Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Verorahoituksen kehitys Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Kunnanhallitus / Hallintopalvelut Yleishallinto Elinkeinotoimi Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut Tarkastuslautakunta Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Pornaisten talousarvio Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Keskitetyt palvelut Toimitilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän kuntakonserni ( ) Tytäryhtiöt Nivos Oy

3 Mäntsälän kunta 2 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion 2017 sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Liite 3: Henkilöstösuunnitelma

4 3 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntastrategia Mäntsälän kunta on uudistamassa strategiaansa vuoden 2016 loppupuolelle. Tässä talousarvioesityksessä osa toimialoista on sovelletusti käyttänyt uuden strategian tavoitteita. Pääasiallisesti toiminnan tavoitteet kuitenkin pohjautuvat voimassaolevaan strategiaan vuodelta 2014.

5 Mäntsälän kunta 4 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

6 5 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

7 Mäntsälän kunta 6 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

8 7 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

9 Mäntsälän kunta 8 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

10 9 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelman talousperusteet 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestönkehitys , *ennuste * 2016* 2017* 2018* 2019* 2020* Väestön ikärakenne v Väestön ikärakenne Ikäryhmä * 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 259 1,2 % 293 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,9 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 333 1,6 % 324 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,8 % ,8 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 930 4,5 % 938 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 837 4,0 % 804 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,2 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,7 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 986 4,8 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 215 1,0 % 282 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 133 0,6 % 138 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( )

11 Mäntsälän kunta 10 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Väestö

12 11 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Työvoima ja työpaikat Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,2 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,4 G, H, I Kauppa,kuljetus ,2 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,9 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,9 Yhteensä Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,8 B, C, D, E Teollisuus ,5 F Rakentaminen ,1 G, H, I Kauppa,kuljetus ,7 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,7 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,6 josta yhteiskunnalliset palv X Tuntematon ,5 Yhteensä Työpaikkojen kasvu v (10 v.): työpaikkaa Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 64,1 KUUMA-kunnat 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 69,1 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon

13 Mäntsälän kunta 12 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän työllinen työvoima Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) Rakentaminen Palvelut (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus joista informaatio ja viestintä joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala joista julkinen hallinto/palvelut joista muut palvelut Tuntematon Yhteensä Työssäkäynnin tunnuslukuja Työssäkäynti Työpaikkojen määrä Mäntsälässä Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, hlöä Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, hlöä Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % 60,9 % 61,7 % 62,4 % 64,1 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, hlöä Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % 35,8 % 36,5 % 37,4 % 39,0 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu

14 13 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Talouskehitys Talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi 0,2 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vuonna 2016 kasvuksi ennakoidaan 1,1 % ja kahden seuraavan vuoden kasvu jäänee prosentin tuntumaan. Lähivuosien talouden aktiviteettia ylläpitää yksityinen kulutus ja investoinnit, tuotannon kasvun jäädessä alle prosenttiin. Myöskin maailmantalouden kasvunäkymät ovat hidastuneet. Kiinan talouskasvun ja raaka-aineiden kysynnän hidastuminen heijastuvat kehittyvien maiden talousnäkymiin. Suomelle tärkeiden kauppakumppanien talouksien ennustetaan kehittyvän suotuisasti Euroalueella ja Yhdysvalloissa lähivuosina yli 2 prosenttiin. EU:sta eroaminen hidastaa Iso-Britannian talouskasvua ja heijastuu kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Euroopan keskuspankki harjoittaa kasvua tukevaa rahapolitiikkaa ja on laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita. Keskuspankki tulee pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson. Ansiotasokehityksellä on merkitystä kilpailukykyyn ja se vaikuttaa kotimaiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat vuonna 2016 yli prosentin ja vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen ansion myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajamaksut alenevat yli 7 %. Ansioiden nousun ennustetaan hidastuvan ansiotason kasvaessa 0,8 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna Ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä tasoa hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Ennustetulla kehityksellä Suomen kustannuskilpailukyky paranee Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Kotitalouksien velkaantumisessa ei tapahdu suuria muutoksia. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 % vuonan 2016 lähinnä kotitalouksien suotuisan reaalitulokehityksen ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun keskiarvon ollessa 9 % mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti. Ennustejakson aikana kumulatiivinen kasvu jää noin 3 prosenttiin, mikä jää edelleen pienemmäksi kuin vuonna Ennustehorisontin aikana Suomen taloustilanne on edelleen heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, joita lisäksi kasvattaa väestön ikääntyminen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka on ylittänyt perussopimuksen 60 %:n rajan ja pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Ennusteen riskit ovat kansainvälisessä taloudessa negatiiviset ja painottuvat myös Euroalueella alasuuntaan. Brexitin talousvaikutusten arvioiminen on hyvin hankalaa ja Venäjän taloustilanne pysyy heikkona. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talous on herkkä negatiivisille shokeille ja kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei tule ennusteen valossa toteutumaan. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen. Heikoista talousnäkymistä johtuen talouden kehitystä ja talouspolitiikan linjaa tullaan jatkossa seuraamaan tarkasti Suomen rajojen ulkopuolelta. (Lähde: Taloudellinen katsaus syksy 2016; VM julkaisu 31a/2016 ja Danske Bank suhdannekatsaus )

