Kouluverkkotyöryhmän kuulemis- ja tiedotustilaisuus klo Osikonmäen koulun liikuntasalissa.

Transkriptio

1 Kouluverkkotyöryhmän kuulemis- ja tiedotustilaisuus klo Osikonmäen koulun liikuntasalissa. Kouluverkkotyöryhmän puheenjohtaja Esa Lappalainen aloitti tilaisuuden kello Hän kertoi, miten esitys oli syntynyt, ja mitkä tekijät olivat vaikuttaneet esityksen syntymiseen. Sivistystoimen johtaja Sinikka Häyrinen esitteli työryhmän esitykseen vaikuttaneet tosiasiat sekä oppilasennusteet. Hän korosti puheessaan lapsen etuja, opetuksen tasa-arvoisuutta sekä kaverisuhteiden tärkeyttä. Tämän jälkeen Osikonmäen kylätoimikunnan puheenjohtaja Lauri Muona sekä Rantasalmen seurakuntapastori Jussi Leppäniemi varmistivat, onko lakkautus varma vuonna 2015 ja tullaanko järjestämään uusintakäsittely, ja tämän tiedon Häyrinen varmisti. Leppäniemi kysyi vielä päätöksenteon kriteereistä. Lappalainen kertoi vaihtoehdot poliitikkona, eikä pitänyt kyläkouluvaihtoehtoa poissuljettuna. Häyrinen jatkoi esittelyä, ja kertoi lakkautusmenettelystä tarkemmin oppilastilanne tarkistetaan ja verrataan ennusteisiin. Jos tilanne ei ole muuttunut, tullaan järjestämään vielä uusi kuulemistilaisuus lakkauttamisesta. Juho Tiainen pyysi kirjoittamaan tämän vielä päätökseen, eli lakkautuksia ei ole vielä päätetty. Ismo Putkonen kritisoi puheenvuorossaan kuulemistilaisuuksien aikatauluista sekä kirjallisen palautteen palautuspäivämäärästä. Hän piti vanhempien vastausaikaa liian lyhyenä. Leppäniemi halusi tietää elävän ja toimivan kyläkoulun kriteerit, johon työryhmän jäsenet vastasivat. Kaikki kertoivat puheenvuoroissaan väestönkasvun haasteesta, ja muistuttivat, että väestönkasvu voi saada aikaan myös kyläkoulujen tarvetta väestömäärän kasvaessa. Lappalainen muistutti myös, että kyläkoulujen lopettaminen vaati kunnanvaltuuston päätöksen. Lauri Pulkkinen kertoi puheenvuorossaan, että Osikonmäen koulukiinteistöön on panostettu viime aikoina: mm. poistumistiet on uusittu, salaojitus tehty sekä piha on kunnostettu. Hän ei näe tässä esityksessä mitään järkeä. Hän kertoi, että uusia rakennuksia on rakennettu Tervajoen suuntaan, Osikonmäkeen sekä aseman seudulle. Hän kritisoi oppilastilastoja, eikä luottanut lainkaan suunnitelmiin tai lupauksiin. Hän kysyi myös, voisiko Osikonmäen koulun ja Rantasalon koulun läheisyyttä hyödyntää jotenkin. Lappalainen reagoi voimakkaasti tilastojen kritisointiin, eikä antanut yleisölle puheenvuoroja, vaan antoi puheenvuoron Häyriselle, joka selitti oppilastilastojen sekä ennusteiden laatimisen sekä puhui kustannuksista. Hän esitteli Rantasalmen koulujen budjetit ja kertoi valtion maksamasta kotikuntakorvaudesta sekä sen riittämättömyydestä. Kuntien maksettavaksi jää sivistyksen osalta Rantasalmella 20%, Joroisissa 17% ja Juvalla 6% enemmän, kuin korvaus on. Hän kertoi myös henkilöstön sijoituksesta, sijoitettavaksi tulee 5 luokanopettajaa sekä yksi esi- ja alkuopettaja. Tämä opettajien uudelleensijoitus on tehtävissä eläkejärjestelyillä. Hän varmisti myös, että Osikonmäen esi- ja alkuopettaja Tarja Pohjolainen on yksi siirrettävistä. Häyrinen ei kuitenkaan osannut sanoa kolmen koulunkäynninohjaajan tai kolmen koulutyöntekijän uudelleensijoittamisesta mitään. Hän kertoi vielä kuljetuskustannusten nousemisesta. Lappalainen kertoi, että Osikonmäen vanhassa koulupiirissä olisi vain 21 oppilasta.

