Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus"

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus Kj-ehdotus Kh

2 1 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Kuntatalousohjelma Verorahoituksen kehitys Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Hallintopalvelut toimiala Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta -toimielin Maankäyttöpalvelut Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut -toimiala Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Pornaisten talousarvio Sivistyspalvelut toimiala Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut toimiala Tekninen lautakunta Keskitetyt palvelut Toimitilapalvelut Kiinteistönhoitopalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän kuntakonserni Tytäryhtiöt Nivos Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy... 94

3 Mäntsälän kunta 2 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion 2017 sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Liite 3: Henkilöstösuunnitelma

4 3 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntastrategia Mäntsälän kunta on uudistamassa strategiaansa vuoden loppupuolelle. Tässä talousarvioesityksessä osa toimialoista on sovelletusti käyttänyt uuden strategian tavoitteita. Pääasiallisesti toiminnan tavoitteet kuitenkin pohjautuvat voimassaolevaan strategiaan vuodelta 2014.

5 Mäntsälän kunta 4 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

6 5 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

7 Mäntsälän kunta 6 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

8 7 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

9 * * 2017* 2018* 2019* 2020* Mäntsälän kunta 8 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Taloussuunnitelman talousperusteet 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestönkehitys , *ennuste Väestön ikärakenne v Väestön ikärakenne Ikäryhmä * 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 259 1,2 % 293 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,9 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 333 1,6 % 324 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,8 % ,8 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 930 4,5 % 938 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 837 4,0 % 804 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,2 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,7 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 986 4,8 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 215 1,0 % 282 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 133 0,6 % 138 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( )

10 9 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Väestö 2015 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHTEENSÄ muutos-% 0,3 Syntyvyyden enemmyys 51 Muuttovoitto 11 Kuntien välinen muuttoliike 5 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHTEENSÄ muutos-% 0,4 Syntyvyyden enemmyys 55 Muuttovoitto 35 Kuntien välinen muuttoliike 19 Mäntsälän kunnan asukasmäärät vuosina 2015 ja Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Tilastokeskus

11 Mäntsälän kunta 10 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Työvoima ja työpaikat Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,2 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,4 G, H, I Kauppa,kuljetus ,2 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,9 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,9 Yhteensä Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,8 B, C, D, E Teollisuus ,5 F Rakentaminen ,1 G, H, I Kauppa,kuljetus ,7 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,7 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,6 josta yhteiskunnalliset palv X Tuntematon ,5 Yhteensä Työpaikkojen kasvu v (10 v.): työpaikkaa Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 64,1 KUUMA-kunnat 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 69,1 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon

12 11 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän työllinen työvoima Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) Rakentaminen Palvelut (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus joista informaatio ja viestintä joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala joista julkinen hallinto/palvelut joista muut palvelut Tuntematon Yhteensä Työssäkäynnin tunnuslukuja Työssäkäynti Työpaikkojen määrä Mäntsälässä Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, hlöä Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, hlöä Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % 60,9 % 61,7 % 62,4 % 64,1 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, hlöä Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % 35,8 % 36,5 % 37,4 % 39,0 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu

13 Mäntsälän kunta 12 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Talouskehitys Talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi 0,2 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vuonna kasvuksi ennakoidaan 1,1 % ja kahden seuraavan vuoden kasvu jäänee prosentin tuntumaan. Lähivuosien talouden aktiviteettia ylläpitää yksityinen kulutus ja investoinnit, tuotannon kasvun jäädessä alle prosenttiin. Myöskin maailmantalouden kasvunäkymät ovat hidastuneet. Kiinan talouskasvun ja raaka-aineiden kysynnän hidastuminen heijastuvat kehittyvien maiden talousnäkymiin. Suomelle tärkeiden kauppakumppanien talouksien ennustetaan kehittyvän suotuisasti Euroalueella ja Yhdysvalloissa lähivuosina yli 2 prosenttiin. EU:sta eroaminen hidastaa Iso-Britannian talouskasvua ja heijastuu kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Euroopan keskuspankki harjoittaa kasvua tukevaa rahapolitiikkaa ja on laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita. Keskuspankki tulee pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson. Ansiotasokehityksellä on merkitystä kilpailukykyyn ja se vaikuttaa kotimaiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat vuonna yli prosentin ja vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen ansion myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajamaksut alenevat yli 7 %. Ansioiden nousun ennustetaan hidastuvan ansiotason kasvaessa 0,8 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna Ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä tasoa hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Ennustetulla kehityksellä Suomen kustannuskilpailukyky paranee Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Kotitalouksien velkaantumisessa ei tapahdu suuria muutoksia. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 % vuonan lähinnä kotitalouksien suotuisan reaalitulokehityksen ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun keskiarvon ollessa 9 % mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti. Ennustejakson 2018 aikana kumulatiivinen kasvu jää noin 3 prosenttiin, mikä jää edelleen pienemmäksi kuin vuonna Ennustehorisontin aikana Suomen taloustilanne on edelleen heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, joita lisäksi kasvattaa väestön ikääntyminen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka on ylittänyt perussopimuksen 60 %:n rajan ja pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Ennusteen riskit ovat kansainvälisessä taloudessa negatiiviset ja painottuvat myös Euroalueella alasuuntaan. Brexitin talousvaikutusten arvioiminen on hyvin hankalaa ja Venäjän taloustilanne pysyy heikkona. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talous on herkkä negatiivisille shokeille ja kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei tule ennusteen valossa toteutumaan. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen. Heikoista talousnäkymistä johtuen talouden kehitystä ja talouspolitiikan linjaa tullaan jatkossa seuraamaan tarkasti Suomen rajojen ulkopuolelta. (Lähde: Taloudellinen katsaus syksy ; VM julkaisu 31a/ ja Danske Bank suhdannekatsaus ) Keskeiset ennusteluvut / muuttujat e 2017e 2018e BKT -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Yksityinen kulutus 0,6 1,5 1,2 0,7 0,6 Julkinen kulutus -0,5 0,4-0,1-1,3 0,0 Yleinen ansiotaso, muutos 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Kuntien ansiotaso, muutos 0,7 0,8 1,0 0,7 1,1 Inflaatio % 1,0-0,2 0,4 1,1 1,1 Työllisyysaste 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Julkiset menot/bkt 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/bkt 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Vaihtotase/BKT -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Euribor, 3 kk 0,2 0,0-0,3-0,3-0,1 10 vuoden korko 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0 Lähde: Taloudellinen katsaus; VM syksy

14 13 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelma on laadittu kevään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Ohjelma täydentää syksyllä 2015 laadittua hallituksen ensimmäistä julkisen talouden suunnitelman kuntatalousohjelmaa, jossa painopisteenä on kuntatalouden kehitysnäkymien tarkastelu. Ohjelmassa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyvät hallituksen toimenpiteet ja niiden vaikutukset kuntatalouteen. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Ohjelmassa on kuntataloudelle asetettu tasapainotavoite, jossa kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Kevään julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon toisen asteen koulutuksen uudistus, perusopetuksen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen ja ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Tehtyjen muutosten jälkeen kuntatalouden menorajoite on 770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. euroa syksyllä 2015 päätettyyn rajoitteeseen verrattuna. Hallitus tasapainottaa julkista taloutta useilla eri toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöjä ja vahvistaa kansantalouden tulopohjaa vuosina Hallitus on päättänyt, että valtion toimenpiteiden nettovaikutus vuoden 2019 tasolla on vähintään 0,7 Mrd. euroa (=menorajoite) alentaa kuntatalouden toimintamenoja. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta vuonna 2019 seuraavasti menorajoite 770 milj. valtionapujen muutos -90 milj. valtionosuuksien indeksijäädytys -240 milj. maksuperustemuutokset 225 milj. euroa kiinteistöveron korottaminen 100 milj. netto 710 milj. euroa Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttää paikallishallinnon sopeutusta vielä n. 0,5 mrd. erolla vuoden 2019 tasolla. Menorajoitteessa ei ole huomioitu hallituksen toimenpiteitä, jotka koskevat sote-uudistusta, 1 mrd. euron toimenpideohjelmaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä tai toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita osoittamatta 100 %:n valtionosuutta tai esim. mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Kuntatalouden tasapainotus on jatkuva prosessi, jossa keskeisenä asiana on saada käyttötaloudesta lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa ja saada konkretisoitua hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Yleisestä talouskasvusta ei ole odotettavissa vetoapua kuntataloudelle. Heikko työmarkkinatilanne heikentää verotulojen kasvua ja pitää kuntien työmarkkinamenot korkealla. Muuttoliike ja väestön ikärakenne, työllisyys, turvapaikanhakijoiden määrä, digitalisaatio, julkisen hallinnon rakenteelliset muutokset heijastuvat kuntien menoihin, palveluihin ja investointeihin. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu kuntien rahoituksen tasapainoa laskemalla kuntakohtaiset, tuloveroprosenttiin suhteutetut poikkeamat rahoitustasapainosta. Keskeinen havainto on kuntakohtaisen hajonnan suuruus. Talouden sopeutuspaine vaihtelee kuntakokoryhmittäin. Vuosina vaikein tilanne on alle 6000 asukkaan kunnilla. Myös alle asukkaan kuntien tilanne heikkenee merkittävästi. Lähimpänä rahoitustasapainoa ovat asukkaan kunnat. Ohjelmakauden lopulla 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustapapainon saavuttamiseen. Syksyn 2015 kuntatalousohjelmaan verrattuna kuntien sopeuttamispaineet ovat pienentyneet. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta varsinkin vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Kunnilla on suuri vastuu laajan itsehallinnon nojalla kuntatalouden tasapainottamisesta 1) rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja 2) tuottavuutta nostamalla. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittaristo, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän ja vertailukelpoisen. Mittaristo toteutetaan osana Kuntatieto-ohjelmaa. Valtio ei voi ohjata kuntatalouden investointeja eikä siten hallita kuntien velkaantumista. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien on jatkossa kyettävä nostamaan investointien omarahoitusosuutta.

15 Mäntsälän kunta 14 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Hallituksen muut kuntia koskevat toimenpiteet ovat hallituskaudelle kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden karsinta 1 mrd. euroa sote-uudistus ja itsehallintoalueet, joilla tuottavuustavoitteena saada 3 mrd euroa säästöä toisen asteen koulutuksen uudistus kirjastolain uudistaminen jätelain muutos valtion ja kuntien välisten MAL-sopimusten uusiminen kärkihankkeet mm. peruskoulun uudistaminen, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen, työvoimahallinnon uudistaminen jne. (Lähde: Kuntatalousohjelma , VM syksy / 13a/) 2.3 Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat 2,9 prosenttia vuonna 2015 (vrt. Mäntsälässä 6,3 % mm. 0,75 tuloveroprosentin korotuksen ansiosta). Vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan valtakunnallisesti 0,9 % (vrt. Mäntsälässä 0,8 %). Verotulojen alhaiseen valtakunnalliseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna Kokonaisansiotulojen 2,1 prosentin nousu johtuu paljolti palkka- ja eläketulojen kasvusta. Vuonna 2017 verotulojen tilitysten arvioidaan supistuvan yhteensä -0,7 prosenttia. Palkkasumma vähennysten jälkeen netto supistuu -0,2 % ja kunnallisverotuoton tilitysten ennakoidaan supistuvan -1,5 % ensi vuonna. Vähennystä selittää kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Kunnallisveron kasvua vaimentavat kuntien tuloveroihin tehtävät veroperustemuutokset arviolta -262 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Laskennallinen kompensaatio lisää Mäntsälän kunnan valtionosuutta noin 1 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 % -yksikön korotus päättyy vuonna, mikä supistaa verokertymää aviolta -258 milj. euroa. Vuonna yhteisöverotuoton arvioidaan supistuvan kunnissa -16,5 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5 % vuonna 2015 ja vuonna noin 1,2 % prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys ja verotuloarvio vuosille 2017 Toimiala Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta TpE muutos Kunnallisvero ,3 % Yhteisövero ,4 % Kiinteistövero ,2 % Yhteensä ,9 % muutos 1,7 % 10,4 % 0,4 % 6,1 % 1,1 % 1,1 % -0,9 % Vuoden tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 0,9 milj. euroa (1,2 %) edellisvuotta enemmän yhteensä 70,4 milj. euroa. Kunnallisverotuoton arvioidaan supistuvan -0,9 milj. euroa vuonna 2017, yhteensä 69,5 milj. euroon. Kilpailukykysopimuksella on suuria vaikutuksia kunnallisveron tulopohjaan, tulosta tehtäviin vähennyksiin, verosta tehtäviin vähennyksiin. Hallituksen veronkevennyspaketti kohdistuu pääosin kunnallisverotukseen kun tulosta ja verosta tehtävät vähennykset nousevat. Palkansaajien maksujen korotukset nostavat tulosta tehtäviä vähennyksiä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena on korotettu tulonhankkimisvähennystä ja eläketulovähennyksiä. Perusvähennyksessä on huomioitu ansiotuloindeksin vaikutus. Työtulovähennys nousee osana hallituksen veronkevennyksiä. Tältä osin kuntien menetykset esitetään kompensoitavaksi valtionosuuden lisäyksenä. Hallituksen budjettiesityksessä tai aiemmin on tehty päätöksiä myös muista veroperustemuutoksista, joilla vaikutetaan kuntien tuloihin kuten ansiotasoindeksin mukainen verotuksen keventäminen, yrittäjävähennys, kotitalousvähennyksen korottaminen ja asuntolainojen verovähennysoikeuden rajaaminen.

16 15 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,5 milj. euroa, muutoksen ollessa 1,4 %, kun koko maan muutos on 1,3 %. Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään muutoksia kiinteistöveron vaihteluvälien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,93-1,80 % ja vakituisen asunnon kiinteistövero 0,41-0,90 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistövero päätetään kunnassa erikseen vaihteluvälin ollessa vapaasti 0,93 1,80 %. Vuonna muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti sai olla maksimissaan enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nousee nykyisestä 1 4 %:sta 2,00 6,00 %:iin. Lisäksi veroprosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttia suuremmaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti aiemman 1,5 prosentin sijaan. Kiinteistöverotuloja lasketaan maksuunpanoarvion mukaan Mäntsälässä kertyvän vuonna yht. vajaa 6,8 milj. euroa ja vuonna 2017 kiinteistöveroprosenttien säilyessä nykyisen suuruisina yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuonna kiinteistöveron tuotto supistui 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Mäntsälä kiinteistöverot vuonna 2017 kiinteistötyypeittäin (hallituksen esitys eduskunnalle) Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli vuonna 2017 Vero - % Mäntsälä Muutos- % Mäntsälä Yleinen kiinteistövero 0,93-1,80 1,30 0,00 Asuinrakennukset 0,41 0,90 0,60 0,00 Muut asuinrakennukset 0,93 1,80 1,20 0,00 Rakentamaton tontti 2,00 6,00 4,30 1,30 Mäntsälän kiinteistövero Vuosi 2015 Vuosi Verotukseen Vero-% Laskenn. Verotukseen Vero-% perustuva arvo kiinteistövero perustuva arvo Laskenn. kiinteistövero Verotukseen perustuva arvo Vuosi 2017 Vero-% Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus , , , Muu kuin vakituinen asuinrakennus , , , Rakentamaton asuinpaikka , , , Yleinen rakennus , , , Yleienen maapohja , , , Maksuunpano yhteensä muutos - % 1,49 % 0,5 % 1,6 % Tuotto Tilinpäätös Ta Tuottoarvio TpE

17 Mäntsälän kunta 16 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta seuraavasti: 1. peruspalvelujen valtionosuus (laki 1704/2009), jota hallinnoi valtiovarainministeriö; Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta vuonna 2015 nostettiin 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö; lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee 421,54 euroa 6 004,44 euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen. Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5-vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2017 seuraavat yhteensä -440 milj. euron valtionosuusperustemuutokset: Hallituksen ajankohtaispolitiikka veromenetysten kompensaatio yhteensä 390 milj. euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys -356 milj. euroa, -65,22 euroa/asukas) eläketukiuudistuksen ( Lex Lindström ) vaikutus -33 milj. euroa, -6,05 euroa/asukas perustoimeentulotuen menojen puolikas -331 milj. euroa ja hallintomenojen säästö -31 milj. euroa Valtionosuusleikkaukset edellisen hallituksen valtionosuusleikkaus -50 milj. euroa ja kehysriihen lisäleikkaus -75 milj. euroa, yht milj. euroa, -22,86 euroa/asukas Lakiin perustuvat automaattimuutokset 38 milj. euroa sisältäen mm. valtionosuuden alenemisen -50 milj. euroa (-0,7 %) Muut muutokset -5,7 milj. euroa Kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset omaishoidon kehittäminen 14 milj. euroa perhehoidon kehittäminen 75 milj. euroa vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin jäävät palvelut 4,8 milj. euroa säästöt omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -30 milj. euroa vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen -6,3 milj. euroa vanhuspalvelujen eräiden tehtävien poistaminen -6,9 milj. euroa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistaminen -19 milj. euroa päivystysjärjestelmän uudistaminen 2,0 milj. euroa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -0,1 milj. euroa

18 17 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -9,2 milj. euroa yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteellinen muutos -9,4 milj. euroa aikuisten hammashoidon säästötoimet -1,3 milj. euroa kuluttajavalvonnan siirto kunnilta ja aluehallintovirastolta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle -0,4 milj. euroa Valtionosuuden kumpaankin (peruspalvelut ja opetus ja kulttuuritoimi) osaan sisältyy kuntien itse rahoittama asukaslukupohjainen omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on euroa/asukas, joka on Mäntsälässä yhteensä - 74,9 milj. euroa. Vastaava omarahoitusosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on -260 euroa, yhteensä -5,4 milj. euroa. Mäntsälän valtionosuuden omavastuuosuudet ovat yhteensä -80,3 milj. euroa TP 2015 Ta TpE Käyttötalous, tuloslaskelmaosa josta verotulotäydennys Vo.muutos, euroa Vo.muutos, - % 0 3,8 1,0-6,6 6,2 10,1 10,1-0,7 Kts. Valtionosuudet liite 1. Valtionosuuleikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli n. 20 %. Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on vähennetty 400 milj. vuonna Vuosina 2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat yli 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla.

19 Mäntsälän kunta 18 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista säännellään kuntalain 110 ja 118 :ssä seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Arviointimenettely voidaan käynnistää myös jos talouden tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät konsernitasolla laissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä muutettiin kuntalaissa (L 410/ ) siten että arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n mukaisessa määräajassa. Arviointimenettely voidaan myös käynnistää, jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Tai vaihtoehtoisesti kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas. Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan ja kuntakonsernin tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy, sekä vuosien taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee tarvittaessa esittää: Kunta Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Kunta vuodelle Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät 15 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta

20 19 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntakonserni Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Konserni vuodelle Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän konserniylijäämä avoin = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Mäntsälän konsernitaseessa oli ylijäämää yhteensä 16,5 milj. euroa. Vuoden tilinpäätösennusteessa Mäntsälän konserniylijäämän arvioidaan hieman kasvavan. Valtuuston hyväksymässä nykyisessä kuntastrategiassa vuodelta 2014 tavoitteena on kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä on 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas.

21 Mäntsälän kunta 20 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän nykyisessä kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino vuoteen 2017 saakka siten, että vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelmapoistot kunnassa ja kuntakonsernissa. Lainakannan kasvu saa olla enintään valtakunnallinen keskimääräinen muutos. Uudesta vuoteen 2025 päättyvästä kuntastrategiasta valtuusto päättää tämän syksyn aikana. Lisäksi kunta on laatinut kesän aikana Perlacon Oy/HT Eero Laesterän johdolla vuosille 2025 talouden tasapainottamisselvityksen. Tätä selvitystä hyödynnetään uuden kuntastrategian, tämän talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä ylimmän poliittisen päätöksentekotason (valtuuston) sitouttamisessa pitkäjänteiseen talouden tasapainotustyöhön aina, vuoteen 2025 saakka. Vuoden alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin enintään -99,6 milj. euroa ja vuosikatteeksi 9,7 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 156 %. Kunnan lainakannan arvioitiin nousevan 64,4 milj. euroon. Syksyn 2/ osavuosikatsauksessa ennakoidaan toimintakatteen heikkenevän -1,5 milj. euroa (1,5 %) -99,1 milj. euroon, mikä alittaa alkuperäisen talousarvioennusteen 0,1 milj. euroa. Toimintakate heikkenee (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot) 2,8 milj. euroa eli 2,8 %. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 3,3 %, 108,6 milj. euroon. Vuosikate nousee 10,3 milj. euroon ja asukasta kohden 494 euroon. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat 4,1 milj. euroa ylijäämäisiä. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun perustaksi valtuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Raamissa hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -100,6 milj. euroa vuodelle 2017 ja verorahoitustuotoksi yhteensä 108,7 milj. euroa. Vuosikate 8,9 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 136 % ja tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa. Raamissa investointitasoksi määriteltiin enintään 38,7 milj. euroa ja lainakanta saa kasvaa enintään 29 milj. euroa yhteensä 89,9 milj. euroon, asukasta kohden euroon euroa Raami TA 2017 Lautakunta TA 2017 Kj ehdotus 2017 Poikkeama ltk / raami Poikkeama kj / raami toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta o käyttöomaisuuden myyntivoitot o toimintakate, /asukas o toimintakate, /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoitustuotot ja -kulut vuosikate, o vuosikate, /asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos tilikauden yli- / alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta o lainakanta, /asukas asukasmäärä

22 21 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Verotulot ja veroaste Valtionosuudet Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 toimintakate heikkenee -102,5 milj. euroon, muutoksen ollessa -3,1 milj. euroa (3,1 %) vuoden tilinpäätösennusteeseen. Toimintakate ylittää talousarvioraamissa asetetun tavoitteen -1,9 milj. euroa. Verotulot supistuvat 79,9 milj. euroon ja valtionosuudet 28,4 milj. euroon, muutoksen ollessa yhteensä -1,2 milj. euroa (1,2 %). Vuosikatee 5,7 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 86 %. Tilikauden tulos on -0,9 milj. euroa alijäämäinen. Kunnanjohtajan 2017 talousarvioehdotuksessa toimintakate heikkenee vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna -1,3 milj. euroa (1,3 %) -100,2 miljoonaan euroon ja on asukasta kohden euroon (0,4 %) ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja euroon/asukas (0,4 %). Toimintakate alittaa talousarvioraamissa asetetun tavoitteen 0,4 miljoona euroa, mutta heikkenee vuoden 2015 tilinpäätökseen 2,6 milj. euroa (2,7 %), vuositasolla keskimäärin 1,3 %. Verorahoitus, jolla toimintakate rahoitetaan, supistuu vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa -0,9 milj. euroa edellisvuodesta. Verotulojen ennakoidaan supistuvan 0,7 milj. euroa 78,9 milj. euroon (-0,9 %). Vähennystä selittää mm. yleinen taloustilanne, lomarahojen leikkaus julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen verovähennykset kunnallisverotuksessa kompensoidaan kunnalle valtionosuuden lisäyksenä. Yhteisöverotuotto kasvaa bruttomääräisesti mutta sitä vähentää osittain kuntien jako-osuuden pieneminen. Marraskuussa valmistuvassa vuoden 2015 kunnallisverotuksessa Mäntsälän verotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 1,5 % ja asukasta kohden 1,1 prosenttia euroon. Vastaava muutos koko maassa oli keskimäärin 1,1 % euroon/asukas. Uudenmaan asukaskohtaisten kunnallisverotuottojen kehityksestä ei ole tässä aiheessa käytettävissä ennakkotietoja. Efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt Mäntsälässä seuraavasti: 2011; 14,54 %, koko maa (14,57 %) 2012; 14,42 %, (14,44 %) 2013; 14,57 %, (14,71 %) 2014; 14,55 %, (14,94 %) 2015; 15,09 %, (14,94) ennakkotieto ; 14,96 %, (14,86) ennakkoarvio 2017; 14,48 %, (14,42) ennakkoarvio Efektiivinen veroaste kertoo, mitä kunnan vahvistetulla (nimellisellä) veroprosentilla saadaan tosiasiassa verotuloa kunnan kassaan. Kiinteistöverotuottoa saadaan ennakkoarvion mukaan 6,9 milj. euroon ja yhteisöverotuottoa 2,5 milj. euroa, muutosten ollessa suhteellisen vähäisiä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Mäntsälän kunta saa käyttötalouden yleiskatteista valtionosuutta arviolta 28,7 milj. euroa. Valtionosuus vähenee 0,2 milj. 0,7 %. Summasta verotulotäydennystä on 5,1 milj. euroa kasvaen 0,1 milj. euroa. VM:n, OPM:n ja Kuntaliiton laskenta käyttötalouden lopullisten valtionosuuspäätösten osalta on ennakollinen aina vuoden loppuun saakka. Arviota päivitetään tarvittaessa kunnanhallituksen käsittelyn yhteydessä. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja investoinnit Vuosikate alenee 8,4 milj. euroon ja kattaa suunnitelmapoistoista 128 % vuonna Tilikauden tulos on 1,8 milj. euroa positiivinen ja tilikaudelta syntyy ylijäämää 1,9 milj. euroa. Suunnitelmakauden vuosina vuosikatteet kattavat suunnitelmapoistot ja tilikauden tulokset ovat positiivisia. Suunnitelmakaudelle liittyy toimintakatteen ja verorahoituksen kehityksen arviointiin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jolloin luotettavan arvion teko on tässä vaiheessa vaikeaa. Lisäksi sote:n ja maakuntamallin vaikutus on jätetty tietoisesti tässä taloussuunnitelmassa avoimeksi. Valmistelu etenee sote- puolella ja siihen palataan heti kun tarkempaa tietoa on käytettävissä. Valtuuston käsittelyyn tulevalla 2025 tasapainottamisohjelmalla haetaan ratkaisuja käyttötalouden hallintaan, keinoja ja toimenpiteitä rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen siten, että kunnan tulorahoitus riittää jatkossa investointeihin, eivätkä investoinnit ylitä kunnan taloudellista kantokykyä ylettömästi. Velkaantuminen ei voi jatkua entiseen malliin.

