OPINTOLINJOJEN TOIMINTA- /OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA

Transkriptio

1 1 OPINTOLINJOJEN TOIMINTA- /OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA

2 2 ETELÄ-POHJANMAAN OPISTO Opintolinjojen toimintasuunnitelma lukuvuonna SISÄLLYS Sivut 1. Yleistä 1.1. Opiston toiminta-ajatus ja arvopohja Opiskeluympäristö Oppimiskäsitys ja opetusmenetelmät Oppimisen arviointi Toiminnan jatkuva kehittäminen ja itsearviointi Opetuksessa käytetty arviointiasteikko 6 2. Toimintasuunnitelmat opintolinjoittain 2.1. Suuntana yliopisto-opinnot Englannin kielen opintolinja Kasvatustieteen opintolinja Liikuntatieteen opintolinja Lääketieteen opintolinja Oikeustieteen opintolinja Psykologian opintolinja Tahtona taide Kirjoittamisen opintolinja Maskeerauksen opintolinja Rytmimusiikin opintolinja Tanssi- ja teatteritaiteen opintolinja Suomen kieltä ja kulttuuria Maakari I alkeisryhmä Maakari II jatkoryhmä Fria finska studielinjen Opiskelu ja asuminen sekä kaikille yhteinen opetus 3.1. Opinto-opas , erillinen liite 3.2. Asumisopas , erillinen liite 3.3. Avoimen yliopiston opinnot , erillinen liite 3.4. Kaikille opintolinjoille yhteiset soveltavat opinnot Kurssisyksy 2015, erillinen liite

3 3 1. Yleistä 1.1. OPISTON TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA Opiston koulutustehtävä nojaa grundtvigilaiseen pedagogiikkaan ja pohjoismaiseen kansansivistysperintöön. Opiston järjestämä koulutus vahvistaa opiskelijoiden itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja sekä kehittää heidän persoonallisuuttaan, mikä edistää opiskelijoiden osallisuutta yhteiskunnassa. Opisto on Korpisaaren säätiön ylläpitämä. Sen tarkoituksena on edistää nuorten ja aikuisten omaehtoista opiskelua. Opiston toimintaa ohjaa vapaasta sivistystyöstä annettu laki (632/1998), jonka mukaan opiston tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Opiston järjestämään tutkintotavoitteiseen koulutukseen sovelletaan suoraan lakeja ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (630/1998 ja 631/1998) sekä perusopetuksen lisäopetukseen perusopetuslakia (628/1998). Etelä-Pohjanmaan Opistolla on erikseen opetussuunnitelma nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa sekä perusopetuksen lisäopetusta varten. Opistolla on erillinen suunnitelma myös opiskeluhuoltoon, turvallisuuteen ja kansainväliseen toimintaan. Opisto järjestää yhteistyössä yliopistojen kanssa avoimen yliopiston opetusta, mikä on kokonaisuutena opintolinjojen käytössä oppisisältöinä. Avoimen yliopiston tarjonnasta on erillinen opas, joka on tämän toimintasuunnitelman liite. Myös opiston tarjoamat lyhytkurssit voivat olla osa opintolinjojen työtä. Toimintaa ohjaavat arvot Etelä-Pohjanmaan Opisto on opiskelijalle OVI itsensä löytämiseen, kehittämiseen ja sivistämiseen. Opisto avaa myös ovia jatko-opintoihin ja työelämään. Olemme grundtvigilainen kansanopisto, jossa keskeistä on elävä sana ja elävä vuorovaikutus. Perustana on vuorovaikutukseen, kokemuksellisuuteen ja henkilökohtaistamiseen perustuva yhteisöpedagoginen oppimiskäsitys. OPPIMINEN opiskelijan persoonallinen kehittyminen ja kasvu laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus kannustava ja myönteinen oppimisilmapiiri VUOROVAIKUTUS opiskelijoiden ja koko opiston henkilöstön välinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen aito kohtaaminen, välittäminen ja suvaitseminen internaatti yhteisön ja yksilön kasvun tukena INNOSTUS vastuu innostaa opiskelijoita löytämään itsensä ja sivistykselliset tarpeensa tahto yhdessä uudistaa ja kehittää opistoa aktiivisesti ja ennakoivasti yhteinen tekemisen ja onnistumisen halu 1.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ

4 4 Opetus ja oppiminen tapahtuvat psyykkisesti ja fyysisesti turvallisessa, moniarvoisessa ja avoimessa ympäristössä, mikä näkyy opiskelijan ja koko henkilökunnan välisenä rakentavana vuorovaikutuksena ja yhteisvastuullisuutena. Toisen kunnioittaminen, perusoikeudet ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan ovat opistokulttuurin pohja. Lisäksi kaikessa opiston toiminnassa korostetaan yrittäjyyttä, kulttuuriidentiteettiä ja osallistuvaa kansalaisuutta sekä kansainvälisyyttä ja vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Opiston yhteisten tilojen kuten piha-alueen, ravintolan ja kirjaston esteettisyydellä pyritään lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia ja sitoutumista opistoelämään. Sisäoppilaitosmaisuus laajentaa opiskeluympäristöä opiskelijoiden asumiseen ja elämiseen. Viihtyisä ja turvallinen niin opiskelua kuin yleistä hyvinvointia tukeva ympäristö edellyttää tiettyjen yhteisesti sovittujen sääntöjen ja yhteistoimintakäytäntöjen noudattamista. Sisäoppilaitoksessa edistetään oppimisen ohella itsenäistä vastuullista asumista ja kanssakäymistä toisten kanssa, ja opiston ruokailupalvelut tukevat terveellisiä ruokailutottumuksia ja mahdollistavat keskittymisen opiskeluun. Opisto on avoin oppimisympäristö, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuudet käyttää kirjastoa, tietokoneita ja internetyhteyksiä sekä suorittaa itsenäisesti omakohtaisesti valittuja opintoja. Opiskelijan vapaa-ajan toimintaa monipuolistetaan mm. liikuntatilojen ja -välineiden käytön sallimisen, opiskelijoista lähtevien aktiviteettien tukemisen sekä yhteisten tilaisuuksien ja harrastuspainotteisten opintojen järjestämisen kautta. Oppilaitoksen rauhallinen sijainti maaseudulla eteläpohjalaisessa kulttuuriympäristössä sekä monipuoliset erilaisten opetusmenetelmien käyttöön soveltuvat opetustilat luovat hyvät puitteet menestyksekkäälle opiskelulle. Koko opistoyhteisöä kokoavana oppimistilanteena järjestetään opistotunteja ja -tapahtumia. Ne ovat yhteisökasvatusta, joiden tavoitteena on lisätä kansanopiston opiskelijoiden välistä kanssakäymistä sekä opiskelijoiden ja henkilöstön keskinäistä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Osallisuuden kokemista vahvistetaan yhteislaululla OPPIMISKÄSITYS JA OPETUSMENETELMÄT Opistossa annettavan opetuksen ja sen suunnittelun taustalla ovat tanskalaisen kansanopistoliikkeen käynnistäjän N.F.S. Grundtvigin korostamat ideat elävästä vuorovaikutuksesta, elävästä sanasta, tiedon sisäistämisestä ja kokemuksellisuudesta. Sen mukaan oppiminen nähdään yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tietojen ja taitojen rakentamisprosessina, joka synnyttää kulttuurista osallisuutta ja tukee sosialisaatioprosessia. Opettajan toiminnassa ja didaktisissa järjestelyissä sekä opiskelijan työskentelyssä ja yhteisökasvatuksessa oppimiskäsitys näkyy siten, että opetuksessa suositaan yhteistoiminnallisia työskentelytapoja, elävää vuorovaikusta sekä avointa ja luottamuksellista yhteistyötä opettajan ja opiskelijan välillä. Myös seuraavat asiat ovat opetuksessa tärkeitä: Elävä sana merkitsee vuorovaikutusta, keskustelua, tasavertaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Opetus nojaa opiskelijoiden kokemukseen ja dialogiin. Opettajan roolissa korostuvat ohjaajan, valmentajan, tutorin ja auttajan roolit. Oppimisessa korostuu itseohjautuvuus, reflektoiva työskentely ja kriittinen pohdinta sekä syvällinen ymmärrys. Oppimista edistetään ottamalla huomioon opiskelijan mahdollisuudet strukturoida tietoa ymmärrystä lisäävällä ja persoonallisuutta rakentavalla tavalla. Kyky ajatella itse. Opiskelijan sosiaalisia taitoja kehitetään yhteistoiminnallisuutta korostamalla. Kansanopistossa opiskelu vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta sekä auttaa opiskelijaa ammentamaan omia potentiaalejaan. Erilaisten opetusmenetelmien käyttö opetuksessa lähtee opettajan valitsemista ja perustelemistaan oppimista tukevista työskentelytavoista mm. oppiaineen ja opiskelijoiden luonteen sekä erilaiset tilannetekijät huomioiden. Opetusmenetelmällisistä ratkaisuista myös neuvotellaan ja sovitaan yhdessä

5 5 opiskelijoiden kanssa. Eri oppiainekokonaisuuksien sisällöt ja tavoitteet sekä mahdollisesti menetelmälliset lähtökohdat löytyvät opetussuunnitelman koulutusohjelmakohtaisista osioista OPPIMISEN ARVIOINTI Jatkuvaluonteisen ohjaavan arvioinnin ja palautteen antamisen tehtävä on antaa opiskelijalle tietoa opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Sen avulla opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa kehittämiseen. Täten tuetaan myös opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymistä, mikä on oleellinen osa oppimista. Itsearviointia voidaan hyödyntää osana arviointia esimerkiksi portfoliossa, arviointi-keskusteluissa ja kyselylomakkeissa. Arvioitavista asioista saadaan kattava kuva käyttämällä arviointimenetelmiä monipuolisesti. Ohjaavassa arvioinnissa ja diagnostisissa kokeissa voidaan käyttää sekä sanallista että numeerista arviointia. Opiskelijan päättöarvostelu ohjautuu pitkälti opetuksen tavoitteiden toteutumisesta ja näyttäytyy todistusarvosanojen antamisena. Näin ollen arviointi antaa myös tietoja muiden oppilaitosten ja työelämän tarpeita varten. Jotta se olisi luotettavaa ja oikeudenmukaista, on sen pohjauduttava riittävän monipuolisesti annettuun näyttöön. Arvioinnissa tarkastellaan tiedon määrän ohella myös tiedon laatua ja prosessointia. Arviointi perustuu mm. opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan erilaisten tuotosten arviointiin. Arviointi auttaa myös opettajaa ja oppilaitosta opetuksen vaikuttavuuden arvioimisessa. Lisäksi se tukee opiston opetussuunnitelman toteuttamista ja kehittämistä sekä vaikuttaa osaltaan siihen, että opiskelija saa hyvät välineet todellisuuden hahmottamiseen, omatoimiseen tiedonetsintään ja pohdiskeluun sekä eettisten arvovalintojen tekemiseen. Täten arviointi tukee koko oppilaitoksen kehittämistä sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetussuunnitelmassa eri oppiaineet jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus ilmaistaan opintopisteinä. Yksi opintopiste on 27 tuntia opiskelijan tekemää opiskelutyötä ja opintoihin sitoutumista. Kurssit arvioidaan ja niistä saadut arvosanat merkitään opetuksesta annettavaan todistukseen. Arviointi kertoo kurssin tavoitteiden saavuttamisesta Läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen ovat tärkeitä arvioinnin lähtökohtia, kun oppimisen nojaa elävään vuorovaikutukseen. Opiskelijoilla on velvollisuus osallistua järjestettyyn opetukseen ja selvittää mahdollisten poissaolojen syyt. Opettaja voi kurssisuoritusta arvioidessaan pienentää opintosuorituksen laajuutta (esim. 2 op kurssi pienentää 0,5-1,5 op:n laajuuteen). Kunkin kurssin alussa opiskelijalle selvitetään kurssin suoritustavat ja arviointiperusteet. Käytetty arvosana-asteikot myötäilee yliopistojen arviointikäytäntöä. Kaikilla opintolinjoilla käytetty arviointiasteikko on 1-5. Jos opiskelija ei osoita kurssin lopussa riittävää vaadittavaa näyttöä osaamisestaan ja arvosanaksi tulee alle yksi, on suoritus hylätty. Niin hylätyn kuin hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen tapahtuu opettajan kanssa sovitussa uusintakuulustelussa tai suorittamalla kurssi uudelleen. Kurssit arvioidaan numerolla, kun se on mahdollista. Hyväksytty arvosanaa käytetään silloin, kun se on perusteltua, esim. avoimen yliopiston opintojen suorituksessa. Arvosana edellyttää suoritusta vähintään hyvin tiedoin. Opettaja voi antaa opiskelijalle numeraalisesti ilmaistua kurssiarvosanaa täydentämään ja täsmentämään sanallisen kirjallisen tai suullisen arviointipalautteen. Erillisessä taulukossa on esitetty opistossa yleisesti käytettyjä arvosteluasteikkoja koskevat arvosanakuvaukset.