15 Mäntsälän kunta 14 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Keskeiset ennusteluvut / muuttujat e 2017e 2018e BKT -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Yksityinen kulutus 0,6 1,5 1,2 0,7 0,6 Julkinen kulutus -0,5 0,4-0,1-1,3 0,0 Yleinen ansiotaso, muutos 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Kuntien ansiotaso, muutos 0,7 0,8 1,0 0,7 1,1 Inflaatio % 1,0-0,2 0,4 1,1 1,1 Työllisyysaste 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Julkiset menot/bkt 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/bkt 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Vaihtotase/BKT -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Euribor, 3 kk 0,2 0,0-0,3-0,3-0,1 10 vuoden korko 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0 Lähde: Taloudellinen katsaus; VM syksy 2016 Kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelma on laadittu kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Ohjelma täydentää syksyllä 2015 laadittua hallituksen ensimmäistä julkisen talouden suunnitelman kuntatalousohjelmaa, jossa painopisteenä on kuntatalouden kehitysnäkymien tarkastelu. Ohjelmassa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyvät hallituksen toimenpiteet ja niiden vaikutukset kuntatalouteen. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Ohjelmassa on kuntataloudelle asetettu tasapainotavoite, jossa kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon toisen asteen koulutuksen uudistus, perusopetuksen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen ja ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Tehtyjen muutosten jälkeen kuntatalouden menorajoite on 770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. euroa syksyllä 2015 päätettyyn rajoitteeseen verrattuna. Hallitus tasapainottaa julkista taloutta useilla eri toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöjä ja vahvistaa kansantalouden tulopohjaa vuosina Hallitus on päättänyt, että valtion toimenpiteiden nettovaikutus vuoden 2019 tasolla on vähintään 0,7 Mrd. euroa (=menorajoite) alentaa kuntatalouden toimintamenoja. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta vuonna 2019 seuraavasti menorajoite 770 milj. valtionapujen muutos -90 milj. valtionosuuksien indeksijäädytys -240 milj. maksuperustemuutokset 225 milj. euroa kiinteistöveron korottaminen 100 milj. netto 710 milj. euroa Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttää paikallishallinnon sopeutusta vielä n. 0,5 mrd. erolla vuoden 2019 tasolla. Menorajoitteessa ei ole huomioitu hallituksen toimenpiteitä, jotka koskevat sote-uudistusta, 1 mrd. euron toimenpideohjelmaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä tai toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita osoittamatta 100 %:n valtionosuutta tai esim. mahdollistamalla maksutulojen korotukset.