2 Virpi Valkonen käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi, että oli yllättynyt koulun vanhempien vähyydestä. Hän korosti kyläkoulujen hyviä puolia ja nosti esille oman lapsensa kokemuksen Osikonmäen koulussa esioppilaan koulukummina. Hän korosti myös kyläkoulujen yhteisöllisyyttä ja kouluhenkeä. Hän kritisoi suuria kouluja, joissa nuoremmat sekä vanhemmat koululaiset eivät toimikaan enää yhdessä. Hän myös kyseenalaisti opettajien tehtävää suuressa koulussa, kuinka he pärjäävät. Tähän Lappalainen vastasi, että opettajien on helpompi toimia luokan kanssa, jossa kaikki oppilaat ovat samalla luokka-asteella. Muona kiitteli puheenvuorossaan työryhmän tekemää perusteellista työtä, mutta korosti sitä, että imagotappio on jo tehty, kun julkisuuteen on annettu vuosiluku Erkki Kämäräinen käytti puheenvuoronsa lukemalla Jussi ja Päivi Kämäräisen kirjeen lautakunnalle (liite). Tähän kirjeeseen Häyrinen kommentoi, että säästöt syntyvät palkoista. Kämäräinen jatkoi myös, että hän on Pulkkisen kanssa samaa mieltä. Tilastoilla on sumutettu, ja Kämäräinen näkee myös, että Rantasalon mahdollinen laajennus on aiheetonta ja turhaa. Lappalainen tarkensi kiivaasti oppilasennusteiden tarkkuutta ja laatimistapaa. Timo Säteri kertoi maaseutuyhteiskunnan muutoksesta sekä korosti kustannusrakenteen muutosta. Väestö ikääntyy, joka pakottaa painottamaan taloutta ikääntyneiden hoitoon. Hän kertoi, että maailman muuttumiseen on reagoitava, ja muistutti myös siitä, että Osikonmäen koululaisia ei olla siirtämässä suden suuhun, vaan viiden kilometrin päähän Rantasalon kouluun. Leppäniemi halusi tiedustella paikalla olevilta opettajilta, olivatko he opettaneet 30 oppilaan luokkia, johon Rantasalmen kiertävä erityisopettaja Kirsti Turunen kertoi opettamastaan 28 oppilaan 2. luokasta. Putkonen kertoi omien lapsiensa koulunkäynnistä Osikonmäen koulussa. Hän korosti kyläkoulujen hyvää kasvuympäristöä, ja hän kertoi, että hänen lapsiaan ei kiusata. Osikonmäen koulu on aloittanut KiVa koulu ohjelman, jossa on nollatoleranssi kiusaamiselle. Putkonen kiinnitti huomionsa siihen, että työryhmälle annettiin kouluverkkoselvitystyö ennakkoasenteen kanssa, eli työnannossa oli jo tarve karsimiselle. Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että kaikki perustelut on esitetty lakkauttamista puolesta, mutta ainuttakaan perustelua ei ole laadittu kyläkoulujen puolesta. Tätä työryhmän jäsenet kommentoivat. Marisa Ahonen kertoi, että Osikonmäen koulun sijainti on sekä hyvä että huono asia. Hän piti Osikonmäen koulua helpoimmin lakkautettavana. Säteri kertoi, että ei voi kommentoida puolueellisuutta kuin omalta osaltaan. Hän kertoi tilastojen luomasta ennakkoasetelmasta, jonka perusteella tietoja on kerätty. Hän kertoi myös sivistyslautakunnan kehuneen kouluverkkotyöryhmän työn perusteellisuutta. Lappalainen vahvisti, että työ on tehty hyvin. Häyrinen kertoi vielä työryhmän saamista tiedoista sekä tehtävänannosta, josta Putkonen nosti esiin asian, että positiivisia asioita kyläkoulujen puolesta ei ole esitetty. Leppäniemi halusi tarkennuksen työryhmältä, onko koikuntakorvaus korvamerkittyä