemuutosten haittavaikutusten korjaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi menetettyjen tilalle. Jyväskylän seutu on toiminut toimintamallin kehitysalustana. Työn tuloksena on syntynyt monipuolinen toimenpiteiden kokonaisuus, joita on viety välittömästi käytäntöön. Jyväskylän seudun rakennemuutoksessa valtion ja alueen eri toimijoiden yhteistyöllä on pystytty synnyttämään uudentyyppisiä nopeavaikutteisia toimenpiteitä. Toimijat rakensivat muutamassa kuukaudessa toimenpidekokonaisuuden ilman, että sitä olisi erikseen nimetty valtakunnalliseksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai sille olisi erikseen myönnetty erillisrahoitusta. Erityisesti paikalliset rahoittajat Te-keskus/ Ely ja Keski-Suomen liitto ovat suunnanneet joustavasti toimintaansa ja rahoitustaan rakennemuutoksen hoitamista tukevien toimenpiteiden läpiviemiseen. Alueiden toimijoiden välille on muodostunut toiminnallinen prosessi, joka jo muutaman kuukauden aikana tuotti alueelle uutta liiketoimintaa. Alueen elinkeinotoimijoiden hyvä yhteistyö on rakennemuutoksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Rakennemuutoksen hoitaminen on selkeästi lisännyt alueen elinkeinotoimijoiden, kuten kunta ja elinkeinoyhtiön, paikallisen TE keskuksen, koulutusorganisaatioiden, Finnveran, maakunnan liiton sekä alueen yritysten ja työntekijöiden yhteistyön tarvetta. Alueen toimijat tulevat jatkamaan työtä valtakunnallisen ryhmän päättäessä toimintansa: Jyväskylän seudulla tilannetta seurataan alueellisessa ryhmässä. Jykes tuottaa ryhmälle mittareita, jolla tulkitaan taloustilanteen vakavuutta, irtisanomisia, lomautuksia, konkursseja ja maksuhäiriöitä sekä työttömyystilastoja. Samalla tavalla ryhmä seuraa käynnistettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Rakennemuutosprosessi on synnyttänyt uuden paikallisen toimintamekanismin, joka onnistuessaan mahdollistaa toimijoiden tiiviimmän yhteistyön. Toimijoiden hyvä keskinäinen työnjako ja roolitus, konkreettisten toimenpiteiden aktiivinen läpivienti ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri luovat muutoksesta alueelle mahdollisuuden. Keskeinen vaikuttava toimenpide on ollut se, että alueelliset kehittämistoimijat ovat aktivoituneet prosessin aikana osittain entisestäänkin yritysten asialle. Paikalliset toimijat ovat jatkaneet toimenpiteiden ideointia valtakunnallisen työryhmän kannustuksen pohjalta. Avainasia rakennemuutosprosessin onnistumisessa on se, että alueella on vahva elinkeino-organisaatio. 15

16 Kuvio 2. Vaikuttavan rakennemuutosprosessin elementit Vaikuttava toimenpidepaketti Ennakoiva, analyyttinen ja vastuutettu työskentelyote Tarkka ja kokonaisvaltainen tilanneanalyysi Paikallinen valmius, nopea reagointi ja vastuutus Myötävaikutus ja yhteisöllisyys Paikalliset valmisteluryhmät Kansallinen vauhditus Luodaan mahdollistava toimintaympäristö Uniikki työskentelyote: Laaja ja ennakkoluuloton ideointityö (ideointityöpajat ja työryhmät) Mukana useiden toimijoiden toimenpiteitä Toimijat lähtevät heti tekemään Paikallinen Ely keskus ja muut rahoittajatahot mukaan Katse uutta liiketoimintaa luoviin ratkaisuihin Ennakkoluuloton ja rohkea testailu Kuviossa 2 on kuvattu rakennemuutosprosessin elementtejä. Vaikuttavan toimenpidepaketin edellytyksiä ovat tarkka tilanneanalyysi, hyvä paikallinen valmius, toimijoiden työnjaon vastuutus sekä kansallinen myötävaikutus. Jyväskylässä käynnistettiin useita konkreettisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen saamiseksi alueelle. Paikallinen ja valtakunnallinen työryhmä huolehtivat yhdessä siitä, että rakennemuutokseen lähdettiin etsimään uusia, tulevaisuuden kasvua tukevia ratkaisuja. Toimenpiteissä keskityttiin ripeisiin Työstä työhön ratkaisuihin. Toimintaprosessia kuvasi se, että rakennemuutos haluttiin kääntää mahdollisuudeksi. Erityisen merkittävää oli, että toimijat sitoutuivat operatiiviseen toimintamalliin. Rakennemuutoksen hallinta on alueellinen oppimisprosessi: Koordinoidulla, joustavalla palvelumallilla voidaan merkittävästi edistää uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä menetetyn liiketoiminnan tilalle. Muutostilanteessa on luotava nopeasti väliaikainen projektiorganisaatio, jolla on vahva