tiimityön tulosta 6 / 2012 Asiakaslähtöinen palvelu on Hyvinvointi ja valmennuspalveluita kummin kera, olkaa hyvät! s. 6

Transkriptio

1 Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Ry:n jäsenlehti 6 / 2012 KUVA: ESA SILTALOPPI Hyvinvointi ja valmennuspalveluita kummin kera, olkaa hyvät! s. 6 Kehityskohteena hyvinvointialan yritykset s. 12 Asiakaslähtöinen palvelu on tiimityön tulosta s.4

2 2 sisällys 6 / 2012 TERVEYS & HYVINVOINTI Hyvinvointi ja valmennuspalveluitakummin kera, olkaa hyvät! Myönteinen elämäntapa on itsestä kiinni 4 Asiakaslähtöinen palvelu on tiimityöntulosta 6 Hyvinvointi ja valmennuspalveluitakummin kera, olkaa hyvät! 7 8 Uudet jäsenet Shopping Vaasa - Joulu on taas 9 Nuori yrittäjä Teemu Finne Yrittäjä, miten on oman sosiaaliturvasi laita? Kehityskohteena hyvinvointialan yritykset Vuoden yrittäjät Palkkaisinko maahanmuuttajan? VAASAN YRITTÄJÄT RY Kehityskohteena hyvinvointialan yritykset Tapahtumia & tapaamisia Kotihoidon palveluseteli ja laadunseuranta Vaasan kaupungissa Luontaistuotekauppa vaatii yrittäjältä jatkuvaa oppimista Luontaistuotekauppa vaatii yrittäjältä jatkuvaa oppimista Vähänkyrön Yrittäjät hallitus Pieniä odotuksia Vähänkyrön Yrittäjät hallitus Vaasan Yrittäjät toivottaa Pieniä odotuksia Nyt saat YEL-todistukset suoraan Eteran verkkopalvelusta hyvää Joulua PK-Yrittäjän talousilta 2013 LUKIJOILLEEN! PAINOPAIKKA ILMESTYY (AINEISTO) PÄÄTOIMITTAJA JAKELU Tuula Töyli /2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA AINEISTOT TEEMAT VUONNA 2012 Hietasaarenkatu Vaasa Jäsenyritykset sekä sidosryhmät PAINOS: 1300 kpl, Hietasaarenkatu Vaasa (06) Avoinna: ma pe klo 8 16 Wasa Graphics Oy C2 Advertising y-pressi@c2.fi (04.02) (26.03) (28.05) (13.08) (05.10) (16.11) 1/12 Tietotekniikka & Tietoliikenne 2/12 Rakentaminen & Kiinteistöt 3/12 Liikenne & Matkailu 4/12 Teollisuus & Logistiikka 5/12 Kauppa & Palvelu 6/12 Terveys & Hyvinvointi

3 3 Myönteinen elämäntapa on itsestä kiinni Kunnallisvaalit on käyty ja uudet valtuutetut vallittu. Ilmoittauduin itse viimeisenä mahdollisena päivänä mukaan ehdokkaaksi, kiitos siitä meidän hallituksen naisille! Kiitos siitä, että lähdin mukaan ja tulin valituksi Vaasan kaupunginvaltuustoon. Olin täysin pihalla, niin kuin lintulauta. Mitä nyt pitäisi tehdä? Keräsin itseni ja otin yhteyttä henkilöön, joka oli ollut organisoimassa monia vaalikampanjoita. Siitä se sitten lähti. Istuttiin alas ja tehtiin suunnitelma, jota lähdettiin toteuttamaan. En ehtinyt puolueen tilaisuuksiin, enkä lähtenyt puolueen ovelta ovelle kampanjaan, koska en itsekkään pidä siitä, että tullaan häiritsemään kotirauhaa ja kauppaamaan jotain erityistä! Toteutimme suunnitelman mediassa. Luotimme siihen ja se tuotti tulosta. Suurkiitos, siitä kaikille minua äänestäneille! Minua kutsuttiin vaalivalvojaisiin useampaan paikkaan. En kuitenkaan lähtenyt, vaan olin kotona, enkä seurannut vaalien tuloksia ollenkaan. Sitten alkoi tulla viestejä ja puheluita, että nyt näyttää hyvältä. Niinhän siinä sitten kävi, että menin kirkkaasti läpi. Ensimäistä ryhmäkokousta seurasin hämmästyneenä. Minulle oli outoa ja uutta se itsensä kehuminen, jota siellä viljeltiin. Suurin piirtein kaikkien, jotka olivat ehdokkaina, olisi pitänyt saada vähintäänkin kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikka ym. Ei ollut mitään, merkitystä oliko valittu valtuustoon vai ei. Olen yrittäjäurallani joutunut, niin kuin te yrittäjät tiedätte, raivaamaan esteitä tieltä jos aikoo menestyä! Niinpä, kun toivuin siitä sokista, käärin hihat ja rupesin hommiin. Nyt olen puolueen ytimessä, kaikissa hallituksissa mitä yrittäjien edunvalvonta vaatii! Se siitä jaksamisesta, kirjoitan tätä sunnuntaina iltapäivällä, olisi paljon muutakin tekemistä, mutta tässäkin on dead line jo mennyt hyvät yrittäjät! Jos palataan tähän myönteiseen elämäntapaan, terveyteen ja hyvinvointiin. Miten me yrittäjät oikeasti voidaan? Omasta puolestani voin todeta, että hyvin ja huonosti. Se millä me jaksamme on, rakkaus ja välittäminen läheisimmistämme, vuorovaikutuksin! Sen avulla ja Pohjalaisella sisulla selviämme huonoistakin ajoista! Se meille yrittäjille on yhteinen piirre, periksi ei anneta, oli kuinka väsy tahansa! Syksy on taas näyttänyt kasvonsa. Aamulla on pimeää, kun lähtee töihin ja illalla on pimeää kun tulee töistä. Jaksa nyt siinä sitten! Lumi ja pikku pakkanen toisi valoa tunnelin päähän ja hiukan jo joulumieltä kaikille! Vielä muutama sana, joulumyynnistä hyvät yrittäjä kauppiaat. Toivon todella, että joulumyynti ylittää odotuksenne tässä kovassa kilpailutilanteessa isojen ketjujen kanssa! Itse arvostan henkilökohtaista palvelua, esim. kun menen johonkin liikkeeseen. Kun töissä on mennyt huonosti ja silmälasit vinksin vonksin, niinpä suuntaan torin kulmalle vihaisena kuin ampiainen, kun ei edes silmälaseja osata tehdä. Menen melkein saranapuolelta sisälle liikkeeseen. En ehtinyt kunnolla sisälle, kun minut jo tuttu myyjä toivotti tervetulleeksi! Mikä sinulla Pentti on? Istu nyt niin haen sinulle kahvia. Niin siinä hörppäsin kahvia ja sillä aikaa minun silmälasit huollettiin ja kas kummaa, oli niin hyvällä tuulella ja nauroin kun lähdin kyseisestä liikkeestä, eikä maksanut mitään! Tästä lähtien kun oikein ottaa päähän väännän lasit solmuun ja menen kyseiseen liikkeeseen! Vuosi on lopuillaan ja Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Suokoon se mahdollisuuden rentoutumiseen, aikaa antaa läheisille huomiota ja läsnäoloa. Uusi vuosi tuokoon meille kaikille kaikkea hyvää. Kuluneesta vuodesta kiittäen ja Joulurauhaa toivottaen! Pentti Risberg Vaasan Yrittäjät ry Puheenjohtaja

