Ohjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen (1300698)"

Transkriptio

1 Ohjelmointi Linuxissa Tehnyt: Antti Martikainen ( ) Sisällysluettelo 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? GNU Toolchain Tekstieditorit Hello world-sovelluksen luominen vi-editorilla Ohjelmointiympäristöt Hello world-sovelluksen luominen Eclipsella Lähteet Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Sovellusten ja ohjelmistojen tuottamiseen vaaditaan kolme asiaa: tekstieditori, kääntäjä ja standardikirjasto. Tekstieditorilla, joka voi olla mikä tahansa tekstin tuottamiseen tarkoitettu sovellus, kirjoitetaan itse lähdekoodi. Lähdekoodi voidaan kirjoittaa millä tahansa tuhansilla ohjelmointikielillä, joista suosituimpia ovat mm. C, C++, Java, Perl, PHP ja Python. Linuxille on saatavilla useita ohjelmointiin soveltuvia perustekstieditoreita, kuten vi, gedit, kedit ja emacs. Kääntäjä nimensä mukaisesti kääntää tai tulkkaa ohjelmointikielellä kirjoitetun lähdekoodin tietokoneen ymmärtämään muotoon, jotta tietokoneen prosessorit voivat käsitellä koodin binäärimuotoisena. Jotkin kääntäjät kääntävät yhdestä ohjelmointikielestä toiselle ohjelmointikielelle. Natiivikääntäjät kääntävät koodin samalle alustalle kuin millä koodi on tuotettu, kun taas ristiinkääntäjät voivat kääntää koodia myös muilla alustoilla toimivaksi. Kääntäjien tehtävänä on myös mm. koodin nopeuden maksimointi ja koon minimointi sekä kääntämisprosessin nopeuden maksimointi. Standardikirjastot sisältävät kokoelman ohjelmointikielelle ominaisia yleisesti käytettyjä aliohjelmia ja luokkia. Standardikirjasto sisältää samat aliohjelmat valmistajasta riippumatta. Fedo-

2 ran asennuksen yhteydessä asennetaan The GNU libc-kirjasto (glibc), joka sisältää C-kielen standardikirjaston ja matematiikkakirjaston. 2. GNU Toolchain GNA Toolchain on kattotermi, joka sisältää kokoelman GNU Projectin valmistamia ohjelmointityökaluja. Se kattaa kaiken tarvittavan sovellusten ja käyttöliittymien tuottamiseen. Se sisältää seuraavat komponentit: GNU Compiler Collection (GCC) sisältää kääntäjät C-, C++-, Objective C-, Fortran-, Java- and Ada-ohjelmointikielille. GCC:tä pidetään yhtenä maailman tärkeimpinä ilmaisina tuotteina. GNU make on työkalu, joka käytetään ohjelmien buildaukseen ja makefilejen tuottamiseen. Buildaus kattaa koodin kääntämisen, linkittämisen, pakkaamiseen, testauksen ja dokumennoinnin. GNU Binutils sisältää linkittäjän (koodikirjastojen yhdistäjän), assemblerin (symbolisen konekielen kääntäjän) ja muita työkaluja, joita käytetään yhdessä kääntäjien kanssa GNU Bisons on parser generator, joka käsittelee ohjelmointikielen kielioppisääntöjä GNU Debugger (GDB) on koodin debuggaustyökalu, jota käytetään ohjelman muokkaamiseen ja virheiden jäljittämiseen ajon aikana GNU build system (autotools) sisältää työkaluja koodipaketin siirtämiseen Unix-tyyppisten järjestelmien välillä. Se sisältää GNU Autoconf-, GNU automake-, GNU Libtool- ja Gnulibtyökalut. GNU m4-makroprosessori (preprosessori) käsittelee tekstinkäsittelyä ja tekstin korvaamista 3. Tekstieditorit Vi ja nano ovat Fedoran asennuksen yhteydessä asennettavia tekstieditoreita. Vi:stä (englannin kielen sanasta visual ) on olemassa pidemmälle kehiteltyjä versioita, kuten nvi (new vi) ja