6 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ITSEARVIOINTI Etelä-Pohjanmaan opistossa vallitsee kehittämismyönteinen ilmapiiri, jossa pyritään vastaamaan alueelliseen koulutuskysyntään, tarjoamaan ja toteuttamaan opiskelijalähtöistä laadukasta koulutusta sekä ylläpitämään opiskelijoiden luottamusta ja tyytyväisyyttä. Tavoite on toimia nykyaikaisena alueellisesti tunnettuna ja tunnustettuna sekä monipuolisesti palvelevana kansanopistona. Tämä edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä, uudistumista sekä toiminnan arviointia ja seurantaa. Jatkuva itsearviointi kohdistuu ensisijaisesti tarjottujen palvelujen laatuun sekä niistä syntyviin kustannuksiin. Koulutusta ja siihen liittyviä tukipalveluja arvioidaan monipuolisesti ja kattavasti. Tarkastelukohteena ovat opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan sekä erilaisten yhteistyökumppaneiden erilaiset näkemykset, käsitykset ja mielipiteet koetuista palveluista sekä toiveista tarjonnan suhteen. Itsearviointiin liittyvissä toiminnoissa tavoitellaan arviointitulosten tulkintaa ja hyödyntämistä jatkuvassa ja haastavassa kehittämistyössä. Opistolla on käytössään toimiva laatujärjestelmä, joka käsittää opiston koko toiminnan. Opistoa kehitetään osana suomalaista kehittyvää tietoyhteiskuntaa, jossa oppilaitokset nähdään merkittävinä ja monitahoisina toimijoina. Tietostrategian mukaan opistolla on opiskelijoiden tarpeiden näkökulmasta varustetut verkkopalvelut sekä atk-tilat ja -välineet. Opistolla on oma atk-tuki. Tärkeä tietostrategian ulottuvuus on tiedonkulku. Myös sisäinen atk-verkko ja Moodle oppimisalustalla oleva opiston tiedotuskanava parantavat tiedonkulkua. Opiskelijahallinnossa on käytössä Priimus, Kurre ja Vilma -ohjelmiin nojaava tietojärjestelmä, sen avulla opiskelijat saavat olennaisia opintoihinsa liittyviä tietoja ja opettajat hallinnoivat ryhmiensä toimintaa. Opisto huolehtii henkilöstön ammattitaidosta ja täydennyskoulutuksesta. Tätä toteutetaan mm. yksilöllisten kehityskeskustelujen ja kehittämissuunnitelmien laatimisen avulla. Opiston sisäiseen hallintoon kuuluvat säännölliset opettajien kokoukset ja henkilökuntakokoukset sekä viikkopalaverit. Opistossa toimii työryhmiä (johtoryhmä, tyky-ryhmä, opiskelijahuoltoryhmä) ja opettajatiimejä sekä opistoneuvosto ja opiskelijakunta, joiden roolit on selvitetty erikseen mm. opiston johtosäännössä OPETUKSESSA KÄYTETTY ARVIONTIASTEIKKO Erinomainen (5) - Pystyy analysoimaan tietoa ja näkemän tietojen välisiä ristiriitoja (analysoiva ote vastauksissa ja tiedon käsittelyssä) - Pystyy tekemään opitun perusteella yleistyksiä ja ymmärtää rajausten merkityksen - Osoittaa pohdinnoissa korkeaa kypsyyttä ja tiedon monitahoista käsittelyä - Pystyy johtamaan yleistä periaatteista opittujen tietojen ja taitojen perusteella uusia sovelluksia - Aktiivinen osallistuminen ja näyttö lähes virheetöntä sekä runsasta Kiitettävä (4) - Arvioi ongelmia ja pulmia sekä etsii niihin ratkaisuja niin kokemuksesta kuin teoreettisesta tiedosta - Osoittaa vastausten, pohdintojen ja tuotosten perusteella hallitsevansa ja ymmärtävänsä oppimisen kohteena olevat keskeiset tiedot ja taidot - Organisoi ja prosessoi uutta tietoa loogisesti ja selkeästi - Säilyttää vaikeissakin kohdissa pohtivan otteen - Opiskelija on aktiivinen ja kiinnostunut tiedon alasta, näyttö varsin runsasta Hyvä (3) - Pystyy problematisoimaan tietoa, mutta ei yllä aina monitahoiseen käsittelyyn - Onnistuu soveltamaan tietoa / taitoa arkipäivän käytäntöihin - Ymmärtää opitun tiedon merkityksen itsensä ja kehittyvien toimintojen kannalta - Suorittaa opettajan antamat tehtävät annettujen laatukriteerien mukaisesti - Asenne oppimiseen yleensä myönteinen ja saavuttaa vaatimusten mukaisen perustason

