KY kausisuunnitelma kaudelle

Transkriptio

1 F-1 JUNIORIT KAUSISUUNNITELMA KY Kausi SISÄLLYS 1. YLEISTÄ HARJOITTELUSTA Harjoituskausi-ja harjoitusmäärät Harjoittelun painopisteen linjausta.2 2. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET OHEISHARJOITTELU LAJITEKNIIKOIDEN JA-TAITOJEN OPETUS.4 5. PELIN OPETTAMINEN Pelin kultaiset ohjeet

2 1. YLEISTÄ HARJOITTELUSTA 1.1 Harjoituskausi, harjoitusmäärät ja pelitapahtumat Joukkueen päätoimintakauden kestoksi on määritelty 9. kuukautta. Kausi alkaa elokuun 15pvä ja loppuu seuraavan kevään huhtikuun loppuun. Touko heinäkuun aikana voidaan käydä jäällä jäävuorojen ja seuran mahdollisen linjauksen sen salliessa. max. 1-2 kertaaa viikossa. Kesän aikana pidetään 4-5 viikon tauko jääharjoittelusta. -07 ikäryhmä siirtyy kaudella isolle kentälle kiekko vaihtuu sinisestä mustaan. Tutustuminen näihin asioihin aloitetaan jollakin tasolla kevätkauden aikana. Päätoimintakaudella harjoituksissa on taukoa joulun ja hiihtoloman aikana syyskauden viimeiset harjoitukset kevätkauden ensimmäiset harjoitukset Viikoittainen säännöllinen harjoituskertojen määrä on toimintakaudella 2-4. Tämän lisäksi on suunnitteilla ylimääräisiä harjoitustapahtumia, jotka toteutetaan resurssien mukaan. OFF-ice harjoitukset Ruissalon liikuntahallilla. Sali + uinti Seuran vuoro on tiistaisin klo: Sali ja klo: uinti Ruissalon liikuntahalli on remontissa, jonka kuuluisi valmistua lokakuussa 2016 Paini harjoitukset viime vuodesta totuttuun tapaan Osallistumme Suomen jääkiekkoliiton järjestämään Leijonaliigaan, joka alkaa viikolla 43. Otteluohjelmaa ei ole kausisuunnitelman teko vaiheessa ole julkaistu, joten otteluiden määrästä ei toistaiseksi ole tietoa. Kaudella F1 leijonaliigan toteutunut ottelumäärä oli 20 ottelua/joukkue, mikä tarkoittaa kymmentä ottelutapahtumaa. Leijonaliigan lisäksi järjestetään tarvittaessa harjoitus pelitapahtumia miniturnausmuotoisena lähialueen joukkueiden kanssa. Kauden aikana on suunnitteilla osallistua 2-3 turnaukseen. 1.2 Harjoittelun painopisteen linjausta Kun lähdetään arvioimaan ja muotoilemaan eri ominaisuusryhmien tavoitteita ja opetusjärjestystä,törmätään käytännössä väistämättä lukuisiin ongelmiin: taitotasossa erot harrastuksen aloittavien välillä voivat olla suuria ja varsinkin myöhemmin mukaan tulevien ja useamman vuoden harrastaneiden välillä. Myös biologinen ikä F-1 junioreilla saattaa vaihdella 6-10 ikävuoden välillä. Pelaajan kehittämisen ja kehittymisen kannalta fyysisen suorituskyvyn lisäksi suurta roolia näyttelee myös henkinen kapasiteetti. Kyseisen ikäiselle juniorikiekkoilijalle ei vielä aseteta tarkkaan määriteltyjä tavoitteita, vaan tavoiteasettelun pitää olla enemmänkin pelaajakohtaisen henkilökohtaisen taitotason kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan ajateltuna. Jotta yksilö voi oppia uutta ja kehittyä, tulee olosuhteiden uuden oppimiselle olla suotuisat. Kehittymisen edellytyksiä muotoiltaessa tulee huomioida ryhmän jäsenten valmiudet jonkin asian oppimiseen ja tarvittaessa soveltaa opetusjärjestystä; kehittymisen kannalta merkittävin seikka on huomioida lapsen sen hetkinen tila niin psyykkis - sosiaalisten valmiuksien, kuin myös liikunnallisten valmiuksien