4 4 Teksti: Anneli Frantzén Viestintätoimisto Impact Kansi- ja sisäkuva: Esa Siltaloppi ES Visuals Oy Ilona Hirviniemi, Aurora Hammaslääkärit: Asiakaslähtöinen palvelu on tiimityön tulosta Vaasalainen hammaslääkäriasema Aurora on asettanut toimintaperiaatteekseen yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun. Yrityksen osaaminen kattaa hammaslääketieteen eri osa-alueet ja tarpeen tullen asiakkaan käytössä on koko hoitotiimin asiantuntemus. Aurora Hammaslääkärit Oy:n omistaja Ilona Hirviniemi on hammaslääketieteen lisensiaatti, jolla on lisäksi suu- ja leukakirurgian erikoisosaamista. Keväällä 2011 Hirviniemi toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja perusti oman hammaslääkäriaseman. Yrityksen toisena omistajana oli alkuvaiheessa Eva Ollikainen, joka sittemmin myi osuutensa Hirviniemelle. Auroran toiminta on ollut koko ajan kasvussa ja tänä päivänä hoitotyöhön osallistuu omistajan lisäksi jo kymmenen palkattua asiantuntijaa hammaslääketieteen eri aloilta. Monipuolista osaamista Auroran tiimi koostuu hammaslääkäreistä, erikoishammaslääkäreistä, suuhygienisteistä ja hammashoitajista. Erikoishammaslääketieteen osalta palvelu kattaa suu- ja leukakirurgian, iensairaudet, protetiikan ja implanttihoidot. Palvelun ulkopuolelle jäävät ainoastaan oikomishoidot.

5 5 Klinikan ideana on, että asiakkaat voivat hyötyä koko tiimin osaamisesta. Jaamme talon sisällä ahkerasti tietoa eri hoitomenetelmistä ja erikoislääkärit konsultoivat ja osallistuvat tarvittaessa hoitojen suunnitteluun ja hoitoihin. Näin asiakas saa kokonaisvaltaista hoitoa nopeasti ja samasta osoitteesta, Hirviniemi kiteyttää yrityksensä toimintaperiaatteen. Aurora Hammaslääkärit toimii Kasarmintorin vanhassa tiilikasarmissa, jonka monet vaasalaiset muistavat entisenä aliupseerikerhona. Ulkoisesti historiallinen rakennus on lähes entisellään, mutta vastaanottotiloissa monimuotoisten kattorakenteiden alle on sisustettu valoisa ja viihtyisä kokonaisuus. Vastaanoton sijainti ja tunnelma ovat Hirviniemen mukaan tärkeä osa asiakasläheistä palvelua. Olemme pyrkineet luomaan vastaanotolle mahdollisimman rauhallisen ja kodikkaan ilmapiirin. Asiakkaiden ja henkilökunnan viihtymistä edesauttaa myös se, että tilat sijaitsevat katutasossa ja lähiympäristöstä löytyy runsaasti paikoitustilaa, hän arvioi. Käytössä uusimmat menetelmät Aurora Hammaslääkärit on valloittanut nopeasti paikkansa Vaasan hammasklinikoiden joukossa. Toiminnan käynnistäminen ilman vakituista asiakaskuntaa oli hyppy tuntemattomaan, mutta puskaradion ansiosta kaikki kolme hoitohuonetta ovat nyt tehokkaassa käytössä. Asiakkaista monet ovat hakeutuneet Auroraan, kun heidän aiempi hammaslääkärinsä on jäänyt eläkkeelle. Asiakkaiden ikähaitari on laaja, mutta painopiste on selkeästi keski-iän yläpuolella. Hoidollisesti nämä asiakkaat ovat usein haasteellisia, sillä heillä on paljon paikattuja hampaistoja, joihin tarvitaan siltoja, kruunuja ja muuta protetiikkaa, Hirviniemi kertoo. Hoidoissa Auroran hammaslääkärit hyödyntävät sekä vanhoja hyviksi koettuja menetelmiä että uusia tekniikoita. Esimerkiksi amalgaami- ja muovipaikkoja korvataan kestävämmillä keraamisilla paikoilla. Keraaminen paikka rakennetaan siten, että täytettävä reikä kuvataan skannerilla ja paikka valmistetaan erikoissorvilla skannerin tietojen pohjalta. Paikasta saadaan täsmälleen oikean kokoinen, jolloin se ei aiheuta hampaaseen jännitteitä eikä vaikeasti puhdistettavia saumoja. Asiakkaan kannalta positiivista on myös se, että menetelmä ei edellytä jäljennösten ottamista eikä odotusaikoja, ja hintakin on edullisempi kuin hammaslaboratoriossa valmistetuilla paikoilla, Hirviniemi luettelee. Klinikan ideana on, että asiakkaat hyötyvät koko tiimin osaamisesta. Ilona Hirviniemi panostaa klinikallaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan viihtymiseen.