3 vim (vi improved). Vi-tekstieditori käynnistetään terminaalissa vi-komennolla, jolloin sovellus aukeaa muokkaustilassa. I-näppäimellä päästään kirjoitustilaan, jossa voidaan kirjoittaa tekstiä asiakirjaan. Kirjoitustilasta poistutaan esc-näppäimellä muokkastilaan, jossa asiakirja voidaan esimerkiksi tallentaa ctrl+w-komennolla ja sovelluksesta poistutaan ctrl+x-komennolla. Nanoeditori toimii samalla tavalla, mutta tallentaminen tapahtuu ctrl+o-komennolla. Emacs on erityisen suosittu tekstieditori ohjelmoijien piirissä. Emacs on suurempi ja monipuolisempi kuin vi ja nano, mutta myös vaikeakäyttöisempi, raskaampi ja monimutkaisempi. Emacsissa on ohjelmointitila, jossa on mahdollista saada käyttöön rajoitettuja ohjelmointiympäristön ominaisuuksia, kuten syntaktin väritys sekä erilaisia menu-toimintoja, jotka auttavat koodin luettavuudessa. Emacs tunnistaa käsiteltävän tekstitiedoston päätteestä, missä tilassa sitä muokataan, Windowsin Notepad++-editorin tapaan. 4. Hello world-sovelluksen luominen vi-editorilla Tässä käydään pikaisesti läpi, kuinka vi-editorilla voi luoda perinteisen Hello worldsovelluksen C-kielellä. Käynnistetään terminaalissa vi-editori ja luodaan uusi C-päätteinen tiedosto haluttuun hakemistoon: vi hello.c Tämän jälkeen avautuvassa editorissa painetaan I-näppäintä, joilloin päästään kirjoitustilaan. Kirjoitetaan editoriin seuraava lähdekoodi: #include <stdio.h> main() { printf( Hello world! \n ); return 0; }

4 Lähdekoodi lienee melko tuttu kaikille ohjelmoinnin peruskurssin käyneelle. Aluksi otetaan käyttöön C-standardikirjasto, sillä sovelluksen halutaan kirjoittaa näkyviin tekstiä prinftmetodilla. Main()-metodi on sovelluksen päämetodi, jossa määritellään, että halutaan kirjoittaa näkyviin Hello World sekä rivinvaihto. Metodi päätetään return 0 -vakiokomennolla, sillä C- ja C++-kielissä kaikki metodit palauttavat jonkun arvon. Koodin kirjoittamisen jälkeen tekstitilasta poistutaan esc-näppäimellä, ja tiedoston sisältö tallennetaan ctrl+wnäppäinyhdistelmällä, minkä jäleen tekstieditorista poistutaan ctrl+x-näppäinyhdistelmällä. Tämän jälkeen terminaalissa käännetään tehty lähdekoodi GCC:n C-kääntäjällä: gcc o hello hello.c Gcc-komento viittaa C-kielen kääntäjään. Mikäli käännettäisiin esim. C++-tiedostoja, olisi vastaava komento g++. o hello-komento määrittää kääntäjälle halutun polun ja nimen luotavalle sovellukselle ja hello.c-komento määrittää käännettävän lähdekooditiedoston polun ja nimen. Tässä tapauksessa luodaan hello-niminen sovellus samaan kansioon kuin hello.clähdekoodikin. Tämän jälkeen sovellus voidaan ajaa samaan tapaan kuin muutkin sovellukset, kirjoittamalla terminaalissa sovelluksen nimi, eli hello, jolloin terminaaliin pitäisi ilmestyä (mikäli kääntäjä ei havaitse lähdekoodissa virheitä) teksti Hello world!. 5. Ohjelmointiympäristöt Ohjelmointiympäristö (IDE, integrated development environment) on integroitu joukko ohjelmia, joilla voidaan toteuttaa ohjelmistoja käyttämättä erillisiä ohjelmia esim. ohjelmointiin, kääntämiseen, linkittämiseen, virheenetsintään tai buildaukseen. Ohjelmointiympäristöjen perusominaisuuksia ovat mm. syntaksikorostus (koodin värittäminen), lauseiden ennakoiminen ja syntaksivaihtoehtojen esittäminen (intellisense), koodin ulkoasun automaattinen muotoilu, virhetilanteiden ja käyttämättömien muuttujien paikantaminen ja korjausehdotusten antaminen, ohjelman ajaminen debug-tilassa ja tuki useille ohjelmointikielille ja erinäisille liitännäisille.