ts. määrätty käytettäväksi vain koulutukseen. Tähän Häyrinen vastasi kotikuntakorvauksen menevän kunnan hallinnoimalle tilille. Leppäniemi pyysi tarkennusta, oliko rahoja käytetty muiden toimialojen toiminnan kattamiseksi, johon Häyrinen vastasi, että 1990 luvun puolessa välissä oli tehty uudistus, jonka mukaan rahat menevät kunnan hallinnoimalle tilille. Leppäniemi kysyi vielä, oliko rahoilla katettu muita toimialoja. hän myös kysyi, minne kunnassa on rakennettu. Lappalainen kertoi, että rakentaminen on painottunut haja-asutusalueelle. Leppäniemi halusi myös tietää, miten ihmisiä saadaan muuttamaan Rantasalmen kunnan alueelle. Hän kertoi myös omista kokemuksistaan Rantasalmen kouluista. Hän korosti kyläkoulujen

3 oppilaiden hyviä käytöstapoja, kuten tervehtimistä tai ovien avaamista, jota Rantasalossa ei tapahdu niin paljoa. Muona muistutti, että Rantasalmen kunta on tehnyt ylijäämäistä tulosta, johon Leppäniemi lisäsi, että sivistystoimi on tehnyt säästöjä, ja että muiden toimialojen olisi aika antaa rahaa sivistykselle. Raimo Pulkkinen käytti puheenvuoron, jossa hän alleviivasi omaa kokemustaan luottamustehtävissä. Hän kertoi, että lakkauttamispuheet kulkevat kymmenen vuoden sykleissä. Hän kertasi myös, että edelliset lakkauttamispuheet olivat kaatuneet lisärakentamisen tarpeeseen. Hän muistutti myös, että Osikonmäen kouluun on panostettu, ja että kyläkouluissa ei ole hometta. Hän myös ehdotti, että kaikkia kyläkouluja ei tarvitsisi lakkauttaa samanaikaisesti. Tähän Häyrinen vastasi tarkentamalla talouslukemia. Lappalainen kertoi myös esimerkin Voinsalmen ja Kolkontaipaleen koulujen lakkauttamisesta, jolla oltiin saatu sivistystoimelle 7% säästö. Hän kertoi, että järkevillä toimilla saadaan aikaan euron säästö. Kämäräinen vaati, että koulutuksesta säästämisen on loputtava heti. Hän kertoi esimerkin vaa asta, jossa toisella puolella on rahapussi, ja toisella taas pieni oppilas. Hän myös kosti, että todellisia säästöjä ei oltu julkistettu. Säteri vastasi tähän, että jos aikaisempia lakkautuksia ei olisi tehty, olisi kunnan talous todella huonolla tolalla. Liisa Kämäräinen kertoi olleensa aikaisempia lakkautuksia vastaan. Hän myös lisäsi, että hyvään opetukseen tarvitaan kolmeopettajainen koulu. Hän kertoi myös, että Kolkontaipaleen ennen aktiivinen kylätoimikunta oli hiljentynyt koulun lakkauttamisen jälkeen. Hän ei myöskään näe kuljetuksissa mitään järkeä, vaan pitää tätä päätöstä tunnepäätöksenä. Hän totesi myös tosiasian: Rantasalmella aloittaa koulutaipaleen v yhteensä 22 ekaluokkalaista. Tiainen kertoi omasta toiminnastaan oman lapsensa kanssa. Hän ei voisi sanoa pojalleen, että kyläkoulujen lakkauttaminen parantaisi pojan elämänlaatua. Hän myös tiedusteli tuloksetta, miten Rantasalmen asukasluku olisi kehittynyt, jos Tiemassaaren koulu olisi säilytetty. Hän korosti myös sitä, että kunnan lapsiin ja nuoriin panostaminen olisi kunnan arvoratkaisu. Leppäniemi muistutti myös, millaisia signaaleja kunta antaa, jos kyläkouluja lakkautetaan. Hän ei pidä suuria yksiköitä tarpeeksi vetovoimaisina. Pienet yksiköt ovat tulevaisuutta ja ne lisäävät kunnan