6 6 Hyvinvointi ja valmennuspalveluita kummin kera, olkaa hyvät! YourCoach on nuorten yrittäjien, Anna ja Johan Nordmyrin kouluaikainen harrastus, josta kehittyi heille työ koulun päätyttyä. Molemmilla on vahva urheilutausta ja innostus auttaa muita, joten toiminnan laajentaminen muillekin kuin urheilijoille oli luonteva askel eteenpäin. Asiakkaina on tällä hetkellä yrityksiä ja organisaatioita, mutta myös elämänmuutosta hakevia yksityishenkilöitä, esimerkiksi kunnon kohottamisessa, laihduttamisessa tai tupakoinnin lopettamisessa tukea tarvitsevia. Yritys on kasvanut mukavasti vuosittain ja tekemistä riittää. Vauhtia parantaakseen ja saadakseen tukea omille ajatuksilleen, ottivat Anna ja Johan itselleen yrityskummin. Kummiksi valikoitui Mikael Fredman, joka päätyönään on Lääkärikeskus Promedi Oy:n toimitusjohtaja. Kuten muutkin kummit, löytää Mikaelkin kuitenkin aina aikaa vapaaehtoiseen auttamiseen. Johan kertoo, että mentorointi on ollut sekä hyödyllistä että motivoivaa, sillä välillä yrittäjä tuntuu polkevan paikallaan, ja tarvitsee neuvoja ja vinkkejä päästäkseen eteenpäin. Silloin on palloteltu ajatuksia kummin kanssa ja samalla on tullut esiin uusia näkökulmia. Myös käytännön konkreettiset esimerkit ja toimintatavat ovat olleet arvokkaita. Ja kun asioissa pääsee eteenpäin, kasvaa oma motivaatiokin taas kohisten. Johan ja Anna suosittelevat mentorointia kaikille yrittäjille, sillä ei ole mitään menetettävää. Päinvastoin, sanovat he, on erittäin todennäköistä, että jakamalla omaa yrittäjyyttään ja keskustelemalla ajatuksistaan, saa lisää osaamista ja inspiraatiota arkeen. Yrityskummillahan ei ole, eikä saakaan olla, kaikkia vastauksia valmiina, mutta kokemuksen tuomalla varmuudella hän voi ottaa esille erilaisia näkökulmia. Näitä yhdessä pohtimalla löytyy usein nuoremmalle ja tuoreemmalle yrittäjälle vastauksia jo saman tien. Yrityskummi Mikael puolestaan toteaa nuorista yrittäjistä näin: Mielenkiintoista, olen tyytyväisenä voinut noteerata, että keskustelut ja neuvot ovat tuottaneet ihan konkreettisia tuloksia heidän liiketoiminnan kehityksessään. Mentorointia parhaimmillaan, kun he ovat niin vastaanottavaisia, innostuneita ja motivoituneita. Maija Aarnio Yrityskummikoordinaattori Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Hietasaarenkatu Vaasa GSM maija.aarnio@rp-yrittajat.fi

7 Uudet jäsenet Prorak Oy Pasi Ilvesoksa Yleiset talonrakennustyöt. RVK-Import Riku Koivisto Markkinointi ja mainostoimistopalvelut, Led valojen maahantuonti. Nordvalves Oy Richard Nord Muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa. Hydrauliikka. Lifestyle Solutions Oy Sebastian Karikko Buyon Oy Roman Ziharev Buyon Oy on perustettu vastaamaan nykyajan verkkokaupan vaatimuksiin luotettavana toimijana joka myy laadukkaita tuotteita ja toimittaa juuri silloin kun sovittu. Valikoima koostuu rakentamiseen ja vapaa-aikaan liittyvistä tuotteista. Jouni Kurkela Tmi Jouni Kurkela Vakuutusedustaja. Tilifix Oy Henri Antila Kosmetologi Sinikka Lähdemäki Sinikka Lähdemäki Kosmetologipalvelut. Aa tutkijat Jukka Harju Tutkimus ja rakennussaneeraus. Kosteus ja homevauriotutkimukset. Memento Media Jan Haglund Antikvaaristen kirjojen, muiden painotuotteiden ja taiteen osto ja myynti. Kulttuurin ja viihteen tuotanto, markkinointi, myynti sekä kustannustoiminta. JalkaTaika Teija Mäenpää Jalkahoito, muut hyvinvointiin liittyvät hoivapalvelu, siivouspalvelu, kotiapu. Comsel System Oy Kristian Heimonen Sähkötekninen suunnittelu. Frisör, Parturi-Kampaaja Claudia Wallén Claudia Wallén Parturit ja kampaamot. 9INE Consulting Oy Tomi Laaksola Niinas Home And Design Niina Svanfors Kiintokalusteiden myynti. Talopakettien myynti. Sisustustuotteiden myynti. Kailii Avoin yhtiö Eliisa Häkli Jalkineiden valmistus. Pankki- ja vakuutuspalvelut samasta paikasta! Hovioikeudenpuistikko 16, krs 8. Vaasan Osuuspankin Yrityspalvelut Pohjolan Vakuutuspalvelu

8 8 Joulu on taas Y-Pressin vuoden viimeisen numeron aiheena on terveys ja hyvinvointi. Ihan oiva aihe näin vuoden kiireisimpään aikaan. Varsinkin kuluttajapuolella käy kaupoissa näihin aikoihin melkoinen vilske. Sekä yrittäjä että asiakas shoppailevat jos jonkinlaista lahjaa, koristetta, kinkkua ja kynttilää, kuntoaan samalla kohottaen. Kuluttaahan shoppailu joidenkin tutkimusten mukaan kaloreita kuin spinningtunti. Oma terveys ja hyvinvointi kuitenkin harvoin ovat joulun alla päällimmäisenä mielessä. Yrittäjänä joulukaupan työtunneista ei hevillä säästetä ja kuluttajan mielessä on lähinnä stressi siitä miten kaiken saa taas tehtyä ajallaan. Joulu on kuitenkin myös monelle vuoden lempiaikaa. Silloin nautitaan niistä pienistäkin hengähdyshetkistä glögilasin äärellä ja laitetaan luvan kanssa valokaapelia pitkin terassinkaidetta. Jouluna syödään konvehtirasioista ne hyvät suklaat ja suunnitellaan samalla karppausdieetin aloittamista - heti lomien jälkeen. Joulu on ristiriitaista aikaa, mutta tuskinpa siitä kukaan olisi valmis luopumaan, ei kauppias eikä asiakas. Ehkä olisi kuitenkin hyvä muistaa, ettei jouluakaan tarvitse viettää oman hyvinvointinsa uhalla. Tulee se sieltä kuitenkin. Joulu on ollut Liikekeskustalla aiheena jo heinäkuusta lähtien, kun Joulunavauksen suunnittelu alkoi. Liikekeskustan järjestämää Joulunavausta vietettiin jo marraskuun 18. päivä, mutta haluamme vielä kiittää tapahtuman mahdollistaneita yhteistyöyrityksiä. Joulunavaus on tapahtumista yksi hienoimpia ja illan ilotulitus kruunaa näyttävästi päivän. Omalta osaltaan se myös avaa Vaasan joulukaupan ja onkin kaupallisesti merkittävä tapahtuma. On siis hienoa, että yritykset ymmärtävät sen merkityksen ja lähtevät mukaan tukemaan tapahtumaa. Tapahtumia olisikin hienoa saada Vaasan katukuvaan lisää. Kulunut vuosi on tuonut kaupunkiin muutamia erittäin onnistuneita tapahtumia, jotka saavat jatkoa tulevana vuonna. Eiköhän siis suunnata katse kohti uutta vuotta ja uusia seikkailuja. Vilkkaita Joulunaluspäiviä ja rentouttavia Joulun pyhiä! Vaasan Liikekeskusta ry Raastuvankatu VAASA Vanhan Soturin Muisto Vaasan Korsukuoro Hinta 20 Pohjanmaan Sotilassoittokunta CD:tä myyvät Korsukuoron jäsenet ja Veteraanitoimisto PITKÄKATU 38 D VAASA-VASA PUH AVOINNA: MA, KE, PE MAHDOLLINEN TUOTTO VAASALAISTEN SOTAVETERAANIEN HYVÄKSI Haluatko tähän mainospaikkasi? ILMOITUSMYYNTI Hietasaarenkatu Vaasa (06) Avoinna: ma pe klo Vanhan Soturin Muisto Vaasan Korsukuoro Pohjanmaan Sotilassoittokunta