7 7 Tyydyttävä (2) - Ymmärtää tieto / taitoaineksen merkityksen mutta hieman yksipuolisesti - Kuvailee asioita ja tiedon kohteena olevia seikkoja, mutta ei yllä problematisointiin tai tiedon soveltamiseen - Rajoittuu luettelemaan tietoja esim. ranskalaisilla viivoilla tekemättä yhteenvetoa tai käsittelemättä tietoa loogisesti - Vastauksen tai tehtävän suunnittelu puutteellista - Tieto on jäsentymätöntä eikä saavuta täysin perustasoa Välttävä (1) (tyydyttävä nuvalla) - Tieto on puutteellista eikä keskity olennaiseen - Tuotoksessa on irrallista ja asiaankuulumatonta tietoa - Kuvaus on puutteellista ja epäloogista - Tiedon taso on hapuilevaa ja kokeilevaa - Osallistuminen ja asenne opiskeluun puutteellista ja näyttö kovin vähäistä Hylätty (0) - Oppilas ei ole saavuttanut välttävän tasoa

8 2. Toimintasuunnitelmat opintolinjoittain 2.1. Suuntana yliopisto-opinnot ENGLANNIN KIELEN OPINTOLINJA TAVOITTEET - Tutustuminen ammattialaan ja tietopohjan vahvistaminen tieteenalalta. - Opiskelustrategioiden kehittäminen yliopisto-opiskelua vastaaviksi. - Ammatillisen suuntautumisen vahvistaminen itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitojen avulla. - Pääsykoevalmiuksien lisääminen. LAAJUUS JA KESTO Englannin kielen opintolinjan laajuus on n op riippuen avoimeen yliopistoon suoritettavien opintojen ja valinnaiskurssien määrästä. SUUNTAAVAT OPINNOT (17 op) Yhteisöopinnot 3 op Linjanohjaus ja opiskelun tukeminen, opintojen ohjaaminen. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman tekeminen ja sen seuranta. Opiskelija osallistuu opiston yhteisiin nk. opistotunteihin, juhliin, ja kulttuurilinjojen esityksiin sekä muihin opiston yhteisiin tapahtumiin. Osallistuminen opetukseen ja tapahtumiin, HOPS:n laatiminen ja HOPSkeskustelut Jari Poskiparta syksy 2015 ja kevät 2016 British Life and Culture 2 op Tavoite ja sisältö: Tutustutaan Britannian eri osiin maantieteellisesti ja katsotaan historian pääkohdat lyhyesti. Lisäksi tarkastellaan koulujärjestelmää ja maan hallintoa sekä jokapäiväistä elämää. Lontoo ja kuninkaallinen perhe otetaan myös esille, tutustutaan brittiläisten urheilulajeihin sekä musiikkiin ja huumoriin. Myös ruoka ja juoma sekä tavat ja tottumukset saavat oman selvityksensä. Tunneille osallistuminen, pari- ja ryhmätyöt Oppimateriaali: Opettajan keräämä materiaali, videot Jari Poskiparta Syksy 2015 Effective English Writing Tavoite ja sisältö: 2 op Käydään läpi tehokkaan kirjoittamisen ohjeita ja kirjoitetaan erilaisia englannin tehtäviä (mm. cv, sähköposti, reklamaatio, varauksen teko, epäsuora esitys ja

9 9 vapaamuotoisia kirjoitelmia) sekä kerrataan prepositioita ja sanastoa rakenteineen. Opettajan antamien harjoitusten tekeminen Timo Haapanen syksy 2015 Conversational English 2 op Tavoite ja sisältö: Opiskelija pystyy keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, esittämään omia mielipiteitään ja näkökantojaan sekä argumentoimaan niitä. Aktiivinen osallistuminen Opintomateriaali: Opettajan keräämä aineisto keskusteluiden pohjaksi Timo Haapanen syksy 2015 ja kevät 2016 Käännösharjoitukset suomi-englanti 3 op Tavoite ja sisältö: Kurssin aikana tehdään paljon erilaisia käännösharjoituksia suomesta englantiin vaikeahkoista yleiskielen ja helpohkoista erikoisalojen teksteistä. Tavoitteena on saada opiskelija käyttämään luonnollisia kohdekielisiä ilmauksia ja erottamaan, milloin voi käyttää vapaata käännöstä, milloin pitää kääntää sanatarkasti. Opiskelijaa opastetaan käyttämään sanakirjoja ja muita apuvälineitä. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin Oppimateriaali: Opettajan antamat käännöstehtävät Opettajat: Timo Haapanen syksy 2015 ja kevät 2016 Observing Multilingualism 2 op Tavoite ja sisältö: Tällä kurssilla opiskelijat saavat tarkkailla useita monikielellisiä tilanteita, esim. jokapäiväisessä elämässä, mediassa, instituutioissa, yhteisöissä. Tilanteista keskustellaan ja niitä kuvataan, jotta voidaan ymmärtää niiden käyttöjen erilaiset kielet ja koodit sekä niiden merkitys eri identiteeteille. Luennot, henkilökohtainen kenttätyö, ryhmäkeskustelut, essee. Oppimateriaali: Opettajan jakama materiaali Henna Jousmäki kevät 2016 Kulttuurienvälinen viestintä 2 op Tavoite ja sisältö: Perehdyttää opiskelija kulttuurienvälisen viestinnän peruskysymyksiin monitieteellisestä näkökulmasta sekä kehittää opiskelijan tietoja ja analyyttisiä taitoja tarkastella eri kulttuurien jäsenten välistä viestintää kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Oheismateriaalin avulla tutustutaan kulttuurienvälisen viestinnän painopistealueisiin, keskustellaan ryhmänä/pienryhminä kulttuurien kohdatessa esille tulevista näkökohdista sekä pohditaan konfliktien taustoja ja etsitään ratkaisumahdollisuuksia niihin. Opetusta 30 tuntia. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, luentotentti Oppimateriaali: Luentomonisteet, opetusvideot Timo Haapanen syksy 2015 Tiedonhankintataidot 1 1 op (VY, yleisopinnot)