vetovoimaa. Putkonen näki ristiriitaisena sen, että Rantasalmen kuntaa markkinoidaan, mutta samalla kyläkoulut lakkautetaan. Hän on sitä mieltä, että kyläkouluja olisi pidettävä pystyssä vaikkapa väkisin. Näin tulevaisuus ei näyttäisi niin pahalta. Tähän Lappalainen vastasi, että raha ei ole pääasia. Tiainen korosti sitä, että tässä tilanteessa kunnan arvot punnitaan, eli mikä on tärkeää. Säteri muistutti siitä, että tämä tapahtuisi vasta Hän herätti kysymyksen, ehtiikö tähän mennessä jotain tapahtua. Yleisö reagoi kuitenkin Säterin kysymyksen esittämiseen epäillen, että hän ei itsekään uskonut muutokseen. Lappalainen kommentoi lakkaututeista kouluista, hän ei nähnyt hyvänä kyläläisten vastakkainasettelua, jota on tapahtunut Tuusmäen ja Kolkontaipaleen kylien välillä Kolkontaipaleen koulun lakkautetuttua. Leppäniemi ei olisi tullut kuulemistilaisuuteen, jos hän ei olisi uskonut, että tilanne paranee. Jos itse ei uskota, niin muutosta ei tapahdu. Hänen mukaansa jotain on tehtävä. Muona pyysi kirjallisen vastineen palautuspäivää myöhemmäksi, jonka Lappalainen näki mahdolliseksi. Häyrinen totesi, että uusi palautuspäivä olisi voitu sopia heti.

4 Pulkkinen tiedusteli, mistä tällainen esitys lähti liikkeelle, johon Lappalainen vastasi, että hyvät opettajat yritetään pitää kunnan palveluksessa. Tiainen tiedusteli, olisiko valtuuston käsittely mahdollista siirtää maaliskuun 2011 kokoukseen. Säteri kertoi ehdotuksen saaneen alkunsa talousarviota 2010 laadittaessa. Reino Häkkinen tiedusteli yleisöltä, kannattaako asioista tapella verissä päin. Hän myös kertoi näkemyksensä, jonka mukaan äärikoulujen olisi säilyttävä. Hän myös näki sen, että kunta tarvitsee lapsia, mutta niitä ei saada, koska kunnan työpaikkatilanne on huono. Työpaikkoja olisi synnytettävä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Lappalainen palasi kirjallisen vastineen palautuspäivämäärään, ja ehdotti tammikuun loppua 2011, johon Säteri vastasi, että päivämäärä kannattaa sopia viimeisen tiedotustilaisuuden ( ) jälkeen. Häyrinen totesi, että ei ole realistinen palautuspäivä. Häyrinen jatkoi myös, että koulujen rahoitus on mennyt huonommaksi jo vuosien ajan. Hän on puhunut edustajille, miten rahaa pitäisi kouluille antaa. Perusopetuksen rahaa pitäisi lisätä, ja ottaa tämä raha jatkuvasti lisääntyneistä erikseen haettavista hankerahoista. Myös pienten koulujen korotus oli poistettu kolme vuotta aikaisemmin. Häkkinen totesi, että vanhoilta sekä lapsilta vähennetään aina rahoitusta. Muona tiedusteli, olisiko kunta voinut rahoittaa kyläkouluja, johon Lappalainen vastasi, että isossa koulussa opetus on halvempaa. Hän myös kertoi, että Rantasalmi tarjoaa parempaa kuljetuspalvelua, mitä laki vaatii. Tiainen tiedusteli työryhmältä, onko 2015 ensimmäinen vuosi, jolloin kaikki oppilaat mahtuisivat Rantasalon kouluun. Tähän Häyrinen vastasi, että oppilaat voisivat mahtua sinne aikaisemminkin ja että asiasta oli keskusteltu koulunjohtajien kanssa. Tiainen jatkoi myös tiedustellen paikalla olevilta opettajilta, onko Rantasalo hyvä työyksikkö. Tähän allekirjoittanut vastasi, ettei tuollaiseen kysymykseen voi