Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Syyskuu Vesilahti

Transkriptio

1

2

3 Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu Vesilahti Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintatuotot , Myyntituotot , Vesi- ja jätevesimaksut , Vesi- ja jätevesimaks. perusma , Muut liiketoiminnan tuotot , Muut korvaukset Kotikuntakorvaukset , Oppisopimuskoulutuksen koulutu ***** Muut myyntituotot , Maksutuotot , Hoitopäivämaksut , Muut opetus-ja kultt.toimen ma , Suunnittelu- ja mittaustoiminn Rakennusvalvonta- ja -tarkastu , Maankäyttö- ja kehitt.korvauks Muut palvelumaksut , Tuet ja avustukset , Työllistämistuki , Valt.osuus perustoim.tt:n kust , Valt.korvaus kuntoutt. työtoim , Muut tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Asuntojen vuokrat , Muiden rakennusten vuokrat , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Muut vuokratuotot , Pysyvien vast. luovutusvoitot , Muut tuotot , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset , Työllistettyjen palkat , Opettajien palkat VAEL , Muut palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset , Tapaturmakorvaukset ***** Muut KELAn korvaukset ***** Henkilösivukulut , Eläkekulut , KuEL-palkkaperusteinen eläkema , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , KuEL-varhemaksut , Muut työeläkemaksut , Jaksotetut eläkekulut Muut henkilösivukulut , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Jaksotetut sos.vak.maksut Palvelujen ostot , Asiakaspalv.ostot , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Sivu 1 / 3

4 Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu Vesilahti 4344 Rahoitus- ja pankkipalvelut ***** Työvoiman vuokraus , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv Koneiden, kaluston ja laitteid , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Sosiaali- ja terveyspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , Osuus verotuskustannuksiin , Muut yhteistoimintaosuudet Muut palvelut , Kustannusten korv, päivähoito , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Kirjastoaineisto , Elintarvikkeet , Vaatteisto , Hoitotarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , Avustukset , Lasten kotihoidon tuki , Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoid.tuen kuntalisä Kuntout.työtoim.matkak.työmark , Muut avustukset kotitalouksill Avustukset yhteisöille , Yksityistieavustukset peruspar Yksityistieavustuksen kunnoss , Työmarkkinatuen kuntaosuus , Muut toimintakulut , Maa- ja vesialueiden vuokrat Rakennusten ja huoneist. vuokr , Pääomavastikekulut ***** Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , Välilliset verot , Välittömät verot , Pysyvien vast. luovutustappiot ***** Jäsenmaksut , Muut kulut , Luottotappiot ***** Takaustappiot ***** Toimintakate , Verotulot , Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Sivu 2 / 3

5 Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu Vesilahti 5200 Osuus yhteisöveron tuotosta , Valtionosuudet , Kunnan ja peruspalv.valt.osuus , Verotul perust valtionos.tasau , Järjestelmämuutoksen tasaus , Opet.-ja kult.toimen muut valt , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot Maksuliikennetilien korot Muut rahoitustuotot Verotilitysten korot ja korotu , Viivästyskorot , Peruspääoman korot kuntayhtymi Arvopapereiden luovutusvoitot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Korkokulut lain. ulkopuolisilt , Maksuliikennetilien korot , Korkokulut lainoista suoj koro ***** Muut rahoituskulut , Verotilitysten korot , Viivästyskorot ja korotukset , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Poistot tietokoneohjelmista Poistot muista pitkävaik.menoi Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , Poistot koneista ja kalustosta , Muut lisäpoistot Arvonalentumiset Pysyv.vast.hyödykkeiden arvona Satunnaiset erät ***** - - Satunnaiset kulut ***** Muut satunnaiset kulut ***** - - Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Poistoeron vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Vyörytyserätulot , Sivu 3 / 3

6 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ***** Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Yleishallinto Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut ***** Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut ***** Vuosikate Sivu 1 / 5

7 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vyörytyserätulot Tukipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** - - Muut rahoituskulut ***** Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Elinkeinotoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Sivu 2 / 5

8 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Kaavoitus Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ***** Eläkekulut ***** Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Maa- ja metsätilat Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut ***** Palkat ja palkkiot ***** Henkilösivukulut ***** - - Eläkekulut ***** - - Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** - - Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 3 / 5

9 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Vyörytyserät Vyörytyserämenot Rahoitus Toimintatuotot ***** - - Muut toimintatuotot ***** - - Toimintakulut ***** Palvelujen ostot Muut toimintakulut ***** Toimintakate ***** Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maaseututoimi Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Sivu 4 / 5

10 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Sivu 5 / 5

11 Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Tekninen hallinto Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Kiinteistötoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Sivu 1 / 4

12 Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Liikenneväylät ja yleiset alue Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vesi- ja viemärilaitos Toimintatuotot , Myyntituotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Sivu 2 / 4

13 Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Palo- ja pelastustoimi Toimintakulut , Henkilöstökulut Henkilösivukulut Eläkekulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Sivu 3 / 4

14 Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Vyörytyserämenot Sivu 4 / 4

15 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Sos.- ja terv.toimen hallinto Toimintatuotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sos.- ja terv.toimi yta Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Tuet ja avustukset , Toimintakulut Henkilöstökulut Henkilösivukulut Eläkekulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Lasten ja nuorten tukipalvelut Toimintakulut Palvelujen ostot Toimintakate Vuosikate Sivu 1 / 5

16 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vanhusten palvelut Toimintatuotot ***** Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** - - Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset ***** Suunnitelman muk. poistot ***** Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Perusterveydenhuolto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 2 / 5

17 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Sivu 3 / 5

18 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Erikoissairaanhoito Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Vyörytyserät Vyörytyserämenot Ympäristöterveysvalvonta Toimintakulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Vyörytyserät Vyörytyserämenot Eläinlääkintähuolto Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sotiemme veteraanit Toimintakulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut Sivu 4 / 5

19 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 5 / 5

20 217 liite no 1 ptk.pdf.xlsx HALLINTOKUNTAKOHTAISET MUUTOKSET, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KUNNANHALLITUS TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallitus, kehitysjohtajan rekrytointi Kunnanhallitus, talouden tasapainottamistyö, kokouspalkkiot, ym Kunnanhallitus, siivouspalvelut, moottorivetoinen lattianhoitokone yläaste Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, kuntouttava työtoiminta, palvelut Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, kuntouttava työtoiminta, palkat Tekninen jaosto, terveyskeskuksen hälytysjärjestelmän laajennus Yhteensä Talouden tasapainottamisohjelma nro 3 Kunnanhallitus, yleishallinto, keskitetty atk Kunnanhallitus, henkilöstöhallinto sis avus Kunnanhallitus, joukkoliikenne Kunnanhallitus, sotiemme veteraanit Kunnanhallitus, elinkeinotoimi Kunnanhallitus, matkailun edistäminen Kunnanhallitus, maaseututoimi Kunnanhallitus, kiinteistötoimi Kunnanhallitus, kaavatiet ja yleiset alueet Kunnanhallitus, viemärilaitos Kunnanhallitus, sote, vanhusten palvelut Kunnanhallitus, sote, Pirkkalan keskushallinnon vyörytykset Yhteensä Lentoliikenteen kehittäminen, seutukuntayhteistyö Yhteensä Koulukeskuksen liikuntasalin suihkukalusteiden uusiminen, LVI-Pirkka Onkemäen koulun myyntitappio Kunnanvaltuusto, Kuntastrategian loppulasku kohdistui virheellisesti v Kuntouttava työtoiminta, ostot ulkopuolelta, /KH Kuntouttava työtoiminta, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden vakuutukset YTA, Vanhusten palvelut YTA, Erikoissairaanhoito Elinkeinotoimi, siirto kp 3500:lta investointeihin kaavateiden päällystäminen Urjalan maa- ja metsätilojen myynti Maa- ja metsätilat, puukauppatulot Kiinteistöjen myyntivoitot, Narvan palvelutalo Peuraniityn kulunvalvonta Yhteeensä Toimintakatteen alapuoliset erät muutostalousarviossa: Kunnan ansioverotulot Yhteisöverotulot

21 217 liite no 1 ptk.pdf.xlsx Yhteensä KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden tasapainottamisohjelma 3 Varhaiskasvatus, perhepäivähoitajan eläköityminen Varhaiskasvatus, aikuinen/lapsi suhdeluvun muutos, yhden lastenhoitajan vähennys Perusopetus, koulunkäynnin ohjaajien työaikojen lyhentäminen Perusopetus, koulunkäynnin ohjaaja määräaikainen, yläaste Perusopetus, yläkoulun luokkien yhdistäminen Iltapäivätoiminta, toimintamaksujen korotus Iltapäivätoiminta, ta:n korjaus Yhteensä Opettajien työttömyyskassan korvaus Varhaiskasvatus, palkka Yhteensä HYVINVOINTILAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden tasapainottamisohjelma 3 Kirjasto, aineistomäärärahan vähentäminen Liikunta, materiaalikulujen ja palvelun ostamisen vähentäminen Liikunta, liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnostus Nuoriso, sijaiskulujen v'ähentäminen Nuoriso, materiaalikulujen ja palvelun ostamisen vähentäminen Nuoriso, kalustohankintojen vähentäminen Kulttuuri, painokulut Kulttuuri, materiaalikulujen ja palvelun ostamisen vähentäminen 700 Yhteensä Kulttuuri, kirjatuottoja ei tulossa, kirjaa ei tehty Yhteensä RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA /2016 TA /2016 TA 2016 TA /2016 YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talouden tasapainottamisohjelma 3

22 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx TULOSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 TA 2016 MUUTOS 6/2016 TA 2016 MUUTOS 8/2016 TA 2016 MUUTOS 10/2016 TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS TP 2015 TA 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustulot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli-/alijäämä

23 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx INVESTOINTIOSA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 INVESTOINTIOSA VUOSILLE Kokonaiskustannusarvio alkuper muutos 3/2016 muutos 5/2016 muutos 6/2016 muutos 8/2016 muutos 10/ yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot Vesilahden laajakaistahanke ¹) Lempäälän jätevedenpuhdistamon saneeraus, Vesilahden osuus Mt 301 Keihonen-Kilpala maantien parantaminen, kunnan osuus ²) Muut pitkävaikutteiset menot yhteensä Maa- ja vesialueet Maa-alueet Maa-alueet/tonttien myyntihinnat (aiemmin esitetty kirjanpitoarvo) Maa-alueet yhteensä Rakennukset Pääkirjaston rakentaminen ³) Pääkirjaston rakentaminen/valtionosuus Yläasteen liikuntasalin lattian uusiminen Ylämäen liikuntasalin perusparannus Kirkonkylän alakoulun vesikaton korjaus Kirkonkylän alakoulun hammashoitolasiiven remontointi koulun käyttöön ml. nyk. hammashoitola Narvaan pk 4-os. kalusto Peiponpellon väestönsuoja Ahtialan päiväkodin vesikaton korjaus Myytävät kiinteistöt Rakennukset yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tievalaistus 9) Ämmänhaudanmäki/kunnallistekniikka Ämmänhaudanmäki/kaavatiet Kunnan osuus Savelanmetsänhelmen kunnallistekniikasta 4) Suomelantien asemakaavatien ja kunnallistekniikan rakentaminen 5) Suomelan alueen maankäyttösopimus, kunnallistekniikka, osa II 6 ) Mikkolan maankäyttösopimus 7), suunnittelumääräraha Ranta-Hovin kunnallistekniikka Järvenrannan maankäyttösopimukset 8) 0 Muut/kunnallistekniikka Kaavateiden päällystäminen Kunnallistekniikka ja tie kirjastolle Pururadan kunnostus Kuivasluodot - varustaminen retkeilykäyttöön Kuivasluodot - varustaminen retkeilykäyttöön / avustus ja muut rah.os Kantri ry:n kautta rahoitettavat hankkeet Kantrin kautta tuleva rahoitusosuus Peiponpellon pk:n aita Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Osakkeet Keskuspuhdistamo Oy:n osakepääoma Osakkeet yhteensä Investoinnit yhteensä, netto ¹) Valtuusto tekee erillispäätöksen hankkeen aloittamisesta vuoden 2016 aikana. ²) Vuoden 2017 määräraha sisältää euroa katuvalaistukseen 3 ) Rakentaminen edellyttää valtionosuuden saamista

24 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx INVESTOINTIOSA VUOSILLE Kokonaiskustannusarvio alkuper muutos 3/2016 muutos 5/2016 muutos 6/2016 muutos 8/2016 muutos 10/ yhteensä ) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite maksaa 50 % tien sekä vesi- ja viemärilinjan rakentamisen kustannuksista, tässä ilmoitettu koko summa, ,- euroa kirjataan maakäyttökorvaustuloksi 5) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite rakentaa asemakaavatie, joka yhdistää Savelanmetsänhelmen ja Suomelan kaava-alueet. 6 ) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite maksaa vesi- ja viemärilinjaston materiaalit ja tievalaistus, maankäyttökorvaustulon määrä riippuu alueen valmistumisasteesta, joten summa tarkennetaan muutostalousarviossa vuodelle ) Maankäyttösopimusta ei vielä ole tehty, asia tarkentuu talousarviovuoden aikana 8) Kunnalla on maankäyttösopimukseen liittyvä velvoite rakentaa alueelle kaavatiet ja kunnallistekniikka. Kunta saa maankäyttösopimuksen mukaan korvauksena yhteensä euroa. Rakentamisen ajankohta ei ole vielä tiedossa.

25 Muutostalousarvio syksy 2016.xlsx RAHOITUSLASKELMA, MUUTOSTALOUSARVIO 2016 TA 2016 MUUTOKSET TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS TP 2015 TA 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 491, ,52-81,09 942, , ,60 Tulorahoituksen korjauserät -152,33-163,00-300,00-463,00-350,00-250,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00-458, , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 138,82 517,84 0,00 517,84 440,84 10,00 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 478,17 420,00 250,00 670,00 415,00 300,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -385,92 47,36-590,03-542,67 346,54 737,60 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -273,00 321,85 0,00 321,85 187,07 163,53 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0, , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,47 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 000, , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 494,90-500,00-500,00-423,00 131,86 Rahoituksen rahavirta 221,90-178,15 0,00-178,15-235,93 295,39 Vaikutus maksuvalmiuteen -164,02-130,79-590,03-720,82 110, ,99 Lainat TP 2015 TA 2016 TA 2016 MUUTOKSET TA 2016 YHTEENSÄ TS 2017 TS 2018 Lainamäärä milj. 14,09 15,21 0,00 15,21 15,4 15,56 Lainat /asukas

26 KUNNANHALLITUKSEN VASTUUALUEEN TALOUSARVIO NS. PERINTEINEN VASTUUALUE, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO JA SOTIEMME VETERAANIT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Kunnanvaltuusto hyväksyi talouden tervehdyttämisohjelman / 38. Kiristyneen taloudellisen tilanteen takia (mm. valtionosuusuudistuksessa Vesilahti on menettänyt valtionosuuksia) vuonna 2014 tehtiin vuosille uusi talouden tasapainottamisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi / 21. Ohjelmassa määriteltiin tasapainottamistoimenpiteet yksilöidysti, euromääräisesti ja aikataulutetusti. Vuonna 2016 tehtiin kolmas talouden tasapainottamisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi / 42. Elokuussa 2016 velkaa oli ,98 euroa eli 3.172,88 euroa / asukas. Elokuussa 2015 velkaa oli ,84 euroa eli euroa / asukas. Syyskuussa 2014 velkaa oli euroa / asukas, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2013 oli euroa. Vuonna 2016 uutta lainaa on nostettu euroa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 1,3 miljoonaa euroa. Valmisteilla oleva sote ja maakuntauudistus saattaa tuoda isojakin muutoksia kunnan toimintaympäristöön. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Syksyllä 2015 aloitettiin kuntastrategian laatiminen. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Vesilahden kunta kokouksessaan / 15. Kesäkuun kokouksessa ( / 43) valtuusto hyväksyi talousarvion 2017 strategisiksi painopisteiksi liikkuvan elämäntavan (hyvinvoinnin edistäminen) sekä työllisyyden edistämisen ja tietoliikenneyhteydet laajasti saataville (elinvoiman edistäminen). Uusi kuntalaki tuli voimaan Merkittävää osaa laista sovelletaan kuitenkin vasta lukien. Vuonna 2017 toimitetaan kuntavaalit ja uusi valtuusto aloittaa Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatioon tehdään tarkistuksia vuoden 2017 aikana, vrt. valtuustoseminaari Luottamushenkilöpalkkiot on huomioitu voimaan tulleen palkkiosäännön mukaisina. Tasapainottamisohjelman mukainen luottamushenkilöpalkkioiden leikkaus koski vuosia Lisäksi luottamushenkilöhallinnon kustannuksia kasvattavat lentoliikenteen kehittämiseen varattu raha (kunnanvaltuuston päätös / 51). Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Vakaa ja hallittu kuntatalous - Velka / asukas kääntyy vuonna 2018 laskuun - Käyttötalouden nettomenot eivät nouse Kunnan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen kehittäminen - Kuntastrategia - Kuntastrategian toteuttaminen

27 - Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation tarkistaminen - Luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin, infoihin, koulutuksiin, seminaareihin sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja muiden sidostyhmien toimintaan Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Väkiluku Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset määräaikaiset YLEISHALLINTO Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan talousja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, tiedottamisesta, arkistoinnista sekä asumisasioista ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä hyvinvointilautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät talouspäällikkö, ICT-asiantuntija, palkkasihteeri, kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja osittain myös matkailuneuvoja (kuntakuva, kansainvälinen toiminta). Toisen palvelusihteerin työajasta on vuoden 2015 alusta alkaen osoitettu kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtäviin 15 % ja hyvinvointilautakunnan tehtäviin 5 %. Palkkasihteeri on tehnyt osa-aikaista työtä (82,76%) alkaen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Uusi kuntalaki tuli voimaan Merkittävää osaa laista eli toimielimiä, johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, hallintomenettelyä ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta lukien. Kuntalain muutokset aiheuttavat kunnassa monia päivitystarpeita. Lisäksi kuntaan tulee hankkia sähköinen asianhallinta- ja sopimustenhallintajärjestelmä, vrt. kuntalain vaatimukset ja tarkastuslautakunnan huomiot. Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) edellytysten täyttäminen tuovat myös omat haasteensa yleishallinnon toimintaan. KaPA:n tavoitteet ovat hyviä; mm. kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen asioinnin yksinkertaistaminen ja helpottaminen viranomaisten kanssa sekä julkisen hallinnon avoimuuden edistäminen. Yleishallintoon esitetään määräaikaisen hallinnon suunnittelijan palkkaamista neljäksi kuukaudeksi vuonna Hallinnon suunnittelija olisi apuna mm. uuteen kuntalakiin, KaPA:an, luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation tarkistamiseen liittyvissä tehtävissä. Kevään kuntavaalit työllistävät yleishallinnon vakituista henkilöstöä merkittävästi. Määräaikainen henkilöstöresurssi ei kasvata yleishallinnon kustannuksia vuoteen 2016 verrattuna.

28 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Digitalisointi - Asianhallinta- ja sopimustenhallintajärjestelmä sekä tiedon ohjaussuunnitelma (TOS) Tietoturvallisuuden ja ICTtietämyksen lisääminen henkilöstön keskuudessa Uuden kuntalain vaatimusten täyttäminen Joukkoliikenteen nykyisen palvelutason turvaaminen / lisääminen Yleishallinnon henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen - Myyntilaskujen sähköinen arkistointi - Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) Kunnan oma ICT-seurantaryhmä, jossa ovat edustajat kaikista hallintokunnista Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan ja -työryhmän toimintaan -Vuosittaiset kehityskeskustelut ja tehtävänkuvien päivitykset - Ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin osallistuminen määrärahojen puitteissa - Vuonna 2017 laaditaan TOS ja otetaan käyttöön sähköinen asianhallinta- ja sopimustenhallintajärjestelmä - Vuonna 2017 otetaan käyttöön myyntilaskujen sähköinen arkistointi - KaPA:n vaatimusten täyttäminen, mm. kunnan verkkosivujen uudistaminen ICT-seurantaryhmän säännöllinen kokoontuminen ja ryhmän edustajien toimiminen linkkeinä omiin hallintokuntiinsa / työyksiköihinsä Vuonna 2017 tehdään uuden kuntalain vaatimat toimenpiteet / päivitykset Ideapark-liikenteen kehittäminen Vuonna 2017 käydään läpi yleishallinnon henkilöstön tehtävänkuvat kehityskeskustelujen yhteydessä Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset 5,63 5,63 5,63 - määräaikaiset (4 kk) Kansainvälinen toiminta Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toimintaympäristö Ylläpidetään ja syvennetään myönteistä kansainvälistä ilmapiiriä ja kanssakäymistä, jonka kautta myös elävöitetään ja vahvistetaan Vesilahden elinkeinoelämää ja matkailua. Yläasteen oppilaskunnan moninaiset panostukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Ystävyyskuntavierailuilla ja -tapaamisissa vahvistetaan virallisia ja epävirallisia suhteita huomioiden elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja nuorten edustus tapaamisissa. Kolmannen sektorin osuutta kansainvälisessä toiminnassa jatketaan (mm. VPK:t ja soittokunnat). Erityisen tärkeä osa kansainvälistä toimintaa on oppilasvaihdot Vesilahden yläasteen ja St.Georgenin Realschulen välillä alkanutta vesilahtelaisnuorten kuukauden pituista kesätyötä St.Georgenin yrityksissä pyritään jatkamaan 2017.

29 Vuonna 2017 Vesilahti toimii isäntäkuntana kun Venäjältä entisen Käkisalmen alueen kunnanjohtajat tulevat vierailulle Vesilahteen. Tämä Venäjän Karjalan yhteistyö on yhteistä toimintaa Lempäälän ja Punkalaitumen kuntien kanssa. Varaudutaan myös vastaanottamaan St.Georgenin ja Rõugen kuntien viralliset edustajat Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä lyhyelle vierailulle Vesilahteen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Vesilahden ja sen kuntalaisten kansainvälisten toimintojen mahdollistaminen ja konkreettisten yhteistyömuotojen Kunnanhallituksen vuonna 2011 hyväksymän kansainvälisten toimintojen suunnitelman noudattaminen luominen etenkin ystävyyskuntien/kuntalaisten kanssa. Osallistuminen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ja Vesilahden EU-yhteyshenkilön kautta seudulliseen ja maakunnalliseen kv-toimintaan. Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Vuositasolla kunnan nettovuosikustannus on keskimäärin enintään euroa. Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Viralliset vierailut ja kanssakäymiset ystävyyskuntiin ja/tai ystävyyskunnista + muut mahdolliset kanssakäymiset Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit vakituiset määräaikaiset Kuntakuva Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toimintaympäristö Myönteisen ja monipuolisen kuntakuvan luominen kuntalaisille ja kunnan ulkopuolelle eri hallintokuntien yhteistyönä eli ylläpitämällä ja päivittämällä kunnan nettisivuja ja esitteitä sekä osallistumalla markkinointi- ja muihin tapahtumiin. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Tärkein painopistealue on tonttimarkkinoinnin aktivoiminen. Kunnalla on oma osasto Asta Rakentaja -messuilla, järjestetään Tonttipäivä ja tontti-ilmoituksia lisätään Aamulehdessä ja muissa seudun lehdissä.

30 Uusille asukkaille lähetetään Tervetuloa kuntaan -infokirjeet ja uusien asukkaiden kuntatietoutta lisätään tarjoamalla ilmaisia opastettuja kunta- ja kyläkierroksia. Myös oman kunnan koululaisille suunnatut kotiseutukierrokset lisäävät kuntatietoutta. Vesilahti on mukana Kasvukäytävä -hankkeen Yhteiskuntataiteilija -hankkeessa, joka selvittää patsaan/ympäristötaideteoksen hankkimista kuntakeskuksen läheisyyteen lisäämään alueen vetovoimaa ja matkailua. Mikäli hanke etenee ja päätetään toteuttaa, toteutetaan se erillisellä määrärahalla ulkopuolisen ja mahdollisen hankerahoituksen tukemana. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Tonttimarkkinoinnin lisääminen Asta Rakentaja -messuille oma osasto Tonttimarkkinoinnin lisääminen Tonttipäivän järjestäminen Tonttien ja vesilahtelaisyritysten esilletuominen Kuntatietouden aktivointi Myönteisen ja monipuolisen kuntakuvan luominen Tunnusluvut Mukanaolo keväällä 2017 moottoritien LED-tienvarsitaulun mainoksissa kolmen kuukauden ajan Asukkaiden ja mökkiläisten osallistuminen kunta/kyläkierroksille Kunnan esitteiden ja nettisivujen päivittäminen Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kustannukset /asukas 2,20 1,90 3,00 Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Markkinointitilaisuudet/tapahtumat Kuntaan/kyliin tutustumiskierrokset Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit vakituiset määräaikaiset TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Kati Moisio Toimintaympäristö Siivouspalvelut Siivouspalvelut tuottavat palveluja ammattitaidolla, hygieenisesti ja tuottavasti. Tarkoituksenmukaisella siivoustoiminnalla tuetaan asiakkaan hyvinvointia ja ylläpidetään rakennusten kuntoa ja pidennetään käyttöikää. Siivouspalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tiivis yhteistyö kehyskuntien kanssa tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan toiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot.

31 Asiakaslähtöisyyttä ylläpidetään erilaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden ja esille tulevien asioiden kautta. Nopea reagointi asiakkaan tarpeisiin ja toimiva yhteistyö tilaavien organisaatioiden kanssa on osa toimintatapaamme. Talouden tasapainottamisohjelman myötä muissa hallintokunnissa tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet siivouspalvelujen toimintoihin. Vuosi 2017 on uusien siivouskohteiden ja toimintatapojen sopeuttamista käytäntöön, koska tiettävästi ei suurempia muutoksia ole tulossa siivouspalveluihin. Siivouksen ostopalvelu on poistettu ja työt on siirretty kunnan vakituisten työntekijöiden tehtäväksi. Muutamia siivouskone- ja laitehankintoja tullaan tekemään ikääntyneiden laitteiden tilalle sekä tulevaan uuteen kirjastoon. Talouden tasapainotusohjelman mukaan lyhytaikaiset sairaus- sekä muut lomat hoidetaan sisäisin järjestelyin yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on yhtä haasteellista kuin aikaisempinakin vuosina. Sijaisten saatavuus ongelman helpottamiseksi oli suunnitelmissa talouden tasapainotusohjelman toteutumisen myötä, että Ahtialan päiväkodin laitoshuoltajasta tulisi kiertävä sijainen tukipalveluihin. Talouden tasapainotusohjelma ei näiltä osin toteutunut, joten sijaispulan helpottamiseksi täytyy pohtia muita suunnitelmia. Ruokapalvelut Ruokapalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita, ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja ravitsemussuositusten mukaisia ateriapalveluja taloudellisesti sekä tehokkaasti. Vesilahti on mukana Tampereen seudun kehyskuntien kanssa Hankintapalvelut Kuha Oy:ssä ja tämä tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan hankinnoille, ruokapalvelutoiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot. Niiden ruokapalveluasiakkaiden määrä, joille Vesilahden kunta on järjestänyt ruokapalvelut, on pysynyt lähes samana viimeisten vuosien aikana. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa myöskään vuodelle Kaikkiin aterioiden jakopisteisiin tuotetaan ja lähetetään ateriat terveyskeskuksen ravintokeskuksesta. Narvan keittiöllä valmistetaan Narvan koulun ateriat myös vuonna Vuoden 2017 arvioidut suoritemäärät perustuvat hallintokuntien ruokapalveluilta tilaamiin ateriamääriin. Ruokapalvelujen käytössä olevien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on edelleen korkea. Elintarvikemäärärahoihin ei ole tullut korotuksia useampaan vuoteen. Koulukeskuksen elintarvikemäärärahaan tuli hieman korotusta ruuan menekin kasvun myötä. Ruuan menekki on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana, vaikka ruokailijamäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Ruokateemoja tullaan järjestämään kasvatuksellisessa ja opetuksellisessa merkityksessä sekä olemassa olevien elintarvikemäärärahojen puitteissa samoin kun kuluvana vuonnakin. Valmistuskeittiöiden määrä (2 kpl) pysyy vuonna 2017 ennallaan. Olemassa olevilla keittiöverkostoilla pystytään palvelemaan useamman vuoden ajan kunnan ruokapalveluasiakkaita verrattuna kunnan arvioituun asukasmäärän kehitykseen. Terveyskeskuksen keittiö toimii vuoden jokaisena päivänä ja Narvan keittiö toimii koulujen toimintakausina. Vesilahden kunnassa on yksi palvelukeittiö vuonna 2017, Yläasteen palvelukeittiö. Peiponpellon päiväkodin keittiöön hankittiin kesällä 2016 monitoimivaunu sekä keittiön toiminnot organisoitiin uudelleen, niin että keittiö siirtyi palvelemaan palvelukeittiömallista jakelukeittiömalliin. Kunnan muut keittiöt toimivat myös jakelukeittiöinä, joihin kuljetetaan terveyskeskuksen ravintokeskuksesta ruoka kokonaisuudessaan valmiina. Asiakaspalautetta kerätään kouluilta päivittäin. Palautetta voi antaa suoraan henkilöstölle tai kirjoittaa terveisensä asiakaspalautelaatikkoon. Palautteet käsitellään kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään lisätoimenpiteisiin saamiemme palautteiden myötä.

32 Henkilöstö seuraa ruokaa vastaanottavissa kohteissa ruuan laatua (maku, rakenne, ulkonäkö) päivittäin. Laatuseurannassa kirjataan arviot ylös ja näin voidaan tarkistaa mm. jälkeenpäin tulleita mahdollisia reklamaatioita. Ruuan kulutusta seurataan myös säännöllisesti, jotta biojätteen määrä pysyisi minimissään. Asiakaspalautejärjestelmä toimii samoin kuin kolmena edellisenä vuotena ja kattava tyytyväisyyskysely tullaan järjestämään myös vuonna Palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää ja ateriakokonaisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Tiivis yhteistyö Tampereen kehyskuntien kanssa on tuonut ruokapalvelutoimintaan tehokkuutta mm. ruokalistojen yhdentämisen sekä erilaisten yhteishankintojen myötä. Kehyskuntien tuotekehitysryhmä jatkaa hyvin alkanutta reseptiikan kehitystyötä myös vuonna Ruokapalvelujen tuotekehitys on jatkuvaa ruokatuotteiden arviointia ja kehittämistä. Tuotekehitysryhmän työpanos on tuottanut erittäin hyvän reseptiikan kehyskuntien ruokalistoille. Edellä mainitut positiiviset asiakaspalautteet myös kertovat Vesilahden kunnan ruokapalvelujen kehityksestä. Ruokapalveluiden kehittäminen on jatkuvaa ja henkilöstön osaaminen sekä työpanos merkittävää. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan ruokapalveluissa hoidetaan 1-3 päivän kaikki poissaolot sisäisin järjestelyin yhteistyönä siivouspalveluiden henkilöstön kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on yhtä haasteellista kuin aikaisempinakin vuosina. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut tuottavat erilaisia sisäisiä kuljetuksia kunnan eri hallintokunnille. Kuljetukset tullaan järjestämään yhdellä autolla myös vuonna Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Tukipalveluiden toimintakokonaisuus on tuottaa siivous-, ruoka- ja kuljetuspalveluita kunnan eri hallinnonaloille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Tulevaisuuden kehityssuuntana on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas tulosalue. Kunnanvaltuuston / 36 tekemän päätöksen mukaisesti tukipalvelujen talousarviolukujen sitovuus valtuustoon nähden muutetaan vuoden 2016 talousarviossa bruttositovuudesta (toimintatulot ja toimintakulut erikseen) nettositovuudeksi (tilikauden tulos). Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Talouden tasapainotusohjelman toteutus Henkilöstön kaikki 1-3 päivän poissaolot järjestellään sisäisin Sijais- ja vuokratyövoima määrärahat eivät ylity menettelyin Ruokapalvelun laadun valvonta sekä asiakkaiden kuuleminen Asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Puhtaanapidon laadun valvonta Asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakastyytyväisyyskyselyn sekä asiakkaiden kuuleminen Ravitsemuksellinen laatu Tunnusluvut Siivouspalvelut Tuotekehitysryhmä jatkaa toimintaansa reseptiikan kehittämisen parissa. tulokset Uutta reseptiikkaa toiminnanohjausjärjestelmään Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatuotot Kokonaiskulut Kokonaiskulujen kasvu % -15,45%

33 Tunnusluvut Ruokapalvelut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatuotot Kokonaiskulut Kokonaiskulujen kasvu % -3,4% Tunnusluvut Kuljetuspalvelut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Toimintatuotot Kokonaiskulut Kokonaiskulujen kasvu % -19,6 Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Ateria suoritteet Valmistus keittiöt Palvelukeittiöt Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset määräaikaiset ELINKEINOTOIMI (sisältää elinkeinotoimen hoidon, matkailun edistämisen ja elinkeinojen kehittämisprojektit) Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Kunnan elinkeinotiimi: kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö, aluearkkitehti, rakennustarkastaja, kunnanrakennusmestari sekä tarvittaessa ympäristötarkastaja. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Elinkeinoelämän toimintaympäristöjen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen kunnassa sekä seutuyhteistyössä. Sähköisten palveluiden kehittäminen: 1. Yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen - sujuvat tieyhteydet ja toimivat sähköiset asiointiyhteydet - kilpailukykyinen yritystonttitarjonta. 2. Paikallisen omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen - yritysten investointi-, käynnistys- ja kehittämishankkeet sekä Yrittäjä- ja Tuottajayhdistysten kehittämishankkeet - Yrittäjäyhdistyksen aamu- ja iltakahvitilaisuudet sekä koulutus- ja seminaaritilaisuudet yhteistyökumppaneiden kanssa. 3. Osallistuminen seudullisiin elinkeino- ja työllisyyspoliittisiin kehittämishankkeisiin - Tredea Oy/ulkoinen johtoryhmä ja elämystalousyhteistyö. Toiminnan painopisteitä mm. Tredean sijoittumispalvelut, seutumarkkinointi, sekä Uusyrityskeskus Ensimetrin tarjoamat yrityspalvelut.

34 Elämystalouden yhteistyöhankkeita mm. lentoliikenteen kehittäminen ja Vene vie esiselvityshankkeen jatkohanke (ml. yksityisten yritysten satamahankkeet sekä kuntalaiturialueiden kehittämishankkeet). - Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspoliittinen yhteistyö. Toiminnan painopisteitä mm. Tampereen (kaupunkiseudun) kuntapilotti, Pirkanmaan keskisen alueen uudistuva työvoiman palvelukeskus, valtakunnalliset yhteispalvelupisteet, nuorisotakuu-asiat (nuorten ohjaus- ja palvelutyöryhmä; yrittäjät, tuottajat, yhteisöt, viranomaistahot ja kunta). Mahdollisia seudullisia työllisyydenhoidon jatkohankkeita: Yritysläheinen työllistämismalli (Sitra, te-hallinto, Pirkanmaan Yrittäjät ry, kunnat ym.) sekä Seutunuotta-hanke (nuoriso). Kuntouttava työtoiminta ostopalvelupilottina Lempäälän Vesilahden Työttömät ry:ltä (erillishankkeena tekstiilien kierrätystoiminta). 4. Osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa tapahtuvaan seutusuunnittelutyöhön sekä Pirkanmaan liiton maakuntakaavan uudistamistyön osa-alueille. - Yhdessä aluearkkitehdin kanssa Masto-työryhmän valmistelutyöhön osallistuminen (mm. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisohjelma sekä MAL-sopimukset valtion ja kaupunkiseudun kesken) - Pirkanmaan liiton Maakuntakaavan 2040 erillishankkeisiin vaikuttaminen (Puuterminaalit). 5. Elinkeino- ja maaseututyöryhmän valmistelutehtävät. - Elinkeino- ja maaseututyöryhmä on strateginen toimija ja kunnan Elinkeinotiimi viranhaltijoineen vastaa yrityshankkeiden hoidosta. - Elinkeino- ja maaseututyöryhmän strategiset tehtäväalueet: Elinkeinopoliittiset tehtävät, työllisyyden hoitoon liittyvät tehtävät, maaseudun ja sen kylien kehittäminen, seutuyhteistyöhön liittyvät elinkeinolliset asiat (mm. Tredea Oy), erillishankkeet mm. Vesilahden laajakaistasuunnitelman valmisteluhanke (toimintaryhmärahoitus sekä valmisteluyhteistyö Urjalan ja Akaan kanssa) 6. Kansallisen sidosryhmäverkoston rakentaminen - Kansallinen verkostoituminen yrittäjyyttä tukevien ja kehittävien sidosryhmien kanssa, jotka voivat tuottaa alueen yrityksille lisäarvoa esim. kansainvälistymissuunnitelmissa. Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Kehittyvä toimintaympäristö Logististen esteiden poistaminen: Maantien n:o 301 osalta Kilpala- Keihonen välin peruskunnostaminen. Tiehankkeen rahoituspaketin ja peruskorjaustoimenpiteiden käynnistäminen. Hankkeiden käynnistyminen / toteutus - Sähköisten asiointiyhteyksien kehittäminen kunnan alueella: Vesilahden laajakaistahankkeen eteenpäinvienti toteutusasteelle keväällä 2017 ja toteutus aikana; (toimintaryhmärahoitus). Sähköisten palveluiden kehittäminen kunnassa Uusi yritystoiminta Uusia alkavia yrityksiä kuntaan 2 kpl / vuosi ja tänne siirtyviä yrityksiä 1 kpl / vuosi Alkavien yritysten lukumäärä / toteutuneet tontti- tai toimitilakaupat

35 Yritysalueiden kehittäminen Sidosryhmäyhteistyö Tunnusluvut Uusien yritysalueiden kaavoituksen aloittaminen ja markkinointi Paikallinen yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa esim. koulutuksissa ja seminaareissa. Markkinointihankkeet, kuten messukäynnit ja businesstapaamiset. Kansallinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa, jotka voivat tukea paikallista yritystoimintaa esim. kansainvälistymisessä. Yritysten investointi- ja kehittämishankeet (ELY - keskuksen rahoittamat) Uudet yritystontit Toteutuneiden koulutusten ja seminaarien määrä Toteutuneet markkinointitapaamiset eri toimijoiden kanssa Kansallisten / kansainvälisten hankkeiden määrä. Uudet investoinnit sekä kehittämishankkiden määrä. Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Aloittavat uudet yritykset 2 2 Muuttavat yritykset 1 Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset 0,4 - määräaikaiset MATKAILUN EDISTÄMINEN Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toimintaympäristö Matkailun edistämiseen kuuluu matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, opastettujen kierrosten suunnittelu ja myynti tilausryhmille sekä yleisökierrosten järjestäminen. Matkailutoiminnan ydintoimintaympäristö on Klaus Kurjen tien matkailureitti ja sen toimijaverkosto. Matkailullisen yhteistyön perusta on yhdessä ideoiminen ja toimiminen matkailuyrittäjien, matkailuoppaiden, kädentaitajien, eri yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Matkailun edistäminen ja kulttuuritoimi tuottavat yhdessä matkailutapahtumia. Osalla kulttuuritoimeen, kuntakuvaan ja kansainväliseen toimintaan liittyvistä tehtävistä on myös matkailullista merkitystä. Matkailuyhteistyö seurakunnan kanssa on myös tärkeää. Merkittävä toimintaympäristön muutos on kun matkailuinfo siirretään syksyllä 2017 uuteen kirjastoon osaksi kirjaston uutta palvelutiimiä. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Matkailun edistämisen kautta kehitetään Vesilahden elinkeinotoimintaa ja tuotetaan matkailu- ja kulttuuritarjontaa, palveluja ja tapahtumia tärkein markkinointitapahtuma on Supermessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa ja Suoma-markkinointipäivät syyskuussa 2017.

36 Matkailun kannalta vuonna 2017 merkittävää on matkailusesongin pidentyminen lähes ympärivuotiseksi, sillä Laukon kartano on avoinna Laukon kartano tuonee jatkossakin kymmeniä tuhansia kävijöitä Vesilahteen niin kartanolle kuin muihinkin yrityksiin ja tapahtumiin ollen samalla merkittävä työllistäjä. Tilausryhmien lisäksi palvellaan yksittäisiä matkailijoita järjestämällä yleisökierroksia Laukon kartanoon ja Vesilahteen. Edellisvuosien tapaan järjestetään ilmaiset opastetut kävelykierrokset Kirkonkylässä ja Narvassa. Vesistömatkailun edellytyksiä, kuten vierasvenelaitureita kehitetään yhdessä teknisen toimen kanssa hyödyntäen mahdollisia hankerahoitusvaihtoehtoja. Kylien uusissa karttatauluissa, Klaus Kurjen tien päivitettävissä opastustauluissa ja matkailukohteissa hyödynnetään erilaisia mobiilisovelluksia kuten Action Trackia matkailijoiden käyttöön. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Matkailuneuvonta yksittäisille matkailijoille ja ryhmille Matkailumarkkinointi sisältäen esite-, lehti-, netti- ja tapahtumaja messumarkkinoinnin + välillinen markkinointi Tredean, Ideaparkin ym. kautta Yhteistyö kehys- ja seutukuntatasolla Seudulliset matkailuhankkeet Tunnusluvut Ajantasainen tiedottaminen kunnan matkailusta, palvelutarjonnasta ja tapahtumista Markkinointimateriaalin suunnittelu ja päivittäminen sekä osallistuminen markkinointitapahtumiin + välillisesti esitejakelulla (Tredea, Ideapark ym.) Matkailuneuvoja ja kehitysjohtaja ovat mukana yhteistyössä Tredean ja naapurikuntien kanssa. Vesilahti on tarvittaessa mukana Tredean ja Pirkanmaan Liiton yhteisissä matkailuhankkeissa (mm. yhteinen vesistömatkailun kehittämishanke) Matkailuneuvonnan puhelin, sähköposti, nettisivut ja facebook palvelevat matkailijoita Uusien ideoiden ja tarjonnan esilletuominen materiaaleissa, messuosallistumiset (Supermessut ja Suoma) ja esitejakelun jatkaminen Ideaparkissa ja Tampereen matkailuneuvonnassa Seudullinen verkostoituminen ja yhteistyö matkailuelinkeinon edistämiseksi Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kustannukset /asukas 11,2 13,3 13,3 Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Matkailuneuvonnan kautta varattujen tilausryhmien määrä Klaus Kurjen tien yleisökierrokset Kylien opastetut kävelykierrokset Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit 0,8 0,8 0,8 - vakituiset 0,8 0,8 0,8 - määräaikaiset - - -

37 KAAVOITUS Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toimintaympäristö Ylimmästä luottamus- ja viranhaltijajohdosta koostuva kaavatoimikunta apunaan aluearkkitehti valmistelee ja koordinoi kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät asiat. Toimikunnan kautta haetaan kokonaisvaltaista ja sitouttavaa maankäytön suunnittelua ja vaihtoehtotarkasteluja samalla mahdollistaen kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tiiviin osallistumisen. Seutuyhteistyötyöryhmiin osallistuminen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Valtuuston 2016 hyväksymän kuntastrategian (s.10) painopistealue, johon tähdätään mm. kunnanvaltuuston tammikuussa 2014 hyväksymällä maapoliittisella ohjelmalla. Riittävä tonttitarjonta. Tampereen seudun päivitetty rakennesuunnitelma ja Pirkanmaan uudistettava maakuntakaava tukevat tavoitetta. Aktiivinen maanosto- ja myyntipolitiikka sekä monipuolinen kaavoitus. Kunta on aktiivinen kaavoituksessa ja yritystonttien tarjonnassa. Kunnalla on omaa tonttivarantoa. Tunnusluvut Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Uudet asemakaavat/muutokset valtuuston hyväksyttäväksi Rahoisten asemakaava/kk - Lammasniemen asemakaava ja asemakaavamuutos - Palvelukeskusalueen asemakaavamuutos/kk - Kalalahden asemakaavamuutos/keihonen - Kiisken asemakaava/koskenkylä Narvan osayleiskaavan ajantasaistaminen Asuntojakautuman monipuolistaminen mm. senioriasunnot. Tähän varaudutaan vireillä olevassa Kirkonkylän palvelukeskusalueen asemakaavassa. Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset, 50% aluearkkitehti, 50% Urjala 0,5 0,5 0,5 - määräaikaiset

38 MAA- JA METSÄTILAT Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Kalalahden asemakaavan valmistuttua vuonna 2018 on mahdollisuus kunnan yritystonttien lisääntyvään markkinointiin ja myyntiin. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Tasapainoinen ja oikea-aikainen puuston myynti ja laadukas kunnan metsien hoito Vuonna 2009 hyväksytyn kunnan metsätaloussuunnitelman toteuttaminen kunnanhallituksen nimeämän metsätyöryhmän johdolla Asuin- ja yritystonttien myynti Asuin- ja yritystonttien markkinointitoimenpiteitä lisätään ja terävöitetään vuonna 2017 Tunnusluvut Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Myydään omakotitontteja Vuokrataan omakotitontteja Myydään yritystontteja Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit vakituiset - määräaikaiset SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon kustannukset muodostuvat kuntouttavan työtoiminnan, työmarkkinatuen kuntaosuuden, vanhus- ja vammaisneuvoston, työllisyyskoordinaattorin sekä kahden sosiaali- ja terveystoimen kesätyöntekijän kustannuksista. Kunnanvaltuusto perusti / 27 työllisyyskoordinaattorin viran ja samalla lakkautti kuntoutusohjaajan viran. Ao. virka on ollut kokoaikainen alkaen. Työttömyysturvalaki muuttui vuonna 2015 siten, että kuntien maksettavaksi tulee puolet työmarkkinatuesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää (aikaisemmin 500 päivää) ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 1000 päivää. Lakimuutoksen arvioitiin kaksinkertaistavan kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset. Lakimuutoksen myötä tuli myös tarve kuntoutusohjaajan kokoaikaiselle työpanokselle.

39 Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta vastaa Pirkkalan perusturvalautakunta. Yt-alueen hallinnon kustannukset on vyörytetty eri kustannuspaikoille eli palveluille menojen suhteessa. Pirkkalan perusturvaosasto sisältää Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueen. Pirkkalan kunta toimii yhteistoiminta-alueen vastuukuntana. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Kunnanvaltuuston hyväksymässä kuntastrategiassa elinvoiman edistämisen yksi strateginen linjaus on työllisyyden edistäminen (työpaikkaomavaraisuuden nostaminen, työllisyyden hoitotoimenpiteiden tehostaminen, kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen ja nuorien innostaminen yrittäjyyteen). Työ- ja elinkeinoministeriö teki päätöksen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisista kokeiluista vuosina Kokeiluun valittiin Pirkanmaalta Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Kokeilun tavoitteena on lisätä työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyyttä, tehostaa työllistymistä edistävien palveluiden toteutusta sekä edistää matalan kynnyksen työtilaisuuksien syntymistä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Työllisyyden hoidon tehostaminen - Yhteistyön lisääminen paikallisten yrittäjien kanssa ja tätä kautta mahdollisten piilotyöpaikkojen löytyminen sekä työkokeilujen ja palkkatuen hyödyntäminen - Kuntakokeilun mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Työllisyydenhoidon kustannuskehitys Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen Tunnusluvut - Palkkatukeen oikeutettavien henkilöiden ohjaaminen yhdistysten projekteihin - Tiedottamisen lisääminen, esim. yhdistyksille maksettavasta palkkatuesta - Yhteistyön lisääminen entisestään Työllisyydenhoidon kustannuskehitys Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Työmarkkinatuen kuntaosuus Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit 1,85 1 *) 1 - vakituiset - määräaikaiset

40 * ) Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja eläköityi ja virkaa ei ole täytetty. Käytännössä virassa ei ole ollut hoitajaa vuonna 2016 ja tehtävät on jaettu eri henkilöiden kesken. Kuntoutusohjaajan / työllisyyskoordinaattorin virka muutettiin kokoaikaiseksi alkaen. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköltä (PIRTEVA), johon kuuluvat Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Vesilahti ja Hämeenkyrö. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. SOTIEMME VETERAANIT Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Vesilahden kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti sotiemme veteraaneilla, näiden puolisoilla ja leskillä sekä sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on ollut mahdollisuus saada maksuttomat ateriat kotiin kuljetettuina. Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tervehdyttämisohjelmassa veteraanien maksutonta ateriaetua rajattiin siten, että jatkossa veteraanitunnuksen omaavat saavat edelleenkin ilmaisen ruokailun kotiinsa, mutta sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisot ja lesket maksavat siitä omavastuuosuuden. Sotaveteraanien ja sotainvalidien puolisoiden ja leskien ateriat muuttuivat maksullisiksi alkaen.

41 KUNNANHALLITUKSEN VASTUUALUEEN TALOUSARVIO MAASEUTUTOIMI Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja (Vesilahti), Maaseutupäällikkö (Lempäälä). Toimintaympäristö Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) tuli voimaan lukien. Lain mukaan kunnat velvoitettiin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Lempäälä-johtoisessa isäntäkuntamallilla toimivassa yhteistoiminta-alueessa ovat mukana seuraavat kunnat: Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Maaseutuviranomaistehtävät ja seudullinen maaseututoimisto (ostopalveluna). Maaseutuelinkeinoviranomaiset huolehtivat maaseutuelinkeinolain ja muiden maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten, päätösten sekä Euroopan Unionin säädösten täytäntöönpanosta kuntatasolla. Keskeisimpiä tehtäviä ovat: - Tukihakemusten vastaanotto, käsittely, tallennus, maksu- ja sitoumuspäätösten teko. - Asiakaspalvelu ja neuvonta. - Sato-, tulva- ja hirvi- sekä petoeläinvahinkojen arviointi ja korvaushakemusten käsittely. - Hukkakauratarkastusten suorittaminen. - Eläintenpitäjärekisterin ylläpito sekä - Omaa hallintoalaa koskevien lausuntojen antaminen. Sähköisen asioinnin %-osuus tukien hakemisessa Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueella/vesilahden kunta: Vuosi: Sähköinen tukiasiointi-%: , , , ,72 (paperihakemukset 13 kpl, sähköiset 144 kpl, yhteensä 157 kpl) ,00 (tavoite) (tavoite) Maatilatalouden kehittämisvarat Maatilatalouden kehittämistyössä maatiloja avustetaan erilaisten kehittämistoimenpiteiden suorittamisessa sekä maksullisen lomittaja-avun (50 %) hankinnassa enintään viiden (5) päivän ajalta yrittäjää kohden vuodessa kunnanvaltuuston hyväksymän talousarviomäärärahan puitteissa. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi omalta osaltaan / 23 Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämisohjelman vuosille nimeltään Lähellä rauhallinen maaseutu. Ohjelmavalmistelussa esiin nostetut asiat otetaan huomioon vuosittain taloussuunnitelman puitteissa. Maaseudun kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat: Nuoriso vahvana osana yhteiskuntaa Ympäristövastuinen toiminta Kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu/rauhalliset asuinympäristöt ja maaseutumaisuus Yhteisölliset kylät ja monipuolinen virkistystoiminta. Keinot ja panostukset.