23 Mäntsälän kunta 22 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit asukasta kohden euroina Vuosikate, /asukas Nettoinvestoinnit, /asukas Poistot, /asukas TaM TpE Ta 2017 raami 270 Ta 2017 LtkE Ta 2017 KjE Ts 2018 Ts Investoinnit ovat vuoden 2017 talousarviossa 33,9 milj. euroa brutto ja netto. Investointisuunnitelma alittaa 4,8 milj. euroa talousarvioraamin ja 1,4 milj. euroa lautakuntien ehdotuksen. Mäntsälän kunnan kokonaisinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 33,9 + 29,7 + 12,3 = 75,9 milj. euroa ja keskimäärin vuositasolla 25 milj. euroa. Riihenmäen ja Hyökännummen (koulut + päiväkoti) elinkaari-investointien kustannusarviot ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 31,1 milj. euroa, josta määrärahavaraus TA-vuodelle 2017 yhteensä 12 milj. euroa. Näiden investointien toteuma mennessä on arviolta 9,9 milj. euroa. Kunnan lainakanta ja rahavarat Kunnan velkamäärä kasvaa vuonna 2017 arviolta 23 milj. euroa 87,4 milj. euroon, asukasta kohden euroon. Vuosina lainakanta kasvaa yhteensä 51 milj. euroa 112 milj. euroon, keskimäärin euroon per asukas. Mäntsälän kunnan rahavarat ja lainakanta asukasta kohden euroina Rahavarat, /asukas Lainakanta /asukas Konsernin lainakanta, /asukas Nettovelka, /asukas Lin. (Nettovelka, /asukas) TaM TpE Ta 2017 raami Ta 2017 LtkE Ta 2017 KjE Ts 2018 Ts

24 23 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Käyttötalousosa Kunta-alan uusi virka- ja työehtosopimuskausi on voimassa ajalla Sopimuksiin ei tehdä tällä ajanjaksolla palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia ns. sopimuskorotuksia. Julkisen sektorin kunnan ja kuntayhtymien henkilöstön lomarahoja leikataan 30 % nykytasosta. Leikkauksen suuruus riippuu työntekijän loman pituudesta. Lomarahaleikkaus koskee välillä maksettavia lomarahoja. Mäntsälän palkkausmäärärahat on budjetoitu talousarvioon voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisina vuosipalkkoina huomioon ottaen edellä mainitut muutokset. Kilpailukykysopimukseen liittyen on sovittu työajan pidentämisestä 24 tuntia vuodessa pysyvästi. Pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuutilla ja ratkaisut vaihtelevat kunta-alalla sopimuskohtaisesti. Vuosityöajan pidennys ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2017 ovat keskimäärin 29,36 %, josta sairasvakuutusmaksu 1,06 % työttömyysvakuutusmaksu 2,30 % KuEL maksu 2017: palkkaperusteinen 17,05 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden ennakkomaksut kertoimella 0,76. Varhe -maksu on tarkistettu kertoimella 0,99. Vuoden 2017 varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet 2014 työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat keskimäärin 17,01 %; maksu tarkistetaan erikseen muut keskimäärin 0,7 % Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2017 arviolta 1,1 %. Vuoden 2017 talousarvioehtouksessa henkilöstömenot supistuvat 1,5 milj. euroa (-2,9 %) 51,7 milj. euroon vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Palkkamäärärahat supistuvat 0,3 milj. euroa sisältäen mm. henkilöstön lomarahaleikkauksen. Henkilöstömenojen vähennystä selittää suurelta osin työnantajamaksujen alentuminen, erityisesti eläkemenoperusteisen KuEl-maksu arviolta 0,5 milj. euroa, joka koskee ns. vanhoja eläkkeitä. Vuoden 2017 aikana henkilöstömenoissa säästöjä haetaan mm. systemaattisen täyttölupamenettelyn kautta. Kaikkien avautuvien tehtävien osalta käytetään tarkkaa harkintaa sijaisten palkkaamisessa ja kaikessa ulkoisessa rekrytoinnissa. Tavoitteena on jättää kaikista vapautuvista viroista ja toimista osa kunnassa täyttämättä. Työhyvinvoinnin lisäämisen painopisteet liittyvät varhaiseen tuen käytäntöihin, tiedottamisen ja tiedolla johtamisen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittämisessä voidaan tukena käyttää työhyvinvointikoordinaattoria. Tiukasta taloudesta johtuen niukkenevat resurssit nostavat erityisesti henkilöstön ja esimiesten jaksamisesta huolehtimisen keskeiseksi tavoitteeksi. Uudet virat / toimet Perusturvapalvelut / Perusterveydenhuolto Fysioterapeutin toimi Suuhygienistin toimi 50 % Sivistyspalvelut / Elinikäinen oppiminen Tuntiopettajan toimi (ela) 0,4 Sivistyspalvelut / Vapaa-aikatoimi Erityisliikunnan ohjaajan toimi alkaen alkaen alkaen alkaen Nimikemuutokset Talousarvioehdotukseen sisältyy lukuisia eri virkojen ja toimien nimikemuutoksi eri toimialoilla, jotka selviävät tarkemmin talousarvioliitteestä.

25 Mäntsälän kunta 24 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Ulkoinen toimintakate Mäntsälän ulkoinen toimintakate (käyttötalouden nettomenot) heikkenee vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa toimialoittain 1,3 milj. euroa (1,3 %) 100,2 milj. euroon vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna seuraavasti: Toimiala Sisäiset tulot ja menot TaM milj. milj. euroa muutos milj. / TaM muutos- % / TaM - Hallintopalvelut 6,4 6,9 0,5 7,1 % (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-1,5 0 - Perusturvapalvelut 59,8 61,1 1,3 2,1 % - Sivistyspalvelut 18,7 18,1-0,6-3,2 % - Tekniset palvelut 15,4 15,6 0,2 1,3 % Toimintakate yhteensä 98,9 100,2 1,3 1,3 % Kunnan sisäiset tulot (2017 talousarviossa euroa) ja menot (2017 talousarviossa euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin liitteellä nro 2.

26 25 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Ulkoinen toimintakate tulosalueittain TULOSALUE TP 2015 TA KsM Tot. Tot. TpE 01-08/ % Osav 2/ Ltk Kj - yleishallinto , palkkavararaus/hlöstösäästö elinkeinotoimi , maaseututoimi , maankäyttöpalvelut , tarkastustoimi , pelastus , HALLINTOPALVELUT , muutos ,5 % -6,7 % -8,4 % 72,4 % -7,9 % 4,0 % 7,1 % -Käyttöomais. myyntivoitot , muutos Valmistus omaan käyttöön perusturvan johto ja hallinto , toimialan menoväh. 1,6 ja tulolis. 0,2, netto lasten, nuorten ja perheiden , palvelut varhaiskasvatus , hoito-ja hoivapalvelut , perusterveydenhuolto , erikoissairaanhoito (sidottu) , PERUSTURVAPALVELUT , muutos ,4 % 2,9 % 1,8 % 67,0 % 2,5 % 3,6 % 2,1 % - kehittämis-ja hallintopalvelut , perusopetus , elinikäinen opp. ja tiedonhall , vapaa-aikapalvelut , SIVISTYSPALVELUT , muutos ,7 % 6,0 % 6,1 % 67,4 % 5,1 % 0,4 % -3,2 % - keskitetyt palvelut , toimitilapalvelut , josta kiinteistönhoitopalv , josta kunnossapitopalv , ruoka-ja siivouspalvelut , josta ruokailupalvelut , josta siivouspalvelut , kuntatekniikka , TEKNISET PALVELUT , muutos ,6 % 6,5 % 6,8 % 61,4 % 8,7 % 7,5 % 1,3 % TOIMINTAKATE YHT , muutos muutos-% 1,2 % 2,0 % 1,3 % 67,5 % 1,9 % 3,7 % 1,3 % Vertailu tehty: Tp 2014 Tp 2015 Tp 2015 KsM Tp 2015 KsM KsM

27 Mäntsälän kunta 26 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Hallintopalvelut toimiala Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 HALLINTOPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Sisäinen korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Toimialan palveluajatus Hallintopalvelut -toimiala jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseutuhallinto Käyttöomaisuuden myyntivoitot Hallintojohtaja vastaa yleishallinnosta ja kunnanjohtaja muista tulosalueista tilivelvollisena. Kunnanjohtaja vastaa toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena. Lisäksi hallintopalveluihin kuuluu maankäyttölautakunta. Kaavoitusjohtaja vastaa tilivelvollisena maankäyttölautakunnan ja maankäytön tulosyksiköistä. Tarkastuslautakunta on omana kokonaisuutena.

28 27 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Yleishallinto Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 YLEISHALLINTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Tulosalue sisältää päätöksentekoprosessien toimivuudesta huolehtimisen ja tukipalveluiden tuottamisen toimialoille, konserniyksiköille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen Keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto- ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen Edustus- ja suhdetoiminta Talous- ja velkaneuvonta Elinkeino- ja pelastustoimen omistajaohjaus Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Strateginen tavoite 1: Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Kriittiset menestystekijät Osallistuva ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen yhteisöjä ja verkostoja hyödyntämällä Mittari: - Kunnallisvaalien aktiivivisuusaste - Mukana olevien yhteisöjen määrä ja kohtaamisten määrä - Kuntalaisten hyvinvointierojen kaventuminen (hyvinvointikertomusind.) Edellytysten luominen digitalisaation hyödyntämiseksi Mittari: - Digitalisoitujen palveluiden määrä ja niitä käyttävien osuuden kehitys - Asiakastyytyväisyys kunnan palvelujen käytössä - Kuntalaisten digiosaamisen arviointi Aktiivisten työllisyystoimenpiteiden lisääminen

29 Mäntsälän kunta 28 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mittari: -Aktivointitoimenpiteiden vaikutus työttömien määrään ja rakenteeseen - Kunnan rahoitusosuuden kehitys (valtiolle) - TYP-yhteistyön sekä muiden hankkeiden vaikuttavuuden arviointi - Kunnan työllisyysohjelman toteutuminen Kotouttamisen onnistuminen yhteistyöllä Mittari: - Palveluohjauksen onnistumisen arviointi - Yhteistyöverkoston (kotouttamisryhmä) toiminnan arviointi ja palaute Strateginen tavoite 2: Toimiva ja osaava kunta organisaatio palveluiden tuloksellisen järjestämisen Kriittiset menestystekijät Toimivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut koko kuntalaisen elämänkaarelle Toimialan vastuulla olevat palvelut saatava monikanavaisina (digit.+ muut tavat) ja kattavina Mittari: - Asiakastyytyväisyyden mittarit - Sisäisten asiakkaiden palautekysely Riskienhallinan ja sisäisen valvonnan malli viety käytäntöön Mittari: - Arvioinnin tulokset (jory, tilintarkastajat) - Jatkuvuudenhallinnan malli on valmistunut - Sisäisen valvonnan kohteita 1-2 toteutettu Kunnan toimintaorganisaatio ja hallintosääntö uudistettu Mittari: - Uuden kuntalain vaatimusten mukaiset toimenpiteet tehty ja käytäntöön viety - Toimielinten ja niiden jäsenten koulutusohjelma toteutettu Talouden tasapaino pidetään pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella päätöksenteolla Mittari: - Terveen talouden mittarit hyväksyttävän kuntastrategian mukaisesti Kunta kehittää ja panostaa toimivaan joukkoliikenteeseen Mittari: - Joukkoliikennetehtävien siirron arviointi - Viestinnän vaikutus joukkoliikenteen käyttöön - Joukkoliikenteen käyttäjämäärien kehitys - Kustannusten kehitys per/suorite (koulu ym.kuljetukset) Kuntakonsernin hankintojen tehokkuuden kasvaminen Mittari: - Spend analyysi ostojen mittauksista - Hankintaohjeet uudistettu hyväksytyn hankintalain pohjalta - Sähköisten hankintaprosessien kehitys (kysely ja arviointi) Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Varmistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Mittari: - Asiakaspalvelujen laadun mittaus ja asiakastyytyväisyyskyselyt - Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus - Työbarometrimittaus Omistajaohjauksen selkeyttäminen ja tehostaminen Mittari: - Konserniraportoinnin ajantasaisuus ja kattavuus - Uusi konserniohje tehty ja viety käytäntöön - Uuden kuntalain mukaiset valinnat tehty ja koulutus toteutettu (tytäryhteisöt)

30 29 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Elinkeinotoimi Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: elinkeinotoimi työllistäminen kotouttaminen Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Mittari: Kappaleet Yrityskonsultointien määrä 120 kpl/vuosi Mittari: Kappaleet

31 Mäntsälän kunta 30 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Pelastus Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PELASTUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueelle sisältyy euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle Tulosalueen palveluajatus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio on: Keski-Uudellamaalla on hyvä turvallisuuskultturi ja tehokas pelastus- ja sairaankuljetustoimi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on arvostettu. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Pelastuslaitos pyrkii kehittämään riskianalyysia tukemaan kuntien toimintaa, pääpaino koulutustarjonnassa, riskienhallinnassa ja valmiussuunnittelussa. Palveluverkon suunnittelussa pelastuslaitos ottaa huomioon kuntien yhteistoiminnan ja kunnissa sijaitsevilla paloasemille pyritään sijoittamaan pelastuspäällystöä. Pelastuslaitoksen toiminta vaatii myös kaluston uusimisen jatkamista.

32 31 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Maaseututoimi Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 MAASEUTUTOIMI TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Mäntsälän kunta huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnon järjestämisestä Askolan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien/kaupunkien alueella. Yhteistoiminta-alue toimii hallinnon toimialalla nimellä Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut. Maaseutuvirasto on asettanut yhteistoiminta-alueille palvelutavoitteet ja valvoo niiden toteutumista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Kaikki maatalouden tukijärjestelmät uudistuivat vuonna Uusien tukisäädösten kouluttaminen viljelijäasiakkaille alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu koko ohjelmakauden. Hallitusohjelmaan on kirjattu maataloustukihallinnon siirtyminen 3-portaiseksi. Nykyisellään toimijoita on neljä (MMM, Mavi, ELY-keskukset ja kuntien yhteistoiminta-alueet). Kuntien maaseutuhallinto siirtyy perustettavaan maakuntahalintoon. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Vuodesta 2015 alkaen siirryttiin kustannusten jaossa kuntien välillä asteittain aiheuttamisperusteiseen kustannusten jakoon. Tämä muuttaa jonkin verran kuntien maksuosuuksia. Vuonna 2017 kolme neljäsosaa kustannuksista määräytyy aiheuttamisperusteen mukaan ja neljäsosa vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten mukaan. Hyvinkään toimipiste suljetaan vuoden aikana, jatkossa henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti samassa pisteessä. Asiakaspalvelua muissa kunnissa järjestetään jatkossa kausittaisen tarpeen mukaan. Yhteistoiminta-alueet on velvoitettu järjestämään viljelijöille ympäristökorvausjärjestelmään liittyviä pakollisia yhden päivän koulutuksia. Koulutukset toteutetaan syksyn ja kevään 2017 aikana. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Maaseutuvirasto on asettanut kunnan ja Maaseutuviraston välisessä maksajavirastosopimuksessa yhteistoiminta-alueille palvelutavoitteet ja valvoo tavoitteiden toteutumista. Yhteistoiminta-alueet myös toimittavat Maaseutuvirastoon vuosittain vakuutuksen maksajavirastotehtävien suorittamisesta. Maaseutuvirasto valvoo osan yhteistoiminta-alueista vuosittain.

33 Mäntsälän kunta 32 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Käyttöomaisuuden myyntivoitot Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNNIT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä 0 Henkilösivukulut 0 Palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus.

34 33 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Maankäyttölautakunta -toimielin Maankäyttöpalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 MAANKÄYTTÖPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten- ja maapoliittisten asioiden valmistelu Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Rakennuslupien haun ja arkistoinnin ohjaaminen alusta loppuun sähköisesti Lupapiste.fi palvelussa. Uusien kaava-alueiden markkinoinnin ja tontinluovutuksen käynnistäminen (Taruma, Lempivaara). Rakennustoiminnan voluumin ennakoidaan pysyvän viime vuosien tasolla. Yritysalueiden kaavoituksessa seurataan ja reagoidaan yritysten tarpeisiin yhteistyössä Yrityskehityksen kanssa. Korkeusjärjestelmän uudistus N2000 -järjestelmään Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Rakennuslupien hakemiseen liittyvän Lupapiste.fi ohjelmisto on otettu täysimääräisesti käyttöön alkuvuodesta, järjestelmän käyttökuluja ei ole otettu täysimääräisesti huomioon vuodelle. Vuodelle 2017 varaudutaan Lupapiste.fi ohjelmiston arkisto-osion täysimääräiseen käyttöönottoon. Järjestelmien ylläpito tuottaa perusja käyttökustannuksia. Tonttimarkkinoinnin tehostaminen. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Keskusta-alueen hankkeiden edistäminen ja rakennushankkeiden käynnistyminen ja niiden valmistuminen. Mittari: Keskustan ydinalueella on vireillä yksi uusi kaavamuutos sekä yksi uusi rakennuslupa myönnetään. Aiemmin luvitetut talot valmistuvat.

35 Mäntsälän kunta 34 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Sähköisten palveluiden kehittäminen: Lupapiste.fi ohjelmisto on käytössä rakennuslupien haussa ja lupien arkistoinnissa. Mittari: Lupapiste.fi ohjelmiston arkisto-osio on käyttöönotettu ja kaikki uudet rakennusluvat käsitellään ja arkistoidaan ohjelmistossa. Tonttimarkkinoinnin tehostaminen uusien tonttien osalta. Mittari: Osallistuminen omakoti- tai rakentamiseen liittyville messuille. Tonttien myynti / vuokraus (kpl). Raakamaan hankinta Mittari: 2 raakamaakauppaa Kirkonkylän osayleiskaava-alueelta Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Rakennusmarkkinoiden ja taloustilanteen heikkeneminen entisestään joka vaikuttaa tonttikysyntään sekä rakennuslupien hakuun. Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Maankäyttöltk kokoukset Rakennusluvat - lupia kpl huoneistoja katselmuksia Poikkeamisluvat ja suunittelutarveratkaisut Luovutettuja kunnan tontteja (myynti/vuokraus) - AO-tontit AP / AR AK-tontit T / K -tontit AO-vuokratonttien myynti muut kaupat / vuokrasopimukst Maankäyttösopimukset

36 35 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Tarkastuslautakunta Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin.

37 Mäntsälän kunta 36 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Perusturvapalvelut -toimiala Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PERUSTURVAPALVELUT / MUSTIJOEN PERUSTURVA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 YHTEISTOIMINTAKORVAUKSET (ulkoinen) Johto ja hallinto Lasten-, nuorten- ja perh. palv Hoito- ja hoiva Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus YHTEENSÄ Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palveluja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä.

38 37 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason ja jatkossa lisääntyvässä määrin seudun yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma ja Asunto-ohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma, työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma ja omavalvontasuunnitelmat. Vuosina toimialan tavoiteasetantaa ohjaa ja toimintaa suuntaa vahvasti kansallisessa, maakunnallisessa ja seudullisessa (Keski-Uusimaa) sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet, määritellyt suuntaviivat ja kärkihankkeet. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen Kunnan ja maakunnan väliset työnjakomuutokset (muutokset järjestämis- ja tuottamisvastuissa) 2. Muuttuva kunta, kunnan uudistuva rooli ja tehtävät 3. Julkisen talouden tiukentuminen 4. Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Toimialan talousarviovuoden 2017 ja suunnitelmavuosien tavoiteasetantaa ja toimintaa ohjaavat merkittävästi kansallisessa ja maakunnallisessa sote-uudistuksessa ja Keski-Uusimaan sote-hankkeessa asetetut tavoitteet ja kärkihankkeet. Kunta on ison muutoksen edessä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy alkaen maakunnalle. Valtionhallinto asettaa 7/2017 ns. väliaikaishallinnon valmistelemaan muutosta. Siinä jatketaan Keski-Uusimalla käynnistynyttä valmistelua. Mäntsälän valtuusto on asettanut kunnalle tavoitteeksi vuoden aikana selvittää osana kokonaisuutta varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu. Varhaiskasvatuspalvelut jäävät muutoksessa kunnan järjestämisvastuulle. Tältä osin päätökset tehtäneen osana tulevaisuuden kuntaa koskevia ratkaisuja.

