Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry Jäsenkirje 1 / 2015

Transkriptio

1 Tässä kirjeessä: Peejiin palsta Ajankohtaista toimintaa Uudet hallituksen jäsenet In memoriam SMK uusi organisaatio Yhteystiedot: Puheenjohtaja: Kari Nieminen puh Sihteeri: Petteri Ojarinta puh Verkkosivut: ajat.yhdistysavain.fi/ Peejiin muistojen palsta Olen huomannut, että eläkkeellä luon usein katseen taaksepäin ja muistelen menneitä vuosia. Lieneekin niin, että muistot ovat hyvin olennainen osa ihmisen identiteettiä. On hyväksi, jos on varustettu sellaisella muistilla, joka palauttaa mieleen enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita. Ensimmäinen esimieheni, päämetsänhoitaja Tapani Ahtola Kajaanissa oli rehti ja suorasukainen mies. Hän seurasi asioita aika tarkasti, mutta antoi kuitenkin nuoren miehen itse yrittää ja erehtyäkin. Hän arvosti sitä, että jokainen paneutui tehtäväänsä täysillä. Kaikki eivät hänen suorapuheisuudestaan oikein pitäneet. Ennen piirimetsälautakuntaan menoani kysyin häneltä puhelimessa asuntotilanteesta Kajaanissa. Hän vastasi, ettei tarvitse miestä, joka ei pysty itselleen asuntoa hommaamaan. Hän oli kuitenkin varannut vuokra-asunnon valmistuvasta talosta. Sitä en kuitenkaan koskaan käyttänyt. Opin arvostamaan sitä, että hän yksikön vetäjänä otti vastuun asioista, vaikka se ei aina heti ulospäin näkynyt. Tapiossa esimiehenäni oli Pentti Takala, josta sittemmin tuli metsähallituksen pääjohtaja. Arvostelin kerran osastopalaverissa sitä, että olin joutunut täysin valmistautumattomana Takalan sijaisena Tapion sisäiseen palaveriin, jossa muut osanottajat tunsivat hyvin käsillä olevat metsänparannusvarojen miljoonat. Takala vastasi lyhyesti: Olet oikeassa. Ei tule toistumaan. Hänenkin esimiestaidoistaan jäi hyvä kuva. Asiat voitiin sanoa, niin kuin ne ovat. Porissa piirimetsälautakunnan päämetsänhoitaja, metsäneuvos Pauli Siljamäki oli johtamisessaan avoin, myönteinen ja kannustava. Hänellä oli aina ovi auki, eikä hän tyrmännyt nuorempien metsänhoitajien ideoita, vaikka ehkä joskus niille viisaasti hymyilikin. Voin olla iloinen siitä, että hankalia pomoja ei tielleni sattunut. Olen kokenut sellaistakin, että jos erehtyy esimiestään toisten kuullen aidosti kehumaan, niin sillä voi olla arvaamattomia myönteisiä seurauksia. Eräs nykyajan työyhteisöjen haaste on tiedonkulun nopeus ja laajuus. Sähköposti ja videoneuvottelut ovat tehokkaita, mutta ne aiheuttavat valtavan informaatiotulvan. Aikaa kuluu sellaisen tiedon käsittelyyn, joka ei juuri minulle olisi aivan välttämätöntä. Muistelen kaiholla vuosia, jolloin retkeilyillä ja luennoilla asioita käsiteltiin enemmän kasvokkain tavaten. Bensiiniä toki nykyinen tiedonvälitys säästää. Melkein lumettomassa Turussa helmikuussa 2015! Kari 1

2 Ajankohtaista Kevätkokous Länsi-Suomen metsänhoitajien kevätkokous pidetään keskiviikkona Puustelli Group Oy:n Harjavallan tehtaalla (os. Teollisuuskatu 46 Harjavalta). Aluksi tehtaanjohtaja Tarmo Vesimäki esittelee Puustellin tehdasta ja tuotantoa. Sen jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Tehdasvierailu aloitetaan klo 16:00. Tehdasvierailulle ovat tervetulleita myös avecit. Yhdistyksen 70-vuotisjuhla loppusyksyllä Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlien suunnittelu on aloitettu ja juhlatoimikunta nimetty. Juhla on alustavasti ajateltu pidettäväksi marraskuussa Turussa. Lisätietoja alkusyksyllä. Uusia hallituksen jäseniä Terhi Ajosenpää Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina Petteri Ojarinnalle puh tai Tervetuloa kevätkokoukseen ja tutustumaan 95- vuotiaan suomalaisen keittiövalmistajan