16 15 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntatalouden tasapainotus on jatkuva prosessi, jossa keskeisenä asiana on saada käyttötaloudesta lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa ja saada konkretisoitua hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Yleisestä talouskasvusta ei ole odotettavissa vetoapua kuntataloudelle. Heikko työmarkkinatilanne heikentää verotulojen kasvua ja pitää kuntien työmarkkinamenot korkealla. Muuttoliike ja väestön ikärakenne, työllisyys, turvapaikanhakijoiden määrä, digitalisaatio, julkisen hallinnon rakenteelliset muutokset heijastuvat kuntien menoihin, palveluihin ja investointeihin. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu kuntien rahoituksen tasapainoa laskemalla kuntakohtaiset, tuloveroprosenttiin suhteutetut poikkeamat rahoitustasapainosta. Keskeinen havainto on kuntakohtaisen hajonnan suuruus. Talouden sopeutuspaine vaihtelee kuntakokoryhmittäin. Vuosina vaikein tilanne on alle 6000 asukkaan kunnilla. Myös alle asukkaan kuntien tilanne heikkenee merkittävästi. Lähimpänä rahoitustasapainoa ovat asukkaan kunnat. Ohjelmakauden lopulla 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustapapainon saavuttamiseen. Syksyn 2015 kuntatalousohjelmaan verrattuna kuntien sopeuttamispaineet ovat pienentyneet. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta varsinkin vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Kunnilla on suuri vastuu laajan itsehallinnon nojalla kuntatalouden tasapainottamisesta 1) rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja 2) tuottavuutta nostamalla. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittaristo, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän ja vertailukelpoisen. Mittaristo toteutetaan osana Kuntatieto-ohjelmaa. Valtio ei voi ohjata kuntatalouden investointeja eikä siten hallita kuntien velkaantumista. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien on jatkossa kyettävä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Hallituksen muut kuntia koskevat toimenpiteet ovat hallituskaudelle kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden karsinta 1 mrd. euroa sote-uudistus ja itsehallintoalueet, joilla tuottavuustavoitteena saada 3 mrd euroa säästöä toisen asteen koulutuksen uudistus kirjastolain uudistaminen jätelain muutos valtion ja kuntien välisten MAL-sopimusten uusiminen kärkihankkeet mm. peruskoulun uudistaminen, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen, työvoimahallinnon uudistaminen jne. (Lähde: Kuntatalousohjelma , VM syksy 2016/ 13a/2016)

17 Mäntsälän kunta 16 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat 2,9 prosenttia vuonna 2015 (vrt. Mäntsälässä 6,3 % mm. 0,75 tuloveroprosentin korotuksen ansiosta). Vuonna 2016 verotulojen arvioidaan kasvavan valtakunnallisesti 0,9 % (vrt. Mäntsälässä 0,8 %). Verotulojen alhaiseen valtakunnalliseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna Kokonaisansiotulojen 2,1 prosentin nousu johtuu paljolti palkka- ja eläketulojen kasvusta. Vuonna 2017 verotulojen tilitysten arvioidaan supistuvan yhteensä -0,7 prosenttia. Palkkasumma vähennysten jälkeen netto supistuu -0,2 % ja kunnallisverotuoton tilitysten ennakoidaan supistuvan -1,5 % ensi vuonna. Vähennystä selittää kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Kunnallisveron kasvua vaimentavat kuntien tuloveroihin tehtävät veroperustemuutokset arviolta -262 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Laskennallinen kompensaatio lisää Mäntsälän kunnan valtionosuutta noin 1 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 % -yksikön korotus päättyy vuonna 2016, mikä supistaa verokertymää aviolta -258 milj. euroa. Vuonna 2016 yhteisöverotuoton arvioidaan supistuvan kunnissa -16,5 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5 % vuonna 2015 ja vuonna 2016 noin 1,2 % prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys ja verotuloarvio vuosille Toimiala Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 TpE 2016 Ta 2017 muutos Kunnallisvero ,3 % Yhteisövero ,4 % Kiinteistövero ,2 % Yhteensä ,9 % muutos 1,7 % 10,4 % 0,4 % 6,1 % 1,1 % 1,1 % -0,9 % Vuoden 2016 tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 0,9 milj. euroa (1,2 %) edellisvuotta enemmän yhteensä 70,4 milj. euroa. Kunnallisverotuoton arvioidaan supistuvan -0,9 milj. euroa vuonna 2017, yhteensä 69,5 milj. euroon. Kilpailukykysopimuksella on suuria vaikutuksia kunnallisveron tulopohjaan, tulosta tehtäviin vähennyksiin, verosta tehtäviin vähennyksiin. Hallituksen veronkevennyspaketti kohdistuu pääosin kunnallisverotukseen kun tulosta ja verosta tehtävät vähennykset nousevat. Palkansaajien maksujen korotukset nostavat tulosta tehtäviä vähennyksiä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena on korotettu tulonhankkimisvähennystä ja eläketulovähennyksiä. Perusvähennyksessä on huomioitu ansiotuloindeksin vaikutus. Työtulovähennys nousee osana hallituksen veronkevennyksiä. Tältä osin kuntien menetykset esitetään kompensoitavaksi valtionosuuden lisäyksenä. Hallituksen budjettiesityksessä tai aiemmin on tehty päätöksiä myös muista veroperustemuutoksista, joilla vaikutetaan kuntien tuloihin kuten ansiotasoindeksin mukainen verotuksen keventäminen, yrittäjävähennys, kotitalousvähennyksen korottaminen ja asuntolainojen verovähennysoikeuden rajaaminen. Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,5 milj. euroa, muutoksen ollessa 1,4 %, kun koko maan muutos on 1,3 %.