osalta. Varsinaisia fyysisten ominaisuuksien testejä ei tällä ikäluokalla vielä toteuteta, sen sijaan taitotason arvioinnissa voidaan käyttää leijonataitomerkistön suoritteita jotka sellaisenaankin ovat hyviä osaharjoitteita niin jäätoiminnassa kuin oheisharjoittelussakin. Seuraavat seikat kuvaavat 8-9 vuotiaan valmiuksia oppimiseen: Psyykkinen ja sosiaalinen valmius: henkisesti tasapainoinen, keskittymiskyky ei vielä täysin kehittynyt, pitää vaihtelevasta liikunnasta, utelias- haluaa kokea jatkuvasti uutta, ymmärtää sääntöjä- noudattaa niitä, ylpeä taidoistaan- nauttii onnistumisista, esikuvat ovat tärkeitä- haluaa samaistua niihin, sosiaalisten kontaktien tarve kasvaa, odottaa aikuisilta oikeudenmukaisuutta.liikunnallinen valmius: reaktioaika pitkä, tasapainon kehittymisen parhain aika alkaa, liikkuvuuden kehittymiselle otollinen vaihe, hallitsee perusliikkeetyksinkertaiset yhdistelmät ikäkauden lopulla, yleinen kestävyys ja lihasvoima alkavat kehittyä.

3 2. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET Kasvun ohjaustyön päämäärät ja tavoitteet ovat yhtenevät kotien-ja koulun kanssa. Päämäärä on, että seuran kasvatustyö tukee lasten kasvamista yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi. Tavoitteena tulisi olla myös kehitysvaiheen huomioiminen siten, että seuraavanlaiset taidot ja ominaisuudet voisivat vahvistua: Hallinnan ja osaamisen tunne Pettymyksen sietäminen, kyky säädellä turhautumisen herättämiä tunteita Kyky sisäistää ympäröiviä normeja ja sääntöjä ja sopeutua niihin Kyky myötäelämiseen ja riittävään vuorovaikutukseen muiden kanssa Halu oppia ja kyky ponnistella tavoitteiden saavuttamiseksi Uskallus tunneilmaisuun ja leikinomaisuuteen Urheiluseurassa ja-joukkueessa mukana oleminen tarjoaa pohjaa myös sosiaalisuuden kasvattamiselle, kyseistä kehitystä tukevat: Sääntöjen ja normien noudattaminen Toisten kuunteleminen, ymmärtäminen Muiden suoritusten arvostaminen Kohteliaisuus, huomaaminen Auttaminen ja avun vastaanottaminen Nämä yo. seikat ovat painotuksena koko kauden ajan, ja niitä painotetaan ja opetetaan kokoa kauden ajan. Urheilemiseen liittyvät reilun pelin elementit, jotka tukevat kasvatusta: PAINOTUS SYYSKAUDELLA: Hyvä yleiskäytös-asiallinen kielenkäyttö o Tervehtiminen harjoituksiin tultaessa o Kiroiluun nollatoleranssi!! Vastuun tunteminen välineistä ja tiloista o omien vaatteiden laitto naulakkoon o varusteet järjestyksessä sovituilla paikoilla o koppi siisti harjoituksen päätteeksi(roskat roskakoriin) PAINOTUS KEVÄTKAUDELLA: Pelaajatoverien huomioonottaminen o pelaajakaverin kannustaminen-ei moittimista o ei etuilua harjoituksissa-omat vuorot Sääntöjen tunteminen ja tuomarin päätöksiin sopeutuminen pelin sääntöjen tarkempi opetus(koko vuosi) tuomarin päätöksistä ei valiteta, huutelun kitkeminen pelin aikana pois! Kostamisen, väkivallan välttäminen/vastustajan kunnioittaminen o esimerkkejä pelitilanteista ja loukkaantumisen mahdollisuuksista!! Näiden lisäksi Urheilulliseen elämäntapaan liittyvät seikat, kuten; Terveelliset ravintotottumukset, puhtaus, lepo, asiallinen pukeutuminen luovat pohjan yhteisten joukkueen pelisääntöjen luomiseksi. Pelisäännöt kirjataan myös Nuoren -Suomen pelisääntösivustolle sähköiseen muotoon.