10 10 Tavoite ja sisältö: Opiskelija käyttää suomalaisia kirjasto- ja tietopalveluja tehokkaasti, soveltaa erilaisia hakutekniikoita monipuolisesti ja käyttää tietoa eettisesti. Tiedonhankinnan yleiset periaatteet, tiedonhaun perustekniikat, opiskelussa tarvittavat keskeiset tiedonlähteet ja kirjastopalvelut, tiedon eettisen käytön perusteet. Pakolliset työpajat 4 h, verkko-opinnot. Harjoitustehtävät ja monivalintatentti. Kirjallisuus: Saatavilla ja Moodlessa. hyväksytty/hylätty informaatikko Heidi Troberg elokuu 2015 SYVENTÄVÄT OPINNOT (28 op) ENGLANNIN PERUSOPINNOT 25 OP (VAASAN AVOIN YLIOPISTO) Introduction to Communicating in English 5 op (VY) Tavoite ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää englanninkielisten sanojen etymologiaa, osaa kuvata englanninkielisiä lauseita foneettisesti, osaa tuottaa fonologisesti ja prosodisesti oikeaa englantia ja tunnistaa kielentutkimuksen eri osa-alueet. Perustiedot englannin kielen kehityksestä, fonetiikasta ja lingvistii-kan tutkimuksesta, painotus sosiolingvistiikassa. Luennot ja harjoitukset 42 tuntia, joista kielihistoria 8 t, fonetiikka 6 t, foneettiset harjoitukset 10 t, lingvistiikka ja sosiolingvistiikka 18 t. Tuntikuulustelu ja ryhmätyö. Oppimateriaali: 1. McIntyre, Dan: History of English Collins, Beverley & Inger M. Mees: Practical Phonetics and Phonology Bloomer, Aileen, Patrick Griffiths & Andrew John Merrison: Introducing Language in Use Henna Jousmäki syksy 2015 kevät 2016 Academic Communication 5 op (VY) Tavoite ja sisältö: Opiskelija hallitsee sekä suullisen että kirjallisen tieteellisen esittämisen perusperiaatteet englannin kielellä. Tutustutaan tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteisiin, harjoitellaan tutkimusraportin kirjoittamista ja tieteellisen esitelmän pitämistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen sekä suullinen esitelmä ja kirjallinen tehtävä. Luennot ja harjoitukset 28 tuntia. Oppimateriaali: Oheislukemistona Guidelines for Written Work in the Humanities Lisämateriaalia opettajan ohjeiden mukaan. Henna Jousmäki syksy 2015 Structured Expression 5 op (VY) Tavoite ja sisältö: Opiskelija osaa analysoida englannin kielen rakenteita esimerkiksi toimitus- ja käännöstyössä sekä soveltaa englannin kielen rakenteita oikeakielisesti omiin sekä muiden tuottamiin teksteihin. Englannin kielen rakenteiden kuvauksen perustermistö ja sen soveltaminen, esimerkiksi toimitus- ja käännöstyössä.

11 11 Aktiivinen osallistuminen ja kirjallinen tentti. Luennot ja harjoitukset 30 tuntia. Oppimateriaali: Oheislukemistona Quirk & Greenbaum: A Student's Grammar of the English Language. Henna Jousmäki kevät 2016 Translation 1 5 op (VY) Tavoite ja sisältö: Opiskelija ymmärtää kääntämisen perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä omiin käännöksiinsä, tunnistaa tekstityypit ja tekstilajit ja niiden merkityksen käännösstrategian valinnassa sekä osaa tuottaa tarkoitukseen sopivan käännöksen lähtötekstistä. Käännetään ja kommentoidaan eri tekstityyppien ja -lajien lähtötekstejä ja niiden käännöksiä. Harjoitukset 30 tuntia. Jatkuva arviointi. Oppimateriaali: Opettajan toimittama materiaali. Henna Jousmäki syksy 2015 Introduction to Literatures in English 5 op (VY) Tavoite ja sisältö: Kurssin käytyään opiskelija tunnistaa englanninkielisen kirjallisuuden keskeisimmät lajityypit ja tuntee englanninkielisen kirjallisuuden kehityksen Britanniassa, Irlannissa ja Pohjois-Amerikassa. Englanninkielisen kirjallisuuden kehitys ja kontekstit Britanniassa, Irlannissa ja Pohjois-Amerikassa. Opintojakso antaa teoreettisia perustyökaluja kirjallisuuden analysointiin. Osallistuminen luentoihin 24 tuntia. Kirjallinen tentti. Oppimateriaali: 1. Bradford, Richard: Introducing Literary Studies. 2. Kaunokirjallisuus opettajan valinnan mukaan. Henna Jousmäki syksy 2015 Pääsykoevalmennus 3 op Tavoite ja sisältö: Edesauttaa opiskelijaa tämän pyrkimyksissä menestyä yliopistojen englannin kielen pääsykokeissa. Kehitetään opiskelijan kykyä kirjoittaa n. 500 sanan mittainen essee omia näkökantoja perustellen. Tehdään myös luetun ymmärtämistä tukevia harjoituksia ja aukkotestejä (Cloze Tests) sekä rakenne- että kielioppiharjoituksia tarpeen mukaan. Harjoitukset, aktiivinen osallistuminen Opintomateriaali: Eri yliopistojen vanhat pääsykoetehtävät Kirjallisuus: Yliopistojen pääsykokeisiin vaadittava materiaali Jari Poskiparta kevät 2016 SOVELTAVAT OPINNOT (20 op, oma linja) English in the Multicultural World Tavoite ja sisältö: 5 op (VY) Opiskelija osaa ilmaista itseään selkeästi ja tehokkaasti englanniksi, yhdistää kielen, äänen ja kehonkielen sekä tunnistaa kielenkäyttötilanteet ja -tarkoitukset ja tuottaa kieltä niiden mukaisesti.

