Ohjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen ( )
|
|
- Maarit Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelmointi Linuxissa Tehnyt: Antti Martikainen ( ) Sisällysluettelo 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? GNU Toolchain Tekstieditorit Hello world-sovelluksen luominen vi-editorilla Ohjelmointiympäristöt Hello world-sovelluksen luominen Eclipsella Lähteet Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Sovellusten ja ohjelmistojen tuottamiseen vaaditaan kolme asiaa: tekstieditori, kääntäjä ja standardikirjasto. Tekstieditorilla, joka voi olla mikä tahansa tekstin tuottamiseen tarkoitettu sovellus, kirjoitetaan itse lähdekoodi. Lähdekoodi voidaan kirjoittaa millä tahansa tuhansilla ohjelmointikielillä, joista suosituimpia ovat mm. C, C++, Java, Perl, PHP ja Python. Linuxille on saatavilla useita ohjelmointiin soveltuvia perustekstieditoreita, kuten vi, gedit, kedit ja emacs. Kääntäjä nimensä mukaisesti kääntää tai tulkkaa ohjelmointikielellä kirjoitetun lähdekoodin tietokoneen ymmärtämään muotoon, jotta tietokoneen prosessorit voivat käsitellä koodin binäärimuotoisena. Jotkin kääntäjät kääntävät yhdestä ohjelmointikielestä toiselle ohjelmointikielelle. Natiivikääntäjät kääntävät koodin samalle alustalle kuin millä koodi on tuotettu, kun taas ristiinkääntäjät voivat kääntää koodia myös muilla alustoilla toimivaksi. Kääntäjien tehtävänä on myös mm. koodin nopeuden maksimointi ja koon minimointi sekä kääntämisprosessin nopeuden maksimointi. Standardikirjastot sisältävät kokoelman ohjelmointikielelle ominaisia yleisesti käytettyjä aliohjelmia ja luokkia. Standardikirjasto sisältää samat aliohjelmat valmistajasta riippumatta. Fedo-
2 ran asennuksen yhteydessä asennetaan The GNU libc-kirjasto (glibc), joka sisältää C-kielen standardikirjaston ja matematiikkakirjaston. 2. GNU Toolchain GNA Toolchain on kattotermi, joka sisältää kokoelman GNU Projectin valmistamia ohjelmointityökaluja. Se kattaa kaiken tarvittavan sovellusten ja käyttöliittymien tuottamiseen. Se sisältää seuraavat komponentit: GNU Compiler Collection (GCC) sisältää kääntäjät C-, C++-, Objective C-, Fortran-, Java- and Ada-ohjelmointikielille. GCC:tä pidetään yhtenä maailman tärkeimpinä ilmaisina tuotteina. GNU make on työkalu, joka käytetään ohjelmien buildaukseen ja makefilejen tuottamiseen. Buildaus kattaa koodin kääntämisen, linkittämisen, pakkaamiseen, testauksen ja dokumennoinnin. GNU Binutils sisältää linkittäjän (koodikirjastojen yhdistäjän), assemblerin (symbolisen konekielen kääntäjän) ja muita työkaluja, joita käytetään yhdessä kääntäjien kanssa GNU Bisons on parser generator, joka käsittelee ohjelmointikielen kielioppisääntöjä GNU Debugger (GDB) on koodin debuggaustyökalu, jota käytetään ohjelman muokkaamiseen ja virheiden jäljittämiseen ajon aikana GNU build system (autotools) sisältää työkaluja koodipaketin siirtämiseen Unix-tyyppisten järjestelmien välillä. Se sisältää GNU Autoconf-, GNU automake-, GNU Libtool- ja Gnulibtyökalut. GNU m4-makroprosessori (preprosessori) käsittelee tekstinkäsittelyä ja tekstin korvaamista 3. Tekstieditorit Vi ja nano ovat Fedoran asennuksen yhteydessä asennettavia tekstieditoreita. Vi:stä (englannin kielen sanasta visual ) on olemassa pidemmälle kehiteltyjä versioita, kuten nvi (new vi) ja