39 Mäntsälän kunta 38 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS Maan hallitus julkisti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset, joiden viimeistellyt versiot lähetettiin lausuntokierrokselle elokuun lopussa. Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen näkemys sisällytetään syksyllä annettaviin lausuntoihin. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista. Maakuntien vastuulle siirtyvät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suuria eroja. Rahoituksen siirto valtiolle johtaa paikoin suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin, joita tasataan uudistamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kuntiin kohtuullistetaan tasaamalla valtionosuuksien kautta muutoksia. Uuden rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvä tasaus määritetään lopullisina vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. Hallituksen lakiluonnoksiin sisältyvät laskelmat perustuvat arviotietoon vuodelta. Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi ne oikaistaan toteutuneen tilanteen mukaisiksi jälkikäteen. Kansallisista tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kansalliset keskeiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ovat pysyneet kansallisessa valmistelussa pitkään samoina. Keskeistä on saada kustannusten kasvu taittumaan, turvata palvelujen saatavuus ja katkaista terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen kehitys koko maassa. Muutoksen ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli yhteensovittaminen, jonka tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut ja raja-aitojen madaltaminen niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin perus- ja erikoistason palveluissa. Toinen kivijalka on sote-järjestäjien vahvistaminen, mikä toteutetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille. Tällä tavoitellaan tehokkuutta, selkeyttä ja kykyä sovittaa yhteen erilaisia asioita ja laajaa yhteistyötä siellä, missä se on tarpeen. Tulevaisuudessa myös terveyden edistämisellä on nykyistä suurempi rooli toimintatapoja ja rahoitusta myöten. Valinnanvapauteen suomalainen malli Uutena elementtinä, verrattuna aikaisempien vaalikausien sote-valmisteluun, on asiakkaan laajan valinnanvapauden ulottaminen perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin. Valinnanvapauteen luodaan uniikki, suomalainen malli, joka sopii suomalaiseen järjestelmään ja jossa kustannukset eivät pääse karkaamaan. Osa mallia tulee olemaan toimiva asiakas- ja palveluohjaus. Valinnanvapauteen liittyvät hallituksen linjaukset valmistuvat loppusyksystä. Lainsäädäntöön valmistellaan useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteuttamisen tapoja, joilla vastataan erilaisiin asiointitarpeisiin. Esimerkiksi osa asiakkaista tarvitsee monia eri palveluja ja tukea valintojen tekemiseen. Heitä varten tarvitaan tehokasta palveluohjausta ja neuvontaa. Osana valinnanvapauden toimintamalleja kehitetään palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä valinnanvapausjärjestelmässä (perusturvalautakunnan päätös pilotiksi hakeutumisesta Keski-Uusimaan kuntien ryhmässä). KESKI-UUSIMAAN KUNTIEN KANSALLISEEN SOTE-UUDISTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Kuntien valtuustot ovat alkuvuonna päättäneet, että ne sitoutuvat Keski-Uudenmaan sote-hankkeen jatkovalmisteluun aluemallin pohjalta huomioiden sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemat

40 39 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma linjaukset ( ). Näissä linjauksissa todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon muutos tehdään itsehallintoalueilla ja on suositeltavaa tehdä oma-aloitteista sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista kehittämistä ilman, että odotetaan valtioneuvoston järjestämän muutostuen käynnistymistä ja erityisesti itsehallintoalueen toimintaa käynnistävää väliaikaishallintoa. Ministeriöiden linjauksissa todetaan, että tulevassa väliaikaishallinnossa olisi hyvä voida nojautua mahdollisimman pitkälle maakunnissa jo sovittuihin rakenteisiin alueiden omat erityispiirteet huomioiden. Ministeriöt totesivat myös, että alueiden valmistelu tulee olla sulautettavissa alkaen uusiin itsehallintoalueisiin. Keski-Uusimaan kuntien sote-hanke noudattaa ministeriöiden linjauksia. Valmistelu on organisoitu ja sen eri vaiheista on informoitu kuntien päättäjiä, johtoa ja henkilöstöä sekä alueen muita toimijoita ja tiedottein myös kuntalaisia. Kuntien yhteisen suunnittelun tavoitteet on asetettu seuraavista näkökulmista: asukkaat, palvelutuotanto, talous ja hallinto sekä henkilöstö. Pääpaino suunnittelussa on asiakaslähtöisen integroidun ja oikea-aikaisen palvelutuotannon valmistelussa. Keski-Uusimaan sote-aluemallin yhteisen suunnittelun tavoitteet: ASUKAS PALVELUTUOTANTO TALOUS JA HALLINTO HENKILÖSTÖ Kavennamme asukkaidemme Integroimme erikoissairaan- Uusi malli on kustannuskas- Henkilöstörakenteemme ja terveys- ja hyvinhoidon, perusterveyenhuolvua hillitsevä. osaaminen vastaavat asuk- vointieroja. lon ja sosiaalihuollon sekä kaidemme tarpeita. palveluiden erikoistumisasteet. Palvelumme ovat oikea-aikaisia Siirrämme painopistettä en- Organisaatiomme on su- Henkilöstömme voi hyvin. ja tarpeenmukaisia. naltaehkäiseviin palveluihin. lautettavissa itsehallintoalu- eeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäi- Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä. nen. Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty. Asiakkaamme ovat entistä tyytyväisempiä palveluihimme. Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea-aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin. Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme. Palveluverkkomme on seinätön. Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymien palvelut uuteen organisaatioon. Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen. Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt. Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa. Henkilöstöpolitiikkamme yhdenmukaista. Keski-Uusimaan sote-valmistelun palveluryhmät ovat tarkentaneet koko hankkeelle asetettuja tavoitteita ja määritelleet vastuualueensa kärkihankkeet: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Asiakas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Lapsi, nuori ja perhe saa Painopiste on vahvasti Toiminta ja talous ovat Henkilöstö on riittävän tuen ja avun ennaltaehkäisevissä tasapainossa huomioiden ammattitaitoinen, oikea-aikaisesti palveluissa ja palvelut tuotetaan myös kuntiin jäävät lasten, motivoitunut, sitoutunut ja voi ensisijaisesti omassa porrastetusti asiakkaan tuen ja nuorten ja perheiden hyvin. kasvu- ja tarpeen mukaisesti. palvelut. elinympäristössään. Kehittäminen ja jatkuva Osaaminen on yhdistetty monialaisesti Kustannustietoisuus ja parantaminen on osa Lapsi, nuori ja perhe ovat toteutuviksi kustannusvaikuttavuus jokaisen perustyötä. oman elämänsä palvelukokonaisuuksiksi. toteutuvat palvelutuotannon asiantuntijoita. kaikilla tasoilla. Osaamisella tuotetaan Asiakas ohjataan oikeaan hyvinvointia yhdessä Asukas/asiakas vastaa paikkaan oikeaan aikaan. asiakkaan kanssa. omasta ja lastensa terveydestä ja Palvelutuotanto käyttää Johtamisrakenteet hyvinvoinnista, mitä näyttöön perustuvia perustuvat asiakkaiden palvelumme tukevat. työmenetelmiä/toimintamalleja. palvelukokonaisuuksista vastaamiseen. on

41 Mäntsälän kunta 40 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Palvelut ovat vaikuttavia ja vaikuttavuus pystytään osoittamaan. KÄRKIHANKKEET (integroidaan Uudenmaan LAPE-hankekokonaisuuteen): Erityistä tukea ja apua tarvitsevien psyykkisesti ja sosiaalisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelukokonaisuus Sote-alueyksikön ja yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuusmalli: a) miten integroimme ns. oman tuotannon, yksityisen tuotannon ja kolmannen sektorin tuotannon vaikuttavuutta ja asiakasarvoa tuottaen ja toiminnan ja talouden tasapainoa säilyttäen, b) kumppanuusmallin rakentaminen / toimintamallin luominen Ikäihmisten palvelut Asiakas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Ikäihmisten palvelut ovat Alueellinen palvelurakenne on Palvelutuotantomme on kustannusten asiakaslähtöisiä huomioiden yhdenmukainen, jonka paino- kasvua hillitsevä, yksilölliset voimavarat. pisteenä on ikäihmisten kotona kustannustehokas ja laadu- asuminen. kas. Henkilöstön Ikäihmisten palvelut ovat helposti saavutettavia, oikea-aikaisia Hallinnon palveluprosesvia. ja asiantuntesimme ovat yhtenäiset. Lähi-, kaupunki-, keskitetyt ja seudulliset ikäihmisten palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Johdamme muutosta suunnitelmallisesti ja hallitusti. osaaminen vastaa asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukainen. KÄRKIHANKKEET: Koko kunta ikäihmisten asialla Kotoa kotiin Ikäihmisten palveluketju ja asiakkaan palveluprosessi Vanhusten perhehoito Omaishoitomallin yhtenäistäminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut Asiakas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Yhdenvertainen ja hyvä elämä. Ihminen on osallisena yhteiskunnan toiminnassa. Riittävä toimintakyky, joka mahdollistaa omatoimisuuden. Asiakas kohdataan kokonaisuutena kaikkine ongelmineen. Perustason toiminta on monialaista, rajatonta ja joustavaa yhdessä tekemistä. Asiakkaan tarpeet ohjaavat psykiatrian ja sosiaalityön yhdessä tekemistä. Olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö (määrällisten resurssien laadullinen käyttö) KÄRKIHANKKEET: PAPO -palvelujen porrastus Työelämän osallisuuden vahvistaminen Kotouttaminen Erityisryhmien asuttaminen ja asumispalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto KÄRKIHANKKEET: Alueellinen palvelutarpeen arviointi Alueellinen palvelutuotannon strategia Kevyemmät palvelut Digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen Toiminnallisuutta tukeva ja kustannustehokas organisaatio Asiakastarpeeseen perustuva henkilöstörakenne Toimivat ja moniammatilliset yhteistyömallit

42 41 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Terveyspalvelut ja sairaanhoito Palvelun oikea-aikaisuus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Aktiivinen kansalainen on toimijana oman hyvinvointinsa edistämisessä Palvelujen integrointi Näyttöön perustuvat, kustannustehokkaat, tarvelähtöiset palvelut Integroidut vuodeosastopalvelut (SO & TE) Tiedolla johtamisen standardointi, mittarointi ja monitorointi Avoin ja yhteinäinen johtamismalli Sopiva henkilöstörakenne ja osaaminen uudessa palvelurakenteessa Yhtenäiset hoitolinjaukset käyttöön (esim. kivunhoito, palliatiivinen hoito, apuvälineiden sijoitus ja saatavuus) Omahoidon ja itsehoidon vahvistaminen Suun terveydenhuollon kokonaisuus samoin periaattein KÄRKIHANKKEET: Akuuttihoidon kehittäminen Ikääntyneen asiakkaan alueellinen palveluketju Alueelliset päihde- ja mielenterveyspalvelut (PAPO) Palvelusetelikokeilu (lääkäri- ja hoitajapalvelut sekä monia palveluita käyttävät) Kaikki palvelut YHTEINEN KEHITTÄMINEN: Sähköiset palvelut Palveluohjaus Kuntoutus Yhteinen tietojärjestelmä Keski-Uusimaan sote-hankkeen tavoitteita kohti edetään kärkihankkeet edellä. Kärkihankkeiksi ovat hankkeessa valikoituneet: a) ne yhteisen kehittämisen kohteet, joissa kuntien keskinäistä yhteistä kehittämistä on valmisteltu jo pitkään ja joissa valmiudet toteuttamiseen ovat jo olemassa, b) ne hankkeet, joista kunnilla on selkeä yhteinen näkemys muutoksen ja kehittämisen tarpeesta c) valtakunnalliset hallituksen kärkihankkeet, joihin on maakuntatasolla saatavissa rahoitusta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Sote-uudistuksen mukanaan tuomat (kansallinen, maakunnallinen, seudullinen) Maakunnan ja Keski-Uusimaan sote-valmisteluun osallistuminen vie merkittävästi resursseja. Keväällä 2017 käynnistyy valtion ohjaama muutoshallinto. Siellä jatketaan Keski-Uusimaalla aloitettua valmistelua. Varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu osana tulevaisuuden kuntaa Varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu on huomioitu toimialan tietohallinnon talousarviossa siten, että varhaiskasvatuksen tietohallinnon kustannukset on siirretty varhaiskasvatuksen tulosalueelle omalle kustannuspaikalleen. Kumppanuuksien hallinnan merkityksen lisääntyminen ekannan kakkosvaiheen jatkuminen ja ekansan käynnistyminen. Sähköiset palvelut ja uudet sovellukset kasvattavat kustannuksia.

43 Mäntsälän kunta 42 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Investoinneista (perusturvan tietohallinto) Alkuvuoden aikana ei tehty merkittäviä ICT-investointeja. ICT:n osalta investoinnit painottuvat syksyyn sekä loppuvuoteen, jolloin realisoituvat ekanta kakkosvaiheen toteutukset (mm. suun terveydenhuollon liittyminen sähköiseen arkistoon, tahdonilmaisut, lomakkeet ja mahdollisesti myös ekansan toteutuksen osa-alueita). Lisäksi loppuvuonna on toteutumassa kotihoidon mobiilihankkeen kehittämisen jatko (mm. sähkölukot ja optimointi sekä varhaiskasvatuksen sähköisen mobiilihankkeen jatko ja mahdollisesti myös muut sähköiset digihankkeet). Näiden uusien palveluiden vaikutukset näkyvät erityisesti vuonna 2017 käyttötalouden ICT-kustannusten kasvuna. Perusturvan johto ja hallinto Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat toimialan perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Kansallinen, maakunnallinen ja seudullinen sote- ja maakuntauudistus ja niihin valmistautuminen leimaavat talousarvio- ja suunnitelmavuosia myös hallinnon ja talouden tukipalveluissa, joiden onnistunut ratkaisu tulee olemaan merkittävässä roolissa koko uudistuksessa (esim. tietojärjestelmät). Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueelle on palkattu v. palkkatukityöntekijöitä purkamaan kertynyttä työruuhkaa ja osin sijaistamaan poissaoloja aiheuttaen paineita henkilöstökulujen ylitykseen. Nähtävillä on jo vuosia ollut selvä tukipalveluresurssien vajaus, jota kunnan sisäisin järjestelyin ei ole pystytty järjestämään. Kaikilta osin perustehtävän vaatimuksiin ei pystytä edelleenkään vastaamaan annetuilla resursseilla. Kansalliseen ja seudulliseen sote-valmisteluun liittyy merkittävästi erilaisia selvityksiä, jotka edellyttävät tukipalveluiden asiantuntemusta ja työpanosta. Toimeentulotuen siirrosta Kelalle aiheutuen on toisen (1/2) etuuskäsittelijän henkilöstömäärärahat siirretty alkaen johdon ja hallinnon tulosalueelle, jolla haetaan osaltaan ratkaisua tukipalveluiden henkilöstövajeeseen, jotta toimialan taloushallinto selviää tehtävistään ja pystyy tukemaan johtamista ja päätöksentekoa ja jatkuvasti kertyvät ylityöt saadaan loppumaan. Samalla turvataan niiden etuuskäsittelijöillä olevien tehtävien hoituminen, jotka eivät siirry Kelalle.

44 43 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Perusturvan johdon ja hallinnon henkilöstöstä on siirretty 3 varhaiskasvatuksen toimistohenkilön henkilöstömäärärahat talousarviossa varhaiskasvatuksen tulosalueelle perustuen valtuuston (ta) päätökseen selvittää varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu. Tällä sekä ICT-kustannusten siirrolla varhaiskasvatuksen tulosalueelle varaudutaan varhaiskasvatuksen mahdolliseen siirtoon pois perusturvapalvelujen toimialalta (sote-uudistus). Kotihoidon mobiiliin liittyen optimointityökalun käyttöönotto / sähköiset lukot aiheuttaa kustannusnousua käyttötalouteen ja/tai investointeihin riippuen hankintatavasta. Merkille pantavaa on, että mahdolliset päätökset sähköisten / digipalvelujen lisäämisestä lisäävät tietohallinnon kustannuksia. ekannan kakkosvaihe jatkuu vuoteen 2019 saakka. STM asetus (1257/2015) terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista aiheuttaa kustannusnousua käyttötalouteen sekä investointeihin. ekansan käynnistyminen THL:n aikataulun mukaan (Asiakasasiakirjalaki :t 5, 22, 23) aiheuttaa myös kustannusnousua käyttötalouteen sekä investointeihin. Seudulliseen sote-valmisteluun osallistuminen: ICT-vaikutukset: järjestelmien yhtenäistämiset ja muutokset tuovat merkittävän kasvattavan kustannusvaikutuksen ICT-palveluihin sisältäen asiantuntijapalvelujen ostot. Johdon ja hallinnon tukipalvelujen / tietohallinnon työpanoksen käyttö sote-suunniteluun sekä valmisteluun aiheuttaa ylimääräistä työpainetta (varauduttava mahdollisiin asiantuntijapalveluiden ostoihin). Sote-uudistuksen vaikutus varhaiskasvatukseen: Varhaiskasvatuksen irrottaminen perusturvasta edellyttää ProConsonan tietokannan eriyttämisen omaksi varhaiskasvatuksen ProConsona-tietokannaksi. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä tietohallinnon kustannuksia (mm. asiantuntijapalvelut ja tietokannan hankinta). Johdon ja hallinnon henkilöresursseista kolmen toimistosihteerin siirto perusturvan johdosta ja hallinnosta varhaiskasvatuksen yhteisiin kustannuksiin sisältyy toimialan sisäisiin talousarviomuutoksiin (mm. henkilöstökustannukset ja muut hallinnolliset kustannukset) ja on tarpeellinen, kun valmistaudutaan varhaiskasvatuksen irrottamiseen perusturvapalveluista. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kansalliseen, maakunnalliseen ja seudulliseen sote-uudistukseen valmistautuminen Mittari: Toteutuneen kuvaus Muutosjohtamisen vahvistaminen osana tulevaa seudullista, maakunnallista ja kansallista sote- ja maakuntauudistusta Mittari: Toteutuneen kuvaus Perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteiset toimintamallit lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Mittari: Vaikuttavuusinvestointiin ja tulosperusteiseen rahoitukseen liittyvän hankkeen (SIB) valmistelutilanne Koko kunta ikääntyvän asialla -vaikuttaminen Mittari: Toteutuneen kuvaus

45 Mäntsälän kunta 44 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 LASTEN, NUORTEN JA PERH.PALV. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut Perheneuvola: Perheneuvola, Nuorten tukipiste Lapsipsykologi-, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoittaminen: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Puheterapia Aikuissosiaalityö ja työhön kuntoutuksen palvelut Aikuissosiaalityö Kuntouttava työtoiminta Perhesosiaalityön palvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, kuntouttavan työtoiminnan tuet Hyvinvointineuvola Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

46 45 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Aikuisten psykososiaaliset palvelut Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Vammaispalvelut Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle lukien. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka edellyttävät pääsääntöisesti erityistä harkintaa. Kelan lukien tekemien perustoimeentulotuen päätösten kuntien rahoitusosuus vähennetään kuntakohtaisesti suoraan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Perustoimeentulotukikustannukset sisältyvät vuodesta 2017 lähtien Mäntsälän ja Pornaisten kuntien keskushallinnon kustannuksiin. Kunnissa on arvioitu perustoimeentulotukimenojen kasvavan n. 20 %. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi erityislaiksi. Uudistuksessa keskeistä on palvelun/tuen tarvelähtöisyys ja yksilöllinen palveluiden kokonaisuus. Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi syksyllä Laki tulisi kokonaisuudessaan voimaan vuonna Sote-uudistukseen liittyvällä lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallisella muutosohjelmalla (Lape) on tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Näin voidaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa ja hillitä kustannusten nousua. Mäntsälän/Mustijoen perusturvan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden myötävaikutuksella kansalliseen muutosohjelmaan on saatu sisällytetyksi ns. Hackneyn-malli, jota Mäntsälän lastensuojelupalvelut, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin Laitos ovat lähteneet työstämään 2015 vuoden lopulla. Muutosohjelman mukaan tavoitteena on ottaa käyttöön kansainvälisen esimerkin mukainen, osaamista ja laatua vahvistava lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen malli ja systeeminen tiimityön malli osana erityistason integroitua palvelumallia (ns. Hackney-malli). Omais- ja perhehoitajia koskeva lakimuutos on astunut voimaan Jatkossa kaikki omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat saavat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saavat vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa samoin edellytyksin kuin nykyisinkin. Kunnille tulee velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Perhehoitajille tulee oikeus vähintään kahteen vapaaseen vuorokauteen kuukaudessa. Nykyisin heillä on oikeus vähintään yhteen vapaaseen arkipäivään kuukaudessa. Omaishoitajien valmennusta koskevaa säännöstö tulee voimaan alkaen.

47 Mäntsälän kunta 46 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Palvelualuetta tulee työllistämään merkittävästi sote-uudistukseen liittyvät työtehtävät Tulosaluetta koskettavat seuraavat Keski-Uusiman sote-hankkeen palveluryhmät: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto sekä niihin liittyvät edellä aikaisemmin mainitut kärkihankkeet. Kärkihankkeiden ohella palvelualueella on myös omia kunnallisia hankkeita, joiden toiminta ajoittuu vuosille Edellä mainittu Mäntsälän lastensuojelun ns. Hackney-malli, mikä jalkautetaan myös perhesosiaalityöhön, työllisyyden edistämisen Motto-hanke sekä kehitysvammaisten asumisen Tarve-projektin jatkohanke sekä yhteisenä hankkeena SIB-vaikuttavuusinvestointihanke lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimialan kanssa (tulokseen perustuva rahoitusmalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen). Omien hankkeiden työstäminen on käynnistynyt vuonna Tavoitteena on, ettei uusia virkoja/toimia enää sosiaali- ja terveystoimen kuntakaudella esitetä. Painopisteenä edelleen on saatujen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja osaamisen vahvistaminen. Keskiössä on asiakashyöty. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kansallisen LAPE-muutosohjelman mukaiseen Uudenmaan LAPE-hankekokonaisuuteen osallistuminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Tulosalueen osaamisen johtamisen kehittäminen vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Johtaminen ei ole ylhäältä alas tapahtuvaa vaan edellyttää myös työntekijän omaa aktiivisuutta. Kehittävä työote on osa asiakastyötä. Mittarit: 1. Henkilöstön osaamisen kartoitus 2. Koulutusohjelman valmistuminen 3. Henkilöstön ammatti- ja tehtävärakenteen ja työnjaon päivittäminen 4. Työntekijäaloitteet Hoito- ja hoivapalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 HOITO-JA HOIVAPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS

48 47 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen palveluja ovat: Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimi-suutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja lyhytaikaista hoitoa sekä ympärivuorokautista hoitoa. Painopisteenä on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palveluntuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Avopalvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (ennaltaehkäisevät kotikäynnit) kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu) vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Hoito- ja hoivapalvelut järjestää palveluja eri ikäisille muisti- ja monisairaille, mielenterveys- ja päihdeasiakkaille sekä vammaisille henkilöille. Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja kohdentaminen vaatii erilaisten asiakkuuksien segmentointia (erilaisten asiakasryhmien erilaisia palvelukokonaisuuksia). Näin voidaan varmistaa asiakkaan/potilaan pärjäämistä tukeva ja sujuva palvelukokonaisuus. Palvelualueen asiakkaista suurin osa on iäkkäitä henkilöitä. Ikääntyvien kuntalaisten kotona pärjäämistä tukevat erilaisten asumisvaihtoehtojen kehittäminen ja mahdollisimman turvalliset liikkumismahdollisuudet sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ylläpitävä toiminta. Ikääntyvien kotona asumista tuetaan poikkihallinnollisilla toimilla ja yhteistyöllä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lain asettamista velvoitteista Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) antaa suositukset palvelurakenteesta suhteessa kunnan 75 täyttäneeseen väestöön. Vanhainkodeissa ja tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulisi suosituksen mukaan olla vuonna ,0-3,0 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä poikkileikkausajankohtana Pornaisissa tämä luku oli vuonna ,2 %. Tämä johtuu siitä, että pornaislaiset ympärivuorokautista hoitoa vaativat asiakkaat hoidetaan pääosin Aurinkomäen vanhainkodissa, joka on sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa. Vanhuspalvelulain (2012/ a) mukaan kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Tällä hetkellä Aurinkomäen vanhaikodissa on 28 potilaspaikkaa. Vanhainkodin muuttaminen palveluasumiseksi merkitsee sitä, että asukkaille järjestetään mahdollisuus asua omissa huoneissaan. Aurinkomäessä on 19 huonetta, joissa kahdessa on tilaa kahdelle asukkaalle. Palveluasumisessa voi asua kaksi henkilöä samassa huoneessa, mikäli he ovat pariskuntia tai kaksi henkilöä haluaa asua yhdessä.