12 12 Luentoja suullisen ilmaisun kulttuurisidonnaisista erityispiirteistä ja opiskelu- ja työelämässä vaadittavien suullisten viestintätilanteiden harjoittelua. Suoritustapa Luennot ja harjoitukset 28 tuntia. Vertaisarviointi, essee Oppimateriaali Oheislukemistoja opettajan ohjeiden mukaan Opettaja Henna Jousmäki Ajankohta kevät 2016 Academic Reading 3 op (JY) Tavoite ja sisältö: Englannin kielen tekstinymmärtämisen kurssi, jossa tutustutaan oman alan tekstien sanastoon ja rakenteeseen sekä harjoitellaan lukustrategioita. Lähiopetus 45 tuntia ja itsenäistä työskentelyä. osallistuminen opetukseen, tehtävien tekeminen Henna Jousmäki Syksy 2015 Communication Skills 3 op (JY) Tavoite ja sisältö: Englannin suullisen kielitaidon kurssi. Kurssilla harjoitellaan arkipäivän, opiskelun ja työelämän vaatimia viestintätaitoja. Kurssi pidetään ainoastaan englannin kielellä, ryhmään otetaan enintään 15 opiskelijaa. Opinnot sisältävät lähiopetusta 50 tuntia ja kotitehtäviä. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, alustuksen pito Henna Jousmäki Ajankohta Kevät 2016 English Movies 2 op Tavoite ja sisältö: Katsotaan englanninkielisiä elokuvia englanniksi tekstitettynä, tarkoituksena ymmärtää laajemmin eri englanninkielen puhevariaatioita tekstin avulla. Samalla opiskelija voi laajentaa sana-varastoaan ja kuullun ymmärtämystään. elokuvien katsominen ja keskustelu sekä arvostelu Opintomateriaali: opiskelijoiden valitsemat englanninkieliset elokuvat Jari Poskiparta kevät 2016 Ruotsin kielen kertauskurssi 2 op (VY) Tavoite ja sisältö: Kurssin käytyään opiskelijalla on edellytykset osallistua ruotsin kielen peruskurssille. Perusrakenteiden ja sanaston kertausta opetusmonisteen ja verkkomateriaalin avulla, kirjallisia ja suullisia harjoituksia. 30 tuntia lähiopetusta. osallistuminen opetukseen, tehtävien hyväksytty suorittaminen Oppimateriaali: Opetusmoniste, verkkomateriaalit Fiilin Ulla-Maija, Kristiina Hakala: Fullträff igen (Finnlectura, 2011) Jari Poskiparta syksy 2015 Kielitieteen perusteet 2 op Tavoite ja sisältö: Johdatus tieteenalaan; kieliopin peruskäsitteistöä, perinteinen ja moderni kielioppi Luennoille osallistuminen, tentti Opintomateriaali: Häkkinen, Kaisa: Yleisen kielitieteen perusteet Lea Vanamo kevät 2016

13 KASVATUSTIETEEN OPINTOLINJA TAVOITTEET - Tutustuminen ammattialaan ja tietopohjan vahvistaminen tieteenalalta - Mahdollisuus varhaiskasvatuksen tai opetusalan painotuksen valitsemiseen - Opiskelustrategioiden kehittäminen yliopisto-opiskelua vastaaviksi - Ammatillisen suuntautumisen vahvistaminen itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitojen avulla - Pääsykoevalmiuksien lisääminen LAAJUUS JA KESTO Kasvatustieteen linjan laajuus on n op riippuen avoimeen yliopistoon suoritettavien opintojen ja soveltavien kurssien määrästä. SUUNTAAVAT OPINNOT Academic reading (XEN X001) JY 3 op Kurssilla tutustutaan oman alan tekstien sanastoon ja rakenteeseen sekä harjoitellaan lukustrategioita. Lähiopetus 40 h. itsenäinen työskentely ja lopputyö. Henna Jousmäki viikot Svenska för pedagoger, skriftlig/muntlig (XRU 0502) JY, 3 op Ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen taidon kurssi. Opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hän laatii apuneuvoja käyttäen ammattialaltaan kirjallisen ja suullisen esityksen. Osallistuminen tunneille (lähiopetusta 40 h) ja harjoituksiin. Kirjallisen ja suullisen esityksen laatiminen. Itsenäinen työskentely. Tentti. Hylätty, tyydyttävät tiedot (TT), hyvät tiedot (HT) Jari Poskiparta Viikot 33-35, 37-39, 41, To