tuotantoon ja tuotteisiin! Kesäretki Länsi-Suomen metsänhoitajien kesäretki suuntautuu Sastamalaan keskiviikkona Kannattaa varata päivä jo kalenteriin. Retkellä tutustutaan Riga Wood Finlandin vaneritehtaaseen, ajankohtaiseen metsäaiheeseen ja johonkin kulttuurikohteeseen. Kutsu ja tarkempi ohjelma lähetetään keväällä. Retki toteutetaan mahdollisesti yhteistyössä Hämeen metsänhoitajien kanssa. Olen 43-vuotias metsänhoitaja Maskusta. Opiskeluaikoina en osannut päättää, että tulisiko minusta mieluummin metsänhoitaja vai biologi, joten yhdistin opinnoissa molempia aloja. Työuraa on takana 18 vuotta ja se on pääosin kulunut metsien monikäytön, luonnonhoidon sekä paikkatietoasioiden parissa. Urani alkuaikoina tein virkistysalueiden hoito- ja käyttösuunnittelua Uudenmaan virkistysalueyhdistyksessä. Lyhyen Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa Vaasassa tehdyn työrupeaman jälkeen aloitin METE-kartoittajana Lounais-Suomen metsäkeskuksessa, jossa olin ollut muutamaan otteeseen harjoittelijana. Lounais-Suomesta tie vei Tapioon, jossa työskentelin luontokartoitus- ja luontotietoasiantuntijana 11 vuoden ajan. 2

3 Tapiossa oloni aikana olin kahteen otteeseen äitiyslomilla ja tuona aikana muutimme Nummi-Pusulasta takaisin kotiseudulle Maskuun. Tapioon kuitenkin palasin hoitovapaiden jälkeen ja reissasin Maskun ja Helsingin väliä 5,5 vuoden ajan. Vuonna 2011 aloitin koordinaattorina Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hankkeessa, jossa ajauduin kauemmas metsistä mielenkiintoisiin tehtäviin maatalouden, vesiensuojelun ja rantojen hoidon pariin. Olen ollut työttömänä viime syksystä lähtien. Opiskelen parhaillaan aikuiskasvatustiedettä ja teen pienimuotoisia konsultointikeikkoja. Vaikean työllisyystilanteen vuoksi olen pohtinut myös alan vaihtoa. Perheeseeni kuuluvat 11- ja 13-vuotiaat lapset, aviomies ja kaksi kissaa. Vapaa-aikaani kuluu välillä liiankin paljon monissa luottamustoimissa ja yhdistystehtävissä sekä lasten harrastuksissa. Kuntoliikunta, retkeily ja puutarhanhoito ovat henkireikiäni. Asumme kotitilani naapurissa, jonka monissa hommissa olemme mukana, mm. perinnemaisemien hoidossa. Metsänomistaja minusta tuli edellisvuonna, kun perustimme yhtymän veljeni ja siskoni kanssa. Janne Uitamo Olen viisikymppinen metsänhoitaja-lakimies Turusta, jonne perheemme muutti Nurmijärveltä vuonna Alun perin olen lähtöisin Keski-Suomesta Multialta. Valmistuin metsänhoitajaksi silloisesta Joensuun yliopistosta 1990-luvun alussa. Valmistumiseni jälkeen jatkoin osin työn ohella opintojani oikeustieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Opintojen edetessä palasin Joensuuhun, jossa työskentelin hiljattain perustetussa yliopiston julkisoikeuden yksikössä tutkijana ja ympäristöoikeuden assistenttina. Esittelijäksi Etelä-Savon metsäkeskukseen siirryin vuonna Etelä-Savosta tie vei muutamia vuosia myöhemmin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimiehen tehtäviin ja edelleen Lounais-Suomen metsäkeskuksen viranomaispäälliköksi. Nykyisessä toimessani Suomen metsäkeskuksen metsälainsäädännön johtavana asiantuntijana olen työskennellyt ensin muun työn ohella ja myöhemmin päätoimisesti noin kolmen vuoden ajan. Asiantuntijan toimessa olen päässyt seuraamaan läheltä viime vuosina tapahtunutta keskeisen metsälainsäädännön uudistamista. Työni muodostuu erilaisista oikeudellisista ja hallinnollisista kehittämis- ja neuvontatehtävistä. Lisäksi toimin mm. asiantuntijana lainsäädännön ja erilaisten hallinnon prosessien uudistamiseen liittyvissä kysymyksissä, osallistun erilaisiin työryhmiin ja toimin kouluttajana. Oikeudellisen