5 Joissakin tapauksissa koodia voi tehdä vain hiirtä klikkailemalla ja käyttämällä valmiita pohjia. Linuxille on tarjolla iso määrä erilaisia ohjelmointiympäristöjä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä jollain tietyllä ohjelmointikielellä, mutta jotka useimmiten toimivat muilla kielillä liitännäisten avulla. Seuraavassa on esitelty joitakin suosituimpia ohjelmointiympäristöjä Eclipse Käytetään pääasiassa Java-ohjelmointiin, mutta sisältää laajat liitännäismahdollisuudet muille ohjelmointikielille (Ada, ABAP, C, C++, COBOL, Fortran, Haskell, JavaScript, Lasso, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Scala, Clojure, Groovy, Scheme ja Erlang). Sisältää tuen erillisille C++- ja Java-ohjelmointiympäristöille erillisillä JDT- ja CDT-paketeilla. Komodo Sisältää mm. kehittyneen koodieditorin, intellisensen, graafisen debuggauksen, erilaisia integroituja työkaluja, liittännäisiä sekä samanlaiset ominaisuudet eri alustoille (Macille, Linuxille ja Windowsille). Toisin kuin suurin osa Linuxin ohjelmointiympäristöistä, Komodo on maksullinen. Komodoa käytetään pääasiassa web-kielillä ohjelmointiin: Python, PHP, Ruby, Perl, HTML, CSS ja JavaScript. Code::Blocks Perustuu myös liitännäisiin, joilla ohjelmointiympäristöä voi muokata halutunlaiseksi. Sisältää tärkeimmät IDE-ominaisuudet pääasiassa C-, C++- ja Fortran-kielille. Toimii Linuxin lisäksi Macilla ja Windowsilla. Netbeans Tarkoitettu pääasiassa Java-, JavaScript-, HTML-, PHP-, Python-, Ruby-, Groovy-, C-, C++-, Scala- ja Clojure-kielille. Sisältää mm. helppokäyttöisen GUI-rakentajan ja visuaalisen mobiili-, web- ja Java-kehitysympäristön.

6 MonoDevelop Käytetään pääasiassa C#-kielellä sekä muilla.net-kielillä ohjelmoimiseen. Voidaan helposti siirtää koodia esim. Windowsin Visual Studiosta Linuxille. Muita saatavilla olevia ohjelmointiympäristöjä ovat mm. CodeLite, Anjuta, Geany, KDevelop, Oracle Solaris Studio, Lazarus, Qt Creator ja Sublime text, jotka keskittyvät kaikki tiettyihin ohjelmointikieliin ja niitä voidaan laajentaa liitännäisillä. 6. Hello world-sovelluksen luominen Eclipsella Eclipse on monipuolinen ohjelmointiympäristö, joka tukee mm. Java- ja C++-kieliä. Seuraava esimerkki toteutetaan Eclipsen C++-tilassa, jota varten tarvitaan erikseen ladattava C/C++ Development Toolkit (CDT) -paketti, ja tietenkin myös Eclipse tulee erikseen ladata ja asentaa. Eclipse avataan eclipse-komennolla terminaalissa. Eclipsen perusnäyttötila koostuu keskellä olevasta koodieditorista, yläosan valikoista, alaosan konsoli-ja debuggaus-ikkunasta, vasemman reunan projektimanagerista sekä oikean reunan Outline-ikkunasta, jossa näytetään koodissa käytetyt muuttujat, aliohjelmat ja luokat. Hello world-sovellus voidaan Eclipsella luoda valmiista pohjasta. Kun C++-paketti on asennettu, voidaan C++-projekteja luoda valitsemalla File/New/Project ja valitsemalla projektin tyypiksi C++ project, jolloin C++ Project Wizard aukeaa. Tässä vaiheessa voidaan valita käytettävä toolchain riippuen siitä, halutaanko tehdä alustojen välinen vai pelkästään Linuxilla toimiva sovellus. Project types-listasta voidaan valita projektin tyypiksi Hello World C++ Project ja nimetä se halutulla nimellä. Muissa ikkunoissa voidaan jättää oletusarvot päälle ja painaa Next ja lopuksi Finnish. Tulostettua tekstiä voi tosin muuttaa jo Basic Settings-ikkunan Hello world greeting-kohdassa. Tämän jälkeen projektimanagerissa pitäisi avautua äsken luotu projekti ja koodieditorissa näkyä sen lähdekoodi, jonka on tarkoitus tulostaa samanlainen teksti kuin aiemmassa C-kielellä

