KEMIÖNSAAREN KUNTA. Ekniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Työ: E Turku, ,

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KUNTA Ekniemen asemakaava ja asemakaavan muutos Työ: E23217 Turku, , AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 2 KEMIÖNSAAREN KUNTA EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee hyväksytyn Ekniemen asemakaavan kortteleita , erityis-, virkistys-, katu- ja liikennealueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit , erityis-, virkistys-, venevalkama- ja katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavan muutos koskee käytännössä koko Ekniemen asemakaavan aluetta. Uutta asemakaavaa laaditaan vain alueelta maantielle ulottuvan katualueen osalta, Alue sijaitsee Sauvo-Kemiö-tien varressa Kemiönsaaren pohjoisrannalla Rungonsalmen sillan tuntumassa. Matkaa Kemiön keskustaan on 10 km. Oheiseen karttaan alue on rajattu punaisella kartan luoteisosaan. 1.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus (ent. seutukaavoitus) Maakuntakaavana voimassa olevassa seutukaavassa alue on osoitettu virkistysalueena VI Valmisteilla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa V 826-merkinnällä on osoitettu alueella oleva entinen leirintäalue. Lisäksi alueelle on osoitettu venesatama entisen lossirannan kohdalle. Yleiskaavoitus Alueella on voimassa RArakennuspaikkojen osalta Kemiön rantaosayleiskaava ja muulla alueella rantaosayleiskaavan muutos, jonka Kemiön kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna Pääosa alueesta on osoitettu kyläalueena (AT). Osa rannassa olevista rakennuspaikoista on lomarakennuspaikkoja (RA).

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 Asemakaavoitus Alueen asemakaava, jota nyt muutetaan, on kunnanvaltuuston hyväksymä. Siinä alueelle on osoitettu 59 AO-rakennuspaikkaa, kaksi AL-rakennuspaikkaa, matkailupalvelujen alue (RM), neljä venevalkamaa ja lähivirkistysaluetta. Liite 1: Poistuva asemakaava 1.3 Nykyinen rakennuskanta Alueella on yhdeksän loma-asuntoa omilla rakennuspaikoillaan sekä käytöstä poistetun leirintäalueen rakennuksia. Tuija Matikainen inventoi alueen vanhan rakennuskannan vuonna 1996 Turun maakuntamuseon ja Kemiön kunnan toimeksiannosta. Kaava-alueelta inventoitiin kolme kohdetta: Kohde nro 2: Koivula 3:27 Tila on vanha kylän yhteinen laituripaikka. Alueella on asuinrakennus ja vuokramökki 1800-luvulta sekä asuinrakennus 1900-luvun alusta. Rakennukset todettiin inventoinnissa hyväkuntoisiksi ja alkuperäisessä asussaan oleviksi. Niillä todettiin olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Kohde nro 3: Koivuranta 3:37 Kesäasunto, joka on rakennettu Rakennusta on uusittu mm. ulkovuorauksella. Inventoinnissa todettiin maisemallinen arvo. Kohde nro 12: Rauhala 3:36 Asuinrakennus ja karjasuoja 1910-luvulta. Rakennukset ovat olleet käyttämättä noin vuodesta 1970 ja niitä on tuhottu ilkivaltaisesti. Rakennuksilla todettiin inventoinnissa olevan rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Rakennukset ovat nykyisin käytännössä raunioita eikä niillä ole teknisen kunnon perusteella mitään arvoja. Rakennusten eteläpuolella on voimakkaasti rehevöitynyt vanha puutarha, jossa on mm. huomattava määrä omenapuita. 