9 9 Nuori yrittäjä TEEMU FINNE Halu - Mistä lähti halu ja ajatus yrittäjyyteen? Opiskelin vielä kun aloimme isäni kanssa etsiä sopivaa yritystä ostettavaksi. Emendo löytyi pitkän etsinnän jälkeen. Olin jo useamman vuoden tiennyt että haluan yrittäjäksi jonain päivänä. Uskallus - Miten päätit lopulta ryhtyä yrittäjäksi? Emendo vaikutti laadukkaalta yritykseltä sekä rahoittajatahot lähtivät hankkeeseen mukaan. Isäni on vielä toiminnassa mukana, mutta päivittäinen vastuu on siirtynyt pääosin minulle. Osaaminen - Minkälainen koulutus sinulla on? Kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Mutka - Onko tullut mutkia matkalla? Suurempia mutkia ei onneksi ole ollut. Pieniä mutkia on silloin tällöin, mutta ne pitää käsitellä ja ratkaista ja jatkaa eteenpäin. Into - Mikä jaksaa pitämään motivaation yllä arjen uurastuksessa? Yrityksen ja uusien tuotteiden kehittäminen, kaupanteko ja mukavien työkavereiden kanssa työskentely. Nuoruus - Oletko kokenut yrittäjänä nuoruudesta etuja tai haittoja? En ole kokenut erityisiä etuja tai haittoja. Mielestäni asiantuntemus ja tapa hoitaa asioita ratkaisevat iästä riippumatta. Erot - Vastasiko todellisuus odotuksia yrittäjänä olemisessa? Isäni on ollut yrittäjänä koko elämänsä, joten olen nähnyt pienestä pitäen mitä yrittäjyys on ja mitä se vaatii. Todellisuus oli siis hyvin tiedossa eikä tullut yllätyksenä. Neuvot - Onko sinulla antaa neuvoja aloittavalle nuorelle yrittäjälle? Tee laskelmat tarkasti ja ole realisti. Oman yrityksen asiat on mielessä koko ajan, joten kaikille se ei sovi.

10 10 Yrittäjä, miten on oman sosiaaliturvasi laita? Yrityksen, kodin ja auton osalta vakuutusasiat ovat useimmilla kunnossa, mutta omaan ja perheenjäsenten vakuutusturvaan on saattanut jäädä ei-toivottuja aukkoja. Matti on nuori yrittäjä, jolla ovat asiat mallillaan: yrityksen tilauskirja on täynnä, kotina on vastavalmistunut omakotitalo ja kotona kaksi alaikäistä lasta sekä vaimo. Ruuhkavuosien keskellä eläkeaika tuntuu 35-vuotiaasta Matista kovin kaukaiselta, ja taitaapa olla niin, että YEL-työtulokin on tullut mitoitettua hieman alakanttiin. Entä jos asiat muuttuvat yhdessä silmänräpäyksessä sairastumisen tai tapaturman vuoksi? Merkittävä ansionmenetys Matti on perheen ainoana tulonsaajana tuonut taloon euron kuukausiansiot, joista on lyhennetty lainaa, maksettu lasten harrastukset ja muut elämiseen menevät kulut. Nyt hän on tuomittu vuodelepoon kuukausiksi, sillä julkisella puolella leikkaukseen pääsy kestää eikä yksityiseen hoitoon ole varaa. Myös liian alhainen YEL-työtulo kostautuu, sillä Matti ei ole tullut ottaneeksi huomioon, että monet Kelan etuuksista määräytyvät YEL-työtulon mukaan sairausvakuutuspäivärahakin. Matin vahvistettu työtulo on euroa vuodessa, joten ohimenevästä, maksimissaan vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä hänelle maksetaan sairausvakuutuspäivärahaa euroa kuukaudessa. Erotus vakinaisiin tuloihin on euroa. Mikäli Matin työkyvyttömyys osoittautuu aikaa myöten pysyväksi, hän alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttavat yrittäjän työtulo sekä aiemmista työ- ja yrittäjäjaksoista karttuneet eläkkeet. Matin tapauksessa eläkettä on ehtinyt karttua 492 euroa kuukautta kohti ja tulevan ajan karttuma on 840 euroa kuukaudessa. Näin ollen kuukausiansioksi tulee euroa se on euroa vähemmän kuin ennen työkyvyttömyyttä. Joskus tapaturmalla tai sairaudella voi myös olla ikävin mahdollinen seuraus, kuolema. Matin menehtymisen jälkeen lesken ja lasten eläkkeet tuovat perheelle euroa kuukaudessa eli vähennystä perheen aiempaan tulotasoon on euroa. Laskelmat saavat Matin mietteliääksi. Onneksi ne on tehty ennen kuin mitään on ehtinyt sattua, ja Matilla on mahdollisuus varautua ikäviin yllätyksiin ennalta. Työtulo riittäväksi YEL-maksujen pohjana käytettävä yrittäjän työtulo on syytä mitoittaa riittävän suureksi, jottei oma sosiaaliturva jäisi liian pieneksi. YEL-työtulo on myös muun sosiaaliturvan perusta. Kelan etuuksista sairausvakuutuspäiväraha, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusraha lasketaan vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, ettei työtulo ole sama asia kuin palkkatulo. Kyse on yrittäjän työpanoksen arvosta, jonka hän itse määrittelee lain sallimissa rajoissa. Työtulo määrittelee yrittäjän sosiaaliturvan ja tulevan vanhuuseläkkeen tason. Ottamalla Yrittäjän Henkilöturvan vältyt ansionmenetykseltä Vaikka yrittäjän työ sisältää erilaisia tapaturman ja ammattitaudin riskejä, yrittäjällä ei ole lakisääteistä tapaturmavakuutusta toisin kuin työntekijällä. Niinpä Matinkin on itse otettava omaksi ja perheensä suojaksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, kuten Fennian Yrittäjän Henkilöturva. Se kattaa sekä työ- että vapaa-aikana tapahtuneet tapaturmat ja ammattitaudit kaikkialla maailmassa ja on voimassa myös urheiluharrastuksissa. Mikäli vuosityöansio on vakuutussopimusta solmittaessa sovittu oikeankokoiseksi, Matin ansiotaso säilyy ennallaan tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aikanakin. Yrittäjän Henkilöturvan maksun voi vähentää yrityksen verotuksessa aivan kuten muutkin yritystoiminnan vakuutusmaksut. Myös pysyvään työkyvyttömyyteen voi varautua vakuuttamalla itsensä. Vakuutuksesta maksetaan verovapaa kertakorvaus, jolla kompensoidaan työkyvyttömyydestä johtuvia ansionmenetyksiä. Matti haluaa nykyisen ansiotason, euroa kuukaudessa, säilyvän seuraavat kymmenen vuotta. Silloin lapset ovat täysi-ikäisiä ja talo maksettu, mikäli työkyvyttömyys todettaisiin nyt. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa 935 euron vuosimaksua vakuutuksesta, josta maksetaan euron kertakorvaus. Kuoleman varalta Matti voi turvata perheensä toimeentuloa henkivakuutuksella, josta maksetaan osittain verovapaa kertakorvaus, jolla katetaan kuolemasta aiheutuneita ansionmenetyksiä. Kun Matin tapauksessa huomioidaan 30 prosentin lisäetu, jonka mm. Suomen Yrittäjien jäsenet tai Yrittäjän Henkilöturvaan liitettävät turvat saavat, niin kompensaatio kymmeneltä vuodelta on euroa. Vakuutuksen vuosimaksu on 571 euroa. Ota yhteyttä! Varaa aika Fennian ilmaiseen riskikartoitukseen! Jouni Nurminen Asiakaspäällikkö FENNIA Kauppapuistikko VAASA puh gsm jouni.nurminen@fennia.fi