14 14 Kirjoitusviestintä (XKV 0) JY, 3 op Opiskelija kehittää kirjoitustaitojaan erityyppisiä tekstejä tarkastellen ja kirjoittaen sekä perehtyy mm. kirjoittamisprosessiin ja asiatyylisten tekstien (esim. esseen ja artikkelien) laatimiseen. Opiskelija harjoittelee tekstin rakentamista ja havainnollistamista sekä hioo tyyliään. Osallistuminen opetukseen ja itsenäinen työskentely. Hyväksytty/hylätty Lea Vanamo Viikot 36, 40, 43-44, 51, 4, 8. To Tilastomenetelmien perusteet JY, 6 op Tilastomenetelmien peruskurssilla opit perusasioita tilastotieteen hyödyntämisestä tutkimuksen teossa. Kurssin aluksi lähdetään liikkeelle empiirisen aineiston hankintamenetelmistä ja mielenkiinnon kohteena olevien ominaisuuksien mittaamisesta. Sen jälkeen tutustutaan yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailuun graafisesti ja tunnusluvuin ja tunnuslukujen tulkintaan. Myös tilastollisen päättelyn perusteet tulevat tutuksi todennäköisyyslaskennan keinoin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä käydään läpi estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä ja analyysimenetelmiä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa ja muuttujien välisiä riippuvuuksia. Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija * ymmärtää tilastollisen tutkimuksen vaiheet ja peruskäsitteet * osaa kuvailla havaintoaineistoa ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita taulukoiden, graafien ja tunnuslukujen avulla * osaa soveltaa tilastollisen päättelyn perusmenetelmiä yksinkertaisissa sovellustilanteissa * osaa arvioida ja tulkita tilastollisten testien ja analyysien tuloksia yksinkertaisissa sovellustilanteissa Osallistuminen tunneille ja harjoituksiin. Tentti. 1-5 Mikko Muilu, Jaana Alestalo, Risto Heikkinen

15 Viikot ja ma klo ja ke Kasvatustieteen perusopinnot JY (kurssikohtainen esittely alla) Sisältö: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot johdattavat opiskelijat näiden tieteenalojen maailmaan tutustuttamalla heidät keskeisiin käsitteisiin, kasvatustieteitten filosofiaan ja historiaan, kasvatuspsykologiaan, kasvatussosiologiaan, kasvatustieteelliseen tutkimukseen sekä kasvatusajatteluun ja koulutuspolitiikkaan. Oppiminen ja ohjaus (KTKP 101) 5 op Kasvatus, yhteiskunta ja muutos (KTKP 020) 5 op Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030) 5 op Tieteellinen ajattelu ja tieto (KTKP 040) 5 op Vuorovaikutus ja yhteistyö (KTKP 050) 5 op Tuutorointi: Suoritustavat: Tuutoroinnista vastaa KM Sirkku Vainio-Hynnilä. Opintojaksoja voi suorittaa kirjallisina yksilövastauksina, ryhmäsuorituksina, itsenäisesti verkkotehtävinä, kirjallisina parivastauksina ja joitakin osioita voi myös tenttiä. 1-5 Tuutorikokoontumisten aloitus klo 17 HUOM! Mikäli opiskelija on jo aiemmin suorittanut em.opinnot, hän voi valita muita avoimen yliopiston perusopintoja ja erillissopimuksella myös aineopintoja. Tieteellinen ajattelu ja tieto (KTKP 040) JY 5 op Opintojakson tehtyään opiskelija osaa eritellä arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun perusteita ja eroja, tarkastella tieteenfilosofisia ja tieto-opillisia perusoletuksia, arvioida omia tietoa ja todellisuutta koskevia uskomuksiaan, kuvata kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologisia päälinjoja ja erilaisia tutkimusmenetelmiä, poimia tutkimuksista olennaisia tietoja ja tulkita niitä sekä rakentaa omaa asiantuntijuutta tutkimuksiin ja tutkimiseen perustuen. oppimistehtävä yksilövastauksena tai ryhmäsuoritus tai verkkokurssi 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo

16 välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos (KTKP 021) 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana, tarkastella sosialisaatioprosessiin liittyviä kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kasvatus- ja koulutusinstituutioita kasvatussosiologian käsitteitä ja teorioita käyttäen, eritellä lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niissä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Oppimistehtävä yksilövastauksensa tai ryhmäsuoritus tai verkkokurssi tai tentti tai Koppa-etätentti 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Kasvatus, yhteiskunta ja muutos (KTKP 022) 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana, tarkastella sosialisaatioprosessiin liittyviä kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä kasvatus- ja koulutusinstituutioita kasvatussosiologian käsitteitä ja teorioita käyttäen, eritellä lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niissä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Oppimistehtävä yksilövastauksena tai tentti tai Koppa-etätentti 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (KTKP 011) 2 op

17 17 Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella elinikäistä oppimista ja ohjausta eri tilanteissa sekä omia kokemuksiaan niistä tieteellisten käsitteiden avulla, eritellä keskeisiä tieteellisen tutkimuksen näkökulmia oppimisen tutkimukseen, nähdä oppimisympäristöjen laaja-alaisuuden ja moninaisuuden, tarkastella oppmisympäristöjä ja oppmisprosesseja oppijan näkökulmasta, jäsentää opetuksen eriyttämisen periaatteita ja käytäntöjä, käyttää oppimisen arvioinnin erilaisia menetelmiä. Oppimistehtävä yksilövastauksena 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet (KTKP 012) 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella elinikäistä oppimista ja ohjausta eri tilanteissa sekä omia kokemuksiaan niistä tieteellisten käsitteiden avulla, eritellä keskeisiä tieteellisen tutkimuksen näkökulmia oppimisen tutkimukseen, nähdä oppimisympäristöjen laaja-alaisuuden ja moninaisuuden, tarkastella oppmisympäristöjä ja oppmisprosesseja oppijan näkökulmasta, jäsentää opetuksen eriyttämisen periaatteita ja käytäntöjä, käyttää oppimisen arvioinnin erilaisia menetelmiä. Oppimistehtävä yksilövastauksena tai ryhmäsuoritus tai verkkokurssi 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP 030) 5 op Opintojakson tehtyään opiskelija osaa eritellä erilaisia näkökulmia asiantuntijuuden tutkimukseen, kuvata asiantuntijuutta ilmiönä tieteellisten käsitteiden avulla, tarkastella tietoisesti ja kriittisesti omia näkökulmiaan asiantuntijuuteen ja syventää niitä tutkimuksellisesta näkökulmasta, tunnistaa oman roolinsa aktiivisena asiantuntijuuden rakentajana.