42 1. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut ostopalveluna Lempäälän seutumaaseututoimistolta yhteistoiminta-alueen puitteissa v sekä Lempäälän ja Vesilahden kuntien kannustinpalkkio (hanketuki) yhteisöille ja yrityksille v. 2017: Kannustinpalkkiota ei myönnetä/ei myönnettäne. Merkittävät TA-muutokset Ei merkittäviä muutoksia maaseututoimen vuoden 2017 talousarviossa. Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Toimivat maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut Lempäälän maaseututoimistosta vesilahtelaisille viljelijäasiakkaille. Lempäälän seutumaaseututoimisto käsittelee viljelijöiden maataloustuki- ja muut hakemukset aikataulujen mukaisesti. Viljelijöille järjestetään tuki- ja muihin asioihin liittyvää koulutusta Lempäälän seutumaaseututoimiston toimesta. Mittari: V tukia hakeneita tiloja 153 kpl (2016: 155 kpl). Maatilatalouden kehittämisvarovarojen aktiivinen hyödyntäminen vesilahtelaisilla maatiloilla. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelman kehittämistoimenpiteet v Päivitetään maatilatalouden kehittämisvarojen käyttösuunnitelma. Elinkeino- ja maaseututyöryhmä järjestää uuden ohjelmakauden etenemiseen liittyviä info-tilaisuuksia yhteisöille ja yrityksille. (Kantri ry. ja Ely). Maatilatalouden kehittämisvarojen käyttöastetavoite 85 % Tavoitteena järjestää 4-6 infotilaisuutta vuoden 2017 aikana. Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Tukia hakeneet tilat Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kehittämisvarojen käyttöaste 85% Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset - määräaikaiset

43 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 1(68) 3000 KUNNANVALTUUSTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-palkkaperusteinen eläkema MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sair.vak.maksu Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet ,

44 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 2(68) 3000 KUNNANVALTUUSTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT Leasingvuokrat Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

45 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 3(68) 3010 KUNNANHALLITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot MUUT TOIMINTATUOTOT Pysyvien vast. luovutusvoitot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu ,

46 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 4(68) 3010 KUNNANHALLITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Kalusto Muu materiaali AVUSTUKSET Avustukset yhteisöille MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Välilliset verot Muut kulut , Takaustappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

47 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 5(68) 3010 KUNNANHALLITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ARVONALENTUMISET Pysyv.vast.hyödykkeiden arvona POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

48 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 6(68) 3020 TOIMIKUNNAT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-palkkaperusteinen eläkema MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sair.vak.maksu Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

49 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 7(68) 3030 SEUTUKUNTAYHTEISTYÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Muut yhteistoimintaosuudet , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Kirjallisuus Elintarvikkeet MUUT TOIMINTAKULUT Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

50 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 8(68) 3100 TALOUSHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , MUUT TOIMINTATUOTOT Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Muut palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Rahoitus- ja pankkipalvelut Painatukset, ilmoitukset ja ma ,

51 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 9(68) 3100 TALOUSHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset Puht.pito- ja pesulapalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p Henk.koul.koulutuspalv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Kalusto , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT Maksuliikennetilien korot KORKOKULUT Maksuliikennetilien korot

52 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 10(68) 3100 TALOUSHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

53 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 11(68) 3110 HENKILÖSTÖHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot TUET JA AVUSTUKSET , Muut tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat Erilliskorvaukset , Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , Muut työeläkemaksut MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut ,

54 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 12(68) 3110 HENKILÖSTÖHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p Sosiaali- ja terveyspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut Henk.koul.koulutuspalv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Kalusto Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

55 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 13(68) 3110 HENKILÖSTÖHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

56 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 14(68) 3120 KESKITETTY ATK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , ICT-palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Toimisto- ja koulutarvikkeet Kalusto MUUT TOIMINTAKULUT , Leasingvuokrat , Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

57 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 15(68) 3201 TYÖLLISYYSTYÖT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , Työllistämistuki , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Työllistettyjen palkat , Muut palkat , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen eläkema , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut yhteistoimintaosuudet , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

58 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 16(68)

59 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 17(68) 3211 JOUKKOLIIKENNE TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET Muut tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Painatukset, ilmoitukset ja ma Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Muut yhteistoimintaosuudet , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

60 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 18(68) 3221 KUNTAKUVA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Muut tuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-palkkaperusteinen eläkema PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Elintarvikkeet , Kalusto Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

61 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 19(68)

62 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 20(68) 3321 MUU YLEISHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Alueiden rak. ja kun.pito palv Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Osuus verotuskustannuksiin , Muut yhteistoimintaosuudet , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Kirjallisuus AVUSTUKSET , Avustukset yhteisöille ,

63 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 21(68) 3321 MUU YLEISHALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Jäsenmaksut , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

64 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 22(68) 3351 KANSAINVÄLINEN TOIMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-palkkaperusteinen eläkema PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , MUUT TOIMINTAKULUT , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

65 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 23(68) 3400 TUKIPALVELUJEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut myyntituotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

66 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 24(68) 3400 TUKIPALVELUJEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Kalusto Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat Jäsenmaksut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

67 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 25(68) 3431 TK:N RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset , Jaksotetut palkat ja palkkiot , Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 4102 KuEL-varhemaksut , Jaksotetut eläkekulut MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut Jaksotetut sos.vak.maksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve ,

68 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 26(68) 3431 TK:N RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Työvoiman vuokraus , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

69 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 27(68) 3431 TK:N RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

70 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 28(68) 3432 NARVAN RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Työvoiman vuokraus Posti- ja kuriiripalvelut ,

71 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 29(68) 3432 NARVAN RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat Muut vuokrat , Välilliset verot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

72 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 30(68) 3432 NARVAN RAVINTOKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

73 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 31(68) 3433 YLÄMÄEN JAKELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut myyntituotot , MUUT TOIMINTATUOTOT Muiden rakennusten vuokrat TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Työvoiman vuokraus Koneiden, kaluston ja laitteid ,

74 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 32(68) 3433 YLÄMÄEN JAKELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

75 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 33(68) 3434 YLÄASTEEN PALVELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset Jaksotetut palkat ja palkkiot Tapaturmakorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Työvoiman vuokraus Posti- ja kuriiripalvelut ,

76 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 34(68) 3434 YLÄASTEEN PALVELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat Muut vuokrat , Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

77 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 35(68) 3435 PEIPONPELLON PALVELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

78 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 36(68) 3435 PEIPONPELLON PALVELUKEITTIÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat Muut vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Poistot koneista ja kalustosta POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

79 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 37(68) 3440 SIIVOUSPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut ,

80 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 38(68) 3440 SIIVOUSPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Työvoiman vuokraus , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p Koulutus- ja kulttuuripalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Kalusto , Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

81 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 39(68) 3440 SIIVOUSPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

82 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 40(68) 3450 KULJETUSPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,0 0 0 PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Sijaisten palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT ,0 0 0 ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen ,0 0 0 eläkema 4102 KuEL-varhemaksut ,0 0 0 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut ,0 0 0 PALVELUJEN OSTOT , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Koneiden, kaluston ja laitteid , Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

83 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 41(68) 3450 KULJETUSPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Poltto- ja voiteluaineet , Kalusto , Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , Välilliset verot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

84 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 42(68) 3500 ELINKEINOTOIMEN HOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muut vuokratuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Muut palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Alueiden rak. ja kun.pito palv Majoitus- ja ravitsemuspalvelu

85 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 43(68) 3500 ELINKEINOTOIMEN HOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Muut yhteistoimintaosuudet Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Kalusto AVUSTUKSET , Avustukset yhteisöille , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Muut vuokrat Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

86 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 44(68) 3500 ELINKEINOTOIMEN HOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

87 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 45(68) 3510 MATKAILUN EDISTÄMINEN TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Muut yhteistoimintaosuudet ,

88 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 46(68) 3510 MATKAILUN EDISTÄMINEN TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet Kalusto , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Leasingvuokrat Jäsenmaksut , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

89 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 47(68) 3520 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISPROJEKT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , Muut tuet ja avustukset ,5 0 0 TOIMINTATUOTOT ,5 0 0 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Matkustus- ja kuljetuspalvelut Muut palvelut TOIMINTAKULUT ,5 0 0 TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

90 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 48(68) 3600 ASEMAKAAVOITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , MAKSUTUOTOT , Maankäyttö- ja kehitt.korvauks ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-palkkaperusteinen eläkema MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sair.vak.maksu Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

91 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 49(68) 3600 ASEMAKAAVOITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Muut yhteistoimintaosuudet , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

92 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 50(68) 3610 YLEISKAAVOITUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Painatukset, ilmoitukset ja ma Matkustus- ja kuljetuspalvelut AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Toimisto- ja koulutarvikkeet MUUT TOIMINTAKULUT Leasingvuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

93 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 51(68) 3620 MITTAUSTOIMINTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MAKSUTUOTOT , Suunnittelu- ja mittaustoiminn ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

94 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 52(68) 3630 RANTAOSAYLEISKAAVA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MAKSUTUOTOT , Maankäyttö- ja kehitt.korvauks ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKATE ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

95 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 53(68) 3800 MAA- JA METSÄTILAT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , MUUT TOIMINTATUOTOT , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Pysyvien vast. luovutusvoitot , Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT Kokous- ja luott.toimi.palkkio PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Vakuutukset , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Matkustus- ja kuljetuspalvelut MUUT TOIMINTAKULUT , Välittömät verot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

96 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 54(68)

97 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 55(68) 4001 MAASEUTUTOIMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT Kokous- ja luott.toimi.palkkio HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sair.vak.maksu PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu Muut yhteistoimintaosuudet

98 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 56(68) 4001 MAASEUTUTOIMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Kirjallisuus , Elintarvikkeet Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

99 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 57(68) 5003 SOS.- JA TERV.TOIMEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Muut palkat , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve ICT-palvelut Painatukset, ilmoitukset ja ma , Matkustus- ja kuljetuspalvelut MUUT TOIMINTAKULUT Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

100 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 58(68)

101 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 59(68) 5004 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , Valt.korvaus kuntoutt. työtoim , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut Vakuutukset Puht.pito- ja pesulapalvelut , Matkustus- ja kuljetuspalvelut AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Elintarvikkeet Muu materiaali ,0 0 0

102 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 60(68) 5004 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 AVUSTUKSET , Kuntout.työtoim.matkak.työmark , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

103 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 61(68) 5006 TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET , Työmarkkinatuen kuntaosuus , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

104 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 62(68) 5602 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , ICT-palvelut Painatukset, ilmoitukset ja ma , Muut yhteistoimintaosuudet , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

105 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 63(68) 5603 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Muut yhteistoimintaosuudet , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

106 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 64(68) 5701 SOTIEMME VETERAANIT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , MUUT TOIMINTAKULUT Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Muut rahoitustuotot RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

107 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 65(68) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut liiketoiminnan tuotot , Muut myyntituotot , MAKSUTUOTOT , Suunnittelu- ja mittaustoiminn , Maankäyttö- ja kehitt.korvauks ,0 0 0 TUET JA AVUSTUKSET , Työllistämistuki , Valt.korvaus kuntoutt. työtoim , Muut tuet ja avustukset , MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat Maa- ja vesialueiden vuokrat , Muut vuokratuotot , Pysyvien vast. luovutusvoitot , Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset , Työllistettyjen palkat , Muut palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot , Sairausvakuutuskorvaukset ,0 0 0

108 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 66(68) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Tapaturmakorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , Muut työeläkemaksut Jaksotetut eläkekulut MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Jaksotetut sos.vak.maksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Rahoitus- ja pankkipalvelut Työvoiman vuokraus , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

109 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 67(68) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Sosiaali- ja terveyspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , Osuus verotuskustannuksiin , Muut yhteistoimintaosuudet , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Kalusto , Muu materiaali , AVUSTUKSET , Kuntout.työtoim.matkak.työmark , Avustukset yhteisöille , Työmarkkinatuen kuntaosuus , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , Välilliset verot Välittömät verot , Jäsenmaksut , Muut kulut , Luottotappiot Takaustappiot

110 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 3000, 3010, 3020, 3030, 3100,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :31 sivu 68(68) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT Maksuliikennetilien korot MUUT RAHOITUSTUOTOT Muut rahoitustuotot KORKOKULUT Maksuliikennetilien korot MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta , ARVONALENTUMISET Pysyv.vast.hyödykkeiden arvona POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

111 KUNNANHALLITUKSEN VASTUUALUEEN TALOUSARVIO TEKNISEN JAOSTON TULOSALUE TEKNINEN HALLINTO Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Toimintaympäristö Tekninen hallinto vastaa kunnan teknisen toimen, kuten kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpitoon tai rakentamiseen liittyvien palvelujen tuottamisesta ja hankkimisesta. Kustannuspaikan suurimmat muutokset johtuvat palkkojen jakautumisen muutoksella. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnan painopiste on suunnitelmakauden aikana sähköisten palveluiden kehittämisessä ja palvelurakenteen optimoinnissa toimintakulujen kasvun pysäyttämiseksi vaarantamatta kuitenkaan kunnan yhdyskuntarakennetta tai toimintakykyä. Tämä edellyttää palvelutuotannon sekä palvelutason uudelleenarviointia ja strategian jalkauttamista käytäntöön toiminnan tehostamisen ja kannattavuuden parantamiseksi. Vuoden 2017 kehittämisalueena ovat teknisen toimen sähköisten palveluiden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen kehittämällä ja optimoimalla omia palveluita sekä osin ulkoistamalla, mikäli se tuottaa kustannus- ja palvelun parantumisen hyödyt. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Kustannustehokkaat palvelut Sähköisten palveluiden käytön / asukas lisääminen ja palvelutason optimointi. Nopeat ja asiantuntevat palvelut Henkilöstön osaamisen Reklamaatiot ja asiakaspalautteet ajantasaistaminen ja palveluiden tarvearvioinnin kehittäminen. Kiinteiden kustannusten pitäminen nykytasolla. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja kustannuspaikkojen optimointi sekä karsiminen. Toteutuneet tilikohtaiset kustannukset / edelliset vuodet. Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Teknisen hallinnon menot/asukas 21,16 / as 21,47 / as 31,08 / as Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Reklamaatiot Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset 1,3 - määräaikaiset

112 KIINTEISTÖTOIMI Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Kiinteistötoimi huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Tehtäväkenttään kuuluu myös liikuntapaikkojen ja leikkikenttien hoito sekä niiden turvallisen käytön mahdollistaminen. Painopistealueena on kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittäminen sekä kiinteistönhoidon kehittäminen ennakoivaksi kunnossapidoksi kehittämällä talotekniikka-automaatiota sekä puuttumalla epäkohtiin heti, jotteivat viat pääse laajenemaan ja aiheuttamaan haittaa toiminalle, terveysriskiä käyttäjille tai ylimääräisiä kustannuksia. Ammattimiesten työnkuvat määritellään ja töiden jakautuminen sekä kohdentaminen optimoidaan, jotta kustannusseuranta tarkentuu. Kehittämiskohteina ovat kunnan omistamien kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet, kuten talotekniikka-automaation sekä lämmitysjärjestelmien hallinta. Ammattimiesten osalta kehittämiskohteita ovat; osaamisen tason kartoittaminen ja kehittämisen, työtehtävissä käytetyn ajan optimoiminen, töiden priorisointi sekä palvelutason arviointimahdollisuudet ja kriteerit. Merkittävät TA -muutokset Kustannuspaikan suurimmat TA-muutokset tulevat palkkaerien erilaisesta jakautumisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Ennakkohuoltojen lisääminen Toteutetaan valmistajien huoltoohjeita Kunnossapitokustannukset aiempaa tunnollisemmin Kiinteistöhuollon toiminnan tehostaminen Arvioidaan kiinteistöjen huoltokustannukset ja kilpailutetaan huollot verrattuna Oma työ / ostettu palvelu Henkilöstön toimenkuvien uudelleen arviointi/määritys Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta oma toiminta Kehityskeskustelujen yhteydessä arvioidaan toimenkuvat ja määritellään työtehtäviin käytettävät ajat. Tilatyöryhmä arvioi kiinteistöjen energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Oma työ / ostettu palvelu Kulutus / aiempien vuosien keskiarvo Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Lämmityskustannukset (kwh / m 3 ) 5,8 5,8 5,7 Sähkön kulutus (kwh/m²) Vesi (m³/m²) 0,33 0,33 0,32 Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kiinteistöjen käyttöaste? +10% Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset 4,9 - määräaikaiset

113 LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET Liikenneväylät ja yleiset alueet Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Toimintaympäristö Vastuualueen hoitaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Kuntalaisten palautteiden huomioiminen sekä oma tarkastustoiminta ja riskienarviointi ovat olennainen osa yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Painopistealueena on kunnan hoitamien kaavateiden ja yleisten alueiden turvallisuus. Kaavoituksen valmistuttua on tavoitteena rakentaa nopeasti alueelle tieverkosto valaistuksineen. Päällystystyöt tehdään, kun alue on pääosin rakennettu. Hoitotyöt teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla koska kunnalla ei ole tähän riittävää kalustoa. Kevyen liikenteen turvallinen liikkuminen huomioidaan käyttötarpeen mukaan kaavoitusta tehtäessä. Oikea-aikaisilla ja kohdennetuilla investoinneilla voidaan tehostaa katuvalaistuksen riittävää ja turvallista valaistusta. Tieverkon ja yleisten alueiden säännöllisillä tarkastuksilla sekä ennakoivalla puuttumisella voidaan huolto- ja korjaustoimenpiteet kohdentaa yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden varmistamisen kannalta riittävän ajoissa. Leikkikenttien osalta tarkistetaan niiden tarpeellisuus alueellisen kehityksen perusteella. Leikkikenttien määrä tulee rajoittaa taloudellisia ja toiminnallisia resursseja vastaaviksi. Viher- ja muiden yleisten alueiden siistin yleisnäkymän varmistaminen sekä huollon ja ylläpidon määrä on mitoitettava käyttöastetta vastaavaksi. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Turvallinen liikkuminen kunnan hoitamilla liikenneväylillä Tienhoitosuunnitelman arviointi Onnettomuustilastot / läheltä piti tilanteet Kevyen liikenteen turvallisen liikkumisen tehostaminen Uusia liikenneväyliä kaavoitettaessa arvioidaan Onnettomuustilastot / läheltä piti tilanteet kevyen liikenteen turvallisuus Palveluiden ostojen kilpailutusten Hankintojen tarkka määrittely ja / asukas tehostaminen Yleisten alueiden siisteys Tunnusluvut kustannustehokkuus Arvioidaan eri alueiden käyttöaste / hoitotarve Asiakaspalautteet / reklamaatiot Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Tievalaistus: Kustannukset / valaisin 17,22 23,46 16,33 Leikkikentät: Kustannukset / asukas 1,57 6,5 1,88 Rakennuskaavatiet: Kustannukset / km 5352, , ,7 Viheralueet: Kustannukset / asukas 6,23 7,52 4,30 Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset - määräaikaiset

114 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Toimintaympäristö Teknisen toimen tehtävänä on vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella turvata asiakkaille laatuvaatimukset täyttävän käyttöveden määrällinen saatavuus sekä huolehtia viemärivesien pois johtamisesta ja käsittelystä huomioiden ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Painopisteenä on kehittää yhteistyötä joko alueellisesti tai seudullisesti, jotta voidaan turvata verkostojen toimivuus kustannustehokkaasti. Kehittämisalueina ovat verkostojen vanhimmat osat, toimintavarmuuden turvaamiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Turvata puhdas ja hyvälaatuinen Kehittää seudullista yhteistyötä ja asiakaspalautteet vesi kuntalaisille. varmistaa oma osaava henkilöstö Varmistaa verkostojen Kaukovalvonnan ja ennakoivien tuotot / asukas kustannustehokas toiminta huoltotoimien tehostaminen Laitosten valmiuksien ja varasuunnitelmien toiminnan varmistaminen Seudullisen yhteistyön tehostaminen ja päivystyshenkilöstön turvaaminen asiakaspalautteet Kunnan omien kiinteistöjen vedenkulutuksen pienentäminen Tunnusluvut Tehostaa kiinteistöjen käyttöastetta Kulutus m 2 kohti / kiinteistöjen käyttöaste Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Vesimaksutuotot ( / as) 53,18 60,60 55,27 Jätevesimaksutuotot ( / as) 57,41 62,42 61,94 Vesimaksutuotot ( / käyttäjä) 256,62 293,01 268,62 Jätevesimaksutuotot ( /käyttäjä) 276,52 301,83 301,04 Vesimaksut / tuotantokustannukset (kannattavuuden rajaarvo 1,01 1,04 1,06 = 1) Jätevesimaksut / tuotantokustannukset (kannattavuuden raja-arvo = 1) 0,51 0,57 0,64 Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Uusia vesiliittymiä + 1,0 % Uusia viemäriliittymiä +1,1 % Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset 0,75 - määräaikaiset

115 PALO- JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja Ismo Korhonen Toimintaympäristö Palo- ja pelastustoimen hoitavat Pirkanmaan pelastuslaitos sekä paikalliset Vesilahden VPK sekä Länsi- Vesilahden VPK. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnan painopisteenä on turvata sairaankuljetukset sekä varmistaa kiinteistöjen paloturvallisuus. Kehittämisalueina on varmistaa palotarkastuksissa määrättyjen toimenpiteiden toteutus annetussa ajassa kunnan omien kiinteistöjen osalta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Ensivasteen varmistaminen sairaankuljetuksissa. Varmistetaan riittävä sairaankuljetuskalusto oikeilla paikoilla. Vasteaika Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kustannukset / asukas 69,10 / as 78,96 / as 70,73 / as Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit - vakituiset - määräaikaiset

116 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 1(74) 4100 TEKNINEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen eläkema , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,

117 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 2(74) 4100 TEKNINEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p Henk.koul.koulutuspalv , Muut palvelut Kustannusten korv, päivähoito AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Vaatteisto , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet Kalusto , Rakennusmateriaali Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Rakennusten ja huoneist. vuokr , Leasingvuokrat , Jäsenmaksut , Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Viivästyskorot

118 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 3(74) 4100 TEKNINEN HALLINTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

119 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 4(74) 4200 TYÖPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Muut myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Erilliskorvaukset , Muut palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut ,

120 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 5(74) 4200 TYÖPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Vakuutukset , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Koneiden, kaluston ja laitteid , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Vaatteisto , Hoitotarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

121 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 6(74) 4200 TYÖPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

122 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 7(74) 4210 OSAKEHUONEISTOT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Asuntojen vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Vakuutukset Rakennusten rak. ja kun.pito p AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,0 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT Rakennusten ja huoneist. vuokr Pääomavastikekulut Koneiden ja laitteiden vuokrat Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

123 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 8(74)

124 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 9(74) 4211 SUOMELAN HALLI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Vakuutukset , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

125 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 10(74) 4212 LAAKSON MÖKKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Asuntojen vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu Kalusto , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

126 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 11(74) 4213 SOTAVETERAANITALO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Asuntojen vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

127 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 12(74) 4213 SOTAVETERAANITALO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista ,0 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

128 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 13(74) 4300 KIRKONKYLÄN KOULUKES TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

129 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 14(74) 4300 KIRKONKYLÄN KOULUKES TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut vuokrat Muut kulut ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot koneista ja kalustosta , Muut lisäpoistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

130 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 15(74) 4310 NARVAN KOULU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut yhteistoimintaosuudet , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

131 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 16(74) 4310 NARVAN KOULU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , POISTOERON MUUTOS , Poistoeron vähennys (+) , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

132 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 17(74) 4330 YLÄMÄEN KOULU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

133 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 18(74) 4330 YLÄMÄEN KOULU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

134 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 19(74) 4400 KURKINIITYN PÄIVÄKOT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot MUUT TOIMINTATUOTOT Muiden rakennusten vuokrat Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid ,0 0 0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi Kalusto , Rakennusmateriaali ,0 0 0

135 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 20(74) 4400 KURKINIITYN PÄIVÄKOT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Muu materiaali ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

136 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 21(74) 4401 TERVEYSKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Vaatteisto , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto ,

137 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 22(74) 4401 TERVEYSKESKUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Välilliset verot Muut kulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot koneista ja kalustosta POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

138 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 23(74) 4402 NARVAN TERVEYSASEMA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Muiden rakennusten vuokrat Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

139 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 24(74) 4402 NARVAN TERVEYSASEMA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT Välilliset verot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

140 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 25(74) 4406 KIRJASTO / KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT ,7 0 0 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid ,0 0 0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,0 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 0 0

141 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 26(74) 4406 KIRJASTO / KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Leasingvuokrat ,0 0 0 TOIMINTAKULUT ,5 0 0 TOIMINTAKATE ,0 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE ,0 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista ,1 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,1 0 0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

142 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 27(74) 4407 PALVELUASUNTOLA / KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT Koneiden ja laitteiden vuokrat

143 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 28(74) 4407 PALVELUASUNTOLA / KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Muut vuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot koneista ja kalustosta Muut lisäpoistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

144 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 29(74) 4409 SATUMETSÄN PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

145 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 30(74) 4409 SATUMETSÄN PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

146 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 31(74) 4410 RISTIVERÄJÄN PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Muiden rakennusten vuokrat Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

147 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 32(74) 4410 RISTIVERÄJÄN PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

148 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 33(74) 4411 PEIPONPELLON PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

149 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 34(74) 4411 PEIPONPELLON PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT Koneiden ja laitteiden vuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

150 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 35(74) 4413 TUULIKALLION PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat Pysyvien vast. luovutusvoitot ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid ,0 0 0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

151 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 36(74) 4413 TUULIKALLION PÄIVÄKO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Muut lisäpoistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

152 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 37(74) 4414 KIRJASTO UUSI/ KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Muiden rakennusten vuokrat TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Vakuutukset Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut Rakennusten rak. ja kun.pito p Alueiden rak. ja kun.pito palv Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Elintarvikkeet Lämmitys Sähkö ja kaasu Vesi Kalusto Rakennusmateriaali TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

153 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 38(74) 4414 KIRJASTO UUSI/ KK TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Poistot rakennuksista POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS ,3 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 0 0

154 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 39(74) 4415 KUNNANVIRASTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,

155 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 40(74) 4415 KUNNANVIRASTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut kulut ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Muut lisäpoistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

156 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 41(74) 4416 AHTIALAN PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Asuntojen vuokrat , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

157 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 42(74) 4416 AHTIALAN PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

158 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 43(74) 4417 NARVAN UUSI PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali ,

159 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 44(74) 4417 NARVAN UUSI PÄIVÄKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

160 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 45(74) 4500 KRÄÄKKIÖN KOULU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Asuntojen vuokrat Pysyvien vast. luovutusvoitot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Toimisto- ja asiantuntijapalve Vakuutukset Puht.pito- ja pesulapalvelut Rakennusten rak. ja kun.pito p Alueiden rak. ja kun.pito palv AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Lämmitys Sähkö ja kaasu Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT Koneiden ja laitteiden vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

161 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 46(74) 4503 PALOASEMA/KK VANHA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Vakuutukset Puht.pito- ja pesulapalvelut Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu Vesi , Rakennusmateriaali Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT Koneiden ja laitteiden vuokrat TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE

162 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 47(74) 4503 PALOASEMA/KK VANHA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

163 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 48(74) 4504 LAMMASNIEMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali MUUT TOIMINTAKULUT , Muut kulut ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

164 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 49(74) 4504 LAMMASNIEMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

165 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 50(74) 4505 VARASTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut palvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Poltto- ja voiteluaineet , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali Muu materiaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

166 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 51(74) 4505 VARASTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

167 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 52(74) 4506 TAPOLA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , Pysyvien vast. luovutusvoitot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu , Vesi , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT Koneiden ja laitteiden vuokrat Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

168 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 53(74) 4506 TAPOLA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , POISTOERON MUUTOS , Poistoeron vähennys (+) , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

169 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 54(74) 4507 NARVAN KOTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT , Muiden rakennusten vuokrat , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Vakuutukset Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Lämmitys , Rakennusmateriaali , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot rakennuksista , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

170 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 55(74) 4600 RAKENNUSKAAVATIET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) Puht.pito- ja pesulapalvelut Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , AVUSTUKSET Muut avustukset kotitalouksill MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot muista pitkävaik.menoi ,

171 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 56(74) 4600 RAKENNUSKAAVATIET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

172 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 57(74) 4610 TIEVALAISTUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Sähkö ja kaasu , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Koneiden ja laitteiden vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE ,

173 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 58(74) 4610 TIEVALAISTUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot muista pitkävaik.menoi Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

174 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 59(74) 4620 VESILIIKENNE TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Alueiden rak. ja kun.pito palv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Rakennusmateriaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Muut kulut ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Muut rahoitustuotot RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

175 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 60(74) 4630 VIHER- JA MUUT YLEISET ALUEET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Muut liiketoiminnan tuotot MUUT TOIMINTATUOTOT , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Muut vuokratuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Muut yhteistoimintaosuudet AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Poltto- ja voiteluaineet Sähkö ja kaasu , Vesi Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , AVUSTUKSET , Avustukset yhteisöille ,

176 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 61(74) 4630 VIHER- JA MUUT YLEISET ALUEET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT TOIMINTAKULUT , Maa- ja vesialueiden vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

177 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 62(74) 4640 LEIKKIKENTÄT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Alueiden rak. ja kun.pito palv , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Kirjallisuus Rakennusmateriaali , Muu materiaali ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

178 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 63(74) 4700 VESILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Vesi- ja jätevesimaksut , Vesi- ja jätevesimaks. perusma , Muut liiketoiminnan tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut ,7 0 0

179 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 64(74) 4700 VESILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Vakuutukset , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT , Muut kulut , Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Viivästyskorot Muut rahoitustuotot MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset

180 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 65(74) 4700 VESILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot tietokoneohjelmista Poistot kiint.rakenteista ja l , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

181 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 66(74) 4750 VIEMÄRILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Vesi- ja jätevesimaksut , Vesi- ja jätevesimaks. perusma , Muut liiketoiminnan tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 4102 KuEL-varhemaksut , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset ,

182 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 67(74) 4750 VIEMÄRILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Sähkö ja kaasu , Kalusto Rakennusmateriaali , Muu materiaali , MUUT TOIMINTAKULUT Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Viivästyskorot MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE ,

183 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 68(74) 4750 VIEMÄRILAITOS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot tietokoneohjelmista , Poistot muista pitkävaik.menoi , Poistot kiint.rakenteista ja l , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

184 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 69(74) 4760 HULEVESI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT Vesi- ja jätevesimaks. perusma TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Alueiden rak. ja kun.pito palv TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

185 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 70(74) 4800 PALO- JA PELASTUSTOIMI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve ICT-palvelut Puht.pito- ja pesulapalvelut Muut yhteistoimintaosuudet , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Rakennusmateriaali TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

186 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 71(74) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , Vesi- ja jätevesimaksut , Vesi- ja jätevesimaks. perusma , Muut liiketoiminnan tuotot Muut myyntituotot , MUUT TOIMINTATUOTOT , Asuntojen vuokrat , Muiden rakennusten vuokrat , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Muut vuokratuotot , Pysyvien vast. luovutusvoitot , Muut tuotot TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Erilliskorvaukset , Muut palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-palkkaperusteinen , eläkema 4101 KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut ,

187 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 72(74) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut PALVELUJEN OSTOT , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , Muut yhteistoimintaosuudet , Muut palvelut , Kustannusten korv, päivähoito AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Elintarvikkeet , Vaatteisto ,

188 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 73(74) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS Hoitotarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , AVUSTUKSET , Muut avustukset kotitalouksill Avustukset yhteisöille , MUUT TOIMINTAKULUT , Maa- ja vesialueiden vuokrat Rakennusten ja huoneist. vuokr , Pääomavastikekulut Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut vuokrat Välilliset verot Jäsenmaksut , Muut kulut , Luottotappiot TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

189 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 4100, 4200, 4210, 4211, 4212,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :50 sivu 74(74) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT Viivästyskorot Muut rahoitustuotot MUUT RAHOITUSKULUT Viivästyskorot ja korotukset Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot tietokoneohjelmista , Poistot muista pitkävaik.menoi , Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , Poistot koneista ja kalustosta , Muut lisäpoistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , POISTOERON MUUTOS , Poistoeron vähennys (+) , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

190 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI, YHTEISTOIMINTA-ALUE Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi SOSIAALIPALVELUT TP2015 TA2016 HK TA2017 TA% TS2018 TS2019 Toimintatulot Toimintamenot , Toimintakate , Toimintaympäristö Sosiaalipalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa lapsiperheiden, aikuisten, vammaisten ja maahanmuuttajien sosiaalipalvelut Pirkkalan yhteistoiminta-alueen asukkaille. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa aloitettiin vuonna 2016 asiakkuuksien eriyttäminen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisiin asiakkuuksiin palvelutarpeen mukaisesti. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisesti, jotta korjaavien palveluiden tarpeen kasvua saadaan hillittyä. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kehitetään yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaiden tarvitseman kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tuen varmistamiseksi. Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi. Muutoksessa kunnan tehtäväksi jää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Sosiaalipalveluissa jatketaan vuonna 2016 alkanutta yhteistyötä palvelujen käyttäjistä koostuvan asiakasraadin kanssa palvelujen kehittämiseksi. Vesilahden kunta on tehnyt ELY- keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta. Pirkkalan yhteistoiminta-alue tuottaa Vesilahden kunnan tarvitsemat kotouttamistyön palvelut. Pirkkalassa jatketaan pakolaisten vastaanottamista voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa siihen, että sopimuksen mukainen vuosittainen vastaanotettavien henkilöiden määrä saattaa ylittyä. Vammaispalveluissa jatketaan palvelukokonaisuuksien yhteensovittamista mm. omaishoidon ja kotihoidon kanssa. Vuoden 2017 aikana pyritään lisäämään mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Ostopalveluista kilpailutetaan henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut. Kehitysvammapalveluissa jatketaan Aikuisuuden kynnyksellä toimintaa. Sosiaalipalveluissa uudelleen organisoidaan resursseja muuttuneen työnjaon ja lisääntyneiden palvelutarpeiden vuoksi. Tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden palveluja sekä kotiin annettavaa ohjaustyötä erityisesti pakolaishuollossa ja vammaispalveluissa.

191 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Korjaavien palveluiden tarve suhteessa sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin vähenee. Sosiaalihuoltolain mukaisia peruspalveluja vahvistetaan. Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakkuuksien osuus on vähintään 20 % lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuuksista (vuonna 2016 asiakkuuksia on 5-10 %). Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Sosiaalipalvelujen asiakasraadin toiminnan vakiinnuttaminen Asiakasraadin toiminta on vakiintunut ja on tärkeä osa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä. Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä /asukas Lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon sijoitusten menot /alle 18-vuotiaat Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina Lapsia sosiaalihuollon asiakkaina Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit 46 46,5 46,5 LASTEN JA NUORTEN TUKIPALVELUT TP2015 TA2016 HK TA2017 TA% TS2018 TS2019 Toimintatulot ,0 0 0 Toimintamenot , Toimintakate , Toimintaympäristö Vastuualue tukee ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään vastaamalla lasten ja nuorten perheneuvolan, kotipalvelun, perhetyön, psykologien (Vesilahden koulupsykologi toimii Vesilahden kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena), psykiatristen sairaanhoitajien, Pirkkalan kunnan koulukuraattorien sekä Pirkkalan kunnan erityis- ja etsivän nuorisotyön palveluista. (Vesilahden kunnan koulukuraattori toimii Vesilahden kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena ja Vesilahden etsivä nuorisotyötekijä Vesilahden hyvinvointilautakunnan alaisena). Vuoden 2016 alusta myös puheterapia on järjestetty lasten ja nuorten tukipalveluissa.

192 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Tulosalueen toiminnan painopiste on varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tulosalueen esimiestyön vakiinnuttamiseksi talousarviossa 2016 esitetään määräaikaisen projektipäällikön vakanssin vakinaistamista alkaen. Tredun toiminta alkaa Pirkkalassa syksyllä Opiskelijoiden psykososiaalisten palveluiden järjestäminen kuuluu sijaintikunnan vastuulle. Tämä lisää koulukuraattorien ja psykologien palvelujen tarvetta. Tavoitteena on, että koulupsykologit, kuraattorit ja psykiatrinen sairaanhoitaja ovat riittävästi oppilaiden tavoitettavissa. Psykologipalvelujen tarpeen kasvua on myös muissa kuin opiskelijaterveydenhuollon palveluissa erityisesti Vesilahdella. Pirkkalan kunta osallistuu hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) maakunnalliseen hankkeeseen, mikäli hanke saa rahoituksen. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä omien voimavarojensa vahvistaminen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Toisen asteen koulujen opiskelijat Kuraattori ja psykologi käyvät Opiskelijoiden tapaamisia on 20 tuntevat oppilashuollon palvelut ja säännöllisesti toisen asteen kouluilla ne ovat helpommin saavutettavissa % enemmän kuin vuonna Lapsiperheiden omien voimavarojen vahvistaminen Osallistuminen LAPE-hankkeeseen Lape-hankkeelle määriteltävien tavoitteiden eteenpäin vieminen Tunnusluvut Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Pisin jonotusaika perheneuvolaan (ei kiireellisissä asioissa) 5,5 2,5 2 kk Perhetyötä ja kotipalvelua saaneiden perheiden lukumäärä Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit 20,55 23,55 25,25

193 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma VANHUSTEN PALVELUT TP2015 TA2016 HK TA2017 TA% TS2018 TS2019 Toimintatulot ,0 0 0 Toimintamenot , Toimintakate , Toimintaympäristö Vanhusten palveluiden tulosalueen tehtävänä on tuottaa ja kehittää ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Tulosalue edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Kotihoidossa kehitetään erityisesti tehostettua kotihoitoa ja kotikuntoutusta. Teknologisten ratkaisujen (mm. mobiilit, lääkkeiden koneellinen annosjakelu, strateginen optimointi) käyttöönotolla avulla pyritään vapauttamaan tarvittava henkilöstöresurssi tehostettuun kotihoitoon ja kotikuntoutukseen. Maakunnallinen perhehoidon yksikkö aloitti toimintansa Tavoitteena on ottaa käyttöön kotona asumista tukevaa lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa sekä pitkäaikaista perhehoitoa. Tilapäistä perhehoitoa käytetään myös omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Toiminnan käynnistymisen ja perhehoidon laajenemisen haasteena on perhehoitajien saatavuus. Neljä Pirkankoivun hoivaosaston pitkäaikaishoidon paikkaa muutetaan kuntouttavan lyhytaikaishoidon asiakaspaikoiksi vuoden 2017 aikana. Lyhytaikaishoito kohdennetaan sairaalahoidon jälkeistä jatkohoitoa tarvitseville ikäihmisille ja niille kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat tilapäisesti ympärivuorokautista huolenpitoa eikä toimintakyvyn lasku vaadi sairaalatasoista hoitoa. Haastavasti käyttäytyvien muistisairaiden yksikössä ja Pihlajamäen ryhmäkodeissa nostetaan henkilömitoitusta kolmella henkilötyövuodella vuoden 2016 tasosta. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä käynnistetään asukaskuntatoiminta, jossa asukkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön arjen toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vesilahdella kotona asuvien ikäihmisten selviytymistä ja heitä hoitavien läheisten jaksamista tuetaan lisäämällä lyhytaikaishoidon palveluja ostopalveluna ja/tai palvelusetelillä. Yhteistoiminta-alueen asiakkaiden palveluiden harmonisoimiseksi Vesilahden kotihoidon tukipalveluiden siivoukseen annettavat palvelusetelit poistuvat käytöstä Sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun tarkoitettujen matkojen määrä vähenee kahdestatoista matkasta kahdeksaan matkaan. Omaishoitajien jaksamista tuetaan mm. yksilöllisillä palveluilla, säännöllisillä terveystarkastuksilla, kuntoneuvonnalla, virkistystoiminnalla ja vertaistuella. Hyvinvointia tukeva kotikäynnit kohdentuvat 75-vuotiaisiin ja erikseen määriteltäviin riskiryhmiin (mm. hiljattain leskeksi jääneet, mielenterveyden ongelmista kärsivät). Veteraanien kotona asumista tukevien avopalvelujen määräraha ja kuntoutusmääräraha kohdennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vanhusten palvelujen toiminnan kehittämiseksi vuonna 2017 tehdään asiakaskysely kaikille vanhusten palveluiden asiakkaille. Omavalvontasuunnitelmien mukaisen laadun valvonnan painopistealueena on vanhusasiakkaihin kohdistuvien haittatapahtumien analysoiminen ja ennaltaehkäisy. Pihlajamäen kolmannen ryhmäkodin tiloihin pyritään saamaan erittäin vaativan tehostetun palveluasumisen yksikkö. KuHa Oy kilpailuttaa tiloihin palveluntuottajan, joka tarjoaa palveluja ensisijaisesti kehyskunnille. Pirkkalan kunta toimii vuokranantajana ryhmäkodin asukkaille, mutta muilta osin toiminnasta vastaa kilpailutettava palveluntuottaja.

194 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kotihoidon asiakkaille järjestetään kuntoutusta kotiin toimintakyvyn laskiessa tai sairaalajakson jälkeen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Kotona asumisen tukeminen Lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon lisääminen Vesilahdella lisätään lyhytaikaisen hoidon ostopalvelua Omaishoitajien jaksaminen Omaishoitajia kannustetaan käyttämään omaishoidon vapaapäiviä Omaishoidon tuen vapaapäivien käyttöaste lisääntyy (määrä verrattuna edelliseen vuoteen) Tehostetussa kotikuntouksessa olevien asiakkaiden määrä Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut), /asukas Omaishoidon nettomenot, /asukas Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot, /asukas Lyhytaikaisen laitoshoidon nettomenot /asukas 9 Tehostetun palveluasumisen nettomenot, /asukas Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelu ja kotisairaanhoito) välitön asiakastyöaika/h Tukipalveluasiakkaat Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen asumisvuorokaudet joista lyhytaikaiset hoitopäivät Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit ,5 172,5 PERUSTERVEYDENHUOLTO TP2015 TA2016 HK TA2017 TA% TS2018 TS2019 Toimintatulot ,0 0 0 Toimintamenot , Toimintakate , Toimintaympäristö Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa terveydenhuoltolain mukaisista perusterveydenhuollon palveluista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Palveluihin kuuluvat avosairaanhoito, terveyskeskussairaala, suun terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito ja terveysneuvonta sekä näihin liittyvät tukipalvelut.

195 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä vuonna 2017 on keskeistä ennaltaehkäisevien toimintamallien luominen erityisesti vanhemmuuden tukemiseksi ja terveysliikunnan edistämiseksi. Sähköisten palveluiden valikoimaa pyritään monipuolistamaan ja hyödyntämään olemassa olevia palveluja laajemmin. Terveysneuvonnassa tehostetaan neuropsykiatristen haasteiden varhaista havaitsemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on luoda perhettä ja erilaisten lasten kehitystä tukevien ryhmätoimintojen jatkumo ensimmäistä lastaan odottavien perhevalmennuksesta aina peruskoulunsa päättämiseen ja jopa täysiikäistymiseen asti. Toiminta edellyttää hallintokuntien ja muiden toimijoiden (esim. varhaiskasvatus, vapaaaikatoimi, paikalliset urheiluseurat ja muut yhdistykset) välistä yhteistyötä. Uutta toimintamallia suunnitellaan keväällä 2017 ja uudet toimintamuodot on tarkoitus käynnistää syksyllä. Opiskelijaterveydenhuollon palveluiden tarve laajenee syksyllä 2017 Tredun toimipisteen avautuessa Pirkkalassa. Ensimmäiset opiskelijaryhmät pyritään hoitamaan olemassa olevin henkilöstöresurssein. Opiskelijaterveydenhuollon (lukio ja Tredu) tarvitsemat vastaanottotilat on ratkaistava kevään 2017 aikana, tavoitteena on järjestää palvelut olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Väestön ylipainon ehkäisy on tavoite, johon pyritään vaikuttamaan yhteistyössä Pirkkalan ja Vesilahden toimijoiden kanssa. Projektia suunnittelee ja koordinoi Pirkkalan hyvinvointiryhmä yhteistyössä Vesilahden kunnan edustajien kanssa. Perusturvalautakunta tulee haastamaan mm. muut lautakunnat, paikalliset yhdistykset ja yritykset innovoimaan uusia toimintamalleja edistämään väestön liikkumista ja hyvinvointia. Esimerkkejä toimintamalleista ovat mm. liikuntalähete, tilojen hyödyntäminen vertaisryhmätoimintoihin ja työmatkaliikuntahaasteet. Yhteistyömuotojen kehittäminen pohjustaa kuntien hyvinvointityötä myös tulevassa maakuntamallissa. Ensimmäisen vuoden aikana ei voida odottaa konkreettisia ikäluokissa havaittavia muutoksia painoindeksissä, mutta seuraavina vuosina muutoksia tullaan mittaamaan. Vuoden 2017 aikana luodaan pohjaa ja seurataan erilaisiin haasteisiin ja tapahtumiin mukaan lähtevien yksilöiden saavuttamia tuloksia painon muutoksina ja/tai liikunnan lisääntymisenä. Avosairaanhoidossa järjestetään teemapäiviä liittyen ajankohtaisiin terveydenhuollon tarpeisiin eri vuodenaikoina ja hyvinvointipalveluiden valikoiman esittelemiseksi väestölle. Parempi arki -hankkeessa luodut toimintamallit palveluiden yhteistyön sujuvoittamiseksi otetaan osaksi arkea. Listautuneiden monisairaiden potilaiden omahoidon tukeen ja ohjaukseen panostetaan asiakasvastaava -toimintamallin avulla. Asiakasvastaavan tehtävänä on asiakkaiden palveluohjaus, moniriskisten ja -sairaiden asiakkaiden terveysvalmennus ja verkostotyön koordinointi avosairaanhoidossa. Päivystyksestä ohjataan tehostetusti siellä toistuvasti käyviä asiakkaita omahoitajan kartoittavalle käynnille ja sitä kautta heidän ongelmiaan pyritään hoitamaan kokonaisvaltaisemmin, arjessa pärjäämistä tukien. Röntgenpalvelujen tarjoamisessa selvitetään yhteistyömahdollisuutta Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen kanssa. Terveyskeskussairaala jatkaa toimintaansa 28 paikkaisena vuonna Terveyskeskussairaalassa panostetaan kuntoutukseen ja asiakkaiden sujuviin hoitopolkuihin kodin ja muiden hoitopaikkojen välillä. Potilassiirtojen sähköistä järjestämismallia pilotoidaan syksystä 2016 alkaen. Henkilöstön osaamista ja toimintamalleja kehitetään. Toimintamallien kehittämisessä huomioidaan valmisteilla oleva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen sairaalapalveluiden kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan myös terveyskeskussairaaloiden toiminta. Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistä on kohdennettu lapsiin ja koululaisiin. Jatkossa tehostetaan vanhempien vastuuttamista ja tuetaan perheiden suun terveyden omahoitoa mm. käyttämällä apuna sähköisiä palveluja ja internet-sivuja. Internetin käyttö terveyden edistämisen välineenä hyödyttää kohderyhmän lisäksi muita kuntalaisia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suun terveyden edistämiseen etsitään uusia

196 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma keinoja ja yhteistyökumppaneja vuoden 2017 aikana. Suun terveydenhuollossa selvitetään mahdollisuutta kilpailuttaa hammashoitoyksiköitä ilta- ja viikonloppupalveluiden mahdollistamiseksi. Helaakallion klinikalla annettavan psykiatrisen avohoidon saatavuuden turvaamiseksi päätös palveluiden järjestämistavasta alkaen pyritään tekemään syksyn 2016 aikana. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt. Kustannustehokkain ja kokonaisvaltaisen hoidon turvaamisen kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään täysipäiväisen psykiatrin palkkaamista yhteistoimintaalueelle. Nykyisin tehtävää hoitaa kolme eri henkilöä noin kolmena päivänä viikossa. Sähköisiä palveluita laajennetaan ottamalla käyttöön internet-pohjainen interaktiivinen viestintäväylä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Tämä mahdollistaa joustavamman asioinnin yksinkertaisissa asioissa helposti ruuhkautuvien puhelinyhteyksien rinnalle. Nettisivuja hyödynnetään tehokkaammin suorana tiedonvälityskanavana väestölle ajankohtaisiin teemoihin liittyen tiedottamalla esim. rokotusajankohdista, epidemiatilanteesta ja jonotilanteesta vastaanotoille aiempaa aktiivisemmin. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2017 Arviointikriteeri (mittari) Perheiden tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen Ryhmämuotoisen pitkäjänteisen vanhemmuuden tukemiseen tähtäävän toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vuonna 2017 aloitettavien uusien ryhmätoimintojen lukumäärä (tavoitteena vähintään 3) Terveellisten elämäntapojen tuki, erityisesti liikunnan lisääntyminen Tasapuolinen hoitoon pääsy Sähköisten palveluiden laajentaminen Haastetaan muut toimialat ideoimaan uusia tapoja tai toimintamuotoja jotka edistävät kuntalaisten liikkumista Vesilahdessa väestövastuumallin purkaminen ja siirtyminen listamalliin Uusia aikatyyppejä ja ammattiryhmiä sähköisen ajanvarauksen piiriin Toteutuneiden uusien toimintamuotojen ja toimintojen määrä; haasteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä Indikaattorina valtakunnallinen T3-aika (keskimääräinen 3. vapaa kiireetön lääkärin aika): tavoite alle 14pv Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus 5 uudessa toiminnossa /uudella ammattiryhmällä Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Perusterveydenhuollon nettomenot /asukas Terveyskeskussairaalan nettomenot /asukas Toiminnallisuus TP2015 TA2016 TA2017 Vastaanottokäynnit - Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä Sairaanhoitajan vastaanotolla Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) Mielenterveyskäynnit Suun terveydenhuollon käynnit

197 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Vakanssit ERIKOISSAIRAANHOITO TP2015 TA2016 HK TA2017 TA% TS2018 TS2019 Toimintatulot ,0 0 0 Toimintamenot , Toimintakate , Toimintaympäristö Erikoissairaanhoidon tulosalue vastaa Pirkkalan yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Pirkkalan yhteistoiminta-alue hankkii erikoissairaanhoidon palvelut ostopalveluina Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Tampereen kaupungilta ja yksityissektorilta. Erikoissairaanhoidon palveluiden hankinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen kehyskuntien kanssa. Pirkkala ja Vesilahti kuuluvat kehyskuntien tilaajarenkaaseen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Erikoissairaanhoidon ostopalveluja yksityissektorilta hankittaessa huomioidaan vaihtoehtoisena mallina palvelun hankkiminen yksin tai yhteistyössä yhden tai useamman kehyskunnan kanssa suoran rekrytoinnin kautta huomioiden palvelun saatavuus, laatu ja kustannusvaikutus. Sähköisen palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on sujuvoittaa palveluseteliprosessia asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta. Sähköisen palvelusetelijärjestelmän raportointiominaisuudet helpottavat palvelujen saatavuuden ja käytön seurantaa. Acutan päivystyspalveluiden monikäyttäjien hoidon ohjaus perusterveydenhuollon kokonaisvaltaiseen kartoitukseen ei ole päässyt alkamaan suunnitelman mukaisesti kesään 2016 mennessä. Toimintamalli pyritään saamaan käyttöön kattavasti vuonna Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimintasuunnitelma 2016 Arviointikriteeri (mittari) Sujuva palvelusetelin käyttö Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset paremmat kuin edellisessä kyselyssä Tunnusluvut Taloudellisuus TP2015 TA2016 TA2017 Erikoissairaanhoidon nettomenot /asukas

198 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 1(61) 5101 AIKUISSOSIAALITYÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

199 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 2(61) 5102 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN PALV TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

200 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 3(61) 5110 VAMMAISPALV.LAIN MUK. PALV.AS. TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

201 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 4(61) 5111 VAMMAISPALV.LAIN MUK. KULJ.PAL TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

202 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 5(61) 5112 VAMMAISPALV.LAIN MUK. HENK.KOH TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

203 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 6(61) 5113 VAMMAISPALV.LAIN MUK. TAL.TUKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

204 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 7(61) 5114 OMAISHOITO ALLE 65-V TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

205 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 8(61) 5121 KEHITYSVAMMAISTEN AS.PAL. TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

206 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 9(61) 5122 KEHITYSVAMMAISTEN AS.PAL.SILVO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

207 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 10(61) 5123 KEHITYSVAMMAISTEN AVOHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

208 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 11(61) 5124 KEHITYSVAMMAISTEN TYÖ-JA PÄIVÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

209 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 12(61) 5125 KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

210 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 13(61) 5126 KEHITYSVAMMAISTEN MUUT PALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

211 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 14(61) 5131 PÄIHDEHUOLLON AVOHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

212 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 15(61) 5132 PÄIHDEHUOLLON LAITOSHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-eläkemenoperusteinen eläk 4102 KuEL-varhemaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

213 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 16(61) 5141 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-eläkemenoperusteinen eläk PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

214 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 17(61) 5142 LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELU TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

215 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 18(61) 5143 LASTENHUOLLON LAITOKSET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,0 0 0 HENKILÖSIVUKULUT ,0 0 0 ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk ,0 0 0 PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

216 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 19(61) 5144 ENSI- JA TURVAKODIT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Asiakaspalv.ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

217 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 20(61) 5145 LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

218 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 21(61) 5146 LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

219 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 22(61) 5147 LASTEN SUOJELUN JÄLKIHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

220 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 23(61) 5148 MUUT PERHEPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

221 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 24(61) 5149 MAAHANMUUTTAJATYÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Asiakaspalv.ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

222 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 25(61) 5151 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIM.TULOTUKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

223 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 26(61) 5152 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

224 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 27(61) 5153 PERUSTOIMEENTULOTUKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , Valt.osuus perustoim.tt:n kust ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

225 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 28(61) 5284 PUHETERAPIAPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

226 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 29(61) 5285 PERHENEUVOLA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

227 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 30(61) 5286 PSYKOLOGIPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

228 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 31(61) 5287 SAIRAANHOITAJAPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

229 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 32(61) 5288 PERHETYÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

230 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 33(61) 5301 MUISTIKUNTOUTUS TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

231 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 34(61) 5312 KOTIHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

232 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 35(61) 5313 VANHUSTEN PALV.TALO VESAUSKOTI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-varhemaksut , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Poistot koneista ja kalustosta POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

233 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 36(61) 5314 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Asiakaspalv.ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

234 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 37(61) 5326 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

235 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 38(61) 5327 VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

236 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 39(61) 5333 KESKITETTY OMAISHOIDON TUKI TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

237 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 40(61) 5334 OMAISHOITO, IKÄIHMISET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

238 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 41(61) 5346 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

239 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 42(61) 5347 VANHUSTEN ASUMISPALVELUYKSIKKÖ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

240 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 43(61) 5352 PITKÄAIKAISHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

241 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 44(61) 5353 LYHYTAIKAISHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT Asiakaspalv.ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

242 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 45(61) 5401 FOORUMITOIMINTA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

243 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 46(61) 5411 AVOSAIRAANHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

244 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 47(61) 5412 LABORATORIOPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

245 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 48(61) 5413 RÖNTGENPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

246 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 49(61) 5414 KUNTOUTUSPALVELUT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

247 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 50(61) 5415 VÄLINEHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

248 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 51(61) 5416 TK:N HOITOVARASTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

249 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 52(61) 5417 ENSIHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

250 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 53(61) 5427 NEUVOLAT TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

251 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 54(61) 5428 KOULU- JA OPISK.TERV TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

252 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 55(61) 5432 SUUN TERVEYDENHUOLTO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta ,0 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

253 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 56(61) 5441 PSYKIATRINEN AVOHOITO TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

254 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 57(61) 5451 TERVEYSKESKUSSAIRAALA TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

255 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 58(61) 5504 ERIKOISSAIRAANHOITO PSHP TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

256 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 59(61) 5505 ERIKOISSAIRAANHOITO YKSITYISET TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

257 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 60(61) 5506 ERIKOISSAIRAANHOITO TAMPERE TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

258 922 VESILAHTI Toiminto: Kumppani: rantsini Kohde: Kustannuspaikka (per ): 5101, 5102, 5110, 5111, 5112,.. TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: Erittelykoodi: 1, 2, :16 sivu 61(61) RAPORTTI YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET , Valt.osuus perustoim.tt:n kust ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , KuEL-eläkemenoperusteinen , eläk 4102 KuEL-varhemaksut , PALVELUJEN OSTOT , Asiakaspalv.ostot , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , Poistot koneista ja kalustosta , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

259 VUODEN 2017 TULOVEROPROSENTTILASKELMA Kunnallisvero 2015 (tulovero-% 21.50) ,- - verotulojen kasvu 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna Kunnallisvero 2016 (tulovero-% 21.50) ,- - verotulojen kasvu 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna Kunnallisvero 2017 (tulovero-% 21.50) ,- - verotulojen vähennys -2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna - arvio, että vuonna 2017 väkiluku kasvaa 11 henkilöä / 0,25 % ELI VUOSI 2017 ON LASKETTU %:N MUKAAN: Vuoden 2016 talousarviossa kunnallisverojen määräksi arvioitiin euroa. Näillä näkymin se alittuu noin eurolla. Muutostalousarvioon kunnallisverotulokohtaa alennetaan euroon. Tuloveroprosenttilaskelmassa on hyödynnetty Suomen Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustekehikkoa, joka perustuu koko maan kehikkoon. Väkiluku

260 Arviointikertomuksen vastine Tekninen hallinto Teknisen hallinnon osalta arviointikertomuksessa tullaan jatkossa ottamaan enemmän kantaa talousarvion lukuihin ja niiden syihin sekä seurauksiin tässä dokumentissa kuvatun mukaisesti. Toimintamenojen toteuma jäi12.5 % eli euroa alle talousarvion. Suurin yksittäinen muutos oli palkkakuluissa, noin 18.8 % eli 11600, joka johtui eläköitymisen myötä vuoden 2015 alusta toteutetusta teknisen toimen organisaatiomuutoksesta. Myös palveluiden ostot ovat jääneet talousarvion alle noin 10 % eli Lisäksi muut toimintakulut alittivat talousarvion noin 12 %:lla eli noin 2200 :lla, kun taas aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat talousarviossa arvioitu alle todellisen tarpeen, joka oli noin 64 % ja 2600 yli talousarvion. Kustannukset ovat ylittyneet aika tasaisesti useissa tileissä, mutta suurin ylitys on Poltto- ja voiteluaineissa (1828 ), joka on todennäköisesti kirjattu väärälle kustannuspaikalle tai tilille, kun teknisessä hallinnossa ei ole tarvetta poltto- ja voiteluaineille. Organisaatiomuutos ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla sairauspoissaolojen ja tarkastusmestarin irtisanoutumisen vuoksi. Toiminnan tehostaminen kilpailutuksen avulla ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Organisaatiomuutos ja henkilöstön muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta teknisen sektorin toimintaan. Erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta on ollut haasteita. Organisaatiomuutoksissa on tärkeää päivittää toimenkuvat, vastuut, ohjeistukset ja muut hyvän hallinnon toteuttamisen kannalta olennaiset asiakirjat. Lisäksi riittävä tiedonkulku tulee varmistaa. Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen osalta tullaan jatkossa keskittymään kiinteistökohtaisiin tietoihin nykyistä tarkemmin. Tilatyöryhmän myötä kiinteistöistä tehdään seurantalomake, jossa verrataan kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä käyttöastetta. Toimintatulot ovat olleet budjetoitua suuremmat, ja toimintamenojen ylitys euroa. Toimintakatteen toteutuma-% oli tilikaudella 106,8 %. Suurimmat taloudelliset muutokset ovat aiheutuneet kiinteistöjen myynnin seurauksena saatavista kustannussäästöistä. Kokonaisuudessaan nämä säästöt tulevat näkymään vasta vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana kunnan toimintaa on tiivistetty. Toiminnan tehostaminen ja uusien käytänteiden käyttöönottaminen ei ole vuonna 2015 toteutunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa kunnan varikkoon Lammasniemessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut tekniselle toimelle kehotuksen siistiä varikkoalue. Siistiminen ei kuitenkaan ole toteutunut edelleenkään jo menneestä määräajasta huolimatta. Tekninen toimi Koko teknisen toimen osalta tullaan tekemään jatkossa alla kuvatun mukainen kooste kokonaisuudesta. Toimintatuotot ovat ylittyneet noin 3.6 % eli noin Toimintakulut ovat ylittyneet noin 0.6 % eli noin , joista suurimman menoerän on aiheuttanut palveluiden ostot, jotka ylittyivät noin 8.3 % eli noin

261 Tilikauden tulokseen suurimpana eränä vaikuttivat poistot, jotka olivat noin 12.3 % eli noin talousarviota suuremmat. Näistä suurimman eron aiheutti Kirkonkylän koulukeskus, jossa on tehty lisäpoistoja noin :n edestä. Tekninen toimi yht. /as tuotot 574,45 708,35 kulut 649,40 607,20 yht. 74,95 101,15 Verrattaessa vuosia 2014 ja 2015 keskenään voidaan todeta, että käyttötalouden tuotot ovat saatu nousemaan kustannustehokkaasti.