18 17 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään muutoksia kiinteistöveron vaihteluvälien alaja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,93-1,80 % ja vakituisen asunnon kiinteistövero 0,41-0,90 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistövero päätetään kunnassa erikseen vaihteluvälin ollessa vapaasti 0,93 1,80 %. Vuonna 2016 muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti sai olla maksimissaan enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nousee nykyisestä 1 4 %:sta 2,00 6,00 %:iin. Lisäksi veroprosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttia suuremmaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti aiemman 1,5 prosentin sijaan. Kiinteistöverotuloja lasketaan maksuunpanoarvion mukaan Mäntsälässä kertyvän vuonna 2016 yht. vajaa 6,8 milj. euroa ja vuonna 2017 kiinteistöveroprosenttien säilyessä nykyisen suuruisina yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuonna 2016 kiinteistöveron tuotto supistui 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Mäntsälä kiinteistöverot vuonna 2017 kiinteistötyypeittäin (hallituksen esitys eduskunnalle) Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli vuonna 2017 Vero - % Mäntsälä Muutos- % Mäntsälä Yleinen kiinteistövero 0,93-1,80 1,30 0,00 Asuinrakennukset 0,41 0,90 0,60 0,00 Muut asuinrakennukset 0,93 1,80 1,20 0,00 Rakentamaton tontti 2,00 6,00 4,30 1,30 Mäntsälän kiinteistövero Vuosi 2015 Vuosi 2016 Verotukseen Vero-% Laskenn. Verotukseen Vero-% perustuva arvo kiinteistövero perustuva arvo Laskenn. kiinteistövero Verotukseen perustuva arvo Vuosi 2017 Vero-% Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus , , , Muu kuin vakituinen asuinrakennus , , , Rakentamaton asuinpaikka , , , Yleinen rakennus , , , Yleienen maapohja , , , Maksuunpano yhteensä muutos - % 1,49 % 0,5 % 1,6 % Tuotto Tilinpäätös Ta Tuottoarvio TpE

19 Mäntsälän kunta 18 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta seuraavasti: 1. peruspalvelujen valtionosuus (laki 1704/2009), jota hallinnoi valtiovarainministeriö; Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta vuonna 2015 nostettiin 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö; lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee 421,54 euroa 6 004,44 euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen. Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5-vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2017 seuraavat yhteensä -440 milj. euron valtionosuusperustemuutokset: Hallituksen ajankohtaispolitiikka veromenetysten kompensaatio yhteensä 390 milj. euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys -356 milj. euroa, -65,22 euroa/asukas) eläketukiuudistuksen ( Lex Lindström ) vaikutus -33 milj. euroa, -6,05 euroa/asukas perustoimeentulotuen menojen puolikas -331 milj. euroa ja hallintomenojen säästö -31 milj. euroa Valtionosuusleikkaukset edellisen hallituksen valtionosuusleikkaus -50 milj. euroa ja kehysriihen lisäleikkaus -75 milj. euroa, yht milj. euroa, -22,86 euroa/asukas Lakiin perustuvat automaattimuutokset 38 milj. euroa sisältäen mm. valtionosuuden alenemisen -50 milj. euroa (-0,7 %) Muut muutokset -5,7 milj. euroa