49 Mäntsälän kunta 48 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mikäli Aurinkomäen vanhainkoti muutetaan palveluasumiseksi, yksikkö muuttuu 19 (21) paikkaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi. Muutos vaatii yksikön remontointia ja yhdeksän (9) ostopaikan ostamista yksityiseltä palveluntuottajalta. Tällä hetkellä yhdeksän paikan ostaminen maksaa noin /v. Vastaavasti Aurinkomäen henkilökuntaa voidaan vähentää, koska asukkaiden määrä vähenee. Ravitsemus-, lääke-, tekstiili- ja hoitotarvikekustannukset vähenevät, joiden kustannusvähennys olisi n /v ja henkilöstöä voitaisiin vähentää 6 työntekijää eli n /v. Tilakustannukset säilyisivät kuitenkin ennallaan. Ikäihmisten palveluiden riittävyyden ja laadun arviointiin ja mittaamiseen (Vanhuspalvelulaki 2012/980 6) luodaan erilaisia keinoja hyödyntäen saatavilla olevaa tietotuotantoa. Tietojärjestelmissä otetaan käyttöön tietovarasto, josta on saatavilla tilastotietoa käytetyistä palveluista. Erityisesti tarvitaan tietoa kotona asuvien asiakkaiden saamien palveluiden riittävyydestä ja palvelujen kohdentumisesta sekä palveluiden järjestämiseen tarvittavien resurssien määrästä. Käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä on tässä myös keskeisessä osassa. Lisäksi lisätään ja vahvistetaan tiedolla johtamista. Liikkumisen tuen (Shl 1301/ ) laajentuminen pelkästä kuljetuspalvelusta koskemaan laajemmin kaikkia liikkumista tukevia toimia turvaa osaltaan iäkkäiden henkilöiden suoriutumista, omatoimisuutta, osallisuutta sekä kotona asumista. Liikkumisen tukeminen on yksi ennaltaehkäisevien palvelujen muoto. Omaishoitolakia 1.7. muutettiin siten, että kaikilla sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotuilla omaishoitajilla on jatkossakin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunnalle tuli velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Omaishoitajien valmennuksen järjestämisvastuu tulee voimaan alkaen. Perhehoito otetaan yhdeksi palvelumuodoksi järjestettäessä ikäihmisten palveluja. Palvelu järjestetään yhteistyössä valittujen kuntien kanssa. Neuvottelut ja kehittäminen on aloitettu syksyllä. Palvelua järjestettäessä noudatetaan Perhehoitolakia 263/2015 sekä siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia. Perhehoidon on arvioitu olevan noin euroa edullisempaa kuin tehostetun palveluasumisen vuositasolla. Tavoitteena on saada 5 vanhusta perhehoitoon ensimmäisenä vuotena. Perhehoidon aloituksella voidaan välttää lisääntyvä palveluasumispaikkojen tarve. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollista sosiaalihuoltolain edellyttämää vanhussosiaalityön vahvistamista. Tarpeeseen vastataan osittain ja sosiaaliohjausta toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Hankkeet Valtakunnallinen ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihanke 2018 (STM): Mäntsälän kunta/mustijoen perusturva osallistuu Uudenmaan kuntien yhteiseen valtakunnalliseen Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeeseen edellyttäen, että hankkeelle myönnetään valtion rahoitus. Uudenmaan kärkihanke kohdistuu Ikäihmisten kotihoidon kehittämiseen ja siihen liittyviin kokeiluihin ja ns. toimivaan kotihoitoon. Tarkoituksena on muuttaa kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä toimintakykyä ja kuntoutumista tukeviksi. Toimintamalli turvaa ikäihmisen kotona asumisen myös sairaana ja toimintakykyrajoitteisena. Toimintamalli lisää asiakkaan ja hänen omaisensa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta iäkkään omaan selviytymiseen kotona. Jo aikaisemmin käynnistynyt Kotona kotoa kotiin -hanke jatkuu vuodelle Hankkeen tavoitteena on kotihoidon palveluprosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen. Erityisesti kiinnitetään huomiota siirtymiseen liittyviin prosesseihin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rajapinnoissa. Hankkeen aikana tarkastellaan ja kehitetään toimintatapoja välittömän asiakastyön osuuden lisäämiseksi eli työajan oikeaan kohdentamiseen. Hankkeisiin osallistuminen edellyttää varautumista kuntayhteistyön kustannusosuuksiin ja henkilötyöpanokseen. Henkilökunta on tiivistii mukana kehittämishankkeissa tekemällä kehittämistehtäviä työyksköissä ja osallistumalla hankkeiden yhteisiin tapaamisiin ja koulutuksiin. Henkilöstön osallistuminen hankkeeseen mahdollistaa hankkeen tavoitteiden toteutumisen yksiköissä. Palveluiden järjestäminen Kotokartanon palveluasuminen: Kotokartanon (Isokoto ja Pikkukoto) palveluasuminen päättyy omana toimintana syksyllä. Asukkaille ostetaan vastaavat hoitopaikat Mäntsälässä sijaitsevilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostetun palveluasumisen kustannukset lisääntyvät. Muutoksen seurauksena vapautuu henkilökuntaa toisiin tehtäviin ja Kotokartano rakennuksesta jää toinen kerros tyhjilleen. Kotokartano rakennuksen käyttö ja/tai korjaus tulee päättää ja samalla tehdä suunnitelma siitä, miten rakennuksessa toimivan hoivaosaston potilaiden (38) hoito tulevaisuudessa järjestetään. Tekninen lautakunta on syyskuun kokouksessaan hyväksynyt Kotokartanon peruskorjaussuunnitelman. Toimeenpano edellyttää vielä useita selvityksiä ja erillisiä päätöksiäkin (väistötilat, oma/ostettu, paikkatarpeen päivitys).

50 49 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kunnan yksityisessä palvelutuotannossa olevien asiakkaiden hoidon ja hoivan laadun valvontavastuu lisääntyy. Ostopalveluiden määrä on kunnassa jatkossa merkittävä ja edellyttää hoitotyön/vanhustyön asiantuntemusta seurata asukkaiden hoidon toteutumista. Vuoden 2017 alussa ostetuissa, tehostetussa palveluasumisessa tulee olemaan 73 asiakasta ja Kivistöntien palvelutalossa, tehostetussa palveluasumisessa 33 asiakasta. Vuositasolla lisätarve arvioidaan olevan 5 asiakasta ja lisäksi kotikuntalain perusteella kotikunnan vaihtajia ja Mäntsälän kunnan hoitovastuulle siirtyviä on arviolta 2 henkilöä/vuosi. Vuokra-asuminen Vanhuksille suunnattu vuokra-asuminen muuttuu niin, että Osuustien ja Vanhan Porvoontien vuokra-asunnoista suurin osa asukkaista muuttaa keväällä 2017 Kivistöntie 16:sta valmistuvaan uuteen kerrostaloon. Talossa on 84 erikokoista asuntoa. Tällä hetkellä vanhustentaloilla on n. 60 kotihoidon asiakasta. Osa asiakkaista tarvitsee runsaasti kotihoidon palveluja. Kivistöntie 16:sta kotihoidon palvelut järjestetään keskitetysti ja palvelua kehitetään niin, että ne tukevat asiakkaiden asumismahdollisuutta mahdollisimman pitkään. Kehitettäviä palveluja ovat kotihoidon lisäksi ravitsemuspalvelut, toimikykyä tukevat palvelut (esim. liikunta) ja virkistyspalvelut (kerhotoiminta). Kustannuksia eniten lisää yöhoidon järjestäminen Kivistöntie 16:n ja lähiseudun kotihoidon asiakkaille. Yöhoidon järjestäminen vähentää ja siirtää myöhemmäksi kalliimman, ympärivuorokautisen hoidon järjestämistarvetta. Talousarvioesitys sisältää yöhoidon mahdollistamien resurssien (3 lähihoitajaa) palkkamäärärahavarauksen. Uusia vakansseja ei esitetä, koska ne ovat olemassa, kun kunnan oma tehostetun palveluasumisen tuotanto päättyy ja työvoimaa vapautuu. Kotona asumisen tukeminen Kotihoidon resurssien ja osaamisen vahvistaminen ja toimintatapojen kehittäminen: Asiakkaiden hoitoisuus lisääntyy edelleen ja edellyttää henkilöstön lisäämistä ja toimintojen kehittämistä. Käyntimäärät ovat kasvaneet vuosittain reilut 10 %. Käyntimäärien kasvun oletetaan jatkuvan edelleen vuosittain. Henkilöstölisäystarve arvioidaan olevan 3 työntekijää/vuosi. Talousarviovuonna kotihoitoon on käyntimäärien ja asiakastarpeiden kasvun vuoksi jouduttu lisäämään 7 lähihoitajaa, joiden palkkamäärärahavarauksen vuoden 2017 talousarvioesitys sisältää. Lisävakansseja ei tännekään esitetä, koska niitä vapautuu kunnan oman tehostetun palveluasumisen päättyessä syksyllä. Kotihoidon sijaismäärärahoista on vuodelta 2017 suhteessa vuoteen karsittu kahden lähihoitajan vuosipalkan verran. Suunnitelmakaudella kehitetään avaimetonta kotihoitoa, jolloin työntekijät voivat liikkua asiakkaalta toiselle ilman avaimia. Asiakkaiden turvallisuus lisääntyy, kun työntekijöiden ei tarvitse pitää mukanaan heidän avaimiaan. Kotihoidon työtä avaimettomuus tehostaa, koska avaimia ei tarvitse enää noutaa ja taas palauttaa toimistolle. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen aloitetaan. Vuodeosaston toimintaa kehitetään ja profiloidaan ensi vaiheessa, jolloin kotisairaalatoiminta voidaan aloittaa arviolta vuonna Kotisairaalan toiminnan tarkoituksena on toteuttaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona tai muussa senhetkisessä asuinpaikassa kuten palvelutalossa. Pyrkimyksenä on korvata sairaalahoitojakso laitoksessa tai lyhentää sitä tukemalla potilaan varhaista kotiutumista erikoissairaanhoidosta, terveyskeskuksen vuodeosastolta, päivystyksestä ja vastaanotoilta. Kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan toimintaa ja toimintoja, joita kehitetään yhteistyösää kolmannen sektorin, yritysten, seurakunnan ja muiden kunnan hallinnon alojen kanssa. Kehitetään kuntouttavaa päivätoimintaa kotona asumisen tukemiseksi. Kumppaneiksi pyydetään paikallisia toimijoita. Kuntouttava päivätoiminta edellyttää kuntouksen osaamista kuten fysioterapeutti/toimintaterapeuttipanosta. Toiminnan aloitus on suunniteltu vuodelle Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Keski-Uusimaan ja Uusimaan kärkihankkeisiin osallistuminen ja seudullisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin valmistautuminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen toimintamallit: hankkeessa (kevät ) hyväksi todettujen toimintamallien vakinaistaminen ja/tai edelleen kehittäminen Perhehoidon käynnistäminen vuonna 2017 Laaditaan hankesuunnitelma Aurinkomäen vanhaikodin toiminnan muuttamisesta ja tarvittavasta korjaamisesta. Kotihoidon yöhoidon käynnistäminen (vähentää ja siirtää myöhemmäksi painetta lisätä tehostettua palveluasumista) Omaishoidon kehittäminen kehitetään erilaisia vaihtoehtoja omaishoidon tukemiseen. Nykyisen päivätoiminnan rinnalle lisätään vaihtoehtoina päiväparkki, hoitajakotiin ja perhehoidon lyhytaikaishoito. Hoitovaihtojen monipuolistaminen vaatii resursointia alkuvaiheessa. Vaihtoehtojen lisääminen mahdollistaa kansallisen soten edellyttämän valinnan mahdollisuuden toteutumisen.

51 Mäntsälän kunta 50 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Avoimen päivätoiminnan käynnistäminen: Kivistöntien palvelutalossa aloitetaan kerran viikossa tapahtuva avoin päivätoiminta. Tavoitteena saavuttaa lähiseudun yksinäisiä ikäihmisiä, tarjota virikkeellistä tekemistä, sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuus omaehtoiseen ruokailuun. Vuorohoidon kehittäminen ja keskittäminen Ikääntyneiden liikkumisen tukeminen (SHL-kuljetuspalvelut). SHL-määrärahan lisääminen ja myöntämiskriteerien muuttaminen aidosti kotona asumista tukemaan. Ikääntyvien sosiaalityön/sosiaaliohjauksen vahvistaminen (esim. edunvalvonta-asiat, hyväksikäytöt, taloudelliset ongelmat, etuudet) resurssien puitteissa. Kotihoidon asiakkaiden lääkeannosjakelua laajennetaan koskemaan koko Mäntsälän kotihoidon aluetta, niille asiakkaille, jotka soveltuvat siihen. Kustannusvaikutuksen odotetaan olevan lähes kustannusneutraali verrattuna vuoteen menossa olevan kilpailutuksen johdosta. Kotihoidon ilta- ja viikonlopputyössä olevan henkilöstömäärän kasvettua käyntimäärien ja asiakastarpeen kasvun myötä on tarve lisätä kolme leansing-autoa kotihoitoon. Tavoitteena on laajentaa nyt pilottikäytössä olevaa kotiaterioiden ateria-automaattitoimintaa vuonna Muutos ei aiheuta lisäkustannuksia. Kivistöntie 16 (vuokra-asunto) käynnistyminen edellyttää kotihoitoon henkilöstön lisäresursointia muutosvaiheen ajalle. On varauduttava siihen että kunta joutuu avustamaan asukkaita muutossa ja sovittava Mäntsälän vuokra-asuntojen kanssa toimintamallista muuttamisen tuessa. Kotiutustiimin toiminnan kehittäminen ja intensiivitoiminnan käynnistäminen (ajoitus ). Kotihoidon intensiivitoiminta tukee kuntouttamalla ja lisäkäyneillä asiakkaita, joilla kotona asuminen on vaarantumassa heikon toimintakyvyn takia. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Valtakunnalliseen ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeeseen 2018 osallistuminen Uudenmaan hankesuunnitelman mukaisesti Mittari: Toteutuneen kuvaus - kuntouttava hoitotyö - lääkitys ja ravitsemus - muut Kotoa kotiin -hankkeen tavoitteet (perusturvalautakunnan päätös osallistumisesta) Mittari: Muuttuneet toimintakäytännöt Suunnitelma pitkäaikaisen laitoshoidon muuttamisesta palveluasumiseksi valmistuu (kohti valtakunnallista palvelurakennetavoitetta) Mittari: Suunnitelman valmiusaste Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2 3 %) Ympärivuorokautisen hoidon uusien toimintamallien käyttöönotto Mittari: Perhehoidon käynnistymisen tilanne Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä tukevien toimintamallien kehittäminen ja toimeenpano Mittarit: Toteutuneen kuvaus Kotikuntoutuksen toteutumisen tilanne Tavoite Kotona asumisen edellytysten vahvistaminen Mittari: Toteutuneen kuvaus (mm. yöhoito ja palveluohjaus) Tavoite Omaishoidon vahvistaminen Mittari: Toteutuneen kuvaus

52 51 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Perusterveydenhuolto Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PERUSTERV.HUOLTOPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen palveluja ovat: Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Vastaanottopalvelut Päivystyspalvelut Terveyden edistäminen Lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) Laboratoriopalvelut (HUS-osto) Kuvantamispalvelut (HUS-osto) Välinehuolto Lääkekeskus Kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Keski-Uudenmaan kärkihanke: akuuttihoidon kehittäminen Kansallinen / Keski-Uudenmaan kärkihanke: palvelusetelikokeilu ja henkilökohtainen budjetointi (lääkäri- ja hoitajapalvelut, paljon palveluita tarvitsevat) Työterveyshuollon järjestämistapaan ei esitetty kansallisesti muutosta. Seudullisen ratkaisun suunnitteluun osallistutaan. Työterveyspalveluissa ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa vahvistetaan. Apuvälinepalvelun alueellinen järjestäminen yhtenäisin kriteerein Sähköisesti tuotettavat terveydenhuollon palvelut lisääntyvät valtakunnallisesti (Sipilän hallitusohjelma). Sähköisten ja omatoimisuutta tukevien palveluiden vaatimusten kasvaminen aiheuttaa sen, että terveydenhuollon toimintaympäristössä ammattilaisen toimenkuva on yhä enemmän ohjaava ja tukeva. Lääkehoidon järjestämistavan muutos ( 2017) Lääkehoidon kokonaisarviointi otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti. Terveyden edistäminen on valtion sote-uudistukseen liittyvä kärkihanke. Mäntsälään terveyden edistäminen tuo uudenlaista näkyvyyttä ja osallistumismahdollisuuksia asukkaille.

53 Mäntsälän kunta 52 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Vastaanottotoiminta Asiakassegmentaation pohjalta kehitetään edelleen asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen vastaavaa palvelumallia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen -> mahdollistaa eri ammattilaisten keskinäisen työnjaon kehittämisen paremmaksi. Lääkehoidon järjestämistapa uudistetaan. Sähköisen asiointia kehitetään asiakasystävällisemmäksi ja paremmin kysyntää vastaavaksi. Kansainvälistäsuojaa tarvitsevien asiakkaiden hoitoprosessi varmistetaan kyseistä asiakasryhmää palvelevaksi. Terveyden edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintojen tehostaminen ja siihen liittyvänä laajempi henkilökunnan kouluttaminen Terveystarkastuskampanja valitulle asiakassegmentille Asiakkaan osallisuutta ja hyvinvointitietoisuutta lisääviä terveystori-tapahtumia lisätään TYP-asiakkaiden terveystarkastus- ja hoitoprosessin vakiinnuttaminen Liittyminen ja toimintarajapintojen avaaminen kansallisille toimintakäytännöille, THL:n Omahoitopolut ja asiakastyytyväisyyden vertailtavuus Palveluvaaka-järjestelmän kautta Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen kolmannen sektorin kanssa Kuntoutus Kuntoutuksen ja toimintakykyä vahvistavien toimintamallien vahvistaminen Fysio- ja toimintaterapian vahvistaminen kotiutustiimissä ja vuodeosastolla. Apuvälinepalvelun alueelliseen järjestämiseen siirrytään i vähitellen toimintakauden aikana (vastuu HUS:lla). Työterveyshuolto Laatujärjestelmän luominen Työterveyshuoltoon laadittujen, päivittäistä johtamista ja yrityksen toiminnan kehittämistä tukevien mittareiden kehittäminen Toimintaprosessien selkiyttäminen Muut muutokset Mahdolliset kela-korvausmuutosten vaikutukset suun terveydenhuollon palveluihin lisäävät kunnallisen palvelun kysyntää. Kuntoutuksen lisääntyminen ja hoitomenetelmissä painotuksen siirtyminen leikkaushoidosta kuntoutukseen kasvattaa painetta lisätä kuntoutusresursseja. Myös pitkäaikaissairaudet lisäävät kuntouttamisen tarvetta/ohjausta ja tarvetta lisätä kuntoutukseen henkilöstöresurssia. Talousarvion sisältämä yhden fysioterapeutin lisäys on edellytys kuntoutustarpeeseen vastaamiselle. Apuvälineiden ja yksilöllisten kalliiden apuvälineiden käyttö lisääntyy (mm. robotisoituneet proteesit) kustannuspainetta kasvattaen. Mäntsälään rakennetaan uusia yksityisiä palvelutaloja, joihin muuttaa myös muista kunnista merkittäviä määriä vanhuksia, joiden terveyspalvelut siirtyvät pääsääntöisesti Mäntsälän kunnan vastuulle. Asukkaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, terveyspalveluita enemmän tarvitsevia. Tarvitaan lisäresursseja hoitamaan näiden asiakkaiden terveydenhuollollisia tarpeita mm. lääkäri-, päivystys- ja kuntoutustyövoimaa -> aiheuttaa painetta kustannusten nousulle suunnitelmavuosina. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Akuuttihoidon kehittäminen (Keski-Uusimaan sote-kärkihanke) Mittarit: Toteutuneen kuvaus - suun akuutti terveydenhoito - akuutti osastohoito - kotisairaala ja kotiin tuotettavat akuuttipalvelut - päivystys ja puolikiirevastaanotot - terveyden edistäminen akuuttihoidossa - sosiaalipalvelut ja sosiaalipäivystys Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja tehostaminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Sähköisen asioinnin kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet Kuntoutuksen integrointi kokonaishoitoon Mittarit: Fysioterapian suoravastaanoton toimintamallin kuvaus Kotikuntoutusmallin kuvaus ja toteutuminen

54 53 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Omahoidon ja ryhmätoimintojen kehittäminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Palvelutarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden kehittäminen Mittarit: Hoitoonpääsyn toteutuminen (kiireetön T3, tavoite: lääkäri 21, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 21, hammaslääkäri alle 6kk, työterveyshuolto lääkäri 14, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 7) Toteutetut muutokset Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Mittari: Toteutuneen kuvaus Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen (kotikuntoutus, kotisairaala) Mittari: Toteutuneen kuvaus Erikoissairaanhoito Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä 0 Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis. TILIKAUDEN TULOS Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Alueellinen yhteistyö ja sen kehittäminen jatkuu tukien kansallista, maakunnallista ja seudullista sote-uudistusta.

55 Mäntsälän kunta 54 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Mittarit: Maksuun menneiden siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) Kiljavan kuntoutuksen käyttöaste Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle15 % vastaanottokäynneistä) Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Mittari: Toteutunut raportointi Varhaiskasvatus Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 VARHAISKASVATUSPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall. sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall. sis TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus

56 55 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset toimintakaudella 2017 ja suunnitelmakaudella Yleistä Kunnan väestökasvun aleneminen (Pornaisissa negatiivinen ja Mäntsälässä alentunut) sekä työllisyystilanne vaikuttavat varhaiskasvatuksen kysyntään. Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivinen oikeus 20h/viikko astuivat voimaan 1.8. alkaen. Sen vaikutusta on talousarviota laadittaessa mahdotonta arvioida. Mäntsälän keskustassa suurimmat paineet paikkojen osalta on ns. kirkonseudulla. Pienten päiväkotien säilyminen Mäntsälän keskustassa (Mustamäki, Onnilanrinne, Pikku-Pappila, Anderstorp sekä ryhmis Pilvikirsikka) vaikeuttaa lasten sijoittelua sekä toiminnan tehokkuutta. Edellä mainittuun vaikuttaa mm. varhaiskasvatuslain muutos, joka edellyttää, ettei lasta saa siirtää toiseen päiväkotiin ilman vanhempien suostumusta. Toimikauden 2017 alusta eli 1.8. alkaen siirryttiin hoitoaikaperusteiseen maksuun. Käyttöönotettua mallia on arvioitava toimikauden aikana huomioiden mahdolliset valtakunnalliset muutokset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa. Lainsäädäntö Opetus-ja kulttuuriministeriön julkistetun budjettiesityksen mukaan: Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa ole-van lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Varhaiskasvatuksen tietotuotantoa kehitetään toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto, joka tukee ministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista. Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on mm. Varhaiskasvatukseen osallistuvien alle 4-vuotiaiden lasten määrän kasvu nykyisestä. Hallitus käsitteli ministeriön talousarvioehdotusta alkaneessa budjettiriihessä, jossa hallitus hyväksyy esityksen sisällön. Hallituksen budjettiesitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen syyskuussa, joten lautakunnan talousarvioesitysvaiheessa ei ole käytössä tarkempaa tietoa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutos siirrettiin eduskunnan sivistysvaliokunnassa juhannusviikolla käsiteltäväksi syysistuntokaudella. Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 ei sisällä asiakasmaksujen korotusta. Pienituloisille per-heille esitetään päivähoitomaksujen kevennystä. Kevennysten vaikutusta asiakasmaksutuottoihin ei ole vielä lautakunnan talousarvioesitysvaiheessa tiedossa. Asiakaspaineet/ asiakasvähenemä Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen kysyntä näyttää elokuun tilanteen mukaan olevan uuden toimikauden alusta (elo-kuu ) alkaen alkuvuotta vähäisempää. Etelä-Mäntsälässä ei ole täytetty kuutta avointa kasvattajan vakanssia ja Mäntsälän keskustassa neljää avointa vakanssia kolmessa eri päiväkodissa. Pornaisissa vastaavasti arvioidaan kolmen vakanssin verran säästöä loppuvuoden osalta elokuusta alkaen. Talousarvioesityksessä on osin huomioitu kysynnän säilyvän syyskauden mukaisena kevätkaudella tilanteen mukaan vuoden vaihteessa (johon voi tulla vielä hakemuksia) on Mäntsälän keskustassa hakemuksia 22. Tämä hakijamäärä ennustaa kevätkaudelle syyskautta suurempaa kysyntää. Koko alueella syyskauden kysynnän laskuun vaikuttaa työllisyystilanne, väestönkasvun hidastuminen (Pornaisissa negatiivinen) sekä vuoden 2015 alhainen syntyvyys, joka osaltaan alentaa hakijoiden määrää. Perheiden hakeutuminen kevyempiin palveluihin (kerho- ja avoin toiminta) tasaa kysyntää. Mäntsälässä syntyvyys tammikesäkuussa ennustaa syntyvyyden nousua vuoteen 2015 verrattuna. Etelä-Mäntsälässä tilanteeseen vaikuttaa Taruman alueen rakentamisen viivästyminen. Varhaiskasvatuslain muutoksen käyttöönoton vaikutus sekä asiakasmaksumuutoksen vaikutus kysyntään tarkentuu toiminta-kauden aikana. Varhaiskasvatuslain muutoksen myötä subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan. Kansainvälistä suojaa tarvitsevien saapuminen kuntaan aiheuttaa mahdollisesti toiminnallisia muutoksia sekä resurssien uudelleen kohdennusta ja lisäresurssipaineita (mm. tulkkipalvelut, valmistava opetus jne.). Hallitusohjelmassa korostetaan mm. varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja asiakaslähtöisiä palveluketjuja hallinnonrajojen yli. Erityisesti vanhemmuutta tulee vahvistaa. Tämä toimintamalli oli lähtökohtana käynnistettäessä Mustijoen perusturvan toimintaa. Poikkihallinnollista yhteistyötä kehitetään edelleen mm. lakisääteisen kuntatason oppilashuollon ohjausryhmässä (KOHO). Kuntalisät Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus 1.8. alkaen on huomioitu talousarvioesityksessä. Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta selvitetään mahdollinen palvelusetelin käyttöönotto. Talousarvioesityksessä yksityisen hoidon tuen kuntalisään ei ole esitetty määrärahamuutosta. Investoinnit ja niiden vaikutukset