262 1 (3) Yhtymähallinto/MV-T Dnro 87/2016 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS sta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet vuosille Sen toimeenpano käynnistyy vuoden 2017 alusta. Uusien maakuntien toiminnan käynnistyttyä asiakirjaan tehdään tarvittavat päivitykset. Alueellinen hyvinvointikertomus on keskeinen työväline Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) toimenpanossa. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on järjestyksessään toinen alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaalla. Alueellinen hyvinvointikertomus on laadittu yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirin ja eri sidosryhmien kanssa. Työstämiseen osallistuneet henkilöt ovat asiakirjaan tuoneet oman substanssiosaamisensa ja edustamansa organisaation näkökulman. Alueellisen terveyden edistämisen koordinaation tavoite Pirkanmaalla on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen väestötasolla sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja siten vaikuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen. Positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhdensuuntaisia ja eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia toimenpiteitä alueellisella tasolla, kunnissa ja Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa. Järjestöillä on tärkeä rooli asiakas- ja tutkimusnäkökulman nostajana. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus :n ydin on taulukkomuodossa esitetty alueellinen hyvinvointisuunnitelma, jossa painopisteet ovat yhteiset eri toimijoille. Esimerkkejä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä, vastuutahoista, resursseista ja arviointimenettelyistä on koottu toimijoittain. Tavoitteiden toteutumisessa keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö. Kunnat laativat lakisääteiset omat laajat hyvinvointikertomuksensa valtuustokausittain. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n sisältöjä voi käyttää tukena kunnan hyvinvointikertomustyössä. Asiakirjan painopisteet perustuvat Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia (n = 24), Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirejä ja maakuntia sekä koko maata koskeviin, väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin tunnuslukuihin (indikaattoreihin). Koska alueellisen hyvinvointikertomuksen hyväksyy PSHP:n valtuusto ja kunnan hyvinvointikertomustyö koskee kaikkia toimialoja, toivotaan asiakirjasta laajaa keskustelua eri toimielimissä. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus :n ensimmäinen osa on kuvaus alueellinen hyvinvointikertomus 2012:n painopisteiden toimeenpanosta vuosina Sen jälkeen asiakirjassa on painopisteiden toimeenpanon tueksi lista valtakunnallisista ja alueellisista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategioista, ohjelmista ja suunnitelmista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35, PL 2000, Tampere, puh , faksi , etunimi.sukunimi@pshp.fi,

263 2 (3) Yhtymähallinto/MV-T Dnro 87/2016 Toinen osa on suunnittelutaulukko-muodossa esitetty Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille Asiakirjan liitteinä on työstämiseen osallistuneet henkilöt taustaorganisaatioineen sekä painopisteiden perustana käytetyt indikaattorit. Koska kunnat laativat lakisääteisesti omat hyvinvointikertomuksensa ja käyttävät työstämisessä samaa sähköinen hyvinvointikertomus työkalua, ei tässä asiakirjassa ole esitetty kuntakohtaisia indikaattoritietoja. Liitteessä 2 on indikaattoreiden tiedot TAYS erva-alueen sairaanhoitopiirien ja maakuntien sekä koko maan osalta. Yksittäistä indikaattoritietoa tärkeämpiä ovat ilmiöiden kuvaukset, jotka sisältävät useampia indikaattoreita. Alueiden ja kuntien välillä on selviä eroja, joilla yleensä on useita selittäviä tekijöitä. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus päivitetään lausuntojen saavuttua, jonka jälkeen sen käsittelee ja hyväksyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto. Hyväksymisen jälkeen asiakirja löytyy myös verkkosivulta, koska työstämisessä on käytetty sähköinen hyvinvointikertomus työkalua. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pyytää jakelussa mainittuja kuntia ja muita tahoja antamaan lausuntonsa Pirkanmaan alueellisesta hyvinvointikertomuksesta. Lausuntoa pyydetään erityisesti hyvinvointikertomuksen luvun 6 taulukkomuotoisen toimenpidesuunnitelman sisältämistä ehdotuksista tavoitteiksi sekä näiden toteuttamiseen tarvittaviksi toimenpiteiksi, vastuutahoiksi ja arviointimenettelyiksi. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kirjaamoon, kirjaamo@pshp.fi. LISÄTIEDOT Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö, GSM Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35, PL 2000, Tampere, puh , faksi , etunimi.sukunimi@pshp.fi,

264 3 (3) Yhtymähallinto/MV-T Dnro 87/2016 LIITTEET Liite 1 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Liite 2 Esittelydiat JAKELU Akaan kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Juupajoen kunta, Jämsän kaupunki, Kangasalan kunta, Kihniön kunta, Kuhmoisten kunta, Lempäälän kunta, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Parkanon kaupunki, Pirkkalan kunta, Punkalaitumen kunta, Pälkäneen kunta, Ruoveden kunta, Sastamalan kaupunki, Tampereen kaupunki, Urjalan kunta, Valkeakosken kaupunki, Vesilahden kunta, Virtain kaupunki, Ylöjärven kaupunki Aivoliitto ry, Aivovammaliitto ry, Crohn ja Colitis ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Iholiitto ry/ Tampereen seudun Atopiayhdistys, Invalidiliitto ry, Hämeenmaan Sydänpiiri ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Keliakialiitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen liitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Muistiliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Neuroliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry, Pirkanmaan muistiyhdistys ry, Pirkanmaan omaishoitajat ry Pioni, Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Psoriasisliitto ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Soveltava Liikunta SoveLi ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Parkinson-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pikassos Oy, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan sote-uudistuksen esivalmistelun hallitus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimisto, UKKinstituutti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35, PL 2000, Tampere, puh , faksi , etunimi.sukunimi@pshp.fi,

265 PIRKANMAAN ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö

266 2 Saatteeksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet. Se on järjestyksessään toinen alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaalla ja keskeinen osa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) toimeenpanoa. Asiakirja on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, jotka on esitelty liitteessä 1. Lakiluonnoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ( ) uudet maakunnat velvoitetaan laatimaan yhdessä kuntien kanssa alueelliset hyvinvointikertomukset. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus päivitetään uusien maakuntien toiminnan käynnistyttyä. Kunnat laativat lakisääteisesti omat hyvinvointikertomuksensa myös jatkossa. Pirkanmaan kunnat voivat hyödyntää alueellisen hyvinvointikertomuksen aineistoa poikkitoiminnallisessa työssään kuntalaistensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet mm. alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia koskevat indikaattoritiedot, joita on saatavilla valtakunnallisista maksuttomista indikaattoripankeista. Kuntien eroille on useita selittäviä tekijöitä ja yksittäistä indikaattoritietoa tärkeämpiä ovat indikaattoreiden kuvaamat ilmiöt. Painopisteet on alueellisen tason osalta hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämässä Terveyden edistämisen neuvottelukunnassa ja erikoissairaanhoidon osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialuejohtajatasoisessa erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmässä. Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomus :ssa ensimmäinen kokonaisuus on yhteenveto Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2012:n painopisteiden toimeenpanosta vuosina Tähän liittyviä indikaattoritietoja on liitteessä 2. Toinen kokonaisuus ja asiakirjan ydin on suunnittelutaulukko-muodossa esitetty Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille Tiedot on esitetty alueellisella tasolla, Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa ja ehdotuksina kuntatasolle. Suunnittelutaulukko sisältää muun ohessa vastuutahot toimenpiteiden käynnistämiselle ja toimeenpanolle. Toteutuksessa tarvittavat eri tahojen edustajat on listattu suunnittelutaulukon resurssit - sarakkeeseen. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n työstämisessä on käytetty Kuntaliiton sähköinen hyvinvointikertomus työkalua. Asiakirjan hyväksymisen jälkeen se julkaistaan myös hyvinvointikertomus.fi -sivustolla. Muutos tapahtuu vain jonkun ottaessa vastuun sen käynnistämisestä ja muutoksen toimeenpanossa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken Tampereella Antero Saksala Terveyden edistämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Maarit Varjonen-Toivonen Ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö

267 3 Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 Sisällysluettelo... 3 Lyhenneluettelo... 4 Tiivistelmä... 7 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Kuntien terveydenedistämisaktiivisuus Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE Pirkanmaalaisen hyvinvoinnin painopisteet ja strategiset linjaukset Huomioitavat kansalliset ja alueelliset hyvinvoinnin edistämisen ohjeet, suositukset ja suunnitelmat Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille Suunnittelutaulukon sisällysluettelo ALUEELLINEN TASO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä PIRKANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä EHDOTUKSIA KUNNASSA TOTEUTETTAVAKSI Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Suunnitelman laatijat Suunnitelman hyväksyminen Liitteet Liite 1 Työskentelyyn osallistuneet työryhmät Liite 2 Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n painopisteiden perustana käytetyt indikaattorit... 77

268 4 Lyhenneluettelo Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa on käytetty lyhenteitä ja nimikkeitä, jotka seuraavassa on avattu aakkosjärjestyksessä. ALUEELLINEN TED-TYÖRYHMÄ on Pirkanmaan alueelliseen terveyden edistämisen koordinaatioon sen koordinaatiotasolla osallistuva työryhmä, jossa on kuntien lisäksi edustajia sidosryhmistä. ATH on 1 4 vuoden välein toteutettava alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, jossa kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei löydy tietoa rekistereistä. Aluetta (kunta, kuntayhtymä, maakunta, sairaanhoitopiiri) kohden otoskoko on asukasta. AVI on aluehallintovirasto. Avit valvovat kuntien hyvinvointikertomustyön toteutumista. BMI on painoindeksi, body mass index, mitta-arvo jonka avulla voidaan arvioida ihmisen painon ja pituuden suhdetta (kg/m 2 ) ehvk on sähköisestä hyvinvointikertomustyökalusta tekstissä käytetty epävirallinen lyhenne ENSH on Euroopan savuton terveydenhuoltoverkosto, jolla on mittaristo savuttomuuden toteutumisen arvioimiseksi terveydenhuollon organisaatiossa ESH-TED-KOORDINAATTORI on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamassa erikoissairaanhoidossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koordinoiva henkilö HLU on Hämeen Liikunta ja Urheilu HPH-verkosto (Health Promotion Hospitals) on WHO:n vuonna 1990 perustama verkosto, johon kuuluu yli 700 sairaalaa 25:ssä Euroopan maassa. HPH-verkosto on kiteyttänyt viideksi ydinstandardiksi tavoitteensa sisällyttää sairaalan identiteettiin ja rutiinitoimiin terveyttä edistäviä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat potilaisiin, henkilöstöön ja yhteisöön viideksi standardiksi. Suomessa näistä käytetään nimitystä STESO-standardit (ks. jäljempänä). HYVINVOINTIKOORDINAATTORI on Pirkanmaan alueellisessa terveyden edistämisen koordinaatiossa käytetty nimitys kuntien hyvinvointikertomustyötä koordinoivista henkilöistä. He muodostavat Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkoston HYVINVOINTIRYHMÄ/ HYVINVOINTITYÖRYHMÄ on poikkitoiminnallinen (= edustajat kunnan kaikilta sektoreilta/ toimialoilta) kunnan hyvinvointijohtamisen rakenteita kehittävä ja hyvinvointikertomustyötä koordinoiva työryhmä ID kuvaa kyseisen indikaattorin tunnistetta Sotkanet-tietopankissa. Se näkyy suunnittelutaulukon indikaattoreissa numeron kera: INDIKAATTORI eli tunnusluku kuvaa hyvinvoinnin, terveyden ja palvelujen tilannetta ja niissä tapahtuneita muutoksia

269 5 INNOKYLÄ on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteinen innovaatioyhteisö, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen. Innokylä löytyy osoitteesta Kaste-ohjelmassa toteutetut kehittämishankkeet dokumentoidaan myös Innokylässä. KUNNAT ovat tässä asiakirjassa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattamat 24 kuntaa, eli Pshp:n jäsenkunnat vuonna 2016 ja Pirkanmaan maakunnan kunnat vuonna 2016 LSSAVI on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto NCD on WHO:n tavoitteet kansantautien (Noncommunicable diseases) vähentämiseksi PAKKA-toimintamalli on paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn käytännönläheinen toimintamalli, joka nykyisin koskee kaikkia ikärajavalvottavia tuotteita. Toiminnassa huomioidaan alkoholin lisäksi tupakka ja rahapelit. Tavoitteena on yhteinen hyvä eli vähemmän näistä aiheutuvia haittoja ja kuluja. Paikallisia toimijoita ovat markkinat (vähittäiskauppa, Alko ja ravintolat), viranomaiset (poliisi ja alkoholitarkastajat), politiikka (kunnan luottamushenkilöt, päättäjät), media (lehdet, radio, tv, sosiaalinen media) ja kansalaiset (kuntalaiset; nuoret, nuorten vanhemmat, nuoret aikuiset) PETE on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö PIKASSOS on sosiaalialan osaamiskeskus, jonka omistavat Hämeenlinnan, Tampereen ja Porin kaupungit. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa sosiaalialan osaamiskeskusten perustoimintaa. PIRKANMAAN HYVINVOINTIKOORDINAATTOREIDEN VERKOSTO on Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavien kuntien hyvinvointikoordinaatiosta vastaavien henkilöiden yhteistyöverkosto PSHP on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri SOSIAALIPALVELUJEN JOHTO vastaa sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden johtamisesta kunnassa SOTEjohto tarkoittaa tässä asiakirjassa kunnassa sosiaali- ja terveystoimen johtamisesta vastaavaa henkilöä, esim. perusturvajohtaja SOTKAnet on vapaasti käytössä oleva tilasto- ja indikaattoripankki, joka sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Palveluun on lisäksi koottu keskeisiä Euroopan maiden tasolla saatavia väestö- ja terveystietoja. STESO-standardit = HPH-standardit, jotka on käännetty suomeksi. Nämä ydinstandardit ovat WHO:n hyväksymät vuonna STESO-verkosto on Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden ja organisaatioiden verkosto, joka kuuluun kansainväliseen HPH-verkostoon. STM on Sosiaali- ja terveysministeriö SUURET KANSANTAUDIT ovat tauteja, joilla on suuri vaikutus väestön terveyteen ja ne kuluttavat paljon terveydenhuollon voimavaroja. Näitä ovat mm. valtimosairaudet, tyypin 2 diabetes, syöpätaudit sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.

270 6 TAYS on Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS erva on Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue, johon kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit TEAviisari on THL:n maksuton, kaikille avoin tietopalvelu, johon on kerätty kunnista tietoja kuvaamaan kunnan terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. TEAviisari on kehitetty THL:n TedBM-hankkeessa. TEAviisarin tiedonkeruut kohdennetaan kuntajohdolle, perusopetukselle, lukiokoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle, liikuntatoimelle, perusterveydenhuollolle ja ikääntyneiden palveluille. TedBM on terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittämishanke, joka käynnistyi vuonna 2006 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. TED-neuvottelukunta on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen toimikaudekseen nimeämä alueellisen terveyden edistämisen koordinaation ohjausryhmä, Terveyden edistämisen neuvottelukunta TERVEYSKESKUKSEN JOHTO vastaa terveyskeskuksen johtamisesta THL on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VALMU-työryhmä on moniammatillinen pientyöryhmä, joka on valmistellut Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen aiheita Terveyden edistämisen neuvottelukunnan ja alueellisen terveyden edistämisen työryhmän käsiteltäviksi VALVIRA on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka muun ohella ohjaa valtakunnallisesti aluehallintovirastoja kuntien hyvinvointikertomustyön toteutumisen valvonnassa WHO on Maailman terveysjärjestö.

271 7 Tiivistelmä Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet. Uusien maakuntien toiminnan käynnistyttyä asiakirjaan tehdään tarvittavat päivitykset. Alueellisen hyvinvointikertomuksen työstämiseen osallistuneet kuntien ja eri sidosryhmien edustajat on esitelty liitteessä 1. Hyvinvointikertomuksen painopisteet perustuvat Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia (n = 24), Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirejä (jatkossa TAYS erva) ja maakuntia sekä koko maata koskeviin indikaattoritietoihin, joita on käsitelty sähköinen hyvinvointikertomus työkalun avulla. Tämän asiakirjan liitteenä 2 on väestön hyvinvointitietojen kehitystä kuvaava lista em. indikaattoreiden sisältämistä tiedoista TAYS ervan sairaanhoitopiirien ja koko maan osalta. Painopisteitä valittaessa on lisäksi huomioitu Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoitteet kansantautikuolleisuuden vähentämiseksi (nk. NCD-tavoitteet). Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi edellä esitetyn perusteella Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteiksi vuosille seuraavat: 1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2) Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen 3) Päihteettömän elämäntavan tukeminen 4) Savuttomuudesta terveyttä Viestintä sisältyy läpileikkaavana kaikkiin painopisteisiin. Alueellisen terveyden edistämisen koordinaation tavoite on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Pirkanmaalla ja siten vaikuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen. Positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhdensuuntaisia ja eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia toimenpiteitä alueellisella tasolla, kunnissa ja Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa. Alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteet ovat yhteiset eri toimijoille. Toimijoittain on koottu taulukkomuotoon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, vastuutahoja, resursseja ja arviointimenettelyitä. Toimeenpanossa keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö, mikä on huomioitu suunnittelutaulukon sisällössä. Kunnat laativat lakisääteiset omat hyvinvointikertomuksensa oman väestönsä painopisteidensä perusteella ja voivat työssään hyödyntää alueelliseen hyvinvointikertomukseen koottuja tietoja. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja kunnan ja alueellisen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on keskeinen työväline Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) alueellisen tason toimeenpanosuunnitelmassa. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012 valmistui keväällä 2013 ja osaltaan toimi mallina kuntien hyvinvointikertomustyölle. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n ensimmäinen kokonaisuus on yhteenveto Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012:n painopisteiden toimeenpanosta vuosina Väestön terveys- ja hyvinvointitietoja on liitteenä 2. Seuraava kokonaisuus on lista pirkanmaalaisen hyvinvoinnin painopisteisiin ja strategisiin linjauksiin liittyvistä asiakirjoista linkkeineen sekä näiden työstämisessä huomioitavat kansalliset ja alueelliset hyvinvoinnin edistämisen ohjeet, suositukset ja suunnitelmat linkkeineen. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n ydin on suunnittelutaulukko-muodossa esitetty Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille Tiedot on esitetty alueellisella tasolla, Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa ja ehdotuksiksi kuntatasolla. Toimeenpanossa keskeisen yhteistyön vuoksi eri tahojen toimijoita on suunnittelutaulukossa kaikkien toimijoiden kohdalla.

272 8 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012 on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (jatkossa PSHP) hallituksen hyväksymä strateginen asiakirja, joka linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet vuosille Se on keskeinen osa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) toimeenpanoa. Alueellinen hyvinvointikertomus 2012 koostuu kolmesta asiakirjasta, jotka löytyvät sairaanhoitopiirin verkkosivuilta. Alueellisesta hyvinvointikertomuksesta sähköinen hyvinvointikertomus -työkalun 0.3 versiolla työstetty tiivistetty versio löytyy myös -verkkosivustolta. Painopisteet valtuustokaudella Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation tavoite on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Jotta tämä toteutuu ja saadaan myös kustannussäästöjä, tarvitaan maan hallitusohjelman ja terveydenhuoltolain velvoitteiden mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman huomioon ottamista ja tähän liittyviä toimintakäytäntöjen muutoksia niin kunnan kaikilla toimialoilla kuin erikoissairaanhoidossa. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2012:n painopisteet vuosille olivat: Vuosi Painopiste 2013 Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen: kuntien hyvinvointikertomustyön tukeminen ja sähköisen hyvinvointikertomustyökalun käyttöönotto 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansantautien esiintyvyyteen: alueellisten ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmien laatiminen ja toimeenpano Yhteisöllisyys, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aseman vahvistaminen sisäisen turvallisuuden suunnittelussa 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansantautien esiintyvyyteen: Elintapaohjauksen tehostaminen 2016 Sisällytetään kaikilla tasoilla johtamiseen ravitsemus ja liikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Viestintä: Terveyden ja hyvinvoinnin brändääminen kaikkia väestöryhmiä 2016 kiinnostavaksi tuotteeksi. Tavoitteet ovat yhteiset alueellisen tason toiminnalle, ehdotuksina kunnille sekä PSHP:n tuottamalle erikoissairaanhoidolle. Tavoitteiden toimeenpanoksi tarvittavat toimenpiteet, näiden edellyttämät resurssit, vastuutahot sekä toteutumisen arviointimenettelyt vaihtelivat toimijoittain ja on koottu alueelliseen hyvinvointikertomukseen taulukkomuotoon. Tavoitteet kohdennettiin vuosittaisiksi painopisteiksi, joiden toimeenpano on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Vuoden 2013 painopiste oli kuntien hyvinvointikertomustyön tukeminen ja sähköisen hyvinvointikertomustyökalun käyttöönotto. Terveyden edistämisen alueellisen koordinaation kattavista 24 kunnasta tuolloin oli 19 mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimassa valtionavustushankkeessa TerPS2 (Terveempi Pohjois-Suomi 2), jonka tavoitteena oli kehittää kuntien poikkitoiminnallista hyvinvointijohtamista ja sähköinen hyvinvointikertomus -työkalua. Alueellisen hyvinvointikertomuksen painopiste ja TerPS2- hanke tukivat toistensa tavoitteita. Vuoden 2015 loppuun mennessä 21/24 Pirkanmaan

273 9 alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista oli laatinut lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen ja 2:ssa kunnassa työ oli käynnistetty ensin vuosittaisesta hyvinvointiraportoinnista. Sähköinen hyvinvointikertomustyökalu oli käytössä 23/24 kunnassa. Näissä oli myös nimetty poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät, joissa oli vähintään yksi kunnan johtoryhmän edustaja. Vuoden 2014 painopisteitä olivat alueellisten ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmien laatiminen ja toimeenpano sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aseman vahvistaminen sisäisen turvallisuuden suunnittelussa. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma valmistui vuonna Se sisältää taulukkomuodossa konkreettisia ehdotuksia ja arviointimittareita eri toimijoille väestön terveyserojen kaventamiseksi ravitsemuksen keinoin. Alueellisen ravitsemussuunnitelman vastuutahona on sairaanhoitopiirin johtajan nimittämä alueellinen ravitsemustyöryhmä. Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui alkuvuodesta Se esiteltiin vastuutahojen (Hämeen Liikunta ja Urheilu, PSHP ja UKK-instituutti) toimesta alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavissa kunnissa niiden hyvinvointikoordinaatiosta vastaavien henkilöiden järjestämissä tilaisuuksissa. PSHP:n hallitus hyväksyi strategisena asiakirjana alueellisen terveysliikuntasuunnitelman kesäkuussa vuonna Syksystä 2014 sen toimeenpanosta on vastannut HLU. Vuoden 2015 lopulla ravitsemus oli yhtenä painopisteenä 18/21:n ja liikunta 17/21:n kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa. Yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen olivat painopisteenä kaikissa 21:ssa laajassa hyvinvointikertomuksessa. Painopisteen toimeenpanoa on konkretisoitu etsivän nuorisotyön menetelmin, kehittämällä seuratoiminnan ulkopuolisten henkilöiden liikuntamahdollisuuksia ja eri toimijoiden järjestämin koulutuksin. Vuoden 2015 painopiste oli elintapaohjauksen tehostaminen. Terveyden edistämisen alueellisen koordinaation ohjausryhmänä Pirkanmaalla toimii sairaanhoitopiirin hallituksen toimikaudekseen nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta, joka jo toiminnan käynnistyessä syksyllä 2009 linjasi, että elintapaohjaus käynnistetään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Molemmat koskettavat kaikkia väestöryhmiä ja molempiin on mahdollisuus vaikuttaa monen toimijan avulla. PSHP:n toimialuejohtajatasoinen erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmä linjasi vuonna 2012, että terveyden edistäminen viedään osaksi erikoissairaanhoidon arkea savuttomuuden keinoin. Ravitsemus, liikunta ja savuttomuus on sisällytetty sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimiin uusiin ja päivitettäviin alueellisiin hoitoketjuihin. PSHP:n koulutuspalveluyksikkö on järjestänyt ammattilaisille koulutusta ravitsemuksesta ja savuttomuuden tukemisesta. Sairaanhoitopiirissä on kehitetty mallit savuttomuuden tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja kirjaamiskäytännöistä. Vuonna 2015 käynnistettiin pilottihanke Sastamalan ja Valkeakosken terveyskeskusten kanssa savuttomasta leikkauksesta. Suurimmassa osassa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia on hyvinvointikertomusten painopisteinä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen hyödyntäen alueellisia ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmia. Vuoden 2016 painopisteenä on ravitsemuksen ja liikunnan sisällyttäminen johtamiseen kaikilla tasoilla. Tavoitteena on saada väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ravitsemuksen ja liikkumisaktiivisuuden lisäämisen keinoin osaksi kunnan jokaisen toimialan talous- ja toimintaprosesseja. Erikoissairaanhoidossa sama toteutetaan savuttomuuden kautta. Vuonna 2016 erikoissairaanhoidossa toiseksi painopistealueeksi on otettu terveyttä edistävä ravitsemusohjaus ja hyvä ravitsemushoito, johon sisältyy vajaaravitsemusriskin tunnistaminen. Lisäksi vuosina on jokaisen vuoden painopisteenä ollut terveyden ja hyvinvoinnin brändääminen kaikkia väestöryhmiä kiinnostavaksi tuotteeksi. Vuosina kehitettiin kahdessa nk. Demola -projektissa -verkkosivusto kuvaamaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana käytettäviä indikaattoreita eli

274 10 väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia tunnuslukuja. Sivustolle valittiin sellaisia indikaattoreita, joiden kuvaamaan ilmiöön kunnat voivat omin toimenpitein vaikuttaa. Sivusto päivitettiin vuonna PSHP:n verkkosivuja uudistettaessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sivustot uudistettiin siten, että ne sisältävät myös tukea elintapamuutoksiin sekä ammattilaisille että kansalaisille. 1. Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n painopisteiden perustana on käytetty Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia (n = 24), TAYS erva-alueen sairaanhoitopiirejä ja maakuntia sekä koko maata koskevia indikaattoritietoja, joita on käsitelty Kuntaliiton sähköinen hyvinvointikertomus työkalulla. Käytettävät indikaattorit on hyväksytty Terveyden edistämisen neuvottelukunnassa ja ne ovat asiakirjan liitteessä 2. Indikaattoreiden kautta on arvioitu vuosien / 2014 kehitystä sekä kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Indikaattoritietojen lisäksi on painopisteiden valinnassa huomioitu Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoitteet kansantautikuolleisuuden vähentämiseksi (nk. NCD-tavoitteet). 1.1 Kuntien terveydenedistämisaktiivisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (jatkossa THL) vuosittain toteuttamien, kuntien eri toimialojen terveydenedistämisaktiivisuutta kartoittavien, TEAviisari -tiedonkeruiden pistemäärien perusteella Pirkanmaalla on kuntien terveydenedistämisaktiivisuus kehittynyt hyvään suuntaan vuonna 2013 alkaneella valtuustokaudella (kuva 1). Kuva 1. TEAviisari -tiedonkeruun kuvaama kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden kehitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa vuosina

275 11 r=shp06], viitattu Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella Tämän asiakirjan liitteenä 2 on väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä kuvaavat indikaattoritiedot TAYS erva-alueen sairaanhoitopiirien ja koko maan osalta. Indikaattoritiedot ovat pääsääntöisesti vuosilta 2005 (hoitotakuulaki voimaan), 2009 (alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio käynnistyi Pirkanmaalla), 2012 (Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2012:n toimeenpanon käynnistysvaiheen tiedot) sekä tuoreimmat käytettävissä olevat tiedot. Seuraavassa on esitetty ikäryhmittäin hyvinvoinnin lisääntymistä kuvaavia poimintoja indikaattoritiedoista. Varhaiskasvatus ja koulu tavoittavat lapset ja nuoret ja mahdollistavat kaikille terveellisen ravinnon ja liikkumisen edellytykset. Lasten päivähoidossa olleiden 3 5 vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pirkanmaalla selvästi suurempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Indikaattoritiedon perusteella tarvetta lastensuojelun tukitoimiin on, mutta avohuoltoon panostamalla ei huostaanottojen määrä ole merkittävästi noussut. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuosittain olevien 0 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä lisääntyi ja oli Pirkanmaalla samaa tasoa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Samanaikaisesti niukasti lisääntyi myös huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olevien samanikäisten määrä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on seuranta-aikana laskenut sekä koko maassa että TAYS erva-alueen sairaanhoitopiirien alueilla. Pirkanmaalla luku oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kouluterveyskyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi perusopetuksen 8. ja 9. luokan, lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Se on laajin tiedonkeruu terveydestä, hyvinvoinnista ja elintavoista ja tavoittaa lähes koko ikäluokan. Koska vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui valtakunnallisista atk-teknisistä syistä, Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tietoja. Lisäksi on käytetty joitakin TEAviisari-tiedonkeruun perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen tietoja. Nuorten humalahakuinen alkoholinkäyttö on vähentynyt kaikissa kyselyyn osallistuneissa kouluasteissa, samoin päivittäin tupakoivien osuus. Sen sijaan nuuskan käyttö on selvästi lisääntynyt. Liikuntaharrastus on lisääntynyt, mutta ylipaino on silti jatkuvassa tasaisessa kasvussa. Terveyserot näkyvät selvästi jo lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa. Ammattikoululaisten elintavat ja terveys ovat lähes kaikilla osa-alueilla huonompia kuin lukiolaisilla ikätovereillaan. Pirkanmaalla ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat ylipainoisempia kuin lukiolaiset ja jättävät lukiolaisia useammin opiskelijalounaan väliin. Nuuskan käyttö on lisääntynyt etenkin ammattikoululaisten keskuudessa. Huumausaineita käyttämättömien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä oli Pirkanmaalla samaa tasoa kuin valtakunnallisesti. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista suurempi osa oli kokeillut laittomia huumeita kuin lukiossa opiskelevat. Pirkanmaalla ammattioppilaitosten opiskelijat unohtavat ehkäisyn käytön lukiolaisia useammin (11,2%), mutta tulos on koko maan keskiarvoa hieman parempi. Koululaisista ja opiskelijoista enemmistö kokee että koulun aikuiset eivät riittävästi puutu kiusaamiseen. Pirkanmaalla sekä sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden että työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrät/ vastaavanikäistä vähenivät seuranta-aikana. Myös erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen työikäisten prosenttiosuudet vastaavanikäisestä väestöstä laskivat. Diabeteksen ja depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudet kasvoivat. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien sekä riittävästi kasviksia käyttävien työikäisten määrä lisääntyi Pirkanmaalla.

276 12 Alkoholia liikaa käyttävien, päivittäin tupakoivien ja lihavien työikäisten osuudet ovat laskussa. Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavien vuotiaiden osuus Pirkanmaalla oli suurempi kuin koko maassa ja vertailualueilla, mutta silti alle 20 % kyselyyn vastanneista. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit työikäisillä ovat seuranta-aikana laskeneet selvästi. Tulos liittynee työterveyshuollon palveluiden käyttöön. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden osuudet ovat Pirkanmaalla kasvussa. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on laskussa. Lihavien sekä alkoholia liikaa käyttävien ikäihmisten osuudet ovat myös laskussa. Sen sijaan kasvisten käyttö vähenee entisestään. Iäkkäiden liikuntakyky on parantunut. Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisiä on pirkanmaalaisista ikäihmisistä lähes 91 %. 2. Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2012:n painopisteet olivat yhteiset alueelliselle tasolle, kuntien väestötason terveyden edistämiselle ja PSHP:n tuottamalle erikoissairaanhoidolle. Toimenpiteet, resurssit ja arviointimenettelyt vaihtelivat toimijoittain. Seuraavassa on tarkasteltu terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä eri näkökulmista. Alueellisen hyvinvointikertomuksen tavoite on väestötason terveyserojen kaventaminen. Tavoite toteutuu kun toimeenpano tapahtuu kaikilla tasoilla. Keskeinen haaste kaikilla tasoilla on painopisteiden sekä niiden toimeenpanoon liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden vienti osaksi eri toimijoiden normaalia talous- ja toimintasuunnitteluprosessia sekä toteutumisen arviointi osana tilinpäätöksiä. Vuoden 2015 loppuun mennessä laajan hyvinvointikertomuksen oli laatinut 21/24 kuntaa ja vuosittaisen hyvinvointisuunnitelman oli laatinut 10/24 kuntaa. Sähköinen hyvinvointikertomus -työkalu oli käytössä vuoden 2015 lopulla 23/24 kunnassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (jatkossa Valvira) valtakunnalliseen valvontaohjelmaan vuonna 2015 kuuluneen kuntien hyvinvointikertomustyön toteutumisen arvioinnin toteuttivat aluehallintovirastot. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) teki alueensa 85 kunnan hyvinvointikertomuksista laadullisen analyysin, Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, jossa yhteenvedot on tehty maakunnittain. Useimmissa yhteenvedoissa Pirkanmaa pärjäsi parhaiten. Eniten kehitettävää kuntien hyvinvointikertomuksissa oli toimenpiteiden konkreettisuudessa ja niiden vastuuttamisessa. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista saatiin 23/24:stä vastaukset hyvinvointikoordinaatiosta vastaaville henkilöille syksyllä 2015 suunnattuun kyselyyn. Vastausten mukaan poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä oli nimetty 22/23 kunnassa ja yhdessä se toimi ilman virallista nimeämistä. Kirjallinen päätös hyvinvointiryhmän tehtävistä oli tehty vain 11 kunnassa eikä hyvinvointikoordinaatioon käytettävissä olevaa työaikaa oltu sovittu 15/23:ssa kunnassa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointityöryhmän jäsenten sitoutumiseen ja siten hyvinvointikertomustyön konkretisoitumiseen arjen työssä. Kyselyn mukaan hyvinvointikertomuksen painopisteitä oli sisällytetty vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelmiin 14/23 kunnassa ja 6/23 kunnassa painopisteitä ei ollut tulossa. Alueellisen ravitsemustyöryhmän työstämä Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma on hyväksytty PSHP:n hallituksessa vuonna 2011 osana Pirkanmaan alueellista terveyden edistämisen suunnitelmaa. Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui

277 13 vuonna 2014 PSHP:n, HLU:n ja UKK-instituutin yhteistyönä. Ravitsemus ja liikunta keinoina väestön terveyserojen kaventamiseen on viety kuntien hyvinvointikertomustyöhön valtaosassa Pirkanmaan kuntia. Vuoden 2015 lopulla ravitsemus oli mukana kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa 18/21:ssä ja liikunta 17/21:ssa. Kuntien laatimissa vuosittaisissa hyvinvointisuunnitelmissa ravitsemus oli mukana 10/10:ssä ja liikunta 10/10:ssä. Vuoden 2015 lopulla ravitsemustyöryhmä oli 8 kunnassa ja liikuntaan liittyvä teemaryhmä 5 kunnassa. Alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteistä syrjäytymisen vähentäminen oli mukana kaikissa kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi poikkitoiminnallisena yhteistyönä on Pirkanmaalla osallistuttu Hengitysliiton Hengitä ja hengästy hankkeeseen ja HLU:n liikuntaneuvonnan kehittämishankkeeseen. Terveyden edistämisen neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti elintapaohjauksen tehostaminen on alueellisesti käynnistetty ravitsemuksesta ja liikunnasta. PSHP:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa elintapaohjaus käynnistettiin savuttomuuden edistämisestä. PSHP on ollut savuton sairaala vuodesta Sairaaloissa on toteutettu Savuton sairaala -toimintaohjelmaa ja käynnistetty Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamallin pilotointi. Euroopan savuttoman terveydenhuoltoverkoston mittareilla (jatkossa ENSH) toteutetussa itsearvioinnissa PSHP nousi vuonna 2015 piiritasolla hopeatasolle. Vuonna 2016 otettiin toiseksi painopistealueeksi terveyttä edistävä ravitsemusohjaus ja hyvä ravitsemushoito. Tähän sisältyy vajaaravitsemusriskin tunnistaminen. Ilman systemaattista kirjaamista ei organisaation johtamisessa voida seurata valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta eikä tehdä korjaavia toimenpiteitä. Elintapaohjauksen kirjaamiskäytännöt ovat kirjavia sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Potilastietojärjestelmät eivät tue esim. BMI-kirjauksia (painoindeksi), kirjaaminen koetaan työlääksi ja jää tekemättä. Alueellinen ravitsemustyöryhmä on käynnistänyt projektin ravitsemusohjaukseen liittyvien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. PSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueellisten hoitoketjujen ja palveluverkkojen laatimista. Hoitoketjut ovat myös keino hyvinvointikertomuksen painopisteiden toimeenpanoon kunnassa ja Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa. Uusien hoitoketjujen laatimisessa ja vanhojen päivityksessä huomioidaan elintapaohjaus osana sairauden hoitoa. Kesällä 2016 valmistui yhteenvetolista hoitoketjujen sisältämästä elintapaohjauksesta. Ravitsemus on mukana seuraavissa alueellisissa hoito- ja palveluketjuissa: Aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito, AVH-potilaan hoitoketju, Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Kohonneen verenpaineen hoitoketju, Kouluikäisen lapsen ja nuoren (6-17v) tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) hoitoketju, Lasten keliakia, Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluverkko, Lasten ruoka-allergian hoitoketju, Pään ja kaulan alueen syöpien hoitoketju, Raskaushoitoketju Pirkanmaalla. Liikunta on mukana seuraavissa alueellisissa hoito- ja palveluketjuissa: Aikuisten ja 12 vuotta täyttäneiden nuorten astman hoitoketju, Alaselkäkipu, Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Kouluikäisen lapsen ja nuoren (6-17v) tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) hoitoketju, Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluverkko, Lonkkamurtumapotilaan hoitoketju, Monisairaan potilaan hoitoketju, Psykoosipotilaan palveluverkko, Raskaushoitoketju Pirkanmaalla, Tulehdukselliset reumasairaudet. Arviointikäytännöt elintapaohjauksen toteutumisesta ovat alkuvaiheessa eikä tuloksia ole vielä käytettävissä. Ongelmana on myös edellä mainittu kirjavuus elintapaohjauksen kirjaamiskäytännöissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän viestinnän kehittäminen ja aiheen brändääminen kansalaisia ja päätöksentekijöitä kiinnostavaksi oli painopisteenä jokaisena vuotena. Vuosina kehitettiin Demola -projekteissa -

278 14 verkkopalvelu visualisoimaan alueellisen hyvinvointikertomuksen perustana olevaa kuntakohtaista terveys- ja hyvinvointitietoa. Alueellisen hyvinvointikertomuksen 56:sta indikaattorista Terveyspuuhun valittiin 32. Erityisenä painotuksena ovat ilmiöt, joita koskeviin indikaattoreihin kunnat voivat omin toimenpitein vaikuttaa. Terveyspuun päivitetty versio julkaistiin keväällä PSHP julkaisi uudet verkkosivunsa syksyllä Erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen asiantuntijatyöryhmä kokosi ammattilaisille ja kansalaisille sopivaa ohjeistusta terveyttä ja hyvinvointia edistävistä elintavoista: Hallitsetko juomistasi, Liikkeestä virkeyttä, Nukkumatin asialla, Pidä huolta muististasi, Terve mieli, Terveyttä ruoasta ja Tupakatta terveempi. Ensimmäinen Pirkanmaan terveyden edistämisen viikko järjestettiin Viikon aikana mm. kunnissa ja Pshp.n sairaaloissa julistekampanjalla kannustettiin istumisen vähentämiseen ja portaiden käyttöön hissin asemasta. Viikosta tiedotettiin kuntien verkko- ja facebook-sivuilla sekä paikallismedioissa ja sairaanhoitopiirin sivustoilla. THL seuraa kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta TEAviisari tiedonkeruilla, joilla kootaan tietoa kuntajohdon -, liikuntatoimen -, perusopetuksen - perusterveydenhuollon -, lukiokoulutuksen -, ammatillisen koulutuksen ja ikääntyneiden palveluiden toteuttamista toimenpiteistä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kunnassa. Pistemäärät ovat parantuneet PSHP:n jäsenkunnissa vuosina lähes kaikilla sektoreilla. Kattavimmat tiedot väestön terveyskäyttäytymisestä saadaan kouluterveyskyselystä. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan kyselyyn osallistumalla kunta saa poikkileikkaustiedon koko ikäluokasta. Vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui atk-teknisistä syistä, joten kuntien välistä alueellista ja kansallista vertailua ei tietojen perusteella voida tehdä. Kunnat ovat saaneet vaihtelevasti tietoa ja voivat ainakin osittain käyttää sitä omassa terveyden ja hyvinvoinnin johtamisessaan. Seuraava kouluterveyskysely tehdään vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä viestintä on tullut selvästi paremmin esille PSHP:n verkkosivuilla. Terveyspuu.fi verkkosivustoon tutustuminen esim. koulujen terveystiedon tunneilla ja kunnallisessa päätöksenteossa sekä kouluterveyskyselyiden ja TEAviisari-tiedonkeruiden tulosten analysointi paikallislehdissä lisäisi väestön kiinnostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. 3. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet vuosille Edellä esitettyjen indikaattoritietojen lisäksi painopisteitä valittaessa on huomioitu hallitusohjelman linjaukset ja lainsäädännön velvoitteet väestön terveyserojen kaventamiseksi sekä WHO:n NCD-tavoitteet (Noncommunicable diseases). Kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa vain muuttamalla olemassa olevia toimintakäytäntöjä. Suurin osa Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen kattavista kunnista laati ensimmäiset laajat hyvinvointikertomukset vuosina Painopisteiden vienti osaksi talous- ja toimintasuunnitelmia on vasta käynnistymässä. Siten hyvinvointikertomustyön vaikutukset eivät vielä näy kuntataloudessa. Mitä aikaisemmin mahdollistetaan terveelliset valinnat ja puututaan ongelmiin, sitä enemmän voidaan vaikuttaa väestöryhmien välisiin terveyseroihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Sovitut yhteiset toimintakäytännöt palvelutuottajan

279 15 organisaatiossa ja alueellisesti sekä alueellisten mallien toimeenpano lisäävät asiakkaan kannalta myös toiminnan tasalaatuisuutta. Useimmiten toimintakäytäntöjen muuttaminen ei vaadi lisää henkilöresursseja, vaan tekemistä toisin. Elintapaohjauksessa keskeistä on asiakkaan tarpeen tunnistus ja puheeksi ottaminen sekä kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Kirjaamisen kautta voidaan seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä kytkeä elintapaohjaus toiminnan kehittämiseen, organisaation johtamiseen ja hyvinvointikertomustyöhön. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet myös tukevat jo sairastuneiden arjessa pärjäämistä, vähentävät sairauksien komplikaatioita ja kuntalaisten palvelutarvetta. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa tukemalla kunnan eri toimialojen palveluissa lasten ja nuorten terveellisiä valintoja. Varhaiskasvatus, koulu, neuvola sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto kattavat koko ikäluokat. Lapset ja nuoret elävät arjen omassa kotikunnassaan ainakin perusopetuksen päättymisikään asti. Liikuntatoimi, tekninen toimi ja kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä terveellisten elintapojen mahdollistajia. Varhaiskasvatus- ja ala-asteikäisille ei kohdisteta kansallisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tiedonkeruita, mutta kunnilla on mahdollisuus käyttää omiin tietojärjestelmiin koottavia tietoja näiden ikäryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kouluterveyskyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi perusopetuksen 8. ja 9. luokan, lukioopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Se on laajin tiedonkeruu terveydestä, hyvinvoinnista ja elintavoista ja tavoittaa lähes koko ikäluokan. Väestöryhmien terveyserojen kaventamiseksi on tärkeätä osallistua kouluterveyskyselyyn ja kytkeä saadut tiedot hyvinvointikertomustyön kautta kaikkia toimialoja koskeviksi toimenpiteiksi. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyssä terveyserot näkyvät lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa. Ilman toimenpiteitä terveyserot näkyvät näiden opiskelijoiden terveydessä ja hyvinvoinnissa myös tulevina vuosina ja kertautuvat heidän tulevissa perheissään. Terveyserojen kaventamiseksi ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintapaohjaukseen on tärkeätä resursoida. Ikäihmisillä vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja siihen puuttuminen mahdollistavat pidempään kotona asumisen ja nopeuttavat sairauksista toipumista. Ikäihmisten ravitsemustilan ja toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeintä on riittävä energian ja proteiinin saanti. Ikäihmisten lihavuus lisääntyy ja kasvisten käyttö vähenee entisestään. Pirkanmaalla näyttää olevan hieman enemmän runsaasti alkoholia käyttäviä ikäihmisiä kuin valtakunnallisesti. Mini-intervention avulla voidaan tehokkaasti puuttua asiaan ja apuna tulisi käyttää ikäihmisille suunnattua päihdemittaria. Väestötasolla terveyserojen kaventamisessa on merkittävä rooli kunnan kaikilla toimialoilla, erikoissairaanhoidolla ja järjestöillä. Hyvinvointikertomuksen painopisteiden vienti osaksi toimijoiden talous- ja toimintasuunnitelmia ja siten terveydenedistämisen konkretisoituminen organisaation rakenteissa on tärkeää. THL selvittää TEAviisari - tiedonkeruulla kunnan eri toimijoiden terveydenedistämisaktiivisuutta. Tiedonkeruu lähetetään kullekin toimijalle kahden vuoden välein. Maksuttomalla TEAviisari.fi -sivustolla on tulosten lisäksi TOP 10-lista, jossa kuvataan sekä kunta- että aluetasolla terveydenedistämisaktiivisuuden 10 vahvuutta ja 10 kehittämiskohdetta. Organisaation rakenteissa olevat käytännöt väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi vaikuttavat pitkällä tähtäimellä myös kustannuksiin.

280 16 Edellä esitetyn perusteella Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteiksi vuosille seuraavat: 1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2) Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen 3) Päihteettömän elämäntavan tukeminen 4) Savuttomuudesta terveyttä Viestintä sisältyy läpileikkaavana kaikkiin painopisteisiin. Erikoissairaanhoidon osalta painopisteet on hyväksytty PSHP:n erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmässä. Ehdotukset painopisteiden tavoitteiksi, näiden toimeenpanoksi ja vastuutahoiksi sekä resurssitarpeiksi ja toteutumisen arvioimiseksi on koottu sivulta 26 alkavaan suunnittelutaulukkoon. Painopisteet ovat samat alueelliselle tasolle, Pirkanmaan erikoissairaanhoidolle sekä ehdotuksina kunnille.