20 19 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset omaishoidon kehittäminen 14 milj. euroa perhehoidon kehittäminen 75 milj. euroa vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin jäävät palvelut 4,8 milj. euroa säästöt omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -30 milj. euroa vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen -6,3 milj. euroa vanhuspalvelujen eräiden tehtävien poistaminen -6,9 milj. euroa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistaminen -19 milj. euroa päivystysjärjestelmän uudistaminen 2,0 milj. euroa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -0,1 milj. euroa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -9,2 milj. euroa yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteellinen muutos -9,4 milj. euroa aikuisten hammashoidon säästötoimet -1,3 milj. euroa kuluttajavalvonnan siirto kunnilta ja aluehallintovirastolta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle -0,4 milj. euroa Valtionosuuden kumpaankin (peruspalvelut ja opetus ja kulttuuritoimi) osaan sisältyy kuntien itse rahoittama asukaslukupohjainen omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on euroa/asukas, joka on Mäntsälässä yhteensä -74,9 milj. euroa. Vastaava omarahoitusosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on -260 euroa, yhteensä -5,4 milj. euroa. Mäntsälän valtionosuuden omavastuuosuudet ovat yhteensä -80,3 milj. euroa TP 2015 Ta 2016 TpE 2016 Ta 2017 Käyttötalous, tuloslaskelmaosa josta verotulotäydennys Vo.muutos, euroa Vo.muutos, - % 0 3,8 1,0-6,6 6,2 10,1 10,1-0,7 Kts. Valtionosuudet liite 1. Valtionosuuleikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli n. 20 %. Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on vähennetty 400 milj. vuonna Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat yli 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla.

21 Mäntsälän kunta 20 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista säännellään kuntalain 110 ja 118 :ssä seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Arviointimenettely voidaan käynnistää myös jos talouden tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät konsernitasolla laissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä muutettiin kuntalaissa (L 410/ ) siten että arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n mukaisessa määräajassa. Arviointimenettely voidaan myös käynnistää, jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Tai vaihtoehtoisesti kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;

22 21 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kunta asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas. Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan ja kuntakonsernin tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy, sekä vuosien taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee tarvittaessa esittää: Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Kunta vuodelle 2016 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät 15 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ yli-/alijäämä alijäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Kuntakonserni Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Konserni vuodelle 2016 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ ali-/ylijäämä alijäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän konserniylijäämä avoin = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta

23 Mäntsälän kunta 22 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Mäntsälän konsernitaseessa oli ylijäämää yhteensä 16,5 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätösennusteessa Mäntsälän konserniylijäämän arvioidaan hieman kasvavan. Valtuuston hyväksymässä nykyisessä kuntastrategiassa vuodelta 2014 tavoitteena on kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä on 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän nykyisessä kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino vuoteen 2017 saakka siten, että vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelmapoistot kunnassa ja kuntakonsernissa. Lainakannan kasvu saa olla enintään valtakunnallinen keskimääräinen muutos. Uudesta vuoteen 2025 päättyvästä kuntastrategiasta valtuusto päättää tämän syksyn aikana. Lisäksi kunta on laatinut kesän 2016 aikana Perlacon Oy/HT Eero Laesterän johdolla vuosille talouden tasapainottamisselvityksen. Tätä selvitystä hyödynnetään uuden kuntastrategian, tämän talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä ylimmän poliittisen päätöksentekotason (valtuuston) sitouttamisessa pitkäjänteiseen talouden tasapainotustyöhön aina, vuoteen 2025 saakka. Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin enintään -99,6 milj. euroa ja vuosikatteeksi 9,7 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 156 %. Kunnan lainakannan arvioitiin nousevan 64,4 milj. euroon. Syksyn 2/2016 osavuosikatsauksessa ennakoidaan toimintakatteen heikkenevän -1,5 milj. euroa (1,5 %) -99,1 milj. euroon, mikä alittaa alkuperäisen talousarvioennusteen 0,1 milj. euroa. Toimintakate heikkenee (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot) 2,8 milj. euroa eli 2,8 %. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 3,3 %, 108,6 milj. euroon. Vuosikate nousee 10,3 milj. euroon ja asukasta kohden 494 euroon. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat 4,1 milj. euroa ylijäämäisiä. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun perustaksi valtuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Raamissa hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -100,6 milj. euroa vuodelle 2017 ja verorahoitustuotoksi yhteensä 108,7 milj. euroa. Vuosikate 8,9 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 136 % ja tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa. Raamissa investointitasoksi määriteltiin enintään 38,7 milj. euroa ja lainakanta saa kasvaa enintään 29 milj. euroa yhteensä 89,9 milj. euroon, asukasta kohden euroon.