57 Mäntsälän kunta 56 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Sälinkään päiväkoti rakentaminen ja valmis elokuu 2018, valmistumisajankohta siirtynee teknisen lautakunnan keskeytettyä investointihanke Esityslistan laatimisvaiheessa ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa hankkeen ete-nemisestä. Henkilöstötarve: 4 lastentarhanopettajaa, 4 päivähoitajaa, 1 päiväkotiapulainen. Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Se on arvioitava ta.2018 yhteydessä. Hyökännummen päiväkodin saneeraus ja laajennus valmis sekä kiinteistön vapautuminen. Hankkeen laajuudessa on huomioitu kasvua Taruman alueelta. Käyttötaloudessa säästöt toteutuvat avustavan henkilöstön tarpeen sekä sijaistarpeen vähenemisen kautta keskittämällä Hyökännummen päiväkodin toiminta yhteen rakennukseen ja lakkauttamalla Pikku-Hukat päiväkoti. Tällöin vapautuu erillispientalo varhaiskasvatukselta myytäväksi tai kunnan muuhun käyttöön. Henkilöstölisäystarve lisäryhmien perusteella on yhteensä 8 uutta kasvattajaa (2 ryhmää ja kerhotoiminta). Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Se on arvioitava ta.2018 yhteydessä. Amandan päiväkodin laajennus (v.2017) ja peruskorjaus (v ) suunnittelu on meneillään. Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Samalla tarkentuvat mahdolliset pienen/pienten päiväkodin/päiväkotien lakkautukset peruskorjauksen valmistuttua Teknisen lautakunnan investointiesitys sisältää uuden päiväkodin Ehnroosin alueelle. Mikäli päiväkoti Sofia toteutetaan kun-nallisena päiväkotina, siihen siirretään osa pienistä päiväkodeista. Päiväkodin toteuttaminen yksityisenä edellyttää palvelu-setelin käyttöönottoa, jotta yksityinen vaihtoehto on perheille taloudellisesti aito vaihtoehto. Lautakunnan esitys sisältää kalusteinvestoinnit kuten teknisen lautakunnan päättämässä investointisuunnitelmassa on rakennusinvestoinnit aikataulutettu. Pornaisten kunta selvitti kunnan palvelutuotannolle osoitettavia tiloja, lähinnä koulu- ja päivähoitotilat. Tehtyjen selvitysten pohjalta kunnanvaltuusto päätti investointien kohdentamisesta uudis- ja korjausrakentamisen osalta. Varhaiskasvatuksen osalta valtuusto päätti Linnunlaulun päiväkodin laajentamisesta ja toiminnan keskittämisestä yhteen yksikköön. Linnunlaulun laajentaminen Pornaisissa ja koko päiväkotihoitotoiminnan keskittäminen yhteen yksikköön takaa lapselle nykyistä vähemmän muutoksia perheen eri vaiheissa. Keskittäminen yhteen yksikköön vähentää avustavan henkilöstön tarvetta sekä sijaismäärärahoja. Myös tukipalvelujen (toimitila, ruokahuolto ja siivous) tuottaminen helpottuu. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Toteutetaan varhaiskasvatuslain edellyttämät muutokset toiminnassa käyttöönotetun esiopetussuunnitelman vaikutukset toiminnassa: Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ja käyttöönotto elokuusta 2017 alkaen perustuen valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (valmistuu lokakuussa ). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien kanssa. Osallistutaan seuraaviin varhaiskasvatuksen toiminnallisen sisällön ja arvioinnin kehittämisen hankkeisiin: Kehittävän palautteen hanke, joka toteutetaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (prof. Jyrki Reunamo) ja 11 kunnan yhteistyönä. Hankkeen toteutukseen on saatu valtoinavustusta. Ilo kasvaa liikkuen hanke, Valon (valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry). Osallistujina on 4 päi-väkotia ja välillisesti koko varhaiskasvatus. Opetushallituksen ohjaama varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittämisverkosto, jossa painopisteenämme on päiväkotihoito sekä avoin- ja kerhotoiminta Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kansallisen LAPE-muutosohjelman mukaiseen Uudenmaan hankekokonaisuuteen osallistuminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Varhaiskasvatuslain mukaisesti osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittarit: Tavoitteelliset lapsen henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laadittu

58 57 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Mittari: Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Valmistautuminen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältämiin muutoksiin ja kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta sekä käyttöönotto alkaen Mittari: 1. Kuntavasun laadinnan eteneminen elokuussa vahvistetun projektisuunnitelman mukaisesti 2. Henkilöstön ja yhteistyökumppanien sekä vanhempien osallistuminen vasun laadintaan (tilaisuuksien/koulutusten määrä)

59 Mäntsälän kunta 58 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Pornaisten talousarvio Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Perusturvapalvelut yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Perusturvan johto ja hallinto TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -401 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

60 59 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Hoito- ja hoivapalvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Perusterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PORNAINEN / Varhaiskasvatus TOIMINTATUOTOT Myyntituotot josta yht. toimintakorvaus Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

61 Mäntsälän kunta 60 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Sivistyspalvelut toimiala Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 SIVISTYSPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Toimialan palveluajatus Sivistyspalvelut-toimiala edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. Uuden lautakunnan perehdyttäminen Mittari: Lautakunnan perehdyttämisseminaarin järjestäminen Perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteiset toimintamallit lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Mittari: Vaikuttavuusinvestointiin ja tulosperusteiseen rahoitukseen liittyvän hankkeen (SIB) valmistelutilanne Henkilöstön työtyytyväisyyden ja sairauspoissaolojen seuranta Mittari: Työtyytyväisyyden ja sairauspoissaolojen määrä

62 61 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kehittämis- ja hallintopalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 KEHITT.JA HALLINTOPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Sivistyspalvelut-toimielin edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueella ei ole nähtävissä merkittäviä toimintaympäristön muutoksia suunnitelmakaudella. Varaudutaan mahdollisiin muutoksiin mm. varhaiskasvatuspalveluiden selvityksen perusteella. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Talousarviovuonna 2017 kehittämis- ja hallintopalveluissa ei tapahdu merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Koulukuljetusten ja kunnan muiden kuljetuspalveluiden uudelleen organisointi. Mittari: Kuljetusyksikön perustaminen. Toimialan tietohallintastrategian laatiminen. Mittari: Tietohallintastrategian käyttöönotto. Laaditaan yhteistyössä sivistyspalvelut toimialan kanssa strategiset tavoitteet ja painopistealueet Mittari: Määritellyt strategiset painopisteet. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Kuntien välisen yhteistyön epäonnistuminen LAPE-hankkeessa. Kunnan sisäisen päätöksenteon epäonnistuminen kuljetuspalveluiden uudelleen organisoimisessa.

63 Mäntsälän kunta 62 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Musiikkiopiston oppilaat Musiikkileikkikoululaiset Perusopetus Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 PERUSOPETUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Perusopetus tarjoaa laadukasta esi- ja perusopetusta kasvun, hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen kyvyn edistämiseksi. Oppimisen, opetuksen ja koulujen toimintaa ohjaa jatkuvan kehittymisen tavoite. Oppilaskohtaiset menot kouluittain 2015 Koulu Oppilasmäärät Vuoden 2015 keskiarvo Vuoden 2015 kaikki menot joista sisäisiä ulkoiset menot sis. menot/oppilas ulk. menot/oppilas Kaikista menoista/oppilas Arola , Hepola , Eha-opetus , Hirvihaara , Hyökännummi , Kirkonkylä , Lukko , Myllymäki , Numminen , Ohkola , Saari , Sälinkää , Sääksjärvi , Alakoulut yhteensä , Ehnroos , Riihenmäki , Yläkoulut yhteensä , Lukio ,

64 63 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat ennen kaikkea oppimisympäristöjen sekä opetussuunnitelmauudistuksen mukaisiin toteuttamisen, kehittämisen ja kehittymisen tarpeisiin. Maahanmuuttajien ja kuntaan sijoitettavien pakolaisten myötä suomi toisena kielenä, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen ja valmistavan opetuksen tarpeet kasvavat. Lisäksi vaativan erityisopetuksen mukaiset muutostarpeet ovat kasvussa sekä kasvavan oppilastarpeen että Kalliomaan sairaalakoulun muutosten myötä. Perusopetuksen toimintaa on kehitetty merkittävästi erilaisten hankerahojen turvin. Hankerahojen väheneminen, rahoituksen jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja hanketoimintojen vakinaistamisen tarve saavat aikaan merkittäviä vaikutuksia toimintaan ja sen kehittämiseen. Merkittävimmät vaikutukset näkyvät opetushenkilöstön, koulunkäynnin ohjaajien ja tieto- ja viestintäteknologian toteuttamisen ja kehittämisen osa-alueilla, jotka asettavat lisäpaineita toimintojen ja tuen eri muotojen rakenteelliselle ja toiminnalliselle muutoskyvykkyydelle. Opetuksen kehittämissuunnitelman mukaiset strategiset tavoitteet (1-4) ovat: 1. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelmatyö nähdään prosessina. Vuosina toimintamme painopisteenä ovat opetussuunnitelman laadun arviointi sekä opetussuunnitelman mukaisen toiminnan laadun kehittäminen. Toimintaympäristön muutostarpeet näkyvät sekä opettajuudessa että oppimisympäristöjen nykyaikaistamisen muutostarpeissa. Yhtenä keskeisenä velvoittavana toimenpiteenä ja opetuksen kehittämistarpeena ovat tieto- ja viestintäteknologian näkyminen kaikkien luokka-asteiden ja oppiaineiden opetuksessa. Tämä asettaa muutostarpeita sekä laitteiston hankinnassa että osaamisen edistämisen, koordinoinnin ja pedagogisen tuen eri järjestelyissä. Tavoitteena on toteuttaa syyskaudella 2017 opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamista edistävä, kaikkia kouluja osallistava messutapahtuma. 2. Oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen vahvistaminen Toimintakulttuurin kehittyminen ja jokaisen työntekijän perustehtävän täsmentyminen ovat toimintamme painopistealueina. Opetuksen (perusopetus ja lukio) yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistetään yhdenmukaistamalla yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteita (tiimirakenne). Tämän lisäksi koulut kehittävät omia, sisäisiä ja ulkoisia oppivan yhteisön oppimista ja osaamisen edistämistä tukevia rakenteita ja toimintakulttuuria. 3. Yhteisöllinen johtaminen Toiminnan painopistealueina ovat perusopetuksen toiminnan suunnittelu ja tarkoituksenmukainen viestintä. Keskeisenä kehittämiskohteena ovat mm. asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen sekä kasvatuksen ja opetuksen että esim. perusopetuksen www -sivuja ja eri palvelutarpeiden mukaisten oppaiden sisältöjä kehittämällä Hyvä koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa edistävät kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista ja yhteisön hyvinvointia. Juhla- ja tapakulttuurin yhdistäminen yhteisöllisyyden edistämisen tavoitteisiin ovat luonteva osa yhteisöllisyyden rakentamista. Ajankohtana vuosi 2017 on juhlava aloitusvuosi tulevalle perinteelle: Tavoitteena on rakentaa vuosittainen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton perinne 4. lk. oppilaille. 4. Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentely- ja oppimisympäristöjen rakentaminen Toimintaa ohjaavina rakenteina ovat oppimisympäristöjen rakentaminen. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sekä tiloja ja paikkoja että yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Kehittämistyössä huomioitavaa on, että Riihenmäen, Ehnroosin, Sälinkään ja Hyökännummen fyysisten oppimisympäristöjen suunnittelu sekä muiden koulujen korjaus- ja muutostarpeet vaativat johdolta ja muulta henkilökunnalta huomattavaa työmäärää ja osaamisvaatimuksia laadukkaiden oppimisympäris-

65 Mäntsälän kunta 64 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE töjen toteutumisen turvaamiseksi. Laadukkaan ja uudenlaisen oppimisympäristön mukaisen koulurakennuksen lisäksi hankevaiheessa tulee huomioida myös välineet, laitteet ja kalusteet, joita koulurakennuksessa tullaan käyttämään. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat uudistuneet ja otetaan käyttöön 1.8. lukien vaiheittain. Uusien opetussuunnitelmien myötä korostuvat erityisesti opettajuuden, tieto- ja viestintäteknologian, oppimisympäristön ja henkilöstön osaamisen kehittämis- ja muutostarpeet. Keskeisiä muutoskohteita ovat lisäksi valmistavan opetuksen, suomi toisena kielenä opetuksen sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen muuttuvat tarpeet. Lisäksi vaativan erityisopetuksen tarvetta kohtaan on toimintaympäristön muutospaineita kasvavan oppilaskohtaisen tarpeen sekä nopeasti muuttuvan palvelutarpeen (mm. sijoitetut lapset) myötä. Vuoden 2017 aikana on käynnissä Riihenmäen, Hyökännummen, Sälinkään ja Ehnroosin koulurakennusten suunnittelu ja rakentaminen. Tämä edellyttää laajasti eri toimijoiden osallistamista ja osallistumista suunnitteluun. Näiltä osin palvelu- ja osaamistarpeeseen vastaamiseksi tulisi huomioida seuraavat osa-alueet: opetus- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, opettajien täydennyskoulutuksen ja yhteisössä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen edistäminen, ICT välineistön ja ohjelmistojen kasvava tarve uuden opetussuunnitelman myötä sekä ICT kokonaisuuden suunnittelun ja koordinoinnin turvaaminen, uudenlaista oppimista tukevien oppimisympäristöjen mukaiset vaatimukset myös niissä koulurakennuksissa, joihin ei kohdistu laajennus- tai peruskorjausta henkilöstökustannuksiin varautuminen koulurakennushankkeiden suunnittelun toteuttamiseksi Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Tavoitteet ja mittarit on laadittu strategisten tavoitteiden (Opetuksen kehittämissuunnitelma; OpKesu) pohjalta: 1. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman toimeenpanon seuranta ja laadun arviointi Mittari: Opetussuunnitelman toimeenpanon seuranta ja laadun arviointi tehty vuoden 2017 loppuun mennessä. Mittari: Lukuvuosisuunnitelman laadun arviointi tehty vuoden 2017 loppuun mennessä. 2. Oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen vahvistaminen Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen Mittari: - Vakinaisen opetushenkilöstön käytössä olevien OpeKesujen määrä (%) vuoden 2017 lopussa. - Kehityskeskustelujen toteutuminen kouluilla (%) Resurssien kohdentaminen perustehtävään Mittari: Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna -vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Henkilöstön osaaminen Mittari: - Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10 % - Opetushenkilöstön täydennyskoulutuspäivät 3. Yhteisöllinen johtaminen Yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteiden kehittäminen Mittari: Yhteistyö- ja vuorovaikutus- kehittämissuunnitelman laadinta, käyttöönotto ja arviointi vuoden 2017 loppuun mennessä 4. Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentely- ja oppimisympäristöjen rakentaminen Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 26 oppilasta Mittari: Yli 25 oppilaan ryhmien %-osuus kaikista opetusryhmistä

66 65 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Koulujen turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen Mittari: Mittari: Mittari: Riihenmäen (valmistuminen 2017) koulurakennuksen toteutuminen, Ehnroosin, Hyökännummen ja Sälinkään koulurakennushankkeiden suunnittelun toteutuminen. Tutor turvallisuustoiminnan riskienarviointimallin käyttö Koulujen turvallisuuden, terveellisyyden ja hyvinvoinnin tarkastusmallin suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen vuoden 2017 loppuun mennessä. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Koulurakennushankkeiden toteutumisen aikataulun venyminen nähdään keskeisenä riskinä. Nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävää henkilöstömäärää ja monipuolista pedagogista osaamista. Opetushenkilöstön uusi oppimis- ja osaamistarve tulee kyetä huomioimaan sekä tulosalueen, kouluyhteisön että yksilön ammatillisen kehittymisen tasoilla. Henkilöstön käyttöön tulee varata riittävä ja nykyaikainen opetusvälineistö sekä toiminnan suunnittelun ja prosessien sujuvuuden turvaavat tukipalvelut. Yhteistyön ja ammatillisen vuorovaikutuksen onnistuminen korostuu jatkuvan kehittymisen tavoitteen saavuttamisessa. Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Perusopetuksen oppilaat joista erityisoppilaita pienryhmissä integroituna Tehostetussa tuessa Esiopetusoppilaita josta päivähoidossa Vieraskuntalaisia Mäntsälässä Mäntsäläisiä muualla Koulujen määrä Oppilaat kouluittain - Arola Hepola pienryhmät Hirvihaara Hyökännummi pienryhmät Kirkonkylä pienryhmät Saari Lukko Myllymäki pienryhmät Numminen Ohkola Sälinkää Sääksjärvi Alakoulut yhteensä Ehnroos JOPO pienryhmät valmistava opetus Riihenmäki alakoulu pienryhmät yläkoulu Yläkoulut yhteensä

67 Mäntsälän kunta 66 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA TIEDONHALLINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Perusopetuksen päättöluokkien oppilasmäärä tulee alenemaan tarkastelukauden aikana, mikä vähentää lukiokoulutukseen hakevien opiskelijoiden määrää, vaikka prosentuaalinen osuus kasvaisikin. Uudistettu opetussuunnitelma ja ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen edellyttävät pedagogisia muutoksia, mikä lisää opettajien kouluttautumistarvetta. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen sähköisesti edellyttää muutoksia myös kiinteistössä. Kansalaisopiston toiminnan painopisteitä tulevat olemaan monipuolisten ja ajankohtaisten kurssien tarjonta, maahanmuuttajakoulutuksen kehittäminen, ikäihmisten digiloikan varmistaminen sekä henkilöstön osaamisen lisääminen koulutuksilla. Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmistelun eteneminen. Kirjaston toimintaympäristöön kohdistuu monia muutoksia Kirjastossa työn keskeisin työkalu, kirjastotietojärjestelmä, vaihtuu lopulla. Uusi järjestelmä uudistaa kirjastotyötä ja mahdollistaa joustavampia työmuotoja jatkossa, esim. jalkautumisen yleisötapahtumiin kirjastopalvelujen kera. Asiakkaille uusi järjestelmä mahdollistaa mm. oman kirjastoasiakkuuden paremman hallinnan. Eniten asiakkaan kirjastonkäyttökokemukseen vaikuttaa samassa yhteydessä vaihtuva verkkokirjasto, joka uudistetaan kokonaan vuoden 2017 aikana. Kirjastoon ollaan hankkimassa myös omatoimiaukioloajan mahdollistavaa tekniikkaa ja ohjelmistoja loppuvuodesta. Aukioloaikojen on tällä tavoin mahdollista laajentua ja asiakkaat pääsevät paremmin kirjastoon. Omatoimi-/itsepalveluaika otetaan käyttöön luultavasti vähitellen, joten muutos aukioloajoissa kestänee koko tarkastelujakson. Koulujen uusi opetussuunnitelma ja kuntaan mahdollisesti tehtävä kulttuurikasvatussuunnitelma saattavat lisätä tai muuttaa koulun ja kirjaston yhteistyön muotoja ja tarvetta. Monilukutaidon edistäminen ja mediakasvatus ovat kouluille ja kirjastolle yhteinen mielenkiinnon ja kehittämisen kohde ja kirjasto on edelleen yksi merkittävä, helposti lähestyttävä monilukutaitoa kehittävien aineistojen ja sisältöjen tarjoaja. Kirjastoon syntyy tarkastelujaksona luultavasti myös uusi pieni, mutta vaativa asiakasryhmä, kun kuntaan muuttaa turvapaikan saaneita maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien kirjastopalvelut tulevat vaatimaan palvelujen uudelleen tarkastelua, selkeitä opasteita ja ohjeita, ennakkoluulotonta ja avointa suhtautumista ja kirjastoaineistoa henkilöiden äidinkielellä sekä kielenoppimista tukevaa materiaalia.

68 67 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kirjastolaki uudistuu 2017 alussa. Esityksessä ehdotetaan voimassa olevan kirjastolain maksuttomuutta koskevaa 5 :ää selvennettäväksi siten, että kirjaston mm. omien aineistojen varaaminen, mikä nykyään on maksullista, olisi jatkossa maksutonta. Mikäli laki toteutuu esityksen mukaisesti, se saattaa vaikuttaa kirjaston maksutuloihin. Esityksellä ei ole vaikutuksia kunnan viranomaisten toimintaan eikä se lisää kunnan tehtäviä nykyisestä. Kirjastopalvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnilla. Mikäli tämän hetken valtakunnalliset suunnitelmat Sote-uudistuksesta etenevät suunnitellussa aikataulussa, on kirjasto jatkossa ( eteenpäin) osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuutta kunnassa ja vaikuttaa osaltaan entistä enemmän kunnan elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Kirjaston on seurattava uudistuksen etenemistä ja pystyttävä vastaamaan kysyntään, tarjoamaan jokaiselle jotakin. Palvelumuotoja ja aikoja on kehitettävä asiakkaita kuunnellen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Sähköisten aineistojen ja kokeiden käytön lisääminen kursseilla Mäntsälän lukiokoulutuksen uudistettu opetussuunnitelman käyttöönottaminen jatkuu. Opettajien kouluttautuminen uudistetun opetussuunnitelman ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten edellyttämien taitojen hankkimiseksi Kasvavat ikäluokat tarvitsevat uusia opetusryhmiä/lisäkursseja lukuvuoden 2017 alusta. Suomi 100 vuotta tapahtumien järjestäminen osana koulun toimintaa. Kirjasto täyttää 170 vuotta ja juhlii tarjoamalla asiakkaille vaihtuvia tapahtumia/ohjelmaa kuukausittain. Kirjaston aukioloajan laajentaminen aloitetaan omatoimikirjaston avulla. Kirjasto ottaa käyttöön uuden verkkokirjaston, Kansalliskirjaston ylläpitämän Finnan. Kirjasto pystyy saamaan toiminnastaan entistä tarkempia tilastoja ja muuta dataa uuden kirjastojärjestelmän avulla. Kirjasto uudistaa asiakaspalvelualuettaan vastaamaan uusien automaattien, kirjastojärjestelmän ja omatoimikirjaston tarpeisiin. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Tavoite Lukion vetovoimaisuus Mittari: 36 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta Mäntsälässä aloittaa lukio-opinnot Mäntsälän lukiossa. Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen Mittari: - Opiskelijatyytyväisyyskyselyn keskiarvo on vähintään 4,0/5,0. - Opintojen keskeyttämisprosentti on enintään koko Suomen keskiarvon suuruinen. - Opiskelijoiden menestys ylioppilaskirjoituksissa on yli valtakunnallisen keskiarvon. - Ylioppilaista 95 % valmistuu kolmessa vuodessa. - Opettajille laaditaan koulutussuunnitelma kehityskeskustelujen pohjalta. Monipuolinen ja ajankohtainen kurssitarjonta Mittari: - Toiminta-alueen asukkaista 13 % osallistuu kursseille - Kursseja Opiskelijoiden määrä 3600 Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmistelu Mittari: - TPO opettajien yhteiset suunnittelutilaisuudet - Opetussuunnitelma valmis 12/2017 Toiminnan laatua kehitetään jatkuvan palautteen avulla Mittari: - Caf-järjestelmä - Kurssiarvioinnit - Opiskelijapalautteet - Yhteiset asiakaskyselyt kirjaston ja vapaa-aikapalveluiden kanssa Yhteistyöstä toimialalla ja muiden kunnan eri toimijoiden kesken tulee pysyvä ja keskeinen toimintamalli. Mittari: Yhteistyössä toteutettujen tapahtumien ja palvelujen määrä. Kirjasto tavoittaa enemmän eri asiakkaita kuin ennen. Mittari: Aukioloaikojen lisääntyminen ja yksittäisten asiakkaiden määrän kasvu.