281 17 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n tavoitteena on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja siten vaikuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen. Se konkretisoi alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet vuosille Luvussa 6 olevassa suunnittelutaulukossa on jokaiselle painopisteelle on koottu esimerkkejä tavoitteiksi sekä näiden toteutumiseksi ehdotuksia toimenpiteiksi, arvioita resurssitarpeiksi ja vastuutahoiksi sekä ehdotuksia toteutumisen arviointimenettelyiksi. Suunnittelutaulukon sisältö on alueellisen tason osalta hyväksytty Terveyden edistämisen neuvottelukunnassa ja Pirkanmaan erikoissairaanhoidon osalta toimialuejohtajatasoisessa erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmässä. Kunnat laativat lakisääteiset, omien painopisteidensä mukaiset hyvinvointikertomukset. Painopisteiden valinnan jälkeen kunnan hyvinvointikertomustyössä voi hyödyntää Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointikertomukseen koottuja tietoja. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointisuunnitelman perustana on käytetty indikaattoritietoja alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista 24 kunnasta sekä TAYS erva-alueen sairaanhoitopiireistä ja maakunnista. Seuraaviin lukuihin 4 ja 5 on koottu pirkanmaalaisen hyvinvoinnin painopisteiden perustana toimivat alueelliset asiakirjat ja taustalla vaikuttavat valtakunnalliset asiakirjat. Kunnat voivat listasta poimia linkkejä omien painopisteidensä toimeenpanon avuksi. 4. Pirkanmaalaisen hyvinvoinnin painopisteet ja strategiset linjaukset 1. Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma (2011), 2. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012, FI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Terveyden_edistaminen/Hyvinvointikertomus 3. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma (2011), F0DB93E5E19D%7D/ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma (2014), 5. Palveluja elämän tähden. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategia , B4F4A7A1%7D/ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia , 7. Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille , D1338DBBD0C7%7D/48947

282 18 8. Pirkanmaan terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille , 5B8E82F7A144%7D/ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelliset hoitoketjut, joissa elintapaohjaus mukana, 0B2FA5DD9935%7D/ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelliset hoitoketjut, Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia , Pirkanmaan maakuntastrategia viitattu Pirkanmaan ympäristöohjelma , Pirkanmaan kulttuurisuunnitelma [ viitattu Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla - Nykytilan kuvaus kevät 2016 [ ], viitattu Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025), Pirkanmaan kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat 18.1 Kuntastrategiat 18.2 Lakisääteiset laajat hyvinvointikertomukset Lakisääteiset vuosittaiset hyvinvointiraportit Huomioitavat kansalliset ja alueelliset hyvinvoinnin edistämisen ohjeet, suositukset ja suunnitelmat 1. Hallitusohjelma 1.1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , ksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61?version= Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma , 801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc Hallitusohjelma (koulutuksen kärkihankkeet s.17 ja hyvinvointi ja terveys s.20): f/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82

283 2. Lainsäädäntö 2.1 Suomen perustuslaki 731/1999 [ ], viitattu Terveydenhuoltolaki 1326/2010 [ ], viitattu Kuntalaki 410/2015 [ ], viitattu Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, [ pika%5d=lukiokou%2a ], viitattu Liikuntalaki 390/2015 [ ], viitattu Lastensuojelulaki 417/ 2007 [ ], viitattu Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 [ ], viitattu Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, [ pika%5d=laki%20sosiaalihuollon] 2.9 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, [ ], viitattu Lukiolaki 629/1998 [ ], viitattu Nuorisolaki 72/2006 [ viitattu Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, [ ], viitattu Perusopetuslaki 628/1998 [ ], viitattu Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 [ viitattu Hallituksen esitys: Maakuntalaki , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu Hallituksen esitys: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133 ], viitattu Hallituksen esitys: Laki maakuntalain ja sosiaali- terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu

284 Hallituksen esitys: Maakuntien rahoituslaki , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu Hallituksen esitys: Maakuntajakolaki , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu Hallituksen esitys: Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu Hallituksen esitys: Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta , [ 5ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133], viitattu Kansainväliset: EU-ohjelmat ja WHO 3.1 Kansallisesti vaikuttavat EU:n ohjelmat (esim. EAKR, ESR...) 3.2 WHO: Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases [ ], viitattu Yleissopimus lapsen oikeuksista, 4. Valtakunnalliset ohjelmat, suositukset ja suunnitelmat 4.1 Alkoholi 1. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2015:19, , viitattu Erityisryhmät 1. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen: [ 2. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi [ ] 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (sis. lastensuojelusuunnitelman) [ 4. Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille , 5. Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:6, 6. Elinolojen kehittäminen (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) [ 7. Palvelujen kehittäminen (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) [

285 Kansanterveys 1. Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Toiminta- ja toimeenpanosuunnitelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos työpaperi 18/2016, 0.pdf?sequence=1 2. Suun terveyden edistäminen, 3. Sydäntautien ehkäisy, 4. Tarttumattomat sairaudet verkosto: Poikkihallinnollinen kansansairauksien ehkäisyohjelma, viitattu Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja STM 2006:19, 4e36-86bc-77fac Terveyserojen kaventaminen, 7. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10, 8. Järjestöjen ohjelmat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, viitattu Koulutus 1. Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, Kulttuuri ja hyvinvointi 1. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:17 [ 5], viitattu Käypä hoito suositukset 1. Diabetes [ viitattu Depressio (masennus), viitattu Dyslipidemiat, viitattu Keuhkoahtaumatauti, viitattu Kohonnut verenpaine, viitattu Lihavuus (aikuiset) [ viitattu

286 22 7. Lihavuus (lapset) [ ], viitattu Liikunta, [ ], viitattu Osteoporoosi, viitattu Raskausdiabetes [ ], viitattu Syömishäiriöt [ ], viitattu Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus [ ], viitattu Liikunta 1. Ilo kasvaa liikkuen: 2. Ilo kasvaa liikkuen asiakirja: 0XzE1MDMxMF9JbG9fa2FzdmFhX2xpaWtrdWVuX29oamVsbWFfYXNpYWtpcmphLnBkZiJdX Q/150310%20Ilo_kasvaa_liikkuen_ohjelma-asiakirja.pdf 3. Liikkuva koulu: 4. Fyysisen aktiivisuuden suositus: 5c2lzZW5fYWt0aWl2aXN1dWRlbl9zdW9zaXR1cy5wZGYiXV0/Fyysisen%20aktiivisuuden%20 suositus.pdf 5. Uudet lasten ja nuorten liikuntasuositukset julkaistaan syyskuussa 2016 (OKM): t.html 6. Lasten ja nuorten liikunta käyttäytyminen, LIITU tutkimus 2016: 7. Move fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä: 8. Muutosta liikkeellä! - Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, viitattu Voimaa vanhuuteen, iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, Terveysliikuntasuositukset aikuiset ja yli 65v.: Suuntaviivoja liikuntapolitiikan tulevaisuuteen (OKM): Mielenterveys 1. Mielenterveyden edistäminen, viitattu Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Miten tästä eteenpäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos työpaperi 20/2015, viitattu Ravitsemus 1. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta

287 23 [ ], viitattu Ravitsemuksella hyvinvointia. Opas kuntapäättäjille. [ ointia_2.pdf], viitattu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille, THL ja VRN, Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa, viitattu Aistien avulla ruokamaailmaan. Sapere -menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena Kouluruokailusuositus in.pdf 7. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus - Terveyttä ruoasta kelijat/ 8. Ravitsemussuositukset ikääntyneille 9. Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. painos.pdf 10. Toimenpidesuositus väestön jodin saannin parantamiseksi ( ) situs_ _suomi.pdf 11. European Nutrition and Food Action Plan data/assets/pdf_file/0008/253727/64wd14e_foodnutap_ pdf?ua=1 12. Vienna Declaration on Nutrition and Noncommunicable Diseases in the Context of Health Seksuaali- ja lisääntymisterveys 1. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma , equence= SOTE-kehittäminen 1. Rakenteellinen sosiaalityö 2. Alueuudistus

288 Syrjäytymisen vähentäminen 1. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2015, viitattu Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:9, viitattu Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän poikkihallinnollisen toimenpideohjelman ( ) loppuarvio, nen+loppuarvio %284%29.pdf/2e6be4ae-72a5-4c94-a1ff-7ae2e389af04, viitattu Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma , Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/ viitattu EU:n sisäisen turvallisuuden strategia kansalliset jatkotoimet. Sisäministeriön julkaisu 22/2014, viitattu Istanbulin sopimus (sisältää määräykset naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta, väkivallan uhrien suojelemisesta sekä väkivallan tekijöiden saattamisesta edesvastuuseen teoistaan) Valtioneuvoston asetus 53/2015, viitattu Tilastotietoa: Syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus, viitattu Tapaturmien vähentäminen 1. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, viitattu Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:16, sisus_verkkoversio.pdf?sequence=1, viitattu Tupakkatuotteet 1. Savuton Suomi 2030 ohjelma, 2. Savuton kunta ohjelma, 3. Savuton sairaala toimintaohjelma Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 4. Tupakkapolitiikan uusi aika. Tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotukset, 0.pdf?sequence=1, viitattu

289 Työelämä 1. Osatyökykyiset työssä ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:17, viitattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , viitattu Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020, 0e-0a8c-4419-a401-0e894ad1c07c, viitattu Työelämä 2020 hankkeen erillisselvitys. Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 26/2015, viitattu Työpankkikokeilu, 6. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen ydin on alueellinen hyvinvointisuunnitelma vuosille , joka tässä luvussa on esitetty suunnittelutaulukkona. Painopisteiden toteuttamiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Kustannussäästöjä saadaan kun terveyserojen kaventamiseen sitoudutaan alueellisella tasolla, kunnan kaikilla toimialoilla ja erikoissairaanhoidossa. Toisin tekeminen useimmiten voidaan toteuttaa nykyisillä tai jopa niukemmilla resursseilla. Tahtotila on ytimessä. Terveyden edistämisen neuvottelukunta päätti kokouksessaan alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteiksi vuosille : 1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2) Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen 3) Päihteettömän elämäntavan tukeminen 4) Savuttomuudesta terveyttä Viestintä sisältyy läpileikkaavana kaikkiin painopisteisiin. Painopisteet ovat samat alueelliselle tasolle, Pirkanmaan erikoissairaanhoidolle ja ehdotuksina kunnissa toteutettaviksi. Painopisteiden toimeenpanoa tukevat tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot sekä ehdotukset arviointimenettelyiksi vaihtelevat toimijoittain. Toimeenpanossa eri toimijoiden välinen yhteistyö on keskiössä. Kunnat laativat omat lakisääteiset laajat hyvinvointikertomuksensa valtuustokaudelle Oheiseen suunnittelutaulukkoon koottuja ehdotuksia kunnat voivat soveltaa omassa hyvinvointikertomustyössään. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n sisältämien tavoitteiden toimeenpanoon liittyviä koulutuksia löytyy mm. PSHP:n Osaamisen kehittämisyksikön kahdesti vuodessa julkaistavasta koulutuskalenterista ( ) ja UKK-instituutin koulutustarjonnasta ( ). Myös aluehallintovirasto ja järjestöt tarjoavat terveyserojen kaventamiseen liittyvää koulutusta. PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjujen koulutustarjontaluettelon ( kautta voi tilata asiantuntijan auttamaan hoitoketjun toimeenpanossa.

290 26 Suunnittelutaulukon sisällysluettelo ALUEELLINEN TASO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä PIRKANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä EHDOTUKSIA KUNNASSA TOTEUTETTAVAKSI Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä Suunnittelutaulukon lukuohje Suunnittelutaulukossa on toimijoittain esitetty Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n painopisteet ja näiden toteutumiseksi konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä vastuutahoehdotuksineen, arvioituine resurssitarpeineen sekä ehdotuksia arviointimenettelyiksi. Väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä terveyserojen kaventamiseksi Pirkanmaalla tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Muutos tapahtuu vain kun joku käynnistää sen. Taulukossa on erotettu toimenpiteen käynnistämisen ja toteuttamisen vastuutahot. Toimeenpanon yhteistyössä tarvittavia eri toimijoita on lueteltu resurssiarvioissa. Samoja painopisteitä toimeenpannaan alueellisella tasolla, Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa ja kunnissa. Indikaattorit kuvaavat miten tavoitteet ovat toteutuneet.

291 27 ALUEELLINEN TASO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Perheitä on tuettu / ALUEELLINEN TASO Tuetaan kuntia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa ja toimeenpanossa Käynnistys: - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Pikassos Perheiden hyvinvointi alueellisen mittarin kehittäminen Pirkanmaalle Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Pikassos Alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma: huomioitu lapset, nuoret ja perheet Käynnistys: - Terveyden edistämisen neuvottelukunta - Alueellisen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelman - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Pikassos - Kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Ruokapalvelu - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Pikassos - Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimisesta vastaavat tahot - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaatto- - Aihe ollut vuosittain esillä hyvinvointikoordinaattoreiden kokouksissa - TEAviisari-tiedonkeruu - Mittari on kehitetty vuoden 2017 loppuun mennessä - Mittari on otettu käyttöön 70 %:ssa Pirkanmaan alueellisen koordinaation kattavia kuntia vuoden 2018 aikana. - Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on laadittu vuoden 2017 aikana ja siinä huomioitu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet. - Toimeenpano on käynnistetty alueellisesti ja kunnissa - Toteutetut yhteistyökokoukset - TEAviisari tiedonkeruu: -Perusopetus/ Seuranta- ja tarveanalyysi: Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin tietojen raportointi/ pisteet - Kuinka monesta kunnasta tuloksia käytettävissä vuodelta Kuntakohtaiset tulokset - Kuinka monta kuntaa on käsitellyt vuoden 2017 loppuun mennessä Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa lasten ja nuorten näkökulmasta - Kuinka monen kunnan seuraavien vuosien talous- ja toimintasuunnitelmassa on mukana

292 28 Tavoitteet pientyöryhmä Toimeenpano: - Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen osallistuneet tahot - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto reiden verkosto Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lisätään taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Osana Pirkanmaan alueellista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa pilotoidaan ja otetaan käyttöön rahoitusmalli, jossa tietty prosenttiosuus sote-sektorin käyttömenoista osoitetaan taiteen ja kulttuurin käyttöön hoito- ja asiakastyössä. Käynnistys - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Taiteen edistämiskeskus Toimeenpano - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan sote-alue - Pirkanmaan kuntien sote-johto - PSHP - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Kuntien poikkitoiminnalliset työryhmät - Kuntien sote- johto ja henkilöstö - PSHP:n johto ja henkilöstö - euroja - Malli luotu ja otettu käyttöön - Sote-sektorin ohjaamat eurot/v taiteen ja kulttuurin käyttöön ja %-osuus sote:n käyttömenoista Osana alueellista kulttuuri hyvinvointisuunnitelmaa perustetaan Kulttuurin ja hyvinvoinnin aluekeskus sote-, kunta- ja kulttuuritoimijoiden (SOTEKU) yhteisen kehittämistyön ja ja saavutettavan hyvinvointia tukevan - Kulttuurikeskus PiiPoo/ TEIJO- ja %TAIDETTA hankkeiden toimijat - Alueellisen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä - Hallitusohjelman 2017: Pirkanmaalla toimii Kulttuurin ja hyvinvoinnin aluekeskus, jonka myötä on syntynyt yhteistyömalli kuntien, sote- sekä kulttuuritoimijoiden välille : Kuntien kulttuuri- ja lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia kulttuuritapahtumia - Sote-sektorin ohjaamat eurot/v ja %- osuus käyttömenoista taiteen ja kulttuurin käyttöön - Keskuksen toimintaan sitoutuneiden 1) kuntien 2) kulttuuritoimijoiden 3)sotetoimijoiden määrä. - Keskuksen toimintaan suunnattujen taloudellisten resurssien kehitys ( ) - Keskuksen kautta toteutuneiden toimintatuntien/ osallistujien/ projektien

293 29 Tavoitteet kulttuurisen palvelutarjonnan vahvistamiseksi ja juurruttamiseksi palvelurakenteisiin sekä kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelman toimeenpanon varmistamiseksi. Käynnistys - Kulttuurikeskus PiiPoo/ TEIJO- ja %TAIDETTA hankkeiden toimijat - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä Toimeenpano - Kulttuurikeskus PiiPoo/ TEIJO- ja %TAIDETTA hankkeiden toimijat - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä kulttuuritoiminnan ankkuroiminen sotepalveluihin kärkihankkeet Pirkanmaalla - TAIKE - Pirkanmaan pilottikunnat ja kuntien hyvinvointikoordinaattorit. hyvinvointisuunnitelmissa on määritelty toimenpiteiden toteuttamistavat ja toteuttajia. Yhteistyömalli on käytössä määrä. Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko juurrutetaan alueen kuntiin ja integroidaan kunnan palveluverkkoon Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Sote-johto - Terveyskeskusten johto ja terveyskeskusten koulutusvastaavat - Sosiaalipalvelujen johto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Sosiaalipalvelujen henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattorit ja kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Juurrutustilaisuuksien määrät ja osallistuneet - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkon juurrutussuunnitelmien laatiminen yhdessä hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa - Palveluverkon tarkistuslista Ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja päihteiden käyttöä etsivän nuorisotyön kautta: alueelliset eri toimijoiden järjestämät koulutukset ja muut tapahtumat. - Mittareiden päivitys Terveyspuu.fi verkkopalveluun - Terveyspuun ylläpito ja indikaattoreiden päivitys: PSHP/perusterveydenhuollon yksikkö - Käytännön työ kuntien ja kolmannen sektorin resursseilla - Kouluterveyskyselyn ja Sotkanetin nuorten pahoinvointia kuvaavat indikaattorit - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät - Kuntien juurrutussuunnitelmien määrät - Kuinka monessa kunnassa tarkistuslista on käytössä - Huostassa olleet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ID 1244) - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat (ID 3219) - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (ID 189) - Kouluterveyskysely:

294 Käynnistys: - LSSAVI, 3. sektori - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri: Terveyspuu.fi Toimeenpano: - Terveyspuu.fi: PSHP/perusterveydenhuollon yksikkö - Muut: kuntien sosiaalitoimi ja 3. sektori, koulukuraattorit - Koulukuraattorit - Työllisyyspalvelut 30 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 289; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3920; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3935; - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 290; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3922; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3937); - Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 288; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3921; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3936; - Nuuskaa päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 335; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 344; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 353; - Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (8. ja 9. luokan oppilaista /ID 1514; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3913; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3928; - Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta 8. ja 9. luokan oppilaista/id 332; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 341; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Turvallisuus: - Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 284; - Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia % 8. ja 9. luokan oppilaista /ID 331; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 340; ammatillisen

295 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta on lisätty/ ALUEELLINEN TASO - Pirkanmaalla järjestetyt tilaisuudet + osallistujien määrä vuosittain - Asiakaspalautekyselyt Alueelliset koulutukset elintapojen puheeksi ottamisesta ja perheiden ohjaamisesta. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - LSSAVI, UKK-instituutti, THL Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - UKK-instituutti, LSSAVI, KKIohjelma, THL, HLU - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - UKK-instituutti - LSSAVI - KKI-ohjelma - THL - HLU - Liikuntakoordinaattorit - Ravitsemusterapeutit - Liikkuvaksi kouluksi rekisteröityneiden koulujen lukumäärä 31 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Asuminen ja ympäristö: oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3912; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Etsivän palveluita käyttäneet kunnilta - Mihin ohjattu - Paljonko tekevät kotikäyntejä - Mitä toimenpiteitä tehty - Kouluterveyskysely: - Ylipainoisten lasten määrä % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3906; / 8. ja 9. lk; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat/id 3925; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat/id 3940; - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3905; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3924; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Seuranta- ja tarveanalyysi: Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden yhteenveto toimintakertomuksessa/ pisteet - Liikkuvaksi kouluksi rekisteröityneiden koulujen lukumäärä / kaikki koulut Pirkanmaalla Liikkuva koulu -ohjelman ja Ilo kasvaa liikkuen ohjelman toimeenpanon tuki: kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa on mukana liikuntasuunnitelma Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - HLU - Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat: onko mukana liikuntasuunnitelma - Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan osallistuminen - Kuinka monen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on mukana liikuntasuunnitelma - Kuinka monta kuntaa on mukana Ilo kasvaa liikkuen ohjelmassa

296 32 Tavoitteet Lasten, nuorten ja perheiden ruokatottumukset ovat parantuneet/ ALUEELLINEN TASO yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - HLU Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - HLU, KKI-ohjelma - Kuntien sivistystoimenjohtajat ja varhaiskasvatuksen johtajat - KKI-ohjelma - Kuntien sivistystoimenjohtajat ja varhaiskasvatuksen johtajat Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit MOVE- fyysisen toimintakyvyn testit 5. ja 8. luokkalaisille + tulosten seuranta kouluterveydenhuollossa Käynnistys: - HLU Toimeenpano: - HLU, UKK-instituutti - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - HLU - UKK-instituutti - Kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Koulujen liikunnanopettajat, terveystiedon opettajat ja kouluterveydenhoitajat Hyvälle ravitsemukselle ja ruokailulle on asetettu tavoitteita kuntien hyvinvointikertomuksissa ikäryhmittäin Käynnistys: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Kuntien poikkitoiminnalliset - MOVE- fyysisen toimintakyvyn testit otetaan käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä 70 %:ssa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavia kuntia ja vuoden 2018 loppuun mennessä käytössä kaikissa kunnissa - Kunnissa on sovittu käytännöt miten rajan alittaneita ohjataan - Kunnissa on sovittu käytännöt miten testien tulokset viedään osaksi laajoja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia - Tulokset raportoidaan osana kuntien laajoja hyvinvointikertomuksia - TEAviisari-tiedonkeruu: kuntien hyvinvointikertomuksissa on ravitsemus ikäryhmittäin - Kokonaisprosentti-osuudet 5. ja 8. luokalla pisteistä kunnittain ja alueellisesti - Jatko-ohjaukseen ohjattujen määrä kunnittain ja alueellisesti - Kuinka monen kunnan hyvinvointikertomuksessa on raportoitu MOVE-tuloksia - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Johtaminen/ Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: Ravitsemus/ pisteet - Lihavuus laskuun ohjelman tsekkauslistat kunnissa + alueellisesti

297 33 Tavoitteet Toimeenpano: - Kuntien johtoryhmät - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Kuntien ruokapalvelujen johto hyvinvointityöryhmät + alatyöryhmät (ravitsemus) - Ravitsemusterapeutit - Alueellinen ravitsemussuunnitelma tietoresurssina Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Pirkanmaan alueellisen ravitsemussuunnitelman toimeenpano: kehitetään lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten, vanhempien sekä lasten ja nuorten ravitsemuksen lukutaitoa Käynnistys - Alueellinen ravitsemustyöryhmä Toimeenpano - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Ravitsemusohjausta kehitetään ja siitä raportoidaan: SPAT-koodit ravitsemuksesta otetaan käyttöön alueellisen ravitsemustyöryhmän ohjeen mukaisesti: perheille ja alle 18 vuotiaille annettu elintapaneuvonta ja ohjaus Käynnistys: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä Toimeenpano: - Terveyskeskusten johto - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan osallistetaan koulu- /opiskelijaruokailun suunnitteluun eri kouluasteilla: alueelliset koulutukset ja viestintä aiheesta - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Kunnissa ravitsemusohjausta antavat henkilöt - Ravitsemusterapeutit - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Terveyskeskusten johto - Kunnissa ravitsemusohjausta toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt - Ravitsemusterapeutit - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - PSHP:n viestintäyksikkö - Alueellisen ravitsemuskyselyn seuranta lasten ja nuorten osalta - Ohjeet otettu käyttöön 70 %:ssa alueellisen koordinaation kattavia kuntia vuoden 2017 loppuun mennessä. Muutoksen seuranta vuosittain - TEAviisari-tiedonkeruu: kunnassa asetettu ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi TEAviisari-tiedonkeruu: lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailun suunnitteluun/ eri kouluasteet - Voimia (Tre)-matriisi- - Kuinka monen kunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa on lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia ravitsemusaiheita - Alueellisen ravitsemuskyselyn tulokset - SPAT-koodien käytön seuranta vuosittain - Ravitsemusterapeuttien määrä kunnassa/ asukas - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Sitoutuminen/ Ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi: Lapset, nuoret/ pisteet TEAviisari-tiedonkeruu: - Perusopetus/ Osallisuus/Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet: Kouluruokailun järjestäminen/ pisteet; - Lukiokoulutus ja ammatillinen

298 34 Tavoitteet Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia on seurattu / Käynnistys: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö Toimeenpano: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - PSHP:n viestintäyksikkö - Kuntien ruokahuollosta vastaavat - Kouluterveydenhoitajat - Terveystiedon ja kotitalouden opettajat - Ravitsemusterapeutit indikaattorin tyyppinen työkalu muillekin kunnille Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluverkko: mittarit/ tarkistuslistat kehitetään ja - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista - Sovittu alueellinen yhteinen mittari lasten ja nuorten painon seurantaan, esim. BMI otetaan käyttöön Pirkanmaan vastaavat terveyskeskuksissa ja kunnissa - PETEn kehittämistyön - Palveluverkon tarkistuslista Käynnistys: ohjausryhmän jäsenet laadittu - PSHP:n perusterveydenhuollon - Kuntien - Tarkistuslista käsitellään yksikön hoitoketjuista vastaavat hyvinvointikoordinaattorit ja kunnissa ja toimenpiteet - PETEn kehittämistyön ohjausryhmä poikkitoiminnalliset raportoidaan kuntien - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Terveyskeskusten raportissa ja laajassa hyvinvointityöryhmät vuosittaisessa hyvinvointi- Toimeenpano: henkilöstö hyvinvointikertomuksessa - PSHP:n perusterveydenhuollon - Varhaiskasvatuksen yksikön hoitoketjuista vastaavat - Terveyskeskusten johto, sivistystoimen-, liikuntatoimen- ja teknisen toimen johtajat - Terveyskeskusten koulutusvastaavat henkilöstö - Koulujen henkilöstö - Liikuntatoimen henkilöstö - Teknisen toimen henkilöstö Lasten ruoka-allergia hoitoketjun päivityksessä huomioidaan ruokavalion allergiakriteerit Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmän jäsenet Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluverkon tarkistuslista on otettu käyttöön Pirkanmaan kunnissa ja - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmän jäsenet - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista Lasten ruoka-allergia hoitoketju on päivitetty - Palveluverkon tarkistuslista käsitelty ja toimenpiteet raportoidaan vuosittaisessa koulutus/ Osallisuus/ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet: Opiskelijaruokailun järjestäminen/ pisteet - Voimia (Tre)-matriisi-indikaattorin tyyppinen työkalu muillekin kunnille - Kuinka monessa terveyskeskuksessa ja kunnassa tarkistuslistat ovat käytössä - Muutoksen seuranta: keskeiset muutokset tarkistuslistan mukaan - Kuinka monessa kunnassa yhteinen mittari (BMI) on käytössä - Kouluterveyskysely: - Ylipainoisia % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3906; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista//d 3925; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Hoitoketjussa sovittu ruokavalion allergiakriteerit - Kuinka monessa terveyskeskuksessa ja kunnassa tarkistuslistat ovat käytössä Muutoksen seuranta: keskeiset

299 ALUEELLINEN TASO terveyskeskuksissa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - PETEn kehittämistyön ohjausryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Terveyskeskusten johto, terveyskeskusten koulutusvastaavat - Kuntien eri toimialojen johto Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen vastaavat - PETEn kehittämistyön ohjausryhmän jäsenet - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto ja poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Terveyskeskusten johto ja henkilöstö - Varhaiskasvatuksen johto ja päiväkotien johtajat - Nuorisotyön johto ja henkilöstö - Perhekeskukset - MTT, avovastaanotot - Kunnan psykiatriset sairaanhoitajat hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Sotkanet: lasten ja nuorten pahoinvointia kuvaavat indikaattorit Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit muutokset tarkistuslistan mukaan 35 - Kouluterveyskyselyt: - Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 328; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 337; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 346; - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/ vastaavanikäistä/ ID 4 Ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalisten verkostojen lisäämistä on tuettu / ALUEELLINEN TASO Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma: huomioitu ikäihmiset Käynnistys: - Terveyden edistämisen neuvottelukunta - Alueellisen kulttuuri hyvinvointisuunnitelman pientyöryhmä Toimeenpano: - Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimiseen osallistuneet tahot - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Pirkanmaan alueellisen kulttuuri hyvinvointisuunnitelman laatimisesta vastaavat tahot - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on laadittu vuoden 2017 aikana ja siinä huomioitu ikäihmisten tarpeet. Toimeenpano alueellisesti ja kunnissa - Kuinka monta kuntaa on käsitellyt vuoden 2017 loppuun mennessä Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa ikääntyneiden näkökulmasta - Kuinka monen kunnan seuraavien vuosien talous- ja toimintasuunnitelmassa on mukana ikääntyneisiin kohdistuvia kulttuuritapahtumia - ATH-kysely: - Niiden osuus jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita, + 65-vuotiaat - Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus/ +65v ja + 75v - Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus/ 55-74v ja +75v

300 Edistetään 15D-mittarin käyttöönottoa Pirkanmaalla Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairanhoidon TEDkoordinaattori Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairaanhoidon TED-koordinaattori - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto ja kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Järjestetyt alueelliset koulutustilaisuudet ja kokoukset, joissa aiheena 15D-mittarin käyttö Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit 36 - Monessako alueellisessa tilaisuudessa 15D-mittari ollut mukana/ v - Tilaisuuksiin osallistuneiden määrät Ikäihmisten ravitsemustila on parantunut/ ALUEELLINEN TASO Pirkanmaan alueellisen ravitsemussuunnitelman toimeenpano ikäihmisten osalta. Käynnistys - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Toimeenpano - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Vajaaravitsemusriskin tunnistamisesta laaditaan yksinkertainen ohje, joka jalkautetaan kuntiin ja Pirkanmaan erikoissairaanhoitoon Käynnistys: - Tays:n ravitsemustyöryhmä Toimeenpano: - Alueellinen ravitsemustyöyhmä - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto ja kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Tays:n ravitsemustyöryhmä - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Erikoissairaanhoidon Tedohjausryhmä ja - Ikäihmisten ravitsemuksen käsittely kuntien hyvinvointityöryhmissä - Ikäihmisten ravitsemuksesta järjestetyt koulutustilaisuudet alueellisesti ja kunnissa - Ohje on laadittu vuoden 2017 aikana - Ensimmäiset koulutukset järjestetty vuoden 2018 aikana - MNA- ja NRS-2002-seulontojen käytön laajuus - ATH-kysely: - Lihavien 65 vuotta täyttäneiden %- osuus - Niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien 65 vuotta täyttäneiden %- osuus - Koulutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät ja ammattinimikkeet - Kuinka monen kunnan seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa on mukana ikäihmisten ravitsemus - Koulutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät ja ammattinimikkeet - MNA ja NRS vajaaravitsemusriskin seulonnan käytön laajuus kunnissa ja erikoissairaanhoidossa - ATH_kysely: - Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi

301 37 Tavoitteet - Tays:n ravitsemustyöryhmä - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Erikoissairaanhoidon TEDohjausryhmä asiantuntijatyöryhmä - Terveyskeskusten johto - Terveyskeskusten ravitsemustrerapeutit Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit tuntevien osuus/ +65v ja + 75v Ikäihmisten toimintakyvyn ja esteettömyyden lisäämistä on tuettu / ALUEELLINEN TASO Ikäihmisten ravitsemusohjausta kehitetään ja siitä raportoidaan: SPAT-koodit ravitsemuksesta otetaan käyttöön alueellisen ravitsemustyöryhmän ohjeen mukaisesti Käynnistys: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä Toimeenpano: - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Terveyskeskusten johto - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Hyvä ravitsemus ja vajaaravitsemusriski on huomioitu uusissa ja päivitettävissä ikäihmisiä koskevissa alueellisissa hoitoketjuissa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Terveyskeskusten johto Toimintakyvyn tukeminen on mukana uusissa ja päivitettävissä ikäihmisiä koskevissa alueellisissa hoitoketjuissa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Alueellinen ravitsemustyöryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Terveyskeskusten johto - Kunnissa ravitsemusohjausta toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt - Ravitsemusterapeutit - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Niiden hoitoketjutyöryhmien jäsenet, joissa edustus ravitsemushoidosta ja geriatriasta - Terveyskeskusten henkilöstö - Kuntien vanhuspalvelut - Yksityiset vanhuspalvelujen tuottajat - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Ohjeet otettu käyttöön 70 %:ssa alueellisen koordinaation kattavia kuntia vuoden 2017 loppuun mennessä. Muutoksen seuranta vuosittain - Onko vajaaravitsemusriskin kartoitus mukana alueellisissa hoitoketjuissa - Onko ravitsemusohjaus ja sen juurruttaminen mukana alueellisissa hoitoketjuissa - Onko toimintakyvyn tukeminen mukana alueellisissa hoitoketjuissa - TEAviisari-tiedonkeruu: toimintakyvyn arviointi ikääntyneille suunnatuissa - SPAT-koodien käytön seuranta vuosittain AvoHILMOsta - Alueellisten hoitoketjujen tarkistuslistat: miten otettu käyttöön - MNA, NRS-2002: onko mukana - Ikäihmisiä koskevat hoitoketjut sisältävät ohjeen vajaaravitsemusriskin seulonnasta, ravitsemushoidosta ja sen seurannasta - Kuinka monessa terveyskeskuksessa on otettu käyttöön alueellisten hoitoketjujen tarkistuslistat - Ikäihmisiä koskevat hoitoketjut sisältävät ohjeen toimintakyvyn arviointiin - TEAviisari-tiedonkeruu:

302 Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Terveyskeskusten johto Otetaan alueellisesti käyttöön kaatumisten ehkäisyyn kehitetyt mittarit esim. FRAT ja tarkistuslistat kuten KYS:n alueellisessa AKEverkostossa on toteutettu. Edellyttää vastuutahon määrittelyä ja laajaalaista työryhmää, voisi soveltua alueellisen TED työryhmän organisoimaksi? Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä Toimeenpano: - Sovittu vastuutaho - Laaja-alainen työryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - PSHP:n Osaamisen kehittämisyksikkö Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Sovittu vastuuhenkilö - Laaja-alaisen työryhmän jäsenet - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - PSHP:n Osaamisen kehittämisyksikkö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa - Määritetään vastuutaho ja kootaan työryhmä - Kaatumisten ehkäisyyn kehitetyt mittarit ovat mukana hoitoketjuissa (mm. lonkkamurtumapotilaan hk) Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Kulttuuria on kehitetty päihteettömäksi / ALUEELLINEN TASO Väestön päihdehaittojen seuranta raportoidaan kuntien hyvinvointikertomuksissa Käynnistys: - Terveyden edistämisen neuvottelukunta - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointi- - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - LSSAVI - TEAviisari-tiedonkeruu: onko päihdehaittojen seuranta mittarina hyvinvointikertomuksissa - ATH-kysely: alkoholia liikaa käyttävien % -osuus/ eri ikäryhmät - Kouluterveyskyselyt: nuorten alkoholin ja päihteiden käyttö 38 - Ikääntyneiden palvelut/ Yhteiset käytännöt: Sisältyykö iäkkäille suunnattuihin neuvonta-palveluihin, terveystarkastuksiin tai kotikäynteihin/ pisteet - Työryhmän kokoontumiskerrat/ v - Mittareista järjestetyt koulutustilaisuudet ja osallistujien määrät - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Johtaminen/ Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: Onko seuraavat kansanterveyshaasteet huomioitu kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa: alkoholi ja huumeet/ pisteet - Kuntien määrä jotka seuraavat päihdehaittojen kehitystä - Alkoholin myynti- ja kulutustilastot - Kouluterveyskyselyt: - Tosi humalassa vähintään kerran

303 39 Tavoitteet Päihteettömyyteen liittyvää viestintää on lisätty / ALUEELLINEN TASO koordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - LSSAVI Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ehkäisevän päihdetyön seuranta alueellisesti ja raportin laadinta v Käynnistys: - LSSAVI Toimeenpano: - LSSAVI - LSSAVI Alueellinen raportti valmiina vuoden 2018 alussa ja lähetetty kuntiin tiedoksi Viestintä päihteiden käytön haitoista: kouluterveyskyselyiden, ATHtutkimuksen ja TEAviisaritiedonkeruiden tulokset esillä PSHP:n intrassa ja verkkosivuilla, mediassa ja alueellinen seuranta AVIssa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - PSHP:n viestintäyksikkö Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö - LSSAVI - THL - Juttu päihteiden käytön haitoista PSHP:n intrassa ja verkkosivuilla vuosittain - Lehdistö-/ mediaseuranta: osumat paikallislehdissä & Aamulehdessä + radio, TV ja internet-sivut kunnissa - LSSAVI:n raportit kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 289; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3920; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3935; - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 290; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3922; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id ATH-kysely: - Alkoholia liikaa käyttävien %-osuus/ vuotiaat, 75 vuotta täyttäneet Alueellinen raportti valmiina vuoden 2018 alussa ja lähetetty kuntiin tiedoksi - Päihteisiin liittyvien juttujen määrä - LSSAVI:n raportit

304 40 - LSSAVI, THL Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Päihteettömyyden edistämisen valmiuksia on edistetty soteammattilaisten työssä / ALUEELLINEN TASO Laaditaan alueellinen päihdehoitoketju ja otetaan se käyttöön Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmän jäsenet - PETEn kehittämistyön ohjausryhmä - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Kuntien eri toimialojen johto Päihteiden käytön vähentäminen on huomioitu alueellisissa uusissa ja päivettävissä hoitoketjuissa ja palveluverkoissa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmien jäsenet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko juurrutetaan alueen kuntiin ja terveyskeskuksiin Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Hyvinvointikoordinaattorit ja kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointityöryhmät - PETEn kehittämistyön ohjausryhmä - Kuntien eri toimialojen johto ja henkilöstö - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmien jäsenet - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto ja kuntien poikkitoiminnalliset - Päihdehoitoketju on laadittu - Juurrutukset on toteutettu perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa - Alkoholikäytön puheeksi ottaminen ja toimet kirjaukset potilasasiakirjoihin - Palveluverkon tarkistuslista - Uusien ja päivitettyjen hoitoketjujen määrä, joissa mukana päihteiden käytön vähentäminen - Päihteiden käytön vähentäminen on huomioitu alueellisissa hoitoketjuissa - Juurrutustilaisuuksien määrät ja osallistuneet - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkon juurrutussuunnitelmien laatiminen yhdessä hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa - Palveluverkon tarkistuslista - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa - Kuinka monessa kunnassa tarkistuslista on käytössä - Alkoholikäytön puheeksi ottaminen ja toimet kirjaukset potilas-asiakirjoihin - > otostutkimukset 2x/v - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa - Muiden hoitoketjujen linkitys uuteen alueelliseen päihdehoitoketjuun ja / tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkkoon on tehty - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät - Kuntien juurrutussuunnitelmien määrät - Kuinka monessa kunnassa tarkistuslista on käytössä

305 Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Terveyskeskusten johto ja terveyskeskusten koulutusvastaavat Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä hyvinvointityöryhmät - Juurrutustilaisuuksien tilat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Savuttomien työpaikkojen lisäämistä on tuettu / ALUEELLINEN TASO Savuttomuuteen kannustavat alueelliset tilaisuudet Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairaanhoidon Tedkoordinaattori - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - LSSAVI, 3. sektori - Valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet Keuhkoahtaumataudin hoitoketjun juurrutus yhteistyössä Hengitysliiton kanssa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmän jäsenet - Hengitysliitto Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä - Hengitysliitto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - LSSAVI, 3. sektori - Valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet - Tilat ja budjetti tilaisuuksien järjestämiseen - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmän jäsenet - Hengitysliitto - Kuntien sote-johto ja henkilöstö - Järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistujat - Juurrutustilaisuuksien määrä ja niihin osallistuneiden määrä - Palveluverkon tarkistuslistat - Järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistujat - Kuinka monessa kunnassa tarkistuslistat ovat käytössä 41

306 42 - Kuntien sote-johto Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Viestintää savuttomuuden hyödyistä on lisätty/ ALUEELLINEN TASO - TupLei-työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö Savuttomuuden edistämistä kouluissa on tuettu/ ALUEELLINEN TASO PSHP:n intrassa ja verkkosivuilla + mediassa on savuttomuuteen kannustavia juttuja Käynnistys: - TupLei-työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö Toimeenpano: - TupLei-työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö Terveyspuu.fi-verkkopalvelun nuoriso-oksan indikaattoreissa savuttomuus Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon ylilääkäri - Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto - Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä - Kustannukset: Terveyspuu.fi verkkopalvelun päivitys - Savuttomuudesta olevien juttujen määrä - TEAviisari-tiedonkeruu: savuton kunta/ pisteet - ATH-kysely: tupakoivien %- osuudet - Kouluterveyskyselyt: nuorten tupakointia ja nuuskan käyttöä kuvaavat indikaattorit - Terveyspuu.fi-verkkopalvelussa on nuorten savuttomuuus - Kouluterveyskyselyt: nuorten tupakointia ja nuuskan käyttöä kuvaavat indikaattorit - Lehdistöseuranta: paikallislehdet, radio osumat - PSHP:n intrassa ja verkkosivuilla olleiden juttujen määrä - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Sitoutuminen: Savuton kunta/ pisteet - ATH-kysely: - Päivittäin tupakoivien osuus % vuotiaat - Kouluterveyskyselyt: - Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 288; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3921; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3936; - Nuuskaa päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 335; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 344; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Terveyspuu.fi-verkkopalvelun käyttäjämäärät - Kouluterveyskyselyt: - Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 288; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3921; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3936; - Nuuskaa päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 335; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 344; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 353

307 43 PIRKANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Perheitä on tuettu / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO Lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta on mahdollistettu / Muokataan THL:n toimintamalli aikuisen vakavan sairauden puheeksi ottamisesta lapsen kanssa PSHP:n toimialueilla käyttöön otettavaksi. Koulutus ja systemaattinen käyttöönotto Käynnistys: - Hallintoylihoitaja ja erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori Toimeenpano: - Toimialue- ja vastuualuejohtajat Varhainen puuttuminen lapsiperheiden ongelmiin: toistuvat ensiapukäynnit vaihtelevista syistä/ useita saman perheen lapsia -> tietokonejärjestelmä aktivoi hälytyksen sosiaalityöntekijälle -> interventio esim. sos.tt keskustelu ja perheen tarpeiden kartoitus Käynnistys: - Hallintoylihoitaja - TA7 johtaja - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Sos.tt, tietohallinto Toimeenpano: - TA7-johtaja ja sos.tt Lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksien yhteydessä selvitetään heidän ravitsemus- ja liikuntatilanteensa. Mahdollistetaan - Moniammatillinen työryhmä työstää mallin - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TEDyhdyshenkilöverkosto koulutetaan mallin käyttöön ja vastaavat koulutuksista yksiköissä - henkilöstö: koulutus ja käyttöönotto - tietokoneohjelmat: selkeä tiedonkulku/ tietohallinto - Tietohallinto - Sosiaalityöntekijä - Moniammatillinen työryhmä - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Toimintamalli laadittu v aikana - Koulutukset (ensin TEDyhdyshenkilöt, jotka vievät tiedon yksiköihinsä) v aikana + käyttöönotto - Käynnistetään selvitys toimintamallin laatimisesta v aikana - Toimeenpano v Potilasasiakirjoista interventioiden määrä - Lastensairaalan toiminnallisessa suunnitelmassa on kirjattuna, - Onko malli käytössä/ tieto osastoittain - Koulutettujen henkilöiden määrä/ osasto - Jatkotoimenpiteiden määrä/ osasto - Aktivoitujen hälytysten määrä/ v - Interventioiden määrä/ v - Määrä paljonko annettu jatkohoitoohjeita kotihoitoon/ perusterveydenhuoltoon - Fysioterapeutti-konsultaatioiden määrä/

308 PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO ohjauksella terveelliset valinnat. Kirjataan Lastensairaalan toiminnalliseen suunnitelmaan miten liikkumisaktiivisuutta mahdollistetaan ja tuetaan hoitojakson aikana. Käynnistys: - Hallintoylihoitaja ja erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori Toimeenpano: - TA4 johtaja - Tays lastentautien VA henkilöstö - Fysioterapeutit miten liikkumisaktiivisuutta mahdollistetaan ja tuetaan hoitojakson aikana. osasto - Asiakaspalautteet uudesta lastensairaalasta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten, nuorten ja perheiden ruokatottumukset ovat parantuneet / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO - Lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksien yhteydessä selvitetään ravitsemustila, ravinnon saanti ja ohjauksen tarve. Ravitsemusohjaus sitä tarvitseville tai ohjauksen tarpeen ilmoitus jatkohoitopaikkaan. - Ruokatottumusten kirjaamista varten standardoitu metodi - Vertaistuen/ -ryhmien tarjoaminen kirjataan - > ryhmäohjaus? Käynnistys ja toimeenpano: - Tays lastentautien VA ja Tays ravitsemusterapiayksikkö Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluverkko: mittarit/ tarkistuslistat kehitetään ja otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa Käynnistys: - Lastentautien VA - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Toimeenpano: - TA4 johtaja ja toimialueen - Tays lastentautien VA - Tays ravitsemusterapiayksikkö - TEDyhdyshenkilöverkosto - Henkilöstön koulutus resursoidaan - Sairaalan ruokapalvelu - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Lastentautien VA - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Tays ravitsemusterapiayksikkö - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Henkilöstön koulutus resursoidaan - Ruokatottumusten kirjaamiselle luotu standardoitu metodi ja otettu se käyttöön - Paljonko eri toimialueilla/ klinikoissa on annettu ravitsemusohjausta alle 18- vuotiaille. Alkukartoitus vuonna 2017 ja tavoitteena lisätä X % vuoden 2018 aikana ja sitten Y % vuosittain - Ryhmäohjauksen määrä - Palveluverkon tarkistuslista - Alueellisesti sovittu yhteinen mittari (ISO-BMI) lasten ja nuorten painon seurantaan on käytössä - Missä yksikössä palveluverkkoa on käsitelty - Ruokatottumuskirjaukset potilaskertomuksissa -otsikointi 44 - Alle 18-vuotiaille annettujen ravitsemusohjausten lukumäärät/ osasto - Jatkohoitopaikkaan ilmoitetut alle 18- vuotiaiden ravitsemusohjauksen tarpeet - Kuinka monessa vastuualueen eri yksikössä tarkistuslista on käytössä - Yhteisen mittarin (ISO-BMI) tuloksia seurataan - Työpajoihin osallistuneiden määrä/ yksikkö - Ruokatottumuskirjausten määrä/ osasto - Palveluverkon tarkistuslistan mukaan/ osasto

309 45 Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia on seurattu / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO henkilöstö Lasten ja nuorten mielenterveystyön päivitetyn palveluverkon (2016) toimeenpano erikoissairaanhoidossa. Käynnistys: - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja lastenpsykiatrian yksikkö - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori Toimeenpano: - TA4- ja TA5- johtajat - TA4 ja TA5 vastuualuejohtajat - Koulutukset + levitys PMT Sopimusohjaus-neuvotteluihin tarjolle kuntien toive saada nuorisopsykiatrian osaajia jalkautumaan kuntaan Käynnistys: - TA5 johto Toimeenpano: - TA5 johto - PSHP:n ylin johto Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Lastenpsykiatran VA - esh TED-koordinaattori - PMT - Kotiutushoitajat - Henkilöstön koulutus resursoidaan - Nuorisopsykiatrinen etäpoliklinikkatoiminta: Lync/ videoneuvottelu (suunniteltu uusi palvelu) - TA5 ylin johto - PSHP:n sopimusohjausneuvotteluihi n osallistuvat - Missä yksiköissä palveluverkkoa on käsitelty (Huom! koskee koko perhettä -> sitä kautta koskee myös aikuisia hoitavia yksiköitä) ja otettu käyttöön - Kirjattu Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiaan suositukseksi ja toimenpiteiksi sekä osaksi somaattisten sairauksien hoitoa kun siihen on akuuttia ja pitkäaikaista tarvetta - Lasten mielenterveystalon käyttö - Suomen mielenterveysseuran Nuoren mielen ensiapu kurssin (NMEA) koulutusten määrät/ osallistujat - Pshp:n ja kuntien välisessä palvelusopimuksessa on mukana nuorisopsykiatrian jalkautuminen kuntiin - Jatkossa kuntien käyttämien palveluiden määrä/ kustannukset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalisten verkostojen lisäämistä on tuettu / PIRKANMAAN ERIKOIS- Taysin pääaulaan tila potilasjärjestöille ja vertaistuelle Käynnistys: - Hallintoylihoitaja, erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori, asiakaspalvelun kehittämispäällikkö - Potilasjärjestöt - Asiakaspalvelun kehittämispäällikkö - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Taysin pääaulassa on säännöllisesti potilasjärjestöt esillä - Potilaspalaute - Työpajoihin osallistuneiden määrä/ yksikkö - Palveluverkon tarkistuslistan mukaan/ osasto - Kunnissa toteutettujen käyntien määrä ja kustannukset

310 SAIRAANHOITO Vertaistuki kirjataan päivitettäviin ja uusiin hoitoketjuihin Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori Toimeenpano: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmien jäsenet - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Kuinka monessa hoitoketjussa vertaistuki on kirjattuna - Kuinka monessa hoitoketjussa vertaistuki on kirjattuna Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ikäihmisten ravitsemustila on parantunut / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO - Malli laadittu 2017 aikana - Järjestetyt koulutukset ja osallistujat toimialueittain - Yksiköiden määrä, joissa malli käytössä Ikäihmisten toimintakyvyn ja esteettömyyden lisäämistä on tuettu/ PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO - Laaditaan osastokohtaiset mallit vajaaravitsemusriskin tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä toimenpiteistä eri riskiluokissa ja jalkautetaan ne - Kaikille + 75 vuotiaille potilaille tehdään vajaaravitsemusriskin seulonta - NRS-2002 sähköisenä lomakkeena Käynnistys: - Tays ravitsemusterapiayksikkö - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TED-asiantuntijatyöryhmä Toimeenpano: - TA- ja VA-johtajat Erityistyöntekijään yhteydenotto tarvittavien apujen tukien järjestämiseksi, esim. sosiaalityöntekijän arvio apujen/ tuen tarpeesta, taloudelliset asiat, päihdeasiat, KELAn etuudet yms. Istumasta nousu testi geriatri-hoitaja työparin työkaluksi - Tays ravitsemusterapiayksikkö - TED asiantuntijatyöryhmä - Ted-yhdyshenkilöverkosto - Tietohallinto: järjestelmän kehittäminen - Ted-yhdyshenkilöverkosto - Geriatrian yksikkö - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Osastojen ja poliklinikoiden henkilökunta ja esimiehet - Toimialue- ja vastuualuejohto - Henkilöstön koulutus resursoidaan - Moniammatillinen yhteistyö: lääkärit, hoitajat, erityistyöntekijät: sos.tt, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti - TEDyhdyshenkilöverkosto - Fysioterapeutit - Toimintakykyasiassa tehtyjen yhteydenottojen määrä erityistyöntekijöihin - Sairauskertomuksen kirjaukset otantana - Palautekyselyt 46 - Kohtalaisessa ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä olevien määrä NRS-2002 menetelmällä arvioituna / osasto - Vajaaravitsemuksen riskin arviointien määrä - BMI-tulokset - Enteraaliset ravintovalmistetilaukset/ osasto - Parenteraaliset ravintovalmistetilaukset/ osasto - Koulutuksiin osallistuneiden määrä/ osasto - Yhteydenottojen määrät/ osasto - Suoritettujen testien määrät - Ohjausmateriaalin menekki

311 Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Päihteettömyyden edistämisen valmiuksia on edistetty soteammattilaisten työssä / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO Laaditaan ohjeistus milloin ainakin tulisi tehdä Audit-C + ohjeen toimeenpano - Audit-C sähköisenä - Linkittyminen uuteen päihdehoitoketjuun Käynnistys: - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TED-asiantuntijatyöryhmä Toimeenpano: - TED-asiantuntijatyöryhmä - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - Tietohallinto - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Henkilöstön koulutus resursoidaan - TEDyhdyshenkilöverkosto - Sosiaalityöntekijä - Ohjeistus laadittu ja ensimmäiset koulutukset tehty vuoden 2017 aikana - Toimialueittain + vastuualueet: osana vuosiraporttia raportointi Audit-C:ssä toimenpiteet käynnistävät pisteet saaneet - Alkoholikäytön puheeksi ottaminen ja toimet kirjaukset potilasasiakirjoihin - Koulutuksiin osallistuneiden määrä? - Yksiköt, joissa ohjausmalli on käytössä - Audit-C:ssä pisterajan ylittäneiden määrä/ osasto - Audit-C määrä/ v/ osasto - Alkoholikäytön puheeksi ottaminen ja toimet kirjaukset potilas-asiakirjoihin - > otostutkimukset esim. 2x/ v - TA-ja VA-johtajat Päihdehoitoketjun toimeenpano erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon Audit-C-ohje mukana päihdehoitoketjussa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä Toimeenpano: - TA- ja VA-johtajat ja henkilöstö - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä - Erijkoissairaanhoidon TED-koordinaattori - Moniammatillinen työryhmä jossa mukana sosiaalityöntekijä - Henkilöstön koulutus resursoidaan - Missä yksiköissä hoitoketjua on käsitelty - Audit-C ohje sisältyy päihdehoitoketjuun Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Savuttomien työpaikkojen lisäämistä on tuettu / PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO - Erikoissairaanhoidon TED-koordinaattori - TED-asiantuntijatyöryhmä - TEDyhdyshenkilöverkosto - Koko henkilöstö Yhteiseksi agendaksi savuton sairaalaympäristö: - tupakoitsijat tupakkapaikoille - jokainen yksikkö valitsee oman vieroitusmallin ja työstää savuttomuutta mallin mukaisesti Käynnistys: - Hallintoylihoitaja - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TED-asiantuntijatyöryhmä - Tumppien määrä sisääntuloreiteillä: otanta 1 pv/kk ( esim. kk:n 2. tiistai) - Osastojen tupakkahuoneiden määrän väheneminen - Työterveydestä vieroitushoitotilastoja - Tupakoinnin lopettamisen tukemistoimenpiteet 47 - Työpajoihin osallistuneiden määrä/ yksikkö - Hoitoketjun tarkistuslistan mukaan/ osasto - Tumppien määrä/ otanta - Tupakkahuoneiden määrä/ta - Interventioiden toteutuminen tupakoitsijoille/ TA

312 Toimeenpano: - PSHP:n ylin johto - Toimialue- ja vastuualuejohtajat Savuton sairaala- toimintamallin toimeenpano Käynnistys: - Hallintoylihoitaja - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TED-asiantuntijatyöryhmä Toimeenpano: - PSHP:n ylin johto - Toimialue- ja vastuualuejohtajat - TED-asiantuntijatyöryhmä - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori - TED-asiantuntijatr - TEDyhdyshenkilöverkosto - Henkilöstön koulutus resursoidaan - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - ENSH-itsearviointi / TA - ENSH-pisteet/ TA Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Viestintää savuttomuuden hyödyistä on lisätty/ PIRKANMAAN ERIKOIS- SAIRAANHOITO - Osastolla on tupakoimattomana leikkaukseen toimintamalli systemaattisesti käytössä - Tupakointiin liittyvät dgkirjaukset - Montako tk:ta mukana Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamalli systemaattisesti käytössä kirurgisilla klinikoilla ja terveyskeskuksissa. Käynnistys: - Hallintoylihoitaja - Erikoissairaanhoidon TEDkoordinaattori, - TED-asiantuntijatyöryhmä Toimeenpano: - PSHP:n ylin johto - Kirurgisten klinikoiden johto - TupLei-työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö - Terveyskeskusten johto Tupakoimattomana leikkaukseen mallista + tupakoinnin vaaroista operatiivisen hoidon yhteydessä juttu verkkosivujen etusivulle Käynnistys ja toimeenpano: - TupLei-työryhmä - PSHP:n viestintäyksikkö - TupLei-työryhmä - TA:den ohjausryhmät - TEDyhdyshenkilöverkosto - Henkilöstön koulutus resursoidaan - PSHP Osaamisen kehittämisyksikkö - Lääkäri-hoitajatyöparit - Tietohallinto: seuranta, sähköinen anestesiakaavake/ tupakointi erikseen - Viestintäyksikkö - TupLei-työryhmä - Pshp:n viestintäyksikkö - Sivustolla kävijöiden määrä - PSHP:n viestintäyksikön tuottamat jutut aiheesta - Intra- ja internetsivustoilla mallista olleiden juttujen määrä/v: 48 - Niiden osastojen määrä/ta, joilla malli käytössä systemaattisesti (kriteerit systemaattisuudelle?) - Komplikaatioiden määrä (tupakasta johtuvat)/ osasto - tupakoijien määrät - Dg-kirjaus (F17.2)/ osasto - Mukana olevien terveyskeskusten määrä vuosittain - Sivustoilla kävijöiden määrä - PSHP:n viestintäyksikön tuottamien aihetta koskevien juttujen määrä/v: tavoite > 1 juttu keväällä, kesällä, syksyllä (= > 3 juttua/v: erilaisia, mutta voisi toistaa vuosittain)