vastata. Leppäniemi kertoi omista kokemuksistaan Rantasalmen kouluissa. Hän kertoi, että pieni luokka on helpompi hallita. Lappalainen kertoi yhdysluokan opettamisen olevan haasteellisempaa. Leppäniemi tiedusteli, lähdetäänkö nöyrästi toteuttamaan oppilasennustetta, johon Tiainen jatkoi, että tällainen esitys olisi haaste myös urheilutoiminnalle. Isot yksiköt eivät tuota urheilijoita. Hän korosti myös kyläkoulujen yhteishenkeä. Häkkinen olisi toivonut lukuvuotena koulunsa aloittavien lapsien vanhempia paikalle. Lappalainen kertoi keskustelustaan Etelä-Savon radion toimittajan kanssa, joka oli myös kertonut mielipiteensä, että 22 oppilasta ei ole riittävästi useaan kouluun. Jukka Silvennoinen tiedusteli, kuinka paljon lakkautuksilla saavutetaan säästöjä, johon lappalainen vastasi, että seitsemän opettajan palkan verran, eli euroa. Häyrinen kertoi sivistystoimen budjetin olevan noin 4 miljoonaa euroa. Tähän Silvennoinen jatkoi kyseenalaistamalla säästöjen arvon. Muona kertoi myös tutkimuksesta, jonka mukaan kulut ovat lakkauttamisen jälkeen kasvaneet. Leppäniemi totesi, että säästöt ovat vain pieni summa. Hän lisäsi, että säästöjä ei kerry niin paljoa, jos oppilaita siirtyy Kallislahden kouluun. Putkonen tiedusteli, onko kotikuntakorvauksella merkitystä JJR kuntien sisällä, johon Häyrinen vastasi, että kunnat ovat itsenäisiä, eli merkitystä on. Silvennoinen tiedusteli myös ympäristökuntien tilannetta. Häyrinen kertoi, että Rantasalmi on viimeinen JJR kunta, jossa kouluverkkoselvitys on tehty. Hän kertoi myös Juvan sekä Joroisten tilanteen. Tähän Silvennoinen vastasi, että kyläkoulujen säilyttäminen Rantasalmella olisi markkinaetu. Lappalainen

5 tiedusteli Silvennoiselta, onko hänelle haitta, että hän joutuu kuljettamaan lapsensa itse Osikonmäen kouluun. Hän kertoi sen, että kunta tarjoaisi aseman seudun koululaisille ilmaisen kyydin Rantasalon kouluun. Silvennoinen ei pitänyt kuljettamista ongelmana. Häkkinen kertoi, että lasten kouluttamiseen tarvitaan muutakin kuin koulu. Kasvattajina on myös koti sekä ympäristö. Pohjolainen kertoi, että Osikonmäen kouluun on tullut Rantasalon koulun oppilaita, koska vanhemmat ovat halunneet lapsensa pienempään kouluun. Turunen vahvisti tämän. Putkonen totesi, että isossa koulussa häiriöt ovat yleisempiä ja lisäävät kuluja. Lappalainen kertoi Rantasalmen koulunkäyntiavustajatilanteen olevan erinomainen. Leppäniemi palasi maakuntaradion toimittajan kommenttiin, ja vertasi sitä Itä-Savo lehden aikaansaamaan kuvaan Savonrannasta. Lappalainen totesi, että lukuja on vaikea muuttaa, ja kertoi Rantasalmen kuolleisuudesta, johon Leppäniemi vastasi, että pimeydestä on astuttava valoon, ja asialle on tehtävä jotain. Lappalainen korosti työpaikkojen merkitystä. Työryhmän jäsenet kiittivät lopuksi vielä yleisöä mukavasta sekä rakentavasta keskustelusta. Lappalainen kertoi vielä, että koulu saa päättää, millaisen vastineen laatii, ja kertoi myös, että palautuspäivä tullaan ilmoittamaan jälkeen. Lappalainen muistutti lopuksi vielä, että yhdessä kehitetään Rantasalmea. Vakuudeksi, Tilaisuuden sihteeri, Osikonmäen koulun johtaja Henri Paunonen