18 18 Oppimistehtävä yksilövastauksena tai verkkokurssi tai tentti tai Koppaetätentti 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Vuorovaikutus ja yhteistyö (KTKP 050) 5 op Opintojakson tehtyään opiskelija osaa havainnoida erilaisia vuorovaikutustilanteita, eritellä niitä valituista näkökulmista ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä, kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi, tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista, soveltaa ymmärstään ja taitojaan vuorovaikutuksesta ristiriitatilanteissa. Oppimistehtävä yksilövastauksena tai oppimistehtävä pienryhmävastauksena (2-3 opiskelijaa) 1-5 Jyväskylän avoimen yliopiston opettajat, tuutor Sirkku Vainio-Hynnilä ja Jaana Alestalo välisenä aikana opiskelijan valinnan mukaan. Osana opistoyhteisöä 3 op Linjanohjaus ja opiskelun tukeminen, opintojen ohjaaminen. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman tekeminen ja sen seuranta. Opiskelija osallistuu opiston yhteisiin nk. opistotunteihin, juhliin, ja kulttuurilinjojen esityksiin sekä muihin opiston yhteisiin tapahtumiin. Osallistuminen opetukseen ja tapahtumiin, hopsin laatiminen ja hopskeskustelut Jaana Alestalo Viikot ja 2-18 Ilmaisukasvatus 0,5 op

19 19 Opiskelija tuntee keskeisimmät ryhmä- ja rooliteoriat ja ilmaisutaidon alueet. Opiskelija tunnistaa ja analysoi toimintaansa sekä persoonan ja luovuuden käyttöä ammatillisessa toiminnassa ja on tietoinen omista rooleistaan ryhmässä. Osallistuminen opetukseen. Arviointi Lea Vanamo Viikot to klo Pedagogiikan perusteet 2 op Käydään läpi kasvattamisen, opettamisen ja ohjaamisen peruskäsitteet ja menetelmät. Opetuksen suunnittelun perusrunkoa rakennellaan konkreettisten ohjaustilanteiden, -tarpeiden ja omien kokemusten (esim. harrastustoiminta) pohjalta. Asioita lähestytään ilmiöiden ja ongelmanratkaisun näkökulmasta. Kurssilla on mahdollisuus tiettyjen sisältöjen osalta valita varhaiskasvatuksen (eli alle kouluikäisten) ja opetusalan (käytännössä kouluikäisten ja sitä vanhempien lasten ja nuorten) näkökulma. Kaikille yhteiset Varhaiskasvatus Opetusala Arvot. Ammatillisuus, ammattitaito ja kasvatuksen haasteet.. Vuorovaikutus ohjaamisen perustana. Oppimisen ja ohjaamisen haasteet. Kasvatuskumppanuus. Varhaiskasvatussuunnitelma. Pedagogiset ratkaisut päivähoidossa, ohjauksen menetelmät. Elämänkaari ja alle kouluikäisten kasvatus ja opetus. Opettajuus ja oppimiskäsitykset. Elämänkaari ja eri-ikäisten opiskelijoiden opettaminen. Opetuksen suunnittelu ja ohjaus. Luennot ja käytännön harjoitukset, loppukoe. 1-5 Jaana Alestalo Viikot 36-41, 43-51, ti klo Erityispedagogiikka 1 op

20 20 Suoristustapa: Kurssilla tutustutaan perusopetuksessa yleisesti näyttäytyvät erityispedagogiikan ilmiöt. Oppituntien teemoja ovat mm. diagnoosit, medikalisaatio, komorbiditeetti, kolmiportainen tuki. Tarkastellaan erilaisia toiminnallisia menetelmiä yksilön ja ryhmän toiminnan tarkoituksenmukaisessa ohjaamisessa. Osallistuminen tunneille ja pienryhmätyöskentely ja tehtävät. 1-5 Jaana Alestalo Viikot 2-12, ma Työelämäjakso 3,5 op Työelämäjakso toteutetaan kahden viikon pituisena työhön tutustumisjaksona. Opiskelija etsii itselleen ammattialansa soveltuvan työyhteisön, jonka toimintaan opiskelija tutustuu jakson aikana. Oppimispäiväkirja/tehtävät, työelämäjakson seminaarit. Jaana Alestalo Viikot Seminaarit viikoilla 45, 48 Tieteenalan kirjallisuus 1-6 op Yliopisto-opinnoissa tarvittavien opiskelustrategioiden, tieteellisten artikkelien ja kirjojen lukutaidon ja kriittisen lukemisen harjoituksia. Avoimen yliopiston opintojen edistäminen. Pohditaan ilmiölähtöisyyttä tutkimuksellisuuden, tieteellisen tiedon tuottamisen ja ilmiöiden käsitteellistämisen kautta. Opinnoissa vahvistetaan teoreettista ammatillista osaamista, kykyä havainnoida ammatillisesti tarkoituksenmukaisia asioita, tieteellistä ajattelua sekä yliopistotasoisten opiskelutaitojen kehittymistä. Avoimen yliopiston tehtävissä on mahdollista valita näkökulma: Tehtävä Varhaiskasvatus Opetusala Aikuiskasvatus Kaikille yhteiset