313 49 EHDOTUKSIA KUNNASSA TOTEUTETTAVAKSI Painopiste 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Perheitä on tuettu / KUNTA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laadittu ja toimenpide-ehdotukset toteutettu Perheiden vertaistukimahdollisuudet huomioidaan suunnitelmassa Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Sivistystoimen johto - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Sivistystoimen johto - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko juurrutetaan terveyskeskukseen/ kuntaan Käynnistys: - Terveyskeskusten johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Toimeenpano: - Terveyskeskusten johto, terveyskeskusten koulutusvastaavat - Sosiaalipalvelujen johto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hyvinvointikoordinaattori - Sivistystoimen johto - Koulujen rehtorit - Sote:n johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä/ teemaryhmä - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Sosiaalipalvelujen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan henkilöstö - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Juurrutustilaisuuksien tilat - Kunnalla on voimassa oleva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta eri toimialoilla: raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Onko kunnassa sovittu käytäntö vanhempien kutsumisesta mukaan 8. lk:n oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin - TEAviisari-tiedonkeruu: laajojen terveystarkastusten toteutuminen äitiys- ja lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkon juurrutussuunnitelmaa on käsitelty kunnan eri toimialoilla - Palveluverkon tarkistuslista - Hoitoketjusta järjestettyjen terveyskeskuksen osastokokousten määrä ja osallistuneiden määrät - Tilinpäätöksen mittarit toteutumisesta eri toimialueilla: paljonko rahaa lapsiin ja nuoriin on käytetty - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Johtaminen/ Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: Lapset ja nuoret/ pisteet - Perusterveydenhuolto/ Muut ydintoiminnat/laajojen terveystarkastusten lukumäärä/ pisteet - Niiden laajojen terveystarkastusten %- osuus kaikista laajoista terveystarkastuksista, joissa sekä lääkäri että kouluterveydenhoitaja osallistuneet - Kuinka monella toimialalla juurrutussuunnitelmaa on käsitelty (tilaisuuksien ja osallistujien lukumäärät) - Kuinka monella kunnan toimialalla tarkistuslista on käytössä - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrä - Hoitoketjusta järjestettyihin terveyskeskuksen osastokokouksiin osallistuneiden määrä

314 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lapsiperheille ja lapsille tarjotaan edullisia tai maksuttomia kulttuurin osallistumis- ja harrastemahdollisuuksia Käynnistys - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto Toimeenpano - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto - Sosiaali- ja terveystoimen johto - Sivistys-, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstö - Kirjasto - Työväenopisto - Museopalvelut - Harrastava taideiltapäivätoiminta kouluissa - Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö - euroja - tilat Kunnan vuosittaisessa hyvinvointisuunnitelmassa on lapsiperheille suunnattuja kulttuuritapahtumia Kunnan kulttuuritarjonta huomioi eri väestöryhmiä (perheen, nuoret) ja mahdollistaa heidän oman kulttuurin esille tuomista: kulttuuri ja luovuus arkeen Käynnistys - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto Toimeenpano - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto - Järjestöt ym. toimijat - Sivistys-, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstö - Kirjasto - Työväenopisto - Museopalvelut - euroja - tilat - Kulttuuritarjonnan sisältö - Kulttuuritoimintaan suunnattujen avustusten myöntäminen - Avoimien yleisötapahtumien määrät ja eurot - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuosisuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa 50 - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuosisuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa - Avoimien yleisötapahtumien määrät ja eurot

315 51 Lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta on lisätty/ KUNTA Tavoitteet Kunnan kaikki toimialat sisällyttävät talous- ja toimintasuunnitelmiinsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikkumisaktiivisuutta tukevia toimenpiteitä Arjen liikkumisen lisääminen osana varhaiskasvatusta ja opetusta Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Toimialajohtajat 1) Osana kunkin toimialan normaalia toimintaa. 2) Lisäresursseina henkilöitä, tarvikkeita, euroja - Toimialojen tilinpäätöksissä mukana liikkumisaktiivisuutta tukevien toimenpiteiden toteutuma - TEAviisari-tiedonkeruu/ liikuntatoimi: lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuuden vuosittainen raportointi - TEAviisari-tiedonkeruu: koulupäivän liikuntaa lisäävät toimenpiteet - Toimintatapojen muutokset Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Sovittu yhteiset käytännöt kunnassa olevien sisä- ja ulkoliikuntatilojen käytöstä. Tavoitteena mahdollisimman suuri käyttöaste kaikille tiloille. Hintapolitiikka suosii lasten ja nuorten harrastamista: taksat ja maksut, vapaat vuorot Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Liikuntatoimesta vastaava - Sivistystoimen johtaja, - Teknisen toimen johtaja - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Liikuntatoimesta vastaava - Sivistystoimen johtaja - Teknisen toimen johtaja - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Liikuntatoimesta vastaava - Sivistystoimen johtaja - Teknisen toimen johtaja - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Liikunnanopettajat - Järjestöt - Siivouksen lisäresursointi - Yhteiset käytännöt sovittu: sisäja ulkoliikuntatilojen aikataulut - Tilojen käyttöaste: esim. tunnit jolloin tyhjänä klo välillä - Kunnassa on sovittu henkilö, joka koordinoi kunnassa tapahtuvaa järjestötoimintaa - TEAviisari-tiedonkeruu/ liikunta: lasten ja nuorten harjoitusvuorojen kustannusten osuus liikuntapaikkojen todellisista ylläpito- ja pääomakuluista Rakennettu liikuntapolku eri-ikäisten liikkumisen tukemiseksi - Kunnan liikuntatoimesta, varhaiskasvatuksesta ja koulutoimesta vastaavat - Liikuntapolku eri ikäisten ohjaamiseen rakennettu - Eri ikäisten ohjattujen - Toimialojen tilinpäätösten tiedot - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Johtaminen/ Resurssit talousja toimintasuunnitelmassa: Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi/ pisteet - Liikunta/ Sitoutuminen/ Liikunnan edistäminen strategioissa: Muiden toimialojen asiakirjoissa/ pisteet - Liikunta/ Seuranta- ja tarveanalyysi/ Yhteenveto toimintakertomuksessa: Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus/ pisteet - Perusopetus/ Muut ydintoiminnat: Koulupäivän liikuntaa lisäävät toimenpiteet/ pisteet - Tilojen käyttöaste: esim. tunnit jolloin tyhjänä klo välillä - Tilojen käyttömäärät - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Voimavarat: Lasten ja nuorten harjoitusvuorot/ pisteet - Eri ikäisten ohjattujen lukumäärät/ % - osuudet kunnan vastaavanikäisestä väestöstä

316 52 Tavoitteet Käynnistys: - Kunnan liikuntatoimesta, varhaiskasvatuksesta ja koulutoimesta vastaavat - Terveyskeskuksen johto Toimeenpano: - Kunnan liikuntatoimesta, varhaiskasvatuksesta ja koulutoimesta vastaavat - Terveyskeskuksen johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Terveyskeskuksen johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Liikuntakoordinaattorit - Kolmannen sektorin toimijat - Urheiluseurat lukumäärät - Kunnassa toteutettu iltapäivätoiminta (seurat, seurakunta, yksityiset tahot) - TEAviisari-tiedonkeruu: seuranta ja raportointi Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lähiliikuntapaikkoja rakennetaan lapsille ja nuorille Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Teknisen toimen johtaja Toimeenpano: - Teknisestä toimesta, liikuntatoimesta ja varhaiskasvatuksesta vastaavat - Teknisen toimen johto ja henkilöstö - Rakennusmateriaalit ja leikkivälineet - Huoltoresurssi - Kunnassa olevien lähiliikuntapakkojen määrä/ < 15- vuotiaiden määrä - TEAviisari-tiedonkeruu: liikunnan edistäminen strategioissa MOVE- fyysisen toimintakyvyn testit 5. ja 8. luokkalaisille + tulosten seuranta kouluterveydenhuollossa Käynnistys: - Sivistystoimen johtaja ja liikuntatoimesta vastaava Toimeenpano: - Koulujen liikunnanopettajat ja kouluterveydenhoitajat - Hyvinvointikoordinaattori Kunnan koulut ovat mukana Liikkuva koulu hankkeessa Käynnistys: - Kunnan liikuntatoimesta vastaava ja sivistystoimen johtaja - Koulujen liikunnanopettajat - Kouluterveydenhoitajat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan liikuntatoimesta vastaava - Sivistystoimen johtaja - Koulujen rehtorit ja opettajat - Kunnassa otettu MOVE-testit käyttöön - Sovittu käytännöt miten rajan alittaneita ohjataan - Kunnassa on sovittu käytännöt miten testien tulokset viedään osaksi laajoja kouluterveystarkastuksia - Yhteenvedon raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Liikkuvien koulujen määrä/ kunnan kaikki koulut - TEAviisari-tiedonkeruu: koulupäivän liikunnallistaminen - Iltapäivätoiminnan määrä - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Seuranta- ja tarveanalyysi/ Säännöllinen seuranta sekä Yhteenveto toimintakertomuksessa: Lapset ja nuoret/ pisteet - Kunnassa olevien lähiliikuntapakkojen määrä/ < 15-vuotiaiden määrä - Otanta käyttäjämääristä - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Sitoutuminen/ Liikunnan edistäminen strategioissa: Lähiliikuntapaikkojen kehittämisen strategia, suunnitelma tai kehittämisohjelma/ pisteet - MOVE-tulosten paranemisen seuranta - Kokonaisprosentti-osuudet 5. ja 8. luokalla pisteistä - Jatko-ohjaukseen ohjattujen määrä - Liikkuvien koulujen määrä/ kunnan kaikki koulut - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Muut ydintoiminnat: Koulupäivän liikuntaa lisäävät

317 53 Tavoitteet Toimeenpano: toimenpiteet / pisteet - Kunnan liikuntatoimesta vastaava ja sivistystoimen johtaja - Koulujen rehtorit ja liikunnanopettajat - HLU Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Höntsyliikuntakerhot iltapäivällä yhteistyössä kunnan ja urheiluseurojen kanssa Käynnistys: - Kunnan liikuntatoimesta vastaava Toimeenpano: - Kunnan liikuntatoimi + paikalliset urheiluseurat Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on mukana liikuntasuunnitelma Kunta on mukana Ilo kasvaa liikkuen -hankkeessa Käynnistys: - Kunnan liikuntatoimesta vastaava ja varhaiskasvatusjohtaja Toimeenpano: - Kunnan liikuntatoimesta vastaava ja varhaiskasvatusjohtaja Perhepäivähoitajille ja lapsille mahdollistetaan yhteinen liikuntatuokio kerran kahdessa viikossa. Tiedotus tarjonnasta. Käynnistys: - Kunnan liikuntatoimesta ja varhaiskasvatuksesta vastaavat Toimeenpano: - Kunnan liikuntatoimesta ja varhaiskasvatuksesta vastaavat Erityisliikunnan järjestäminen: kunnassa järjestetään ohjattua liikuntapalvelua - Kunnan liikuntatoimi - Paikalliset urheiluseurat - Muut yhdistykset ja järjestöt - Toimintamäärärahat: tilat, välineet, ohjaajat, tiedotus, siivous - Kunnan liikuntatoimesta vastaava - Varhaiskasvatusjohtaja ja päiväkotien johtajat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Liikuntatila esim. 2h kerta/ 2vk - Liikuntatoimesta vastaava ja henkilöstö - Terveystoimen johto ja henkilöstö - Kerhojen määrä - Kerhojen toimintaan osallistuneiden määrä - Kouluterveyskysely/ liikunnan harrastus - Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma: onko mukana liikuntasuunnitelma - Onko varhaiskasvatuksessa liikunnallistamisprosesseja - Toimenpiteiden raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu: liikunta varhaiskasvatuksessa - Liikuntapäiviin osallistuneiden perhepäivähoitajien ja lasten määrät - Erityisliikuntaryhmien määrä ja käyttöaste - TEAviisari-tiedonkeruu: soveltavan liikunnan edistäminen - Kouluterveyskysely: - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3905; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3924; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Kerhojen määrä - Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma: onko mukana liikuntasuunnitelma - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Muut ydintoiminnat: Varhaiskasvatuksen liikuntaa lisäävät toimenpiteet/ pisteet - Liikuntapäiviin osallistuneiden perhepäivähoitajien ja lasten määrät/ % - osuudet perhepäivähoitajista ja perhepäivähoidossa olevista lapsista - Erityisliikuntaryhmien määrä ja käyttöaste - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Johtaminen/ Toimenpiteet

318 Käynnistys: - Liikuntatoimesta vastaava Toimeenpano: - Liikuntatoimesta vastaava - Terveystoimen johto - Sosiaalitoimen henkilöstö toiminta- ja taloussuunnitelmassa: Soveltavan liikunnan edistämiseksi/ pisteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten, nuorten ja perheiden ruokatottumukset ovat parantuneet / KUNTA Kunnan hyvinvointikertomuksessa on asetettu tavoitteita hyvälle ravitsemukselle ja ruokailulle ikäryhmittäin. Alueellisen ravitsemussuunnitelman toimeenpano ikäryhmittäin. Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori - Kunnan ruokapalveluista vastaava Toimeenpano: - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Ruokapalveluja käyttävien yksiköiden esimiehet - Ravitsemusterapeutit Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on kuvattu ruokakasvatuksen tavoitteet ja toteutumisen seuranta Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori - Varhaiskasvatusjohtaja Toimeenpano: - Varhaiskasvatusjohtaja - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Ravitsemusterapeutti - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Ruokapalveluja käyttävien yksiköiden esimiehet - Ravitsemusterapeutit - Varhaiskasvatuksen johto ja henkilöstö - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja henkilöstö - Ravitsemusterapeutti - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Onko laajassa hyvinvointikertomuksessa ravitsemus eri ikäryhmien osalta - TEAviisari-tiedonkeruu: kunnassa on asetettu ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi - Sisältääkö varhaiskasvatussuunnitelma ruokakasvatuksen tavoitteet - Onko toteutumisen seuranta raportoitu vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Sitoutuminen/ Ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi: Lapset, nuoret/ pisteet 54 - Varhaiskasvatuksen tilinpäätös: ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutuminen - Sapere-ruokakasvatusmenetelmä on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan, toteutetaan % päiväkoteja

319 55 Tavoitteet Ravitsemusohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja toteutuneen ravitsemusohjauksen tilastoinnissa SPAT-koodit ravitsemuksesta otettu käyttöön alueellisen ravitsemustyöryhmän ohjeen mukaisesti: perheille ja alle 18 vuotiaille annettu elintapaneuvonta & ohjaus. Käynnistys: - Terveyskeskuksen johto Toimeenpano: - Terveyskeskuksen johto - Terveyskeskuksen johto - Ravitsemusterapeutit - Muut ravitsemusohjausta antavat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Onko kunnassa otettu käyttöön alueellisen ravitsemustyöryhmän ohje ravitsemusohjauksessa käytettävistä SPAT-koodeista - Kunnan ravitsemusterapiapalvelujen määrä raportoidaan osana vuosittaista hyvinvointiraporttia ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Lasten ja perheiden ravitsemuksesta järjestetyt koulutustilaisuudet terveydenhuollossa ja muilla kunnan toimialoilla Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten ja nuorten suun terveystottumuksia edistetään Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori - Hammashuollosta vastaava Toimeenpano: - Hammashuollosta vastaava Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluverkko: mittarit/ tarkistuslistat otettu käyttöön terveyskeskuksessa ja kunnassa Käynnistys: - Terveyskeskuksen johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Toimeenpano: - Terveyskeskuksen johto ja terveyskeskuksen koulutusvastaava - Sivistystoimen-, liikuntatoimen- ja teknisen toimen johtajat - Pshp:n perusterveydenhuollon - Suun terveydenhuollon henkilöstö - Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan henkilöstö - Kouluterveydenhuollon henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Terveyskeskuksen johto, koulutusvastaava ja henkilöstö - Varhaiskasvatuksen johtaja ja henkilöstö - Koulujen rehtorit ja henkilöstö - Liikuntatoimen johto ja henkilöstö - Teknisen toimen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Pshp:n - Tulokset raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa: tulokset paranevat edellisestä vuodesta - Kuinka monella kunnan toimialalla on otettu Palveluverkon tarkistuslista käyttöön - Sovittu alueellinen yhteinen mittari lasten ja nuorten painon seurantaan ( esim. BMI) on kunnassa käytössä - Tarkistuslistan tulosten raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Kouluterveyskyselyt: - SPAT-koodien käytön seuranta - Annetun ravitsemusohjauksen asiakasmäärät ammattiryhmittäin eriteltyinä - Koulutustilaisuuksiin osallistuneiden määrä toimialoittain - DMF-indeksi (tervehampaiset, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - d/d indeksi (reikiintyneet hampaat, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - Kuinka monella eri toimialalla kunnassa Palveluverkon tarkistuslista on käytössä - Muutoksen seuranta: keskeiset muutokset tarkistuslistan mukaan - Kouluterveyskyselyt: - Ylipainoisia % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3906; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista//d 3925; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id BMI -tiedot terveystarkastuksista ikäryhmittäin ja kutsuntatarkastuksista

320 56 Tavoitteet yksikön hoitoketjuista vastaavat perusterveydenhuollon ylipainoisten %-osuudet yksikön hoitoketjuista vastaavat - PETEn kehittämistyön ohjausryhmän jäsenet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Lasten ruoka-allergia hoitoketjun päivityksen sisältämät ruokavalion allergiakriteerit huomioidaan varhaiskasvatuksen ja koulun ruokailussa ja vähennetään allergiaruokavalioiden osuutta Allergiaohjelman mukaisesti Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Kunnan ruokapalveluista vastaava Toimeenpano: - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja ruokapalvelun henkilöstö - Terveyskeskuksen johto ja terveyskeskuksen koulutusvastaava - Sivistystoimen johtaja - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmän jäsenet Kouluruokailun kehittäminen ja lasten ja nuorten sekä vanhempien osallistaminen kouluruokailun suunnitteluun on kirjattu hyvinvointikertomukseen sekä opetussuunnitelmaan Kouluaikaisen ruokailun ja välipalatarjonnan kehittäminen on osa koulukohtaista suunnittelua. Ravitsemuksen lukutaidon kehittyminen perheissä Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja ruokapalvelun henkilöstö, - Terveyskeskuksen johto, koulutusvastaava ja henkilöstö - Ravitsemusterapeutti - Koulujen rehtorit - Päiväkotien johtajat - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hoitoketjutyöryhmän jäsenet - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja ruokapalveluiden henkilöstö - Koulujen rehtorit - Ravitsemusterapeutit - Kotitalousopettajat - Yläasteen ja lukion oppilaskunta - Vanhempien edustaja (vanhempain yhdistys) - Nuorisovaltuusto - Koulukyydit: oppilaiden - Lasten ruoka-allergia hoitoketjussa olevat ruokavalion allergiakriteerit on viety osaksi kunnan ruokapalveluita - Allergiaruokavalioiden tarkistus toteutuu vuosittain terveyskeskuksessa - TEAviisari-tiedonkeruut: kunnan saamat pisteet suunnitteluun osallistamisesta perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus - Onko kouluruokailun suunnitteluun osallistaminen mukana kunnan hyvinvointikertomuksessa - Ruoka- ja ravitsemusteemat sekä kouluruokailun markkinointi koulun järjestämissä vanhempainilloissa - Lasten ja nuorten suun terveys - Erilaisten ruoka-allergia aterioiden osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % kaikista aterioista - TEAviisari-tiedonkeruut: - Perusopetus/ Osallisuus/Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet: Kouluruokailun järjestäminen/ pisteet; - Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus/ Osallisuus/ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet: Opiskelijaruokailun järjestäminen/ pisteet - DMF-indeksi (tervehampaiset, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - d/d indeksi (reikiintyneet hampaat, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - BMI ikäkausittain (neuvola, kouluth, kutsuntatarkastus) - Ylipainoisten ja lihavien osuus

321 57 Tavoitteet Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia on seurattu / KUNTA Toimeenpano: - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Sivistystoimen johtaja, koulujen rehtorit osallistumismahdollisuudet kouluaikana - BMI ikäkausittain - Tampereen Voimia tyyppinen matriisi-indeksi Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Osallistuminen kouluruokailuun on korkealla tasolla Käynnistys: - Kunnan ruokapalveluista vastaava Toimeenpano: - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Sivistystoimen johtaja ja koulujen rehtorit Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluverkon tarkistuslista otettu käyttöön terveyskeskuksessa ja kunnassa Käynnistys: - Terveyskeskuksen johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Toimeenpano: - Terveyskeskuksen johto ja terveyskeskuksen koulutusvastaava - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja henkilöstö - Koulujen rehtorit ja opettajat - Kouluterveydenhoitajat - Ravitsemusterapeutit - Nuorisovaltuusto - Terveyskeskuksen johto - Lastenneuvolan terveydenhoitajat - Varhaiskasvatuksen johto ja henkilöstö - Koulujen rehtorit - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan eri toimialojen henkilöstö - PSHP:n - TEAviisari-tiedonkeruun pisteet kouluruokailuun osallistumisesta: perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus - Kouluterveyskyselyn tulokset koululounaan syömisestä ja ylipainoisten osuudesta - Lasten ja nuorten suun terveys - Ruoka- ja ravitsemusteemat sekä kouluruokailun markkinointi koulun järjestämissä vanhempainilloissa - Kuinka monella kunnan toimialalla on otettu Palveluverkon tarkistuslista käyttöön - Tarkistuslistan tulosten raportointi osana hyvinvointikertomusta - Kouluterveyskyselyiden tulokset mielenterveyden häiriöistä laajennetun terveystarkastuksen ikäpisteissä 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk - TEAviisari-tiedonkeruut: - Perusopetus/ Sitoutuminen/ Kouluruokailun toteuttaminen: Oppilaiden osallistumista kouluruokailuun seurattu/ pisteet; - Lukiokoulutus ja Ammatillinen koulutus/ Sitoutuminen: Opiskelijaruokailun toteuttaminen/ pisteet; - Kouluterveyskyselyt: - Ei syö koululounasta päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3904; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista//d 3923; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3938; - Ylipainoisia % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 3906; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista//d 3925; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id DMF-indeksi (tervehampaiset, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - d/d indeksi (reikiintyneet hampaat, % ikäkausittain 5v, 1.lk, 5.lk, 8.lk) - Kuinka monella eri toimialalla kunnassa Palveluverkon tarkistuslista on käytössä - Muutoksen seuranta: keskeiset muutokset tarkistuslistan mukaan - Kouluterveyskyselyt: - Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 328; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 337; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 346; - Koulukiusattuna vähintään kerran

322 58 Tavoitteet - Sosiaalipalvelujen johto - Sivistystoimen- ja liikuntatoimen - ja teknisen toimen johtajat - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - PETEn kehittämistyön ohjausryhmän jäsenet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Kunnassa on tarjolla nuorisopsykiatrian palveluja. Kunta on esim. sopimusohjausneuvotteluissa ostanut nuorisopsykiatrian palveluita kunnassa toteutettavaksi Käynnistys: - Sote-johto - Sivistystoimen johtaja Toimeenpano: - Kunnan edustajat sopimusohjausneuvotteluissa Sovitaan lasten ja nuorten tarvitseman tuen kriteerit ja tuen antamisen perusteet Käynnistys: - Terveyskeskuksen johto - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Terveyskeskuksen johto - Sosiaalipalvelujen johto ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiantuntijat Matalan kynnyksen henkisen tuen mahdollisuus, esim. puhelinnumero, tiedotus - Sivistystoimen, sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen henkilöstöä - Euroja nuorisopsykiatrian palvelujen ostoon - Terveyskeskuksen johto - Lastenneuvolan terveydenhoitajat - Sosiaalipalvelujen johto ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiantuntijat - Varhaiskasvatuksen johtaja - Ala-asteiden rehtorit - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan sosiaalitoimen henkilöstö - Kolmas sektori - Kunnassa toteutettujen nuorisopsykiatristen käyntien määrät ja kustannukset - Onko luotu käytännöt yhteistyöhön kunnan toimijoiden ja erikoissairaanhoidon jalkautujien välille - Tukea tarvitsevien lasten määrä ja tuen laatu - Yhteenveto raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Kouluterveyskyselyiden tulokset - Jatkuva asiakaspalaute anonyymisti viikossa % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 1514; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3913; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3928; - Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit/ vuotiasta/ID 2483; nuorisopsykiatrian/ vuotiasta/id Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/ vastaavanikäistä/ ID 4 - Kunnassa toteutettujen nuorisopsykiatristen käyntien määrät ja kustannukset Toimintakäytäntöjen muutosten vaikutukset: - Kouluterveyskyselyt: - Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 328; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 337; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 346; - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/ vastaavanikäistä/ ID 4 - Yhteydenottojen määrä - KIVA-koulu-toimintamalli käytössä

323 59 Käynnistys: - Kunnan sosiaalitoimesta vastaava Toimeenpano: - Kunnan sosiaalitoimesta vastaava Painopiste 2. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalisten verkostojen lisäämistä on tuettu / KUNTA Kunta tukee vanhusneuvostojen toimintaa Käynnistys - Kunnan johtoryhmä - Sote-johto Toimeenpano - Sote-johto Kunnassa ikäihmisille järjestetyt tilaisuudet Käynnistys: - Sote-johto Toimeenpano: - Sote-johto - Liikuntatoimesta vastaava - 3. sektori Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma: toimeenpano ikääntyneiden näkökulmasta Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Sivistystoimen johtaja - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Sivistystoimen johtaja - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Ikäihmisille tarjotaan edullisia tai maksuttomia kulttuurin osallistumisja harrastemahdollisuuksia - Sote-johto ja henkilöstö - Keskushallinnon henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Tilat ja taloudellinen tuki - Sote-johto ja henkilöstö - Liikuntatoimesta vastaava ja henkilöstö - 3. sektori - Vanhusneuvosto - Asukasltk - Sivistystoimen johtaja ja henkilöstö - Sote-johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Toiminta: tilat ja kustannukset - Sivistystoimen johtaja ja henkilöstö - Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden johto ja - TEAviisari-tiedonkeruu: tuki vanhusneuvostolle - Tulokset raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Järjestöjen avustushakemuksista +65-vuotiaille järjestettyjen tilaisuuksien määrät/ aiheet ja osallistuneiden määrä - Kunnassa on sovittu henkilö, joka koordinoi kunnassa tapahtuvaa järjestötoimintaa - Onko kunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa mukana ikääntyneiden kulttuuripalvelut - Toteuman raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Ikäihmisille suunnatut maksuttomat tai edulliset kulttuuritapahtumat vuosittaisessa hyvinvointisuunnitelmassa - TEAviisari tiedonkeruu: - Ikääntyneiden palvelut/ Osallisuus: Tuki vanhusneuvostolle/ pisteet - Kunnassa +65-vuotiaille järjestettyjen tilaisuuksien määrät/ aiheet ja osallistuneiden määrä - Kunnassa on sovittu henkilö, joka koordinoi kunnassa tapahtuvaa järjestötoimintaa - Ikääntyneiden kulttuuripalveluihin käytetyt resurssit - Tapahtumien määrät ja käytetyt eurot - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuosisuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa

324 60 Tavoitteet Käynnistys - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto Toimeenpano - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto henkilöstö - Museot - Työväenopistot - Järjestöt - euroja - Tapahtumien määrät ja käytetyt eurot Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit - Yhteistyö järjestöjen kanssa yhteisten toimintamallien luomiseksi: ystäväpalvelu, liikuttajakaveri, yhteinen keittiö jne Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Toimeenpano: - Sote-johto Hyvinvointikoordinaattori - 3. sektori Voimaa arkeen hanke Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Hankkeelle nimetty vastuuhenkilö Päivätoiminnan lisääminen Käynnistys: - Sivistystoimen johtaja - Sote:n johtaja - Kunnan kulttuuritoimi Toimeenpano: - Sivistystoimen johtaja - Sote:n johtaja - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä/ teemaryhmä - Toimialojen henkilöstöt! - 3. sektori - Vanhusneuvosto - Eläkeläisjärjestöt - Seurakunta, Lions - Hankkeen vastuuhenkilö - Kunnan kotipalvelu - Liikuntatoimi - Info/ neuvontapisteen toimijat - Ikäpiste - Kuntoutuspalvelujen henkilöstö (fysioterapeutit) - Vertaistukihenkilöt - Kunnan sote:n johto ja henkilöstö - Kunnan kulttuuritoimen johto ja henkilöstö - Kirjaston henkilöstö - Kansalaisopiston johto ja henkilöstö - Tilat ja toimintakustannukset - Yhteiset käytännöt luotu - Osallistujien määrät - Vaikutukset terveyspalvelujen ja liikuntapalvelujen käyttöön - Ryhmiin osallistuneiden lkm - Tilaisuuksiin osallistuneiden määrä - Osallistujien/ ryhmien määrät - Ryhmätoiminnan vaikutus siihen tarpeeseen miksi ryhmään on suositeltu - Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä/id Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä/id Tilaisuuksiin osallistuneiden määrä - Käytetyt resurssit

325 - Kunnan kulttuuritoimen johto - Kirjaston johto - Kansalaisopiston johto Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ikäihmisten ravitsemustila on parantunut / KUNTA Ikäihmisten hyvälle ravitsemukselle asetetaan tavoitteita kunnan hyvinvointikertomuksessa Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Hyvinvointikoordinaattori Ikäihmisten vajaaravitsemusriski tunnistetaan ja ehkäistään tehokkaasti kunnan yksiköissä, kotihoidossa ja ostopalveluyksiköissä: 1) Vajaaravitsemusriskin seulonta tehdään systemaattisesti Tays:n ohjeen mukaan 2) Tehostetaan ravitsemushoitoa tarjoamalla rakennemuunneltuja, runsasenergisiä aterioita tai täydennysravintovalmisteita asiantuntijan arvioiman asiakkaan tarpeen mukaan Käynnistys: - Sote- johto - Kunnan ruokapalveluista vastaava Toimeenpano: - Sote-johto - Terveyskeskuksen johto - Ikäihmisille asumis- ja terveyspalveluita ostopalveluina tuottavien yksiköiden johto - Kunnan ruokapalveluista vastaava - Vanhustyön johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan ruokapalveluista vastaava ja henkilöstö - Ravitsemusterapeutti - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Vanhustyön johto ja henkilöstö - Yksityiset palveluntuottajat - Terveyskeskuksen johto sekä lääkärit ja hoitajat - Kunnan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö - Ikäihmisille asumis- ja terveyspalveluja tuottavien ostopalveluyksiköiden johto ja henkilöstö - Ravitsemusterapeutit - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Farmasiahenkilöstö - Ovatko tavoitteet mukana hyvinvointikertomuksessa - Tavoitteiden toimeenpanon raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu: ikäryhmittäiset tavoitteet ja toimenpiteet terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi - Onko vajaaravitsemusriskin seulonta mukana kunnan laajassa hyvinvointi-kertomuksessa vuosille Onko vajaaravitsemusriskin seulonta mukana kunnalle ostopalveluina hankittavissa ikäihmisten terveys- ja asumispalveluita koskevissa sopimuksissa - Onko kuvattu ravitsemushoidon ja tuen prosessi, joka käynnistyy vajaaravitsemusriskin seulonnan jälkeen - Seurataan tehostetun ruokavalion/ ruokavalioiden ja lisäruoan tilauksia vuodeosastolla, laitoksissa, tuetuissa palveluasumisyksiköissä - Täydennysravintovalmisteiden kulutustilastot - Asiakastyytyväisyyskyselyt: palaute ruokapalvelujen laadusta - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Sitoutuminen/ Ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi: Ikääntyneet/ pisteet 61 - Vajaaravitsemusriskin seulontojen (MNA) lukumäärä terveyskeskuksessa, kotihoidossa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa (julkinen ja ostopalvelu) - Kohtalaisessa ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä olevien määrä NRS-2002 menetelmällä arvioituna terveyskeskuksen vuodeosastolla ja poliklinikoilla - MNA alle 17 pistettä eli virhe- ja vajaaravitsemus, % a) koihoidon asiakkaat, b) asumispalveluiden asiakkaat, c) tehostettu asumispalvelu, d) laitoshoito

326 62 Tavoitteet Ikäihmisten toimintakyvyn ja esteettömyyden lisäämistä on tuettu/ KUNTA Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Vajaaravitsemusriskin seulonnan ja annetun ravitsemushoidon kirjaamiskäytännöt AvoHILMOon tehdään alueellisen ravitsemustyöryhmän kirjaamisssuosituksen mukaisesti Käynnistys - Sote-johto Toimeenpano - Sote-johto - Terveyskeskuksen johto - Vanhustyön johto - Terveyskeskuksen johto - Ravitsemusterapeutit - Muut ravitsemusohjausta antavat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Onko kunnassa otettu käyttöön alueellisen ravitsemustyöryhmän ohje ravitsemusohjauksessa käytettävistä SPAT-koodeista - Kohtalaisessa ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä olevien määrä - Kunnan ravitsemusterapiapalvelujen määrä raportoidaan osana vuosittaista hyvinvointiraporttia ja laajassa - SPAT-koodien käytön seuranta - Kohtalaisessa ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä olevien määrä terveyskeskuksessa/ v arvioitunanrs menetelmällä - MNA alle 17 pistettä eli virhe- ja vajaaravitsemus, % a) koihoidon asiakkaat, b) asumispalveluiden asiakkaat, c) tehostettu asumispalvelu, d) laitoshoito Vajaaravitsemusriskin kartoitus ikäihmisten uusissa ja päivitetyissä hoitoketjuissa otettu käyttöön kunnassa, terveyskeskuksessa ja kotipalvelussa Käynnistys: - Sote-johto Toimeenpano: - Sote-johto - Terveyskeskuksen johto - Ikäihmisille asumis- ja terveyspalveluita ostopalveluina tuottavien yksiköiden johto - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat Vanhuspalvelulain (980/2012) mukaisessa suunnitelmassa on itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi määritetty tavoitteet, toimenpiteet ja yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa Käynnistys - Sote-johto Toimeenpano - Sote-johto - Kunnan sote-johto ja henkilöstö - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kunnan vanhuspalvelu ja kotipalvelusta vastaava - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Sote-johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä hyvinvointikertomuksessa - Hoitoketjun tarkistuslista käytössä - Tulosten raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa. - Vajaaravitsemusriskin kartoitus on viety osaksi kunnan vanhuspalvelua - TEAviisari-tiedonkeruu: ikääntyneiden palvelut - Kunnassa on nimetty henkilö koordinoimaan ikääntyneen väestön hyvinvointia edistäviä palveluita - Toimeenpano raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Vajaaravitsemusriskin seulonnan lukumäärät vanhuspalveluissa Toimintakäytäntöjen muutosten vaikutukset: - Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä/id 6 - Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä/id TEAviisari-tiedonkeruu: - Ikääntyneiden palvelut/ Johtaminen: Suunnitelmassa määritelty hyvinvoinnin, terveyden ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi/ pisteet - Ikääntyneiden palvelut/ Johtaminen: Palveluiden kokonaisuuden koordinointi/ pisteet - Ikääntyneiden palvelut/ Voimavarat: Erityisosaaminen/ pisteet - Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %

327 63 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Laaditaan suunnitelma ikäihmisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Käynnistys - Kunnan sote-johto Toimeenpano - Kunnan sote-johto - Kunnan sote-johto ja henkilöstö - Teknisen toimen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Sovittu yhteiset käytännöt iäkkäille suunnattujen neuvontapalveluiden, terveystarkastusten ja kotikäyntien sisällöstä Käynnistys - Sote-johto Toimeenpano - Sote-johto Toimintakyvyn tukeminen uusissa ja päivitettävissä ikäihmisiä koskevissa alueellisissa hoitoketjuissa otettu käyttöön kunnan vanhuspalveluissa, terveyskeskuksessa ja kotipalvelussa - Sote-johto - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kotipalvelun henkilöstö - Kunnan sote- johto ja henkilöstö - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kotipalveluiden henkilöstö - PSHP:n - Suunnitelma ikäihmisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on laadittu - Suunnitelma on toimeenpantu osana toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmaa - Toimeenpano raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja tarkastuskertomuksessa - Laadittu suunnitelma ja ohje iäkkäille suunnattujen neuvontapalveluiden, terveystarkastusten ja kotikäyntien sisällöstä - Hoitoketjun tarkistuslista on käytössä. Tulosten raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Toimintakyvyn arviointi on vastaavanikäisistä - Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä - Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisistä - Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksessa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä - Suunnitelma ikäihmisten koti- ja vapaaajan tapaturmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on laadittu - Suunnitelma on toimeenpantu osana toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmaa - Toimeenpano raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja tarkastuskertomuksessa - TEAviisari tiedonkeruu: - Ikääntyneiden palvelut/ Sitoutuminen/ Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille : Käsittely luottamushenkilöhallinnossa/ pisteet - TEAviisari-tiedonkeruu: - Ikääntyneiden palvelut/ Yhteiset käytännöt: Sisältyykö iäkkäille suunnattuihin neuvontapalveluihin, terveystarkastuksiin tai kotikäynteihin/ pisteet - Toimintakyvyn arviointien lukumäärät vanhuspalveluissa Toimintakäytäntöjen muutosten vaikutukset: - Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä/ 1 000

328 64 Tavoitteet Käynnistys: - Kunnan sote-johto - Terveyskeskuksen johto Toimeenpano: - Kunnan sote- johto - Terveyskeskuksen johto - Kotipalveluista vastaava - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Fysioterapeutit - Yksityiset palvelujen tuottajat viety osaksi kunnan vanhuspalvelua Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Ohjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät +65-vuotiaille Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Kunnan liikuntatoimesta vastaava Toimeenpano: - Kunnan liikuntatoimesta vastaava - Sote-johto - 3. sektori ja järjestöt - Liikuntatoimi - Kuntoutustoimi - Sote-johto ja henkilöstö - 3. sektori ja järjestö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä - TEAviisari-tiedonkeruu: Ikääntyneiden liikuntaaktiivisuuden vuosittainen yhteenveto ja raportointi, ikääntyneiden liikkumisryhmien ja liikuntaneuvonnan toteutuminen - Raportoidaan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevilla kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua tuetusti kunnan kulttuuritarjontaan: kohdennetut kulttuuripalvelut Käynnistys - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto Toimeenpano - Sivistystoimen johtaja - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johto - Sote-johto - Terveystoimen johto Esteettömyyskartoituksen suorittaminen/ esteettömyyseva - Sivistystoimen johtaja ja henkilöstö - Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden johto ja henkilöstö - Sosiaali- ja terveystoimen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä - Kirjasto - Työväenopisto - Museopalvelut - euroja - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminanllinen hyvinvointikertomuksessa - Vuosittaisessa hyvinvointisuunnitelmassa on kulttuuripalveluita tehostetun tuen piirissä oleville henkilöille - Kohdennettujen kulttuuritapahtumien määrä, käytetyt eurot, osallistujien määrät - Päätös esteettömyyskartoituksesta tehty vastaavanikäistä/id 6 - Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä/id Osallistuneiden määrä % ikäryhmästä - TEAviisari-tiedonkeruu: - Liikunta/ Muut ydintoiminnat: Liikkumisryhmiä ikääntyneille/ pisteet - Liikunta/ Seuranta- ja tarveanalyysi: Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuden yhteenveto toimintakertomuksessa/ pisteet - Liikunta/Muut ydintoiminnat: Liikuntaneuvontaa ikääntyneille/ pisteet - Kohdennettujen kulttuuritapahtumien määrä, käytetyt eurot, osallistujien määrät - Toimialoittain toimenpiteet ja eurot esteettömyyden lisäämiseksi

329 Esteettömyydessä huomioidaan liikkumisen lisäksi aistiesteettömyys, mm. heikkonäköisyys, huonokuuloisuus Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Sote-johto - Teknisen toimen johtaja - Hyvinvointikoordinaattori Painopiste 3. Päihteettömän elämäntavan tukeminen hyvinvointityöryhmä - Kotipalvelun johto ja henkilöstö - Teknisen toimen johtaja ja henkilöstö - Liikuntatoimesta vastaava ja henkilöstö - Terveyskeskuksen fysioterapeutit - Parannusehdotukset viety talous- ja toimintasuunnitelmiin - Toimenpiteiden raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Kulttuuria on kehitetty päihteettömäksi / KUNTA Väestön päihdehaittojen seuranta raportoidaan kunnan hyvinvointikertomuksessa Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Sivistystoimen johtaja - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Sivistystoimen johtaja ja koulujen rehtorit - Sote-johto ja henkilöstö - Päihdehaittojen seuranta raportoidaan kunnan vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu: onko päihdehaittojen seuranta mittarina hyvinvointikertomuksessa - Kouluterveyskyselyt: nuorten alkoholin ja päihteiden käyttö/ muutokset 65 - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Johtaminen/ Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: Onko seuraavat kansanterveyshaasteet huomioitu kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa: alkoholi ja huumeet - Kuntajohto/ Sitoutuminen/ Tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa/ Mitkä seuraavista tavoitteista sisältyvät kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan: Nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee/ei lisäänny/ pisteet - Kouluterveyskyselyt: - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 289; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3920; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3935; - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 290; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3922; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3937

330 66 Tavoitteet Päihteettömyyteen liittyvää viestintää on lisätty/ KUNTA Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Johtoryhmä-/ hallitustason päätös missä kunnan alueella järjestettävissä tilaisuuksissa ei käytetä alkoholia/ on alkoholitarjoilu Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Toimialuejohtajat - LSSAVI Jutut päihteiden käytöstä, esim. kouluterveyskyselyiden ja ATHtutkimuksen tulosten julkistus, teema-päivät kouluissa, kampanjat Vanhempainilloissa tietoa vanhemmille päihteistä ja kouluterveyskyselyn tuloksista Käynnistys: - Hyvinvointikoordinaattori - Kunnan viestinnästä vastaava Toimeenpano: - Sosiaalipalvelujen johto ja päihdetyön asiantuntijat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan viestinnästä vastaava - Sivistystoimen johtaja - Toimialuejohtajat ja toimialueiden henkilöstö - Kulttuuri- ja sivistystoimi/ vapaa-aikatoimi - Elinvoiman henkilöstö - Koulujen rehtorit - Koulujen oppilaskunnat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan viestinnästä vastaava - Sosiaalipalvelujen johto ja päihdetyön asiantuntijat - Sivistystoimen johtaja - Koulujen rehtorit - Terveystiedon opettajat - Kuraattorit - Oppilashuoltoryhmät - Oppilaskunta - Vanhempainneuvosto ja vanhempainyhdistykset tai edustus - Nuorisotoimi - Nuorisoalan työryhmät - Poliisi - Matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet - Vapaaehtoistoimijat - Koululaiset itse - Niiden kunnan alueella järjestettävien tapahtumien määrä joissa on/ ei ole alkoholitarjontaa - Onko kunta antanut AVI:lle oma-aloitteisesti lausunnon alueelleen haetusta tapahtuman alkoholiluvasta - Lehdistö-/ mediaseuranta: osumat paikallislehdissä & Aamulehdessä + radio, TV - Kunnan verkkosivut - Kyltit, opasteet - Kouluterveyskyselyt: päihteiden käyttö - Niiden kunnan alueella järjestettävien tapahtumien määrä joissa on/ ei ole alkoholitarjontaa/ kaikki tapahtumat - Alkoholilupien lausuntojen määrä + Pirkanmaan kunnat, jotka mukana lausunto-menettelyssä - Kunnan oma-aloitteisesti antamien alkoholilupien lausuntojen määrä - Onnettomuudet, joissa alkoholi mukana - Alkoholikuolleisuus vuotiailla/ vastaavanikäistä/id Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/ asukasta/id Kouluterveyskyselyt: - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 289; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3920; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3935; - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 290; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3922; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3937

331 tiedonkeruuseen teemaviikoilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Päihteettömyyden edistämisen valmiuksia edistetään soteammattilaisten työssä / KUNTA Terveyskeskuksen ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä on laadittu kuntajohdon hyväksymä toimeenpanosuunnitelma päihteiden käytön vähentämiseksi Käynnistys - Terveyskeskuksen johto - Sosiaalipalvelujen johto Toimeenpano - Terveyskeskuksen johto - Sosiaalipalvelujen johto Luotu käytännöt päihtyneenä palveluja käyttävän ohjaamiseksi päihteettömään elämään Käynnistys: - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori Toimeenpano: - Sote-johto - Hyvinvointikoordinaattori - Terveyskeskuksen johto - Päihteiden kytkentä psykiatriaan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko juurrutetaan kuntaan ja terveyskeskukseen osaksi kunnan palveluverkkoa Käynnistys: - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Hyvinvointikoordinaattori ja kunnan poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Toimeenpano: - Terveyskeskuksen johto ja terveyskeskusten koulutusvastaavat - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Sosiaalipalvelujen johto ja henkilöstö - Kunnan viestinnästä vastaava - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Sote-johto ja henkilöstö, päihdetyön asiantuntijat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kuraattorit, psykologit - Päihdesairaanhoitaja - Mielenterveyshoitaja - Tietokonejärjestelmän kehittäminen/ osaamisen lisääminen: tilastot indikaattoreista - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kunnan eri toimialojen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Juurrutustilaisuuksien tilat - PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat - Suunnitelma on laadittu - Toimeenpanon raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu: suunnitelma päihteiden käytön vähentämiseksi - Käytännöt luotu - Potilasasiakirjamerkinnät - Toimenpiteiden raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Juurrutustilaisuuksien määrät ja osallistuneet - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkon juurrutussuunnitelmaa on käsitelty kunnan eri toimialoilla - Palveluverkon tarkistuslista - TEAviisari-tiedonkeruu: -Perusterveydenhuolto/ Johtaminen/ Johdon hyväksymä toimeenpanosuunnitelma: Päihteiden käytön vähentäminen/ pisteet 67 - Kirjaus potilasasiakirjoihin: mitä ohjausta/ tukea annettu ja kuinka paljon - Audit-testien käyttö: merkinnät potilaskertomuksissa - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrät - Kuinka monella toimialalla juurrutussuunnitelmaa on käsitelty (tilaisuuksien ja osallistujien lukumäärät) - Kuinka monella kunnan toimialalla tarkistuslista on käytössä

332 - Kunnan eri toimialojen johto Kunta on mukana PAKKAtoiminnassa Käynnistys - Kunnan johtoryhmä - LSSAVI Toimeenpano - Toimialajohtajat - LSSAVI Painopiste 4. Savuttomuudesta terveyttä - Toimialojen johto ja henkilöstö - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnassa toimivat yritykset - Onko PAKKA-toimintamalli käynnistetty - Toimenpiteiden raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Onko yritykset osallistuneet/ sitoutuneet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit - Onko käynnistetty - Onko yritykset osallistuneet/ sitoutuneet - Toimeenpanoon käytetyt resurssit 68 Savuttomien työpaikkojen lisäämistä on tuettu / KUNTA Kunta julistautuu savuttomaksi työpaikaksi. Päätös tupakoinnin lopettamisen tukitoimenpiteistä Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä Toimeenpano: - Toimialuejohtajat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Kunnassa on johdon hyväksymä toimeenpanosuunnitelma tupakoinnin vähentämiseksi Käynnistys - Kunnan johtoryhmä Toimeenpano - Terveyskeskuksen johto - Toimialojen johtajat Non-stop ryhmä savuttomuuden tukemiseen alkaa aina kerran viikossa joko kasvotusten tai mobiiliohjelman kautta 28 päivää ilman -koulutustoiminta Käynnistys: - Terveyskeskuksen johto Toimeenpano: - Työterveyshoitaja - Hyvinvointikoordinaattori ja - Kunnan johtoryhmä - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan henkilöstö: tietoiskut, savuttomuuden tukeminen - Työterveyshuolto - Matalan kynnyksen infopisteet - Toimialojen johto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kunnan työterveyshuolto - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Mobiilisovellus - Kunta on julistautunut savuttomaksi - Toteutetut toimenpiteet toimialoittain: raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Tupakointipaikat merkitty - TEAviisari-tiedonkeruu: Savuton kunta - Toimeenpanosuunnitelma on tehty - Raportointi toimenpiteistä vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - Ryhmien määrä/v - Ryhmiin osallistujat - Savuttomina ryhmän jälkeen pysyneet - Verkossa tapahtuva ohjaus - Työterveydestä vieroitushoitotilastoja - Tupakoinnin lopettamisen tukemistoimenpiteet (esim. jaetut nikotiinilaastarit/ kpl) - Merkitsemättömien tupakointipaikkojen määrä/ toimiala - TEAviisari-tiedonkeruu: - Kuntajohto/ Sitoutuminen/ Savuton kunta: Julistautunut savuttomaksi/ pisteet - Toimeenpanosuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja käytetyt resurssit - Kunta on julistautunut savuttomaksi - Toteutetut toimenpiteet toimialoittain - 28 päivää ilman koulutusten määrä

333 poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Viestintää savuttomuuden hyödyistä on lisätty/ KUNTA Savuttomuuden edistämistä kouluissa on tuettu / KUNTA Viestintä kunnan savuttomuudesta kunnan verkkosivuilla sekä julkisuutta kunnassa oleville yrityksille, jotka ovat savuttomia Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Kunnan viestinnästä vastaava Toimeenpano: - Kunnan viestinnästä vastaava Terveyskeskuksessa on laadittu johdon hyväksymä toimeenpanosuunnitelma tupakoinnin vähentämiseksi Käynnistys - Terveyskeskuksen johto Toimeenpano - Terveyskeskuksen johto - Kunnan viestinnästä vastaava Keuhkoahtaumataudin hoitoketjun käyttöönotto kunnassa Käynnistys: - Terveystoimen johto - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä Toimeenpano: - Terveystoimen johto - Kunnan viestinnästä vastaava - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä Savuttomuus koulujen toimintaohjelmissa Käynnistys: - Kunnan johtoryhmä - Sivistystoimen johtaja - Kunnan viestinnästä vastaava - Terveyskeskuksen johto ja henkilöstö - Kunnan viestinnästä vastaava - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Kunnan sote-johto ja henkilöstö - Kunnan viestinnästä vastaava - Pshp:n perusterveydenhuollon yksikön hoitoketjuista vastaavat ja hoitoketjutyöryhmä - Hengitysliitto - Sivistystoimen johtaja - Koulujen rehtorit ja opettajat - Hyvinvointikoordinaattori ja poikkitoiminnallinen hyvinvointityöryhmä - Juttuja lukeneiden määrä - Juttuja lukeneiden määrä - Laadittujen juttujen määrä/ vuosi - Suunnitelma on laadittu - Toimeenpanon raportointi vuosittaisessa hyvinvointiraportissa ja laajassa hyvinvointikertomuksessa - TEAviisari-tiedonkeruu - Juurrutustilaisuuksiin osallistuneiden määrä - Palveluverkon tarkistuslistat - Hoitoketjusta juttu kunnan verkkosivulla - Kouluterveyskyselyt: nuorten tupakointia ja nuuskan käyttöä kuvaavat indikaattorit - TEAviisari-tiedonkeruut: koululaisten ja opiskelijoiden tupakointi ja nuuskan käyttö 69 - TEAviisari-tiedonkeruu: - Perusterveydenhuolto/ Johtaminen/ Johdon hyväksymä toimeenpanosuunnitelma: Tupakoinnin vähentäminen/ pisteet - Onko kunnassa tarkistuslista käytössä - Hoitoketjusta juttu kunnan verkkosivulla - Tilastotiedot arviointimittareista - TEAviisari-tiedonkeruu: - Perusopetus/ Seuranta ja tarveanalyysi: Tupakoinnin ja päihteidenkäytön seuranta/ pisteet - Lukiokoulutus/ Seuranta ja

334 70 Tavoitteet Toimeenpano: - Sivistystoimen johtaja - Koulujen rehtorit - Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmät - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Savuttomuudesta järjestetyt tilaisuudet/ teemapäivien määrät + sisällöt - Seurantatiedon kerääminen ja tilastointi esim. kouluissa tapahtuneista tupakointitapauksista -> puuttuminen Interventioiden toteutuminen tupakoitsijoille - Vanhempien informointi Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimenettelyt Indikaattorit Terveyspuu.fi -verkkopalveluun tutustuminen savuttomuuden näkökulmasta Käynnistys - Hyvinvointikoordinaattori - Sivistystoimen johtaja Toimeenpano - Hyvinvointikoordinaattori - Hyvinvointikoordinaattori - Koulujen rehtorit ja opettajat - Koulujen oppilashuoltotyöryhmät - Terveyspuu.fi-verkkopalvelu on esitelty koulujen rehtoreille ja opettajille (atk, biologia, liikunta, terveystieto) tarveanalyysi: Tupakoinnin ja päihteidenkäytön seuranta/ pisteet - Ammatillinen koulutus/ Seuranta ja tarveanalyysi: Tupakoinnin ja päihteidenkäytön seuranta/ pisteet - Kouluterveyskyselyt: - Tupakoi päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 288; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3921; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 3936; - Nuuskaa päivittäin % 8. ja 9. luokan oppilaista/id 335; lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id 344; ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista/id Terveyspuu.fi-verkkopalvelun esittelyyn osallistuneiden rehtoreiden ja opettajien %-osuus kohderyhmästä

335 71 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Terveyden edistämisen neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n hyväksyy PSHP:n valtuusto, koska se on strateginen asiakirja, joka linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation tavoitteet ja toimenpiteet terveyserojen kaventamiseksi Pirkanmaalla. Kunnissa valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomukset. Työstämisen aikana Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n perustana käytettävät indikaattorit, niiden perusteella valitut painopisteet sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen toimeenpanon ja tekstit on hyväksynyt Terveyden edistämisen neuvottelukunta. PSHP:n erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmä on hyväksynyt erikoissairaanhoidon osalta painopisteet ja niiden toimeenpanon. Ennen asiakirjan lähettämistä lausuntokierrokselle se on käsitelty PSHP:n johtoryhmässä Lausuntokierroksen jälkeen Terveyden edistämisen neuvottelukunta käsittelee ehdotetut muutokset ja sen älkeen osaltaan hyväksynyt alueellisen hyvinvointikertomuksen (pvm). PSHP:n erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmä hyväksyi osaltaan alueellisen hyvinvointikertomuksen (pvm). PSHP:n johtoryhmä on käsitellyt asiakirjaa (pvm) ja PSHP:n hallitus on hyväksynyt sen osaltaan (pvm). 7. Suunnitelman laatijat Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n koordinaatio- ja vastuutahona toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri. Työskentelyn ohjausryhmänä on alueellisen terveyden edistämisen koordinaation ohjausryhmänä toimiva, PSHP:n hallituksen toimikaudekseen nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on kunnallisneuvos Antero Saksala (Pirkkala) ja jäsenet hallintoylihoitaja Tiina Surakka (PSHP), toiminnanjohtaja Ulla Harala (Hämeenmaan Sydänpiiri), toimittaja Kati Kalliosaari (Alma Aluemedia), professori Leena Koivusilta (TaY), sivistysjohtaja Nina Lehtinen (Lempäälä), PSHP:n hallituksen jäsenet Tuukka Liuha ja Tuula Petäkoski-Hult, suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen (Pirkanmaan liitto), johtaja Tommi Vasankari (UKK-instituutti), kaupunginjohtaja Aki Viitasaari (Akaa), suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tampere), ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen (PSHP/ perusterveydenhuollon yksikkö, esittelijä) ja koordinointipäällikkö Riitta Salunen (PSHP/ perusterveydenhuollon yksikkö, sihteeri). Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta on vastannut VALMU-työryhmä. Sen puheenjohtaja on ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen (PSHP/ perusterveydenhuollon yksikkö) ja jäsenet: toimitusjohtaja Tarja Alatalo (Tampereen Voimia); hyvinvointikoordinaattori, liikuntapalvelujohtaja Satu Kankkonen (Nokia); liikunnan kehittäjä, hankevastaava Sampsa Kivistö (Hämeen Liikunta ja Urheilu); ylihoitaja, erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinaattori Tiina Kortteisto (PSHP); ylihoitaja, hyvinvointikoordinaattori Anne Kytölä (Pirkkala); järjestösuunnittelija Kati Multanen (Suomen Diabetesliitto ry); ylitarkastaja Sini Männistö (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto); kehittämispäällikkö Minna Niemi (Pikassos); vanhustyön esimies, hyvinvointikoordinaattori Helena Pesu (Ruovesi ja Virrat/ Keiturin sote) ja asiantuntija Kirsi Wiss (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Erikoissairaanhoidon osalta alueellista hyvinvointikertomusta on työstetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen asiantuntijatyöryhmässä (puheenjohtajana ylihoitaja, erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinaattori Tiina

336 72 Kortteisto) ja sen ohjausryhmänä toimivassa toimialuejohtajatasoisessa erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmässä, jonka puheenjohtaja on hallintoylihoitaja Tiina Surakka. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen työstämiseen ovat osallistuneet myös alueellinen terveyden edistämisen työryhmä (puheenjohtajana ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen), Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto (puheenjohtaja ylilääkäri Maarit Varjonen- Toivonen) ja alueellinen ravitsemustyöryhmä (puheenjohtaja lääkintöneuvos Heikki Oksa). Asiakirjan liitteessä 1 on esitelty valmisteluun osallistuneet työryhmät ja niiden jäsenet. Lisäksi asiakirjaa ovat kommentoineet PSHP:n perusterveydenhuollon yksikön henkilöstö ja Pirkanmaan alueellisen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelman valmistelutyöryhmä. 8. Suunnitelman hyväksyminen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on hyväksytty PSHP:n valtuuston kokouksessa (pvm).

