PALAUTETTA VAKAVA-KOKEESTA 2010

Transkriptio

1 PALAUTETTA VAKAVA-KOKEESTA 2010 Palaute on kerätty VAKAVA-verkoston www-sivuilla ( olleella kyselyllä vuoden 2010 VAKAVAkokeen jälkeen. Kyselyyn vastasi 952 kokeeseen osallistunutta hakijaa eli 15 % kaikista kokeeseen osallistuneista. KYSELYYN VASTANNEET Kyselyyn vastanneista 10 % oli miehiä ja 90 % naisia. Vastaajien ikä oli vuotta. Eniten oli vuonna 1990 syntyneitä (22 %) sekä vuonna 1991 syntyneitä (16 %). Vastaajista 14 % oli yli 30-vuotiaita. Suurin osa vastaajista (42 %) haki vain yhteen VAKAVAssa mukana olevaan koulutukseen. Kahteen koulutukseen haki 20 % ja kolmeen koulutukseen 16 % vastaajista. Enimmillään oli haettu yhdeksään VAKAVA-koulutukseen, mikä on hakujärjestelmän sallima hakukohteiden enimmäismäärä. Keskimäärin vastaajat hakivat 2,6 VAKAVA-koulutukseen. Suosituin hakukohde oli luokanopettajan koulutus, johon haki 65 % vastaajista. Seuraavaksi suorituimmat koulutukset olivat lastentarhanopettajan ja erityispedagogiikan koulutukset. Reilu kolmannes vastaajista oli hakenut samaan koulutukseen aiemminkin. VASTAAJIEN ANTAMA PALAUTE 1) VAKAVAsta tiedottaminen Yleisesti ottaen tiedotus on ollut onnistunutta, erityisesti VAKAVA-aineiston ja -kokeen aikataulun osalta. Eniten parannettavaa olisi siinä, miten tiedotetaan tulosten julkaisusta, VAKAVA-kokeen sisällöstä ja käytännön järjestelyistä sekä VAKAVA-koulutusten valintaperusteista.

2 Selvästi suosituin viestintäkanava on internet, eli VAKAVAn verkkosivut, yliopistojen verkkosivut ja hakulomake, jotka olivat kolme käytetyintä informaation lähdettä. Kyselyyn vastanneista 845 (89 %) oli käynyt VAKAVAn verkkosivuilla. Eniten sivuilla käytiin hakemassa VAKAVAaineistoa, tietoa kokeen aikataulusta, edellisten vuosien kokeita ja käytännön ohjeita koetilanteeseen.

3 Hakijoilta myös kysyttiin, mitä tietoa he etsivät VAKAVAn verkkosivuilta, muitta eivät löytäneet. Eniten oli etsitty tietoa hakijatilastoista ja pistemääristä, tarkempia ohjeita koetilanteeseen, VAKAVA-kokeen tuloksia ja tietoa siitä, mistä tulokset löytyvät sekä edellisvuosien aineistoja. Muutama hakija oli etsinyt edellisvuosien kokeita, jotka sivuilta löytyvät. 2) Kokeeseen valmistautuminen ja aineisto Kyselyyn vastanneista 60 % oli tulostanut aineiston verkosta ja 27 % valmistautui kokeeseen lukemalla painettua kirjaa. Vain harva vastaaja luki aineiston tietokoneen näytöltä tai käytti sekä verkkosivuilla olevaa aineistoa että painettua kirjaa. Hakijoista 27 % käytti aineiston lukemiseen yhteensä tuntia ja 20 % luki tuntia. Alle 40 tuntia lukeneita oli 19 % ja tuntia lukeneita oli 18 %. Loput 15 % vastaajista käytti koeaineiston lukemiseen yli 160 tuntia eli neljä työviikkoa tai enemmän. Hakijoille esitettiin monivalintakysymyksiä kokeeseen valmistautumiseen ja aineistoon liittyen:

4 Aineiston artikkeleista vastaajat antoivat seuraavanlaista palautetta: Turha ajatellen hakemaani koulutusta (%) Vaikein Helpoin Painottui Artikkeli (%) (%) eniten (%) Atjonen: Vieläkö etsimme oikeaa ja hyvää? Eteläpelto & Vähäsantanen: Ammatillinen identiteetti Räsänen: Taide, taito, tieto Siltala ym: Opettajan pedagoginen innovatiivisuus Niemi: Kaikki mukana? Savolainen: Erilaisuuden huomioimisesta hyviin oppimistuloksiin Tästä pidin eniten (%) Hakijoilta myös kysyttiin, mistä aiheista he olisivat kaivanneet artikkeleita. Useimmin mainittiin varhaiskasvatus ja päiväkotityö sekä opettajan työ ja siihen liittyvät haasteet. Myös koulukiusaaminen ja muu nuorten pahoinvointi mainittiin usein. Vuonna 2010 ensimmäisen kerran mukana ollut sanasto sai vastaajilta kiitosta, joskin se joidenkin mielestä oli liian suppea. 3) VAKAVA-koe ja koejärjestelyt Vastaajista 60 % osallistui vuonna 2010 VAKAVA-kokeeseen ensimmäistä kertaa. Reilu neljännes oli kokeessa toista kertaa ja 9 %:lle vastaajista kerta oli kolmas. Myös muutama neljättä kertaa kokeeseen osallistunut vastasi kyselyyn. Kokeesta vastaajat antoivat palautetta seuraavasti:

5 Koejärjestelyt Koejärjestelyt toimivat hakijoiden mielestä hyvin. Enemmistö vastaajista (80 %) piti koeaikaa sopivan mittaisena. Vapaassa palautteessa muutama lukihäiriödiagnoosin omaava painotti sitä, että lukihäiriössä ongelmia on myös lukemisessa, jolloin lukeminen on hidasta ja on vaikea ymmärtää kokonaisuudesta irrallaan olevia lauseita. Kritiikkiä hakijat antoivat seuraavista asioista: etukäteen annettava koeohjeistus suppea henkilötietojen täyttäminen vaikeaa ja hidasta vastauslomake työläs ja hankalasti taitettu kysymysvihkossa ei ollut paikkaa nimelle ja henkilötunnukselle koesalissa ei ollut kelloa tai sitä ei nähnyt keskeltä riviä poistuvat hakijat aiheuttavat häiriötä poistuessaan, taittuvat pöydät hankalia silloin valvojat aiheuttivat häiriötä supisemalla, keräämällä pois ylimääräisiä kokeita, yrittämällä jutella keskellä salia olevien hakijoiden kanssa ristiriitaiset ohjeet kysymysvihkon ja valvojien taholta siihen, jos on jo vastannut kysymykseen, mutta haluaakin jättää kohdan tyhjäksi valvojat eivät maininneet, että ohjeet vastaamiseen ja vastauslomakkeen täyttöön ovat koevihkossa nimenhuuto turha, koska henkilöllisyys tarkastetaan koetta palauttaessa monet pitkät ohjeet alussa unohtuvat

6 Koe Vapaassa palautteessa kiitettiin useaan otteeseen hyvästä, haastavasta ja mielenkiintoisesta VAKAVA-kokeesta. Kritiikin aiheita tietenkin myös oli, mutta monessa sellaisessakin palautteessa annettiin myös positiivista palautetta. Vapaassa palautteessa tuli monta mainintaa siitä, että koe mittaa heidän mielestään vain muistamista, eikä kokonaisuuksien ymmärtämistä, jolloin hyvin ulkoa oppivat, hyväonniset ja riskejä ottavat hakijat pärjäävät kokeessa. Moni hakija toivoikin kokeeseen esseetyyppisiä kysymyksiä, joko pelkästään tai monivalintojen lisäksi. Päinvastaisia mielipiteitäkin oli, eli oltiin tyytyväisiä nykyiseen monivalintatyyppiseen linjaan. Myös kysymystyypit ja se, ettei kysytty liikaa yksittäisiä faktoja (esim. nimiä ja vuosilukuja), saivat positiivista palautetta. Muutamia kommentteja tuli siitä, että miinuspisteet ovat häiritseviä, koska ne vaihtelevat tehtäväkohtaisesti ja saavat aikaan taktikointia. Heidän mielestään miinuspisteitä ei pitäisikään kokeessa käyttää ollenkaan. Kaikki hakijat eivät tietenkään olleet samaa mieltä, vaan osan mielestä miinuspisteet kuuluvat asiaan. Tehtävien järjestyksestä tuli muutama kommentti. Hakijan ajatukset sekoavat helposti, kun väitteet eri artikkeleista ovat sekaisin. Melkein 90 % vastaajista olikin sitä mieltä, että vastaamista auttoi, että samaa artikkelia koskevat Kyllä/Ei -tehtävät olivat peräkkäin. Lisäksi toivottiin, että kokeen lopussa olisi myös helpompia tehtäviä, jotta kokonaisuudesta jäisi parempi maku. Kehuja sai se, että kysymykset korreloivat hyvin aineiston kanssa, eli aineistosta pystyi päättelemään, mitä kysytään. Eräs hakijoista kritisoi kuitenkin sitä, että aineistosta laaditut kysymykset vaativat artikkelien kirjoittajien sokeaa uskomista. Palaute, joka koski yleisesti tehtäviä ja kysymysten asettelua oli seuraavanlaista: kysymysten muotoilut ovat vaikeita ja niissä on itsessään vaikeita sanoja kysymyksissä on vivahde-eroja, joiden perusteella vastaus voisi olla joko Kyllä tai Ei kieltomuotoiset kysymykset ovat hankalia, kun vastausvaihtoehtoina on Kyllä/Ei Kyllä/Ei-vastausparin voisi korvata Oikein/Väärin-vastausparilla vastaamista hieman sekoitti se, että väitteet ovat a)-d) ja vastausvaihtoehdot niissä A-D sellaisten vahvikesanojen (esim. todellinen), joita aineistossa ei ollut, käyttö kysymyksissä sekoittaa Erityisen paljon kiritiikkiä sai tehtävätyyppi Oikein/Artikkelin perusteella ei voi sanoa/väärin. Tehtävätyypin ongelmaksi koettiin joissakin kysymyksissä se, että hakija ei pysty tekemään eroa Artikkelin perusteella ei voi sanoa ja Väärin -vaihtoehdoille, vaan vastaus olisi voinut olla kumpi vain. Viimeiset soveltavat tehtävät olivat usealle hankalia. Hakijat kokivat, ettei aineisto antanut valmiuksia vastaamiseen. Vaikka moni soveltavista tehtävistä sai yksittäin kritiikkiä, niin kuitenkin soveltavia tehtäviä toivottiin ennemminkin lisättävän kuin vähennettävän.