24 23 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma euroa Raami TA 2017 Lautakunta TA 2017 TA 2017 Poikkeama ltk / raami Poikkeama TA / raami toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate, /asukas toimintakate, /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoitustuotot ja kulut vuosikate, vuosikate, /asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos tilikauden yli- / alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta, /asukas asukasmäärä Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 toimintakate heikkenee - 102,5 milj. euroon, muutoksen ollessa -3,1 milj. euroa (3,1 %) vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen. Toimintakate ylittää talousarvioraamissa asetetun tavoitteen -1,9 milj. euroa. Verotulot supistuvat 79,9 milj. euroon ja valtionosuudet 28,4 milj. euroon, muutoksen ollessa yhteensä -1,2 milj. euroa (1,2 %). Vuosikatee 5,7 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 86 %. Tilikauden tulos on -0,9 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate heikkenee vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna -1,4 milj. euroa (1,4 %) -100,2 miljoonaan euroon ja on asukasta kohden euroon (0,4 %) ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja euroon/asukas (0,4 %). Toimintakate alittaa talousarvioraamissa asetetun tavoitteen 0,4 miljoona euroa, mutta heikkenee vuoden 2015 tilinpäätökseen 2,7 milj. euroa (2,7 %), vuositasolla keskimäärin 1,3 %. Verorahoitus, jolla toimintakate rahoitetaan, supistuu vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa -0,9 milj. euroa edellisvuodesta.

25 Mäntsälän kunta 24 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Verotulot ja veroaste Valtionosuudet Verotulojen ennakoidaan supistuvan 0,7 milj. euroa 78,9 milj. euroon (-0,9 %). Vähennystä selittää mm. yleinen taloustilanne, lomarahojen leikkaus julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen verovähennykset kunnallisverotuksessa kompensoidaan kunnalle valtionosuuden lisäyksenä. Yhteisöverotuotto kasvaa bruttomääräisesti mutta sitä vähentää osittain kuntien jako-osuuden pieneminen. Marraskuussa 2016 valmistuvassa vuoden 2015 kunnallisverotuksessa Mäntsälän verotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 1,5 % ja asukasta kohden 1,1 prosenttia euroon. Vastaava muutos koko maassa oli keskimäärin 1,1 % euroon/asukas. Uudenmaan asukaskohtaisten kunnallisverotuottojen kehityksestä ei ole tässä aiheessa käytettävissä ennakkotietoja. Efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt Mäntsälässä seuraavasti: 2011; 14,54 %, koko maa (14,57 %) 2012; 14,42 %, (14,44 %) 2013; 14,57 %, (14,71 %) 2014; 14,55 %, (14,94 %) 2015; 15,09 %, (14,94) ennakkotieto 2016; 14,96 %, (14,86) ennakkoarvio 2017; 14,48 %, (14,42) ennakkoarvio Efektiivinen veroaste kertoo, mitä kunnan vahvistetulla (nimellisellä) veroprosentilla saadaan tosiasiassa verotuloa kunnan kassaan. Kiinteistöverotuottoa saadaan ennakkoarvion mukaan 6,9 milj. euroon ja yhteisöverotuottoa 2,5 milj. euroa, muutosten ollessa suhteellisen vähäisiä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Mäntsälän kunta saa käyttötalouden yleiskatteista valtionosuutta arviolta 28,7 milj. euroa. Valtionosuus vähenee 0,2 milj. 0,7 %. Summasta verotulotäydennystä on 5,1 milj. euroa kasvaen 0,1 milj. euroa. VM:n, OPM:n ja Kuntaliiton laskenta käyttötalouden lopullisten valtionosuuspäätösten osalta on ennakollinen aina vuoden 2016 loppuun saakka. Arviota päivitetään tarvittaessa kunnanhallituksen käsittelyn yhteydessä. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja investoinnit Vuosikate alenee 8,4 milj. euroon ja kattaa suunnitelmapoistoista 127 % vuonna Tilikauden tulos on 1,8 milj. euroa positiivinen ja tilikaudelta syntyy ylijäämää 1,8 milj. euroa. Suunnitelmakauden vuosina vuosikatteet kattavat suunnitelmapoistot ja tilikauden tulokset ovat positiivisia. Suunnitelmakaudelle liittyy toimintakatteen ja verorahoituksen kehityksen arviointiin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jolloin luotettavan arvion teko on tässä vaiheessa vaikeaa. Lisäksi sote:n ja maakuntamallin vaikutus on jätetty tietoisesti tässä taloussuunnitelmassa avoimeksi. Valmistelu etenee sote- puolella ja siihen palataan heti kun tarkempaa tietoa on käytettävissä. Valtuuston käsittelyyn tulevalla tasapainottamisohjelmalla haetaan ratkaisuja käyttötalouden hallintaan, keinoja ja toimenpiteitä rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen siten, että kunnan tulorahoitus riittää jatkossa investointeihin, eivätkä investoinnit ylitä kunnan taloudellista kantokykyä ylettömästi. Velkaantuminen ei voi jatkua entiseen malliin.