69 Mäntsälän kunta 68 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Uudenmaan alueella on tarjolla paljon toisen asteen koulutuspaikkoja, joten kilpailu opiskelijoista jatkuu. Etelä-Mäntsälän yläkoulun oppilaiden siirtyminen Kellokosken yläkouluun tuo uusia haasteita opiskelijamäärätavoitteessa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yhteistyön arvostamista, sen hyötyjen tunnistamista ja siihen sitoutumista kunnan toimijoiden kesken sekä riittävät resurssit toteuttaa yhteisiä projekteja. Jotta kirjasto tavoittaisi enemmän ja uusia asiakkaita, kirjastotilan ja palvelujen muokkaamisen tulee onnistua ja toteutua asiakasystävällisesti ja kirjaston tulee viestiä uusista palvelumuodoista ja ajoista tehokkaasti. Ei-asiakkaiden tavoittaminen ja asiakassuhteen luominen on vaativa tehtävä ja edellyttää perehtymistä ja suunnittelua. Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Lukion opiskelijat Kansalaisopisto - opetustunteja opiskelijoita kursseja Kirjasto - lainat lainat / asukas lainaajat Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 VAPAA-AIKAPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä riittävät olosuhteet harrastus- ja virkistystoiminnalle sekä tuottamalla elämänkulun eri vaiheissa monipuolista, virikkeellistä, asiakaslähtöistä toimintaa kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kansalaistoiminnalle. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toiminnan tukeminen avustuksin. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Lainsäädäntöuudistukset nuorisolaki ja kuntalaki astunevat voimaan vuoden 2017 aikana, joissa määritellään nuorten osallisuus ja vaikuttaminen heitä koskevien kuntapalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nuorisolain mukainen nuorten osallistumis- ja kuulemisvelvoite on tavoitteena siis saada myös kuntalakiin.

70 69 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Koulurakentamisen yhteydessä iltapäivätoimintaryhmän perustaminen Riihenmäen koululle on välttämätöntä. Hepolan koulusta siirretään kaksi iltapäivätoiminnan ryhmää Riihenmäen koululle ja Hepolaan jää yksi. lukuvuosi Tulevaan Ehnroosin kouluun tulee myös saada iltapäivätoiminnan ryhmä lukuvuosi Koulurakentamisen yhteydessä liikuntapalveluiden tilanne paranee liikuntasalitilan lisääntyessä suunnitelmakaudella. Liikuntapalvelut valmistautuvat sote -uudistukseen vahvistamalla erityisliikunnan roolia ja terveysliikuntaneuvonnan palveluita. Sote -uudistukseen liittyvä, lapsi-, nuori- ja perhetyön muutosohjelma, yhteistyörakenteiden rakentaminen on mittava uudistus suunnitelmakaudella, joka toteutetaan yhdessä perustuvan ja koko sivistystoimialan kanssa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Merkittäviä toiminnallisia muutoksia ei vapaa-aikapalveluissa ole odotettavissa talousarviovuonna Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Sitovat kuntastrategian tavoitteet nousevat vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmasta. Sivistystoimialan yhteistoimintasuunnitelman mukaiset strategiset tavoitteet on kirjattu myös tähän. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Kriittiset menestystekijät ovat resurssit, uudistuminen, toiminnan suunnittelun ja viestinnän kehitystyö ja vaikuttavuus. Tilojen saatavuus, kohtuullinen vuokrataso esittävälle taiteelle ja lähiliikuntapaikkojen kehittämisen epäonnistuminen on merkittävä riski tavoitteiden toteutumiselle. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Sitovat kuntastrategian tavoitteet nousevat vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmasta. Sivistystoimialan yhteistoimintasuunnitelman mukaiset strategiset tavoitteet on kirjattu myös tähän. - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen - Vahvistetaan asiakaslähtöistä toimintaa kaikissa palveluissa ja hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta tehtäessä lapsia ja nuoria koskevia suunnitelmia ja päätöksiä. Mäntsälässä nuorten kuulemismalli on aktiivisessa käytössä kaikilla toimialoilla ja kaikissa palveluyksiköissä. Kehitetään henkilöstön osaamista nuorten kuulemisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. - Vahvistetaan positiivista ja kannustavaa vuorovaikutuskulttuuria eri ikäryhmien välillä. - Edistetään suvaitsevuutta ja osallistuvia toimintatapoja kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Mittari: - Asiakaslähtöisten prosessien toimivuus, - Kuulemismenettelyt ja toteutetut kuulemiset - Kouluterveyskyselyn tulokset (2017 THL toteuttanee kyselyn peruskoulujen 4. ja 5. luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. - Kuntalaisten liikkumisen tukeminen - Vahvistaa hallinnonalojen yhteistyötä, eri toimialojen päätöksentekoa terveysliikunnan edistämiseksi ja liikunnan osuutta kuntastrategiassa Mittari: - Eri toimijoiden resurssit liikunnan edellytysten luomiseen - kouluterveyskysely- liikunnan osuus - Liikkumisreseptin käyttöaste - Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistuvien määrä - Liikuntasalien ja -paikkojen käyttöaste Harrastamisen, kulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen koko väestölle Mittari: kuntalaisille suunnatut kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tapahtumat, luennot, kurssit /osallistujat Kuntalaiset löytävät ja käyttävät kotipaikkakunnan palveluita Mittari: Viestintä- ja markkinointitiimin toimintasuunnitelman toteutuminen Uusille kuntalaisille vapaa-aika esite Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Mittari: Ohjatun toiminnan tiimin toimintasuunnitelman toteutuminen

71 Mäntsälän kunta 70 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Uudistuminen - Digi-ja someosaaminen on kaikilla työntekijöillä Mittari: Digi-ja someosaamiskoulutukseen osallistuneet, osaamiskartoituksen tulokset. - Harrastamisen, kulttuurin, hyvinvoinnin ja,elinikäisen oppimisen edistäminen koko väestölle - Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuurija urheilupalveluita, tapahtumia sekä niihin liittyvää yritys-, järjestö-, ja yhdistystoimintaa Mittari: kuntalaisille suunnatut kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tapahtumat, luennot, kurssit /osallistujat

72 71 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Tekniset palvelut toimiala Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 TEKNISET PALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttään TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Sisäinen korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Toimialan palveluajatus Teknisten palvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan toimitilojen ylläpidosta ja rakentamisesta, kuntatekniikan, talousmetsien, maan ja lumen kaatopaikoista, liikuntapaikkojen sekä puistojen ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä avoimesta joukkoliikenteestä. Toimitilojen ylläpito käsittää kiinteistönhoidon ja kunnossapidon. Kuntatekniikkaan kuuluu lisäksi kunnan maa-ainesalueet, talousmetsien hoito, maan ja lumen kaatopaikat sekä kunnan vastuulla olevat jätehuollon tehtävät. Lisäksi ruoka- ja siivouspalvelut muodostavat oman tulosalueen. Lisäksi hoidetaan toimielimien (tekninen lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ja tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. Tekninen lautakunta Toimielimen palveluajatus Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, kunnan yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Nivos Oy:n johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, kunnan alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat keskitettyjen palvelujen, kuntatekniikan, toimitilapalvelujen sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueet.

73 Mäntsälän kunta 72 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa ja asetuksessa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. Keskitetyt palvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 KESKITETYT PALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Keskitetyt palvelut tuottavat teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat palvelut asioiden ja hankkeiden valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilasto-tuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Huolehtia teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvista: sisäisen valvonnan tehtävistä päätösvalmistelusta päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta hallinto-, talous- ja toimistopalveluista asiakaspalvelusta ja arkistoinnista suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Rakentamismääräysten vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Maankäyttö- ja rakennuslain ja vesihuoltolain muutos, jonka mukaisesti kunnan perustehtävänä on vastata hulevesistä asemakaava-alueella. Hulevesien viemäröintiin on omat säännöksensä. Hankintalakiin (laki julkisista hankinnoista) on tulossa merkittäviä muutoksia mahdollisesti hankintojen jakamiseksi tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Parannetaan pienempien ja paikallisten yritysten mahdollisuuksia kilpailuihin osallistumiseksi. Kansalliset kynnysarvot muuttuvat. Innovaatiokumppanuuksien hyödyntäminen. Tarjousten täydentämiseen liittyviä säännöksiä muutetaan. Sote- ja maakuntauudistus on suuri hallinnon ja toimintatapojen uudistus. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja

74 73 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille. SOTE-palvelujen tuottamisen tapaa harkitaan valtakunnallisella tasolla. Vaikuttaa jatkossa toimialan eri tulosalueiden toimintaan näiden kiinteistöjen toiminnan ja palveluiden osalta. Joukkoliikenteen osalta tulee huomioida myös tuleva, viimeistään vuonna 2019 toteutettava aluehallinnon uudistus ja mahdollisesti jo sitä ennen toteutuvat joukkoliikennelakia koskevat uudistukset (Liikennekaari-hanke). Nämä tulevat muuttamaan seuraavia palvelutasomäärityksiä. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Erillinen suunnittelun ja rakennuttamisen -tulosyksikkö antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisempaan ja suunnitellumpaan suunnitteluun oman tulosyksikön puolesta. Hallintosihteerin tehtävänkuva ei vastaa tehtävän sisältöä ja nimike muutetaan hallintopäälliköksi. Vakinaisen henkilöstön kuormituksen tasaamiseksi ehdotetaan toimistosihteerin (0,5) toimen perustamista. Keskitettyjen palveluiden tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Toimintakäsikirjan työn viimeistely ja käyttöönotto Mittari: Valmis toimialan toimintakäsikirja Toiminnan laadun parantaminen Yhtenäistetään toimialan asiakirjamallipohjia Viestintä ja verkostoituminen elinvoiman tukena Mittari: Teknisten osuuden parempi hyödyntäminen kunnan internetsivuilla ja ajankohtainen hanketiedotus Reaaliaikainen viestintä kuntalaisille Laadittu kysely kuntalaisille ja käyttäjähallintokunnille Reklamaatioiden seuranta Asiakaspalautteiden seuranta Tyytyväisyyskysely toimitilojen pääkäyttäjiltä suunnittelusta sekä lopputuloksesta. Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö Mittari: Hyväksytyn koulutussuunnitelman toteutuminen Kehityskeskustelut ja osaamiskartoitus Avoimuuden ja sisäisen viestinnän kehittäminen Henkilöstön eläköitymisen huomioiminen Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Mittari: Kuntatekniikan toiminnan kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteet Opaskarttapohjaisen palautejärjestelmän hyödyntäminen Palautteiden seuranta ja toiminnan kehittäminen Katu- ja viheraluerekisterin käyttö; luotettavat tunnusluvut ja ajantasaistieto Arkistoinnin kehittäminen (AMS) Talonrakennuksen tilojen suunnitteluohjeisto Mittari: Laaditaan ohjeita tyypillisten, usein toistuvien tilojen suunnittelusta. Esimerkkeinä siivous-, wc-, pesutilojen mitoitus, materiaalit, varusteet, kalusteet Riskit toimialan ja tulosalueiden tavoitteiden saavuttamisessa Toimialalla on merkittävät investoinnit vuosien aikana, jotka vaativat koko henkilöstön aktiivista osallistumista, jotta investointihankkeet saadaan toteutettua suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Toiminnan ja palveluiden tavoitteiden toteuttaminen perustehtävien ja mittavien investointihankkeiden ohessa vaatii henkilökunnalta vahvaa sitoutumista. Teknisten palvelujen henkilöstömäärä on vähäinen, kun huomioidaan, että toimialan suoritteet, budjetti ja hoidettavat tehtävät kasvavat väkiluvun kasvun suhteessa. Jatkuvasti uusiutuva lainsäädäntö kiristää vaatimustasoa. SOTE palveluiden uudelleen järjestäminen ja tarvittavien palvelujen tuottaminen

75 Mäntsälän kunta 74 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE vaativat toimialalta resursseja. Toimialalle on tullut uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka vaativat uudenlaista osaamista ja panostamista. Toimialalla on tehty lähivuosien aikana merkittäviä kehittämishankkeita sekä organisaatiomuutoksia, jotka tehostavat toimialan toimintaa ja parantavat palvelujen laatua, mutta nämä vaativat merkittäviä ponnistuksia ja voimavaroja erityisesti lähiesimiestyössä sekä muutosjohtamisessa. Mäntsälän kunnan investoinnit ovat liian suuret ja niihin tulisikin etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja yhteistyössä eri hallintokuntien ja kunnan johdon kanssa. Toimialan pitkäntähtäimen suunnittelu on päivitetty, ja suunnitelma toimii investointisuunnitelman pohjana tuleville vuosille. Kehittämissuunnitelmia laadittaessa on tehty hyvää yhteistyötä eri toimialojen ja maankäytön suunnittelun kanssa. Työn fyysinen kuormittavuus lisää tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien riskiä, joka on teknisten palveluiden suurin pitkien sairauspoissaolojen syy. Huomioitava tekijä on myös henkilöstön keski-ikä, joka teknisissä palveluissa on 50,5 vuotta. Riskienhallinnassa on kuitenkin nostettu esille sairauspoissaolot, ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen ja henkilöstöriskit. Teknisissä ollaan aloittamassa liikuntahanketta ja omaa vastuuta työkyvyn ylläpitämisessä korostetaan. Työterveyshuollon kanssa on sovittu laajemmista ikä-, määräaikais- ja työhöntulotarkastuksista, joihin liittyvät uutena kuntotestit. Myös työergonomiaohjausta on lisätty. Ohjausta esimiehille sairauspoissaolojen seurantaan ja puuttumiseen on tehostettu. Terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden ja toimivien työn rakenteiden merkitystä sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi pyritään huomioimaan entistä tehokkaammin. Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Yksityistieavustukset - euroa kilometriä Tiekunnat, kpl Avustusmäärä, /km Hallinto- ja talous- sekä suunnittelupalvelut Menot (ulkoinen), josta henkilöstömenot Henkilöt, kpl 8,5 9,5 9,5 10,0 9,0 Toimitilapalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 TOIMITILAPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Korko TILIKAUDEN TULOS Suunnitelmapoistot Vyörytystuotot Vyörytysmenot

76 75 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kiinteistönhoitopalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Kiinteistöhoitopalvelut-tulosyksikkö TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Korko TILIKAUDEN TULOS Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TULOS Kunnossapitopalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Kunnossapitopalvelut-tulosyksikkö TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot 0 Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Toimitilapalvelu tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Huolehtii kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta. Tulosalueen perustehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja vuokrata kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja monikäyttöisiä. Tulosalue jakautuu kiinteistönhoitopalveluiden ja kunnossapitopalveluiden tulosyksiköihin.

77 Mäntsälän kunta 76 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Ehnroosin koulun valmistumisen ajankohta vaikuttaa väistötilojen vuokriin. Nyt vuokrasopimukset on tehty Parmaco Oy:n kanssa asti ja Cramo Oy:n kanssa Vuokramenot ovat budjetoitu kuitenkin 07/2018 asti. Uuden koulun osalta vuodelle 2019 on budjetoitu ylläpitomenoja noin Cramon väistötiloja on vaihdettu parempikuntoisiin heinäkuussa. Alun perin nämä Cramon väistötilat hankittiin Ehnroosille vain ajalle Väistötilat eivät ole olleet kuntonsa puolesta hyviä eivätkä energiataloudellisesti järkeviä, lisäksi viime aikoina tiloissa on alkanut esiintyä myös sisäilmaongelmia. Näiden sisäilmaongelmien takia vaihdettiin parakki B ryhmä jo keväällä Cramon toimesta. C ja D parakit vaihdettiin uudempiin ja koulu sai alkaen käyttöönsä uudemmat ja paremman kuntoiset rakennukset. Uusien rakennusten vaikutus vuokrakustannuksiin on , toisaalta saavutamme säästöjä energiakustannuksissa, kun lämmityskustannukset pienenevät uusien tilojen myötä. Sälinkään uuden koulun ja päiväkodin odotetaan valmistuvan Valmistumisen myötä saamme lisätiloja sivistyspalvelujen käyttöön, mutta vastaavasti toimitilapalvelujen menot kasvavat. Lisäksi vanhan koulun purkamiseen on varattu määrärahoja Sälinkään nykyisen koulun purkukustannuksia on laitettu käyttötalouteen kunnossapitopalveluihin vuodelle 2018 yhteensä ja alueen tasaukseen ja maisemointiin Sälinkään koululle on hankittu lisätilaksi Temporent Oy:ltä väistötiloja 1.8. alkaen, vuokrasopimus voimassa saakka. Vuositasolla väistötilojen kiinteistön kustannuksia on budjetoitu Riihenmäen koulun laajennus ja Hyökännummen koulun laajennus sekä päiväkodin rakentaminen nykyisiin koulun tiloihin ovat kunnan elinkaarihankkeita, joista on tehty 20 vuoden elinkaarisopimus NCC Oy:n kanssa. Riihenmäen koulun laajennus on budjetoitu valmistuvan Lisätilat ja niistä perittävät maksut lisäävät toimitilapalvelujen kustannuksia vuonna 2017 n , vuonna 2018 noin ja vuonna 2019 noin pelkästään elinkaarimaksuina, lisäksi muut kustannukset (energia, jäte, vesi, vakuutus, vartiointi yms.) kasvattavat menoja noin / vuosi. Hyökännummen nykyisen koulun laajennus ja päiväkodin rakentaminen nykyisiin koulutiloihin on tarkoitus valmistua Tämä näkyy suunnittelukaudella vuosilla 2018 ja 2019, jolloin tilojen laajentuminen lisää toimitilapalvelujen käyttötalous menoja. Elinkaarimaksuja on budjetoitu vuodelle 2018 yhteensä ja 2019 yhteensä , lisäksi muut kustannukset (energia, jäte, vesi, vakuutus, vartiointi yms.) kasvattavat menoja noin / vuosi. Päiväkoti Amandan laajennus valmistuu , tämä tuo käyttötalouteen kiinteistöjen kustannuksia lisää noin / vuosi. Kotokartanon käyttöaste syksyllä tippuu 48,57 %, kun kuntoutusyksikkö siirtyy terveyskeskukseen kotihoitopalvelun tiloihin. Kotihoitopalvelu siirtyy elokuun lopussa vuokrattaviin tiloihin Carrier-kiinteistöön. Tästä tulee lisäkustannuksia vuokrien osalta. Lisäksi kunnan oma tehostettu palveluasuminen loppuu syksyllä Kotokartanossa. Kiinteistöön jää terveyskeskuksen hoivaosasto, jonka osalta jatkoratkaisu tehdään erikseen riippuen siitä, mikä ratkaisu kunnassa tehdään tehostetun palveluasumisen lisätarpeen suhteen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Riihenmäen koulun laajennus valmistuu Toimitilapalveluiden tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus

78 77 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Uuden tekniikan hyödyntäminen koulujen sekä päiväkotien kiinteistönhuoltotekniikassa ja kiinteistönhuollossa Mittari: Energiansäästötoimenpiteet Eri lämmitystaparatkaisujen hyödyntäminen Energiakulutuksen alentuminen > energiakatselmusten toimenpiteiden vienti käytäntöön Energiakatselmukset on teetetty vuosina 2015 ja kaikissa niissä kiinteistöissä, joihin on ollut mahdollista saada ELY-keskuksen myöntämä energiatuki (50 %). Kuntoarvioita teetätetään vuosittain tarpeen mukaan noin 5 kiinteistön osalta. Kiinteistöjen hoidon ja huollon toiminnallinen kehittäminen Mittari: Alueelliset huoltopiirit Kiinteistöhoitajien ja sijaisten nimeäminen sekä mitoitus Työajan säästö (vähemmän siirtymisiä) ja sijaisuuksien parantuminen Toimitilojen sopimusten läpikäynti ja ajantasaistaminen Aikataulutetun pitkäntähtäimen suunnitelman tekoa jatketaan kiinteistöjen kunnossapito- ja sisäilmakorjauksista Tampuuri kiinteistönhallintajärjestelmään Käyttäjäpalaverit, tiedottaminen Strateginen päätös kehitettävistä ja luovuttavista kiinteistöistä ja huoneistoista Mittari: Kiinteistönhoidon tehostuminen Kiinteistönhoitopalvelujen turhien kulujen pieneneminen Ekotukitoiminnan lisääminen kunnan kiinteistöissä Mittari: Kiinteistöjä on tällä hetkellä ekotukitoiminnassa mukana yhteensä 19 kpl:tta (Kunnantalo, Amandan päiväkoti, Ehnroosin koulu, Lukio, Nummisten koulu / päiväkoti, Saviahon päiväkoti / ryhmis Pikku-Hukka, Sälinkään koulu, Sääksjärven koulu, Kotokartano, Terveyskeskus, Kaunismäen päiväkoti, Hyökännummen päiväkoti, Myllytontun päiväkoti, Monitoimitalo, Saaren koulu / päiväkoti, Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy, Keskuskeittiö, Taikametsän päiväkoti). Ekotukihenkilöitä on nimetty 28 kyseisiin kiinteistöihin. He toimivat näiden kiinteistöjen ekotukitoiminnan edelläkävijöinä. He neuvovat ja opastavat käyttäjiä ekotekoihin, jolloin kunta hyötyy mm. energian-säästöissä ja jätemaksuissa. Ekotukihenkilöiden ja kiinteistöjen määrän lisääminen Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Toimitilat, neliöt (m2) Toimitilat, tilavuus (m3) Kiinteistönhoitopalvelut Ulkoiset menot, / m / m Kunnossapitopalvelut Ulkoiset menot, / m / m Kiinteistöjen kirjanpitoarvo

79 Mäntsälän kunta 78 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Ruoka- ja siivouspalvelut Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 RUOKA-JA SIIVOUSPALVELUT 1 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Ruokapalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Ruokapalvelut - tulosyksikkö 1 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS

80 79 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Siivouspalvelut tulosyksikkö / Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 Siivouspalvelut - tulosyksikkö TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Yksikön palveluajatus on tuottaa ja kehittää kunnan ruoka- ja siivouspalveluja. Tarkoitus on, että molempien yksiköiden henkilökuntaa voidaan joustavasti käyttää erilaisissa lomituksissa, niin ruoka- kuin siivouspalvelujen toiminnallisissa yksiköissä. Ruokapalvelujen tehtävänä on tuottaa monipuolista, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, erityisruokavaliot ja ravitsemus-suositukset huomioiden. Siivouspalvelujen tehtävänä on tuottaa puhtaat, viihtyisät, terveelliset ja hygieeniset tilat. Tuottaa ruoka- ja siivouspalveluja sekä suunnitella ja kehittää tulosalueen toimintaa. Tulosalue jakaantuu ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden tulosyksiköihin. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella V 2017: Riihenmäen uuden koulun valmistuminen. Siihen liittyvät rekrytoinnit sekä uuden keittiön ja ruokasalin käyttöönotto. Edellisen lisäksi terveyskeskuksen keittiötoiminnan muutos, koska Kotokartanosta on poistunut kaksi osastoa. Terveyskeskuksen keittiöstä kahden henkilön siirto avoinna oleviin muihin ruokapalveluyksiköihin, jonka johdosta sekä toimenkuvia, että työaikoja joudutaan muuttamaan. Siivouspalvelut Riihenmäen koulun osalta siirtyvät kokonaan elinkaarihankkeen sopimukseen. V 2018: Hyökännummen uuden keittiön toiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvät hankinnat. Arolan koulun, Ohkolan koulun sekä Saviahon päiväkodin keittiötoiminnan muuttaminen palvelukeittiöiksi siten, että ruoan toimittaminen aloitetaan elokuussa Hyökännummen koulun uudesta keittiöstä. Edelliseen muutokseen liittyvät organisoinnit. Siivouspalvelut Hyökännummen koulun ja päiväkodin osalta siirtyvät elinkaarihankkeen sopimukseen. Sälinkään uuden koulun/- päiväkodin keittiötoiminnan käynnistäminen sekä siihen liittyvät henkilö- ym:t järjestelyt. Sälinkään uuden koulun siivouksen käynnistäminen. Amandan päiväkodin uuden keittiön toiminnan käynnistäminen sekä siihen liittyvät rekrytoinnit ja järjestelyt. V 2019: Mahdollisen uuden päiväkodin keittiötoiminnan käynnistäminen sekä rekrytoinnit. Ehnroosin uuden koulun keittiötoiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvät järjestelyt. Ehnroosin uuden koulun siivouspalveluiden käynnistäminen yhteistyössä siivouspalveluntuottajan kanssa. Elintarvikesopimusasioiden käsittely. Nykyinen sopimus on voimassa

81 Mäntsälän kunta 80 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Keskuskeittiön, Hyökännummen koulun, Pornaisten Aurinkomäen keittiön sekä kunnantalon ruokapalvelujen kilpailutus. Siivouspalveluiden kilpailutus yhdessä ruokapalveluiden kanssa. Nykyinen sopimus on voimassa saakka. Terveyskeskuksen keittiötoiminnan uudelleen organisointi. Ruoka- ja siivouspalveluiden tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Mittari: Jamix-ruokatuotantojärjestelmän laajentaminen kaikkiin ruokapalveluyksiköihin Terveyskeskuksen keittiötoiminnan uudelleen organisointi Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen Mittari: Keskimääräinen suoritehinta Siivouskohteiden määrittelyt Asiakaspalautteiden seuranta Ruoka- ja siivouspalveluiden palvelusopimuksen kilpailutus Mittari: Kilpailutuksen toteutuminen ja toiminnan aloitus Hyväksytyt palvelusopimukset Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Ruokapalvelut Henkilöstö, lkm 43,5 44,0 44,0 43,5 43,5 Keittiöt (Mäntsälä+Pornainen) keskuskeittiö terveyskeskuksen keittiö päiväkotien valmistavat keittiöt päiväkotien jakelukeittiöt päiväkotiviipaleet (ei keittiöitä) koulujen jakelukeittiöt koulujen valmistavat keittiöt Lisäksi - Mäntsälän palvelukotiyhdistys Suoritteet / Mäntsälä terveyskeskkus päiväkodit koulut Suoritteet / Pornainen vanhainkoti ja vanh. yksiköt muut yksiköt Suoritteet yhteensä Keskimääräiset - toimintakulut (ulk.+sis.), toimintakulut / suorite, 3,38 3,56 3,56 3,48 3,43 - suoritteet / keittiö, kpl suoritteet / henkilöstö, kpl Suoritehinnat - terveyskeskkus 5,29 4,75 4,75 5,94 5,93 - päiväkodit 3,35 3,51 3,51 3,11 3,10 - koulut 3,16 3,24 3,24 3,20 3,11

82 81 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Siivouspalvelut Siivottava pinta-ala, neliöt / m2 / vuosi 22,60 27,20 27,20 28,06 28,06 / m2 / kk 1,88 2,27 2,27 2,34 2,34 Kuntatekniikka Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA TAmuutokset Muutettu TA Ltk Kj Ts 2018 Ts 2019 KUNTATEKNIIKKA 1 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot TILIKAUDEN TULOS Tulosalueen palveluajatus Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden. Suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti painottaen turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Huolehtia kunnan yleisistä alueista vuorovaikutteisesti asukkaiden ja yhteisöjen kanssa päämääränä infrastruktuurin toimivuus. Tulosalueen tehtäviä ovat: - kadunpitäjän lain mukaiset tehtävät - katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen sekä katualueelle sijoitettavien johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteensovittaminen - varikko-, korjaamo- ja varastopalvelut - jätehuollon järjestäminen - maan- ja lumenkaatopaikkojen ylläpito ja hoito - liikenneväylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapitotyöt - metsien hoito - romuajoneuvolain mukaiset tehtävät Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Hulevesijärjestelmän runkolinjojen siirtyminen kuntatekniikan vastuulle ja yleensäkin hulevesien poisjohtamisesta aiheutuvat kunnossapidon ja rakentamisen vastuiden lisääntyminen. Ympäristön laadun parantaminen kunnossapitoa lisäämällä visuaaliselta näkökannalta ja rakentamisen laadun lisääminen kestävillä materiaaleilla. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Hulevesirunkojärjestelmän siirtymisen mukanaan tuomat kunnossapito- ja talousvastuut.