337 73 Liitteet Liite 1 Työskentelyyn osallistuneet työryhmät Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin syksyllä vuonna Työstämiseen osallistuneet työryhmät on esitelty kesän 2016 kokoonpanossa. 1. Ohjausryhmät Terveyden edistämisen neuvottelukunta Kunnallisneuvos Antero Saksala, puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Ulla Harala, Hämeenmaan Sydänpiiri Toimittaja Kati Kalliosaari, Alma Aluemedia Professori Leena Koivusilta, Tampereen yliopisto Sivistysjohtaja Nina Lehtinen, Lempäälä PSHP:n hallituksen jäsen Tuukka Liuha Suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto PSHP:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult Hallintoylihoitaja Tiina Surakka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Johtaja Tommi Vasankari, UKK-Instituutti, varapuheenjohtaja Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, Akaa Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, Tampere Koordinointipäällikkö Riitta Salunen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö, sihteeri Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö, esittelijä PSHP:n erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmä Tiina Surakka, hallintoylihoitaja, puheenjohtaja Kari Pietilä, toimialuejohtaja, TA1 Mikael Leppilahti, toimialuejohtaja, TA2 Heli Leppikangas, toimialuejohtaja, TA3 Kari Nieminen, toimialuejohtaja, TA4 Hanna-Mari Alanen, toimialuejohtaja, TA5 Tuulikki Parikka, toimialuejohtaja, TA6 Suvi Liimatainen, toimialuejohtaja, TA7 Juha Alanko, Valkeakosken aluesairaalan johtajalääkäri Jarmo Lylynperä, Vammalan aluesairaalan johtajalääkäri Jaakko Herrala, toimitusjohtaja, Kuvantamiskeskus ja apteekkiliikelaitos Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, asiantuntijajäsen, esittelijä Anita Niemelä, hallintoylihoitajan sihteeri, sihteeri Tiina Kortteisto, erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinaattori, asiantuntija 2. Valmisteleva työryhmä VALMU Avi: ylitarkastaja Sini Männistö, LSSAVI Erikoissairaanhoito: ylihoitaja, erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinaattori Tiina Kortteisto, PSHP

338 74 Järjestöt: järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Kunnat: hyvinvointikoordinaattorit Satu Kankkonen/ Nokia, Anne Kytölä/ Pirkkala, Helena Pesu/ Ruovesi ja Virrat Liikunta: liikunnan kehittäjä, hankevastaava Sampsa Kivistö, HLU Ravitsemus: toimitusjohtaja Tarja Alatalo/ Tampereen Voimia Sosiaalitoimi: kehittämispäällikkö Minna Niemi/ Pikassos THL: asiantuntija Kirsi Wiss PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö: Maarit Varjonen-Toivonen, terveyden edistämisen ylilääkäri, työryhmän puheenjohtaja 3. Työskentelyyn osallistuneet työryhmät Alueellinen terveyden edistämisen työryhmä Akaa: Irma Saarikivi, kehittämissuunnittelija Hämeenkyrö: Tarja Soukko, johtava hoitaja Ikaalinen: Timo Tallila, perusturvajohtaja Juupajoki: Lea Nurminen, sivistystoimenjohtaja Jämsä: Hannele Rahkonen, työhyvinvointikoordinaattori Kangasala: Jenni Joensuu-Partanen, yleiskaavasuunnittelija Kihniö: Anne Perälä, sairaanhoitaja, Pihlajalinna Kuhmoinen: Sanna Luukkanen, hallintojohtaja Lempäälä: Tuula Salminen, suunnittelija sosiaali- ja terveystoimi Mänttä-Vilppula: Saara Rauhala, hallintojohtaja sosiaali- ja terveyspalvelut Nokia: Anne Markkula, hoitotyön johtaja Orivesi: Terhi Kettunen, vs. liikuntapäällikkö Parkano: Anne Perälä, sairaanhoitaja, Pihlajalinna Pirkkala: Anu Mäenpää, palveluohjaaja ruoka- ja puhtauspalvelut Punkalaidun: Pälkäne: Mia Sorri, kehittämispäällikkö Ruovesi: Jukka Majala, vapaa-aikaohjaaja Sastamala: Marja-Leena Parto-Koski, Akaasian vs. toimitusjohtaja, laatujohtaja, Tampere: Leena-Kaisa Nikkarinen, terveyden edistämisen suunnittelija Urjala: Juha Salo, sivistystoimenjohtaja Valkeakoski: Soili Varonen, hallintojohtaja sosiaali- ja terveystoimi Vesilahti: Kati Moisio, siivous- ja ruokahuoltopäällikkö Virrat: Ritva Kämäri, vastaava työterveyshoitaja Ylöjärvi: Soile Vuolle, johtava ylihoitaja Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU): Sampsa Kivistö, liikunnan kehittäjä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI): Sini Männistö, ylitarkastaja Suomen Diabetesliitto ry: Kati Multanen, järjestösuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kirsi Wiss, asiantuntija Työterveyslaitos: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ erikoissairaanhoito: Tiina Kortteisto, ylihoitaja, erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen koordinaattori Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ ravitsemus: Auli Pölönen, koordinointipäällikkö, TA 1 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö: Teija Kvist-Sulin, toimistosihteeri, työryhmän sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö: Riitta Salunen, koordinointipäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö: Maarit Varjonen-Toivonen, terveyden edistämisen ylilääkäri, työryhmän puheenjohtaja

339 75 Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Akaa ja Urjala: Irma Saarikivi, kehittämissuunnittelija, Akaa Hämeenkyrö: Tarja Soukko, johtava hoitaja Ikaalinen: Rita Juvonen, johtava hoitaja Juupajoki: Lea Nurminen, sivistystoimenjohtaja Kangasala: Maija Mäkinen, hyvinvointikoordinaattori Kihniö ja Parkano: Anne Perälä, sairaanhoitaja, Pihlajalinna Lempäälä: Tuula Salminen, suunnittelija sosiaali- ja terveystoimi Mänttä-Vilppula: Saara Rauhala, hallintojohtaja sosiaali- ja terveyspalvelut Nokia: Satu Kankkonen, liikunta- ja vapaa-aikajohtaja Orivesi: Tuija Peurala, hallintojohtaja Pirkkala: Anne Kytölä, ylihoitaja Punkalaidun ja Sastamala: Marja-Leena Parto-Koski, laatujohtaja, Akaasian vs. toimitusjohtaja, Pälkäne: Mia Sorri, kehittämispäällikkö Ruovesi ja Virrat: Helena Pesu, vanhustyön esimies, Keiturin sote Tampere: Leena-Kaisa Nikkarinen, terveyden edistämisen suunnittelija Valkeakoski: Soili Varonen, hallintojohtaja sosiaali- ja terveystoimi Vesilahti: Anne Mäki, varhaiskasvatusjohtaja Ylöjärvi: Soile Vuolle, johtava ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö: Maarit Varjonen-Toivonen, terveyden edistämisen ylilääkäri, puheenjohtaja Erikoissairaanhoidon asiantuntijatyöryhmä Juha Ahonen, koordinointipäällikkö TA 5 Birgitta Järventaus, sairaanhoitaja TA 2 Tuija Kolu, sairaanhoitaja TA 1 Eija Korhonen, ylihoitaja TA 4 Tiina Kortteisto, ylihoitaja TA 1, erikoissairaanhoidon TED-koordinaattori, puheenjohtaja Kirsi Laasonen, apulaisylilääkäri TA 1 Eeva Mäkelä, työterveyshuolto Pia Oksanen, erikoislääkäri, TA 2 Auli Pölönen, koordinointipäällikkö, TA 1 Riitta Salunen, koordinointipäällikkö, Perusterveydenhuollon yksikkö Tuula Suurkoivu, vs. työsuojelupäällikkö Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö Johanna Vesanen, sosiaalityöntekijä, PSHP Alueellinen ravitsemustyöryhmä Lääkintöneuvos Heikki Oksa, Tays, puheenjohtaja Avo- ja laitoshoidon johtaja Mirja Ahoniemi, Pihlajalinna, Parkanon yksikkö Toimitusjohtaja Tarja Alatalo, Tampereen Voimia Terveyskeskuslääkäri Minna Järnvall, Ylöjärven kaupunki Suunnittelija Hannele Järvi, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaava ravitsemusterapeutti Liisa Kalttila, Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut Liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Satu Kankkonen, Nokian kaupunki, Liikuntatoimi Johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki, Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja Seija Laaki, Toijalan terveyskeskus Ruokapalvelupäällikkö Jennileena Lähteenmäki, Hämeenkyrö Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, Kangasalan kunta, Sosiaali- ja terveyskeskus Osastonhoitaja Sirpa Paananen, Tays, keuhkosairauksien vuodeosasto KEI1 Ylilääkäri, toimialuejohtaja Kari Pietilä, Tays, varapuheenjohtaja Koordinointipäällikkö Auli Pölönen, PSHP, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisytyö

340 Terveyspäällikkö Jaana Niemelä, Hämeenmaan Sydänpiiri ry Johtava ylihoitaja Marita Saari, Vammalan aluesairaala Osastonhoitaja Tiina Salminen, Pirkkalan terveyskeskus, Terveysneuvonta Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, Tays, Ravitsemusterapiayksikkö Suunnittelija, hyvinvointikoordinaattori Tuula Salminen, Lempäälän kunta, Sosiaali- ja terveystoimi Johtava ravitsemusterapeutti Ulla Siljamäki-Ojansuu, Tays, Ravitsemusterapiayksikkö, sihteeri Tiedottaja Tiina Tanni, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, PSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö 76

341 77 Liite 2 Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n painopisteiden perustana käytetyt indikaattorit Tämä lista sisältää Pirkanmaan alueellisen hyvinvointisuunnitelman perustana käytetyt indikaattorit. Koska kunnat laativat omat lakisääteiset hyvinvointikertomuksensa ja käyttävät työstämisessään laajan indikaattoripaketin sisältävää sähköinen hyvinvointikertomus työkalua, ei tähän liitteeseen ole koottu kuntakohtaista tietoa. Oheisessa listassa indikaattoreiden tiedot ovat koko maan ja TAYS erva-alueen sairaanhoitopiirien osalta. Kaikkia tietoja ei valtakunnallisesti raportoida sairaanhoitopiireittäin, joten osa tiedoista koskee TAYS erva-alueen maakuntia. Indikaattoreiden ryhmittely ja otsikointi on sama kuin sähköinen hyvinvointikertomus työkalussa. Indikaattoritiedot ovat vuosilta 2005 (hoitotakuulaki voimaan), 2009 (Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio käynnistyi), 2012 (Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012:n toimeenpano käynnistyi) ja 2014 tai 2015 (tuorein käytettävissä oleva tieto). Kouluterveyskysely toteutettiin aiemmin vuorovuosin eri maakunnissa ja vuonna 2013 ensimmäisen kerran koko maassa. Vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui atk-teknisistä syistä, jonka vuoksi alueellista ja kuntien välistä vertailua ei voida tehdä. THL:n toteuttamissa ATH-tutkimuksissa on otosten pienuuden vuoksi raportoitu koosteet vuosilta THL:n toteuttamat TEAviisari-tiedonkeruut kuntien terveydenedistämisaktiivisuudesta kohdennetaan kunnan toimijoille kahden vuoden välein, mikä näkyy tulosten raportointivuosissa. 1. TALOUS JA ELINVOIMA 1.1 Talous THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Valtionosuudet, % nettokustannuksista ,9 27,3 28,1 27,2 24,3 27,1 27,6 28,6 39,5 42,3 40, ,1 29,5 30,5 28,6 26,2 30, Vuosikate, % poistoista ,1 108,9 71, ,8 108,7 55,7 91,5 104, ,6 81,2 62,6 71,2 75,2 111,5 34,8 148,1 92,7 142,5 Verotulot, euroa / asukas Vuosikate, euroa / asukas Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Lainakanta, euroa / asukas

342 Elinvoima THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Kunnan yleinen pienituloisuusaste ,8 13, ,2 14,2 13, , ,1 12,9 13,4 12,2 11,7 16,1 16,9 15,5 14,7 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot ,1 27,6 26, ,2 26, ,3 25,1 25,1 24,4 24,2 25,5 24,8 24,3 24,4 26,6 26,4 25,7 25,4 Työlliset, % väestöstä ,1 42,8 43,1 41,6 43,2 41,9 42,6 40,6 40,9 40,4 41,3 39,9 43,1 42, ,4 41,2 40,2 40,8 38,6 Lasten pienituloisuusaste ,2 14,6 12,3 12,1 12,5 13, ,5 12,1 11,7 11,8 12,6 10,3 10,6 15,1 16,7 14,1 13,7 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,8 8,7 9,2 9,2 9 8,7 9,3 9,1 9,3 8,2 8,2 8, ,2 9,1 8,8 8,7 9,6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % ,4 11,4 10,8 8,6 10,3 10,2 9,5 7,4 7,7 7,7 7,7 6,3 13,1 12,5 11,3 8, ,6 12,2 9,7 vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,9 13,8 12, ,8 16,1 14,5 19,1 11,4 14, ,8 11,7 14,7 12,3 15,8 14,3 17,1 16,1 20,3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,6 2,9 3,1 3,6 2,6 3 3,2 4,1 1,9 2,4 2,6 2,8 3,1 3,1 3 3,4 3,1 3,7 3,9 5,5 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,8 2,1 2,1 2,3 1, ,3 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 1,6 1,7 1,9 2,2 2,5 2,3 2,7 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,3 15,7 24,2 27,8 28,3 17,8 27,9 32,3 18,2 11,5 17, ,6 16,6 24,6 26,6 30,3 18,9 27,2 32,2 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65 vuotta ,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0, ,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0 0,1 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 1.3 Väestö THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Väestö E vuotiaat, % väestöstä 7 ja ,5 17,8 17,5 17,4 17,9 17,5 17,4 17,3 19,1 18,5 18,4 18,3 18,6 18,1 17,6 17,2 17,7 16,9 16,4 16, vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste , , , vuotiaat, % väestöstä ,2 11,1 11,1 10,6 11,3 11,2 11,1 10,7 11, ,7 10,1 10,1 10,1 10,1 9,7 10,2 10,3 10,4 9, vuotiaat, % väestöstä ,3 54,1 52,6 51,5 54, ,5 51,4 50,8 51,1 49,9 48,6 53,4 53,3 51,7 50,5 54,3 53,7 51, vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste ,3 58,2 53,7 55,2 54, vuotiaat, % väestöstä 170 8,5 9 10,4 11,7 8,7 9,1 10,4 11,7 9,4 9,5 10,8 12,4 9,1 9,5 11,1 12,8 9,6 10,5 12,3 14,1 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste ,6 24,8 27,7 27,8 29,9 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 171 7,5 8 8,3 8,8 7,8 8,2 8,6 8,9 9,3 9,9 10,1 10,5 8,7 9 9,3 9,8 8,1 8,7 9, vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste ,7 15,6 15,2 16,8 Huoltosuhde, demografinen ,8 50,6 54,3 58,2 49,9 50,6 54,5 58,3 57,3 57,6 61,8 66,9 54,4 54,7 58, ,8 53,4 58,1 64,3 Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Lapsiperheet, % perheistä ,5 40,3 39,5 38,9 40,4 39,8 39,4 38,9 40,7 39,1 38,3 37,7 40,7 40, ,3 39,9 38,6 37,3 36,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,1 20,4 20,8 19,5 19,7 20,2 20,8 15,1 15, ,7 19, ,8 20,6 21,6 22,4 22,5 23,2 Koulutustasomittain Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,7 40,7 41,5 41,9 40,3 41,2 42,1 42,7 34,6 36,1 37,4 38,2 39,5 40,4 41,1 41, ,2 44,1 44,6 Kuntien välinen nettomuutto / asukasta ,5 3,1 3 3,1-2 -2,5-1,7-3,7 4,5 2,8-1,4-2,1-0,1 1,1 0,5-1,4 Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä ,2 2,9 3,6 4 1,7 2,1 2,5 2,7 0,5 0,9 1,4 1,6 1,1 1,6 2,2 2,6 1,8 2,2 2,7 2,8 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta ,5 38,7 49,2 56,7 21,2 28,6 35,2 39,6 5,8 10,3 15,7 18,9 13,8 20,1 27,5 33,3 21, ,2 40,2

343 79 2. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET 2.1 Hyvinvointi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitokanta-hämeen sairaanhoitopiirpäijät-hämeen sairaanhoitopiiri Elämänlaatu ja osallisuus/ kouluterveyskysely Sotkanet ID Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,6 17,4 16,9 16,4 15,9 16,2 16, , ,3 18,1 15,8 15,9 16,7 16,7 16,6 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,3 10,9 12,2 11,2 12,5 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,7 11 9,8 9,1 8,4 11,5 9,2 8,5 11,8 8,6 7,9 11,9 9,8 8,2 11,2 10 8,3 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,7 33,9 33,9 27,8 35,7 35,9 30,1 28,5 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,5 56,4 56, ,2 59,4 59,1 57,6 52,1 51,4 50,8 59,7 59,2 57,4 57,3 58,4 58,4 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,3 34, ,9 37,6 34,3 30,8 37,9 35,6 35,6 38,2 35,4 33, ,9 33,4 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,5 15,4 14,9 15,4 16,4 16,2 15,3 16,9 20,1 17,8 19,1 16,2 17,2 18,7 13,3 13,4 15,8 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,7 14,9 15, ,1 16,9 14,6 12,7 16,5 13,8 14,7 15,2 16, ,9 15,8 15 Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 335 1,3 1,4 1,5 2,1 3,5 1,3 1,7 3,2 0,4 1 2,1 1 1,1 3,5 1 1,3 3,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,6 17,5 16,5 15, ,4 16,1 11,1 24,9 19,3 14,2 17,6 16,8 13,7 14,6 16,1 13,2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista 290 7,2 6 6,2 8 8,8 6,6 6,4 9,3 3,4 3,6 5,2 6,5 7,1 8,4 6,2 9,6 11 Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,2 18,5 18,2 18,3 16,3 18,6 17,7 14,5 14, ,3 18,3 15,1 14,2 19,2 18,7 15,5 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö/ kouluterveyskysely Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista ,1 21,9 22,3 22,3 18,6 22,5 21,9 17,9 21,2 19,6 17,6 21,8 24, ,6 24,6 21,5 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,2 12,7 12,4 13,3 12,8 11,7 12, ,7 14,6 15,3 Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,4 68, ,1 72,6 68,4 70,7 67 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,2 7,6 8,3 7,6 6,9 6,5 8,5 7,5 8,1 9,6 6,9 7,8 7,6 7,6 7,8 8,4 8,5 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,5 29,5 29,2 29,6 31,6 29,2 28,7 29,2 31,2 28,7 27,9 27,5 32,6 29,6 29,6 29,9 30,9 28,4 28,3 28,4 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) ,8 1 1,1 1,1 0,8 1 1,1 1,1 0,4 0,6 0,7 0,8 0,9 1,1 1,2 1,4 1 1,3 1,3 1,3

344 2.2 Kunnan palvelut THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 66,6 67,9 67,8 65,4 70,7 71,9 72,2 58,8 64,4 67, ,7 63,7 63,4 63, ,1 64,9 Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) ,9 5,8 7,2 7,5 4,1 5,8 7,1 7,7 4,2 5,6 6,5 7,2 4,3 6,4 8,2 8,9 3,9 4,2 7,3 7,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä 4 4,9 4,9 4,5 4,2 4 4,7 3,6 4 2,9 3,7 3,1 2,7 4,3 4,5 4,3 4,3 6 6,4 6,8 7,5 Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri TEAviisari -tiedonkeruu Sotkanet ID Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä NUORET JA NUORET AIKUISET 3.1 Hyvinvointi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Elämänlaatu ja osallisuus Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista ,6 15,4 14,5 13,2 16,4 15,9 14, ,8 10,2 11,1 10,2 16,6 14,9 18,6 14,3 17,3 16,5 14,5 14,9 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 0,8 0,9 1 0,6 0,7 0,8 1 0,4 0,6 0,8 1 0,6 0,8 1,1 1 0,9 0,9 1 1,1 80

345 Elämänlaatu ja osallisuus/ kouluterveyskysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitokanta-hämeen sairaanhoitopiirpäijät-hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,7 18,2 17,7 17,1 16,4 18, ,5 18,4 15,6 14,7 17,9 15, ,2 17,5 16,9 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 337 9,8 10,8 7,9 10,7 11,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,7 8,6 7,7 7,4 6,4 8,3 7,5 6, ,1 8,5 8,5 5,8 7,8 8,1 7,4 Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,5 28,1 26,1 21,3 31,4 29, ,2 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,5 32,3 32,7 31,3 28,9 33,8 32,6 29,5 34,7 30,4 27,2 34,1 31,5 27,6 33,5 33,8 30,9 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 13,4 12,6 13,1 14,2 12,5 12,6 14,8 15,2 16,6 17,1 15, ,8 11,9 11,5 12,9 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,6 11,6 10,3 10,7 8,2 13,6 9,2 8,8 11,4 8,9 7,4 12,4 8,8 8,4 9,8 9,3 7,7 Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 344 1,3 1,3 1,7 2,5 3,6 1,2 2 2,6 0,8 0,9 2,8 0,8 1,2 2,4 0,5 1,7 3,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 25, ,3 19,6 25,3 23,8 18,6 28,8 24,6 20,4 27, ,6 20,7 22,6 17 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 10,5 13,6 13,2 12,7 12,2 13,6 6,2 5 6,2 10,2 8,9 9,3 10,6 14,1 13,2 Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 8,4 7,9 7,6 7,1 7,5 7,9 7,9 5,9 6,1 4,8 8,1 6,8 5,4 7,7 6,2 7,9 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 20,8 21,3 20, ,2 20,2 19,3 22,4 19,1 21,5 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,5 11, ,9 13,8 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,4 7,8 7,5 8,6 7,1 8,7 7,2 8,8 8,5 7,5 8,4 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista , ,5 32,9 37,7 25,9 28,1 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista , ,6 47,1 44, ,5 49,8 45,9 47,9 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,8 21, ,6 22,8 25,8 27,5 21,2 22,7 17,3 20,8 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,4 39,6 36,1 35,9 34,6 38,2 37,7 38,2 36,5 35,4 36 Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 353 2,6 3 5,5 3,6 6,1 0,9 3,2 1,8 4,7 2,2 5 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,7 39, ,3 35,5 40,9 38,7 39,4 34,7 39,7 34,2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,4 20,9 21,2 18,7 22,7 7,9 14,5 19, Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,3 13,4 12,5 12,6 11,2 10, ,9 8,9 13,1 13,9 81

346 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö/ kouluterveyskysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,3 13,9 12,8 14,9 13,4 13,1 12,7 13,2 14,5 14,7 13,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,5 1,5 1,4 1,4 1,2 1,3 1,7 1,2 1,2 1,8 1,6 1,4 1,6 1 1,1 1,3 1,5 Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,1 88, ,5 91,4 94,4 92,5 92 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,9 44,8 41,5 41,7 38,5 45,8 39,6 33,6 38,5 33,6 35,5 48,7 38,6 36,9 49,7 40,1 40 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 16,2 14,1 17,7 13,7 14,9 13,8 16,5 14,7 18,8 15,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,7 4,5 5,5 4,8 5,8 5,8 4,2 4,5 4,2 5,9 Kiusaamiseen ei ole puututtu oppilaitoksen aikuisten toimesta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 69, ,7 75,5 68,3 75,7 71,8 Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,4 40,8 40,1 42,1 39,4 35,1 41,2 41,9 39,2 47,3 41,8 3.2 Kunnan palvelut THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID vuotiaiden tyttöjen raskaudenkeskeytykset / vastaavanikäistä tyttöä ,7 5,2 4,5 3,5 6,1 5,6 5,5 4,3 6,6 3,7 3,3 2,1 7,7 6,8 4,9 2,6 6 5,8 4,5 3 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä 750 1,8 2 1,8 1,7 1,5 2,1 1,9 1,5 0,7 1 2,1 1,6 2,2 1,8 2,2 1,5 1,6 1,9 2,3 2,9 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä 240 8,6 8,7 8,2 8 7,5 7,5 8,4 7,6 6,1 6,2 9,7 9 9,4 10,2 9,9 7 8,9 9,1 9 10,8 4. TYÖIKÄISET 4.1 Hyvinvointi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Elämänlaatu ja osallisuus Sotkanet ID Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä ,3 106,2 106,4 101,1 121,2 107,3 109,2 104, ,1 116,4 111,3 117,6 111,9 119,5 114,7 108, ,3 97,7 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 306 8,8 8,9 8,3 7,8 8,4 8,2 7,8 7,3 10,9 10,8 10,2 9,6 8,7 8,5 8,2 7,8 9,2 9,3 8,7 8,2 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,9 19,9 18,7 18,5 22,4 21,1 20,8 20,3 21,5 21,6 21,7 20,5 21,3 19,3 19,1 19,7 19,4 17,5 15,2 14,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 21, , ,6 23,9 24,9 25,1 24,7 20,8 21,2 21,4 21,5 20,9 21, ,6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 4,5 5,7 6,1 3,8 4,6 6 6,5 4,1 5,6 7,2 7,5 3,9 4,7 6 6,5 3,7 4,5 5,3 5,6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 9,7 8,6 13,3 12,1 10,4 9 13,1 12,7 11,5 10,2 10,6 9,5 8,1 7,2 11,6 10,2 8,5 7,2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 2,2 2 1,9 2,2 1,9 1,7 1,6 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 1,8 1,7 2,4 2,2 2 1,9 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 9,9 10 9,4 7,5 10,2 10,7 9,9 8 9,6 9,9 9,1 7, ,2 9,5 7,1 9,4 9,4 8,7 82

347 83 Elämänlaatu ja osallisuus / ATH-kysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopikanta-hämeen sairaanhoitopiipäijät-hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), vuotiaat ,6 55,2 55,2 53,7 53,1 54,5 55,4 53,1 53,4 53,4 53,3 55,8 52,5 55,2 55,4 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), vuotiaat ,2 9,2 8,6 8,7 8,6 8,7 8, ,9 9,7 6,3 8 10,3 8,4 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), vuotiaat , ,5 31,9 32,6 32,2 32,6 31,5 32, ,8 28,8 32,9 33,7 33,4 Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus (%), vuotiaat ,7 21,1 21,7 23,4 22,7 19, ,8 25,1 24,4 23, ,5 17,1 21,5 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia, osuus (%), vuotiaat ,4 5,1 5,6 5,3 2,1 4,3 4,5 7,7 5,1 6,3 7,6 6,1 5,6 3,8 4,5 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI vähintään 30 kg/m2) (%), vuotiaat ,9 17,5 18, ,8 23,4 20,5 25,7 19,6 23,2 18,6 19,6 18,9 17,1 Päivittäin tupakoivien osuus (%), vuotiaat , , ,1 15,8 17,4 20,5 14,7 18,9 17,7 19,4 19,6 19,5 21,2 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), vuotiaat ,9 34,8 33,2 38,4 35,4 33,8 28,4 32,4 30,4 31, ,3 35,3 35,2 31,6 ATH-kysely, THL. Data CC BY 4.0.: koko maa ja maakunnat Tiedot ilmoitettu yhteenlaskettuina vuosilta Koko maa Pirkanmaa Etelä- Kanta- Pohjanmaa Häme Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%), vuotiaat 16,4 18,5 14,1 14,3 14,1 Päijät- Häme Turvallisuus, asuminen ja ympäristö/ ATH-kysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%), vuotiaat , ,3 89,7 92,5 87, ,5 91,6 93,6 89,6 91,2 93,7 4.2 Kunnan palvelut THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä 713 5,2 4,8 4,2 3,9 4,7 4,6 4,2 3,6 4,6 4,8 4,7 4,7 4,7 4,3 4,6 4,2 5 5,7 4,8 4,9 ATH-kysely, THL. Data CC BY 4.0.: koko maa ja maakunnat Tiedot ilmoitettu yhteenlaskettuina vuosilta Koko maa Pirkanmaa Etelä- Kanta- Pohjanmaa Häme Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%) vuotiaat 87,4 86,1 89,9 85,9 89,4 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%), vuotiaat 79,9 79,6 79,4 78,1 81,4 Päijät- Häme

348 84 5. IKÄIHMISET 5.1 Hyvinvointi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Elämänlaatu ja osallisuus Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 62,5 63,2 62, , ,8 63,4 62,7 66,5 66, ,4 66,8 61,2 60,6 61,8 60,9 60,3 60, ,5 59,9 59,3 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 313 5,3 3,8 2,8 2,6 2,4 4,1 2,9 2,2 2,1 1,9 5,2 3,7 2,7 2,4 2,3 4 2,8 2 1,9 1,7 3,6 2,5 1,9 1,7 1,6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 2,8 2,8 2,7 2,9 2,8 2,8 2,8 2,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,4 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,5 2,6 2,5 2,5 2,5 Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri ATH-kysely Sotkanet ID Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,7 51,9 52,4 47,8 48,6 50,2 50,6 49,9 48,5 51,5 53,1 48,3 49,8 46,2 51,9 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet ,6 41,9 44,1 40,9 39,6 45,3 45,4 42,9 38,9 41,1 42,1 37,5 40,7 36,2 44,4 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,4 8,7 8,6 9,6 8,2 7,3 7,2 5,6 8,7 6,6 10,6 13,3 8 9,9 9,5 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,3 56,7 54,7 59,4 58,2 59,4 58,6 58,4 57, ,2 55,1 58,5 53,6 52,3 Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet ,3 25, ,8 25,4 26,7 25,4 28,5 25,8 28, ,3 27,4 30,2 23,5 Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,8 24,7 26,6 28,8 27,1 26,9 29,1 31,4 31,5 26,1 20,3 26,4 25, ,9 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,3 15,9 15,2 16,2 15,1 13,3 17,9 21,7 17,8 16,5 13,7 16,4 15,8 17,2 15,6 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI vähintään 30 kg/m2) (%), 65 vuotta täyttäneet ,5 20, ,3 21,1 20, ,7 21,3 19,3 21,6 19, ,1 19,7 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet ,1 5,2 4,8 6 5,8 4,9 2,5 1,9 3,4 4,1 7,9 3,5 7,2 6,2 3,8 ATH-kysely, THL. Data CC BY 4.0.: koko maa ja maakunnat Tiedot ilmoitettu yhteenlaskettuina vuosilta Koko maa Pirkanmaa Etelä- Kanta- Pohjanmaa Häme Päijät- Häme Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, osuus (%), vuotiaat 14,8 15,7 14,8 13,8 16,2 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 89, , ,9 89,3 89,1 89,3 90, ,5 90,8 90,2 89,9 90,5 90,5 90,9 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,1 49,3 48,6 47,8 50,7 49,7 48,9 47, ,7 44,5 43,8 50,7 49,9 48, ,8 51,8 50,7 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö/ ATH-kysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%), 65 vuotta täyttäneet ,8 92,2 91,8 92,4 92,6 90, ,9 92,3 91, ,5 90,2 93,1 93,2

349 Kunnan palvelut THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 11,3 11,9 11,8 11,8 10,8 11,6 12,3 11,7 11,2 10,4 10,6 12,4 15,6 16,4 11,1 10, ,1 11 9,5 9 9,4 9,7 9,3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 5,1 6,1 6,7 1,6 2,7 4,4 6 3,5 5,3 6,3 7,1 2,5 3,7 5,4 6,8 2,9 4,3 5,4 6,9 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 4,1 4,5 4,5 2,3 3,2 3,2 3,5 5,3 5,2 6,3 6,2 2,9 3,1 3,8 3,9 3,6 3 3,6 3,9 ATH-kysely, THL. Data CC BY 4.0.: koko maa ja maakunnat Tiedot ilmoitettu yhteenlaskettuina vuosilta Koko maa Pirkanmaa Etelä- Kanta- Pohjanmaa Häme Päijät- Häme Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%) vuotiaat 88,7 86,7 90,4 89,2 90,5 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%) 75+ -vuotiaat 82,4 78,5 87,4 85,4 83,9 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%), vuotiaat 85,3 83,1 83,3 83,7 85,8 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%), 75+ -vuotiaat 82,5 82,6 83,8 80,7 81,1 6. KAIKKI IKÄRYHMÄT 6.1 Hyvinvointi THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Elämänlaatu ja osallisuus Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,9 98,1 98,7 98,5 108,1 106,6 107, ,2 96,7 97,5 98,8 98, ,3 100,5 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta ,1 163,1 164,8 134,7 146,8 175,9 168,7 146,6 154,7 172,1 163, ,6 172,7 147,8 156,1 181,6 181,2 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % , ,6 56,6 Asunnottomat yksinäiset / asukasta ,4 1,5 1,4 1,3 1,4 1,5 0,8 0,7 0,3 0,3 0,2 0,2 1 1,2 0,9 0,5 1,3 0,9 0,8 0,5 ATH-kysely Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), kaikki ikäryhmät +20-vuotiaat ,6 54,4 54,5 52, ,3 54,1 52, ,8 53,3 53,7 51,8 52,6 54,3 ATH-kysely, THL. Data CC BY 4.0.: koko maa ja maakunnat Tiedot ilmoitettu yhteenlaskettuina vuosilta Koko maa Pirkanmaa Etelä- Kanta- Pohjanmaa Häme Päijät- Häme Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%), kaikki ikäryhmät + 20vuotiaat 32,3 33,4 34,3 31,3 34,5

350 86 Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Sotkanet ID Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / asukasta ,9 1,2 1,4 1,6 1,3 0,7 1,1 1,3 1,2 1 0,5 0,5 0,6 0,8 0,8 1,2 0,9 0, ,8 0,7 0,9 0,9 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / asukasta ,9 4,4 3,5 3,3 4,4 4 3,3 3,3 4,6 4,2 3,5 3,5 5,2 5,1 3,9 3,6 6,1 5,4 4,1 3,9 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta ,3 6,7 7,5 7 5,3 5,2 6,9 6,4 4,8 5,8 5,8 4,8 6,4 6,3 5,8 6 5,9 5,9 6,7 6,3 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / asukasta ,2 47,8 43,8 44,1 42,7 39,1 41,3 40, ,7 23,9 24, ,3 37,2 34,3 54,6 54,8 44,3 42,9 6.2 Kunnan palvelut THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Sotkanet ID Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynnit yhteensä / asukasta Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon muut kuin lääkärikäynnit yhteensä / asukasta Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / asukasta ,8 1397,2 1539, ,6 1193,2 1492,3 1523,8 1224,7 1400,8 1545,5 1588,4 1537,9 1484,7 1444, ,8 1271,6 1404,2 1398,3 Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas ,5 1490,5 1690,4 1802,1 1131,9 1433,2 1628,6 1747, ,9 1643, ,3 1463,4 1656, ,9 1378,5 1578, Koko maa ja maakunnat: Koko maa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, euroa/asukas Tilastokesku s.fi/ Muun kulttuuritoimen nettokustannukset, euroa/asukas Tilastokesku s.fi/ Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön opiskelijoita syyslukukaudella Tilastokesku s.fi/ Kirjaston käyttäjät/ fyysinen kävijämäärä ot.kirjastot.f i Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri TEAviisari -tiedonkeruu Sotkanet ID Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa, pistemäärä Perusterveydenhuolto/ Kirjattu käytäntö ongelmien tunnistamisessa: ikääntyneiden aliravitsemus Lukiokoulutus/ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet: opiskelijaruokailun järjestäminen Ammatillinen koulutus/ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet: opiskelijaruokailun järjestäminen Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä

351 87 Koko maa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: ravitsemus (kuntajohto) Perusopetus/ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet: opiskelijaruokailun järjestäminen

352

353 Kuntalaisaloite KULTTUURIN JA LIIKUNNAN MONITOIMIKESKUS VESILAHDELLE Aloitteen sisältö lyhyesti Vesilahden kuntaan on aloitettu kunnan mittakaavassa merkittävän kokoinen rakennushanke: uusi kirjasto. Nähtyäni kirjaston muuntojoustamattomat suunnitelmat en voinut olla ottamatta kantaa asiaan. Nämä Kirjaston suunnitelmat eivät ole olleet yleisesti kuntalaisten nähtävillä (ja kyseessä aivan erilaiset suunnitelmat kuin esim. kunnan internetsivuilla). Kirjastopalveluiden tarvetta vähättelemättä kunnalla ei voi olla varaa rakentaa suunnitellun kaltaista epäkäytännöllistä rakennusta, joka palvelee käytännössä vain kirjaston käyttäjiä. Kirjastohankkeeseen kaavaillulla summalla noin 2 milj., voitaisiin saada merkittävästi laajemmin kuntalaisia palveleva ja laajennettavissa oleva monitoimikeskus Vesilahti-Talo. Vaatimus Vaadin, että kirjastohanke vedetään pikaisesti uudelleen suunnittelupöydälle ja että kirjastorakennuksen suunnitelmat täytyy muuttaa laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaksi monipuoliseksi ja muuntojoustavaksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskukseksi. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida aloitteessa esille nostetut näkökulmat tai rakennus suunniteltaisiin siten, että se on ainakin edes myöhemmin laajennettavissa vastaavan kaltaiseksi monikäyttöiseksi monitoimikeskukseksi. Ehdotus Suunnittelin nykyisten arkkitehtisuunnitelmien pohjia hieman mukaillen esimerkin monitoimikeskuksesta, jonka tiloissa voitaisiin järjestää ulko- ja/ tai sisätiloissa teatteria, näyttelyitä, messuja, kokouksia, konsertteja, juhlatilaisuuksia, koululiikuntaa, harrastus- ja kilpaurheilua - kirjastopalveluita tietenkään unohtamatta. Liitteenä on neljä esimerkkivaihtoehtoa tehdä aidosti muuntojoustava ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa laajennettava monipuolinen monitoimikeskus. Perustelut Uskoisin, että esittämäni kaltainen monitoimikeskus olisi hyvällä käyttöasteella virkeä elinvoimainen kunnan keskus. Kaupan ja skeittiparkin välissä se toimisi kunnan olohuoneena kaiken ikäisille käyttäjäryhmille. Toinen tonttivaihtoehto olisi Koulukeskuksen eteläpuoleinen maa-alue, jota kunnalle on myös tarjottu. Tässä vaihtoehdossa saataisiin Koulukeskuksen ja monitoimikeskukseksi laajennettavissa olevan kirjastorakennuksen kesken synergiaetua. Pelkkänä kirjastorakennuksena vailla laajennusmahdollisuutta, se jäisi melko pienen ryhmän kirjastotaloksi, jossa lukurauha varmasti olisi taattu pienen käyttäjäryhmän johdosta. Toki suunnitellussa kirjastorakennuksessa voisi jonkinmoisia yleisötapahtumia järjestää, mutta kunnassa on jo jonkin verran lähes vastaavan kokoisia saleja (esim. koulujen pienet liikuntasalit, seurojentalot, seurakuntatalo ja kirkot yms.), jossa pienimuotoiset tilaisuudet on mahdollista järjestää. Hiukan isompiin ja muuntojoustavuutta vaativiin tilaisuuksiin nekin ovat kuitenkin auttamatta liian pieniä tai epäkäytännöllisiä tilaratkaisuiltaan. Lisäksi suunnittelussa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon myös liikuntapalvelut, tai ainakin

354 laajennusvaraus niille. Tällä hetkellä kunnassa ei ole nykyaikaista mitat täyttävää liikuntatilaa mm. salibandyn pelaamiselle, eikä myöskään kirjastorakennuksen toteutuessa. Kirkonkylän koulun seuraava laajennus voitaisiin tehdä edullisesti siten, että nykyisen liikuntasalin tilat hyödynnettäisiin esim. luokkatiloina ja koululiikunta siirrettäisiin monitoimikeskuksen saliin. Vaikka myönnetty tuki on tarkoitettu kirjastorakentamiseen, ei se poista sitä vaihtoehtoa, että Kirjaston suunnitelmia muokattaisiin, siten että rakennusta voitaisiin jatkaa myöhemmin laajentamalla kirjastorakennuksesta monitoimikeskukseksi. Laajennukseen voitaisiin hakea lisäksi liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua tukea. Mukaan aloitteeseen Asialla on erittäin kiire, sillä kuokkaa ollaan lyömässä maahan vielä tulevan vuoden aikana. Allekirjoita aloite osoitteessa kuntalaisaloite.fi -palvelussa ja valitse siltä aloite Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle. Allekirjoittamalla aloitteen olet mukana ohjaamassa Vesilahtea hankkeeseen, joka palvelisi aidosti ja monipuolisesti kuntalaisia ja kunnan etua. Allekirjoituksen tietoineen voi antaa myös erikseen kerättävään listaan. Tietoihin tarvitaan etunimi, sukunimi, syntymäaika (pp.kk.vvvv), kunta, kylä sekä allekirjoitus. Allekirjoittavan täytyy olla täysi-ikäinen ja Vesilahden kunnan vakiasukas. Tarkemmat perustelut ja pohdinnat olen esittänyt seuraavissa osiossa.

355 Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle Miksi? Kunnassa on vain pieniä tai pienehköjä tilarajoitteisia monitoimitiloja mm. koulujen pienet liikuntasalit, seurojentalot, Kirkko, seurakuntatalot. Kirkonkylän koulun laajennustarve (koulun tontti on jo täynnä -> nykyinen liikuntasali olisi edullista muuttaa luokkatiloiksi). Koulun liikuntasali liian pieni mm. juhla- ja liikuntakäyttöön. Vähänkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taloudellisesti järkevä vaihtoehto taata palveluja ja harrastusmahdollisuuksia kuntalaisille. Vesilahti kaipaa koko kunnan yhdistävää elävää kunnan keskusta. Vähät varat tulisi sijoittaa siten, että se palvelisi mahdollisimman suurta käyttäjäryhmää (lapsista vanhuksiin). Monitoimikeskukseen voisi sijoittaa paljon palveluja saman katon alle-> kustannustehokkuus Kunnassa on paljon erilaista kulttuuri- ja liikuntaharrastustoimintaa Kenelle? Lapset, päiväkotiryhmät, nuoret ja koululaiset Kotiäidit ja isät, työttömät, työssä käyvät Liikuntarajoitteiset, eläkeläiset Kirjaston käyttäjät Teatterin, musiikin ja taiteen harrastajat sekä katsojat jne. Salibandyn, lentopallon, futsalin, tenniksen jne. harrastajat ja katsojat Tanssin ja erilaisten jumppien ja joogien harrastajat jne. Partiotoiminta jne. Erilaiset kerhot jne. Kokous- tai juhlatilan tarvitsijalle Kaikille kuntalaisille Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle aloitteen perusteluita tarkemmin

356 Tuleva kirkonkylän koulun laajennustarve tukee monitoimirakentamista Kunnan väkiluku on polkenut paikallaan pari viime vuotta epävarmojen työnäkymien ja irtisanomisien jne. vuoksi. Nyt on jo kuitenkin näkymässä valoa tunnelin päässä, sillä esimerkiksi Tampereen seudulla uusia rakennushankkeita on lähdössä huomattavasti viimevuosia vilkkaammin. Investoinnit uusiin tiloihin lisäävät työpaikkojen tarvetta ja parantavat työllisyysnäkymiä. Työllisyysnäkyminen parantuminen ja alhainen korkotaso ruokkivat varmasti jatkossa mm. pientalorakentamista, jolloin Vesilahden väkilukukin tulee kasvamaan lähivuosina (kuten muutama vuosi takaperin). Väkiluvun kasvu lisää painetta kunnallispalveluiden kasvattamiseen. Yksi merkittävä tekijä on Kirkonkylän koulun ahtaaksi jääminen (jo nyt melko ahdas!). Koulua on jo laajennettu niin, että seuraava laajennus tulee olemaan kallis ja hankala toteuttaa, sillä koulun tontti alkaa olla täyteen rakennettu. Nykyinen liikuntasali on nykyaikaiseksi liikuntasaliksi ja mm. koulun juhlasaliksi liian pieni. Nykyiset ahtaaksi käyneet liikuntatilat voitaisiinkin muuttaa esim. luokkatiloiksi tai muuksi koulun tarpeita vastaaviksi tiloiksi. Tällainen muutos olisi ainoa helppo, nopea ja edullinen ratkaisu toteuttaa ja koulun vähäiset piha-alueetkin pysyisivät ennallaan. Liikunta- ja juhlasalikäyttö siirtyisivät silloin monitoimikeskukseen. Nykyisen liikuntasalin remontti Kirkonkylän nykyisen liikunta- ja juhlasalin lattia on melko huonossa kunnossa. Lisäsäästöä syntyisi siitä, että nyt kiireellä kaavailtua nykyisen liikuntasalin lattiaremonttia (arviolta yli ) ei tarvitsisi toteuttaa, vaan nekin eurot voitaisiin sijoittaa uuden monitoimisalin lattiaan. Lattiaremontti toteutuessaan voisi olla esim. viiden vuoden päästä hukkainvestointi (koulun käydessä ahtaaksi tai ei ainakaan se ei olisi tarkoituksen mukaisin luokkatilan lattiaksi). Vaihtoehdot koulun tulevalle laajennustarpeelle Kunta joutuu jonkin vuoden päästä tekemään nykyisestä koulun liikunta- ja juhlasalista luokkatiloja tai vaihtoehtoisesti rakennuttamaan erillisen koulurakennuksen tai liikuntasalin jollekin toiselle tontille, koska koulun tontti on käytännössä jo rakennettu täyteen. Neljäs vaihtoehto olisi purkaa nykyistä matalaa rakennuskantaa ja rakentaa tilalle tiloja useampaan kerrokseen. Ainoastaan nykyisen pieneksi käyneen liikuntasalin muutos luokkatiloiksi ja liikuntatuntien siirtäminen uuden monitoimikeskuksen tiloihin on kustannuksiltaan edullinen ja järkevä ratkaisu. Samalla saataisiin monitoimikeskuksen käyttöaste korkeaksi klo 8-16 välisenä aikana (pelkän kirjaston käyttöaste ko. aikavälillä ei varmasti olisi kovin korkea). Ilmanvaihto ja muu tekniikka on merkittävä kustannustekijä erityisesti julkisessa rakentamisessa. Keskittämällä useat eri palvelut saman katon alle säästettäisiin huomattavasti rakennus- ja käyttökustannuksissa. Kirjaston rakentaminen suunnitellun kaltaisena, ajaisi kahden kalliin ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen (kirjaston ja erillisen koulun laajennuksen tai uuden liikuntahallin). Kun nämä kaikki seikat ja niiden aiheuttamat rakentamis- ja käyttökustannukset huomioidaan, ei pelkän kirjaston rakentamista esitetyn kaltaisena voi mitenkään järkevästi perustella.