3 vim (vi improved). Vi-tekstieditori käynnistetään terminaalissa vi-komennolla, jolloin sovellus aukeaa muokkaustilassa. I-näppäimellä päästään kirjoitustilaan, jossa voidaan kirjoittaa tekstiä asiakirjaan. Kirjoitustilasta poistutaan esc-näppäimellä muokkastilaan, jossa asiakirja voidaan esimerkiksi tallentaa ctrl+w-komennolla ja sovelluksesta poistutaan ctrl+x-komennolla. Nanoeditori toimii samalla tavalla, mutta tallentaminen tapahtuu ctrl+o-komennolla. Emacs on erityisen suosittu tekstieditori ohjelmoijien piirissä. Emacs on suurempi ja monipuolisempi kuin vi ja nano, mutta myös vaikeakäyttöisempi, raskaampi ja monimutkaisempi. Emacsissa on ohjelmointitila, jossa on mahdollista saada käyttöön rajoitettuja ohjelmointiympäristön ominaisuuksia, kuten syntaktin väritys sekä erilaisia menu-toimintoja, jotka auttavat koodin luettavuudessa. Emacs tunnistaa käsiteltävän tekstitiedoston päätteestä, missä tilassa sitä muokataan, Windowsin Notepad++-editorin tapaan. 4. Hello world-sovelluksen luominen vi-editorilla Tässä käydään pikaisesti läpi, kuinka vi-editorilla voi luoda perinteisen Hello worldsovelluksen C-kielellä. Käynnistetään terminaalissa vi-editori ja luodaan uusi C-päätteinen tiedosto haluttuun hakemistoon: vi hello.c Tämän jälkeen avautuvassa editorissa painetaan I-näppäintä, joilloin päästään kirjoitustilaan. Kirjoitetaan editoriin seuraava lähdekoodi: #include <stdio.h> main() { printf( Hello world! \n ); return 0; }
4 Lähdekoodi lienee melko tuttu kaikille ohjelmoinnin peruskurssin käyneelle. Aluksi otetaan käyttöön C-standardikirjasto, sillä sovelluksen halutaan kirjoittaa näkyviin tekstiä prinftmetodilla. Main()-metodi on sovelluksen päämetodi, jossa määritellään, että halutaan kirjoittaa näkyviin Hello World sekä rivinvaihto. Metodi päätetään return 0 -vakiokomennolla, sillä C- ja C++-kielissä kaikki metodit palauttavat jonkun arvon. Koodin kirjoittamisen jälkeen tekstitilasta poistutaan esc-näppäimellä, ja tiedoston sisältö tallennetaan ctrl+wnäppäinyhdistelmällä, minkä jäleen tekstieditorista poistutaan ctrl+x-näppäinyhdistelmällä. Tämän jälkeen terminaalissa käännetään tehty lähdekoodi GCC:n C-kääntäjällä: gcc o hello hello.c Gcc-komento viittaa C-kielen kääntäjään. Mikäli käännettäisiin esim. C++-tiedostoja, olisi vastaava komento g++. o hello-komento määrittää kääntäjälle halutun polun ja nimen luotavalle sovellukselle ja hello.c-komento määrittää käännettävän lähdekooditiedoston polun ja nimen. Tässä tapauksessa luodaan hello-niminen sovellus samaan kansioon kuin hello.clähdekoodikin. Tämän jälkeen sovellus voidaan ajaa samaan tapaan kuin muutkin sovellukset, kirjoittamalla terminaalissa sovelluksen nimi, eli hello, jolloin terminaaliin pitäisi ilmestyä (mikäli kääntäjä ei havaitse lähdekoodissa virheitä) teksti Hello world!. 5. Ohjelmointiympäristöt Ohjelmointiympäristö (IDE, integrated development environment) on integroitu joukko ohjelmia, joilla voidaan toteuttaa ohjelmistoja käyttämättä erillisiä ohjelmia esim. ohjelmointiin, kääntämiseen, linkittämiseen, virheenetsintään tai buildaukseen. Ohjelmointiympäristöjen perusominaisuuksia ovat mm. syntaksikorostus (koodin värittäminen), lauseiden ennakoiminen ja syntaksivaihtoehtojen esittäminen (intellisense), koodin ulkoasun automaattinen muotoilu, virhetilanteiden ja käyttämättömien muuttujien paikantaminen ja korjausehdotusten antaminen, ohjelman ajaminen debug-tilassa ja tuki useille ohjelmointikielille ja erinäisille liitännäisille.