johtamisote koko prosessiin. Oleellista on, että keskeiset toimijat sitoutuvat yhteisesti koordinoituun toimintaan ja sovittavat oman perustehtävänsä yhteisiin linjauksiin. Väliaikainen organisaatio on olemassa myös kasvuaikana eli jokaisella seutukunnalla tulee olla valmiussuunnitelma, jossa on määritelty organisaatiokohtaiset edustajat, jotka ovat vastuussa äkillisten rakennemuutostilanteiden toimenpiteiden aloittamisesta. Palvelumallin kehittämisessä keskeistä on olemassa olevien resurssien ja toimijoiden nykyisten tehtävien uudelleen suuntaaminen sekä yhteensovittaminen. Olennaista on tiedostaa, että mille tahansa sovellusalueelle kehitettävä palvelu edellyttää lähes poikkeuksetta sovittamistoimenpiteitä useampien toimijoiden välillä: Roolit, vastuut ja pääasialliset tehtävät palvelukokonaisuuden toteuttamisessa. On myös tarpeen tunnistaa koordinoiva vastuutaho, joka vastaa koko toimintaprosessista, olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamisesta ja uusien resurssien hankinnasta yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 16

17 Kuvio 3. Paikallisen rakennemuutosprosessin toimintatapa Kuvaus toimintatavasta: Koordinoiva vastuutaho: Vastuu prosessista ja järjestäytymisestä Väliaikainen projektiorganisaatio ja kokonaisuudelle palvelumalli: toimijoiden roolit, vastuut ja tehtävät Ryhdytään tekemään: Ideoiden haku tilanneanalyysi, ripeä suunnittelu ja rahoituksen neuvottelu. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Vaikuttavuuden seuranta: raportointi koordinoivalle vastuutaholle ja projektiorganisaatiolle Kuviossa 4 on esitetty Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallin neljä kehittämiskokonaisuutta: 1) Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset, 2) Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen, 3) Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen sekä 4) Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen. Kuvio 4. Kuvaus Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimintamallista. Oheiset sisällöt esitellään luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 Toimintamallin osakokonaisuudet 1. Ideoista uutta liiketoimintaa 2. Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen 3. Kansainvälistymisen vauhdittaminen 4. Alihankintayritysten vahvistaminen 5. Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta Uusi liiketoiminta ja uudet yritykset Korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen 1. Lisä- ja täydennyskoulutus korkeasti koulutetuille 2. Uudet rekrytointimallit (mm. oppisopimus) 3. Tuetut harjoittelumahdollisuudet ja avainhenkilön palkkatuki 4. Uusi työmahdollisuus soveltavan tutkimuksen alalla 5. Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parissa 1. Yritysten ja korkeasti koulutettujen osaajien kanssa toimiminen rakennemuutosalueella 2. Sijoittuvan yrityksen palvelumalli Alueen palvelujärjestelmän kehittäminen Alueen elinkeinorakenteen uudistuminen Tavoitteena uusi tulevaisuuden liiketoiminta: 1. Innovaatiokeskittymä 2. Nykyisen elinkeinorakenteen analysointi 3. Uusien tukijalkojen tarkastelu ja vauhdittaminen 17

18 Jyväskylän seudun suuri osaamispotentiaali tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutkimusja tuotekehitystyön tehostamiselle. Toimintamallissa on tunnistettu toimintatapoja ja prosesseja, joilla autetaan tällaisen työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä varmistetaan niiden laatu. Koko Suomelle tunnusomaiseen ongelmaan, kuinka muuttaa osaaminen uusiksi innovaatioiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, työryhmä on paneutunut uutta luovalla tavalla. Jyväskylän seudun toimintamallin kehittämisessä tunnistettiin, että tarvitaan toiminta-alustoja, joilla ideoista saadaan liiketoimintaa ja joilla patentit jalostetaan tuotteiksi. Toimintamallin valmistelussa on etsitty myös jo muualla kehitettyjä välineitä ja sovellettu niitä systemaattisesti Jyväskylän seudulla toteutettaviin toimenpiteisiin. Työryhmän työskentely on selkeästi edistänyt alueen toimijoiden yhteistoimintaa ja sen pohjalta käynnistyi myös alueen palvelujärjestelmän kehittäminen. Seudun toimijat ovat yhdessä ideoineet, kehitelleet ja vieneet käytäntöön uusia toimintatapoja ja idea-aihioita. Rakennemuutoksen toimenpidepaketti tarjoaa uusia työllistymis- tai osaamisen kehittämismahdollisuuksia sadoille korkeasti koulutetuille henkilöille. Toimenpiteitä rahoittavat Keski-Suomen Te-Keskus/ Ely, Tekes, OPM, Jyväskylän Yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, alueen elinkeinoyhtiö Jykes ja Keski-Suomen liitto sekä alueen yritykset. Jyväskylän seudun toimenpiteitä varten ei ole ollut valtion puolesta mitään kiintiöityä määrärahaa. Kysymyksessä on eri hallinnonaloilla ja momenteilla olemassa olevien määrärahojen kohdentaminen. Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä osuus. 18