1.4 Alueen ympäristöominaisuudet Kaava-alueen itäinen puolisko on rakentamaton kalliomäkialue. Mäki laskee jyrkästi rantaan. Mäen noin 52 metrin korkeudella oleva laki on vasta kaava-alueen eteläpuolella, joten kaava-alueen itäpuolisko on rinteessä. Rannan rinteessä on täysikasvuista, melko tiheää kuusimetsää. Alue, jolle korttelit on kaavoitettu, on harvennettua kuusimetsää. Mäen lakialueen valtapuulaji on mänty. Lakialueella on avokalliopaljastumia. Kaava-alueen keskiosan ranta-alueella on loma-asuntoja sekä käytöstä poistettu leirintäalue. Takamaalle on rakennettu aikaisemman asemakaavan mukaisia katuja runkovaiheeseen asti. Alueen länsipään mäkeä ei ole rakennettu. Alue on harvennushakattu.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 Alueen poikki on kulkenut ennen Sauvon ja Kemiön välinen maantie. Lossi tuli Rungonsalmen yli rantaan jonkin verran leirintäalueen länsipuolella. Entinen maantie on edelleen olemassa, mutta se on varsiltaan metsittynyt. 1.5 Maanomistus, asuminen Suurin osa rakentamattomasta alueesta sekä entisen leirintäalueen alue on kunnan omistuksessa. Rakennetut rakennuspaikat ovat yksityisomistuksessa. Alueella ei ole vakituisia asukkaita. 1.6 Liikenne Alueen itäpuolella kulkee seututie 181 Tarvasjoki-Kemiö, joka yhdistää alueen 10 km päässä olevaan Kemiön keskustaan. Matkaa Sauvon keskustaan on 16,5 km ja valtatie 1:lle 26 km. Kaava-alueen läntinen osa liittyy maantieverkkoon alueen eteläpuolella tielle, joka on yhdystie Helgebodan-Eknäsin pt. Suurin osa alueen kaduista on rakennettu runkovaiheeseen asti aikaisemman asemakaavan mukaisesti. Katuja ei ole päällystetty eikä valaistu. Kokonaan rakentamatta on alueen itäosan mäkialueella kulkeva katu, joka liittyy asemakaavan mukaan seututiehen 181 (Sauvo- Kemiö -tie). Rakentamatta on myös läntisimmän osan Kuhatie ja Kuhapolku. 1.7 Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta 1:2000 on laadittu vuonna Kaavamuutoksen yhteydessä karttaa on laajennettu alueelle johtavan tien osalta ja päivitetty kiinteistörajojen osalta, koska alueella on tehty vesijätön lunastustoimitus. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Lähtökohtaiset tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteita ovat: - rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden tarkistaminen niin, että yli 3000 m 2 :n rakennuspaikoilta poistetaan mahdollisuus rakentaa kaksi kaksiasuntoista asuinrakennusta ja niin, että kaikkien rakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeus määritellään kerrosalaneliömetreinä eikä tehokkuusluvulla, kuten muutettavassa kaavassa - katualueiden tarkistaminen niin, että alueen pitkittäinen katuvaraus poistetaan erittäin jyrkän mäen takia - kadun ulottaminen alueelta maantielle asti - entisen leirintäalueen osoittaminen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi - yhden käytännössä kuivalla maalla olevan venevalkaman muuttaminen veneiden talvisäilytysalueeksi - alueella on tehty vesijätön lunastustoimitus ja kaavamuutoksella tarkistetaan aluevaraukset uuden rantaviivan mukaisesti - jätevedenpuhdistamon aluevarauksen siirtäminen vähemmän haittoja aiheuttavaan paikkaan 2.2 Vaihtoehdot Erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita, vaan kyseessä on lähinnä tarkistustyö. Kaavamuutoksen laadinnan aikana tutkitaan erilaisia ratkaisuja moneen yksityiskohtaan.