357 Monitoimikeskuksen käyttöesimerkkejä ja kustannusvaikutuksia Monitoimikeskuksen iso sali toimisi koulun liikunta- ja juhlasalina arkikäytössä klo Arkena myös esim. eläkeläiset ja päiväkotilaiset voisivat käyttää monitoimikeskusta. Iltakäytössä se palvelisi teatteri-, konsertti-, juhla-, näyttely- ja liikuntasalina. Kirjastopalvelut sijoitettaisiin monitoimikeskukseen siten, että niitä voitaisiin käyttää oma yksikkönään tai tarvittaessa isoa salia voitaisiin käyttää myös kirjaston tarpeisiin. Iso sali olisi hyvä olla myös jaettavissa esimerkiksi kolmeen osaan tilaisuuksien ja tarpeen mukaisesti. Pienempää monitoimitilaa ja kahviota voitaisiin käyttää/ vuokrata erillisenä tai yhdessä esim. isomman monitoimitilan kanssa. Vuokraamalla tiloja saataisiin kassavirtaa lainan maksuun ja työpaikkoja kuntaan. Yksi vaihtoehto olisi siirtää kunnan hallinnollisia tiloja esim. ylimpään kerrokseen ( kunnan nykyinen virastotalokin lienee elinkaarensa päässä ). Vaihtoehtoja toimintaan olisi todella paljon. Esittämäni esimerkkiehdotukset ovat suuntaa-antavia millaista monitoimikeskusta Vesilahti mielestäni kaipaisi. Esimerkkiehdotus VE 1 (liitteet 1-4) on laajin, joka ylittäisi varmasti Kirjaston budjetoidun kustannusarvion, mutta mikäli otetaan huomioon kokonaisuus, tulevan koulun laajennustarve, mahdollinen kunnan hallinnon tilantarve ja mm. nykyisen liikuntasalin remontointitarve on kokonaisuus kustannuksiltaan varmasti edullisempi vaihtoehto. Kaksi ylintä kerrosta voitaisiin tarvittaessa vuokrata yrittäjille, mikäli kunnan virasto ei tarvitsisi uusia tiloja. Vuokraamalla tiloja saataisiin työpaikkoja ja kassavirtaa lainan maksuun. Tilojen määrä on moninkertainen Kirjaston suunnitelmiin nähden. Rakennuskustannusten tehokkuus /m2 olisi kuitenkin aivan eriluokkaa kuin Kirjaston suunnitelmilla toteutettuna. Tämä on kuitenkin mahdollisesti liian iso ja ehkä tässä kohtaa jopa ylimitoitettukin satsaus kunnan tarpeisiin, etenkin kun sitä peilataan kunnan heikkoon talouteen. Toisaalta köyhällä kunnalla ei ole vara rakentaa siten, että rakennetaan tilat tämän päivän tarpeisiin ajattelematta mitä vuoden tai vaikkapa viiden vuoden päästä tarvitaan. Esimerkin VE 1 pohjaratkaisu antaisi kuitenkin mahdollisuuden rakentaa rakennus myös osissa. Tosin kirjastorakentamistustukea (50%) ajatellen, olisi hyvä rakentaa melko paljon kerralla, ettei heti viiden vuoden sisään tehdä kovalla rahalla lisälaajennuksia. Tässä esimerkissä kirjastorakentamiseen saadun tuen lisäksi voitaisiin hakea myös liikuntapaikkarakentamista tukevaa valtionapurahaa, jolloin tarkasteltaisiin miltä osin monitoimikeskus olisi kirjastorakentamista, liikuntapaikkarakentamista tai tukien ulkopuolelle jäävää rakentamista esim. mahdolliset kunnan viraston tilat tms. Esimerkkiehdotus VE 2 (liitteet 5-8) olisi rakennuskustannuksiltaan huomattavasti edullisempi kuin VE 1. Tässä vaihtoehdossa kirjastopalvelut sijaitsisivat Monitoimikeskuksen toisessa päässä (ja toki isoa salia voitaisiin hyödyntää myös Kirjaston tarpeisiin). Rakennuskustannusten tehokkuus /m2 olisi vielä tehokkaampaa, kuin VE 1:ssä ja siinä olisi enemmän tilaa erilaisille toiminnoille. Rakennuksen tilat olisivat huomattavasti muuntojoustavammat ja monipuolisemmat käytöltään ja tilaratkaisuiltaan. Salin tilaa voitaisiin tarvittaessa jakaa esim. jakoverhoin tai irtosermein ja kalustein kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kunta voisi vuokrata osan tiloista tarvittaessa yrittäjille. Näin saataisiin työpaikkoja ja kassavirtaa lainan maksuun. Vaihtoehto 2 olisi mahdollista laajentaa myöhemmin. Esimerkkiehdotus VE 3 (liitteet 9-12) olisi mahdollista toteuttaa suunnitellun Kirjaston rakentamiseen tarvittavalla summalla tai sen allekin. Tässäkin vaihtoehdossa voitaisiin rajata hanketta eri tavoin. Esimerkkiehdotus VE 3:ssakin olisi enemmän tilaa ja tässäkin vaihtoehdossa saataisiin se mitä kunta ja kuntalaiset mielestäni kaikkein eniten tarvitsee monikäyttöiset muuntojoustavat tilat esim. kirjastolle, teatterille, konserteille, juhlatilaisuuksille, muille yleisötapahtumille ja koulu-, harrastus- ja kilpaliikunnalle. Esimerkkiehdotuksessa VE 3 kirjastotilat voisi olla esim. kahdessa ylimmässä kerroksessa ja muu toiminta

358 alimmassa kerroksessa. Esimerkkiehdotus VE 3 olisi myös myöhemmin laajennettavissa esimerkkien VE 1 tai VE 2 mukaisiksi vaihtoehdoiksi. Esimerkkiehdotus VE 4 (liitteet 13-16) olisi mahdollista toteuttaa suunnitellun Kirjaston rakentamiseen tarvittavalla summalla ja sen allekin. Esimerkkiehdotus VE 4:ssakin olisi hiukan enemmän tilaa. Tässä vaihtoehdossa rakennus toimisi puhtaasti kirjastorakennuksena, mutta se olisi laajennettavissa kustannustehokkaasti liikuntapaikkarakentamistukea hakemalla esimerkkien VE 1 VE 3 mukaisiksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskuksiksi. Esittämäni esimerkkisuunnitelmat eivät ole viimeistä piirtoa myöten suunniteltuja, eikä niissä ei ole esitetty kaikkia toimintoja ja näissä esityksissänikin on varmasti parantamisen varaa. Periaatteen niistä kuitenkin varmasti saa selville. Kustannusten arviointi perustuu omiin näkemyksiini sekä rakennusalalla toimivien kustannuslaskentaa tekevien insinöörien karkeaan arvioon. Käytettävät materiaalit ja monet muut ratkaisut vaikuttavat tietysti kustannuksiin merkittävästi. Tarkempaa kustannustarkastelua tulee tietenkin tehdä. Tilojen monimutkaisuus lisää rakennuskustannuksia huomattavasti ja myös kustannusarvion toteutuman tarkkuutta: yleensä budjetti ei pidä mitä monimuotoisemmasta ja sokkeloisemmasta rakennuksesta on kyse. Monipuolinen ja monimuotoinen ei ole sama asia. Monipuolinen on kustannustehokas ja monikäyttöinen. Monimuotoinen on kallis ja usein vähemmän monikäyttöinen. Monimuotoinen ja sokkeloinen rakennus lisää myös merkittävästi rakennusteknisien ongelmapaikkojen muodostusta, kosteusvauriot, lämpövuodot jne. Kustannusten tarkasteluun täytyy lisäksi ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet ja investoinnit mikä on tänään edullisin ratkaisu, ei välttämättä ole sitä vuoden tai viiden vuoden päästä. Suunniteltua kirjastorakennusta ei mielestäni käytännössä voida laajentaa. Esittämissäni ratkaisuissa se on tehty mahdolliseksi ja jopa edulliseksi. Myös talkoovoiman tai esim. ammattikoululaisryhmien käyttömahdollisuuksia voitaisiin harkita (helposti rajattavissa ja toteutettavissa paikoissa esim. pihatyöt ja julkisivulaudoitus jne.), vaikkakin se nykymaailmassa tuntuu olevan hyvin hankalaa. Kirjastopalveluiden muutos ja niihin varautuminen Hyvinvointilautakunnan pöytäkirjan mukaan kirjojen lainausten määrä on laskussa. Vesilahden kirjaston kokonaislainaus väheni 7,1% edellisestä vuodesta. Pääkirjastossa lainauksen vähennys oli 5 % ja Narvan kirjastossa 20%.. Tämä johtunee varmasti myös kirjojen siirtymisenä sähköiseksi, mutta varmasi myös osin kysynnän laskustakin. Uskoisin kirjastopalvelujen muuttuvan tulevaisuudessa enemmän verkossa toimiviksi verkkolainaamoiksi fyysisten kirjojen kirjaston tilantarve tuleekin olla muunnettavissa asteittain vähemmän kirjojen varastosta monimuotoisiin palveluihin. Näistä syistä en näe järkeväksi sijoittaa yksinomaan perinteiseen kirjastotoimintaan ylettömästi. Kirjastopalveluita varmasti tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin, mutta tarvitaan paljon muutakin. Voimme tässä kohtaa vain arvioida ja arvailla, mutta jos varaudumme muuntojoustavasti, emme ole ongelmissa. Kirjastorakennuksen monipuolisuus ja muuntojoustavuus Kunnan verkkosivuilla kerrotaan kuinka kirjastorakennuksen pohjaratkaisua voidaan pitää toiminnallisesti joustavana. Artikkelin mukaan tilojen joustavuuden ja muuntautuvuuden piti olla yksi hyvin tärkeä kriteeri arkkitehtiopiskelijatöiden valinnassa. Tekstissä mainitaan tilojen olevan toimivat ja muunneltavissa. Samassa tekstissä kerrotaan myös nykyisen kirjaston olevan sokkeloinen.

359 Hyviä kriteerejä, mutta en näe kuinka ne toteutuvat suunnitellun Kirjaston pohjaratkaisussa. Kantavat ja eikantavat rakenteet on sijoiteltu siten, että muutostilanteessa ne eivät tarjoa tavoiteltua joustavuutta. Käytännöllisyys kirjastotiloinakaan ei oikein toimi, kun esimerkiksi työ- ja tutkijanhuoneisiin käynti on suoraan isosta kirjastosalista! Mikäli kirjastosalissa on jokin tilaisuus, ei työhuoneita voida käyttää häiritsemättä tilaisuutta, ellei sitten linnoittaudu työhuoneeseen koko tilaisuuden ajaksi. Nykyisissä Kirjaston suunnitelmissa on sokkeloisuutta myös yllin kyllin ja kustannustehottomia vinoja seiniä ja pieniä sokkeloisia tiloja sekä epäkäytännöllisen muotoinen kirjastosali. Kuntastrategia Viihtyisä ja vetovoimainen Vesilahti - slogan alkaa olla väljähtänyt ja kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahti-Talo, olisi omiaan nostamaan Vesilahden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta monipuolisesti. Kunnan strategian mukaan kunnan tavoitteena on päätöksenteon laadun parantaminen tekemällä oikeita asioita, oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja pyrkimys ennakoivaan toimintaan. Strategiassa puhutaan myös pitkäjänteisestä linjakkaasta etenemisestä. Jokin ei mielestäni täsmää, mikäli kirjastorakennus rakennetaan suunnitellun kaltaiseksi. Valtion tuki ja laajentamismahdollisuudet Uskoisin, että kirjastorakentamiseen tarkoitettua valtiontukea olisi myös saatavissa, vaikka kirjastorakennuksen kirjastosali olisi suorakaiteen muotoinen (VE 4) ja runkosyvyydeltään sellainen, että se olisi myöhemmin laajennettavissa monitoimisaliksi. Myös liikuntapaikkarakentamiseen olisi saatavilla avustuksia. Hankkeen toteutuksen voisi suunnitella siten, että rakentaisi esim. kirjaston osuudelle VE 4:n mukaiset anturat 2016 vuoden aikana, jolloin rakentamisen voitaisiin katsoa olevan alkanut 2016 vuoden aikana. Suunnitelmat ison salin ja katsomon osalta yms. (VE 2) hiottaisiin kuntoon ja haettaisiin hankkeelle, myös liikuntapaikkarakentamistukea kuluvan vuoden aikana. Haettujen liikuntapaikkojen tukipäätökset julkaistaan keväällä. Mikäli tukea saataisiin myös liikuntapaikkarakentamiselle saataisiin, toteutettaisiin hanke esim. VE 2:n mukaisena jatkaen rakentamista keväällä Arkkitehdin suunnittelema kirjastorakennus rakennettaessa poistaisi monitoimikeskusvaihtoehdon ikiajoiksi. Siinä vaiheessa kun Kirkonkylän koulu jää pieneksi, joudutaan tekemään kallis ratkaisu joko erillisen liikuntahallin tai erillisen koulurakennuksen välillä. Monitoimikeskuksessa olisi kaikki huomioitu, myös tärkeää Kirkonkylän koulun laajennusta (ja mahdollisia kunnan hallinnon tilojen tarvettakin) ajatellen. Monitoimirakentaminen tulisi kokonaisuutena taatusti edullisemmaksi niin käyttö- kuin rakentamiskustannuksiltaan. Nyt tarvitsisi katsoa asiaa myös joku vuosi eteenpäin ja laskea kokonaisuuden kustannukset ja niistä saatava hyöty lyhyellä, mutta erityisesti pidemmällä aikavälillä. Tukivaihtoehtoja tulee tarkastella lisää. Rakennettava tontti rakennuspaikkana Kirjastolle esitetty tontti S-marketin vieressä on palvelujen tavoitettavuus mielessä sijainniltaan hyvä. Tontti on kuitenkin melko pieni laajennustarpeita silmällä pitäen. Rakennuspohjana osoitettu tontti on kallis mittavien paalutus-, maanrakennustöiden vuoksi. Rakennuspaikka on alavassa paikassa ja pintaveden valuvat suurelta alueelta kohti ko. tonttia. Myös tuulettuvan alapohjan rakennuskustannukset ovat

360 kalliimmat, kuin maanvaraisen alapohjaratkaisun, joka olisi hyvin tehtävissä paremmalle maapohjalle. Vaikka rakennusta nostetaan montusta mittavien ja kalliiden maanvaihtojen ja täyttöjen avulla ylös, on pintavesien viemäröinti/ maanpinnan kallistukset hankala ko. tontille toteuttaa (huomioiden mm. rautialantien ja viereisen S-marketin korkotasot). Rakennukselle olisi maapohjan ja mahdollisten laajennuksien varalta parempi tontti heti Koulukeskuksen eteläpuolella. Tonttikaupat tehtyään kunta saisi Koulukeskuksen yhteyteen myös tulevaisuuden tarpeisiinsa runsaasti uutta yhtenäistä tonttimaata. Kyseiset peltoalueet ovat olleet myynnissä ja kunta on myös saanut niistä tarjouksen. Tontin kaavakin mahdollistaisi rakentamisen ilman kaavamuutosta. Myös kirjasto- ja liikuntapalveluiden keskittäminen Koulukeskuksen yhteyteen toisi merkittävää synergiaetua. Koulutien ja rautialantien liittymä voitaisiin samalla siirtää hiukan kauemmaksi Koulukeskuksesta. Koulutien uudella linjauksella saataisiin nykyistä toimivammat ja turvallisemmat suojatiealueet Koulukeskuksen ja Peiponpellon päiväkodin välille. Tontille voitaisiin myös rakentaa parkkipaikkoja siten, että ne palvelisi sekä Koulukeskusta ja tulevaa Monitoimikeskusta. Lisäpohdintaa ja perusteita Kirjaston suunnittelusta järjestettiin TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden arkkitehtikilpailu. Oli hyvä idea käyttää opiskelijoita hyödyksi ja hakea sitä kautta ideoita erilaisista toteutusvaihtoehdoista. Suunnittelua täytyisi kuitenkin ohjata voimakkaasti kunnan ja kuntalaisten edunnimissä. Lähtökohtana pitäisi olla tarve ja käytännöllisyys jota arkkitehtuuri tukee. Tämän hetkiset arkkitehtikuvat on kuitenkin toteutettu vallalla olevan pröystäilevän arkkitehtuurin mukaan, josta me kuntalaiset maksamme erittäin kalliisti, mikäli suunnitelmat toteutetaan. Tehtiinkö nyt tiloja arkkitehdeille vai tehtiinkö monikäyttöisiä ja kustannustehokkaita tiloja kuntalaisille? Mentiinkö epäkäytännöllinen arkkitehtuuri edellä, unohtaen käytännöllisyys, tarve ja kustannustehokkuus? Itse en ole arkkitehti vaan rakennusinsinööri. Näen työni kautta paljon myös kuntarakentamista olemalla useissa eri kohteissa mukana ja rakennusliikkeiden kanssa tekemisissä. Usein kunnallista rakentamista leimaa rahankäytön holtittomuus. Kun ei pelata omilla rahoilla vaan veronmaksajien. Suunnittelupöydässä ja suunnittelupalavereissa ei olla köyhiä eikä kipeitä. Kunnallisissa hankkeissa arkkitehdit saavat irrotella vailla kustannuskäsitystä ja ainakaan siitä välittämättä. Toisaalta arkkitehdin tehtävä on tuoda hankkeeseen omia näkemyksiä ja ideoita, joita rakennuttajan (tässä tapauksessa kunnan) tulisi ohjata voimakkaasti siihen suuntaan, että tilatarpeet ja kustannukset pysyvät tavoitellun kaltaisina. Näin mittava hanke vaatii erittäin asiantuntevan ohjasryhmän, joilla on hyvä käsitys toiminnan tarpeista, kunnan taloudellisesta tilasta, tulevaisuuden näkymistä sekä rakentamiskustannusvaikutuksista. Toivon mukaan meillä sellainen myös on. Kun rakennusliike palkkaa omiin hankkeisiinsa arkkitehdin, on kohteen suunnittelunohjaus huomattavasti tarkempaa, koska he pelaavat enemmän omillaan. Kuntalaisten harrastusmahdollisuudet ja tilatarpeet Salibandy lienee kuntalaisten suosituin ohjattu liikunnallinen harrastus. Pelaajia on jo noin 300 ja enemmänkin olisi halukkuutta, mutta kunnan tarjoamat tilat rajoittavat toimintaa varsinkin vanhemmissa ikäluokissa (+10 vuotiaat). Monitoimikeskuksen ison salin mitoituksen pitää lähteä siitä, että siihen voidaan pystyttää viralliset mitat täyttävä salibandy-kaukalo (samalla saadaan muille liikuntalajeille vaadittavat tilat

361 mm. lentopallo, sulkapallo, futsal, tennis jne). Kirjasto- tai konserttisalina on yhdentekevää onko tila metrin leveämpi tai kapeampi, mutta mikäli salin leveys tai pituus ei ole riittävä mm. salibandyyn, niin jo 9-10 vuotiaatkaan lapset eivät voi pelata sarjapelejä oman kunnan salissa, vaan vuoroja on ostettava arvokkaita vuoroja naapurikunnista. Uusina ikäluokkina syntyneet aloittivat salibandytoiminnan keväällä pienessä Peiponpellon liikuntatilassa. Nyt pelaajia ko. ikäluokissa on jo liki 60, vaikka toiminta aloitettiin vasta alkuvuodesta Parin vuoden sisään on odotettavissa, että pelaaja määrä kasvanee noin 100 pelaajaan pelkästään ko. neljässä ikäluokassa. Taustatiedoksi mainittakoon toiminnan laajuudesta, että esim syntyneiden salibandyjoukkueet pelasivat yhteensä 86 ottelua ja pelkästään 2006-syntyneitä salibandyjunioreita on tällä hetkellä 32 ja enemmänkin olisi tullut, jos olisimme kaikki halukkaat voineet aikoinaan ottaa mukaan toimintaan. Lisäksi mm vuosina syntyneet aloittivat samaan aikaan futsalin Peiponpellossa. Lentopallossa on vuotiaiden joukkue, jotka ovat olleet jo toista kautta Peiponpellossa. Jo ensikaudella kaikilla edellä mainituilla olisi tarve päästä suurempiin tiloihin. Valmennan itse Vesilahden Visan -06, -07, -10 ja -11 syntyneitä salibandyjunioreita (yhteensä neljä joukkuetta/ harjoitusryhmää). Tiedän, että jo ensi kaudesta salivuorot tulevat olemaan niin tiukassa, että jo -06/07 syntyneille lapsille joudutaan etsimään salivuoroja naapurikunnasta (nuorempien ikäluokkien alta). Tälle on tarvetta muutenkin, sillä Kirkonkylän liikuntasali ei vastaa lajiin vaadittua kokoa. Vanhemmat lapset siirtyvät pelaamaan naapurikuntiin, koska emme voi tarjota heille tiloja pelata. Junioreiden vanhemmat harrastavat autoilua ympäri maakuntia ja he maksavat korkeita harrastusmaksuja naapurikuntiin. Ne joilla eivät vanhemmat pysty/ jaksa kuljettaa lapsia toisille paikkakunnille/ kautta maksaa kalliita harrastusmaksuja, joutuvat lopettamaan hyvän liikunnallisen harrastuksen. Mikäli Vesilahdella olisi mitat täyttävä liikuntatila, voisimme järjestää turnauksia ja saada niistä saadulla tuotolla pidettyä harrastusmaksut alhaisina. Myös aikuisten salibandy ja perhesähly ovat suosittuja, mutta salivuoroja jatkossa tuskin heltiää koululta paitsi ehkä klo 22 jälkeen. Tämä on vain yksi esimerkki monitoimikeskuksen tärkeydestä. Tarvitsemmeko niin kipeästi pelkkää kirjastoa, että kaikki muu jää jalkoihin? Jarrun painaminen ja kirjaston suunnittelu monitoimikeskukseksi tai kirjastoksi, joka voidaan myöhemmin muuttaa monitoimikeskukseksi maksaa joitakin tonneja, mutta kirjaston rakentaminen suunnitellusti maksaa valtion avustustenkin lisäksi toista miljoonaa euroa ja kuntalaisten tappio tulee olemaan niin mittava ja peruuttamaton, että pahaa tekee kokoajan sitä enemmän mitä enemmän nykyistä ratkaisua ajattelee. Näkisin, että monitoimikeskus palvelisi koko kuntaa kaikki kylät huomioiden ja olisi yhdistävä kokoontumispaikka koko kunnan asukkaille. Haluan myös painottaa, että monitoimikeskus ei olisi kirjastolta pois, vaan päinvastoin toisi varmasti lisää asiakkaita ja eloa myös kirjastolle. Myös kuntalaisten verorahoja voitaisiin käyttää jatkossa enemmän toimintaan ja toiminnan pyörittämiseen, kuin erillisen kalliiden rakennusten rakennus- ja käyttökustannuksiin. En näkisi kuntalaisen silmin monitoimikeskuksen rakentamisvaihtoehdossa muita kuin voittajia.

362 Vaatimus Vaadin, että kirjastohanke vedetään pikaisesti uudelleen suunnittelupöydälle ja että kirjastorakennuksen suunnitelmat täytyy muuttaa laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaksi monipuoliseksi ja muuntojoustavaksi kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskukseksi. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida aloitteessa esille nostetut näkökulmat tai rakennus suunniteltaisiin siten, että se on ainakin edes myöhemmin laajennettavissa vastaavan kaltaiseksi monikäyttöiseksi monitoimikeskukseksi. Mukaan aloitteeseen Asialla on erittäin kiire, sillä kuokkaa ollaan lyömässä maahan vielä tämän vuoden aikana. Kunnanhallitus hylkäsi arkkitehdin suunnitelmat sellaisenaan, koska saatujen tarjousten perusteella alkuperäinen kirjaston rakennuskustannusbudjetti oli osoittautunut jo alkumetreillä riittämättömäksi. Nyt suunnitteluun täytyy tehdä muutoksia, jotta kustannuksia saadaan karsittua. Tässä olisi nyt paikka vaikuttaa siten, että haketta muutettaisiin niin, että monitoimikeskusajatus olisi huomioitu ainakin tulevaisuutta silmällä pitäen. Mikäli aloitetta saadaan kannattamaan vähintään 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista, eli noin reilu 160 kuntalaista, voimme kuntalain 31:n mukaan tehdä aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä. Tällöin valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteesta kansanäänestys pelkän kirjaston ja aloitteen esityksen välillä. Allekirjoita aloite kuntalaisaloite.fi palvelussa ja valitse sieltä aloite Kulttuurin ja liikunnan monitoimikeskus Vesilahdelle. Allekirjoittamalla aloitteen olet mukana ohjaamassa Vesilahtea hankkeeseen, joka palvelisi aidosti ja monipuolisesti kuntalaisia ja kunnan etua. Allekirjoituksen tietoineen voi antaa myös erikseen kerättävään listaan. Tietoihin tarvitaan etunimi, sukunimi, syntymäaika (pp.kk.vvvv), kunta, kylä sekä allekirjoitus. Allekirjoittavan täytyy olla täysi-ikäinen ja Vesilahden kunnan vakiasukas. Vesilahdella Aloitteen vastuuhenkilö Matti Olavi Kuusjärvi, RI Lisätietoja aloitteesta antaa aloitteen jättäjä rakennusinsinööri Matti Kuusjärvi p tai matti.kuusjarvi@outlook.com.

363

364

365

366

367 1 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , Osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala, p , Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä voimaanpanolaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, p , sekä lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen, p , maakuntalaki ja maakuntajakolaki Budjettineuvos Jouko Narikka, p , maakuntien rahoituslaki Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, p , laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, omaisuuskysymykset Lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, p , henkilöstökysymykset Hallitusneuvos Panu Pykönen, p , verokysymykset Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Jenni Lahtinen, p , s-posti Osastosihteeri Miki Höijer, p ,

368 2 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi TAUSTATIEDOT Johdannoksi Vastaajatahon virallinen nimi Suomen Kuntaliitto ry Finland Kommunförbund rf. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Suomessa on kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (paras) lähtien kymmenen vuoden ajan etsitty ratkaisua, jossa kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu olisi yksittäistä kuntaa vahvemmilla hartioilla. Ratkaisua on etsitty sekä kuntarakenteen uudistamisen että erilaisten kuntien välisten yhteistoimintamuotojen kautta. Näitä uudistuksia ei kahden edellisen hallituskauden aikana ole poliittisista ja perustuslaillisista syistä onnistuttu viemään päätökseen. Koska uudistuksen tarve on kuitenkin ilmeinen, pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on päätetty siirtää mm. sosiaali- ja terveyspalvelut perustettavien itsehallinnollisten maakuntien vastuulle. Kuntaliitto on kaikkien mainittujen uudistusten yhteydessä korostanut, että olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Tämä näkökulma on tärkeä myös vireillä olevassa uudistuksessa. Kuntaliitto on jäljempänä osin varsin kriittisistä kommenteista huolimatta ottanut lausuntoluonnoksensa valmistelussa annetuksi reunaehdoksi, että että nyt käsittelyssä oleva maakuntauudistus toteutetaan tällä hallituskaudella ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eräät muut palvelut siirtyvät kunnista maakuntien vastuulle. Samoin lausuntoluonnoksessa on lähdetty olettamasta, että maakuntien itsehallinnon näkökulmasta olennaista maakuntien verotusoikeutta ei uudistuksen alkuvaiheessa toteuteta. Kuntaliitto pitää kuitenkin toimivan itsehallinnon näkökulmasta välttämättömänä, että maakunnille annetaan myöhemmässä vaiheessa verotusoikeus. Valmistelussa ei näyttäisi syntyvän missään vaiheessa ennen eduskuntakäsittelyä tilannetta, jossa sote- ja maakuntauudistusta koskeva peruslainsäädäntö (nyt lausunnoilla), valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö (lausunnoilla loppuvuodesta 2016) ja maakuntien muita tehtäviä koskeva lainsäädäntö (lausunnoille keväällä 2017) olisivat arvioitavana yhtä aikaa. Myöhemmin lausunnolle tulevat esitykset saattavat edellyttää myös nyt lausunnolla olevien asiakokonaisuuksien uudelleen arviointia.

369 3 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Vastausluonnosten tarkoitus Jäljempänä esitetyt vastakset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin ovat alustavia. Kuntaliiton lopullisesta lausunnosta päätetään myöhemmin lausuntoajan puitteissa. Nyt esitettyjen vastausluonnosten tarkoituksena on ensinnäkin tukea kuntia ja kuntayhtymiä niiden laatiessa omia vastauksiaan. Vastausluonnoksissa on pyritty nostamaan esille uudistuksen toteuttamisen näkökulmasta keskeisimmät kysymykset. Jokanen kunta ja kuntayhtymä luonnollisesti itse päättää oman vastauksensa sisällöstä. Lisäksi vastausluonnosten tarkoituksena on antaa kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuus antaa Kuntaliitolle palautetta luonnosteltuihin vastauksiin. Kuntaliitto ottaa palautteen mahdollisuuksien mukaan huomioon lopullisessa lausunnossaan. Palaute pyydetään toimittamaan mennessä sähköpostitse osoitteeseen Keskeisimmät asiakokonaisuudet uudistuksessa ovat: a) maakuntien itsehallinnon sisältö ja laajuus, b) maakuntien toimiala ja tehtävät, c) maakuntien ohjaus ja rahoitus, d) kuntien rahoitus maakuntauudistuksen jälkeen (mukaan lukien kunnan oikeus päättää veroprosentistaan) e) omaisuusjärjestelyt, f) kuntien ja maakuntien yhteistoiminta (maakuntien ja kunten mahdollisuus sopia palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta alueellisten olosuhteiden edllyttämällä tavalla), g) kuntien mahdollisuus perustaa ja omistaa palveluiden tuotannosta vastaavia yhtiöitä, h) palveluiden integraation toteutuminen sekä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, i) palveluiden järjestämisvastuun ja tuotannon organisatorinen erottaminen, j) maakuntien palvelukeskuksiin keskitettävät palvelut (toimitila- ja kiinteistöhallinto, talous- ja henkilöstöhallinto, yhteishankinnat sekä tieto- ja viestintätekniikka), k) maakuntien väliaikaishallinnon järjestäminen sekä l) henkilöstön asema. Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Vastaus kysymykseen riippu pitkälti valinnanvapausmallista. Nyt lausunnolla oleva soteratkaisu, jossa sote-järjestämisvastuu siirretään maakunnille, parantaa alueiden välistä yhdenvertaisuutta, mutta väestöryhmien väliseen yhdenvertaisuuteen sillä ei liene vaikutusta. Valinnanvapausmalli voi toteutumistavasta riippuen jopa heikentää yhdenvertaisuutta. Valinnanvapausmalli tulee valmistella siten, että se ei johda väestön hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntymiseen. Joissakin kaksikielisissä maakunnissa kielivähemmistö tulee olemaan hyvin pieni. Tämän takia on hallintoa järjestettäessä muodostettava rakenteita, joilla turvataan suomenja ruotsinkielisen väestön tosiasialliset mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

370 4 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos ei, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Kustannusten kasvun hillinnän kannalta keskeistä on tulevaisuuden palvelulupauksen sisältö: ketä hoidetaan, millä omavastuuosuudella ja mitä hoitoja, lääkkeitä ja menetelmiä julkisen palvelutarjonnan piiriin kuuluu. Jos maakuntien rahoituksen taso on oikeassa suhteessa palvelulupaukseen, kustannuskehityksen taittaminen on mahdollista. Säästötavoitteet on liikaa lakiperäistetty. Ohjauksen pitäisi tapahtua julkisen talouden suunnitelman sekä maakuntatalousohjelman tavoitteiden ja keinojen kautta vuosittain. Palvelulupauksen tulisi säästötavoite huomioiden olla skaalautuva. Oletettu perusura sisältää vuosittaisen inflaation 2 %. Tällainen pitkän aikavälin inflaatiotason mekaaninen sementointi säästötavoitteen vertailu-uraan voi johtaa siihen, että kustannusten kulmakertoimen loiventamisen sijasta joudutaan aidosti leikkaamaan kustannuksia kolmella miljardilla edellisvuosien tasosta. Maakuntarahoituksen mekaaniset lakiin sidotut ja ennakkoon lukkoon lyödyt leikkurit eivät ole toimiva ratkaisu. Julkisen talouden suunnitelman ja maakunttalousohjelman yhteydessä voidaan vuosittain päättää olosuhteisiin sopeututetuista toimenpiteitä säästötavoitteen saavuttamiseksi. Kattavat laskelmat uuden kunnan talouden kestävyydestä puuttuvat uudistuksesta. Kokonaisuudessa laskennallisesti uusien kuntien vuosikate ei muutu mutta useiden kuntien talous tulee kärsimään heikentyneestä toiminnan ja investointien rahavirrasta ja kasvavasta velkaantuneisuudesta suhteessa heikentyvään taseeseen. Uudistuksen rakennejärjestelyt aiheuttavat kunnille kustannuspaineita siirtymävaiheessa ja kuntien investointimahdollisuuksien heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti kokonaistalouden kehitykseen. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Perustettavissa maakunnissa on kysymys perustuslain 121 :n 4 momentissa säädetystä itsehallinnosta kuntia suuremmilla itsehallintoalueilla, josta säädetään lailla. Esitykseen sisältyvä lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa itsehallintoa merkittävästi. Tärkein itsehallintoa rajoittava tekijä on, että maakunnilla ei tulisi olemaan verotusoikeutta, vaan maakuntien talous perustuisi miltei kokonaan valtion maakunnalle osoittamaan rahoitukseen. Valtion rahoituksen on esityksessä nähty oikeuttavan ja edellyttävän maakuntien itsehallinnon olennaiseen rajoittamiseen lainsäädännössä. Maakunnista on tarkoitus luoda vahvoja organisaatioita. Maakunnat olisivat keskimäärin huomattavasti kuntia suurempia sekä kooltaan että taloudeltaan. Tästä huolimatta maakuntien itsehallinto tulee olemaan selvästi kunnallista itsehallintoa heikompaa. Näin ollen tehtävien siirtyessä kunnilta maakunnille tehtävien itsehallinnollinen ohjaus heikkenee. Maakuntien itsehallinnollinen asema voidaan kiteyttää kysymykseen, minkälaista on valtion ohjauksessa tapahtuva vahvojen maakuntien itsehallinto? Maakuntien päätösvallan kapeus suhteessa suorilla vaaleilla valittuun valtuustoon muodosta jo lähtökohtaisesti legitimiteettiongelman demokratian näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät tulevat olemaan vahvassa valtion (ministeriöiden) ohjauksessa. Itsehallinnolliset organisaatiot ovat hallinnollisessa ajattelussa tähän asti edustaneet päätösvallan hajauttamista. Nyt maakunnat tulevat olemaan työvälineitä vahvistettaessa valtion ohjausta. Kuntaliitto katsoo, että valtionohjauksen tulisi keskittyä poliittisesti strategisiin kysymyksiin. Sen sijaan palveluita koskevat operatiiviset ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttävät asiat tulisi jättää maakuntien päätösvaltaan. Yleisellä tasolla maakuntien itsehallinnon näkökulmasta keskeisiä ongelmakohtia esityksessä ovat seuraavat:

371 5 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi oikeus päättää palveluiden tuotantotavasta erittäin rajoitettu (valtioneuvoston päätösvalta yhteistoimintasopimuksissa ja palvelurakenteen ohjauksessa, laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden markkinoille vienti ja yhtiöittämisvelvollisuus sekä maakunnan palvelulaitos) oikeus päättää sisäisestä hallinnostaan osittain rajoitettu (mm.maakunnan palvelulaitos, valtakunnalliset palvelukeskukset ja delegointivelvollisuudet) oikeus sopia rajoitettu (työnjako ja yhteistyö kuntien kanssa, valtakunnallisten inhouse yhtiöiden palveluiden käyttövelvollisuus, lainanotto-oikeus) erityisesti järjestämislakiin sisältyvät valtioneuvoston ja ministeriön laajat, avoimet ja tulkinnanvaraiset toimivaltuudet ohjata maakunnan operatiivista toimintaa ja päätöksentekoa investointien ohjaus maakuntalain erittäin tiukat maakunnan alijäämän kaatamisvelvollisuudet yhdistettynä ahtaaseen julkisen talouden rahoituskehykseen (maakuntien rahoituslakiin kirjattu 3 mrd. euron säästövelvoite) ja maakuntien arviointimenettelyn käynnistäviin kriteereihin Maakuntien itsehallintoa rajoittaa edellä kuvatun lisääntyvän valtionohjauksen lisäksi laajan valinnanvapauden mukanaan tuoma markkinaohjaus. Yleisemminkin ehdotetussa rakenteessa perinteinen hallinnollinen ohjaus väistyy ja siirrytään huomattavasti aikaisempaa enemmään markkinoiden kautta tapahtuvaan ohjaukeen, sopimusohjaukseen ja omistajaohjaukseen. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän kokonaisuus ja sen vaikutukset uudistukselle asetettuihin maakuntien toimintaan ja kansanvaltaisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumiseen hahmottuvat esityksessä huonosti. Asukkaiden osallistumisoikeuksia koskeva sääntely maakunnissa vastaa kuntalain sääntelyä. Maakuntavaltuuston tulee luoda edellytykset asukkaiden suoralle osallistumiselle. Ehdotus maakuntalaiksi antaa siihen toimivat puitteet. Kuntaliitto tulee jäljempänä ehdottamaan huomattavia rajoituksia valtion oikeuteen ohjata päätöksentekoa maakunnissa. Kysymyksiä maakuntalaista 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Ehdotetun luonnoksen maakuntalaiksi on tarkoitus luoda edellytykset perustuslaissa turvatulle itsehallinnolle kuntia suuremmilla hallintoalueilla (perustuslaki mom). Lakiluonnoksen hallintoa ja johtamista (valtuusto, maakuntahallitus ja niiden tehtävät sekä oikeus hallintosäännöllä päättää toimielin- ja viranhaltijaorganisaatiosta), luottamushenkilöitä, päätöksentekoa, taloutta ja tarkastusta sekä toimintaa markkinoilla koskevat säännökset vastaavat pitkälti kuntalain sääntelytapaa ja ne antavat hyvän pohjan maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle. Ehdotettu sääntely palveluiden tuottamisen ja järjestämisen erottamiseksi eri tason yhtiöittämisvelvoitteineen tulee kuitenkin asettamaan erittäin suuria vaatimuksia maakuntakonsernin ohjaukselle ja johtamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö ja maakuntalain 6 :ssä lueteltuja tehtäväalueita koskeva erityislainsäädäntö on valmisteilla, eikä niiden sisällöstä ole lausuntoa annettaessa riittävästi tietoa. Kun lainsäädäntöpaketin kokonaisuus ja sisältö ei ole tiedossa, on olemassa vaara, että asian käsittelylle ei ole riittävästi

372 6 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi edellytyksiä. Tämä on perustavaa laatua oleva ongelma sekä lausunnon antajien että eduskuntakäsittelyn näkökulmasta, mihin perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota edellisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakipaketin yhteydessä. Maakuntalaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki koskevat ensisijaisesti hallinnon järjestämistä. Sisältöjä koskevan erityislainsäädännön valmistelussa tulee erityisesti kiinnittää huomio siihen, että maakunnille jää ratkaisuvalta niille siirrettävien tehtävien hallinnon, päätöksenteon ja talouden järjestämiseen maakuntien itsehallinto huomioon ottaen. Tämä on välttämätöntä itsehallinnon näkökulmasta ja se on myös hallituksen asettamien sääntelyn purkutavoitteiden mukaista. Maakunnan toimiala Maakunnan toimialaa tulee laajentaa siten, että maakunta voi ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita alueen kunnat tai osa niistä ei hoida edellyttäen, että mukana olevat kunnat sitoutuvat rahoittamaan toiminnan eikä tehtävä kuulu valtion tai muiden toimijoiden vastuulle. Maakunnan toimialaa koskeva sääntely jättää avoimeksi kysymyksen, voiko maakunta tarjota sille säädetyissä tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, lain edellyttämän palvelutason ylittävää palvelua. Kunnissa tämä on nykyään kuntien yleisen toimialan nojalla mahdollista. Maakunnalla on 25 lakisääteistä tehtävää. Maakuntalakiluonnoksessa maakunnan toimiala on tiukasti rajoitettu ja se voi hoitaa vain laissa mainittuja tehtäviä. Lakiluonnoksen mukaan kunnat voivat siirtää maakunnalle lakisääteisiin tehtäviin liittyviä tehtäviä vain, mikäli kaikki maakunnan kunnat ovat yksimielisiä ja rahoittavat toiminnan. Rajaus on kankea, eikä mahdollista kuntien ja maakunnan päätöksiin ja sopimuksiin perustuvaa tarkoituksenmukaista tehtävien hoitoa. Kunnan ja maakunnan yhteistoiminta Maakuntalain tulee olla kuntalain tapaan joustava ja mahdollistava niin, että kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta turvataan. Maakuntalakiin tulee lisätä säännös, joka mahdollistaa maakunnan ja kuntien välisen yhteistyön ja sopimisen sekä tehtävien hoitamisen samaan tapaan kuin yhteistyö kuntien kesken on kuntalain mukaan mahdollista. Maakuntien ja kuntien joustava mahdollisuus sopia tehtävistä on perusteltua myös siksi, että se mahdollistaa maakuntien keskuskaupunkien ja suurimpien kaupunkiseutujen erityisroolin huomioimisen annettavassa lainsäädännössä monien elinvoimatehtävien, kuten työllisyyden edistämisen, innovaatio- ja kilpailukykypolitiikan sekä kotouttamisen, tehokkaassa hoitamisessa alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kunnilla tulee olla mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissä. Tulevat 18 maakuntaa ovat toimintaympäristöltään, julkiselta ja yksityiseltä palvelurakenteeltaan sekä muilta olosuhteiltaan erilaisia. Digitalisaatio, ikääntyminen, muuttoliike ja maakuntauudistus vaikuttavat eri puolilla Suomea olevien kuntien ja maakuntien toimintaympäristöön hyvin eri tavalla. Muutos korostuu seuraavien vuosien kuluessa. Maakuntalakiluonnos ei mahdollista palveluiden organisointia olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä voi johtaa siihen, että palveluiden tuottaminen tulee tehottomaksi ja kalliiksi.

373 7 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Olosuhteiden erilaisuus tulee ottaa huomioon ja mahdollistaa joustavat yhteistoimintamuodot palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, ettei liian jäykkä lainsäädäntö muodosta estettä asukaslähtöiselle kehittämiselle ja palvelujen toteuttamiselle. Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla on tärkeää varmistaa, että neuvottelut maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusten sekä kasvusopimusten sisällöstä käydään jatkossakin asianomaisten ministeriöiden kanssa ja mahdollisuudet niiden solmimiseen turvataan. Kunnat ja maakunnat ovat molemmat viranomaisia, joilla on itsehallinto. Maakuntien asukaspohja muodostuu alueen kuntien asukkaista, jotka valitsevat päättäjät sekä kuntiin että maakuntiin. Osa päättäjistä tulee toimimaan sekä kunta- että maakuntatasolla. Kunnilta ja aluehallinnolta siirtyy merkittäviä tehtäviä maakunnille ja niiden välillä on jatkossakin sekä toiminnallinen että taloudellinen yhteys. Päätökset ja toimenpiteet kunnissa vaikuttavat maakuntaan ja päinvastoin. Kuntien ja maakuntien yhteistyölle ei tule luoda lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnan ja maakunnan jäykkä toimivaltaraja uhkaa aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja palveluaukkoja. Paikalliseesti ja alueellisesti erilaiset ratkaisut tulee mahdollistaa lainsäädännöllä. Kunnan asukkaan (palvelunkäyttäjän) näkökulmasta sekä toiminnallisesti ja kansantaloudellisesti on tärkeää mahdollistaa sopimusjärjestelyt kuntien ja maakuntien kesken. Yhteistyöjärjestelyistä, tuotannosta ja järjestämisvastuun siirrosta on oltava mahdollisuus sopia ottaen huomioon kuntien ja maakuntien toimintaympäristöjen erilaisuus. Maakuntalakiluonnoksen 6 2 momentin 3 kohdan säännös, jonka mukaan tehtäviä voidaan siirtää kunnilta maakunnille vain kaikkien kuntien niin sopiessa on liian tiukka. Sopimismahdollisuus pitää olla myös yksittäisillä kunnilla ja kuntaryhmillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elinkeinojen kehittäminen, aluekehittämisviranomaisen tehtävät, maakäytön suunnittelu ja maakuntakaavoitus sekä liikenneasiat ja ovat kunta-, maakunta ja asukasnäkökulmasta kokonaisuuksia, jota edellyttävät toimivaa yhteistyötä, yhteistä suunnittelua ja kehittämistä sekä palvelujen organisointia Maakuntalakiluonnoksen 15 :ssä säädetään maakunnan ja sen alueen kuntien neuvottelumenettelystä valtuustokausittain. Säännös on tärkeä, mutta riittämätön. Se turvaa maakunnan ja sen alueen yhteistyön poliittisen tason tarkastelun, mutta ei mahdollista maakunnan ja kunnan sopimuksia tuotannon ja järjestämisvastuun siirrosta. Kunnat ovat olleet vahvasti luomassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Ne ovat tähän asti vastanneet sekä palveluiden järjestämisestä että pääosin tuotannosta. Se on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa sekä laadun että kustannusten osalta ja asukkaat ovat pääosin olleet tyytyväisiä. Tähän nähden ei ole olemassa mitään perusteita sille, etteivätkö kunnat jatkossakin voisi olla mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannossa omistamiensa yhtiöiden kautta siltä osin kuin palvelut tulvat olemaan valinnanvapauden piirissä. Kunnilla on osaamista, henkilöstö, toimitilat ja välineet. Maakuntalakiluonnoksen 7 :n mukaan maakunta voisi sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnalle, silloin kun siitä erikseen laissa säädetään. Sääntelytapaa tulisi muuttaa siten, että sopiminen olisi aina mahdollista, jollei sitä erikseen kielletä. Maakuntien palvelukeskukset Maakuntalakiluonnoksen 16 luvun säännökset valtakunnallisista palvelukeskuksista tulee poistaa laista. Maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä ja tukipalvelujen järjestämien tulee olla maakuntien päätettävissä. Lainsäädännöllä ja lakiin perustuvilla standardeilla

374 8 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi luodaan kriteerit yhtenäiselle palveluarkkitehtuurille ja tietotuotannolle, mutta tukipalveluiden organisoiminen tulee perustua maakuntien päätöksille. Sinällään tukipalveluiden järjestäminen laajassa yhteistyössä on perusteltua ja kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on tästä hyviä kokemuksia. Tukipalveluissa toimii tällä hetkellä suuri määrä valtakunnallisia, maakunnallisia ja alueellisia yhtiöitä, joilla on osaaminen ja resurssit toteuttaa laajoja muutosprosesseja ja tuottaa palvelut julkisille organisaatioille. Investoinnit järjestelmiin, osaamiseen ja henkilöstöön olisivat huomattavasti edullisemmat kuin kokonaan uusia organisaatioita perustettaessa. Useat yhtiöt ovat jo osa valtakunnallista tai maakunnallista rakennetta. Luonnoksesta puuttuvat kokonaan arviot uusien palvelukeskusten perustamiseen, investointeihin, järjestelmiin sekä henkilöstö- ja muihin menoihin liittyvistä kustannuksista. Luonnoksesta puuttuvat myös yhtiöiden liiketoimintasuunnitelmat ja ennakoidut kassavirat sekä selvitykset niiden markkinavaikutuksista. Palvelukeskuksia ollaan perustamassa ilman minkäänlaisia selvityksiä niiden kustannuksista. Palvelukeskuksia koskevat säännökset rajoittavat maakunnan oikeutta päättää tukipalveluiden tuotantotavasta. Lakiluonnosten mukainen järjestely veisi tukipalveluita koskevan päätöksenteon kauas niiden käyttäjistä. Maakunnilla olisi yhtiöiden palveluiden käyttövelvollisuus, mutta rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niiden sisältöön. Epäselväksi jää myös maakuntien omistajaohjauksen rooli ja suhde valtionohjaukseen. Valtion asema päätöksenteossa turvattaisiin yhtiöjärjestysmääräyksien. Samoin epäselväksi jää yhtiöiden hallitusten yhtiöoikeudellinen asema. Maakuntalakiluonnoksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin käyttövelvoitteen piiriin kuuluvista palveluista ja ei palvelukeskusten tehtävistä. Säännökset ovat väljiä ja ongelmallisia sekä maakuntien itsehallinnon että osakeyhtiölain kannalta eivätkä täytä asetuksenantovaltuudelta edellytettävää tarkkarajaisuutta. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon tehtävien osalta lähtökohtana tulisi olla, että maakunnat päättäisivät palvelujensa tuotantorakenteesta sekä sen edellyttämästä toimitilatarpeesta. Maakunnilla tulisi olla oikeus organisoida asiat itsenäisesti ja tarvittaessa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden jo olemassa olevien toimijoiden kanssa. Yhden valtakunnallisen yhtiön sijaan tulisi muodostaa useampia maakuntien ohjauksessa olevia alueellisia toimitilayhtiöitä. Tämä mahdollistaisi yhtiöiden toimivan ohjauksen alueellisten toiminnallisten tarpeiden mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden keskittämiselle asetetut tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa usean tukipalveluyksikön mallilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa toimii jo lähtötilanteessa lukuisia julkisomisteisia ja yksityisen sektorin tuottaja organisaatioita ja markkinoilla on tervettä kilpailua. Kuntaliitto ehdottaa yhden kansallisen tukipalveluyksikön sijaan usean talous- ja henkilöstöhallinnon toimijan mallia, jossa maakunnat valitsisivat talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuottajan alueellisesti tai kansallisesti toimivien tuottajien joukosta. Tukipalveluyksiköt voisivat tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita myös kunnille mikä varmistaisi, että talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut olisivat tuotettavissa tehokkaasti myös kuntien jäljellejäävien tehtävien tarpeisiin. Yhteishankintojen osalta järjestelyn ei tulisi hajottaa maakuntien ja kuntien yhteistä hankintavolyymiä. Toiminnan tulisi tukeutua olemassa oleviin hankintaorganisaatioihin ja niiden osaamiseen ja asiakastuntemukseen mm. sote-sektorilla. Kilpailuttamisessa tulisi tukeutua olemassa oleviin organisaatioihin KL-Kuntahankinnat Oy:llä on vajaan 10 vuoden ajalta monipuolinen kokemus maakuntien vastuulle siirtyvistä kunnallisten organisaatioiden hankinnoista sekä riippumattoman toimijan asema. Täysin uuden hankintaorganisaation perustamisen sijasta KL-Kuntahankinnat voi toimia myös maakuntien valtakunnallisena yhteishankintayksikkönä ilman suuria muutoskustannuksia ja laajoja hankintasopimusten uudelleenkilpailuttamistarpeita. Maakuntien hankintaan tarvitaan enemmänkin ylätason hankintatoimintaa koordinoiva toimija/palvelukeskus, jonka roolina olisi hankintojen ohjaus tuloksena maakuntien yhteinen hankintastrategia. Palvelukeskus tekisi esim. vertailuja ja analyysejä ja sillä olisi hyvä tuntemus alan markkinasta. Organisointi olisi kevyt ja toimintatapa verkostomainen.

375 9 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Tieto- ja viestintätekniset palveluiden (ICT-palvelukeskus) osalta maakuntien tarvitsemat kansallisesti yhteiset ICT-palvelut tulisi organisoida useamman toimijan verkostomallilla, jossa tulee arvioida myös nykyisten organisaatioiden hyödyntämismahdollisuudet. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakunnan tehtäviä koskeva erityislainsäädäntö on valmisteilla, joten tehtäväkokonaisuus sekä kuntien ja maakunnan suhde ovat vielä avoimia kysymyksiä. Maakuntalakiluonnoksessa maakunnille on säädetty yhteensä 25 lakisääteistä tehtäväaluetta joiden tarkempi sisältö määritellään erityislainsäädännössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon ja lomituksen tehtävät siirtyvät kunnilta. Muilta osin kysymys on valtion aluehallinnon lakisääteisistä maakunnille siirtyvistä tehtävistä. Maakunnan toimiala on näiltä rajoitettu. Maakunnille säädettyjen tehtävien sisältö tullaan määrittelemään kutakin tehtävää koskevassa erityislainsäädännössä. Erityislainsäädännön uudistaminen ja muutokset ovat vielä valmistelussa, joten tässä vaiheessa ei ole edellytyksiä arvioida tehtäväkokonaisuutta yksityiskohtaisemmin. Jatkovalmistelussa on syytä kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että erityislainsäädännössä määritellään maakunnalle siirrettävät tehtävät siten, että ne eivät ole päällekkäisiä tai rinnakkaisia kuntien tehtävien kanssa. Toimivaltarajojen tulee olla selkeitä. Eri asia on, että tehtävien järjestämisestä, tuotannosta ja yhteistyöstä voidaan sopia kuntien ja maakuntien kesken. Maakuntalakiluonnoksen tehtäväluettelossa on jo nyt nähtävissä päällekkäisyyttä kunnan tehtävien kanssa. Jatkovalmistelussa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota siihen, että kunnan ja maakunnan roolia ja tehtäviä selkeytetään erityisesti seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä hyvinvoinnin edistäminen siirtyy maakuntien vastuulle. Kuntien tehtävät ovat tältä osin määrittelemättä. Tehtävät tulee lainsäädännössä määritellä ja selkeyttää kuntien velvollisuutta kerätä tietoja, joita sillä on velvollisuus seurata ja raportoida maakunnalle. On olemassa vaara, että ilman selkeyttämistä tehtävästä muodostuu hallitsematon alati viranomaispäätöksin kasvava kokonaisuus. Maakuntalain 6 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan maakuntien tehtäviin kuuluu sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut. Tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on kaikenlaisen väkivallan ennaltaehkäisy ja tapaturmien ehkäisy. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskeva ns. Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan Kuntaliitto on aikaisemmin esittänyt, että väkivallan ehkäisyä tulisi koordinoida seutu- tai aluetasolla ja että kunnat tarvitsevat tässä tukea. Väkivallan ja tapaturmien ehkäisy tulisi sisällyttää maakuntalain 6.1. :n 2 kohtaan esim. muuttamalla kohta kuulumaan seuraavasti: sosiaalisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön ja väkivaltatyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut. Vastaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 voitaisiin kirjoittaa muotoon Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen maakunnassa.