5 Joissakin tapauksissa koodia voi tehdä vain hiirtä klikkailemalla ja käyttämällä valmiita pohjia. Linuxille on tarjolla iso määrä erilaisia ohjelmointiympäristöjä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä jollain tietyllä ohjelmointikielellä, mutta jotka useimmiten toimivat muilla kielillä liitännäisten avulla. Seuraavassa on esitelty joitakin suosituimpia ohjelmointiympäristöjä Eclipse Käytetään pääasiassa Java-ohjelmointiin, mutta sisältää laajat liitännäismahdollisuudet muille ohjelmointikielille (Ada, ABAP, C, C++, COBOL, Fortran, Haskell, JavaScript, Lasso, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Scala, Clojure, Groovy, Scheme ja Erlang). Sisältää tuen erillisille C++- ja Java-ohjelmointiympäristöille erillisillä JDT- ja CDT-paketeilla. Komodo Sisältää mm. kehittyneen koodieditorin, intellisensen, graafisen debuggauksen, erilaisia integroituja työkaluja, liittännäisiä sekä samanlaiset ominaisuudet eri alustoille (Macille, Linuxille ja Windowsille). Toisin kuin suurin osa Linuxin ohjelmointiympäristöistä, Komodo on maksullinen. Komodoa käytetään pääasiassa web-kielillä ohjelmointiin: Python, PHP, Ruby, Perl, HTML, CSS ja JavaScript. Code::Blocks Perustuu myös liitännäisiin, joilla ohjelmointiympäristöä voi muokata halutunlaiseksi. Sisältää tärkeimmät IDE-ominaisuudet pääasiassa C-, C++- ja Fortran-kielille. Toimii Linuxin lisäksi Macilla ja Windowsilla. Netbeans Tarkoitettu pääasiassa Java-, JavaScript-, HTML-, PHP-, Python-, Ruby-, Groovy-, C-, C++-, Scala- ja Clojure-kielille. Sisältää mm. helppokäyttöisen GUI-rakentajan ja visuaalisen mobiili-, web- ja Java-kehitysympäristön.
6 MonoDevelop Käytetään pääasiassa C#-kielellä sekä muilla.net-kielillä ohjelmoimiseen. Voidaan helposti siirtää koodia esim. Windowsin Visual Studiosta Linuxille. Muita saatavilla olevia ohjelmointiympäristöjä ovat mm. CodeLite, Anjuta, Geany, KDevelop, Oracle Solaris Studio, Lazarus, Qt Creator ja Sublime text, jotka keskittyvät kaikki tiettyihin ohjelmointikieliin ja niitä voidaan laajentaa liitännäisillä. 6. Hello world-sovelluksen luominen Eclipsella Eclipse on monipuolinen ohjelmointiympäristö, joka tukee mm. Java- ja C++-kieliä. Seuraava esimerkki toteutetaan Eclipsen C++-tilassa, jota varten tarvitaan erikseen ladattava C/C++ Development Toolkit (CDT) -paketti, ja tietenkin myös Eclipse tulee erikseen ladata ja asentaa. Eclipse avataan eclipse-komennolla terminaalissa. Eclipsen perusnäyttötila koostuu keskellä olevasta koodieditorista, yläosan valikoista, alaosan konsoli-ja debuggaus-ikkunasta, vasemman reunan projektimanagerista sekä oikean reunan Outline-ikkunasta, jossa näytetään koodissa käytetyt muuttujat, aliohjelmat ja luokat. Hello world-sovellus voidaan Eclipsella luoda valmiista pohjasta. Kun C++-paketti on asennettu, voidaan C++-projekteja luoda valitsemalla File/New/Project ja valitsemalla projektin tyypiksi C++ project, jolloin C++ Project Wizard aukeaa. Tässä vaiheessa voidaan valita käytettävä toolchain riippuen siitä, halutaanko tehdä alustojen välinen vai pelkästään Linuxilla toimiva sovellus. Project types-listasta voidaan valita projektin tyypiksi Hello World C++ Project ja nimetä se halutulla nimellä. Muissa ikkunoissa voidaan jättää oletusarvot päälle ja painaa Next ja lopuksi Finnish. Tulostettua tekstiä voi tosin muuttaa jo Basic Settings-ikkunan Hello world greeting-kohdassa. Tämän jälkeen projektimanagerissa pitäisi avautua äsken luotu projekti ja koodieditorissa näkyä sen lähdekoodi, jonka on tarkoitus tulostaa samanlainen teksti kuin aiemmassa C-kielellä
7 tehdyssä sovelluksessa, mutta tällä kertaa C++-kielellä toteutettuna, joten syntaksi on hieman erilainen: #include <iostream.h> int main(void) { cout << "Hello world!" << endl; return 0; } Kun koodin toimivuutta halutaan testata, ei erillistä kääntäjää tarvitse ajaa terminaalista, vaan koodi voidaan buildata Eclipsen sisällä valitsemalla File/Build Project. Buildaaminen kattaa kääntämisen lisäksi kirjastojen linkittämisen, joten erillistä kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Konsolinäkymässä näkyy buildauksen tiedot. Tämän jälkeen sovellusta voidaan testata valtisemalla Run/Run Last Launched/Run, minkä jälkeen sovelluksen tulosteen ( Hello world! ) pitäisi ilmestyä konsolinäkymään. Toki tällaista sovellusta ei kukaan tee, mutta tämä esimerkki kuvaa sitä, kuinka paljon yksinkertaisempaa on aloittelevan ohjelmoijan toteuttaa yksinkertaisia sovelluksia ohjelmointiympäristössä, kun ohjelma ilmoittaa virheistä ja muokkaa koodin luettavampaan muotoon ja koodin toimivuuden testaaminen on nopeampaa. 7. Lähteet
8
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen
Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen
Pedacode Pikaopas Web Service asiakasohjelman luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan valmista olemassa olevaa Web Service palvelua käyttävä asiakasohjelma. Opas
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotRaspin Geany-IDE:n etäkäyttö
Raspin Geany-IDE:n etäkäyttö PUNOMO NETWORKS OY 23.7.2016 pva Geany ei ole IDE, eikä se ole teksturi, vaan se on kevyt-ide. IDE, Integrated Development Environment, integroitu ohjelmointiympäristö. Geany
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotNetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows
NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 & 27.8.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 4.6.2018 Mikä C? 4 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 5 C vs Python Python friends = ['john',
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2017 presemo.aalto.fi/c17 1/12/17 Mikä C? 3 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 4 Mikä C?