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 3. YHTEENVETO PERUSSELVITYKSISTÄ 3.1 Luonto Alueen aiemman asemakaavoituksen yhteydessä on alueesta tehty luontoselvitys. Alueella ei ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka asemakaavalla tulisi todeta. 3.2 Vanha rakennuskanta, muinaisjäännökset Alueen vanha rakennuskanta on inventoitu. Alueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. 4. KAAVARATKAISU 4.1 Keskeinen sisältö ja perusteet Asemakaavan muutoksella on aiempaa asemakaavaa tarkistettu työlle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen myötä alueen rakennusoikeuden kokonaismäärä vähenee huomattavasti. Toisaalta aiemman kaavan mukaisesti alueelle ei todennäköisesti olisi rakennettukaan. Kaava-aluetta laajennetaan osoittamalla katuyhteys maantielle etelän puolelle. 4.2 Mielipiteiden huomioiminen (täydentyy myöhemmin) 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueeksi (AO) on osoitettu 37 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen keskikoko on 3524 m 2. AO-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, enintään kaksi talousrakennusta, joiden kerrosala on yhteensä enintään 70 k-m 2 ja yhden enintään 30 k-m 2 :n saunarakennuksen. Rakennusten kerrosala rakennuspaikalla saa olla yhteensä enintään 400 k-m 2. Asuinrakennukseen saa rakentaa enintään 70 k-m 2 :n sivuasunnon. Asuinrakennuksen yhteyteen rakennettavan toimisto- tai työtilan osuus rakennuksen kerrosalasta saa olla enintään 30 %. Asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) on osoitettu 24 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen keskikoko on 3319 m 2. AP-rakennuspaikalle saa rakentaa - joko kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja enintään kaksi talousrakennusta, joiden kerrosala on enintään 70 k-m 2 - tai yhden asuinrakennuksen, enintään kaksi talousrakennusta, joiden kerrosala on yhteensä enintään 70 k-m 2 :n ja yhden enintään 30 k-m 2 :n saunarakennuksen. Rakennusten kerrosala rakennuspaikalla saa olla yhteensä enintään 500 k-m 2. Asuinrakennuksen yhteyteen rakennettavan toimisto- tai työtilan osuus rakennuksen kerrosalasta saa olla enintään 30 %. Asumista palvelevan yhteiskäyttöisenä korttelialueena (AH) on osoitettu pieni 920 m 2 alue koillisrannalla. Alueelle saa rakentaa asuntoalueen omaan tarpeeseen 50 k-m 2 saunarakennuksen. Kortteleita, joiden yhteiskäyttöön AH-alue on tarkoitettu, ei ole määrätty kaavalla, jotta toteutusvaiheessa ei ole rajoituksia. Asemakaavan muutoksella koko alueen AO- ja AP-alueiden rakennusoikeus vähenee yhteensä peräti k-m 2 :llä, koska aikaisemmassa kaavassa rakennusoikeus perustui suu-

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 rillakin rakennuspaikoilla tehokkuuslukuun e=0,20. A-alueiden rakennusoikeus kaavamuutoksen jälkeen on k-m 2. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL) on osoitettu entisen leirintäalueen (Kemiö Camping) alue. 1,85 hehtaarin laajuinen alue on aiemmassa asemakaavassa matkailupalvelujen aluetta (RM). YL-alue on tarkoitettu virkistyspalveluja varten. Alueelle saa rakentaa virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia, kokoontumistiloja, enintään kaksi saunarakennusta kokoontumistiloineen, varastorakennuksia sekä alueen huoltoa, hoitoa ja vartiointia palvelevan asuinrakennuksen. Alueelle saa sijoittaa virkistystoimintaa palvelevia rakenteita ja laitteita. Alueen enimmäisrakennusoikeus on 1200 k-m Liikenne Alueen itäosaan kuljetaan suoraan Kemiön-Sauvon väliseltä seututieltä 181. Liittymän paikka on sama kuin aiemmassa asemakaavassa. Alueen länsiosaan kuljetaan yhdystieltä Itä- ja länsiosan välinen katuyhteys on poistettu jyrkän rinteen takia. Välillä on kuitenkin kevyen liikenteen yhteys. Katuja kaava-alueella on yhteensä noin 2450 metriä. Katualueiden yhteispinta-ala on 3,40 ha. YL- ja VL-alueiden käyttöä palvelemaan on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP) niiden väliin. Venevalkamia (LV) on osoitettu kaksi lähinnä alueen asukkaiden käyttöön. LV-1 - merkinnällä osoitetulle venevalkama-alueelle saa rakentaa saunan. Veneiden talvisäilytysalue (LVV) on osoitettu alueen lounaisosaan. Alueelta ei ole yhteyttä rantaan, joten veneiden kuljetus hoidetaan maitse. Alueen pinta-ala on 0,28 ha. 4.5 Suojelu Kappaleessa 1.4 esitellyistä inventoiduista kohteista Koivulan tilan entinen asuinrakennus YL-alueella on osoitettu sr 7 -merkinnällä säilytettäviksi rakennuksiksi. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa suoritettavien muutos- ja korjaustöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja rakennuksen pihapiirissä tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä maisemakuvallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee Varsinais-Suomen maakuntamuseolle varata hyvissä ajoin tilaisuus lausunnon antamiseen. Aiemmin tehdyn luontoselvityksen mukaan korttelin 712 kaakkoisreunassa rakennuspaikkojen 10 ja 11 eteläreunassa on uhanalaisen palosirkan elinpiiri. Ko. alue on entistä, paikoin umpeen kasvanutta maatilan puutarha-aluetta, jolla kasvaa mm. villiintyneitä omenapuita. Entinen ranta on ruoikkoa ja kosteikkoa. Tällainen alue ei ole tyypillistä palosirkalle, joka on kuivien maiden ja lämpimien alueiden laji. Luontoselvityksen mukaista aluetta ei ole tällä perusteella huomioitu kaavakartalla.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Virkistysalueet Alueen keskelle on osoitettu pelikenttää varten urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Sen pinta-ala on 0,39 ha. Lähivirkistysalueita (VL) on yhteensä 13,36 ha. Uimaranta-alue (VV) on osoitettu YL-alueen rantaan. VU-, VL- ja VV-alueiden yhteispinta-ala 13,87 ha on yli 33 % koko alueen pintaalasta. 4.7 Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueena (M) on osoitettu pienet alueet maantien varresta. Ne toimivat kaavan mukaisina liittymän näkemäalueina (nä), joilla on tärkeä merkitys liikenneturvallisuuden kannalta. Maa- ja metsätalousalueena (M-1) on osoitettu ruoikko- ja kaislikkoalue, jolle saa rakentaa veneväyliä. Niiden rakentaminen saattaa edellyttää ympäristölupaa. Maa- ja metsätalousalueena, jolla ympäristöarvoja (MY) -merkinnällä on osoitettu ruoikkoalue alueen lounaisosassa. Alue on maatumassa ja sillä kasvaa jo puustoakin. 4.8 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle rakennetaan kunnallistekninen verkosto. Kaava-alueen reunaan on varattu ET-alue jätevedenpuhdistamoa varten. Toinen toteuttamisvaihtoehto on, että alueen jätevedet johdetaan Kemiön keskustaan. Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu alustava kunnallistekniikan yleissuunnitelma. 4.9 Muut kaavamerkinnät Kaavamerkinnät on selitetty kaavakartan yhteydessä. Tavanomaisesta poikkeavia kaavamerkintöjä ei ole käytetty. 5. KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN 5.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Laadittu kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon - toteutuessaan kaava osaltaan edesauttaa kunnan sekä naapurikunnan Sauvon peruspalvelujen säilymistä - luonnonmaisema sekä kulttuurimaisema ja -ympäristö säilyvät riittävästi Uuden asuntoalueen muodostuminen tähän kohtaan ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteen osalta. Tämä on kuitenkin perusteltu ja ratkaistu jo rantayleiskaavoituksen ja aiemman asemakaavan laadinnan aikana. Alue sijaitsee hyvien yhteyksien varrella ja on maastoltaan ja maisemiltaan varsin vetovoimainen.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Kaavan suhde maakuntakaavaan ja rantayleiskaavaan Maakuntakaavan virkistysaluevarausta on rantayleiskaavalla tarkistettu niin, että alueelle on osoitettu kyläaluevaraus. Aiempi asemakaava ja tämä muutos tarkentavat rantayleiskaavaa. 5.3 Kaavan suhde muihin detaljikaava-alueisiin Ekniemen alueen lähellä ei ole muita asemakaava-alueita eikä ranta-asemakaava-alueita. 