asiantuntemuksen tarvetta ovat metsäkeskuksessa lisänneet lainsäädännön nopea uudistuminen sekä ylipäänsä hallinnossa sovellettavan lainsäädännön lisääntyminen ja monimutkaistuminen. Esimerkiksi metsätiedon luovutuksiin liittyvät julkisuuskysymykset ja henkilötietojen suoja, metsälainsäädännön ja muun maankäyttöä ohjaavan normiston rajapinnat sekä julkisten hankintojen kilpailuttaminen ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista osaamistarpeista. Työn ohella luen ja hoidan pientä rivitalopihaa vaimon kanssa. Metsänhoitoa olen harrastanut satunnaisesti sukulaisten omistamissa metsissä. 3

4 Jukka Valtanen in memoriam Jäsenemme, metsäntutkija, metsätieteen lisensiaatti, metsäaseman johtaja Jukka Valtanen menehtyi sairauteen helmikuussa asuinkunnassaan Laviassa. Hän oli syntynyt Laviassa Jukka kävi koulunsa Porissa ja suoritti yleisen metsätutkinnon Helsingin Yliopistossa vuonna Lisensiaatiksi hän valmistui vuonna Jukka toimi aluksi Kurussa ja Rovaniemellä Metsähallituksen tehtävissä ja sitten Rovaniemen metsäopistossa opettajana. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusaseman johtajana hän oli vuosina , ja jäi tuolloin eläkkeelle. Jukka perehtyi erityisesti metsän uudistamiskysymyksiin. Hän oli myös mukana osoittamassa, kuinka hyvät metsät niin sanotuille Osaran aukoille lopulta syntyivät. Jukka Valtasella oli syvälliset tiedot metsäuudistamisen kysymyksistä. Hän oli myös hyvä ja innostava puhuja. Siksi useat metsälautakunnat käyttivät häntä paljon asiantuntijana retkeilyillä ja luennoilla. Eläkkeellä jäätyään hän muutti takaisin synnyin pitäjäänsä Laviaan, jossa hän hoiti aktiivisesti ja uusia menetelmiä kokeillen omia metsiään. Jukka halusi jakaa tietojaan muillekin ja niinpä hän järjesti keväisin Laviassa metsänhoitoretkeilyjä, joihin kutsui metsänhoidosta kiinnostuneita metsäammattilaisia eri puolilta. Nämä vapaamuotoiset retket jäivät monelle mieleen myönteisinä ja opettavaisina. Henkilönä Jukka oli myönteinen, valoisa ja rehellinen ihminen. Kari Nieminen Terhi Ajosenpää Metsäkeskuksen julkisten palveluiden toiminta organisoidaan jatkossa viidelle palvelualueelle: 1. Pohjoinen 2. Itäinen 3. Läntinen 4. Kaakkoinen 5. Eteläinen Kartta: Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen organisaatio uudistuu Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa, kun aiemmat alueelliset metsäkeskukset yhdistettiin valtakunnalliseksi organisaatioksi. Samalla metsäkeskuksen lakisääteisistä hallintotehtävistä erotettiin sen harjoittama liiketoiminta erilliseksi yksiköksi, joka otti nimekseen Otso metsäpalvelut. Otson talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät sekä kaikki toiminta erotettiin siirtymäajan jälkeen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköstä. Julkisen palvelun yksikkö jakautui keskusyksikköön ja 13 alueyksikköön, joiden toimialueista säädettiin asetuksella. Alueyksiköiden toimialueet vastasivat aiempia metsäkeskusalueita. Metsäkeskuksen tehtävät eivät vuoden 2012 uudistuksessa muuttuneet. Julkisen palvelun yksikkö hoiti edelleen metsäkeskuksille perinteisesti kuuluneita metsätalouden hallinnon ja edistämisen tehtäviä, kun taas liiketoiminnan muodossa hoidettavat tehtävät (metsänparannushankkeiden suunnittelu ja toteutus, tilakohtainen 4