26 25 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit asukasta kohden euroina Investoinnit ovat vuoden 2017 talousarviossa 33,9 milj. euroa brutto ja netto. Investointisuunnitelma alittaa 4,8 milj. euroa talousarvioraamin ja 1,4 milj. euroa lautakuntien ehdotuksen. Mäntsälän kunnan kokonaisinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 33,9 + 29,7 + 12,3 = 75,9 milj. euroa ja keskimäärin vuositasolla 25 milj. euroa. Riihenmäen ja Hyökännummen (koulut + päiväkoti) elinkaari-investointien kustannusarviot ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 31,1 milj. euroa, josta määrärahavaraus TA-vuodelle 2017 yhteensä 12 milj. euroa. Näiden investointien toteuma mennessä on arviolta 9,9 milj. euroa. Kunnan lainakanta ja rahavarat Kunnan velkamäärä kasvaa vuonna 2017 arviolta 23 milj. euroa 87,4 milj. euroon, asukasta kohden euroon. Vuosina lainakanta kasvaa yhteensä 51 milj. euroa 112 milj. euroon, keskimäärin euroon per asukas.

27 Mäntsälän kunta 26 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kunnan rahavarat ja lainakanta asukasta kohden euroina 3. Käyttötalousosa Kunta-alan uusi virka- ja työehtosopimuskausi on voimassa ajalla Sopimuksiin ei tehdä tällä ajanjaksolla palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia ns. sopimuskorotuksia. Julkisen sektorin kunnan ja kuntayhtymien henkilöstön lomarahoja leikataan 30 % nykytasosta. Leikkauksen suuruus riippuu työntekijän loman pituudesta. Lomarahaleikkaus koskee välillä maksettavia lomarahoja. Mäntsälän palkkausmäärärahat on budjetoitu talousarvioon voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisina vuosipalkkoina huomioon ottaen edellä mainitut muutokset. Kilpailukykysopimukseen liittyen on sovittu työajan pidentämisestä 24 tuntia vuodessa pysyvästi. Pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuutilla ja ratkaisut vaihtelevat kunta-alalla sopimuskohtaisesti. Vuosityöajan pidennys ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2017 ovat keskimäärin 29,36 %, josta sairasvakuutusmaksu 1,06 % työttömyysvakuutusmaksu 2,30 % KuEL maksu 2017: palkkaperusteinen 17,05 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2016 ennakkomaksut kertoimella 0,76. Varhe -maksu on tarkistettu kertoimella 0,99. Vuoden 2017 varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat keskimäärin 17,01 %; maksu tarkistetaan erikseen muut keskimäärin 0,7 % Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2017 arviolta 1,1 %.