5.4 Kaavan suhde kunnan muuhun suunnitteluun Kaava-alueen rakentaminen vaikuttaa mahdollisesti päivähoitopaikkojen tarpeeseen sekä oppilasmäärän lisääntymiseen sekä koulukuljetuksiin. Nämä edellyttävät suunnittelua kunnan koulu- ja sosiaalitoimessa. Alueen sisäinen kunnallistekniikka sekä jäteveden puhdistus tai siirtoviemäri tulee suunnitella. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Yleistä Aikaisempi kaava on hyväksytty vain kolme vuotta sitten. Sen laadinnan yhteydessä alueen rakentamisen vaikutukset on arvioitu. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja asukaslukuun Ekniemen alue on oma kokonaisuutensa erillään muusta taajamarakenteesta. Alueesta muodostuu erillinen kylä, joka kuitenkaan ei ole perinteinen maaseutukylä vaan asemakaavoitettu asuntoalue. Alueelle sijoittuu noin asukasta, kun asuntokunnan keskikokona pidetään 2,7-3 asukasta ja kun alue on kokonaisuudessaan rakennettu. Varsinais-Suomen väestön ikäjakaumassa on alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä 15 %. Voidaan olettaa, että kaava-alueelle sijoittuvista asukkaista alle 14-vuotiaiden osuus on keskiarvoa pienempi, noin %. Näin ollen päivähoitoikäisiä alueelle sijoittuu noin kahdeksan ja kouluikäisiä noin Vaikutukset luontoon ja maisemaan Länsiosan rannoista suuri osa on jo rakennettu, joten olennaista muutosta rantamaisemaan ei tule. Aivan lounaisimman osan rakentaminen näkyy jonkin verran merimaisemassa. Itäosan uusi rakentamisalue sijaitsee puustoisen jyrkän rinteen yläpuolella, joten alue ei näy selvästi merelle. Rakennuspaikoilta sen sijaan avautuu hienot maisemat merelle etäämmälle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Tavanomaista metsätalousmetsää otetaan rakentamisen piiriin. 6.4 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Olennaisin vaikutus liikenteeseen on uusi liittymä Kemiön-Sauvon väliselle tielle. Liittymä tulee suunnitella erityisen tarkoin huomioiden näkemäalueet sekä pääsuunnassa että liittyvän liikenteen osalta. Pääsuunnan kääntymiskaistat parantaisivat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Veneliikennettä alueen toteutuminen tulee lisäämään jonkin verran. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on taloudellisesti suuri hanke. 6.5 Vaikutukset palveluihin Alueen toteutuminen lisää Kemiön keskustan ja Sauvon keskustan palvelujen kysyntää. Kaava-alueen rakentaminen vaikuttaa mahdollisesti päivähoitopaikkojen tarpeeseen sekä oppilasmäärän lisääntymiseen sekä koulukuljetuksiin.

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 7. KAAVAN TOTEUTUS 7.1 Ajoitus Alueen rakentaminen ajoittunee usealle vuodelle. 7.2 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Alueelle voidaan laatia rakentamistapaohjeet. Kunnallistekniikan ja muun tekniikan (sähkö, tietoliikenne) toteuttamiseksi tarvitaan yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat. 8. SUUNNITTELUN VAIHEET 8.1 Aloitus - kaavamuutoksen laadinta aloitettiin syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui ja neuvottelujen jälkeen sitä tarkistettiin kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon..2010, asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi ja pyysi siitä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunnot (arviolta toukokuussa 2010) 8.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui (arviolta syyskuussa 2010) - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ja kaavasta pyydettiin tarvittavat lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta (arviolta syys-lokakuussa 2010) - lausuntonsa antoivat 8.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä ( ) (arviolta marraskuussa 2010) - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ( ) (arviolta marras-joulukuussa 2010) Turku, , tark AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL YKS-121

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 10 LIITTEET: 1. Poistuva asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Seurantalomake

11