7 4) VAKAVAn kehittäminen Miten aineistoa voisi kehittää? Tänä vuonna aineistoon oltiin hyvin tyytyväisiä, kovin montaa kehittämisideaa ei tullut. Artikkelimuotoinen kokonaisuus sai noin 70 % kannatuksen. Artikkeleiden aihepiireistä tuli muutama kommentti, joissa toivottiin, että niitä voisi olla tasaisemmin haettavilta aloilta, eikä painottua vain muutamaan. Toisaalta palautteessa ehdotettiin myös sitä, että aineistossa olisi vain 3-4 laajempaa kokonaisuutta, jotka voisivat liittyä löyhästi toisiinsa. Samoin eräässä kommentissa todettiin, että aineistossa voisi olla yleisempääkin tieteellistä tekstiä, eikä pelkästään kasvatustiedettä. Miten VAKAVAa yleisesti voisi kehittää? Vapaassa palautteessa kiitettiin VAKAVA-käytäntöä, eli on hyvä, että voi hakea useaan koulutukseen yhdellä kokeella tai että huonosti menneet yo-kirjoitukset eivät haittaa. Eniten kritiikkiä sai se, että VAKAVAssa tippuu moni potentiaalinen opettaja pois jatkosta. Toivottiin soveltuvuuskoetta ennen kirjallista koetta. Moni toivoi aikaisemman opiskelu- ja työkokemuksen huomioimista lisäpisteinä. Kuten yllä olevasta kuvaajasta nähdään, suurta suosiota ei saa VAKAVA-kokeen korvaaminen yo-pisteillä. Vapaassakin palautteessa otettiin kantaa pääsykokeiden puolesta. Muutama palaute tuli kuitenkin siitä, että yopisteitä voisi huomioida jossain vaiheessa valintaa, koska hyvin menneistä kirjoituksista ei olekaan mitään hyötyä. Miten koetta voisi kehittää? Vaikka nimenomaan kokeen loppupään tehtävät saivat eniten kritiikkiä, niin kommenteissa kuitenkin toivottiin soveltavia tehtäviä enemmän kuin nyt oli. Noin 65 % hakijoista toivoi kokonaisuuksien ymmärtämistä vaativia tehtäviä enemmän.

8 Palautteen mukaan moni kysymys oli sellainen, että se oli vaikeasti ymmärrettävissä. Pari kommenttia tuli myös siitä, että joihinkin kysymyksiin ei olisi osannut vastata edes aineiston ollessa esillä. Noin neljäsosa hakijoista toivoi esseitä joko pelkästään tai monivalintojen lisänä (yli 60 % sen sijaan ei ottaisi esseitä mukaan kokeeseen). Kokeen tekeminen pelkästään kokeessa jaettavan aineiston perusteella ei saanut suosiota (n. 75 % hakijoista tätä vastaan). Muutama hakija oli sitä mieltä, että kokeessa voisi olla jaettuna etukäteen luetun kirjan lisäksi pieni aineisto, josta olisi muutama kysymys. Tämä olisi hyvinkin mahdollista, jos kysymykset tästä aineistosta ovat myös monivalintoja. Palautteen mukaan kannatusta sai Kyllä/Ei-tehtävien ja monivalintatehtävien, joissa yksi oikein, lisääminen. Sen sijaan monivalintatehtäviä, joissa monta oikeaa vaihtoehtoa, ja Oikein/Artikkelin perusteella ei voi sanoa/väärintehtäviä haluttiin vähentää. Enemmistö hakijoista toivoi, että tehtävät olisi ryhmitelty artikkeleittain.