83 Mäntsälän kunta 82 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Kuntatekniikan tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palveluiden kehittäminen ja tuotanto uusilla toimintatavoilla Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut Taloudellisen ajattelun ja kustannustietoisuuden lisääminen Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Katujen kuntokartoituksen loppuraportin pohjalta laaditun katujen kunnostussuunnitelman toteuttaminen Mittari: Katujen saneerausvelan pieneneminen Huonojen pintojen määrän pieneneminen Hulevesiohjelman toteuttaminen ja uuden vesihuoltolain mukaisesti hulevesiverkon siirtäminen Mäntsälän kunnan vastuulle Mittari: Hulevesiviemäriverkon toimivuus Asuinalueiden viihtyisyyden edistäminen; viihtyisä ja vireä ympäristö Mittari: Mäntsälän joen kunnostaminen Vahvistetut kunnostussuunnitelmat ja kunnostustöiden käynnistäminen Investointisuunnitelman toteuttaminen Turvallinen ja toimiva kävely- ja pyöräilyverkosto Mittari: Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelman mukaisesti kevyen liikenteen väylien toteuttaminen Uudet turvalliset kevyen liikenteen väylä -yhteydet investointisuunnitelman mukaisesti

84 83 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot TP 2015 TA Muutettu TA Ltk Kj Kadut ja yleiset alueet Kaavatiet, km Ulkoiset menot, / km Puistot, puistometsät ja muut hoidossa olevat alueet Hehtaaria Ulkoiset menot, / ha Talousmetsät Hehtaaria Puunmyynti, eurot Puunmyynti (m3) Liikuntapaikat Asukkaat Ulkoiset menot, / asukas Valaistus - liikenne ja tievalot, KWh kuntoradat ja kentät, KWh kadut ja alueet, KWh Kadut ja väylät Kadut, km 20,2 21,7 21,7 22,0 22,0 Kokoojakadut, km 33,0 34,1 34,1 37,1 37,1 Asuntokadut, km 34,4 33,4 33,4 33,9 33,9 Kevyen liikenteen väylät, km 38,2 37,8 37,8 38,3 38,3 Väylien korjausvelka, Katuvalaistus, lkm Jätteet Mäntsälän jätteet, tonnia Vaarallinen jäte / kiinteäpiste, tonnia Vaarallinen jäte / keräysauto, tonnia

85 Mäntsälän kunta 84 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Tuloslaskelmaosa Ulkoinen TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP 2015 TaM Toteutuma Tot.% TpE TA 2017 TA 2017 TA 2017 TA 2018 TS 2019 ( ) 01-08/ Osav 2/ raami Ltk Kj Toimintatuotot muutos % -3,9 5,7 4,0 0,0-0,2-0,3 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön 58 6 Toimintakulut muutos % 0,0 2,2 2,3 0,8 2,8 0,9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate muutos % 1,2 1,3 1,9 1,0 3,7 1,3 1,8 1,8 Verotulot muutos % 6,2 1,0 1,0 1,0-0,9-0,9 1,8 3,0 Valtionosuudet muutos % 6,2 10,1 10,1-2,3-1,8-0,7-1,2-1,8 Verorahoitus yhteensä muutos % 6,2 3,3 3,3 0,1-1,2-0,9 1,0 1,7 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot muilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut: Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut, -% -22,4-23,2-20,9-22,8-22,5-22,9 Vuosikate/Poistot % 156,7 167,5 207,8 166,1 135,5 86,1 127,9 106,5 99,2 Vuosikate, / asukas Toimintakate /asukas muutos -% 0,9 0,5 1,1 0,1 2,7 0,4 0,8 0,8 Verotulot /asukas muutos -% 1,9 0,2 0,2 0,0-1,9-1,9 0,8 2,0 vrt TP 2014 vrt Tp 2015 vrt TP 2015 vrt Ks vrt Tam vrt Tam

86 85 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Investointiosa Raami Lautakunta Kj ehdotus Investoinnit Kustannus- TaM Tpe Ta2017 Ta2017 Ta2017 Ts2018 Ts2019 Ts2020 Ts2021 Ts2022 Ts2023 arvio ja raami Ltk Kj-ehdotus Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) muutokset Osav 2/ Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Maa-alueiden hankinta M enot Tulot Kiinteä omaisuus yhteensä N Netto Irtain omaisuus Kuuma-digihanke N M enot Irtain omaisuus yhteensä N M enot Aineeton käyttöomaisuus Osakkeiden hankinta M enot Tulot Aineeton käyttöomaisuus yhteensä N Netto Kunnanhallitus yhteensä M enot Perusturvalautakunta Irtain omaisuus Perusturvan ICT-investoinnit Tulot N Netto Perusturvan ICT-investoinnit N M enot Tilojen kalustaminen Perusturvan yksiköiden tilojen ensikertainen kalustaminen N M enot Perusturvalautakunta yhteensä M enot Sivistyslautakunta Irtain omaisuus Tulot N Netto Tilojen kalustaminen Sivistyspalv. yks. tilojen ensikert. kalustaminen yhteensä N M enot Sivistyspalv. yks. tilojen lisäkalustaminen yhteensä N M enot Muut hankinnat ICT-investoinnit yhteensä N M enot Sivistyslautakunta yhteensä M enot Tulot N Netto

87 Mäntsälän kunta 86 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Investoinnit Kustannus- TaM Tpe Ta2017 Ta2017 Ta2017 Ts2018 Ts2019 Ts2020 Ts2021 Ts2022 Ts2022 arvio ja raami Ltk Kj-ehdotus Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) muutokset Tekninen lautakunta Talonrakennus Koulurakennus Ehnroosin *) koulu (sis. liikuntatiloja) N M enot Kotokartanon alueen palvelutalo kustann.arv. 40 paikkainen + kuntoutus (=Kotokartanon korvaavat tilat); Selvitetään erikseen 40 tai 60 paikkaisen tehostetun palveluasumisyksikön + kuntoutusyksikkö vaihtoehtoiset rahoitusja toteuttamismallit (laajuus, rahoitus, oma tai vuokraus) SELVITETÄÄN VAIHTOEHTOJA N M enot Ehnroosin monitoimitilat (vaihe II) v , hankesuunnittelu 2021, tilatarve ei tiedossa N M enot Elinkaarisuunnittelu N M enot Sälinkään koulu ja päiväkoti N M enot Riihenmäen vanha koulu ( info-tv, lukitus, paloilmoitinjärjestelmän uusiminen, kulunvalvonta, turvavalojärjestelmä) N M enot Riihenmäen koulun näyttämövalaistus N M enot Päiväkotirakennus "Ehnroosin korttelin päiväkoti" (5 ryhmää) N M enot Amandan laajennus (3 ryhmää) N M enot Rakennusten (perus)korjaukset/ sisäilmakorjaukset Päiväkoti Amandan peruskorjaus N M enot Kotokartanon peruskorjaus (vaihe I) suunnittelu N M enot Kotokartanon peruskorjaus (vaihe II) N M enot Rakennusten (perus)korjaukset/ sisäilmakorjaukset N M enot Terveyskeskuksen varavoimakone + asennus (poistoaik. 20 v) ( ) N M enot Uimahalli N M enot Monitoimitalon peruskorjaus N M enot Kirjasto N M enot Varasto+konehalli (ml. puisto) N M enot Elinkaarihankkeet Riihenmäen alakoulu (uudisosa) + rak.ind. N M enot Riihenmäen alakoulu (vanhan koulun muutokset) + rak.ind. N M enot Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti (Uudisosa) + rak.ind. N M enot Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti ( vanha osa) + rak.ind. N M enot Elinkaarihankkeet yhteensä M enot Tulot N Netto Talonrakennus yhteensä M enot Tulot N Netto

88 87 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Investoinnit Kustannus- TaM Tpe Ta2017 Ta2017 Ta2017 Ts2018 Ts2019 Ts2020 Ts2021 Ts2022 Ts2022 arvio ja raami Ltk Kj-ehdotus Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) muutokset Osav 2/ Kuntatekniikka Liikenne yhteensä N Taruman alueen kadut N M enot Liikenneväylät N M enot Kevytliikenne yhteensä N M enot Alueet (mm. teollisuus ja infrarakentaminen) yhteensä Alueet ja infrarakentaminen N M enot Kapuli III a (kadut ja tasaus) kustannusarv. 5,6 milj + III b vaiheen suunnittelu, aikataulun nopeuttaminen+ Kapuli II vaiheen viimeistelyt N M enot Kapuli III b (alustava arvio) Määrärahan käyttö on sidoksissa alueen mahdollisiin myyntiin toimijalle. N M enot Puistot ja leikkipaikat yhteensä N M enot Puistot ja leikkipaikat määräraha N M enot Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelma (vaatii vesiluvan ja valtionavustuksen) N M enot Liikuntapaikat yhteensä N M enot Kuntatekniikka yhteensä M enot Tulot N Netto Kohdentamaton määräaha Määräraha jaetaan tarvittaessa eri investointikohteille tekn.ltk:n erillisellä päätöksellä N M enot M enot Tulot Kohdentamaton määräaha yhteensä N Netto irtain omaisuus / Tekninen toimiala Teknisen toimialan irtaimisto N M enot M enot Tulot Teknisen toimialan irtain omaisuus yhteensä N Netto Vesihuollon perusinvestoinnit Mäntsälän vesihuoltostrategian valmistelun pohjalta määritellään keväällä 2017 tarkemmat vesihuoltoinvestoinnit tuleville suunnitteluvuosille. Vesiosuuskuntien avustukset N M enot Vesihuolto (Henna-Levanto-Saari-Kaukalampi) N M enot M enot Vesihuollon perusinvestoinnit yhteensä Netto Tulot Tekninen lautakunta yhteensä M enot Tulot Netto KUNNAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ M enot Rahoitusosuudet investointimenoihin Tulot Käyttöomaisuuden myynnit Tulot Netto

89 Mäntsälän kunta 88 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Rahoitusosa TP 2015 KsM Tot. Tot.% TpE TA 2017 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Osav ( ) 01-08/ 2/ raami Ltk Kj Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutos Vaihto-omaisuuden muutos 2-2 Saamisten muutos Korottom. pitkä- ja lyhytaik. velk. muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / tot. hetki Rahavarat Tunnusluvut: Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % 57,6 51,8 87,2 65,2 23,1 14,9 24,9 25,1 59,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,6 42,0 65,0 45,5 20,5 13,2 22,8 21,7 43,1 Lainanhoitokate 1,6 2,5 2,5 2,1 2,0 1,2 1,9 1,7 1,7 Lainakanta (1000 ) Lainakanta / asukas ovk 1/ Ksm Ksm

90 89 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kuntakonserni

91 Mäntsälän kunta 90 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Tytäryhtiöt Nivos Oy

92 91 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

93 Mäntsälän kunta 92 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

94 93 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

95 Mäntsälän kunta 94 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän vuokra-asunnot Oy TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n koko osakekannan omistaa Mäntsälän kunta. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy rakennuttaa, omistaa ja isännöi vuokra-asuinkiinteistöjä koko elinkaaren ajan. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n palveluajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota Mäntsälän kunnassa laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Mäntsälän kunnan laatiman asunto-ohjelman mukaisesti paikkakuntalaisille, kuntaan muuttaville asukkaille ja erityisryhmille. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy omistaa 539 vuokra-asuntoa alkaen. Yhtiön keskimääräinen vuokra on 11,19 /m2/kk, josta pääomamenovuokra 7,85 /m2 ja hoitovuokra 3,34 /m2. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Asuntojen vuokraustoiminta näyttää vuodelle 2017 muilta osin hyvältä, mutta Mustamäen alueella on ollut tyhjäkäyttöä isoissa huoneistoissa. Toimenpiteet käyttöasteen parantamiseen ovat Mustamäestä vuokra-asuntojen vähentäminen ja uusien rakentaminen houkutteleville asuinalueille. Yhtiö panostaa uudistuotannossa monipuolisen asuntokannan kehittämiseen sekä käynnistää syksyllä Mustamäen alueen kehittämisen myymällä Pukkimäentie 4 asunnot osakehuoneistoina ja vuoden 2017 alussa purkamalla Mustamäentie 19 talon. Näillä toimenpiteillä Mustamäen alueelta poistuu yhtiön asuntokannasta 67 asuntoa ja jäljelle jää 195 huoneistoa. Yhtiön kulurakennetta seurataan ja pyritään saamaan säästöjä hoitokuluihin kilpailuttamalla ja panostamalla energiansäästötoimenpiteisiin. Samalla varmistetaan velkamäärän hallinta ja varaudutaan tuleviin yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin. Yhtiössä tullaan kiinnittämään huomiota konsernin sisäisen yhteistyön tiivistämiseen. Kiinteistöjen kuntoarviot päivitetään tarvittaessa. Kuntoarvioiden pohjalta tarkastellaan kiinteistökannan kehittämistä ja päivitetään pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat. Talot, joiden korjaaminen ei ole enää kannattavaa, tullaan purkamaan. Talon purkamisen ja uuden talon rakentamisen hintavertailu käydään ennen purkupäätösten tekemistä. Vanhojen asuntojen korjaukset tullaan suorittamaan korjaussuunnitelman mukaisesti. Uudistuotanto Kivistöntie 16 uudiskohde (84 asuntoa) valmistuu Ollilantie (24 asuntoa) 2018 Keskuskatu 17 (40 asuntoa) 2019 Uudiskohde (40 asuntoa) 2020 Vuoden 2017 suunniteltuja korjauksia Ilmanvaihdon nuohoukset Kuntoarvioiden päivittäminen tarvittaessa Energian säästöön liittyviä toimenpiteitä Velkamäärä tulee kasvamaan uudishankkeen rakentamisen myötä. Kivistöntie 16 kohteen lisälainantarve on 3,0 M (KH ). Lainatarve johtuu rakennesuunnittelussa olleista vakavista virheistä ja puutteista. Yhtiö on esittänyt korvausvaatimukset kolmelle hankkeessa mukana olleelle toimijalle. Yhtiö on hakenut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta aravarajoitusten vapauttamista seuraaviin kohteisiin: - Osuustie 2 G - Vuohimäentie 10-12

96 95 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Lisäksi yhtiö tulee hakemaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta aravarajoitusten vapauttamista seuraaviin kohteisiin: - Vanha Porvoontie 13 A-B - Vanha Porvoontie 13 C-D - Mustamäentie 18 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Asuntokannan kehittämisen yhteydessä huomioidaan millaisia asuntoja kysytään, esteettömyys, energiatehokkuus ja eri elämäntilanteiden mukaiset asuntotarpeet. Mittari: Energian kulutus, asuntojen remonttikustannukset, asuntojen vaihtuvuus Yhtiössä noudatetaan Helsingin seudun aiesopimusta ja Mäntsälän kunnan asunto-ohjelmaa. Mäntsälään tulee rakentaa ARA-asuntoja kokonaistuotannosta 20 % eli 38 asuntoa vuodessa. Tästä määrästä tulee olla 10 % 40-vuotisen vuokra-asuntotuotannon osuutta. Mittari: Uudistuotannon kokonaismäärä ja siitä ARA-asuntojen määrä Mäntsälän vuokra-asunnot Oy noudattaa yhtiön vahvistamaa strategiaa: Asumisen kehittäminen Julkisuuskuvan kohentaminen Asumisviihtyvyys ja asukkaiden palvelutarpeet Mustamäen asuinalueen kehittäminen Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys Taloudellisuus ja kilpailukykyisyys Investoinnit vuosille Investoinnit Kokonaiskustannusarvio Tp 2014 TP 2015 TA TOT / TpE Ta2017 Ts2018 Ts2019 Sepäntie 5 uudisrakennus (39 as.) käynnistysavustus Kivistöntie 16 uudisrakennus (84 as) käynnistysavustus Keskuskatu 17 uudisrakennus (40 as) Mustamäentie 18 linjasaneeraus Lukitusten uud.sarjoitus ja järj.muuttam Pikkumäentie 3 ja 5 lämmitysmuodon muutos + asuntoremontit Ollilantie (24 as) käynnistysavustus Uudisrakennus (40 as) Uudisrakennus (30 as) Korjaukset (tarkennetaan vuosittain) Investoinnit yhteensä Asuntojen lkm lisäys vähennys

97 Mäntsälän kunta 96 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Tp 2014 TP 2015 TA TOT. Tot % TpE Ts 2018 Ts / Liikevaihto ,3 % Henkilöstökulut yht ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % Kiint.muut hoitokulut yht ,5 % Luottotappiot ja jälkiperintätuoto Liikevoitto (-tappio) ,1 % Rahoitustuotot- ja kulut ,3 % korkotuotot korkokulut muut rahoituskulut Voitto (tappio) ennen ,3 % satunnaisia eriä Satunnaiset erät yhteensä Voitto (tappio) ennen ,3 % tilinpäätössiirtoja ja veroja Vapaaeht. varausten muutos (asuintalovaraus) Välittömät verot -11 Tilikauden voitto/ tappio ,3 % Henkilöstön lukumäärä Asukkaat Kiinteistöt lkm Asunnot lkm Asuinneliöt Kesk. neliövuokra / kk 10,97 11,57 11,90 11,83 11,19 11,64 12,10 - pääomavuokra, /m2/kk 8,06 8,44 8,69 7,85 - hoitomenovuokra, /m2/kk 2,91 3,13 3,13 3,34 Sitovat tavoitteet Asuntojen vuokrausaste 97,1 % 92,2 % 97,0 % 88,1 % 91 % 97 % 97 % 97 % Asuntojen vaihtuvuus 26,1 % 31,5 % 20,0 % 18,8 % 19 % 20 % 20 % 20 % Vuokrasaatava 1,59 % 1,30 % 1,3 % 2,7 % 2,7 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Luottotappiot 0,1 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 Tunnusluvut Hakemuksia voimassa, kpl joista vaihtohakemuksia, kpl Uusia vuokrasopimuksia / kk, kpl joista vaihtoja / kk, kpl Laina / asukas,

98 97 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Rahoituslaskelma vuosille Tp 2014 TP 2015 TA TOT. TpE Ts 2018 Ts / Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon/ poistot Muut tulot/vuokravakuuksien muutos Maksetut korot ja maksut Saadut korot Välittömät vero -11 Satunnaiset tulot(+) /menot(-) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineell. & aineett. hyöd Avustukset investointeihin Luovutustulot aineett. & aineell. hyöd Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisen lainan muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat / / Tp 2014 TP 2015 TA TOT /16 TpE Ts 2017 Ts 2018 Ts 2019 Lainakanta lainojen nostot lainojen lyhennykset Lainakanta Lainakanta ilman konsernilainaa

99 Mäntsälän kunta 98 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n palveluajatus Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tärkeimpänä tavoitteena on saada sijoittautumaan Mäntsälään uusia kansainvälisiä ja kansallisia yrityksiä. Mäntsälän Yrityskehitys Oy vastaa uusyritystoiminnasta ja yritysneuvonnasta. Kuntakonsernin sisäinen yhteistyö organisatoristen muutosten myötä tiivistyy ja tehostuu edelleen. Maaseudun kehittämisohjelman yhteistyöstä vastaa Mäntsälän alueella Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Aito yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä saadaan säännöllisillä tapaamisilla kunnan johdon, luottamusmiesten, viranhaltijoiden, kunnan työntekijöiden ja yrittäjien kanssa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimintaympäristön painopisteet suunnitelmakaudella Kunnan maankäyttöpalvelut huolehtivat, että kunnalla on riittävä tonttitarjonta yrityksille sekä riittävä asunto- ja tonttitarjonta työntekijöille. Kuntakonserni ja maankäyttöpalvelut huolehtivat että asiakkailla on kustannusvastaavat tariffikäytännöt ja tarkoituksen mukaiset rakennustapaohjeet yritystonteille. Mäntsälän Yrityskehitys Oy myy ja markkinoi kunnan yritystontteja. Yrityskehitys antaa sijoittautumispalveluita yrityksille ja edesauttaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvua. Elinkeinoelämän tyytyväisyys kunnan toimintaa kohtaan arvioidaan asiakaskyselyillä. Mäntsälän Yrityskehitys Oy tekee yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa asiakaskyselyt. Mäntsälän Yrityskehitys Oy järjestää säännöllisesti yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville info- ja koulutustilaisuuksia. Tilaisuudet järjestetään yhdessä kunnan, yrittäjä-yhdistysten ja työvoimahallinnon kanssa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n merkittävät toiminnalliset painopisteet talousarviovuonna 2017 Logistisen sijainnin hyödyntäminen ja datakeskuksesta saatavan lämmön avulla panostetaan uusiin logistiikkakeskuksiin. Vahvistetaan edelleen kansainvälisten ja kansallisten yrityksien sijoittumismahdollisuuksia Mäntsälään. Toteutuksen hoitaa Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Lisätään yhteydenpitoa kansainvälisiin yrityksiin yhteistyössä Invest In Finlandin / Finpron kanssa. Seurataan yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia. Mäntsälän Yrityskehitys Oy antaa yritysneuvontaa alkaville ja olemassa oleville yrityksille. Luodaan yhdessä Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n kanssa kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille. Kunta huolehtii riittävästä tonttitarjonnasta yrityksille sekä asunto- ja tontti-tarjonnasta työntekijöille. Kunta takaa kustannusvastaavat tariffikäytännöt ja laatii tarkoituksenmukaiset rakennustapa-ohjeet yritystonteille. Kunnan hankintojen valmistelussa huomioidaan yritysvaikutus. Yritysneuvontapalveluiden tarve tulee edelleen lisääntymään. Maaseudun kehittämisohjelman toteuttamisesta vastaa Mäntsälän alueella Silmu ry sekä Pro Agria ry, yhteistyökumppanina on Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmään kuluu Mäntsälän Yrityskehityksen lisäksi kunnan tekninen toimi, kaavoitus toimi, vuokra-asunnot, Nivos konserni sekä kunnanjohtaja. Ryhmä käsittelee uusien yritysten sijoittautumismahdollisuuksia sekä niiden parantamista.

