TOPO Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogisen oppimisympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 TOPO Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogisen oppimisympäristön kehittäminen 1

2 Sisältö Esipuhe Työssäoppimisen oppimisprosessin suunnittelu ToPo Työpaikalla tapahtuvan (työ)oppimisprosessin suunnittelu ATTO -integraatio Työanalyysi Perehdytystyökalu Ohjauksen suunnittelu Erilaiset ohjaustyylit Video-ohjaus Työssäoppimispäiväkirja Näyteportfolio Arviointityökalut (ohjaus & oppimisen arviointi) Itsearviointi Reflektiotyökalu Yhteisöllinen reflektio Vertaisarviointi Jatkuva arviointi ja palautteen antaminen Palautteen antamisen muistilista Ammattiosaamisen näyttö osaamisen arviointi Liitteet 1. Opiskelijan työpaikalle antama palaute (Salpauksen mallilomakkeen pohjalta) 2. ATTO integraatio (esimerkki Ammattiopisto Nurmes) 3. ATTO integraation mahdollisuuksien visualisointi (esimerkki Ammattiopisto Nurmes) 2

3 Esipuhe Oppimaan oppiminen Jotta sähköisten työkalujen käyttö sujuisi työssäoppimisjaksolla hyvin, on niiden käyttöä harjoiteltava opintojen aikana. Niitä voi liittää osaksi orientoivia opintoja, jotka perinteisesti sisältävät muita hyödyllisiä oppimisessa tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita, kuten motivaatio, opiskelu itseä varten, sisäinen yrittäjyys, ohjeistus työssäoppimiseen ja työssäoppiminen työllistymisen apuna. Myös tavalliset oppimistilanteet voi valjastaa osin uusien menetelmien käyttöönottoon. Ammattiosaamisen näyttöön liittyvät ohjeistukset on syytä antaa erityisen tarkasti. Sähköisen oppimispäiväkirjan käyttöönotto on helpointa aivan opintojen alussa, mutta sopivat oppimistehtävät tai jakson vaihtuminen voi olla myöhemminkin oiva hetki luoda uutta oppimiskulttuuria. Opettaja ohjaa ja ryhmä tukee uuden opettelua. Kun olet valinnut mitä työkaluja käytät työssäoppimisen apuna, ota ne sopivassa tahdissa käyttöön opiskelijaryhmäsi kanssa. Saat opastusta alla oleviin aiheisiin tästä ohjeesta ja ToPon koulutuspäivistä. Halutessasi osallistu keskusteluun ToPo-kehittäjät Facebook-ryhmässä. Ohjeistus portfoliotyöskentelyyn: "käsityökalu" HOPS:n käyttö oppimisen tukena Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit oppimisen tukena "Näin otan kuvia työprosessin vaiheista ja vien niitä omaan oppimispäiväkirjaan" video työprosessista ja sen dokumentoinnista: bit.ly/kiltaesim videolla tehty blogipäivitys: santerinkilta.blogspot.fi/ pedagoginen malli työvaiheiden opettelusta: bit.ly/mobiiliprosessi Näin teen napakan videon Näin reflektoin itse ja ryhmässä Näin annan palautetta ja teen vertaisarviointia Näin reflektoin toimintaani saamani palautteen ja arvioinnin perusteella Näin osallistun videoneuvotteluun, voi olla esim. opettaja pitää etäopetuspäivän, johon opiskelijat osallistuvat etänä esim. tuottamalla sisältöä, hakemalla lisätietoa ja keskustelemalla pienryhmissä opettaja ohjaa työssäoppijaa siten, että lähiopetuksessa oleva ryhmä seuraa ohjaustilannetta luokan valkokankaalta ja kaiuttimista työssäoppimisen ohjauksen vastaanottaminen ja/tai arviointikeskustelu videon välityksellä Näin opin virtuaaliympäristössä Näin teen näyttösuunnitelman kuvallisena ja/tai videona Ekologiset tiedostokoot kuvissa ja videoissa = riittävän pieni resoluutio Mitä valitsen näyteportfolioon? 3

4 Työtehtävien / ammattitaitovaatimusten kartoitus nettilomakkeella Yksilöohjausta videopuheluin ja työpaikkakäynnein Työvaltaiset tehtävänannot Verkkokeskustelun harjoittelu Sähköiset välineet tutuksi työnantajalle Oppimis- ja ohjausprosessin suunnittelu => HOPS Ohjaustyylit, jatkuvan palautteen antaminen: Ryhmäkeskustelun ja viikkotehtävien ohjaus Arviointikeskustelu videoneuvottelun välityksellä Ryhmän kysymyksiä TOP:ssa olevalle opiskelijalle videoneuvottelussa Videon teko Sähköinen oppimistehtävissä oppimispäiväkirja käyttöön Itsearvioinnin harjoittelu Viikkotehtävät ja ryhmäkeskustelu: Yhteisöllinen reflektio ja vertaisarviointi Työ-, viikko- ja ryhmätehtävät + reflektointi työssäoppimispäiväkirjaan "Lähitapaaminen" videoneuvotteluna Näyttösuunnitelma videona Ammattiosaamisen näytön dokumentointi työssäoppimispäiväkirjaan Näyteportfolio Opintojen alku oppilaitoksessa Työssäoppiminen alkaa Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näyttö Opiskelija voi lisäksi liittää oppimispäiväkirjaansa haluamillaan työkaluilla tekemiään käsitekarttoja, animaatioita, sarjakuvia, mallinnuksia jne. Näytön arvioija tutustuu koosteeseen ennakkoon 4

5 1. Työssäoppimisen oppimisprosessin suunnittelu Käsityökalua voidaan hyödyntää opiskelijan työssäoppimisessa. 1. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun 2. Opiskelijan ohjaukseen (työpaikkaohjaaja ja opettaja) 3. Työssäoppimispäiväkirjan ja portfolion pohjana 4. Opiskelijan itsereflektioon ja itsearviointiin 5. Opiskelijan arviointiin 5

6 1.1 ToPo Työpaikalla tapahtuvan (työ)oppimisprosessin suunnittelu Osaamistavoitteet tutkinnon perusteista muotoiltuna Osaamistavoite Työtehtävät, joissa tavoitteen mukainen osaaminen kehittyy Miten opiskelijaa ohjataan tavoitteen saavuttamiseksi? (esim. jos käytössä "osaamisen kehittymisen kartta" ja/tai opettajan oppimistehtävät, jotka työpaikkaohjaaja mahdollistaa) Oppimisympäristöt (työssäoppimispaikka, blogi, Facebook, wiki, WhatsApp yms.) Miten opiskelijan tavoitteen mukainen osaaminen tulee näkyväksi/arvioitavaksi? Mihin soveltuu? Opiskelijan oppimisprosessin suunnitteluun. Miksi? Taulukon avulla opiskelijan oppimisprosessi hahmottuu kokonaisuutena lähtien osaamistavoitteista ja päätyen osaamisen arviointiin. Osaamistavoitteiden avaaminen työtehtäviksi konkretisoi oppimista. Työpaikkaohjaajan on tärkeää miettiä, millaista ohjaamista opiskelija tarvitsee ja miten mahdollistetaan opiskelijan osaamistavoitteiden suuntainen oppiminen esim. työvuorojen sisältöjä ja vastuutehtäviä suunniteltaessa. Miten? Taulukon täyttäminen aloitetaan oppilaitoksessa ennen työssäoppimista opiskelijan kanssa. Taulukkoon kirjataan, missä eri oppimisympäristöissä oppimista tapahtuu työssäoppimisjakson aikana (mitä tehdään työpaikalla ja mitä sosiaalisessa mediassa). Työssäoppimisen alussa opiskelija ja työpaikkaohjaaja täydentävät taulukkoa. Taulukko käydään läpi opettajan ohjauskäynnillä tai videoneuvottelussa. 6

7 1.2 ATTO -integraatio perustutkinto Tutkinnon osa ja laajuus ov + Ammattitaitoa täydentävän aineen integrointi ammattiaineeseen Toteutussuunnitelma Ammattiaineiden osaamistavoitteet Ammattitaitoa täydentävän aineen osaamistavoitteet Käytännön työtehtävät, joilla ammatillinen osaaminen kehittyy ja joihin yhteiset aineet integroidaan. Oppimisympäristöt (työssäoppimispaikka, blogi, Facebook, wiki, WhatsApp yms.) Miten ja keneltä opiskelija saa palautetta ja ohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten arvioinnissa ja ammattiosaamisen näytöissä huomioidaan integrointi? Mihin käytetään? Ammattitaitoa täydentävien aineiden integrointi ammatillisiin aineisiin ja/tai työssäoppimiseen Miksi? Ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävän aineiden yhdistäminen mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset opintopolut sekä vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammattitaitoa täydentäviä aineita. Tällainen menetelmä soveltuu usein opiskelijalle, joka oppii asioita parhaiten itse tekemällä ja yhdistämällä opittavan asian käytännön työtehtäviin. Miten? Ammattitaitoa täydentävien aineiden integrointi ammatillisiin aineisiin ja työssäoppimiseen edellyttää opetussuunnitelman avaamista ammatillisten aineiden ja ammattitaitoa täydentävien aineiden osalta. Se edellyttää myös opettajien yhteissuunnittelua ja yhteistä opetuksen toteutussuunnitelmaa tutkinnon osittain. Osa opetuksesta voidaan suorittaa oppilaitoksessa esim. samanaikaisopettajuuden avulla ja osa työssäoppimisen yhteydessä. Oppimisessa ja sen dokumentoinnissa voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa. Työssäoppijoille teoriaosuudet tehtävien tueksi voivat olla esim. ammattialaan liittyvinä videoina. bit.ly/ammattipeda 7

8 1.3 Työanalyysi Mitä? Miksi? Miten? Esimerkki Tekniikka Työpaikalla opittavien taitojen ja tavoitteiden määrittäminen työanalyysin avulla Työtehtävien kuvauksen lisäksi työanalyysi sisältää yleiskuvauksen työssäoppimispaikasta, jossa on työssäoppimisjakson suunnittelun kannalta olennaiset asiat. Työanalyysin tarkoituksena on yksittäisen työpaikan työ- tai nimikekohtaisten työtehtävien avaaminen ja kuvaaminen, jotta työtehtäviä voidaan verrata opetussuunnitelman ammattitaitovaatimuksiin ja kartoittaa, mitä tutkinnon osia on mahdollista suorittaa ko. työpaikassa. Samalla määritellään opiskelijan oppimistavoitteet topjaksolle. Tehdyt työanalyysit voidaan tallentaa esimerkiksi oppilaitoksen työssäoppimispaikkarekisterin yhteyteen, jolloin ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Työpaikka voi hyödyntää työanalyyseja esimerkiksi perehdytyksen tukena. Opettaja, ohjaaja tai työvalmentaja laatii työanalyysin haastattelemalla työpaikkaohjaajaa tai muuta työpaikan yhteyshenkilöä. Työtehtävät kuvataan sanallisesti työvaiheittain ja -vuoroittain sekä verrataan niitä ammattitaitovaatimuksiin. Säännöllisesti toistuvien työtehtävien lisäksi kuvataan sellaiset työtehtävät, jotka kuuluvat työnkuvaan, mutta eivät toistu säännöllisesti. Haastattelun lisäksi analyysin tekijän kannattaa havainnoida työympäristöä ja -tehtäviä. Tarvittaessa työanalyysin pohjalta voidaan laatia esimerkiksi erityisopiskelijoiden työssäoppimisen tueksi työohjekortteja sanallisesti ja/tai kuvallisesti. Työohjekortissa kuvataan yksittäinen työtehtävä vaihe vaiheelta, jolloin sitä voidaan hyödyntää muistin tukena. Toinen lähestymistapa työtehtävien analysointiin on määrittää työpaikalla suoritettavat työtehtävät jo valmiiksi työtehtävätasolle avatun opetussuunnitelman yhteyteen. Tällöin työtehtäviä ei tarvitse välttämättä kirjoittaa yksityiskohtaisesti auki, vaan yleiskuvaus työpaikasta riittää. 1. Uudessa työssäoppimispaikassa tehdään opiskelijan yksilöllisen opintopolun kannalta olennaisten työtehtävien kartoitus hyvissä ajoin ennen työssäoppimisen alkua. 2. Käytetään alla olevaa lomaketta ja päätetään, mitkä ammattitaitovaatimuksiin liittyvät osaamiset on mahdollista saavuttaa riittävällä tasolla ko. työpaikassa. 3. Samalla voidaan täyttää muutkin työssäoppimiseen liittyvät asiakirjat. Netti- tai paperilomake, (työpaikkarekisteri) 8

9 Päivämäärä: Laatija: Työpaikan yhteystiedot ja yhteyshenkilö: Työanalyysi Tehtävänimike: Taustatietoa Työpaikan toimiala Työntekijöiden määrä Päivittäinen työaika Tauot Työtahti Työtehtävästä suoriutumisen edellytykset Fyysinen kunto: hyvä kohtuullinen välttävä Psyykkinen kunto: hyvä kohtuullinen välttävä Asiakaspalvelutaidot: hyvät kohtuulliset välttävät Sosiaaliset taidot: hyvät kohtuulliset välttävät ATK-taidot: hyvät kohtuulliset välttävät lisätietoja 9

10 Työturvallisuudessa huomioitavat asiat Kuvaus työympäristöstä (esim. melu, lämpötila, fyysinen esteettömyys) Työtehtävässä tarvitaan hygieniapassi ajokortti tulityökortti työturvallisuuskortti ensiapukortti Työssä käytettävät koneet, laitteet ja välineet Työasu on/työpaikalta ei Ruokailumahdollisuus on ei Sosiaalitilat on ei lisätietoja Työssä käsitellään kemikaaleja/pesuaineita ym. kyllä ei Työpaikan tehtävänimikkeet ja tehtävien edellyttämä koulutus Työtehtävät (jos vuorotyö, niin työtehtävät vuoroittain) Muut työtehtävät päivittäisten rutiinien lisäksi Muuta huomioitavaa 10

11 1.4 Perehdytystyökalu Työpaikan tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävän perehdytyksen. Usein perehdyttäjänä toimii työpaikkaohjaaja. Työtehtävien lisäksi opiskelijan tulee saada riittävästi tietoa työn tekemiseen liittyvistä asioista. Työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen, että normaali perehdytys on vain osa opiskelijan työssäoppimisprosessia, lisäksi tarvitaan muuta ohjausta ja opastusta. Ensisijaisesti kannattaa hyödyntää työpaikkojen omia perehdytyskäytäntöjä ja -lomakkeita. Mikäli sellaisia ei ole, voi hyödyntää perehdytystyökalua, johon on listattu asiat, jotka perehdytyksessä tulee opiskelijan kanssa käydä läpi. Huomioitaviin asioihin voi lisätä myös ala- ja työpaikkakohtaisia erityiskysymyksiä. Ennen opiskelijan saapumista suunnitellaan toteutus 1. Perehdytettävät asiat. Ei kaikkea kerralla heti ensimmäisenä päivänä, vaan annetaan opiskelijalle aikaa oppimiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen. 2. Perehdyttämisvastuut - kuka perehdyttää mihinkin aihealueeseen? 3. Perehdyttämisen aikataulu - varataan riittävästi aikaa. Teema Aihe Perehdytyksen vastuuhenkilö Käyty läpi opiskelijan kanssa, pvm. Työyhteisöön ja työkulttuuriin tutustuminen työpaikkaohjaajan esittäytyminen, työtovereille esittely asiakkaat, muut sidosryhmät toimintatavat, henkilöstöön kohdistuvat odotukset ulkoinen olemus, käytös, työasu, jalkineet jne. vaitiolovelvollisuus työaika, tauot tupakointiin liittyvät säännöt poissaolot ja niistä ilmoittaminen 11

12 Työympäristöön liittyvät asiat oma työpiste kiinteistö kulkureitteineen poistumistiet, kokoontumispaikka hätätilanteessa tauko- ja sosiaalitilat avaimet, hälytykset ym. kiinteistössä liikkumiseen liittyvät asiat puhtaanapito, kierrätys työskentely muualla kuin työpaikan omissa tiloissa Työturvallisuuteen liittyvät asiat henkilökohtaiset suojaimet apuvälineiden käyttö koneet, laitteet ja välineet työasennot ja -liikkeet, kalusteiden säätö elpyminen, työn vastaliikkeet omaan tehtävään liittyvät riskitekijät, tapaturmien ehkäisy lisätiedon ja avun hankkiminen 12

13 toiminta hätätilanteessa, ensiapukaapin sijainti ja sisältö Työvälineet käytettävät työvälineet ja aineet työvälineiden säilytys ja huolto erilaiset laitteet ja niiden käyttö laitteiden huolto ja häiriötilanteet puhelimen, tietokoneen ja omien mobiililaitteiden käytön säännöt, kuvaus- ja julkaisulupa (esim. blogi, Facebook, Youtube) (työasiat/yksityisasiat, tietoturvallisuus) Organisaatioon tutustuminen toiminta-ajatus, visio, arvot muut yksiköt ja henkilöstö lisätietolähteet (www-sivut, intranet ym.) 13

14 2. Ohjauksen suunnittelu Osaamistavoitteet Työtehtävät Näkökulmat Miten ohjataan? Ammatillisuus Asiakaspalvelu Turvallisuus Yrittäjyys 14

15 Mihin käytetään? Miksi? Miten? Esimerkki Opiskelijan työssäoppimisen ohjaamiseen. Opiskelijan kirjaamat tavoitteet ja niiden pohjalta suunnitellut työtehtävät toimivat selkeästi työssäoppimisen pohjana ja ohjaajan on helppo tukea opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan on tärkeää saada oikea-aikaisesti ohjausta ja palautetta toiminnastaan, jotta hän kykenee hyödyntämään saamaansa palautetta esimerkiksi olemalla oma-aloitteisempi tai muuttamalla vääränlaisen työtavan. Opiskelija on kirjannut osaamistavoitteensa ja niiden pohjalta työtehtävät, jotka mahdollistavat ko. tavoitteen saavuttamisen. Osaamistavoitteiden laadinnassa opiskelija on käyttänyt pohjana tutkinnon perusteiden osaamisvaatimuksia. Lisäksi opiskelija on kirjannut, miten hänen työssään näkyy ammatillisuus, asiakaspalvelu, turvallisuus ja yrittäjyys. Ohjaaja hyödyntää ohjaamisessaan opiskelijan kirjaamia osaamistavoitteita. Ohjaaja vastaa omalta osaltaan siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa suunnittelemiaan työtehtäviä. Ohjaaja käy viikoittain keskustelua opiskelijan kanssa oppimisen etenemisestä ja antaa palautetta opiskelijalle hänen toiminnastaan. Ohjaaja tekee yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelmaan tarvittavat muutokset. Ote opiskelijan suunnitelmasta Osaamistavoite: Toimin laatu- ja taloustavoitteiden mukaisesti ja kehitän omaa toimintaani laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Työtehtävät: Osallistun perehdytykseen. Tutustun työpaikan kirjallisiin laatu- ja taloustavoitteisiin. Keskustelen ohjaajan kanssa Toteutan... (kirjaa sovittu työtehtävä). Dokumentoin työtäni oppimispäiväkirjaan: kuvaan työvaiheet ja laadin työvaiheiden kuviin lyhyen tekstin/nauhoitan lyhyen selostuksen. Arvioin tekemääni työtä ohjaajan kanssa. Ammatillisuus: Työskentelen laatuprosessin mukaisesti. Asiakaspalvelu: Dokumentoin työvaiheet, jotta asiakas tietää, mitä on tehty. Turvallisuus: Käytän työvälineitä ohjeiden mukaisesti. En jätä työvälineitä lojumaan, vaan laitan ne niille kuuluville paikoilleen. Yrittäjyys: En haaskaa materiaaleja (kustannustietoisuus). Teen työn sovitun aikataulun mukaisesti. 15

16 2.1 Erilaiset ohjaustyylit Opiskelijan ohjaamisessa kannattaa käyttää tarpeen mukaan erilaisia ohjaustyylejä (hyväksyvä, neuvoja ja ohjeita antava, jäsentävä ja selkiyttävä, puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä). Havaittu tilanne/tarve Tavoite Keinot Ohjaustyyli Opiskelijan tunteet ovat pinnassa Opiskelija ei luota itseensä Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa kertomaan tunteistaan, auttaa hänen olonsa helpottamisessa sekä saada opiskelija toimintakykyiseksi. Kysy, mitä on tapahtunut ja rohkaise opiskelijaa kertomaan tunteistaan. Kuuntele ja pyydä mahdollisesti kertomaan tarkemmin asiasta. Anna opiskelijalle aikaa (hyödynnä tietoisesti hiljaisuutta ja taukoja). Hyväksyvä Opiskelijalla ei ole tilanteessa tarvittavaa tietoa tai taitoa. Opiskelijan toiminta on itselle tai asiakkaalle vaarallista. Opiskelijalla on kiireellinen ongelma, joka estää toiminnan/oppimisen etenemisen. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelma tai ratkaista ratkaisua vaativa asia opiskelijan puolesta, jos hän ei siihen kykene, sekä puuttua ohjaajana mahdolliseen vaaratilanteeseen. Selvitä opiskelijan pulma ja tee ratkaisuehdotus. Mieleeni tulee pari mahdollisuutta, miten voisit toimia tässä tilanteessa Anna ohje tai määräys esimerkiksi: Ehdotan seuraavaa toimintatapaa Tee seuraavalla tavalla Neuvoja ja ohjeita antava Opiskelijan on vaikea ryhtyä työhön. Opiskelijalla on ongelma eikä hän osaa toimia. Opiskelija ei saa tehtyä ratkaisua. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tilanne, löytämään ratkaisuja tilanteeseensa ja auttaa opiskelijaa ryhtymään toimintaan. Esitä tilanteeseen sopivia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, milloin, missä, kuka jne.). Esimerkiksi pyydä kertomaan tilanteesta omin sanoin. Mitä voisit tehdä? Mistä aloitat? Miten etenet? Mitä vaihtoehtoja tässä olisi? Millaisia keinoja olet jo kokeillut? Jäsentävä ja selkiyttävä Opiskelija ei osaa hyödyntää omia mahdollisuuksiaan. Opiskelija ei ole tietoinen omasta toiminnastaan eikä tunnista omia kehittymiskohtiaan. Opiskelijalla on epärealistinen kuva tilanteesta. Opiskelijan puhe ja teot ovat ristiriidassa. Tavoitteena on pysäyttää opiskelija tarkastelemaan toimintansa eri puolia ja toiminnan vaikutuksia eri osapuoliin sekä esimerkiksi opiskelijan puheen ja tekojen välistä epäyhtenäisyyttä. Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään ratkaisu ja löytämään uusi toimintatapa. Pyydä opiskelijaa pohtimaan omaa puhettaan toistamalla kuulemasi sanasta sanaan ja esittämällä kysymyksiä puheen ja toiminnan ristiriidasta. Käytä perusteluina tosiasioita opiskelijan toiminnasta esimerkiksi: "Olen havainnut, että saavut työhön myöhässä. Miten ajattelet sen vaikuttavan työyhteisön toimintaan?" Sanoit suunnitelmassasi, että teet näin. Nyt huomaan, että toimintasi ei vastaa sovittua suunnitelmaa. 16 Puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä Lähteet Heron, J. (2001). Helping the Client. A Creative Practical Guide. SAGE publications. Romppanen, B Ohjaustyylit tavoitteellisen ohjauskeskustelun keinoina. Educa-Instituutti Oy. Kirjapaino Kyriiri Oy, Helsinki. Teoksessa Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Frisk, T. (toim.) Vipuvoimaa EU:lta Educa-Projektit Oy.

17 2.2 Video-ohjaus Video-ohjauksessa opettaja ottaa videoyhteyden opiskelijaan ja/tai työpaikkaohjaajaan. Mihin soveltuu? Miksi? Miten? Esimerkki Tekniikka Opiskelijan työssäoppimisen ohjaus ja arviointi Video-ohjauksella on mahdollista ohjata opiskelijoiden oppimisprosessia työssäoppimisen aikana ja antaa reaaliaikaista palautetta opiskelijalle. Laadukas oppiminen edellyttää, että opiskelija pysähtyy tietoisesti pohtimaan ja arvioimaan kokemuksiaan ja hakemaan uusia näkökulmia omaan tapaansa toimia (vrt. kokemuksellinen oppiminen). Opettaja ja työpaikkaohjaaja auttavat opiskelijaa ymmärtämään ja kehittämään työtapojaan esimerkiksi käyttämällä erilaisia ohjaustyylejä (ks. 2.1). Opiskelijaa voidaan myös ohjata hänen kohtaamassaan ongelmatilanteessa oikeaaikaisesti. Opiskelijan jaksamisen tukeminen (oppimisen esteiden poistoa) psyko-sosiaalinen tuki. Opettaja ottaa videoyhteyden opiskelijaan ja/tai työpaikkaohjaajaan. Ohjaustilanteessa keskustellaan mm. opiskelijan tavoitteista ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta tai vaikkapa opiskelijan kohtaamasta ongelmatilanteesta. Myös arviointikeskustelu voidaan toteuttaa videoyhteyden avulla. Myös työpaikkaohjaaja saa tukea ohjaamiseensa. 1. Opettaja tutustuu opiskelijan oppimispäiväkirjaan ja tekee siitä havaintoja keskustelun pohjaksi. 2. Opettaja ottaa videoyhteyden opiskelijaan ja käyttää ohjaustyökalua. Opiskelija voi näyttää työtehtäviään ja tuotoksiaan mobiililaitteensa avulla ja välillä äänessä ja näyttämässä voi olla työpaikkaohjaaja. 3. Opiskelija voi näyttää kameralla mahdollista ongelmatilannetta. Hankalat tilanteet kannattaa pyrkiä hoitamaan paikan päällä kasvotusten. Työpaikalla riittää opiskelijan mobiililaite: kaiuttimen ja kameran avulla työpaikkaohjaaja voi osallistua ohjaus- ja/ tai arviointikeskusteluun. Ohjauskeskustelu ja/tai arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös tietokoneella (AC tai Skype) erityisesti silloin kun keskustelussa tutkitaan kirjallisia ohjeita, opiskelijan tavoitteita tai arviointia. Adobe Connect -ohjeita (Huom! soveltaen) bit.ly/acohjeet 17

18 Opiskelijaryhmän yhteinen ohjaus ja reflektio Työssäoppimisen aikana yhteys toisiin opiskelijoihin luo usein lisää motivaatiota. Yhteydenpito toisiin työssäoppijoihin laajentaa opiskelijan näkemystä ja toisten kokemuksia ja ideoita voi hyödyntää jo työssäoppimisen aikana omalla työssäoppimispaikallaan. Opettaja voi myös yhteisesti vastata opiskelijoiden kysymyksiin ja viestittää tarvittavia asioita. Video-ohjausta voidaan käyttää myös työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen opettajien ja opiskelijoiden yhteiseen reflektioon, jossa työssäoppimisessa saatuja kokemuksia, tietoja ja taitoja esitellään ja pohditaan. Reflektiossa voi olla mukana erikokoisia ryhmiä. Työssäoppimisen puolivälissä pidetään yhteinen koko ryhmän AC-kokoontuminen verkossa. Video-ohjausta voi toteuttaa tietokoneen avulla (edellyttää Internetyhteyden, webkameran ja kaiuttimen/kuulokemikrofonin) käyttäen esimerkiksi Adobe Connect tai Skype ohjelmaa. Työpaikkaohjaajien info/koulutus Tutkinnon perusteiden tuntemuksen lisääntyminen. Tukea opiskelijan ohjaamiseen. Opettaja antaa työpaikkaohjaajille videoneuvotteluhuoneen web-osoitteen. Opiskelija opastaa ohjaajaansa AChuoneessa toimimiseen (peruskäyttö). Lisäksi työpaikkaohjaajille annetaan kirjallinen ohje. Opettaja toimii kokoontumisen koollekutsujana ja vetäjänä. Tutkinnon osan arviointikriteereistä keskustelu. Haasteelliset ohjaustilanteet. Erilaisten ohjaustyylien hyödyntäminen Adobe Connect -yhteys. Tietokone tai tabletti. 18

19 3. Työssäoppimispäiväkirja (Ammattiosaamisen näytön dokumentointi työssäoppimispäiväkirjaan) Osaamistavoitteet Miten olen edennyt tavoitteideni suunnassa? Olen tehnyt seuraavanlaisia työtehtäviä 19

20 Miten työssäni ovat näkyneet seuraavat asiat (ammatillisuus, asiakaspalvelu, turvallisuus ja yrittäjyys)? Missä asioissa olen onnistunut hyvin ja missä asioissa minun pitäisi vielä kehittää toimintaani? Ammatillisuus; ammatillinen kasvu Asiakaspalvelu Turvallisuus; työturvallisuus Yrittäjyys; kustannustietoisuus Mitä minä olen oppinut em. työtehtävissä ammatillisuudesta? Mitä minä olen oppinut em. työtehtävissä asiakaspalvelusta? Mitä minä olen oppinut em. työtehtävissä turvallisuudesta/ työturvallisuudesta? Mitä minä olen oppinut em. työtehtävissä asiakaspalvelusta? Mitä minun pitää vielä oppia ammatillisuudesta? Mitä minun pitää vielä oppia asiakaspalvelusta? Mitä minun pitää vielä oppia turvallisuudesta/ työturvallisuudesta? Mitä minun pitää vielä oppia yrittäjyydestä ja kustannustietoisuudesta? Mihin käytetään? Opiskelija tekee näkyväksi omaa oppimistaan ja osaamistaan itselleen, vertaisoppijoille, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle. Miksi? Opiskelijalle on tärkeää, että opettaja ja oma ryhmä on kiinnostunut siitä, mitä työssäoppimispäiväkirjaan kirjoitetaan. Saan peukkuja ja hymiöitä. Muilta opiskelijoilta ja opettajalta saatu palaute sekä toisten opiskelijoiden ideat auttavat oman työskentelyn jatkosuunnittelussa. Opettaja antaa positiivista palautetta julkisesti ja käsittelee negatiivisia asioita enemmän pikaviestein (esim. chat, kuvapuhelu). Miten? Työssäoppimispäiväkirjaan kirjataan työtehtävien ja -prosessien kuvauksia ja pohditaan niitä ammatillisen kasvun, asiakaspalvelun, työturvallisuuden ja yrittäjyyden näkökulmasta. Valmiudet tähän on kasvatettu opintojen alkuvaiheen aikana (ks. 1. Oppimaan oppiminen). 20

21 3.1 Näyteportfolio Tarkoitus / käyttö Sisältö Formaatti Milloin ja miten? Ohjaus Osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen Opintojen aikana: Portfolio tukee opintojen jäsentämistä ja arviointia. Portfolion kokoaminen auttaa osaamisen kehittämisessä, arvioimisessa ja ammatillisessa kasvussa. Työnhaussa: Portfolion avulla opiskelija tekee näkyväksi osaamisensa ja voi markkinoida ammattitaitoaan. Siinä on esillä edustavimmat työnäytteet. Portfolio on käytettävissä ja täydennettävissä opiskelun jälkeen. Työprosessien ja valmiiden töiden esittely. Dokumentoidut oppimisja työtehtävät. PLE:hen (Personal Learning Environment) kuuluvat portfolioon liitetyt osat kuten käsitekartat, sarjakuvat ym. (upotuksina, kuvina ja linkkeinä) ja CV. Sähköinen portfolio esimerkiksi blogi Kuva Video / kuva & ääni Ääni Teksti CV kirjallinen tai video Kootaan koko opintojen ajan myös työssäoppiessa, haetaan vertaispalautetta ja jaetaan oppimiskokemuksia. Opintojen päätösvaiheessa valitaan edustavimmat työnäytteet näyteportfolioon. Opettaja ohjaa portfolion laatimista. 21

22 4. Arviointityökalut (ohjaus & oppimisen arviointi) Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan kehittymistä sekä ammatillista kasvua. Arviointi tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opiskelijalle, opettajille ja työnantajille, sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit ovat tutkinnon perusteissa. Tärkeää on selvittää mitä osaamistasoa opiskelija tavoittelee (T1-T3). Arviointityyppejä: Itsearviointi Vertaisarviointi (opiskelijoilta), vertaisohjaus Työpaikkaohjaaja ja muiden työpaikan edustajien arvioinnit Opettajatiimin arviointi (sekä atto- että ammatin opettajat) Strukturoidut kysymykset itsearvioinnin tueksi: Mitä tein? Arvioinnin jako: oppimisen ja osaamisen arviointi > Ammattiosaamisen näyttö Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arvioinnin dokumentointi Mikä meni hyvin? Mikä meni huonosti? (Mitä parannettavaa?) Mitä opin? Tutkinnon perusteiden arviointikriteereistä johdetut osaamisvaatimukset on koottu itsearvioinnin työkaluun Kirjautumalla ja tekemällä tunnukset ohjelmaa voi käyttää osaamisen arviointiin vaikka koko opintojen ajan. Rakentavan palautteen merkitys on arvokas ja keskeinen. Merkityksellistä on ohjauksen ja arvioinnin oikea-aikaisuus. Jatkuva arviointi ja monipuoliset arviointimenetelmät ovat tärkeitä ammatillisen osaamisen kehittymisen kannalta koko oppimisprosessin ajan. Video autenttisesta arvioinnista bit.ly/autarviointi 22

23 4.1 Itsearviointi Miten saavutin tavoitteeni? Millaisia työtehtäviä tekemällä tavoitteisiin pääsy mahdollistui? Miten työssäni näkyi ammatillisuus asiakaspalvelu turvallisuus yrittäjyys? Missä asioissa onnistuin hyvin? Mitkä ovat vahvuuteni? Millaiset asiat olivat minulle vaikeita ja missä asioissa minun pitää kehittää toimintaani? Mitä opin? Miten hyödynsin palautetta? 23

24 Mihin käytetään? Miten? Miksi? Opiskelijan itsearviointiin Opiskelijan itsearviointitaidon kehittymistä auttaa työssäoppimispaikan turvallinen ilmapiiri, jossa ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Arvioinnissa opiskelija käyttää pohjana laatimaansa suunnitelmaa (käsikuva). Opiskelija tekee näkyväksi oman oppimisensa. Opiskelija voi arvioida omaa osaamistaan myös käyttämällä sivuston itsearvioinnin työkalua. Apukysymyksiä: Mitä tein? Mikä meni hyvin? Mitkä ovat vahvuuteni? Mitä minun pitäisi kehittää (Mitä parannettavaa)? Mitä opin? Miten saavutin osaamistavoitteet? Miten olen hyödyntänyt saamaani palautetta? Miten olen soveltanut oppimaani uusiin tilanteisiin? Millaisia kysymyksiä olen esittänyt? Itsearviointitaito on tärkeä taito työelämässä ja omassa ammatillisessa kehittymisessä. Arviointi on tärkeää ammatillisen osaamisen kehittymisen kannalta koko oppimisprosessin ajan. bit.ly/autarviointi Oman toimintansa ja sen vaikutusten tunteminen auttaa hahmottamaan työtä kokonaisuutena. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Toisilta saatu palaute ja arviointi auttaa opiskelijaa tarkastelemaan omaa oppimistaan ja osaamistaan realistisesti. 24

25 4.2 Reflektiotyökalu Opiskelija pohtii omaa oppimistaan (reflektoi) kirjaamalla, mitä asioita on tehnyt, mitä on oppinut, missä asioissa on mielestään onnistunut ja miksi, mitä tekisi seuraavalla kerralla toisin. Osaamistavoite Tekemäni työtehtävät 25

26 Näkökulmat (opettajat voivat muokata ja keksiä omia alakohtaisia kysymyksiä ja konkretisoida) Ammatillisuus Miten ammatillisuus näkyi tekemässäni työssä? Ammatillinen kasvu Miten työtehtävät edistivät ammatillista kasvuani? Mitä minun pitäisi vielä oppia ammatillisuudesta? Asiakaspalvelu Miten asiakaspalvelu näkyi tekemässäni työssä? Asiakaspalvelu Mitkä ovat vahvuuteni asiakaspalvelussa? Mitä minun pitäisi vielä oppia asiakaspalvelusta? Turvallisuus, Työturvallisuus Miten olen ottanut turvallisuustekijät huomioon työssä? Turvallisuus, työturvallisuus Mitä minun pitäisi vielä oppia turvallisuudesta/työturvallisuudesta? Yrittäjyys Miten yrittäjyys näkyi tekemässäni työssä? Kustannustietoisuus Miten otin kustannustietoisuuden huomioon työssä? Mitä minun pitäisi vielä oppia yrittäjyydestä? 26

27 4.3 Yhteisöllinen reflektio Ks. myös 4.5 Vertaisarvionti, joka tehdään jostakin yhdessä reflektoitavasta opintojen osasta. Mitä? Miksi? Miten? Esimerkki Tekniikka Yhteisöllinen reflektio Yhteisöllinen reflektio tukee ammatillista kasvua tukee oppimista ja oppimisprosessia syventää omaa osaamista vahvistaa ryhmätyöskentelyä Yhteisöllinen reflektio on luonteva osa vertaiskeskustelua verkossa. Se koskee koko työssäoppimisen prosessia. Ennen työssäoppimista harjoitellaan rauhassa toisten tuotosten kommentointia osana verkkokeskustelua. Opiskelijat kommentoivat toisten tuotoksia (kuvat, videot, blogit, tekstit). Opettaja huolehtii, että on selkeät pelisäännöt, jotta kaikki saavat palautetta: miten ja kuinka montaa tuotosta kommentoidaan. Opettaja voi antaa tarkennettuja kysymyksiä, mitä asioita kommentoidaan. Yhdessä opiskelijoiden kanssa sovitaan, mitkä asiat ovat keskeisiä ja mitä kommentoidaan. Käytetään dialogisia menetelmiä, erityisesti lyhyt oma viesti, oman asian liittäminen toisen asiaan ja avoimet kysymykset muille. Opettaja ohjaa keskustelun alkuun ja ohjaa sitä tarkentavin kysymyksin ja yhteenvetoviestein. Opettaja tekee aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastuuttaa ryhmää siitä, että ryhmä vie keskustelua eteenpäin. Opettaja antaa viikoittain syötteitä (tämän viikon erityistehtävät, mihin kiinnittää huomiota), jotta oppimisprosessi etenee. 1. Annika on kohdannut erikoisen tilanteen työssäoppimispaikassaan. Hän kirjoittaa siitä omaan blogiinsa. 2. Jussi lukee blogin ja haluaa tietää lisää. Hän kirjoittaa avoimen kysymyksen Annikan blogin kommenttikenttään, johon Annika vastaa. 3. Opettaja huomaa hyvän oppimisen paikan koko ryhmälle ja kutsuu FBryhmässä kaikkia osallistumaan keskusteluun. 4. Keskustelun päätteeksi opettaja ohjaa synteesin teon. Kaikki linkittävät valmiin synteesin oppimispäiväkirjaansa ja pohtivat opittua oman osaamisen ja oppimisen kannalta. TAI 1. Kaikki opiskelijat ovat kertoneet blogissaan työpaikan kahvihuoneen ilmapiiristä ja keskustelunaiheista viikkotehtävässä. Opettaja ohjeistaa, kuka kommentoi kenenkin tekstiä. Välineenä esim. Suljettu Facebook ryhmä tai muu yhteinen verkkoalusta (ajasta riippumaton) Blogit Videoneuvottelu (reaaliaikainen) (Livetapaamiset] Lopuksi tehdään yhteenveto: Mitä opimme tästä kokonaisuudessaan: Mitä opimme? Mitä saavutimme, mitä emme ja miksi, mikä oli vaikeaa saavuttaa, miten siitä selvisimme? Jokainen kirjoittaa oppimastaan oppimispäiväkirjaan. 2. Alkuperäisistä merkinnöistä ja kommenteista keskustellaan ja tehdään synteesi. 3. Jokainen opiskelija pohtii oppimaansa oppimispäiväkirjassaan. 27