19 Ohessa tiivistelmä luvuissa 2.3, 2.4, 2.5 ja 2.6 esiteltävistä Jyväskylän seudun rakennemuutoksen toimenpiteistä. Korkeasti koulutetun osaajan palvelut Liiketoimintalähtöinen soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen työmahdollisuus (tammikuussa 2010 rekrytoitu 30 henkilöä, joista 17 nokialta vapautunutta osaajaa) Osaamisen vahvistaminen ja laajentaminen: Di/ FM koulutus yhteistyönä JY/ TTY, yhteensä 80 hlölle mahdollisuus, 41 aloittavaa tammikuussa Tutkinnon osasuoritukset ja urastartit (mm. Business insinööri ja insinöörin urastartti/ Jamk Oppisopimuskoulutus korkeakoulutetuille (Valtakunnalliset pilotit Jamk ja JY, yhteensä 40 henkilöä) Uusi työmahdollisuus opetuksen ja kehittämistehtävien parista (2 x 20 asiantuntija/ opettajaopiskelijaa, Jamk) Henkilöasiakkaita palvelevien yrityshautomopalveluiden kehittämistyön käynnistäminen/ Jykes ryhmä (esihautomoasiakkaita 13 ja hautomoasiakkaita 12) Uudet toimintamallit mm. rekrytointipalvelut uudeturat.fi ja JyväsVerson, verkostoitumine/ sosiaalinen media ja korkeasti koulutettujen osaamisen vahvistaminen hanke (uudet urat sivustolla 134 osaamisprofiilia ja järjestelmä tuki kymmenien osaajien työllistymistä). Vaikuttavuus: työ- tai opiskelumahdollisuus 300 henkilölle Palvelut yrityksille Ideoista uutta liiketoimintaa: Protomo kehittäjätiimit (10 tiimiä ja 65 henkilöä vuoden 2009 lopussa), Innovation Mill (yksi KS alueen yritys ja kahden kanssa hankevalmistelut) Alihankintayritysten vahvistuminen: Verkostokoordinaattoriyritys, hankintayritys perustettu ja business plan laadittu/ Jykes Oy Yrittäjävaihdosten vauhdittaminen tuetulla harjoittelulla (40 osaajalle mahdollisuus)/ Jykes Oy Yritysvalmennukset (300:lle henkilölle): johtaminen muutoksessa ja teollisuusyritysten koulutuskalenteri (KS-kauppakamari), Ict alan yritysten kohdennetut valmennukset (Profit). Profitissa mukana 40 ict yritystä ja nokialta vapautuneiden osaajien osuuskunta. Avainhenkilön palkkaaminen alueen pk yritykseen; 50 % palkkatuki maksimissaan kahden vuoden palkasta/ Te keskus ( 14 ict alan henkilöä palkattu 4-11/2009). Lisäksi Jykes ryhmän Kasva 3 hankkeessa palkkatuki uusien osaajien rekrytoimiseen (15 yritystä ja 150 osaajalle työmahdollisuus, välittömät työllistämisvaikutukset 30 henkilöä). Vakauttamisneuvonnassa parikymmentä yritystä 2009 lopussa (Jykes, KS -yrittäjät ja KS kauppakamari) Alueelle sijoittuva uusi liiketoiminta: Ixonos Oyj:n suunnittelukeskus (30 henkilön rekrytoinnit tammikuu 2010) Alueen ict -yritysten rekrytoinnit (30 henkilöä) sekä mm. Nokian sisäiset sijoittumiset (60 henkilöä sijoittunut muihin Nokian yksiköihin) Nokian liiketoimintayksiköstä vapautuneiden osaajien perustamia uusia yrityksiä 11 (tammikuu 2010) Sijoittumispäätöksiä suunnittelevat yritykset: Vuonna 2009 Jykes laatinut tarjouksen seitsemälle sijoittumista suunnittelevalle yritykselle. Vetovoimaohjelmassa kontaktoitu 80 kansainvälistä yritystä, joista neljä sijoittunut alueelle. Vaikuttavuus: yli 500 henkilöä koskettavat työ- tai uuden yrityksen perustamisvaikutukset Esimerkkinä Nokian liiketoimintayksikön henkilöstön työllistyminen Tammikuun 2010 tilanteen perusteella arviolta 200 Nokian liiketoimintayksiköstä vapautunutta osaajaa on saanut uuden työ- tai opiskelumahdollisuuden. Kaikilla Nokian Jyväskylän yksiköstä vapautuneilla osaajilla oli käytössään vapaaehtoinen tukipaketti (15 kk palkka). Viimeiset Nokian liiketoimintayksikössä työskennelleet ovat vapautuneet työtehtävistä loppuvuodesta Tästä syystä osa liiketoimintayksikön henkilöstöstä on vielä vuoden 2010 alussa kartoittamassa ja pohtimassa vaihtoehtoja. 19