LisätiedotBL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1
BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),
Lisätiedot1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva
1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto 11.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä C-ohjelmointia. Oletus Sinulla
LisätiedotMatopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö
Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut
LisätiedotMicrosoft Visual Studio 2005
Microsoft Visual Studio 2005 on integroitu kehitysympäristö (Integrated Development Environment) eli (IDE). Kehitysympäristöön kuuluvat seuraavat keskeiset sovelluskehitysvälineet: Ohjelmointikielet C#.NET
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotEclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotTekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely
Tekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely Teksti- ja kuvaeditori Useassa Kotisivukoneen työkalussa on käytössä monipuolinen tekstieditori, johon voidaan tekstin lisäksi liittää myös kuvia, linkkejä ja
LisätiedotNetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux
NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotPaavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net
Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu
Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu PUNOMO NETWORKS OY 25.8.2016, pva Sisältö 1. Komentoriviltä kääntäminen - jotta selviää miten toimitaan ja mitä terminologiaa eli käsitteitä on
LisätiedotGIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen
GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus Harri Antikainen Mistä nyt puhutaan? Automatisointi: Mikä tahansa tapa teettää tietokoneella asioita ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä muuta kuin laittaa
LisätiedotC++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto
Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen
LisätiedotLet Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet
Let Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet Tarvitset kurssilla tietokoneen jolla on: Windows, Mac OS X tai Linux -käyttöjärjestelmä. Vähintään yksi kurssin ohjelmointiympäristöistä (Processing
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 10.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 10.10.2018 1 / 20 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelman toimintaa voi tutkia ja ohjelmassa
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotEclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojaksojen atk84d ja ict02d käyttöön 1/17 Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Pikaohjeen sisältö 1. Esittely 2. Asennus ja poistaminen 3. Sovelluskehitys 4. Sovelluksen toteutus
LisätiedotCTRL+F Android-sovellus
CTRL+F Android-sovellus Vili-Robert Hietala Opinnäytteen raportointi Sähköosasto Toukokuu 2015 KUVAILULEHTI 14.04.2015 Tekijä(t) Vili-Robert Hietala Työn laji Opinnäytteen raportointi Sivumäärä 7 Luottamuksellisuus
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotOctave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus
Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan
LisätiedotKirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015
Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa
LisätiedotProjektin luonti LPCXpressolla
Projektin luonti LPCXpressolla Ensimmäiseksi työtilaan (workspace) pitää liittää käytössä olevalle prosessorille sopiva CMSIS-kirjasto. LPCXpresson projektinluontivelhot olettavat, että projektit käyttävät
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotTestivetoinen ohjelmistokehitys
Testivetoinen ohjelmistokehitys Ohjelman luominen pienin askelin 1. Kirjoita testi, joka testaa ohjelmalle myöhemmin lisättävää toiminnallisuutta. 2. Suorita testi. Testin ei tule mennä läpi. Mikäli testi
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotSoveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen
Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotMathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008
Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008 Asennuksessa on kaksi vaihetta. Ensin asennetaan ohjelma tietokoneelle (vaiheet 1-3). Sen jälkeen asennetaan lisenssi (vaiheet 4-12). 1. Aseta Mathcad 14 CD-levy
LisätiedotTTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0
Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
LisätiedotVarmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas
Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 11.1.2018 Palautteita Tällä kierroksella oli erittäin hyviä ja valaisevia tehtäviä. Hyvä ensimmäinen kierros. Ympäristön valmisteleminen vaatii aikaa ja vaivaa.