4 3. OHEISHARJOITTELU Oheisharjoittelu otetaan mukaan vaiheittain. Syyskaudella maanantaisin jääharjoitusten yhteyteen. Oheisharjoittelu toteutetaan ns. etu oheisina. Oheisharjoittelun lisäämistä ei toistaiseksi koeta tarpeellisena, liikuntasalivuorosta johtuen, jossa pääsemme tekemään aiheeseen liittyviä harjoitteita. Oheisharjoittelu on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä yksi tärkeä osa kokonaisharjoittelua ja sitä lisätään vaiheittain ja kasvetaan siihen. Kevätkauden oheisharjoittelu arvioidaan vuoden lopussa uudestaan. Harjoittelussa huomioidaan kyseisen ikäluokan herkkyyskaudet, eli ajanjaksot jolloin tiettyjen ominaisuuksien kehittymisvaihe on otollisimmillaan. Harjoittelun perustana voidaan pitää erilaisten koordinaatiokykyjen, kuten tasapainoa, rytmikykyä ja reaktiokykyä kehittäviä harjoitteita, sekä pelejä/leikkejä. Oheisharjoitemallit tarkennetaan ennen aloittamista ja niiden tulee tukea jää-harjoitusten pää painoituksia. Oheisharjoittelun päätarkoitus ikäluokalle on kuitenkin oppiminen sen sisäistämiseksi, että se on osa harjoituskokonaisuutta. Tavoitteena voidaan pitää oheisharjoittelun vakiinnuttamista kauden aikana siten, että maanantain jääharjoituksen yhteydessä se pidetään. Toteutus: 30 min. 4. LAJITEKNIIKOIDEN JA-TAITOJEN OPETUS Jääkiekon keskeisen osaamisen perusta luodaan jo varhaisessa vaiheessa monipuolisella lajitekniikka jataitoharjoittelulla. Ko. taitojen hyvän ja monipuolisen hallinnan kautta pelaajalla on valmius kehittää pelin vaatimuksen mukaisia pelitaitoja yhdistettynä pelikäsitykseen. Lajitekniikan ja-taidon kokonaissuorituksen harjoittamista tukemaan on erilaisia osaharjoitteita ja kehittelyjä joilla voidaan tarkistella kokonaissuorituksen eri vaiheita ja niissä ilmeneviä puutteita tai vahvuuksia. Seuraavissa suunnitelman kohdissa(liitteet) on tehty jaksosuunnitelmat syksyn ja kevään lajitaitojen harjoittelulle, sekä yksityiskohtaisemmat painotukset eri osa-alueille. Valmentajien käytössä on IIHC :n Hockey Centre tietokanta, joka on seuran juniorivalmentajien käytössä oleva työkalu ( Tästä tiedostosta löytyvät kaikki harjoiteltavat lajitekniikat ja taidot, sekä oheisharjoittelumateriaalia. Valmentajien apuna toiminnassa ja sen suunnittelussa on mukana seuran valmennusvastaava ja tarvittaessa alueen taitovalmentaja. Tärkeää on muistaa kaiken aikaa kokonaissuoritus josta harjoittelu aloitetaan ja johon tulee aina palata osaharjoitteiden jälkeen. Osaharjoitteet tulee aina valita painotettavaa asiaa tukien ja niiden määrä harjoitetta kohden on vain 1-3 riippuen pelaajan taitotasosta, opetettavasta asiasta ja siihen käytettävästä ajasta.