7 tehdyssä sovelluksessa, mutta tällä kertaa C++-kielellä toteutettuna, joten syntaksi on hieman erilainen: #include <iostream.h> int main(void) { cout << "Hello world!" << endl; return 0; } Kun koodin toimivuutta halutaan testata, ei erillistä kääntäjää tarvitse ajaa terminaalista, vaan koodi voidaan buildata Eclipsen sisällä valitsemalla File/Build Project. Buildaaminen kattaa kääntämisen lisäksi kirjastojen linkittämisen, joten erillistä kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Konsolinäkymässä näkyy buildauksen tiedot. Tämän jälkeen sovellusta voidaan testata valtisemalla Run/Run Last Launched/Run, minkä jälkeen sovelluksen tulosteen ( Hello world! ) pitäisi ilmestyä konsolinäkymään. Toki tällaista sovellusta ei kukaan tee, mutta tämä esimerkki kuvaa sitä, kuinka paljon yksinkertaisempaa on aloittelevan ohjelmoijan toteuttaa yksinkertaisia sovelluksia ohjelmointiympäristössä, kun ohjelma ilmoittaa virheistä ja muokkaa koodin luettavampaan muotoon ja koodin toimivuuden testaaminen on nopeampaa. 7. Lähteet https://admin.fedoraproject.org/pkgdb/acls/name/glibc

8 https://netbeans.org/

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen

Pedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen Pedacode Pikaopas Web Service asiakasohjelman luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan valmista olemassa olevaa Web Service palvelua käyttävä asiakasohjelma. Opas

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö

Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö PUNOMO NETWORKS OY 23.7.2016 pva Geany ei ole IDE, eikä se ole teksturi, vaan se on kevyt-ide. IDE, Integrated Development Environment, integroitu ohjelmointiympäristö. Geany

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 & 27.8.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2017 presemo.aalto.fi/c17 1/12/17 Mikä C? 3 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 4 Mikä C?

Lisätiedot

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),

Lisätiedot

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva 1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto 11.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä C-ohjelmointia. Oletus Sinulla

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä

Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Microsoft Visual Studio 2005

Microsoft Visual Studio 2005 Microsoft Visual Studio 2005 on integroitu kehitysympäristö (Integrated Development Environment) eli (IDE). Kehitysympäristöön kuuluvat seuraavat keskeiset sovelluskehitysvälineet: Ohjelmointikielet C#.NET

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä

Lisätiedot

Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0

Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Anne Benson/Tanja Bergius Opintojaksojen atk84d ja ict02d käyttöön 1/17 Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Pikaohjeen sisältö 1. Esittely 2. Asennus ja poistaminen 3. Sovelluskehitys 4. Sovelluksen toteutus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu

Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu PUNOMO NETWORKS OY 25.8.2016, pva Sisältö 1. Komentoriviltä kääntäminen - jotta selviää miten toimitaan ja mitä terminologiaa eli käsitteitä on

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

CTRL+F Android-sovellus

CTRL+F Android-sovellus CTRL+F Android-sovellus Vili-Robert Hietala Opinnäytteen raportointi Sähköosasto Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI 14.04.2015 Tekijä(t) Vili-Robert Hietala Työn laji Opinnäytteen raportointi Sivumäärä 7 Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Tekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely

Tekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely Tekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely Teksti- ja kuvaeditori Useassa Kotisivukoneen työkalussa on käytössä monipuolinen tekstieditori, johon voidaan tekstin lisäksi liittää myös kuvia, linkkejä ja

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

Octave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus

Octave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan

Lisätiedot

Projektin luonti LPCXpressolla

Projektin luonti LPCXpressolla Projektin luonti LPCXpressolla Ensimmäiseksi työtilaan (workspace) pitää liittää käytössä olevalle prosessorille sopiva CMSIS-kirjasto. LPCXpresson projektinluontivelhot olettavat, että projektit käyttävät

Lisätiedot

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015 Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa

Lisätiedot

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008

Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008 Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008 Asennuksessa on kaksi vaihetta. Ensin asennetaan ohjelma tietokoneelle (vaiheet 1-3). Sen jälkeen asennetaan lisenssi (vaiheet 4-12). 1. Aseta Mathcad 14 CD-levy

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0 Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti

Lisätiedot

Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen

Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla Pörisevä tietokone morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla 1 Tiivistelmä Idea toteuttaa seuraavat vaatimukset: 1. kommunikointi toisen opiskelijan kanssa (morsetus) 2. toisen opiskelijan häirintä (keskittymistä

Lisätiedot

Harjoitus 3 Antti Hartikainen

Harjoitus 3 Antti Hartikainen Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma) .NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014 Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aktiviteetti tai aineisto - linkin. Valitse linkin takaa avautuvasta listasta, millaisen aineiston haluat alueelle tuoda, ja paina