11 Galaksin kirkkain tähti loistaa ammattikäytössä Yrittäjän kiireistä elämää on saapunut helpottamaan Galaxy Note Älykynällä luot monipuolisesti omaa sisältöä, ja kristallinkirkas näyttö tarjoaa ensiluokkaisen käyttökokemuksen. Varusta tablettietokoneesi Elisa Mobiililaajakaistalla sekä Toimisto 365-palvelulla, ja koko toimisto kulkee mukanasi. Samsung Galaxy Note Elisa Mobiililaajakaista Pro-liittymä Alk. /kk 24 kk sopimus, alv 0 % TILAA NYT: ensimmäiset 3 kk vain 25,95 /kk Elisa Toimisto 365 Avausmaksu 0 /kk + kaksi (2) ensimmäistä kuukautta veloituksetta Etu yhteensä 38,60. Vain Suomen Yrittäjien jäsenille. elisa.fi /verkkokauppa elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark ) Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro 21,6 Mbit/s, hinta 11,30 /kk, ensimmäiset 3 kk -50%, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,65 /alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50, kk-maksu alk. 5,55 /kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat Y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela , ext-pasi.roimela@elisa.fi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät

12 12 Teksti: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia Kuvat: Johanna Hietikko-Koljonen ja Johanna Haveri Kehityskohteena hyvinvointialan yritykset Hyvinvointialan yritysten määrä kasvaa koko ajan. Hyvinvointialan yrityksistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä hoito- ja hoivatyön sekä näihin tiiviisti liittyvän palvelutuotannon, hyvinvointimatkailun, liikunta- ja kulttuuritoimialan sekä edellisiin liittyvän väline- ja varustevalmistustuotannon yrityksiä. Monet alan yrityksistä ovat pieniä ja syntyvät perustajansa ammattiosaamisen ympärille. Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja käytännön toimenpiteiden koordinointiin yritykset sen sijaan tarvitsevat usein apua varsinkin yritystoiminnan alkuvaiheessa. Hyvinvointi- ja hoivayrittäjyyden tukena Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK haluaa auttaa seudun hyvinvointialan yrityksiä kehittymään entistä vahvemmiksi. VASEK onkin ollut aktiivinen toimija esimerkiksi seudullisen palvelusetelin eteenpäin viemisessä. Tämän vuoden alussa aloitimme Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen Vaasan seudulla, kertoo VASEKin yritysneuvoja ja palvelusetelikoordinaattori Sari Saarikoski. Kesään 2014 jatkuvan hankkeen tavoitteena on edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palveluntuotannossa sekä tukea alan yrittäjyyttä entistä parempaan kannattavuuteen ja kasvuun. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä hankkeessa ovat Vaasan seudun sähköiseen palvelusetelimalliin osapuolet. Haluamme antaa yrittäjille konkreettisia työkaluja laadukkaan toiminnan kehittämiseen. Siksi valmistelemme parhaillaan esimerkiksi palveluntuottajan ja kuluttaja-asiakkaan välillä tehtävää mallisopimusta, josta käyvät yksiselitteisesti ilmi asiakkaalle toteutettavan palvelun yksityiskohdat, Saarikoski lisää. Haluamme antaa yrittäjille konkreettisia työkaluja laadukkaan toiminnan kehittämiseen. Muita lähitulevaisuuden kehittämiskohteita ovat hyvinvointialan yritysten laadukkaan toiminnan varmistamiseksi tehtävän laatukäsikirjan toteuttaminen sekä alan yrittäjien yhteismarkkinoinnin edistäminen. Sari Saarikoski ja Tommi Sykkö haluavat auttaa seudun hyvinvointialan yrityksiä kehittämään toimintaansa.