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014
Aineistot Kun laitat Muokkaustilan päälle, näet jokaisessa osiossa Lisää aktiviteetti tai aineisto - linkin. Valitse linkin takaa avautuvasta listasta, millaisen aineiston haluat alueelle tuoda, ja paina
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
LisätiedotVHOPE-sovelluksen ja VHOPE-kirjastotiedostojen asentaminen
VHOPE-sovelluksen ja VHOPE-kirjastotiedostojen asentaminen Vaihe 1: Asenna VHOPE PC:hen täytyy asentaa VHOPE-sovellus, ennen kuin USB-muistitikun esitysaineistoa voidaan ryhtyä käyttämään. VCN (Volvo Corporate
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin EXAM tentin liitetiedostojen lataaminen, käyttäminen ja palauttaminen Kerro mahdolliset puutteet tai parannusehdotukset: pietari.heino@tut.fi Tällä sivulla on selitetty lyhyesti
LisätiedotWWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotPunomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA
Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotWeb Services tietokantaohjelmoinnin perusteet
ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...
LisätiedotJypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen
Jypelin käyttöohjeet» Ruutukentän luominen Pelissä kentän (Level) voi luoda tekstitiedostoon "piirretyn" mallin mukaisesti. Tällöin puhutaan, että tehdään ns. ruutukenttä, sillä tekstitiedostossa jokainen
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotOhje kehitysympäristöstä. Dokumentti: Ohje kehitysympäristöstä.doc Päiväys: 15.03.2005 Projekti : AgileElephant
AgilElephant Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Dokumentti:.doc Päiväys: 15.03.2005 Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumenttihistoria Muutoshistoria Revision Revision Yhteenveto muutoksista Revision tekijä
LisätiedotHarjoitus 3 Antti Hartikainen
Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin
LisätiedotUutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa
What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotTT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)
TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotVesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010
METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman
LisätiedotP-touch Transfer Managerin käyttäminen
P-touch Transfer Managerin käyttäminen Versio 0 FIN Johdanto Tärkeä huomautus Tämän käyttöoppaan sisältöä ja tuotteen teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta. Brother pidättää oikeuden
LisätiedotTech Conference 28.-29.5.2015. Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6. Heikki Raatikainen. #TechConfFI
Tech Conference 28.-29.5.2015 Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6 Heikki Raatikainen #TechConfFI Yleistä Avoimuus Open Source ja tuki yleisesti käytetyille ei-ms työkaluille Kaikki alustat tuettuna:.net 5
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotOffice_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö
Office_365_loppukäyttäjän ohje 15.5.2015 Esa Väistö 2 Sisällysluettelo Kuvaus... 3 Kirjautuminen Office_365:een... 3 Valikko... 4 Oppilaan näkymä alla.... 4 Opettajan näkymä alla... 4 Outlook (Oppilailla)...
Lisätiedotzotero www.zotero.org
zotero www.zotero.org Viitteidenhallintajärjestelmä Zotero toimii Firefox-selaimessa. Muita ilmaisia viitteidenhallintajärjestelmiä ovat esimerkiksi EndNote ja Mendeley. Näissä ohjeissa on kuvataan Zoteron
LisätiedotPÄIVITÄ TIETOKONEESI
PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotKäyttöohjeet. Sovellussivusto
Käyttöohjeet Sovellussivusto SISÄLLYSLUETTELO Tietoja oppaasta...2 Oppaassa käytetyt symbolit...2 Vastuuvapauslauseke...3 Huomautuksia...3 Mitä sovellussivustolla voi tehdä... 4 Ennen sovellussivuston
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotPong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana
Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä
LisätiedotTikon Web-sovellukset
Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...
LisätiedotPörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla
Pörisevä tietokone morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla 1 Tiivistelmä Idea toteuttaa seuraavat vaatimukset: 1. kommunikointi toisen opiskelijan kanssa (morsetus) 2. toisen opiskelijan häirintä (keskittymistä
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHellä ensikosketus. Tomi Kiviniemi
Hellä ensikosketus Tomi Kiviniemi Asialista Vähän debuggauksen filosofiaa. GDB:n peruskäyttö Netbeansissä. GDB:n peruskäyttö komentoriviympäristössä. Hieman edistyneempää sähellystä komentoriviympäristössä.
LisätiedotGimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT
Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
Lisätiedot