5 5. PELIN OPETTAMINEN Pääpaino harjoittelussa asetetaan Lajitaitojen harjoitteluun. Peliä voidaan opettaa yksinkertaisimpien lainalaisuuksien ja pelitilanneroolien kautta. Leijonaliigatyyppisen pelaamisen ja sen sääntöjen kertaamisen lisäksi pelit, jotka kehittävät pelitilanneroolien hahmottamista ja pakottavat osallistumaan peliin aktiivisesti: 2vs2 tai 3vs3 on suositeltava pelaajamäärä kerrallaan. Pelinomaisissa harjoitteissa vielä lajitekninen painotus:1 vs.0 joskin 1 vs.1 tilanteitakin kokeillaan. Lisäksi teemapelit, joissa asetetaan erilaisia pakoitteita/rajoitteita/sääntöjä lajitekniikoiden käytön suhteen, sekä erilaisten välineiden käyttö pelivälineenä, joko eriaikaisesti tai useampia samanaikaisesti erilaisilla rajoitteilla. PELITILANNEROOLIT Pelaajan neljä eri pelitilanneroolia HYÖKKÄYSPELISSÄ : Kiekollisena Kiekottomana PUOLUSTUSPELISSÄ : Kiekollista Puolustavana Kiekottoman puolustajana Pelitilanneroolit F1 painotus H:kiekollinen / P:Kiekollista puolustava PELIN KULTAISET OHJEET Pelin ymmärtäminen=joukkueen tavoitteiden ja yhteistyön periaatteiden ymmärtäminen eri pelitilanteissa. HYÖKKÄYSPELIN 6 KULTAISTA OHJETTA Hyökkäyspeli alkaa heti kun kiekko saadaan Kiekko on aina pelaajaa nopeampi Kiekollinen ahtaasta tilasta avoimeen tilaan Kiekottomat hakevat vapaata paikkaa Maalit syntyvät maalintekoympyrästä Puolustaminen alkaa heti kun kiekko menetetään PUOLUSTUSPELIN 6 KULTAISTA OHJETTA Puolustaminen alkaa heti kun kiekko menetetään Aina yksi pelaaja häiritsemässä vastustajan kiekollista pelaajaa Ohjaa kiekollista laitoihin ja nurkkiin Sijoitu omassa päässä vastustajan ja oman maalin väliin Vartioi ennen kaikkea vastustajan mailaa Hyökkäyspeli alkaa heti kun kiekko saadaan Yllä on mainittu pelitilanneroolit, sekä pelin ns. kultaiset ohjeet laajemmin kokonaisuuden ymmärtämiseksi. F-1 vaiheessa pelitilanneroolien opettaminen rajoittuu vielä pääosin 1vs.1 tilanteiden ohjeistukseen. Lisäksi puolustus ja-hyökkäyspelaamisen ohjeita tarvitaan vain 1-2 ensimmäistä perusseikkaa. Näiden ohjeiden käyttö etenee viikoittain järjestyksessä, olisi hyvä pitää yhtä ohjetta hyökkäyspelaamisesta/puolustuspelaamisesta teemana aina noin kahden viikon jaksoissa kerrallaan. Näistä asioista palautteet myös kyseisten jaksojen pelitapahtumissa. Tärkeää muistaa! Peleissä tehdyt havainnot mahdollisista pelaajien tai joukkueen teknisistä puutteista eivät saa ohjata seuraavien harjoitusten suunnittelua esim. teemojen suhteen. Pelien tapahtumat ovat täysin riippuvaisia vastustajan tasosta ja näin ollen korostuvat seikat vaihtelevat tästä johtuen suuresti. Jos ohjaamme harjoittelua tältä pohjalta niin harjoiteltavat asiat poukkoilevat teemasta toiseen ja kaikkien osa-alueiden tasainen kehittäminen kärsii. Kausisuunnitelmassa on huomioitu tämä kaikkien taitojen harjoittaminen. Pelejä saatetaan tämänvuoksi hävitä- pitää kuitenkin muistaa pitkäjänteinen kehitystyö: tämä sato korjataan myöhemmässä vaiheessa moninkertaisesti!!