5 metsäsuunnittelu ym.) siirtyivät Otso metsäpalveluille. Valtakunnallisiin toimintoihin Organisaatioissa on nykyisin tunnetusti pysyvää vain muutos. Niinpä Suomen metsäkeskustakin ollaan jälleen uudistamassa. Tämän vuoden alusta tulivat voimaan metsäkeskuslain muutokset, joilla metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö muutetaan toimintoihin perustuvaksi organisaatioksi. Uusia toimintoja ovat asiakaspalvelusta vastaavat metsätieto- ja tarkastuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ja lähinnä sisäisistä tukitoiminnoista vastaava hallintopalvelut. Organisaatio perustuu aiempaa selkeämmin keskitetysti johdettuihin valtakunnallisiin toimintoihin, mutta metsäkeskuksen tehtävät eivät tässäkään uudistuksessa muutu. Uudistuksen syyt ovat taloudellisia ja toiminnallisia. Metsäkeskusten julkisen palvelun yksikön valtionapu supistuu lähivuosina yhdessä varsinaisen valtionhallinnon rahoituksen kanssa. Vahvoihin alueyksiköihin perustunut organisaation on varmistanut metsäkeskuksen alueellisen toiminnan näkyvyyden ja yhteistyön muiden toimijoiden kanssa, mutta samalla jäykistänyt organisaatiota ja hajauttanut resurssien hallinnointia. Viisi palvelualuetta Jatkossa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö jakautuu maantieteellisesti viiteen palvelualueeseen, joista määrätään metsäkeskuksen työjärjestyksessä samoin kuin muista organisaation rakenteista. Läntisen Suomen palvelualue muodostetaan aiemmista Lounais-Suomen, Pirkanmaan sekä Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksiköistä. Palvelualueilla ei ole samanlaista itsenäistä asemaa eikä toimivaltaa kuin aiemmilla metsäkeskuksen alueyksiköillä; toimintojen päälliköiden tehtävät palvelualueilla ovat ensisijaisesti työnjohdollisia. Resurssien hallinnointi on keskitetty metsäkeskuksen johdolle. Toimintaa voidaan organisoida aiempaa joustavammin muutenkin kuin alueellisin perustein. Metsäkeskuksen asiakkaille muutos ei juurikaan näy; metsäkeskuksen palvelut löytyvät valtaosin samoista toimipaikoista kuin ennenkin. Metsäkeskus toki joutuu tarkastelemaan toimipaikkaverkostoaan kriittisesti lähivuosina, mutta tämä ei johdu tehdyistä organisaatiomuutoksista, vaan lähinnä valtionavun vähentymisen aiheuttamista säästötarpeista. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön henkilöstölle uudistus merkitsee toimenkuvien ja joissakin tapauksessa työn tekemispaikankin muuttumista. Koko henkilöstöä koskeva ilmoittautumis- ja hakumenettely uudelleen määriteltyihin toimiin on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Maakunnalliset metsäneuvostot yhteistyöelimiksi Uudistuksessa yhdistetään metsäkeskuksen alueyksiköiden yhteydessä toimineet alueneuvottelukunnat ja alueelliset metsäneuvostot maakunnallisiksi metsäneuvostoiksi, joiden tehtävät muodostuvat valtaosin lopetettaville organisaatioille kuuluneista tehtävistä. Metsäneuvostoihin pyritään kokoamaan laajasti metsätalouden sidosryhmiä. Metsäneuvoston tarkoituksena on osallistua alueelliseen yhteistyöhön, seurata ja ottaa kantaa lakisääteiseen maakunnan suunnitteluun ja muuhun ohjelmatyöhön sekä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että metsäelinkeinot näkyvät alueen elinkeinoelämän kehittämisessä. Metsäneuvostojen toimialueina ovat maakunnat tai useammasta maakunnasta muodostuvat aluekokonaisuudet, joista määrätään metsäkeskuksen työjärjestyksessä. Metsäneuvostot asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tarkoituksena oli, että Otso metsäpalveluista olisi muodostettu tämän vuoden alusta yhtiö, joka olisi erotettu metsäkeskuksesta lopullisesti. Lainmuutosta valmisteltaessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, että markkinatilanteen ja kesken olevan liiketoimintayksikön kehittämisen vuoksi yhtiön perustaminen ei ollut vielä mahdollista. Yhtiöittämisprosessi on tarkoitus toteuttaa niin, että liiketoimintayksikkö muutettaisiin osakeyhtiöksi vuoden 2016 alusta. Janne Uitamo 5