Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki
|
|
- Maija-Liisa Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Puheenjohtajana Esa Erkamo (Luke) ja sihteerinä Jouni Tulonen (Luke) Läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi: Tapio Hakaste (MMM), Jorma Kirjavainen (Pohjois-Savon Ely, Hämeenlinna), Ville Kivisalmi (Helsingin Akvaarioseura), Maiju Lehtiniemi (Syke), Niina Tuuri (Kalatalouden Keskusliitto), Lauri Urho (Luke), Anne-Mari Ventelä (Pyhäjärvi-instituutti) sekä etäyhteydellä Mirja Heikkinen (Pohjois-Pohjanmaan Ely, Oulu) ja Seppo Reponen (Pohjois-Savon Ely, Mikkeli). Puheenjohtaja alusti aiheesta: Täpläravun tulevaisuus Suomessa/Kansallinen rapustrategia Yhteenveto työpajan keskusteluista on esityksen lopussa 1 Esa Erkamo
2 Täpläravun tulevaisuus Suomessa Alustus työpajakeskustelulle vieraslajien hallinnan teemapäivänä Suomen Ympäristökeskuksessa Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus
3 Täpläravun tulevaisuus Suomessa määritellään pitkälti Kansallisen rapustrategian päivityksen yhteydessä Uuden kalastuslain ja -asetuksen edellyttämät päivitykset Eu:n vieraslajiasetuksen ( täplärapu haitallisten vieraslajien luetteloon) ja kansallisen vieraslajilainsäädännön edellyttämät muutokset. Seurantatietojen (täplärapuesiintymät, saaliskehitys, rapuruton esiintyminen) päivitykset. Päivitetty rapustrategia toimii EU:n edellyttämänä täplärapukantojen hallintasuunnitelmana. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 3 teemapäivä, SYKE
4 Kansallinen rapustrategia 2013 (2016)-2022 Rapustrategian päivityksessä jokiravun suojelu- ja hoitoalueet pidetään 2013 määritellyn mukaisina strategian mukaan täplärapujen istutus oli mahdollista. Nyt täplärapuistutukset on kielletty. Myös täplärapujen viljely kiellettiin EU:n asetuksella. Luvattomien istutusten ehkäiseminen ja täplärapukantojen hallinta ovat avainasemassa. Olemassa olevia täplärapukantoja hyödynnetään tehokkaasti. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 4 teemapäivä, SYKE
5 Täplärapukantojen hallintatoimien arviointi ja niiden priorisointi tehdään rapustrategian seurantaryhmässä Täplärapujen hyöty- ja haittavaikutukset Täplärapujen ja rapuruton leviämisriskien arviointi Leviämisen ehkäisemisen ja täplärapujen hävittämisen menetelmien arviointi toimenpiteiden kohdentaminen alueellisesti ja niiden priorisointi Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 5 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa
6 Täpläravun tuotantopotentiaali on arvioitu suureksi Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 6 teemapäivä, SYKE. Kuva Markku Pursiainen
7 Täplärapukantojen hallinta hyödyntämiselle kyllä, levittämiselle jyrkkä ei. Hyötyinä ravustuksesta ja rapusaaliista seuraavat virkistys ja taloudellinen arvo. Täpläravut voivat myös ehkäistä vesien rehevöitymistä. Haittana on etenkin jokirapukantojen vaarantuminen täpläravun kantaman rapuruton vuoksi. Täplärapukannoista voi olla myös haittaa pohjaverkkokalastukselle. Tiheinä kantoina täpläravut yksipuolistavat pohjaeläin ja yhteisöjä syömällä hitaasti liikkuvat lajit ja lajiryhmät vähiin. On tärkeää pystyä pitämään joki- ja täplärapualueet etäällä toisistaan! Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, Vieraslajien hallinnan 7 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa
8 Strategisia ongelmia 1. Strategia ei toteudu hallinnollisin määräyksin 2. EU-lähtöisillä määräyksillä koetaan olevan erityisen heikko oikeutus ( käyrät kurkut ym.) 3. Kuinka strategia saadaan yleisti tunnetuksi? Mikä on riittävä määrä tiedotusta? 4. Kuinka kansa saadaan toimimaan strategian mukaisesti? Yksikin ahkera ämpärimies pystyy sabotoimaan paljon. 5. Leviämisen (istutusten) estäminen on A ja O, mutta voidaanko tehdä mitään, jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan? 6. Mistä rahat täplärapujen hävittämiseen tai vähentämiseen? Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 8 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa
9 Strategiaryhmän ehdotuksia täplärapukantojen hallitsemiseksi 1. Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään kestävästi. 2. Täplärapujen leviämistä uusille alueille ja uusiin vesiin pyritään estämään mm. levittämiskiellon, tehokkaan pyynnin, valistuksen ja vedenomistajien sitouttamisen avulla. 3. Kalatalousalueiden tulee yhteistyössä ELY-keskusten kanssa laatia vesialueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joihin sisällytetään ohjeistus täpläravun leviämisen rajoittamiseksi. 4. Jokiravun suoja-alueilla sijaitsevien täplärapuesiintymien tilaa sekä mahdollisia uusia esiintymiä seurataan ja niiden leviämistä rajoitetaan tai kanta hävitetään mahdollisuuksien mukaan. 5. Selvitetään täplärapujen vesistä hävittämisen mahdollisuuksia ja menetelmiä. 6. Selvitetään ja edistetään mahdollisuuksia täplärapujen elävänä kuljettamisen vähentämiseksi. 7. Tiedotetaan akvaarioharrastajille uusista säädöksistä ja vieraslajien potentiaalisista vaaroista. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 9 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa
10 Ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja? Ongelmallista: Riittävä tiedotus Riittävä rahoitus Riittävä yksimielisyys Toimien riittävä nopeus Mahdollisuuksia? Kansalaisjärjestöjen osallistuminen EU-tasoinen toimenpiderahoitus Joukkorahoitus Kehittyvät avoimet tietojärjestelmät Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 10 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa
11 Tiivistelmä keskustelusta, sivu 1/4 Nyt tehtävä strategian uudistaminen johtuu osin vieraslajiasetuksesta ja -laista, mutta toisaalta jo rapustrategiassa (2013) sovittiin muutenkin tehtävästä puolivälitarkastelusta vuonna Strategia 2013:n pääperiaate ja linjaukset ovat edelleen ok. Lisäykset ja muutokset ovat lähinnä täplärapua koskevia lisärajoituksia. Keskeinen ajatus nyt tehtävässä strategiatyössä on muuttaa alkuperäistä vuoden 2013 strategiaa mahdollisimman vähän ja vain täplärapua koskevilta osilta. Keskeisenä tavoitteena on suojella jokirapua hyödynnettävinä kantoina. Jokirapu säilyy parhaiten kun sillä on myös taloudellista arvoa. Vuonna 2006 täpläravun saaliin arvioitiin kasvavan vuoteen 2030 mennessä kasvavan silloisissa täplärapuvesissä jopa 35 miljoonaan yksilöön vuodessa. Arvio on ehkä optimistinen - rapurutto, lisääntymisongelmat ym. huomioiden - mutta arvio kertoo sen, että täpläravulla on arvioitu olevan huomattavaa taloudellista merkitystä ja potentiaalia, mitä ei esim. lähes järvettömässä Keski- Euroopassa ymmärretä. Täplärapu ei ole pelkästään haittaeläin vaan myös hyödyllinen raputalouden kannalta, mm. Säkylän Pyhäjärvellä täplärapu on erittäin tärkeä paikallisille kalastajille ja pitää yllä myös muiden lajien ammattikalastusta. Uudistettu rapustrategia ( ) toimii myös komission edellyttämänä haitallisen vieraslajin hallintasuunnitelmana. Hallintasuunnitelmassa on tärkeää, että se toimii käytännössä, eli täplärapuja ei levitetä uusiin vesiin. Siksi nykytilanne on kartoitettava tarkoin, ettei myöhemmin paljastu vanhoja esiintymiä uusina, jolloin voidaan epäillä koko suunnitelman toimivuutta. Hallintatoimet eivät välttämättä ole pysyvä ratkaisu, mikäli suunnitelma ei toimi kuten halutaan (rajoita täpläravun leviämistä) komissio voi velvoittaa muuttamaan suunnitelmaa ja valitsemaan tehokkaampia toimia. 11 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo
12 Tiivistelmä keskustelusta, sivu 2/4 Ruotsissa on esitetty kieltoa kaupata ja kuljettaa täplärapuja elävänä, mutta tämän toteutumista pidettiin epätodennäköistä, ruotsalaisethan olivat mukana neuvottelemassa vieraslajiasetukseen muotoilua, joka sallii täplärapujen hyödyntämisen. Ruotsissa täpläraputaloudella on vielä paljon suurempi merkitys kuin Suomessa, joten Ruotsin rapujuhlia rakastava kansa kauppakieltoa tuskin sulattaa. Täplärapukantojen haitat konkretisoituvat rapuruton kautta. Täpläravun mukana kulkeva rapurutto aiheuttaa paljon enemmän ongelmia kuin itse rapu. Täplärapu tuotiin aikanaan korvaamaan ruton toistuvasti hävittämiä jokirapukantoja, koska ekolokero on niin samankaltainen jokiravun kanssa. Samassa paketissa saatiin täpläravulle ominainen rapuruttokanta Suomeen. Nyt on sekä luvallisin että luvattomin täplärapuistutuksin korvattu paitsi rapuruton tuhoamia jokirapukantoja, myös elinvoimaisia jokirapukantoja. Hallinnolliset määräykset harvoin toteutuvat itsestään. Vastuunanto paikallisille toimijoille nykyisessä rapustrategiassa näyttää toimineen hyvin (kalastusalueiden käyttö ja hoitosuunnitelmat). Näin on sitoutettu vedenomistajat strategian toteutukseen. Tiedottaminen on strategian toteuttamiseksi edelleenkin erityisen tärkeää. Käytännön työssä on usein törmätty siihen, ettei perusasioitakaan ole saatu kovin suuren kansanosan tietoisuuteen. Viranomaisten ja Luken ohella eri kalapuolen järjestöt (mm. Kalatalouden Keskusliitto ja SVK) ovat jo osallistuneet tiedottamiseen ja siihen on mm. suunnattu hankerahoitusta kalastuskorttivaroista. Kannattanee miettiä voitaisiinko järjestökenttää hyödyntää vielä enemmän, esim. saada luontoharrastus ja luonnonsuojelujärjestöjä mukaan tiedottamiseen. 12 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo
13 Tiivistelmä keskustelusta, sivu 3/4 Kehittyvät avoimet tietojärjestelmät koettiin hyviksi monessakin mielessä. Tässä on tärkeä kehittämisen paikka. Muun muassa järviviki, kalahavainnot.fi, vieraslajiportaali.fi, lajitieto.fi, ovat sivustoja, joita kannattaa hyödyntää. Järjestelmiä tulisi kehittää siten, että ilmoitus yhteen paikkaan johtaa tiedon automaattisesti kaikkiin järjestelmiin, joissa vastaavaa tietoa kerätään. Onko erityisen haitallisen täplärapuesiintymän poistaminen mahdollista/tarpeellista, kuka maksaa ja tekee? Nähtiin, että tämä vaatii selvittämistä. Pienvesistä täplärapuesiintymän poistaminen arvioitiin kohtuullisin kustannuksin mahdolliseksi, mutta suurempien vesien osalta heikon ja pienialaisenkin kannan poistaminen voi osoittautua vaikeaksi. Projektityyppistä rahoitusta olisi hyvä löytyä, sillä pelkästään vedenomistajien vastuulle strategisesti näin tärkeää asiaa ei kannattane jättää. Myös täplärapukantojen rajoittamisen niiden leviämisen kannalta kriittisillä reuna-alueilla vaatinee jonkin laista pyyntitukea. Harvaa kantaa kun ei kannata markkinaehtoisesti pyytää. Vieraslajitiedotus akvaarioharrastajille on mahdollista ja tärkeää. Harrastajat ovat pääosin kiinnostuneita vieraslajiasioista ja yhdistykset tiedottavat myös itse. Varovaisuusperiaate vieraiden lajien tuonnissa harrastukseen on muuten hyvä, mutta toivottavasti harrastaminen jatkossakin on ok. Täplärapu ei ehkä ole ongelma akvaariolajina, mutta muut uudet rapulajit kylläkin, varsinkin partenogeneettinen marmorirapu. Ei ole varmuutta lisääntyvätkö EU-listan rapulajit Suomen luonnossa? Useiden kohdalla se on mahdollista. Kaikki kantavat rapuruttoa, mikä on syytä ottaa huomioon. Tärkeintä kuitenkin on, ettei lajeja päästetä luonnonvesiin. Tällä hetkellä ei tiedetä mitä lajeja ja kuinka paljon akvaarioissa on - olisi erittäin tärkeä tieto. Samoin kuin se, olisiko vaaralliset lajit korvattavissa vähemmän vaarallisilla, sellaisilla jotka eivät takuuvarmasti lisäänny luonnossa. Yhteystahoja akvaarioharrastajissa voisivat olla mm. Helsingin ja Tampereen akvaarioseurat ja facebook-ryhmät. 13 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo
14 Tiivistelmä keskusteluista 4/4 Yhteenveto: Keskustelu oli vilkasta, mutta ryhmältä loppui aika kesken. Video- ja puhelinyhteysongelmien vuoksi aloitus hieman viivästyi ja varattu aika osoittautui lyhyeksi. Keskustelu jatkuu rapustrategiaryhmän kesken ja toivon mukaan muillakin foorumeilla. Tiivistetysti voidaan todeta täplärapujen tulevaisuuden Suomessa riippuvan toisaalta rapustrategiatyöryhmän ja MMM:n linjauksista ja toisaalta siitä kuinka hyvin Suomen kansa saadaan tietoiseksi täplärapua koskevista säännöksistä ja hyväksymään ne. Jos täplärapukantojen hallintatoimissa ei onnistuta, on vaarana, että EU:n taholta vaaditaan lisärajoituksia lajin hyödyntämisen ja käyttöön. Täplärapuja ei saada suomen luonnosta pois. Niiden kanssa on opittava elämään niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa, mutta mahdollisimman paljon hyötyä ja iloa. 14 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
LisätiedotPohjoissavolainen raputaktiikka
Pohjoissavolainen raputaktiikka jokiravulla pärjätään ehken varmaankin Japo Jussila, Viivi Ahonen ja Jenny Makkonen Biologian laitos, Itä-Suomen yliopisto LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu LIFE+ ohjelman
LisätiedotKansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus
Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon
LisätiedotIII kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus
III kansallinen rapustrategia 2013-2022 11.12.2014 1. strategia: Täplärapu 2000, Ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Raputalous 2000- seminaari 26.4.1988 Jyväskylässä Tavoitteena hallita
LisätiedotJOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?
JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on
LisätiedotJoki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus
Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit
Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotEhdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi 1. Tausta ja tavoitteet EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten
LisätiedotRaputalousohjelma 2005-2012
Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotVieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
LisätiedotTuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä
Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva
LisätiedotVieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita
Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho V-S ELY-keskus/Kalatalouspalvelut Pohjanlahden kalastusaluepäivät, Seinäjoki 19.-20.10. 2017 1 Kestävyys Tarve
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
LisätiedotKANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016
KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen
LisätiedotUUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN
UUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN tilannekatsaus TOIMEENPANO Yhteistyö Mukana kalastusjärjestöt, tutkimus, yhteistyöryhmät ja hallinto Oppiminen Uusi säädöksiä ja toimintatapoja Tieto ja tiedotus Seurantaa,
LisätiedotEtelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue
sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen
LisätiedotHyödylliset haitalliset sisävesissä
Hyödylliset haitalliset sisävesissä Miten tulla toimeen niiden kanssa? Markku Pursiainen 21.3.2011 Haitallisistakin haitallisin ja tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen Yksi merkittävimpiä Suomessa
LisätiedotLaki. haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
26.3.2015 Maa- ja metsätalousministeriölle Viitaten kommenttipyyntöönne vieraslajilakityöryhmässä Luonnonsuojeluliiton kommentit vieraslajilakiin Tähän versioon on lisätty kaksi kertaa lisää saadut pykälät.
LisätiedotVieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
LisätiedotRapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA
Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA RAPORTTEJA xx 201X Rapuja Etelä-Savoon Hallittu istuttaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Joonas Rajala Kansikuva:
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2017 1 (8) 691 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi HEL 2017-005005 T 00 01 06 829/04.08.00/2017 Päätös
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotEU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi
Ympäristövaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen 23.5.2017 E 31/2017 vp EU:n haitallisten vieraslajien luettelo Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi 19.6.2017 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotTOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN. Kansallinen rapustrategia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4
TOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN Kansallinen rapustrategia 2019 2022 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:4 Kansallinen
LisätiedotEhdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Erja Huusela-Veistola, Esa Erkamo, Katja Holmala, Terho Hyvönen, Sirkka Juhanoja, Kaarina Kauhala, Kauko Koikkalainen, Maiju Lehtiniemi, Antti Miettinen, Eija Pouta, Terhi Ryttäri, Natalia Räikkönen, Jari
LisätiedotLaki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen
LisätiedotVieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotKalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere 8.12.2015
Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere 8.12.2015 Kalastuslaki 129 : Kalastusalueet hoitavat kalatalousalueelle säädettyjä
LisätiedotMMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus
MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotKalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotRKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala
Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija:
LisätiedotRapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö
Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien
LisätiedotAjankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä
Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015
LisätiedotMetsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016
Anna Alaranta, Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Hannu Hupli, Paavo Ryyppö ja Pasi Korhonen Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
LisätiedotPAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011
PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue, Turku 1 1. Johdanto Someron järvien täplärapuistutusten aloittamiseen on vaikuttanut merkittävällä tavalla kalabiologi
LisätiedotKalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
LisätiedotJOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA
JOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA Julkaisun nimi: Jokirapukantojen elvyttäminen Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa Julkaisija: Tekijä:
LisätiedotKalatalousalueiden 1. kokous
Kalatalousalueiden 1. kokous Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut Rannikon kalatalousaluepäivät 31.10.2018 Turku Kalastuslain toimeenpanon aikataulu 2018-2020 2018 ELY-keskus
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016
UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotKansallinen rapustrategia
Kansallinen rapustrategia 2017 2022 2 Sisältö Tiivistelmä 4 Sammanfattning 5 Strategian valmistelu 7 1. Johdanto 9 2. Raputalouden toimintaympäristö ja sen muutokset 10 2.1 Lainsäädäntö ja raputaloutta
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotUuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen
Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen
Lisätiedot28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
LisätiedotKalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö
Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät 7. 8.12. 2015 Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotHelsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotKALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotDatan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus
Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus Kuulemistilaisuus 26.9.2017, @lvmfi Päivi Antikainen, yksikön johtaja, tietoliiketoimintayksikkö Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, tietoliiketoimintayksikkö
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2002 vp Rapuruton leviämisen estäminen ja jokirapukantojen suojelu Eduskunnan puhemiehelle Jokirapu (Astacus astacus) on kuulunut maamme eläimistöön jääkauden päättymisestä lähtien.
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotRaputalouskatsaus 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 395 Markku Pursiainen Timo Ruokonen (Toim.) Raputalouskatsaus 2006 Helsinki 2006 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu 2006
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotTietoon perustuva kalatalouden suunnittelu. Jari Leskinen Lapin ELY -keskus
Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelu Jari Leskinen Lapin ELY -keskus Kalastuslaki Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen Kalatalousalueen
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotLeader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula
21. 22.4.2017 Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula Tiina Rinta-Rahko, ylitarkastaja ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuverkoston toimijat Leader-työssä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymismenettely ELYkeskuksessa. Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymismenettely ELYkeskuksessa 1 Käyttö- ja hoitosuunnitelman käsittely 1) Kalatalousalue laatii ehdotuksen alueensa kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (36 ) 2)
LisätiedotMiten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?
Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset
LisätiedotLausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö
Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö 5.2.2019 ITÄMEREN MERITAIMENEN VESISTÖKOHTAISET ELVYTYS- JA HOITOSUUNNITELMAT Vesistökohtaisten
LisätiedotKalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen
Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Luontaista lisääntymistä edistetään ja istutuksia vähennetään tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampia istukkaita tarvitaan kalavarojen
LisätiedotKalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt
Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY-keskus Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö Koulutustilaisuus 7.12.2015, Tampere Rahoituksen käytön tavoite Maksujen jaolla
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
LisätiedotEhdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi
Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Sisältö Ehdotus kalatalousaluejaoksi Keskeiset muutokset
Lisätiedot