100 99 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Panostetaan kansainvälisten ja kansallisten yrityksien sijoittumismahdollisuuksiin Mäntsälässä. Toteutuksen hoitaa Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Lisätään yhteydenpitoa kansainvälisiin yrityksiin yhteistyössä Invest In Finlandin / Finpron kanssa. Jatketaan ja tiivistetään hyvin toimivaa yhteistyötä suurten rakennusliikkeiden kanssa. Päätöksenteossa huomioidaan systemaattisesti yritysvaikutusten arviointi (työllisyysnäkökulma). Hankinnan valmistelussa huomioidaan yritysvaikutus (tarjouspyyntöprosessi). Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja laajentaminen Yritysvaikutusten arvioinnilla päätöksen-teossa pyritään erityisesti parantamaan hallinnon kykyä huomioida elinkeinoelämän tarpeet ja näkökohdat päätöksenteossa. Yritysvaikutusten arviointi lisää parhaimmillaan etukäteiskeskustelua kunnan ja yritysten kesken, poistaa tiedonpuutteesta johtuvia virheratkaisuja ja lisää kunnan vetovoimaisuutta yritysmyönteisenä sijaintipaikkakuntana. Yritysvaikutusarviointiin ei liity määrämuotoisia arviointilomakkeita, vaan arviointi esitetään vapaamuotoisena sanallisena tiivistelmänä. Lautakuntia pyydetään perustelemaan positiiviset ja negatiiviset yrittäjyysvaikutukset lyhyesti kirjallisesti. Käsittelyn helpottamiseksi on laadittu lomake arviointia varten. Yritysvaikutusten arviointi tulisi tehdä ainakin silloin, kun tunnistetaan, että päätös saattaa vaikuttaa esim. yrityksen tai yritysten kustannuksiin, investointeihin, liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen tai muuhun päivittäiseen toimintaan. Sitovat tavoitteet suunnittelukaudelle Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Mittari: kappaleet Yrityskonsultointien määrä 120 kpl/vuosi Mittari: kappaleet Tavoitteet Mittari 1 Vahvistetaan kansainvälisten ja kansallisten yrityksien sijoittumismahdollisuuksiamäntsälään. 2 Annetaan yritysneuvontaa alkaville ja olemassa oleville yrityksille. Sijoittuneet yritykset Mäntsälään, kpl. Yrityskonsultointien määrä kpl/vuosi Uudet suuret yritykset 2 kpl Keskisuuret yritykset 3 kpl. 120 kpl

101 Mäntsälän kunta 100 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n talousarvio TALOUSARVIO (alv 0%) 8.9. TP2015 TPE TA TA 2017 TS 2018 TS 2019 LIIKEVAIHTO Myyntituotot Elinkeinopalvelut kunnalle (MYK Oy:n hallituksen esitys) Kunnan talousarvioesitys Markkinointipalvelut Sähkölle Palvelutoiminnan tuotot Muut tuotot MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ Materiaalit ja palvelut Markkinointikulut Ulkopuoliset palvelut MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ POISTOT JA ARVON ALENEMISET Suunnitelman mukaiset poistot LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT KULUT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO /TAPPIO RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT YHTEENSÄ VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TULOVEROT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS LAINAT INVESTOINNIT

102 101 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Jäähalli Oy:n palveluajatus Jäähalli on vetovoimaisin hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen keskus, tarjoten edellä mainittuja palveluja eri-ikäisille kuntalaisille. Mäntsälän jäähallin olosuhteiden tulee täyttää Kansainvälisen- ja Suomen Jääkiekkoliiton sekä Suomen Taitoluisteluliiton asettamat laatukriteerit, jotta jatkossakin täällä voidaan pelata vuosittain 1-2 kansainvälistä peliä, sekä noin 250 eri sarjojen kansallista ottelua ja järjestää taitoluistelukilpailuja. Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Mäntsälän jäähallin suunnitellun laajennushankkeen toteutuminen toisi merkittävät toimintaympäristön muutokset vuodesta 2019 alkaen. Merkittävät lainsäädännöllisiä muutoksia jotka koskisi Mäntsälän jäähallia, ei ole näköpiirissä suunnitelmakauden aikana. Merkittävät toiminnalliset muutokset laajennushankkeen toteutuessa koskisivat kesäkautta 2018 pitemmän kesätauon muodossa. Mäntsälän Jäähalli Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2017 Mäntsälän jäähallin suunnitellun laajennushankkeen toteutuminen toisi merkittävät toimintaympäristön muutokset vuodesta 2019 alkaen. Merkittävät lainsäädännöllisiä muutoksia jotka koskisi Mäntsälän jäähallia, ei ole näköpiirissä suunnitelmakauden aikana. Merkittävät toiminnalliset muutokset laajennushankkeen toteutuessa koskisivat kesäkautta 2018 pitemmän kesätauon muodossa. Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella kävijäkertaa Mittari: Jäähallin kävijäkerrat vuodessa Lasten ja nuorten harrastajamäärien kasvattaminen Mittari: Jääkiekkoliiton ja Taitoluisteluliiton lisenssiluettelot mainospaikkamyynti Mittari: Mainospaikkamyynti vuodessa Vuoden tulos Mittari: Tuloslaskelma

103 Mäntsälän kunta 102 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän Jäähalli Oy:n tavoitteet vuodelle 2017 käyntikertaa Mainospaikan myynti euroina Jäähallin muu käyttö euroina Tilikauden tulos ta ta Jääajan myynti tunteina (ei sisällä kunnan käyttöä) h ta 2300 h h ta h ta ta ta ta ta ta Mäntsälän Jäähalli Oy:n tuloslaskelma TP 2015 TA TOT TOT % TP ENN TA 2017 TS 2018 TS LIIKEVAIHTO , , , , , , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut -108,89 0,00-73,13-73,13 0,00 0, ,00 Henkilöstökulut , , , , , , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , , ,84 Liiketoiminnan muut kulut , , , , , , ,00 LIIKEVOITTO / -TAPPIO , , , , , , ,16 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , , , ,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNN. ERIÄ , , , , , , ,16 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TP.SIIRT JA VEROJA , , , , , , ,16 Tuloverot , , , , ,23 0, ,03 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , , , , , , ,13

104 103 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Jäähalli Oy:n rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta TP 2015 TA TOT. TP ENN TA 2017 TS 2018 TS Vuosikate , , , , , , ,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,84 0,00 0, , , , ,00 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 0,00 0,00 0,00 0, , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , , ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Osakepääoman muutokset , , ,00 Lainakannan muutokset , , , , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0, , , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojnen vähennys , ,00 0, , , , ,00 -shekkitilin limiitin muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset ,87 0, ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos ,70 0, ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos ,17 0, ,26 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,00 Rahavarojen muutos 2 924, , , , , , ,00 Rahavarat , , , , , , ,34 Rahavarat / , , , , , , ,34

105 Mäntsälän kunta 104 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Johdanto 2. Lainat 3. Hoitomenot Yhtiön toimialana on maanvuokrasopimukseen perustuen hallita sillä sijaitsevia tai sille rakennettavia rakennuksia. Yhtiön perustamissopimus on allekirjoitettu Kiinteistö Oy Mäntsälän Toimistotalo kuuluu Mäntsälän kuntakonserniin. Osakepääoma on euroa ja osakkeita kpl. Osakkeiden omistus jakautuu seuraavasti: - Mäntsälän kunta osaketta - Uudenmaan Vammaispalvelut Oy osaketta Kiinteistö Oy Mäntsälän Toimistotalon kiinteistö on vastaanotettu Kiinteistö Oy Mäntsälän Toimistotalon kaikki tilat on vuokrattu toistaiseksi voimassa olevin vuokrasopimuksin Mäntsälän kunnalle ja Uudenmaan vammaispalvelut Oy:lle alkaen. Yhtiön pitkäaikaisten lainojen (25 vuotta) lyhennykset alkoivat v ( ). Täysimääräiset lainanlyhennykset aloitettiin v Lainan lyhennykset ovat vuosittain Lainaan tehtiin ylimääräinen euron ylimääräinen lyhennys vuonna. Lainojen hoito- ja korkokulut sisältyvät talousavioesitykseen. Yhtiön hoitomenoissa varaudutaan pieniin korotuksiin vuonna Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön talous on vakaa ja jatkuu vakaana. Yhtiön hallitus päättää loppuvuodesta 2017 mahdollisista varauksista ja vastiketasosta.

106 105 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kiinteistö Oy:n Mäntsälä Toimistotalo talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Tp 2014 Tp 2015 Ta Toteuma Tot TpE Ts 2018 Ts 2019 Tuloslaskelma % Liikevaihto Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut yht Poistot ja arvonalentumiset Kiint.muut hoitokulut yht Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 2 35 Korkokulut Muut rahoituskulut Voitto/tappio enn. sat. eriä Voitto/tappio enn. tp.siirtoja ja veroja Välittömät verot Tilikauden voitto/ tappio Tp 2014 Tp 2015 Ta Toteuma Tot TpE Ts 2018 Ts % Vastike yhteensä, /m2/kk 13,50 13,50 13,50 13,50 13,50 13,68 13,63 13,57 Neliöt Tp 2014 Tp 2015 Ta Toteuma TpE Ts 2018 Ts 2019 Rahoituslaskelma Liiketoiminta Liikevoitto OIkaisut liikevoittoon/poistot Muut oikaisut Maksetut korot ja maksut Välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Rahoitus Pitkäaik. lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat / Tp 2014 Tp 2015 Ta Toteuma TpE Ts 2017 Ts 2018 Ts 2019 Lainakanta Lainakanta Lyhennykset Lainakanta /

107 Mäntsälän kunta 106 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Mäntsälän kuntakonsernin investoinnit vuosina yhteensä 131,3 milj. euroa. TP 2015 TaM Tot / TpE Kuntakonsernin investoinnit TS 2017 raami ltk kje Ts 2018 Ts 2019 Mäntälän kunta Nivos Oy konserni Mäntsälän Vuokraasunnot Oy Mäntsälä Jäähalli Oy Yrityskehitys Oy Asukasmäärä Investoinnit / asukas TP 2015 TaM Tot / TpE Kuntakonsernin lainakanta raami ltk kje Ts 2018 Ts 2019 Mäntälän kunta Nivos Oy konserni Mäntsälän Vuokraasunnot Oy Mäntsälä Jäähalli Oy Kiint.Oy Mäntsälän Toimistotalo 51 % HUS Eteva Keuda Asukasmäärä Lainat / asukas Muutos% 13,5 % 14,4 % 10,8 % 15,5 % 19,4 % 20,1 % 14,1 % 20,4 % 5,0 % Lainakannan muutos

108 107 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kuntakonsernin lainakanta , /asukas Koko maa Uusimaa TpE TA 2017 KjE TS 2018 TS 2019 Mäntsälä

109 Mäntsälän kunta 108 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Tulosalue Tulosalue on luottamustoimielimen vastuulla oleva alue käyttötalousosassa. Talousarviossa on tulosalueelle määritelty toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha tai tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva investointi Hankeryhmä Hankeryhmä muodostuu hankkeista. Tavoite Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti antama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite, joka johdetaan kunnan toiminta-ajatuksesta ja strategisista tavoitteista. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tulosarvioista sekä näiden erotuksesta eli toimintakatteesta. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida, eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toiminnan kuvaus Toiminnan kuvaus kertoo miten toimielin toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta. Tulosalueen toiminnan kuvaus johdetaan toimielimen palveluajatuksesta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen toiminta-ajatusta toteutetaan suunnitelmakaudella asetettujen tavoitteiden ja annettujen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielinten jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat ja esittelijät. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulos-alueiden ja tulosyksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden jaon tulosyksiköihin tai kohteisiin sisältämä asiakirja. Käyttösuunnitelma on myös viranhaltijan hyväksymä edellä mainittuun toimielimen käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosyksiköiden tai kohteiden osatavoitteiden, osamäärärahojen ja osatuloarvioiden jaon pienempiin osiin (yksiköihin) sisältävä asiakirja. Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltija-organisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on o oma tehtäväalue o todennettavissa olevat tavoitteet

110 109 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma o osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat määrärahat ja osatuloarviot, josta toimielin vastaa Käyttösuunnitelman käsitteet Tavoiteosa Tavoiteosassa valtuusto hyväksyy kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan, toiminta-strategian sekä taloussuunnitelman perusteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimen tulosalueille eli varsinaiselle toiminalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelmapoistoihin. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun aikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttö-omaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvitaan pääomarahoitusta sekä miten rahoitustarve katetaan Talousarvion sitovuusmääräykset Valtuuston toimielimen tulosalueille hyväksymiä tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen ja tulojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Käyttötalousosassa valtuuston eri tulosalueille hyväksymät nettomäärärahat eli toimintakate on sitova ja sitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Poikkeuksena on toimitilapalvelujen tulosalue, jossa sitovuustasona on tilikauden tulos. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Tuloslaskelmaosan sitova tasot ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (netto). Suunnitelmapoistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovat tasot ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset. Investointiosassa kunnanvaltuuston toimielinten hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Hankekohtaisista investoinneista vaaditaan hyväksytty tarveselvitys (pvm ja ) ennen hankkeen ottamista taloussuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on laadittava ennen toteutusvuoden talousarvion käsittelyä. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euro-raja on kirjanpitolain mukaan Tätä pienemmät hankinnat tulee lähtökohtaisesti hankkia käyttötalouden määrärahoilla.

111 Mäntsälän kunta 110 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet Käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa sen eri toimielinten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Kunnanhallituksen tai johtokunnan määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista, on toimielimen tehtävä asianmukainen muutos käyttö-suunnitelmaan Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahamenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan. Toimialojen on huolehdittava siitä, että kunnan talouspalveluilla on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata talousarviotavoitteiden, käyttösuunnitelmien ja investointien toteutumista tai toteutumaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Kunnanhallitus ja kunnan johtoryhmä seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa ja koko vuodelta tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden käytöstä sekä tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta voi antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta osavuosikatsauksesta. Kunnanhallituksella on oikeus antaa vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä ja tarvittaessa toimialoille talouden seurantaan liittyviä tarkempia ja yksityiskohtaisempia toimintaohjeita Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna 2017: o ottaa pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäys euromäärään asti o pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään 1 vuosi o päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua, lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia Kunnankamreerilla on oikeus vuonna 2017: o ottaa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja, joiden yhtäaikaisesta enimmäismäärästä päättää kunnanhallitus Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna 2017 myöntää päätöksellään antolainaa enintään talousarviovuoden rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys euromäärään asti tuleville vuosille. Antolainaa voidaan myöntää kunnan kokonaan omistamille osake-, asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöille.

112 111 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Lisämäärärahat ja siirrot Vuoteen 2017 kohdistuvat ehdotukset toiminnallisten tavoitteiden muutoksista, lisämäärärahoista tai määrärahasiirroista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kunkin talousarviovuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tällöin on huomioita myös lisämäärärahojen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuodelle 2017 annetaan: o kunnanjohtajalle oikeus päättää määrärahasiirroista koskien harkinnanvaraisia henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia palkantarkistuksia, joiden kate on yleishallinnossa. o henkilöstöjohtajalle on oikeus tehdä yleishallinnon tulosalueelle budjetoitujen työllistämistukimäärärahojen siirrot eri tulosalueille käytön mukaisesti Laskujen hyväksyminen ja maksatus Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ohjeen määräyksiä kohta 8. Kirjanpito ja maksuliikenne Muu ohjeistus Kunnanhallituksella on oikeus antaa tilikaudella tarvittavia lisäohjeita talousarvion täytäntöönpanoon. 11. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat esittävät vuosittain, voidaanko asianomaisen tulos- tai tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvonnan järjestämisvastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi määritellään seuraavat johtavat viranhaltijat: Toimielin / Tulosalue Tilivelvollinen Käyttötalousosa kunnanjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta 1851 Kunnanhallitus kokonaisuutena Yleishallinto hallintojohtaja Elinkeinotoimi kunnanjohtaja Pelastus kunnanjohtaja Maaseututoimi maaseutupäällikkö Käyttöomaisuuden myyntivoitot kunnanjohtaja kaavoitusjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta Maankäyttölautakunta kokonaisuutena Maankäyttöpalvelut kaavoitusjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi - perusturvajohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta 1853 Perusturvalautakunta kokonaisuutena Perusturvan johto ja hallinto perusturvajohtaja Lasten, nuorten ja perheiden palvelut perusturvajohtaja Varhaiskasvatus perusturvajohtaja Hoito- j ahoivapalvelut perusturvajohtaja Perusterveydenhuolto perusturvajohtaja Erikoissairaanhoito perusturvajohtaja

113 Mäntsälän kunta 112 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Sivistyslautakunta sivistysjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena Kehittämis- ja hallintopalvelut sivistysjohtaja Perusopetus sivistysjohtaja Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta sivistysjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja tekninen johtaja toimielimen alaisesta toiminnasta 1855 Tekninen lautakunta kokonaisuutena Hallinto tekninen johtaja Toimitilapalvelut tekninen johtaja Ruoka- ja siivouspalvelut tekninen johtaja Kuntatekniikka tekninen johtaja Investointiosa Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus kunnanjohtaja Irtain omaisuus kunnankamreeri Aineeton omaisuus kunnanjohtaja Maankäyttölautakunta Irtain omaisuus kaavoitusjohtaja Perusturvalautakunta Irtain omaisuus perusturvajohtaja Sivistyslautakunta Irtain omaisuus sivistysjohtaja Tekninen lautakunta Talonrakennus tekninen johtaja Liikenneväylät tekninen johtaja Puistot ja yleiset alueet tekninen johtaja Liikuntapaikat tekninen johtaja Hankeryhmät tekninen johtaja Irtain omaisuus tekninen johtaja Siirtovesijohdot ja viemärit tekninen johtaja Rahoitusosa ---- Rahoitusosa kunnankamreeri

114 113 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista sitovuus TA 2017 TA 2017 N Ltk Kj KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinto N Käyttöomaisuuden myynnit N Elinkeinotoimi N Pelastus N Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi N Maaseututoimi N Maankäyttölautakunta Maankäyttöpalvelut N Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto N Lasten,nuorten ja perheiden palvelut N Varhaiskasvatuspalvelut N Hoito-ja hoivapalvelut N Perusterveydenhuoltopalvelut N Erikoissairaanhoito N Sivistyspalvelut Kehittämis-ja hallintopalvelut N Perusopetus N Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta N Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut N Tekniset palvelut Keskitetyt palvelut N Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut (= tilikauden tulos) N Ruoka-ja siivouspalvelut N Kuntatekniikka N Toimintakate yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Rahoitus, netto N Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Tuloslaskelmaosa yhteensä

115 Mäntsälän kunta 114 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE sitovuus TA 2017 TA 2017 N Ltk Kj INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Yleishallinto - kiinteä omaisuus N aineeton käyttöomaisuus N Perusturvapalvelut - irtain omaisuus N Sivistyspalvelut - irtain omaisuus N Tekniset palvelut Talonrakennus - Ehnroosin koulu N Ehnroosin vanhojen rakennusten purku - meno N - Ehnroosin vanhojen rakennusten purku - tulo N - Sälinkään koulu ja päiväkoti N Riihenmäen vanha koulu(info-tv,lukitus, paloilm.järj. ym.) N Riihenmäen koulun näyttämövalaistus N Ehroosin korttelin päiväkoti(5 ryhmää) N Amandan laajennus N Kotokartanon peruskorjaus (vaihe I) N Rakennusten (perus)korjaukset/sisäilmakorjaukset N Monitoimitalon peruskorjaus N Elinkaarihankkeet: - Riihenmäen alakoulu (uudisosa) N Riihenmäen alakoulu (vanhan koulun muutokset) N Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti (uudisosa) N Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti (vanha osa) N Liikenne - Taruman alueen kadut N liikenneväylät N Kevytliikenne N Alueet/mm. teollisuus ja infrarakentaminen - Kapuli III b N muut alueet ja infrarakentaminen N Puistot ja leikkipaikat N Liikuntapaikat N Kohdentamaton määräraha - kohdentamaton määräraha N Teknisen toimialan irtain omaisuus N Investoinnit yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitusosa yhteensä SITOVAT MÄÄRÄRAHAT / TULOARVIO YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

116 115 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Liitteet Liite 1. Valtionosuudet 2017 A. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus euroa Asukasluku Sos.ja terveystoimi, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennallinen peruste Kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas , Laskennallisten kustannusten ja omarahoitusosuuden erotus Lisäosat euroa Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset, netto Järjestelmämuutoksen tasaus 0 Valtionosuuden verotulotäydennys Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä B. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 2017 Lukio Esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaiset lisät Muu opetus- ja kultuuritoimi: Aamu- ja iltapäivätoiminta Kansalaisopisto Liikunta Nuorisotyö Opetus- ja kulttuuritoimen omarahoitusosuus, euroa/asukas Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus yhteensä A+B. Valtionosuudet yhteensä (Talousarvioon budjetoitu)

117 Mäntsälän kunta 116 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE Liite 2. Talousarvion 2017 sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely

118 117 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

119 Mäntsälän kunta 118 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

120 119 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

121 Mäntsälän kunta 120 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

122 121 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

123 Mäntsälän kunta 122 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

124 123 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

125 Mäntsälän kunta 124 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma KjE

126 125 Mäntsälän kunta KjE Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2019 Kunnanhallitus 14.11.2016 271 Kunnanvaltuusto 28.11.2016 119 1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia...

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus KJ esitys Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KJ ehdotus Mäntsälän kunta 1 Talousarvio 2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys

Vuoden 2018 talousarvioesitys Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Kuntatalousohjelma 2017 2020 Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva keväällä 2016 2. Toimintaympäristön muutostekijät 3. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018 2020 Kunnanvaltuusto 11.12.2017 139 1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2020 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat...

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Valtion talousarvio 2018

Valtion talousarvio 2018 Valtion talousarvio 2018 28.9.2017 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Vuoden 2018 talousarvioehdotus on elvyttävä Budjettitalouden menot 55,7 mrd.»

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Vuoden 2018 talousarvioehdotus on elvyttävä BKT:n volyymi kasvaa 2,4 % Budjettitalouden

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen Liite Dnro 725/03/2017 Hallintovaliokunta 28.9.2017 Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu Reijo Vuorento Annukka Mäkinen Tuore kuntatalousohjelma sisältää useita kunnille

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Kriisikuntakriteeristö uudistuu Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken Tilinpäätösennuste Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken Asukasluvun kehitys 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja näkymät Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, lokakuu 2015

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, lokakuu 2015 Kuntatalousohjelma 2016 2019 Ohjelman esittelykalvot, lokakuu 2015 Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2015 2. Toimintaympäristön muutostekijät 3. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot Etelä-Savo ennakoi 360

Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot Etelä-Savo ennakoi 360 Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Etelä-Savo ennakoi 360 Tiedonkeruu ja tausta Kuntien tilinpäätöstiedot on kerätty sähköpostikyselyllä ajalla: 25.2.2019 kysytty: konserni TP2018 (viimeinen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI 31.8.2016 Kumulatiivinen toteuma 66,67 % TULOSLASKELMA TA 2016 Toteuma 31.8.2016 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 047 172 734 796 70,2

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018 2020 Kunnanvaltuusto 11.12.2017 139 1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2020 Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat...

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot