PÖYTÄKIRJA Komatsu Forest Oy:n Pirkkalan metsäkonekeskus, Tuottotie 2, Pirkkala

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA TEKNOLOGIKLUBIN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 10:05 16:45 Paikka: Läsnä: Komatsu Forest Oy:n Pirkkalan metsäkonekeskus, Tuottotie 2, Pirkkala Esko Mikkonen, Helsingin yliopisto (puh.joht.) Jari Ala-Ilomäki, Metla Jukka Hyytiäinen, Helsingin yliopisto Teijo Palander, Joensuun yliopisto Antero Siuro, Komatsu Forest Oy (1 ja 2 ) Vesa Tanttu, TTS Tutkimus Hannu Tapola, STM Työsuojeluosasto Timo Ylänen, Komatsu Forest Oy (1 ja 2 ) Veli-Pekka Kivinen, Helsingin yliopisto (siht.) 1 Kokouksen avaaminen Teknologiklubin puheenjohtaja prof. Esko Mikkonen avasi kokouksen toivottaen läsnäolijat tervetulleiksi ja kiittäen Komatsu Forest Oy:tä kokouksen isäntänä toimimisesta. 2 Komatsu Forest Oy:n esittely ja metsäkonealan markkinakatsaus Aluksi kokouksen jokainen osanottaja esitteli lyhyesti itsensä ja edustamansa organisaation. Toimitusjohtaja Timo Ylänen esitteli aluksi emoyhtiö Komatsun ja sen jälkeen Komatsun koko tuotepaletin mukaan lukien metsäkoneet. Valmet-metsäkoneryhmä on ollut vuodesta 2004 lähtien osa kansainvälistä Komatsu-konsernia, joka toimii 44 maassa ja jonka palveluksessa työskentelee n ihmistä. Komatsu on perustettu v Metsäkoneryhmän emoyhtiö toimii Ruotsissa, josta käsin hoidetaan myös Euroopan markkinointi. Suomessa Komatsu Forestin markkinaosuus metsäkoneissa v oli 21 %. Suomen yhtiön palveluksessa on 35 työntekijää. Keskusteltiin metsäkonealan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Vuosi 2009 tulee olemaan Suomessa myynnillisesti ennätyshuono vuosi kokonaismyynnin jäädessä n. 150 koneeseen (hakkuukoneet ja kuormatraktorit yhteensä). Vuosi 2008 oli poikkeuksellisen hyvä kokonaismyynnin yltäessä 590 konekappaleeseen. Ponsse on markkinajohtaja sekä hakkuukone- että kuormatraktoripuolella markkinaosuuden ollessa n %. John Deeren markkinaosuus on Komatsun luokkaa. Alan tämän hetken suurimpana ongelmana ovat suuret vaihtokonevarastot, joissa saattaa olla iso joukko aivan äskettäin ostettuja uusia koneita (ns. takaisin otetut koneet). Velkasaneerauksia (esim. LogSet) ja konkurssejakin ( Nokka Profi) on jo nähty.

2 2 3 Teknologiklubin/SMS:n toiminta vuonna 2009 ja 2010 Veli-Pekka Kivinen kertasi Teknologiklubin v järjestämät tapahtumat, joita oli yhteensä kaksi: - Metsäteknologian muuttuvat haasteet seminaari Helsingissä osana SMS:n 100-vuotisjuhlaviikkoa. Tilaisuudessa oli 8 alustusta, joista jokaiseen oli myös kommenttipuheenvuoro. Ilmoittautuneita oli viitisenkymmentä ja salissa paikan päällä oli nelisenkymmentä kuuntelijaa. - Metsätieteen päivä otsikolla Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen. Tilaisuudessa oli neljä alustusta. Yleisöä oli esiintyjät mukaan lukien henkeä. Vuodelle 2010 on suunnitteilla kaksi tapahtumaa: - Perinteinen Metsätieteen päivä Metsäviikon aikana syksyllä Kevätseminaari (viikko 15 tai 16) yhdessä muiden SMS:n alaklubien kanssa eri-ikäismetsätalouden (jatkuva kasvatus) teemasta. Keskusteltiin osallistumisesta kevätseminaariin ja etenkin siitä, onko eriikäismetsätalouden teema sellainen, johon teknologit voivat osallistua. Puheenjohtaja Mikkosen mukaan eri-ikäismetsätalous ei aiheena mitenkään rajaa teknologeja lähtökohtaisesti ulos vaan sopii myös teknologiklubin aihepiiriin. Päätettiin osallistua yhteiseminaarin järjestämiseen ja valtuutettiin sihteeri olemaan asiasta yhteydessä muiden klubien suuntaan. 4 Teknologiklubin jäsenorganisaatioiden toiminta vuonna 2010 Joensuun yliopisto (Palander): Toiminnan painopiste on maisterin opinnäytetöiden ohjauksessa ja opetuksessa. Metsäteknologiassa on vuositasolla parikymmentä uutta pääaineopiskelijaa. Prof. Palanderilla on tällä hetkellä ohjattavanaan 41 pro gradu työtä ja prof. Sikasella, joka vastaa puuenergialan opetuksesta, 9 pro gradua. Gradujen aiheita ovat mm. seuraavat: - Hakkuukoneen hiljainen tieto ja sen hyödyntäminen (4 gradua) - Pihi puunkorjuu (Metsähallitus) - Konekylvöön ja istutukseen liittyvät selvitykset - Hakekuormien tiivistämisen mahdollisuudet (Jyväskylän energia) - Puustamaksukyky energiapuukaupassa (Savonlinnan energia) - Kannonnoston tonnitaksan määrittäminen (UPM) Väitöskirjahankkeita on menossa muutamia eikä niitä toistaiseks ole pyritty hankkimaan kovin aktiivisesti lisää. TTS (Tanttu): TTS Tutkimus jakautuu neljään tiimiin. Käynnissä olevista hankkeista mainittakoon seuraavat: - METKA-energiapuun kehittämishanke yhteistyösssä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten kanssa: kehitetään korjuumenetelmiä harvennuspuun talteenottoon energiapuuna - Metsäkonealan ja puutavaran kaukokuljetusalan kuljettajien tarveselvitys + koulutuksen kehittäminen - Kasvun eväät hanke (TTS koordinaattorina)

3 - Lämpöyrittäjyys (TTS koordinaattorina) - PISA-hanke: sahaajien ja puualan pienyrittäjien koulutus- ja kehittämishanke - Metsäkulttuurihanke yhteistyössä Metsähallituksen, Viron metsähallituksen ja Tapion kanssa - Metsäsertifioinnin sihteeristönä toimiminen (Auvo Kaivola) - Työntutkimuspalveluiden myynti ulkopuolisille (TTS:llä 8 työntutkijaa) 3 Vireillä olevia hankkeita: - Hankintahakkuuselvitys: menetelmät, liiketoimintamallit, jne. - Maisemanhoitoon ja käsittelyyn liittyvä hanke Koulutukset: - Metsäkoneenkuljettajien ammattitutkintokoulutus (6 kk) jatkuu v Metsäenergiantuottajien koulutus (perustutkinto) - Metsäkoneasentajien koulutus (perustutkinto) METLA (Ala-Ilomäki): Metlassa metsäteknologista tutkimusta tehdään ensi sijassa osana kolmea laajaa tutkimusohjelmakokonaisuutta: - Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma tukee metsäenergian tuotantoa ja käyttöä metsikön perustamisesta lähtien siihen saakka, kun puu tai hake toimitetaan asiakkaille. Tutkimusohjelma koostuu neljästä osa-alueesta: 1) Puubiomassan tuotanto ja bioenergiavarat 2) Biomassan talteenoton seurannaisvaikutukset 3) Biomassan hankinta, liiketoimintamallit ja poliittiset ohjauskeinot 4) Metsäbiomassa biojalostamoiden raaka-aineena - PUU-ohjelma tarkastelee puun kulkua kokonaisvaltaisesti, raakaaineesta loppukäyttöön. Teema-alueita on kolme: 1) Puuraaka-ainepotentiaalit ja puukaupan toiminta 2) Puunhankinta ja yritysten kilpailukyky 3) Puutuotteet ja asiakasratkaisut - SUOMETSÄTALOUS-tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tieto, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la. Ala-Ilomäki korosti erityisesti seuraavia kolmea hanketeemaa lähitulevaisuuden metsäteknologisessa tutkimuksessa: - Kantavuuden ennustaminen - Herkkien luontokohteiden korjuu (liittyy myös edelliseen) - Älykäs ja oppiva puuhuolto niukoilla resursseilla (Less Is More)

4 4 Helsingin yliopisto (Mikkonen): Ei isoja hankekokonaisuuksia menossa. Parhaillaan metsäteknologiassa on 6-7 pro gradu työtä tekeillä. Aktiivisia väitöskirjahankkeita on menossa 6 kpl. STM (Tapola): STM:n Työsuojeluosasto on ollut toteuttamassa mm. seuraavia metsäteknologiaan liittyvät hankkeita: - Työturvallisuus-CD - Metsäkoneen ergonomia hanke - Metsäkoneen tärinätutkimus - Henkilöriskien arviointi (turvallisuus- ja terveysriskit) - Parhaat käytännöt sivusto ( 5 Ruotsi-Suomi tohtorikoulutusohjelma (FIRST): tilannekatsaus FIRST-tutkijakoulu käynnistyi puolitoista vuotta sitten. Aloite metsäteknologisen tohtorikoulutuksen vahvistamisesta tuli Ruotsista, jossa oli havahduttu metsäteknologian tohtorien vähäisiin valmistumismääriin viime vuosina. Ohjelman tavoitteena on saada 5-8 uutta tohtoria metsäteknologian alalle molemmissa maissa. Ruotsissa FIRSTiin valittiin 8 koulutettavaa, joita ohjelman yrityskumppanit rahoittavat. Tavoitteena on, että koulutettavat työskentelevät rahoittajaorganisaatioissa osan koulutusajastaan ja mahdollisesti myös sijoittuvat valmistuttuaan näiden organisaatioiden palvelukseen. Suomessa FIRST-tutkijakoulun rahoitus tulee ensi sijassa Metsätieteiden tutkijakoulusta, jota koordinoi Joensuun yliopisto. Suomessa FIRST-ohjelmassa on kolme opiskelijaa: Tikkanen ja Siren Joensuussa ja Petty Helsingissä (Metsäteho Oy ja yliopisto). FIRSTin tieteellisenä koordinaattorina jatkaa prof. Teijo Palander Joensuun yliopistosta. FIRST-opiskelijoille tarjotaan jatko-opintokursseja mm. NOVA-yhteistyön kautta. Tammikussa (viikko 2) on ensimmäinen tällainen jatko-opintokurssi Ruotsissa. 6 Metsäalan työturvallisuuskortti -koulutus Hannu Tapola esitteli Työturvallisuuskortti-koulutuksen keskeisen sisällön ja toimintamallit. Työturvallisuuskortti tultaneen jatkossa vaatimaan kaikilta puunkorjuuja -kuljetusalalla työskenteleviltä. Tähän mennessä koulutuksen (kaikki alat yhteensä) on läpäissyt työntekijää. 7 Ideapaja/hankeriihi Jukka Hyytiäinen alusti ideapaja/hankeriihen aluksi aiheesta "Metsäteknologisen tutkimuksen visio", joka esitys löytyy tämän pöytäkirjan liitteenä. Tarkoitus oli luoda pohjaa yhteiselle mietinnälle metsäteknologisen tutkimustoiminnnan lähitulevaisuuden suuntaamisesta tarpeiden ja ympäröivän yhteiskunnan muutoksen seurauksena. Mietinnän tulokset eli mahdolliset tulevaisuuden tutkimuskohteet ja - ideat kootaan yhteen ja käsitellään seuraavassa klubin tapaamisessa.

5 8 Muut esille tulevat asiat 5 Muita asioita ei ollut. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:45 kiittäen läsnäolleita ja Komatsu Forest Oy:tä hyvästä ja tuloksellisesta päivästä. Pöytäkirjan vakuudeksi Esko Mikkonen puheenjohtaja Veli-Pekka Kivinen sihteeri