13 13 Lisää liiketoimintaosaamista Hyvinvointialan yritysten kannattavuuden kasvattamiseen sekä yritysten oman toiminnan liiketaloudellisen tuntemisen lisäämiseen pyritään myös koulutuksen avulla. Pohjanmaan ELY-keskus järjestää läheisesti VASEKin kehityshankkeeseen liittyvän kehittämisohjelman Pohjanmaan hyvinvointi Kipinä 2, joka on suunnattu etenkin hyvinvointialan yrittäjille. Hyvinvointiala on yksi kärkitoimialoista, joita työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kehittää. Me osallistumme tähän kehitystyöhön tarjoamalla seudun yrityksille joustavan tavan lisätä osaamistaan nimenomaan liiketoiminnan osalta, kertoo projektikoordinaattori Tommi Sykkö Pohjanmaan ELYkeskuksesta. Hyvinvointiala on yksi kärkitoimialoista, joita työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kehittää. ELY-keskuksen tuettu koulutus on osallistujille erittäin edullinen, sillä se sisältää 10 lähiopetuskerran lisäksi myös yhden yrityskohtaisen konsultointipäivän, jonka voi pitää myös useammassa osassa. Aiemmin tänä vuonna järjestetty ensimmäinen Kipinä-koulutus sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Viestintätehtävistä hyvinvointiyrittäjäksi Vöyrinkaupungille entisen Harjun saunan tiloihin rakennettu WasaWellnes -hyvinvointikeidas tarjoaa monenlaisia terapiapalveluja. Stressinhallinta- ja hyvinvointiterapeutti Carina Granö-Träskelin hyötyi ELY-keskuksen Kipinäkoulutuksesta ja osasi koulutuksen innoittamana hakea myös muita ELY-keskuksen palveluja. 16 vuotta markkinointi- ja viestintätehtävissä toiminut Carina Granö- Träskelin aloitti hyvinvointialan yrittäjänä viime vuonna. Stressin takia työkykynsä menettänyt Granö-Träskelin jäi työstään vuorotteluvapaalle ja opiskeli itselleen uuden ammatin stressinhallinta- ja hyvinvointiterapeuttina. Vuorotteluvapaan aikana Granö-Träskelin löysi miehensä kanssa Vöyrinkaupungilta hyvinvointikeitaalle täydellisesti sopivan kiinteistön, jossa oli aiemmin sijainnut Vaasan viimeinen yleinen sauna. Se oli lopullinen sysäys Wasa Wellnesin perustamiselle. Wasa Wellness tarjoaa tiloja eri tavoin suuntautuneille hyvinvointialojen yrittäjille ja useille eri terapeuteille. Perusteellisen remontoinnin jälkeen ensimmäiset hyvinvointialan yrittäjät aloittivat työnsä Wasa Wellnesin vuokralaisina keväällä Tämän vuoden syyskuussa Granö-Träskelin ryhtyi itsekin kokopäivätoimiseksi hyvinvointialan yrittäjäksi ja on ollut tyytyväinen ratkaisuunsa. Yrittäjän taipaleelleen Granö-Träskelin on saanut apua Startiasta ja VASEKin yritysneuvonnasta sekä ELY-keskuksesta. Hän osallistui myös ELY-keskuksen järjestämään ensimmäiseen Kipinäkoulutusohjelmaan. Minulle Kipinä-koulutuksen sisältö oli juuri sopiva, sillä minulla ei ole aikaisempaa yrittäjäkokemusta, Granö- Träskelin kiittelee. Kipinä-koulutuksen aihealueet olivat hyvin valittuja ja kouluttajilla oli aiheeseen liittyvää käytännön kokemusta. Myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien tapaaminen oli antoisaa ja Granö-Träskelin löysi ryhmästä yritystoimintansa kannalta pari hyvää kontaktia. Paras anti tuli kuitenkin koulutukseen liittyvästä yrityskohtaisesta konsultointipäivästä, jossa sai käydä läpi omaan yritystoimintaan liittyviä tuotteistamiskysymyksiä yhdessä kokeneen ammattilaisen kanssa. Koulutus antoi Granö-Träskelinille kipinän jatkaa yritystoimintansa kehittämistä vielä Pohjanmaan ELY-keskuksen tukemilla lisäkonsultointipäivillä sekä muilla koulutuksilla.

14 14 Vuoden yrittäjät TV-Manu TV-Manu Ky on Vaasan vanhin ja ainoa paikallisessa omistuksessa oleva kodinkoneliike. Yritys on perustettu vuonna 1979 ja perustaja Vilho Hirvonen on edelleenkin sen toimitusjohtaja ja suurin omistaja. Vilho Hirvosen lisäksi yrityksessä työskentelevät hänen puolisonsa Eila Hirvonen ja pariskunnan pojat Veikko ja Ari Hirvonen. Pojista Ari Hirvonen on myös osaomistajana yrityksessä. TV-Manu Ky Perustettu v Toimiala: kodinkoneiden vähittäiskauppa Henkilöstömäärä: 4 Liikevaihto: 1 miljoona euroa Toimitusjohtaja: Vilho Hirvonen Omistajat: Vilho Hirvonen ja Ari Hirvonen TV-Manu toimii omassa 330 neliömetrin liikehuoneistossa Pitkälläkadulla. Tuotevalikoima käsittää kodinkoneiden ja viihdeelektroniikan johtavat merkit, kuten Miele, LG, Electrolux, Gorenje, Whirlpool, Sony, Sonos sekä Loewe, jonka televisioita yritys myy yksinoikeudella Vaasassa. Edustavan tuotevalikoiman lisäksi TV-Manun vahvuutena on yksilöllinen asiakaspalvelu. Asiakas saa halutessaan asiantuntevaa apua niin suunnitteluun, tuotevalintoihin kuin asennukseenkin. TV-Manun palvelu kattaa myös kotiinkuljetuksen ja vanhojen laitteiden kierrätyksen. Piccolo Logistiikkakonserni Piccolo on Vaasan Yrittäjät ry:n valinta vuoden 2012 yrittäjäksi Vaasassa. Piccolon päätoimialoja ovat kuljetus-, pakkaus- ja varastointipalvelut. Lisäksi yrityksellä on taksitoimintaa ja liikelahjapalvelu. Piccolon asiakkaina ovat Vaasan ja ympäristökuntien suuret ja keskisuuret yritykset. Piccolo työllistää 90 henkilöä ja sen liikevaihto tänä vuonna on yhdeksän miljoonaa euroa. Piccolon toiminta käynnistyi vuonna 1989 neljän työntekijän henkilökunnalla. Alkuvaiheessa yritys keskittyi pelkästään lähettipalveluihin ja asiakkaina olivat mm. pankit ja tulli. Vuonna 1992 toiminta siirtyi Strömberg Parkiin, missä yrityksen toimisto- ja varastotilat edelleenkin sijaitsevat. Vuonna 1994 toiminta laajeni pakkaus- ja varastointipalveluihin, joista vastaa konsernin tytäryhtiö Piccolo Packing Oy. Vuonna 2007 konsernin koko toiminta siirtyi Petri Kuivamäen, Seppo Koskisen ja Gustav Frantzénin omistukseen ja sen pääomistaja Petri Kuivamäki aloitti yrityksen toimitusjohtajana. Piccolon toiminta on ollut viime vuodet kasvussa. Kuljetuksia hoidetaan tänä päivänä 35 auton kalustolla ja käytössä on neliömetriä pakkaus-, varastointi- ja toimistotilaa. Logistiikkakonserni Piccolo Perustettu v Toimialat: kuljetus-, pakkaus- ja varastointipalvelut, henkilökuljetukset ja liikelahjapalvelu. Henkilöstömäärä: 90 Liikevaihto: 9 miljoonaa euroa Toimitusjohtaja: Petri Kuivamäki Omistajat: Petri Kuivamäki, Seppo Koskinen ja Gustav Frantzén