28 27 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Vuoden 2017 talousarvioehtouksessa henkilöstömenot supistuvat 1,5 milj. euroa (-2,9 %) 51,7 milj. euroon vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palkkamäärärahat supistuvat 0,3 milj. euroa sisältäen mm. henkilöstön lomarahaleikkauksen. Henkilöstömenojen vähennystä selittää suurelta osin työnantajamaksujen alentuminen, erityisesti eläkemenoperusteisen KuEl-maksu arviolta 0,5 milj. euroa, joka koskee ns. vanhoja eläkkeitä. Vuoden 2017 aikana henkilöstömenoissa säästöjä haetaan mm. systemaattisen täyttölupamenettelyn kautta. Kaikkien avautuvien tehtävien osalta käytetään tarkkaa harkintaa sijaisten palkkaamisessa ja kaikessa ulkoisessa rekrytoinnissa. Tavoitteena on jättää kaikista vapautuvista viroista ja toimista osa kunnassa täyttämättä. Työhyvinvoinnin lisäämisen painopisteet liittyvät varhaiseen tuen käytäntöihin, tiedottamisen ja tiedolla johtamisen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittämisessä voidaan tukena käyttää työhyvinvointikoordinaattoria. Tiukasta taloudesta johtuen niukkenevat resurssit nostavat erityisesti henkilöstön ja esimiesten jaksamisesta huolehtimisen keskeiseksi tavoitteeksi. Uudet virat / toimet Perusturvapalvelut / Perusterveydenhuolto Fysioterapeutin toimi Suuhygienistin toimi 50 % Sivistyspalvelut / Elinikäinen oppiminen Tuntiopettajan toimi (ela) 0,4 Sivistyspalvelut / Vapaa-aikatoimi Erityisliikunnan ohjaajan toimi Tekniset palvelut /Ruoka- ja siivouspalvelut Siivoustyönjohtaja 0, alkaen alkaen alkaen alkaen alkaen Nimikemuutokset Ulkoinen toimintakate Sisäiset tulot ja menot Talousarvioehdotukseen sisältyy lukuisia eri virkojen ja toimien nimikemuutoksi eri toimialoilla, jotka selviävät tarkemmin talousarvioliitteestä. Mäntsälän ulkoinen toimintakate (käyttötalouden nettomenot) heikkenee vuoden 2017 talousarviossa toimialoittain 1,4 milj. euroa (1,4 %) 100,2 milj. euroon vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna seuraavasti: Toimiala TaM 2016 Ta 2017 muutos muutos- % milj. milj. euroa milj. Ta 2017 / TaM 2016 Ta 2017 / TaM Hallintopalvelut 6,4 6,9 0,5 7,2 % (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-1,5 0 - Perusturvapalvelut 59,8 61,1 1,3 2,2 % - Sivistyspalvelut 18,7 18,1-0,6-3,2 % - Tekniset palvelut 15,4 15,6 0,2 1,5 % Toimintakate yhteensä 98,9 100,2 1,4 1,4 % Kunnan sisäiset tulot (2017 talousarviossa euroa) ja menot (2017 talousarviossa euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin liitteellä nro 2.

29 Mäntsälän kunta 28 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Ulkoinen toimintakate tulosalueittain TULOSALUE TP 2015 TaM Tot. Tot. TpE 2016 Ta 2017 Ta 2017 Ta /2016 % Osav 2/2016 Ltk Kh - yleishallinto , elinkeinotoimi , maaseututoimi , maankäyttöpalvelut , tarkastustoimi , pelastus , HALLINTOPALVELUT , muutos ,5 % -8,4 % 79,0 % -7,9 % 4,0 % 7,2 % 7,2 % -Käyttöomais. myyntivoitot , muutos Valmistus omaan käyttöön perusturvan johto ja hallinto , toimialan menoväh. 1,6 ja tulolis. 0,2, netto 1,4 - lasten, nuorten ja perheiden , palvelut varhaiskasvatus , hoito-ja hoivapalvelut , perusterveydenhuolto , erikoissairaanhoito (sidottu) , PERUSTURVAPALVELUT , muutos ,4 % 1,8 % 74,9 % 2,5 % 3,6 % 2,1 % 2,2 % - kehittämis-ja hallintopalvelut , perusopetus , elinikäinen opp. ja tiedonhall , vapaa-aikapalvelut , SIVISTYSPALVELUT , muutos ,7 % 6,1 % 74,9 % 5,1 % 0,4 % -3,2 % -3,2 % - keskitetyt palvelut , toimitilapalvelut , josta kiinteistönhoitopalv , josta kunnossapitopalv , ruoka-ja siivouspalvelut , josta ruokailupalvelut , josta siivouspalvelut , kuntatekniikka , TEKNISET PALVELUT , muutos ,6 % 6,8 % 68,6 % 8,7 % 7,5 % 1,3 % 1,5 % TOIMINTAKATE YHT , muutos muutos-% 1,2 % 1,3 % 74,3 % 1,9 % 3,7 % 1,3 % 1,4 % Vertailu tehty: Tp 2014 Tp 2015 KsM 2016 Tp 2015 tam 2016 TaM 2016 TaM 2016