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Tech Conference 28.-29.5.2015. Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6. Heikki Raatikainen. #TechConfFI

Tech Conference 28.-29.5.2015. Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6. Heikki Raatikainen. #TechConfFI Tech Conference 28.-29.5.2015 Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6 Heikki Raatikainen #TechConfFI Yleistä Avoimuus Open Source ja tuki yleisesti käytetyille ei-ms työkaluille Kaikki alustat tuettuna:.net 5

Lisätiedot

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö Office_365_loppukäyttäjän ohje 15.5.2015 Esa Väistö 2 Sisällysluettelo Kuvaus... 3 Kirjautuminen Office_365:een... 3 Valikko... 4 Oppilaan näkymä alla.... 4 Opettajan näkymä alla... 4 Outlook (Oppilailla)...

Lisätiedot

P-touch Transfer Managerin käyttäminen

P-touch Transfer Managerin käyttäminen P-touch Transfer Managerin käyttäminen Versio 0 FIN Johdanto Tärkeä huomautus Tämän käyttöoppaan sisältöä ja tuotteen teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Brother pidättää oikeuden

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman

Lisätiedot

zotero www.zotero.org

zotero www.zotero.org zotero www.zotero.org Viitteidenhallintajärjestelmä Zotero toimii Firefox-selaimessa. Muita ilmaisia viitteidenhallintajärjestelmiä ovat esimerkiksi EndNote ja Mendeley. Näissä ohjeissa on kuvataan Zoteron

Lisätiedot

Kääntäjän virheilmoituksia

Kääntäjän virheilmoituksia OHJ-1101 Ohjelmointi 1e 2008-09 1 Kääntäjän virheilmoituksia Kun progvh2 ohjelma käännetään antaa tutg++ seuraavat virheilmoitukset ja varoitukset: proffa> tutg++ progvh2.cc progvh2.cc:29:13: warning:

Lisätiedot

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2015/

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2015/ PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_205/ . Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0). V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Sovellussivusto

Käyttöohjeet. Sovellussivusto Käyttöohjeet Sovellussivusto SISÄLLYSLUETTELO Tietoja oppaasta...2 Oppaassa käytetyt symbolit...2 Vastuuvapauslauseke...3 Huomautuksia...3 Mitä sovellussivustolla voi tehdä... 4 Ennen sovellussivuston

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Hellä ensikosketus. Tomi Kiviniemi

Hellä ensikosketus. Tomi Kiviniemi Hellä ensikosketus Tomi Kiviniemi Asialista Vähän debuggauksen filosofiaa. GDB:n peruskäyttö Netbeansissä. GDB:n peruskäyttö komentoriviympäristössä. Hieman edistyneempää sähellystä komentoriviympäristössä.

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

TIE Principles of Programming Languages CEYLON

TIE Principles of Programming Languages CEYLON TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Ohjelman käyttöön ei sisälly muita kuluja kuin ohjelman lisenssimaksu ja mahdolliset webbipalvelusi käyttömaksut.

Ohjelman käyttöön ei sisälly muita kuluja kuin ohjelman lisenssimaksu ja mahdolliset webbipalvelusi käyttömaksut. Kotisivu ohje Kotisivu - ohjelmisto on webbipohjainen kotisivujen julkaisujärjestelmä jossa käyttäjä ei tarvitse erityistaitoja kyetäkseen julkaisemaan webbisivuja. Jos osaat käyttää Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmaa,

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Ohje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant

Ohje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant AgilElephant Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Dokumentti:.doc Päiväys: 15.03.2005 Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumenttihistoria Muutoshistoria Revision Revision Yhteenveto muutoksista Revision tekijä

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

PÄIVITÄ TIETOKONEESI PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin

Lisätiedot

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 Lakki Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 2.luento: ohjelmistokehityksen päivärutiinit Lisää ot sik k o osoit t am alla Siitä vain reunasta Miten

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Visual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka

Visual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2013

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2013 Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aineisto-valikon tai Add an activity or resource valikon (Asetukset lohko Activity chooser on toiminnon ollessa päällä). Valitse

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Tietokantaa hyödyntävän sovelluksen luominen

Pedacode Pikaopas. Tietokantaa hyödyntävän sovelluksen luominen Pedacode Pikaopas Tietokantaa hyödyntävän sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen Java DB -tietokantaa hyödyntävä sovellus. Opas kattaa

Lisätiedot

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa

Lisätiedot