15

16 16 Palkkaisinko maahanmuuttajan? Monilla aloilla alueellamme on jo pulaa osaavista hyvistä työntekijöistä. Maahanmuuttajat ovat hyvin lähteneet kouluttautumaan mm. siivous ja puhtaanapitoon sekä sosiaali- ja terveysalalle, sillä työvoiman tarve on näillä toimialoilla suurin. Työnantaja voi myös kouluttaa oppisopimuksella tarpeisiinsa vastaavan työntekijän. Oletpa yrittäjä millä alalla tahansa, olisitko valmis palkkaamaan maahanmuuttajan henkilöstötarpeisiisi? Keskusteluissa yrittäjien kanssa rekrytoinnin suurimmaksi esteeksi nousee puutteellinen kielitaito. Tämän lisäksi esteiksi on osoittautunut oikean koulutuksen puuttuminen, tai ulkomailla hankitun koulutuksen pätevyyden vahvistaminen maassamme. Työyhteisöstä saattaa myös nousta pelkoja tai asenteita eri kulttuurien sovittamisesta työyhteisössä. Tämä onkin haaste työnantajille ja esimiehille tukea työyhteisöä näiden haasteiden läpi. Onnistunut rekrytointi Yrityksessämme on erinomaisia kokemuksia eri taustan omaavista harjoittelijoista ja työntekijöistä. Lähtökohtamme rekrytoinnissa on tehtävän edellyttämä osaaminen ja koulutus. Palkkasimme kaksi vuotta sitten suuresta hakijajoukosta Sudanista kotoisin olevan Magda Biongin siistijän tehtäviin. Hänen CV:nsä erottui positiivisesti hakemusten joukosta koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Haastattelussa myös kielitaito ja muu soveltuvuus tuli esille. Magda on osoittautunut erinomaiseksi työntekijäksi. Magda on asunut Suomessa 11 vuotta. Hän on opetellut kielen, kouluttautunut ja hankkinut työtä. Vaikeinta, mutta tärkeintä on ollut kielen oppiminen kotoutumisen ja työllistymisen onnistumiseksi. kertoo Magda. Hän painottaa kielitaidon lisäksi koulutuksen hankkimista työpaikan saamiseksi. Magda itse koki saavansa liian vähän kielikoulutusta Suomeen tultuaan, mutta hän on tehnyt itse töitä kielen oppimisen eteen. Töitä on alueellamme vähän tarjolla ja kilpailu paikoista kovaa. Tämän lisäksi ongelmana ovat liian pienet tarjotut työtuntimäärät ja lyhyet sijaisuudet. Magda toteaa. Arvostan työyhteisössä ystävällisyyttä työtovereita kohtaan ja ylipäätään ystävällistä ilmapiriä, koska tämä vaikuttaa itse työn tekemiseen. kertoo Magda. Välillä myös kulttuurierot näkyvät. Isoimpana erona hän näkee suomalaisten etäisemmän tavan olla työkavereiden kesken. Sudanilaiset ovat avoimempia toisiaan kohtaan. Maahanmuuttaja haaste työnantajalle Maahanmuuttaja haastaa niin työnantajan kuin työyhteisön molemminpuoliseen oppimisprosessiin, jossa kaikki voivat oppia uutta. Itse olen oppinut maahanmuuttajilta positiivisuutta ja iloista asennetta työtä ja elämää kohtaan. Heillä on monesti myös taito kohdata ihminen aidosti ja etenkin vanhempien ihmisten kunnioittamisessa meillä on opittavaa heiltä. Katja Rajala Vaasan Yrittäjien hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen

17 17 Osaaminen käyttöön alueellisella yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa Vaikka maahanmuuttajat itse pitävät työtä tärkeimpänä kotoutumista edistävänä tekijänä (SM, Maahanmuuttajabarometri 2009; 2010), iso osa maahanmuuttajien resursseista jää edelleen käyttämättä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimassa Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi hankkeessa pureudutaankin maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden parantamiseen. Alueellisen yhteistyön tehostamiseen haetaan mallia ruotsalaisilta kumppaneilta Skoonesta, jossa on menestyksekkäästi hyödynnetty kaikki alueelliset resurssit kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien työllistämistä ja työllistymistä voidaan edistää alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan tehostamisella ja yhtenäistämisellä kuten esim. kattavalla, yksilölliset valinnat mahdollistavalla monimuotoisella kielikoulutuksen tarjonnalla. Näin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimivat maahanmuuttajat voisivat sovittaa kieliopintonsa joustavasti. Toinen kansallisestikin suuri haaste liittyy ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamiseen. Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikutetaan myös edistämällä kotouttamisen palveluverkoston ja maahanmuuttajien sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan välistä yhteistyötä sekä tuottamalla alueellisesti yrittäjälähtöistä tietoa maahanmuuttajien työllistämisestä. Tällöin maahanmuuttajien työllistyminen nopeutuisi ja yrittäjät löytäisivät tehokkaammin työvoimaa yrityselämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä loisi sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia koko alueelle. Maahanmuuttajat tärkeä työvoimaresurssi Pohjanmaalla Maahanmuuttajien työpanosta voidaan pitää talouden kannalta merkittävänä niin koko maassa kuin Pohjanmaallakin. Pohjanmaan työvoimasta ulkomaalaisia on 3,1%, mikä on toiseksi suurin osuus Uudenmaan 5,4% jälkeen. Pohjanmaan väestöstä vieraskielisiä on lähes 7% ja jo noin 3000 maahanmuuttajan osaaminen on täällä käytössä. (Tilastokeskus; Pohjanmaan ELY-keskus) Reinin tutkimus (2012) osoittaa, että jos Pohjanmaa jäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta, alueen BKT heikkenisi 1,5-1,7 %. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi -1,6-1,9 %. Ilman vieraskielisen työvoiman panosta julkinen ja yksityinen kysyntä laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Työvoimavajeen arvioinnit osoittavat, että emme kuitenkaan enää pärjää tällä panostuksella työikäisen kantaväestön vähetessä. Esimerkiksi sosiaalija terveysalan toimipaikoista lähes 40%:lla on ollut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa vuonna Maarit Boriboun projektisuunnittelija, Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasa Hyvinvointivaliokunta Vaasan Yrittäjissä toimii eri toimialoilla omat valiokuntansa. Hyvinvointivaliokunta on valiokunnista uusin. Toimiala on kasvuala ja täten myös yhdistyksessä haluttiin panostaa juuri tähän alaan. Toimikunnassa on jäseniä 2-5, joista ainakin toimikunnan vetäjä on hallituksen jäsen. Toimikunta kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa. Kokouksista tehdään pöytäkirja. Valiokunnan tehtävänä on: 1. viedä hyvinvointialaa ja sosiaalialan yrittäjien edunvalvontaa eteenpäin. 2. viedä yrittäjien hyvinvointia eteenpäin. Toivomme, että hyvinvointialan yrittäjät ovat aktiivisia ja ottavat meihin yhteyttä, mikäli toivovat, että alan alueellisiin mahdollisiin epäkohtiin tulisi reagoida, tai jotain asiaa selvittää, olisi koulutarpeita, tiedontarvetta tms. Otamme myös mielellämme vastaan ideoita millaisia tilaisuuksia tai tapahtumia haluttaisiin tukemaan yrittäjien omaa hyvinvointia. Olemme kaikki valiokunnan jäsenet valmiit kuulemaan ja vastaamaan kysymyksiin. Jelppis-Tiimi OSK Riitta Yli-arvo Laatupäällikkö / Sairaanhoitaja riitta.yli-arvo@ jelppistiimi.fi FysiMedi Oy Tellervo Kotamäki tellervo.kotamaki@ fysimedi.fi Kiillekuja Vaasa Oy Provida Ab Katja Rajala Toimitusjohtaja katja.rajala@provida.fi Fysika Anneli Back Fysioterapeutti / Lymfaterapeutti Kirkkopuistikko 7 D Vaasa

18 18 Kotihoidon palveluseteli ja laadunseuranta Vaasan kaupungissa Kotihoito on tavoitteellista toimintaa, joka on asiakkaan omatoimisuuteen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävää suunnitelmallista toimintaa. Tavoitteena on asiakkaan oman suoriutumisen ja itsenäisyyden korostaminen ja ylläpito niin, että asiakkaalle mahdollistetaan omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään. Kotihoidon haasteena on yhä iäkkäämpien ja hoidollisesti vaativimpien asiakkaiden hoitoa, kuntoutusta ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyä. Laadulla tarkoitetaan tuotteen tapaa täyttää asiakkaan tarpeet ja vaatimukset. Hyvä laatu edellyttää johdon ja henkilökunnan sitoutumista yhteisiin strategioihin, sekä saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vaasan kaupunki on hyväksynyt kaksitoista palveluntuottajaa, yritystä, tuottamaan kotihoidon palveluita vaasalaisille ikäihmisille palvelusetelillä. Kunta voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palveluseteli antaa asiakkaalle valinnan mahdollisuuden kunnan järjestämissä sosiaalipalveluissa. Aivan ehdotonta oikeutta palvelusetelillä tuotettuihin palveluihin ei asiakkaalla ole, vaikka palveluseteli on kunnassa käytössä. Kunta myöntää palvelusetelin ja päättää sen käyttökohteista ja palvelusetelin sopivuudesta asiakkaalle, joilla on palvelutarve. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien toimintaa valvotaan lakisääteisesti tuli voimaan laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Valvonta tapahtuu ennakollisena valvontana lupakäsittelyvaiheessa. Kunta on itsehallintonsa mukaisesti palvelujen järjestäjänä ja lisäksi alueensa yksityisten palvelutuotannon valvojana ensisijainen ja keskeinen valvoja valvomaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutumista valvonnan keinoin. Oma-aloitteinen oikeus tarkastukseen on kunnalla, aluehallintovirastolla ja Valviralla. Valvira tai aluehallintovirasto voi pyytää kunnan vastaavaa toimielintä perustellusta syystä tarkastamaan toimintayksikön. Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston hallinto sekä koti- ja laitoshoidon tulosalueen laatujärjestelmä on auditoitu ja Koti- ja laitoshoidolle on myönnetty sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus Yhtenä kehittämiskohteen oli käynnistää laatuohjelman mukainen auditointi myös yksityisille palveluntuottajille kuten auditoimme oman toiminnan. Auditointien tarkoitus on varmistaa, että asiakkaamme saavat vähintäänkin samantasoisen laadukkaan palvelun mitä oma kunnallinen kotihoito tuottaa. Koti- ja laitoshoidon yksityisten palvelutuottajien laadun auditoinnit on käynnistetty systemaattisesti keväällä Palveluseteliyrittäjien laadun auditointi on käynnistynyt syksyllä Tätä kirjoittaessani on vielä muutamaan yrittäjän auditointi tekemättä. Auditoinnit yrityksiin on tehty hyvässä yhteishengessä ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, mitenkä yrittäjät ovat valmistautuneet auditointeihin. Olen myös itse saanut auditoinneista erittäin paljon irti, yhteistyö yrittäjiin ja yrityksen henkilökuntaan on tullut luontevammaksi. Auditointi raportit annetaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle, jonka jälkeen kutsutaan yrittäjät tapaamiseen, jossa käydään läpi auditoinnin tulokset. Kotihoito tulee jatkossa auditoimaan yritykset vuosittain. Auditointien yhteydessä on pystytty myös kehittämään parhaita käytänteitä, joita nousee toiminnasta, mikä on erittäin hyvä asia. Yhteistyöllä takaamme kaikille asiakkaillemme hyvää ja laadukasta kotihoitoa! Leif Holmlund Kotihoidon johtaja, TtM Vaasan kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Koti- ja laitoshoidon tulosalue

19

20