376 10 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi 2. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto on linjattu maakuntaan siirtyväksi tehtäväksi, jonka kunnat voivat kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä ottaa hoitaakseen. Suuret kaupungit sekä osa yhteistoiminta-alueista ovat ilmaisseet halunsa vastata jatkossakin ympäristöterveydenhuollosta. Lähtökohtana kunnallisen järjestämisvastuun kriteereille tulisi olla nykyinen käytännössä toimivaksi havaittu laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta. Mikäli lain edellytykset täyttyvät, kunta voisi tehdä sopimuksen maakunnan kanssa tehtävän hoitamisesta ja saada siihen kohdistetun rahoituksen. Samassa kunnallisessa yhteistoimintaorganisaatiossa voitaisiin hoitaa jatkossakin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kuntayhteistyö. Joillakin alueilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat jo maakunnan kokoisia ja maakunnan organisaation valmistelussa on syytä olla tietoisia siitä, mikä on alueen kuntapäättäjien tahtotila ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuusta. Kuntia kannustetaan osallistumaan myös maakuntien organisointiin ja huolehtimaan omalta osaltaan siitä, että yhteistyö kunnan ja tulevien maakuntien välillä on mahdollisimman toimivaa. Kuntaliitto kannustaa kuntia pohtimaan eri organisointivaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. 3. Kasvupalvelut (työllisyys- ja elinkeinoasiat) TE-palveluiden selkeyttäminen ja uudistaminen yritys- ja asiakaslähtöisiksi kasvupalveluiksi on tavoiteltava uudistus. Keskeistä on kuitenkin se, että elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tehtäviä ei uudisteta siten, että ne olisivat päällekkäisiä kuntien tehtävien kanssa. Kunnilta ei siirry näihin liittyviä tehtäviä maakunnille. Maakunnilla ja kunnilla tulee toisaalta olla oikeus sopia ELY -keskuksista maakunnille siirtyvien palveluiden hoitamisesta kunta- ja maakuntakohtaisesti. Niille kunnille, joiden elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin ja tehtäviin kuuluu myös nykyisten TE-palveluiden tai tulevien kasvupalveluiden tarjoaminen kunnassa tomiville yrityksille, tulee antaa oikeus myös vastata palveluista. Esityksessä työllisyys ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään valtion TE - hallinnolta maakunnalle. Kuntaliiton mielestä maakunnan tulee voida sopia alueen kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä, työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta. Maakunnan tulee myös voida siirtää järjestämisvastuu yhdelle tai useammalle kunnalle / kaupungille, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseksi. Maakunta voisi myös tällöin jakaa järjestämisvastuun kunnan tai kuntien kesken mikäli se on tarkoituksenmukaista. Nämä valtiolta maakunnalle siirtyvät tehtävät tulee rahoittaa rahoitusperiaatteen mukaisesti kokonaan valtion varoista. Kuntien työllisyys - ja yrityspalveluihin suuntaamat panostukset säilyvät kunnilla alueen ja kunnan elinvoiman tukemisen resursseina ellei maakunnan ja maakunnan kuntien tai maakunnan ja yksittäisen kunnan kesken toisin sovita. 4. Aluekehittäminen Aluekehittämisviranomaisten tehtävien siirto maakunnalle on tarkoituksenmukaista. Nykyiset liittojen aluekehitysviranomaistehtävät sekä pääosa ELY -keskusten tehtävistä kootaan yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Samalla kootaan yhteen keskeiset kansalliset ja EU -kehittämisvarat. Rahoitettavien hankkeiden tulee perustua maakunnan strategisiin valintoihin ja sen mukaisesti toteuttavaan kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa valmisteltuun maakuntaohjelmaan. Perustelutekstiin tulee lisätä kunnat keskeisinä aluekehittämisen toimijoina. 5. Maakuntakaavojen ja kuntien yleiskaavojen suhde Maakuntakaavoituksen siirtymisestä maakunnan liitoilta maakunnille seuraa tarve tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmää laajemminkin. Maakuntakaavoituksen tulisi jatkossa keskittyä selvemmin ja strategisemmin aluerakenteen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kuntien ja kaupunkiseutujen onnistuminen

377 11 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi elinvoimapolitiikassa edellyttää, että niillä säilyy oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa. 6. Liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot ja alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö Maakuntien tehtävät ja vastuut tienpidossa suhteessa tienpidosta osaltaan vastaavaan Liikennevirastoon edellyttävät selventämistä. Valtakunnallisen tieverkon toimivuuden kannalta on olennaista, että se suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään yhtenäisten periaatteiden pohjalta. Tämä tulee varmistaa organisaatioratkaisussa. 7. Maatalouden ja maaseudun kehittäminen Tehtäväalue tulee muuttaa kuulumaan seuraavasti: Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut 8. Pelastustoimi Kuntaliitto katsoo, että maakunnille ja kunnille tarjottavien pelastustoimen palvelujen näkökulmasta pelastustoimen järjestäminen 18 maakunnalliseen pelastuslaitokseen on parempi ratkaisu kuin pelastustoimen järjestäminen viiden maakunnan tehtävänä. Lainsäädännössä on kuitenkin pelastuslaitosten määrästä riippumatta turvattava pelastuslaitosten mahdollisuus toimia ensihoidon palveluntuottajina. Pelastustoimella on vahvaa osaamista hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, valmiussuunnittelusta sekä harjoittelusta. Tätä on pystyttävä hyödyntämään riittävästi kuntien varautumisessa myös maakuntauudistuksen jälkeen. Jotta pelastustoimella on tosiasiallinen mahdollisuus varautumisen tukeen ja yhteensovittamiseen sekä maakunnan yhteisessä varautumisessa että kunnissa, tulee pelastustoimi asemoida maakuntaan siten, että riittävä toimialaosaaminen on sijoitettu palveluja järjestävälle tasolle. 9. Vesitalous, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu Vesihuolto on osa kuntien vastuulla olevan rakennetun ympäristön palvelukokonaisuutta ja vesihuollon järjestämisvastuu tulee olla jatkossakin kunnalla. Vesihuollon suunnittelutehtävää ei tule antaa maakunnille. Kyse ei ole tehtävän siirrosta, vesihuollon suunnittelu ei ole nykyisin ELY -keskuksen tehtävä. Vesilain valvontatehtävät soveltuvat parhaiten maakuntien vastuulle osana vesiasioiden kokonaisuutta. 10. Muuta Kuntaliitto katsoo, että jatkovalmistelussa on vielä selvitettävä mahdollisuudet koota ELYkeskusten ympäristötehtäviä luonnoksessa esityttyä laajemmin maakuntien vastuulle. Niiden siirtäminen ehdotetussa laajuudessa valtion uusimuotoiseen valtakunnalliseen viranomaiseen erkaannuttaa tehtäviä aluetasolta - maakunnista ja kunnista. Aluehallintovirastojen ympäristölupamenettelyja tulee keventää ja siirtää luvitustehtäviä kunnille turvaten samalla vastaavat voimavarat. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila)

378 12 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntalakiluonnos vastaa kuntalain sääntelyä. Maakuntavaltuuston tulee luoda edellytykset asukkaiden suoralla osallistumiselle. Ehdotus antaa siihen toimivat puitteet. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntalakiluonnoksen 9 luvun säännökset maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa. Vaaleilla valitulla maakuntavaltuustolla tulee olla suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja oman palvelutuotannon kokonaisuuteen. Maakunnan yhteyteen perustettava erillinen ja kokonaan uusimuotoinen oikeushenkilö ja palvelujen erottaminen tämän erillisen oikeushenkilön vastuulle saa aikaan raja-aidan, joka luo esteitä toiminnan johtamiselle sekä maakunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuden hallinnalle. Kysymys on tilaajan ja tuottajan erottamisesta, joka kunnissa saatujen kokemusten mukaan aiheuttaa epäselvyyttä johtamis- ja vastuusuhteissa ja lopulta myös kustannusten nousua. Järjestämisvastuun ja operatiivisen johtamisen erottaminen aiheuttaa toisaalta hallinnon päällekkäisyyttä ja toisaalta asiantuntemuksen painottumista operatiiviselle puolelle. Demokratian toteutuminen jää ehdotetussa mallissa välilliseksi. Maakuntavaltuuston päätösvaltaa rajattaisiin merkittävästi suhteessa sen keskeisempään tehtävään eli sosiaalija terveyden huollon järjestämiseen. Myös pelastustoimen varautuminen häiriötilanteisiin ja turvallisuuteen edellyttävät vahvaa järjestäjän roolia. Palvelulaitosta koskevien ehdotusten taustalla on tarve tehdä palvelutuotannon talous ja kustannusrakenne läpinäkyväksi. Sama tavoite voidaan saavuttaa edellyttämällä palvelutuotannon talouden eriyttämistä ja kustannusten läpinäkyvyyttä siten, että niitä voidaan vertailla muiden palvelutuottajien kustannusrakenteisiin. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Yleiskatteellisuudesta johtuen maakunnilla on mahdollisuus päättää saamansa rahoituksen käytöstä. Tämä on välttämätöntä maakuntien itsehallinnon toteutumisen kannalta. Yleiskatteellisuudesta tulee pitää kiinni, eikä mitään osaa maakuntien saamasta rahoituksesta saa korvamerkitä tiettyihin menoihin. Tämä koskee myös sekä uudistuksen seuraavassa vaiheessa maakunnille siirrettäviä valtion tehtäviä että monikanavarahoituksen purkamisen myötä maakunnille siirrettäviä tuloja. Maakuntalakiin ehdotetut säännökset alijäämän kattamisvelvollisuudesta ja siihen liittyvät kriisimaakuntakriteerit sekä lainanaotto-oikeuden rajoittamisesta ovat aivan liian tiukat ja ne ovat ongelmalliset maakuntien itsehallinnon näkökulmasta. Vaarana on, että monet maakunnat joutuvat hyvin nopeasti arviointimenettelyyn. Kaksi vuotta on liian lyhyt aika aidosti muuttaa pysyvästi toiminnan rakenteita.

379 13 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Maakunnat tai niiden määräysvallassa olevat oikeushenkilöt eivät lakiluonnosten mukaan kuuluisi Kuntien takauskeskuksesta annetussa laissa säädettyjen rahoituskelpoisten kohteiden joukkoon, joten Kuntarahoitus ei voisi niitä rahoittaa takauskeskuksen takauksella hankituilla varoilla. Koska esitetyt maakunnat eivät kuuluisi Kuntarahoituksen toiminnan piiriin, tulisivat maakunnille siirtyvät velat irtisanottaviksi. Jotta maakunnat voisivat tulla Kuntien takauskeskuksen rahoitushuollon piiriin, niillä tulisi olla sama riskikuokka kuin kunnilla ja valtiolla. Tämän varmistamiseksi yksi vaihtoehto on, että valtio tulisi nykyistä suuremmalla osuudella Kuntien Takauskeskuksen jäseneksi. Näin myös Kuntarahoituksen lainoitus voitaisiin varmistaa jatkossakin muuttamalla takauskeskuslakia koskemaan valtion sosiaalisen asuntotuotannon lisäksi myös perustettavien maakuntien toimintaa. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Jotta maakuntien kielivähemmistöt saisivat tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet, kaksikielisten maakuntien hallituksissa tulee olla vähintään yksi henkilö, joka edustaa maakunnassa vähemmistöasemassa olevaa kansalliskieltä. Kyseisen henkilön tulee olla vähemmistölautakunnan puheenjohtaja tai jäsen. Vähemmistökielen vaikuttamistoimielimellä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa omalla äidinkielellä tarjolla olevien palveluiden tasoon. Tämä koskee myös saamenkielen vaikuttamistoimielintä. Kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista: 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Vaikka pykälällä on tarkoitus turvata palveluiden läheisyyttä, se mahdollistaa myös erittäin pitkälle viedyn palveluiden keskittämisen väljiin kriteereihin perustuen. Tietyn asteinen palveluiden keskittäminen on tarpeen kokonaiskustannustan hillitsemisen ja riittävien henkilöstöresurssien turvaamisen näkökulmasta. Maakunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden kannalta olennaista on valinnanvapausmallin toteuttamistapa. Lakiluonnoksen mukaan erityistason sairaanhoidon lisäksi myös sosiaalihuollon erityisryhmien tai muiden vaativien sosiaalipalvelujen palvelutuotannon toteutus voidaan osoittaa asetuksella säädettävän maakunnan tehtäväksi. Kuntaliitto pitää valitettavana sitä, että sosiaalihuollon palvelujen keskittämisestä ja niistä palveluista, joita on tarkoitus keskittää, ei lausuntoa annettaessa ole tietoa. Lakiluonnoksen 11 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi suurempiin kokonaisuuksiin koottuja palveluja koskevasta vastuusta ja päätösvallasta. Se maakunta, jonka tehtäväksi jokin palvelu on osoitettu, vastaisi mm. palvelun tarpeen, määrän ja laadun määrittelystä sekä palvelun tuottamistavasta. Muilla maakunnilla ei olisi päätösvaltaa keskitetyistä palveluista eivätkä ne saisi tuottaa eikä hankkia muualta mainittuja palveluja. Muiden maakuntien ainoa vaikutusmahdollisuus keskitettyihin palveluluihin olisi 16 :n mukainen valtuustokausittain laadittava yhteistyösopimus.

380 14 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Maakuntien itsehallinnon näkökulmasta on ongelmallista, että maakunta ei voisi vaikuttaa keskitettäviin palveluihin, keskitettyjen palvelujen tuottamistapaan eikä palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin. Tällä ratkaisulla järjestämisvastuu on erilainen eri maakunnilla ja tosiasiallinen järjestämisvastuu jää epäselväksi. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhteistyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Yhteistyöalueen maakuntien keskenään solmima yhteistyösopimus on sinällään sopimusosapuolia sitova. Sitovuus ei ole perustelua siltä osin kuin valtiolle on annettu toimivaltaa päättää maakuntien yhteistyösopimuksesta lakiluonnoksen 18 :n mukaisesti. Valtioneuvoston ja ministeriön laajat, avoimet ja tulkinnanvaraiset toimivaltuudet ohjata maakuntien operatiivista toiminta ja päätöksentekoa eivät ole hyväksyttäviä maakunnan itsehallinnon toteutumisen kannalta. Kuntaliiton mielestä järjestämislain 18 valtioneuvoston toimivallasta päättää yhteistoimintasopimuksista pitää poistaa lakiluonnoksesta selvästi itsehallinnon vastaisena. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhteistyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee asiakaslähtöisen integraation toteutua peruspalveluiden ja erityispalveluiden (vertikaalinen integraatio) sekä soteperuspalveluiden (horisontaalinen integraatio) ja maakunnan vastuulla olevien sotepalveluiden ja myös pääosin kuntien vastuulle jäävien hyvinvointipalveluiden välillä. Asiakaslähtöinen integraatio ei toteudu lakiesityksessä. Uudistuksen kokonaisuuteen liittyvät valinnanvapaus, monituotajamalli ja yhtiöittämisvelvoite vaarantavat integraation toteutumisen ja edellyttävät maakunnalta sellaista järjestämisosaamista, josta ei ole missään aiempaa kokemusta. Palveluiden ohjaus muuttuu ehdotetussa järjestelmässä olennaisesi verrattuna nykyiseen. Valtion ohjaus suhteessa maakuntiin olisi tiukkaa hallinnollista ohjausta. Maakuntien toteuttamassa palveluiden tuotantoa koskevassa ohjauksessa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta omistajaohjaukseen, sopimusohjaukseen ja markkinaohjaukseen. Integraarion toteuttaminen tällaisessa kokonaisuudessa on erittäin vaikeaa ja hallinnollisesti työlästä. Toisaalta integraation toteutuminen on käytännössä täysin riippuvainen ohjauksen onnistumisesta. Lakiluonnoksissa ja perusteluissa ei ole kyetty riittävästi avaamaan ohjausjärjestelmän kokonaisuutta suhteessa integraatiotavoitteeseen.

381 15 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Integraation keskeinen edellytys on asiakas- ja potilastietojen hyödyntämisen varmistaminen Tähän liittyvästä rekisterinpidosta säädetään järjestämislain 62 :ssä, sosiaali-ja terveyspalveluiden tuottamista koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa sekä valmisteluvaiheessa olevassa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Ehdoton edellytys palveluiden integraation toteuttamiselle on että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja pystytään tietoturvallisesti hyödyntämään moniammatillisesti yhtenä kokonaisuutena arkaluonteisten henkilötietojen salassapitoa ja asiakkaan tiedollista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tämä edellyttää nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekisterien yhdistämistä siten että yhteiseen rekisteriin kuuluvien tietojen käsittelyoikeus mahdollistetaan työtehtävien mukaisesti. Järjestämislain 62 :ssä kuvattu rekisterinpitäjyyden määrittely ei täysimääräisesti tue integraation varmistamissa yhteistyöalueella tai kansallisesti keskitettävien erityispalveluiden ja maakuntakohtaisten peruspalveluiden välillä. Tältä osin ehdotetaan vaihtoehtona arvioitavan maakuntien yhteistyöaluetasoisen tai kansallisen yhteisrekisterin mallia, joka tukisi paremmin maakuntarajat ylittäviä palvelutuotannon yhteistyömalleja 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaalija terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien palvelujen järjestämiseen kohdistuvan valtion ohjauksen tulisi kohdistua ainoastaan strategisiin tavoitteisiin sekä maakuntien välisen työnjaon näkökulmasta strategisesti merkittäviin kohteisiin. Valtakunnalliset ja tarvittaessa erikseen kullekin maakunnalle asetettavat sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset tavoitteet sekä ministeriön ja maakuntien neuvottelumenettely ovat riittäviä ohjausvälineitä. Valtiolla ei tule olla interventio-oikeutta maakuntien operatiiviseseen toimintaan. Erityisen ongelmallista maakuntien itsehallinnon näkökulmasta on lakiluonnoksen 19 :n (Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus) lisäksi 18 (Valtioneuvoston toimivalta). Maakuntien toiminnan ohjauksen tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön, ei valtioneuvoston eikä ministeriöiden hallinnollisiin päätöksiin. Maaakuntien itsehallinnon toteuttaminen edellyttää Kuntaliiton käsityksen mukaan järjestämislakiluonnoksen 18 ja 19 :n poistamista kokonaan. Järjestämilain 4 lukuun (Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen) ja maakuntalain 3 lukuun (Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin) sisältyvät ohjausmekanismit ovat riittävät maakuntien ohjauksen näkökulmasta. Lakiehdotuksessa esitetyn erittäin vahvan valtion ohjaksen vaikutusta kustannusten kasvun hillintätavoitteen saavuttamiseen on vaikea arvioida. Kansainvälinen vertailu on osoittanut, että paikallinen ja alueellinen itsehallinto on tuottanut laadukkaita sotepalveluja kohtuullisin kustannuksin ja hyvälaatuisina. Mikäli valtion ohjaus toteutettaisiin esitetyllä tavalla, valtion olisi merkittävästi lisättävä ohjaustehtäviin suunnattavia resurseja ja osaamista. Tämä yhdistettynä vuosittain toistettavaan investointilupamenettelyyn tuottaisi raskaan ja kankean toimintamallin ja lisäisi hallinnon kustannuksia. Yksityiskohtainen kansallinen ohjaus heikentää myös mahdollisuuksia asukkaiden tarpeista lähtevien uusien innovaatioiden kehittämiseen. Valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden osalta ohjauksessa tulisi varmistaa tuottajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli investointien ohjaus ulotetaan koskemaan maakuntien omistamia valinnanvapauden piiriin kuuluvia palvelutuottajia, ei tavoite yhdenvertaisesta kohtelusta ja kilpailuneutraliteetin varmistamisesta toteudu.

382 16 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Sote-järjestämislain 19 :ssä sekä maakuntalain 12 :ssä käsitellään investointien ja tietohallinnon ohjausta. Toimiva valtion ohjaus maakuntien vastuulla olevaan tietohallintoon tulee mahdollistaa, mutta ehdotettu menettely on myös tietohallinnon ja ICT-investointien osalta epätarkoituksenmukainen. Malli uhkaa luoda toimivaltuuksiltaan epäselvän, tietojärjestelmäratkaisujen välttämätöntä uudistamista hidastavan hallintomenettelyn. Koska menettely kohdistuu ainoastaan investointivarauksiin, se ei varmista raskaasta hallintomenettelystä huolimatta käytännön tason kehittämistyön tai hyödyntämisen tasolle kohdistuvaa ohjausta. Tavoite vaikuttavan ja kustannustehokkaan toteutuksen varmistamisesta ja hyödyntämisestä ei toteudu. Malli soveltuu myös heikosti hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin digitalisaation edistämisestä, mikä edellyttää tukea uusien innovaatioiden kehittämiselle sekä varhaiselle hyödyntämiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä edellyttää uusien innovaatioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä kehittämishankkeita ja kokeilutoimintaa, joiden edistäminen on sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että alan teknologiatoimittajien kilpailukyvyn ja tuotteiden ja palveluiden vientiedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Malli jossa tietojärjestelmiin liittyvät investoinnit ovat alisteisia valtioneuvoston hyväksymismenettelylle ei tue tätä. Säädöksessä ehdotetaan valtionneuvostolle päätösvaltaa olemassa olevien tietojärjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavista vaatimuksista. Tilanne, jossa valtioneuvostolla on mahdollisuus tehdä maakuntia sitovia järjestelmien muuttamista koskevia päätöksiä, mutta järjestelmämuutoksien tilaavana hankintayksikkönä sekä järjestelmätoimittajan suuntaan sopimusosapuolena toimii maakunta tai niiden palvelutuottajat, on ongelmallinen. Voi syntyä tilanteita, joissa maakunta ei voi samanaikaisesti noudattaa valtioneuvoston päätöstä, hankintalakia (esim. jos muutos edellyttää järjestelmän uudelleen kilpailuttamista) ja järjestelmätoimittajien kanssa solmittuja sopimuksia (jos edellytetty muutos on laaditun sopimuksen vastainen). Lisäksi valtioneuvoston toimivalta uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavia vaatimuksia koskien on päällekkäinen tietohallintolain mukaisten ohjausvälineiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisten olennaisten vaatimusten määrittelyn ja määräämisen toimivallan kanssa, joka on nykyisin THL:lla. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Järjestämistehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista sekä maakunnan palvelulaitosta koskeva sääntely kaventaisi maakuntien mahdollisuutta päättää palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta organisointitavasta maakunnan erityispiirteet huomioiden. Järjestely synnyttäisi tarpeetonta päällekkäistä hallintoa ja hallintokustannuksia sekä heikentäisi maakunnan ja tätä kautta koko kansallisen ohjausjärjestelmän kykyä palvelutuotannon ohjaukseen. Lisäksi tulee huomioida, että maakuntien palvelulaitos olisi täysin uuden tyyppinen julkinen organisaatiomuoto, josta ei ole aiempia kokemuksia. Ehdotuksen mukaista järjestelyä arvioitaessa on huomattava, että useat kunnat ovat kokeilleet tilaajatehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista omassa toiminnassaan, mutta järjestelyistä on viime aikoina luovuttu niistä saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Erottamisella ei myöskään ole saavutettu tavoiteltuja kustannussäästöjä. Maakunnan vastuulla olevan palvelutuotannon kaavamaiselle hallinnolliselle eriyttämiselle lakiluonnoksen mukaisella tavalla ei ole esitetty selkeää syytä

383 17 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi eikä vakuuttavia perusteluita. Maakunnan palvelulaitosta koskevat säännökset tulisi poistaa kokonaan. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen monesta eri näkökulmasta ja se on vaikeasti ratkaistavissa kestävällä tavalla. Ongelmakohtia ovat mm. julkisen vallan käyttö, palveluketjun integraation toteutumismahdollisuudet sekä sote-järjestämisen muuttuminen ennakoimattomammaksi ja vaikeammin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Valinnanvapautta, jonka seuraus yhtiöittäminen on, olisi voitu laajentaa myös muilla keinoilla, kuten palvelusetelijärjestelmän laajentamisella. Julkisen vallan käyttö yhtiömuodossa on ongelmallista. Tarkoituksenmukaisinta olisikin, ettei julkista valtaa käytettäisi yhtiömuotoisessa organisaatiossa. Toiminnan turvaamiseksi myös kunnilla tulee olla mahdollisuus toimia yhtiömuodossa palvelujen tuottajina, mikäli yhtiöittämisvelvelvollisuuteen lopulta kuitenkin päädytään. Esitysehdotukseen sisältyvä ratkaisu, jossa kunnilta evätään mahdollisuudet perustaa tai omistaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluita tuottavia yhtiöitä on kestämätön, koska julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kaikki tuotannontekijät (omaisuus, henkilöstö ja osaaminen) ovat kuntien hallussa. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Palveluiden yhtiöittämisessä vaarana on, että kielellisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jää asiakkaan oma-aloitteisuuden varaan. Tämän vuoksi on luotava kielellisiä laatukriteerejä sekä valvonta- ja seurantajärjestelmä. Maakunnan tulee palvelulupauksessaan selvittää, millä tavoin kielelliset oikeudet tulevaisuudessa turvataan. Maakunnan tulee tehdä seikkaperäinen selvitys siitä, miten se käytännössä aikoo turvata ruotsin- ja suomenkielisen väestön tasa-arvon. Maakunnan kielivähemmistön näkökulmasta toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ovat kielinäkökohdat valinnanvapaudessa, hankintamenettelyssä, lähipalveluissa, sähköisissä palveluissa, asiakasasiakirjoissa, tiedotuksessa ja viestinnässä sekä erityisratkaisut todellisen kielellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi, henkilöstön kielitaitovaatimukset ja strategiat toimivan ruotsinkielisen palveluketjun turvaamiseksi. Kysymyksiä voimaanpanolaista: 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? a. kyllä (avotila) b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaalija terveysministeriöön) Avotila

384 18 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Väliaikaisen toimielimen asemaa ja päätöksentekoa tulee selkeyttää ja toimintaan on varattava riittävä rahoitus. Kunnille selvitystyöstä aiheutuvat kustannukset on korvattava. Voimaanpanolakiehdotuksen mukaan maakunnan liitto asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen laissa mainittujen viranomaisten sopimuksen mukaisesti. Valmistelutoimielimellä on laaja valmisteluvastuu maakunnalle siirtyvien tehtävien, siirtyvän omaisuuden ja henkilöstön, tietojärjestelmien, aloittavan maakunnan talouden sekä luottamus- ja viranhaltijaorganisaatioin valmistelussa. On kyseenalaista, voidaanko perusteluissa mainitulla tavalla katsoa, että väliaikaisen toimielimen tehtäviin ei kuulu poliittista harkintaa. Vastuiden ja esimies- alaissuhteiden kannalta on ongelmallista, että poliittiset ohjausryhmät ovat vapaaehtoisia kun taas päätökset tehdään viranhaltijatasolla enemmistöpäätöksin. Lainsäädäntöä tulisi täsmentää siltä osin, miten väliaikaishallinnon päätösten valmistelu ja täytäntöönpano käytännössä hoidetaan esimerkiksi tukeutuen soveltuvin osin kuntalakiin ja nykyisten maakuntien liittojen hallinto- ym. sääntöihin. Väliaikaishallinnon toimielimen jäsenet ovat sekä kuntien että valtion viranhaltijoita, joten yksiselitteisesti ei voitane todeta, että heihin sovelletaan lakia kunnallisista viranhaltijoista. Virka perustetaan ja siihen nimitetään yleensä hakumenettelyn kautta. Väliaikaisen toimielimen rahoitus on auki. Lähtökohtana näyttäisi olevan, että nykyinen työnantaja myöntää virkavapautta ja vapauttaa viranhaltijan maakunnan valmistelutehtäväiin. Kaiken kunnissa tehtävän omaisuuteen, sopimuksiin, lainoihin ja henkilöstöön ja muuhun maakunnan tehtäviin liittyvän selvitystyön lisäksi kysymys on merkittävästä kustannuksesta. Valmisteluun liittyvät kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Ehdotukseen ns. voimaanpanolaista on valmisteltu muun muassa liikkeen luovutukseen liittyvät säädökset. Suomen Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat katsovat, että historiallinen yli palkansaajan siirto kunta- ja valtiosektorilta maakuntiin tulee tehdä yhteneväisin perustein - oli kyse sitten sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen kuten myös esim. maakuntien liittojen siirtyvästä henkilökunnasta. Valittu mekanismi, liikkeen luovutus, on kannatettava, koska järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy ko. yksiköistä maakunnille ja yksiköt lakkaavat toimimasta. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä?

385 19 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Ks. vastaukset kysymykseen Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Kuntaliitto katsoo, että sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee järjestelyssä kohdentaa pääosin sille osapuolelle (maakunta, perustettava maakuntien toimitilayhtiö), joka omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Mikäli lainvalmistelussa edetään lakiluonnoksessa esitetyn ratkaisun pohjalta, tulee varmistaa, ettei kunnille aiheudu omistamiinsa sote-kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä ja seuraamuksia. Siirtymäkauden sitovan vuokrajakson tulee olla esitettyä (3 + 1 vuotta) pidempi, vähintään 5 vuotta, jotta kunnat voivat varautua ja valmistautua mahdollisiin palveluverkon muutoksiin. Myös siirtymäkauden jälkeen laadittavat vuokrasopimukset ja muut sopimukset on määriteltävä laadittavaksi siten, että vuokrataso mahdollistaa laadukkaan ja ennakoivan kiinteistöpidon, investointien riskittömän toteuttamisen sekä omaisuuden arvon säilyttämisen. Uudistukseen liittyvillä omaisuusjärjestelyillä ei saa vaarantaa kuntien mahdollisuuksia vastata niille jäävien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta rahoitusperiaatteen mukaisesti. Lainvalmistelun yhteydessä on varmistettava, että siirtymäkauden jälkeen mahdollisesti tyhjilleen tai vajaakäytölle jäävistä kiinteistöistä ei aiheudu kunnille taloudellisia vaikeuksia. Mahdolliset omaisuusjärjestelyjen taloudelliset vaikutukset on korvattava kunnille täysimääräisesti esim. kohdennettujen avustusten muodossa. Avustusten rahoitusta ei kuitenkaan saa toteuttaa vähentämällä kaikkien kuntien yleistä valtionosuutta. Kiinteistösitä aiheutuvat taloudelliset riskit tulee hajauttaa kuntien, maakuntien ja valtion vastuulle. Kunnan maankäytön kehittämisen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua, että kuntayhtymien maapohjat jäisivät kuntien omistukseen. Lakiesityksen tulisi mahdollistaa maapohjien ja alueiden jääminen kuntayhtymien/jäsenkuntien omistukseen sekä vuokraamisen maakunnille pitkäaikaisilla käyttötarkoitukseen sidotuilla vuokrasopimuksilla. Mikäli edetään lakiesityksen mukaisesti, kuntayhtymien maapohjaa tulee siirtää vain sotetoiminnan edellyttämä määrä. Uudistuksen seurauksena ei saa syntyä tilanteita joissa varainsiirtoverotus aiheuttaa lisäkustannuksia kiinteistöomaisuuden muutoin tarpeellisissa uudelleen järjestelyissä. Voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että varainsiirtoverotuksessa ei syntyisi veroseuraamuksia siirrettäessä kuntayhtymät varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa tarkoitetulla tavalla maakunnille ja näiden varojen siirtyessä edelleen voimaanpanolaissa tarkoitetulle valtakunnalliselle osakeyhtiölle. Kunnat joutuvat uudistuksen seurauksena siirtämään kiinteistöjään vastaavasti omistamiinsa yhtiöihin kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen perusteella ja lisäksi kunnilla on muutoin tarpeen järjestellä kiinteistöomistuksiaan maakuntauudistuksen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen järjestelyitä ja yhtiöittämisiä tulee kohdella uudistuksessa varainsiirtoverotuksessa samalla tavoin. Voimaanpanolakiin tulee sisällyttää kuntien kiinteistöomaisuuden osalta vastaavat varainsiirtoverovapautta koskevat säännökset, joilla varmistetaan, ettei kunnille tai niiden yhtiöille synny varainsiirtoveroseuraamuksia siirrettäessä maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattavia kiinteistöjä velkoineen kunnallisiin yhtiöihin. Muussa tapauksessa syntyvät varainsiirtoverokustannukset olisi huomioitava määriteltäessä kiinteistöjen vuokria. Esityksessä ei ole käsitelty uudistukseen liittyviä arvonlisäverotuksen kysymyksiä.

386 20 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen on kuitenkin sitoutunut satojen miljoonien eurojen edestä arvonlisäveroja, jotka ovat tähän asti saatu kunnissa palautuksina. Arvonlisäverotuksen yleisten säädösten johdosta ainakin osa näistä palautuksista joudutaan uudistuksen seurauksena palauttamaan verohallinnolle siirrettäessä omaisuutta maakunnille tai esimerkiksi kuntien yhtiöihin. Uudistuksen seurauksena kunnille syntyvät arvonlisäverokustannukset on huomioitava rahoituslaskelmissa. Siltä osin, kun kustannukset liittyvät maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattaviin kiinteistöihin on kustannukset huomioitava vuokratasoa määriteltäessä. Kiinteistöjen käyttötarpeeseen liittyvien riskien jakaminen tasaisemmin olisi mahdollista toteuttaa myös eräillä muilla lakiehdotuksissa vaille huomiota jätetyillä mekanismeilla. Tällaisia olisivat esimerkiksi: 1. kuntien ja kuntayhtymien kaikkien sote -kiinteistöjen siirtäminen maakunnille ja edelleen niiden omistamaan toimitilayhtiöön yhtenäisin perustein käypään arvoon tai muuhun erikseen sovittavaan arvoon. Kiinteistöjen lunastuskorvaus on mahdollista rahoittaa esimerkiksi osittain kunnan/kuntayhtymän maakunnalle antamalla ja valtion takaamalla lainalla. 2. kuntien ja maakuntien yhteisesti omistamien toimitilayhtiöiden perustaminen. Osa sote -kiinteistöjen luovutushinnasta suoritettaisiin kunnille kiinteistöyhtiöiden osakkeina. Kunnat saisivat asianmukaisen korvauksen luovutetusta omaisuudesta eivätkä maakunnat puolestaan velkaantuisi liikaa. Mallissa omaisuusjärjestelystä tulevat hyödyt ja haitat jakaantuvat omistuksen mukaisessa suhteessa maakuntien ja kuntien kesken. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Koska uudistuksen reunaehdoksi on asetettu, ettei kenenkään tuloveroprosentti uudistuksen vuoksi saa nousta, kaikkien kuntien tuloveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi tasasuuruisesti 12,30 prosenttiyksiköllä vuonna Tämä tuloveroprosentin alennus on mitoitettu kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien valtakunnallisten kustannusten perusteella. Kunnat eivät ehdotuksen mukaan saisi vuonna 2019 päättää tuleveroprosentin nostamisesta, vaikka tarve tähän perustuisi muihin syihin kuin maakuntauudistukseen. Tästä aiheutuu joillekin kunnille, erityisesti kasvukunnille, ongelmia, koska kuntien tulot laskevat esimerkiksi suhteessa kunnan vastuulla oleviin velkoihin (suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa merkittävästi). Tämä supistaa kunnan taloudellista liikkunmavaraa kunnille jäävien tehtävien ja velkojen hoitamiseen. Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Kuntaliitto on systemaattisesti vastustanut ja vastustaa sitä, että maakuntauudistuksessa puututtaisiin kunnan oikeuteen päättää tuloveroprosentistaan. Kaikenlainen kunnan verotusoikeuteen puuttuminen merkitsee myös riskiä, että kunnille myönnettyjen lainojen korko nousee. Kuntasektorin erinomainern luottoluokitus perustuu pitälti juuri verotusoikeuteen, mikä ilmenee luottoluokittajien jatkuvasti myös luottoluokittajien arvioista. Pykälän 2 momenttiin otettu poikkeussäännös kunnan mahdollisuudesta päättää veroprosentista myös siirtymäaikana säädetyistä enimmäsrajoista ( max + 0,5-1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin v. 2019) poiketen, kun se on välttämätöntä kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi, on parannus verrattuna valmistelun kuluessa esillä olleisiin

387 21 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi vaihtoehtoihin. Tämäkään ei kuitenkaan poista riskiä, että kuntien velanhoitokustannukset kasvavat. Lisäksi poikkeussäännöstä pitäisi olla mahdollista soveltaa myös kuntien päättäessä tuloveroprosentistaan vuodelle Muuten vaarana on, että kunnat tarpeettomasti varmuuden vuoksi nostavat veroprosenttejaan vuodeksi Lakiluonnoksessa kunnan oikeus päättää rajoitusaikanakin veroprosentistaan on sidottu päätöksen välttämättömyyteen kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi. Veroprosentin korottamista koskevia päätöksiä ei kunnissa tehdä maksuvalmiuden näkökulmasta vaan kunnan talouden kokonaistarkastelun perusteella. Maksuvalmiutensa kunta voi tarvittaessa turvata viime kädessä velkarahoituksella. Jos kunnan päätösvaltaa päättää veroprosentistaan kaikesta huolimatta rajoitettaisiin, tulisi kunnan oikeus poiketa rajoituksesta sitoa maksuvalmiuden turvaamisen sijasta siihen, että veroprosentin korottaminen on välttämätöntä kunnan toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Kunnallisveroprosenttien lakisääteinen alennus on erityisen ongelmallinen Ahvenanmaan kuntien kannalta. Maakuntauudistus ei koske kyseisiä kuntia eikä niiltä siirry pois tehtäviä tai kustannuksia, joten perusteita puuttua kunnalliseen verotusoikeuteen ei tältä osin ole. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? a. kyllä (avotila) b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) Käsillä oleva uudistus on historiallisen laaja ja vaativa kokonaisuus. Suurin osa uudistuksen toimeenpanosta tapahtuu vasta vuoden 2019 jälkeen. Toimeenpanolle on varattava riittävästi aikaa. Kuntaliitto ehdottaa, että yhtiöittämiselle varataan aikaa vuoden 2022 loppuun. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Ympäristöterveydenhuolto on määritelty lähtökohtaisesti siirtyviin tehtäviin, samoin kuin pelastustoimi. Ympäristöterveydenhuoltoa ei kuitenkaan ole mainittu voimaanpanolain tarkoituksessa (1 ), voimaantulossa (2 ) järjestämisvastuun siirtymisessä (3 ) eikä huomioitu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (6 ) ja valmisteluun osallistumisessa (8 ). Kysymykset maakuntien rahoituslaista 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista, että ne ovat miltei kokonaan valtionrahoituksen varassa. Valtionrahoitukseen perustuva malli on esitysluonnoksessa johtanut maakuntien aivan liian tiukkaan ja yksityiskohtaiseen valtionohjaukseen. Maakunnille tulisi turvata aito itsehallinto, mikä edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua

388 22 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä? a) kyllä (avotila) b) kyllä pääosin (avotila) c) ei pääosin (avotila) d) ei (avotila) e) ei kantaa (avotila) Maakuntien rahoituslain mukaisilla rahoitusperusteilla tulee turvata jokaisen maakunnan rahoituksen riittävyys maakunnille lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen (rahoitusperiaate). Ristiriidassa tämän periaatteen kanssa ovat maakuntalakiin sisältyvät maakuntien erittäin tiukat alijäämän kattamisvelvoitteet ja maakuntien arviointimenettelyn kriteerit sekä maakuntien rahoituslakiin sisältyvä maakuntien rahoituksen tason tarkistamiseen liittyvä rajoite rahoituksen enimmäiskasvusta (maakuntaindeksi + 0,5 1,0 %). 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotilaa) Kriteerit sopivat yleiskatteellisen maakuntien rahoituksen jakamiseen niiden tehtävien osalta, jotka nyt lausuttavaan lakiesitykseen sisältyvät. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että päätökset siitä, miten valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen purkaminen toteutetaan vaikuttavat merkittävästi lopullisen rahoitusmallin rakenteeseen. Esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset (n. 1,9 mrd. euroa) eivät välttämättä jakaudu maakuntien välillä nyt esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ottaen huomioon hyte -kriteerien vähäisen merkityksen rahoituksen kokonaismäärään niiden määrytymisperusteet ovat liian monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset. Hyte-kertoimen painoarvoa maakuntien kokonaisrahoitukseen ei ole syytä lisätä. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Siirtymäaika on riittävän pitkä ja riittävästi porrastettu. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Kysymykset muista lakiluonnoksista

389 23 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Maakuntajakolaki 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntajaon muuttamisen edellytykset ja prosessi vastaavat pääosin kuntarakennelain mukaista menettelyä muutettaessa kuntajakoa. Tähän Kuntaliitolla ei ole huomauttamista. Maakuntien arviointimenettelyyn perustuvaa maakuntajaon muuttamista vastoin maakuntien tahtoa Kuntaliitto ei kannata. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä vastaava menettely sopii huonosti maakuntiin, joilla jo lähtökohtaisesti tulisi olla taloudelliset edellytykset selvitä tehtävistään. Lisäksi arvioinimenettelyn käynnistymisen edellytyksenä olevat kriteerit ovat maakuntalaissa maakuntien näkökulmasta liian tiukat. Maakunnat voivat niiden perusteella liian helposti ajautua arviointimenettelyyn ja sitä kautta pakkoliitoksiin. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Kuntien valtionosuusjärjestelmään sisältyvät tasausmekanismit (tehtävien ja kustannusten siirtoa koskeva muutosrajoitin sekä siirtymätasaus) rajoittavat riittävästi uudistuksesta kuntiin aiheutuvia talouden muutoksia. Tasauksen keskiössä on, että lopulliset tasauslaskelmat tehdään jälkeenpäin uudistuksen voimaantulohetken kustannus-, tulo- ja järjestelmätiedoilla. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin kuntien valtionosuusjärjestelmän sopeuttamisesta maakuntauudistukseen. Tästä syystä kuntien valtionosuusjärjestelmästä on tulossa erittäin vaikeasti hahmotettava. Uuden järjestelmän valmistelu tulee aloittaa heti. Kunnan taloutta tulisi tarkastella kokonaisuutena eikä yksittäisten rahoitusrakenteiden muutosten kautta, jotta saadaan kattavampi kuvat tulevaisuuden kunnan talouden selviytymisen edellytyksistä. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus muuttuu merkittävästi uudistuksessa. Aiemmin kuntien välisiä kustannus-, tarve- ja tulopohjan eroja tasanneen järjestelmän tärkeimmäksi

390 24 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Verotus tavoitteeksi uudistuksen jälkeen tulee maakuntauudistuksesta aiheutuvien kuntiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten tasaaminen. Tältä osin valtionosuusjärjestelmään sisältyvillä yksittäisillä kriteereillä ei ole uudistuksen jälken (ennen seuraavaa järjestelmän kokonaisuudistusta) vastaavaa merkitystä kokonaisuuteen kuin nykyjärjestelmässä. Ottaen huomioon hyte -kriteerien vähäisen merkityksen rahoituksen kokonaismäärään niiden määrytymisperusteet ovat liian monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia, ja niitä on lähinnä maissa, joissa kuntien ja alueiden tehtävät ovat vähäisiä. Taloustieteellisen tutkimuksen ja eri maiden kokemusten perusteella voidaan pitää suotavana, että alueiden menot katettaisiin ainakin osittain alueen omilla tuloilla. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä. Esityksessä on lähdetty siitä rajauksesta, että rahoitus maakuntien toimintaan kerätään kokonaisuudessaan valtion verotuksen kautta. Lähtökohta on ongelmallinen maakuntien itsehallinnon sekä järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan. Jos valtio ulosmittaa kunkin alueen aikaansaaman tehokkuushyödyn pois alueelta itseltään, alueella ei ole kannustimia tehostaa toimintaansa. Verotusoikeuden kanssa alueen tehokkuuden kasvaminen hyödyttää alueiden asukkaita enemmän, koska alueen päättäjät ovat vastuussa oman alueensa asukkaille ja oman alueen verotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Siltä osin, kun rahoitus päädytään keräämään valtion verotuksen kautta, valtionveron veroperusteisiin esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Ehdotus verokaton asettamisesta kunnille on kuitenkin kestämätön kunnallisen itsehallinnon ja tulevaisuuden kunnan rahoituksen kannalta. Kun veroprosentteja uudistuksen yhteydessä leikätää 12,30 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 (ks. 23), tärkeää on siirtää kunnallisverotuksessa tehtäviä vähennyksiä valtionverotuksessa tehtäviksi. Näin kuntien tuloveroprosenttien tuotto (ns. effektiivinen veroaste) vastaisi paremmin todellista tuottoa. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolaeista. Kuntien veroprosenttien lakisääteinen alentaminen ja siihen liittyvä rajoitus päättää veroprosenteistaan vuosona johtaa moniin ongelmiin (kts. kysymykset 23 ja 36). Kuntalain mukaan kunnan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnat päättävät veroprosenteistaan käytännössä talousarvion teon yhteydessä ja mitoittavat veroprosenttinsa siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi tulevat turvatuiksi. Ehdotetun lainsäädännön oikeudenmukaisuutta arvioitaessa tulee huomioida se, että veroprosentin pakkoalennus koskisi myös Ahvenanmaan kuntia joilta ei esitetä siirtyvän uudistuksessa tehtäviä tai velvollisuuksia. Kirkollisveron osalta esityksessä on päädytty

391 25 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi siihen, että seurakunnat alentavat veroprosenttejaan oma-aloitteisesti. Linjaus on oikea ja samaa menettelyä tulee soveltaa myös kuntiin. Ehdotus kiinteistöveron säilyttämisestä puhtaasti kunnallisena verona on hyvä. Kuten luonnoksessa linjataan, kiinteistövero on tehokas ja tuotoltaan vakaa tapa rahoittaa paikallisia julkisia palveluita. Positiivisena voidaan pitää myös sitä, että kuntien oikeus yhteisöveron tuottoon säilyy. Kuntien saamat yhteisöverotulot toimivat kannustimena kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Esityksessä ehdotetaan verotuskustannusten jaon muuttamista sen johdosta, että kuntien suhteellinen asema verotulojen saajana pienenee suhteessa valtioon. Muutos on tältä osin perusteltu, mutta ehdotus siitä, että kuntien verotuloja leikataan siirtyviä kustannuksia vastaavasti ei ole kuntien kannalta kustannusneutraali. Kuntien asema veronsaajana muuttuu verotulojen pienentyessä eikä kustannuksia tule periä kunnilta muuta kautta. Kuntaliitto ei pidä kuntien veroprosenttien erillistä säätelyä vuosina tarpeellisena. Esityksessä on ehdotettu muutosta myös kunnallisveroprosenttien sääntelyyn myös uudistuksen jälkeisen ajan osalta niin, että vuodesta 2022 lukien kunnat ilmoittaisivat tuloveroprosenttinsa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Tältä osin ehdotus on kannatettava. Kunnallisveroprosentit tulevat laskemaan uudistuksen seurauksena ja kunnallisverotuksen efektiivisyys paranee vähennyksien siirtyessä nykyistä enemmän tehtäväksi valtion verotuksessa. Tuloveroprosentin ilmoittaminen jatkossa prosentin kymmenyksen tarkkuudella neljännesprosenttiyksikön sijaan on perusteltu muutos. Uudistuksen seurauksena ei saa syntyä tilanteita joissa varainsiirtoverotus aiheuttaa lisäkustannuksia kiinteistöomaisuuden muutoin tarpeellisissa uudelleen järjestelyissä. Voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että varainsiirtoverotuksessa ei syntyisi veroseuraamuksia siirrettäessä kuntayhtymät varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa tarkoitetulla tavalla maakunnille ja näiden varojen siirtyessä edelleen voimaanpanolaissa tarkoitetulle valtakunnalliselle osakeyhtiölle. Kunnat joutuvat uudistuksen seurauksena siirtämään kiinteistöjään vastaavasti omistamiinsa yhtiöihin kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen perusteella ja lisäksi kunnilla on muutoin tarpeen järjestellä kiinteistöomistuksiaan maakuntauudistuksen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen järjestelyitä ja yhtiöittämisiä tulee kohdella uudistuksessa varainsiirtoverotuksessa samalla tavoin. Voimaanpanolakiin tulee sisällyttää kuntien kiinteistöomaisuuden osalta vastaavat varainsiirtoverovapautta koskevat säännökset, joilla varmistetaan, ettei kunnille tai niiden yhtiöille synny varainsiirtoveroseuraamuksia siirrettäessä maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattavia kiinteistöjä velkoineen kunnallisiin yhtiöihin. Muussa tapauksessa syntyvät varainsiirtoverokustannukset olisi huomioitava määriteltäessä kiinteistöjen vuokria. Esityksessä ei ole käsitelty uudistukseen liittyviä arvonlisäverotuksen kysymyksiä. Kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen on kuitenkin sitoutunut satojen miljoonien eurojen edestä arvonlisäveroja, jotka ovat tähän asti saatu kunnissa palautuksina. Arvonlisäverotuksen yleisten säädösten johdosta ainakin osa näistä palautuksista joudutaan uudistuksen seurauksena palauttamaan Verohallinnolle omaisuutta siirrettäessä maakunnille tai esimerkiksi kuntien yhtiöihin. Uudistuksen seurauksena kunnille syntyvät arvonlisäverokustannukset on huomioitava rahoituslaskelmissa. Siltä osin, kun kustannukset liittyvät maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattaviin kiinteistöihin on kustannukset huomioitava vuokratasoa määriteltäessä.

392 26 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi Henkilöstö ja eläkkeet 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Lakiesitysten mukaan perustettavien maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä, joka muuttuu koskemaan myös maakuntia. Muun muassa yhteistoiminnan ja viranhaltijan palvelussuhteen ehtojen osalta säätelyn taso pysyy siis samana. Suomen Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat kannattavat ehdotuksia. Hallituksen linjauksen mukaan KT on jatkossa kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakuntatyönantajien edunvalvoja. Lisäksi kunta- ja maakuntakonsernin osakeyhtiöt voivat valita työnantajajärjestökseen Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n. Lakiehdotus vastaa asian valmistelua. Suomen Kuntaliitto kannattaa myös osaltaan ehdotusta. 39. Onko eläkkeiden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien ja maakuntien palvelulaitoksen eläkevakuuttajaksi ehdotetaan Kuntien eläkevakuutusta Kevaa. Konsernin yritykset voivat vakuuttaa Kevassa. Suomen Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat kannattavat ehdotusta. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkeistä. Uudistuksen vaikutukset 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Tavoitteena on, että nykyisen Kuntaliiton pohjalta muodostetaan järjestö, jonka jäseniä voisivat itsehallinnollisina toimijoina olla sekä kunnat että maakunnat. Vastaava kuntien ja maakuntien yhteys on jo lakisääteisesti rakentumassa työnantajaedunvalvonnassa ja eläkeasioissa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että maakunnille siirtyvät tehtävät, henkilöstö ja muut voimavarat ovat nyt valtaosin Kuntaliiton nykyisillä jäsenillä ja palvelusopimusten piirissä olevilla. Tämä tulee huomioida uudistuksen valmistelussa, kuten Kuntaliiton edustautumisissa valmisteluryhmissä sekä yhteistyössä Kuntaliiton ja ministeriöiden kesken muutostuen toteuttamisessa. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Kuntaliiton käsityksen mukaan maakuntien edellytykset keskipitkällä aikavälillä selvitä sille laissa määrätyistä tehtävistä ja velvoitteista ovat heikot. Syynä tähän ovat a) rahoituksen tasoon liittyvä 3 mrd. euron ennalta lailla lukkoon lyödyllä tavalla toteutettava säästötavoite (maakuntaindeksi + 0,5-1,0 %), b) maakuntien liian tiukat alijäämän kattamisvelvoitteet ja niihin liittyvät makuntien arviointimenettelyn kriteerit,

393 27 (27) Evästyksiä kunnille ja kuntayhtymille sote- ja maakuntauudistuksen lausuntojen valmistelun tueksi c) puuttuva verotusoikeus ja rajoitetut mahdollisuudet ottaa lainaa, d) lakiin perustuvat maakuntien toimintavapauden rajoitukset, erityisesti rajoitukset jotka liittyvät palveluiden tuottamiseen, e) tiukka ja byrokraattinen valtionohjaus sekä f) uudistuksen toimeenpanoon liittyvät kustannukset, joihin ei ole osoitettu eri rahoitusta. Monikanavarahoituksen purkamiseen ja valinnanvapauslainsäädäntöön liittyvien ratkaisujen puuttuminen vaikeuttaa olennaisesti asian arviointia. Uudistuksen tuki 43. Mihin aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen? a. sote-integraatio b. talous c. hallinto ja johtaminen d. omaisuusjärjestelyt e. tietohallinto ja ICT f. viestintä ja osallisuus g. henkilöstösiirrot h. palvelutarpeen arviointi, tilaaminen i. muuta, mitä? Uudistuksen muutostuen tulee olla laaja-alaista ja vaikuttavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä resursseja sekä alueiden ja kuntien omista tarpeista lähteviä tuen muotoja. Tärkeää on tunnistaa ja reagoida alueiden erilaisuudesta ja prosessin eri vaiheista syntyneisiin erityistarpeisiin ja muutosjohtamisen haasteisiin Muut kysymykset 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Vaikutukset peruskuntien talouteen Peruskuntien taloutta on esitysehdotuksessa käsitelty niukasti. Yksittäisiä peruskuntia joutuu suurten taloudellisten haasteiden eteen heikentyneen tulorahoituksen, kasvupaineiden ja investointitarpeiden vuoksi. Omavaraisuus heikkenee ja suhteellinen velkaisuus kasvaa, joissakin kunnissa voimakkaastikin. Kielellisistä oikeuksista Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti ehdotuksiin valtakunnallisten palvelukeskusten perustamisesta. Jos niitä kuitenkin perustetaan, tulee maan vähemmistökielet huomioida alusta lähtien. Tällä on erityisen suuri merkitys sähköisiä palveluja uudistettaessa ja tietohallintoa kehitettäessä. Jotta kielivähemmistöjen tasavertainen oikeus korkealaatuiseen palveluun voidaan turvata, kielelliset vaikutukset tulee arvioida perusteellisesti ja laaja-alaisesti ennen kuin esitys luovutetaan eduskunnalle. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.

394 Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat MASTO , KJK Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 1

395 Sisällys 1. TAVOITTEET PÄÄPERIAATE: TÄYDENNYSRAKENTAMISTA TUKEVA MAAPOLITIIKKA TOIMINTATAVAT ESIMERKKEJÄ JA TILANNEKUVAUKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAVOITTEET Maapolitiikka määriteltiin kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi keväällä Sen merkitys on muutenkin kasvanut ennen kaikkea kunnan elinvoima- ja kasvutekijänä. Tampereen kaupunkiseudun MAL3-sopimuksessa on sovittu, että kunnat ajantasaistavat maapoliittiset periaatteet Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamiseksi. Tätä tukemaan on laadittu kuntien yhteiset maapoliittiset toimintatavat. Tarve seudun maapolitiikan päivittämiseen on noussut väestönkasvusta, kuntataloudesta, täydennysrakentamisesta, elinvoiman vahvistamisesta ja uudistuneesta rakennesuunnitelmasta. Lisäksi eräillä kunnilla on tarkoitus laatia tai tarkistaa maapoliittinen ohjelmansa päivitettyjen seudullisten linjausten pohjalta. Rakennesuunnitelman toteuttamista tukevat seudun maapoliittiset toimintatavat ovat kuntien oman maapolitiikan tuki. Ne esittävät ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin ja uusia avauksia kuntien keinovalikoimaan. Maapolitiikan seudullisia tavoitteita on valmisteltu kaavoituksen, asuntopolitiikan sekä maa- ja tonttipolitiikan asiantuntijoiden kesken. Rakennesuunnitelman toteuttamista edistäviä maapoliittisia tavoitteita ovat: mahdollistetaan seudun väestönkasvu, edistetään täydennysrakentamista, keskustojen kehittymistä sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyttä ja taloudellisuutta, luodaan edellytyksiä elinvoimaa vahvistavalle yritys- ja toimitilarakentamiselle, lisätään seudun maankäytön monipuolisuutta sekä vahvistetaan seudun vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Tavoitteet saavuttaakseen kaupunkiseudulla on tarpeen korostaa maapolitiikassa rakentamisen laadunohjausta ja laadukasta elinympäristöä, maan hintatason pitämistä vakaana, riittävää ja houkuttelevaa asuntorakentamista sekä hallintamuodoiltaan monipuolista asuntotuotantoa. Elinkeinojen vahvistamiseen ja yritysalueiden edistämiseen on tarve kiinnittää huomiota aiempaa enemmän. Työpaikkojen lisääntymiseksi kaupunkiseutu tarjoaa erilaisista vahvuuksista kokonaisuuden ja varmistaa, että tarjolla on kohtuuhintaan sekä asuntoja että toimitiloja. Elinvoimaa vahvistavaa maapolitiikkaa leimaa pitkäjänteisyys, prosessien saumattomuus ja yhteistyö. 2

396 2. PÄÄPERIAATE: TÄYDENNYSRAKENTAMISTA TUKEVA MAAPOLITIIKKA Kuva 1. Kaksi lähestymistapaa maapolitiikkaan. Maapolitiikkaa tulee harjoittaa sekä maan varastoinnin että jalostamisen tavoin yhteistyömuotoja kehittäen (kuva yllä). Rakennesuunnitelman toteuttamisessa painottuu maan jalostaminen : toteutetaan ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta täydentäviä alueita, hankitaan tarpeen mukaan maata keskeisiltä sijainneilta asemakaava-alueelta, luodaan kannustimia yksityisten alueiden täydennysrakentamiseen, hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja realisoidaan laadukkuutta parantava maankäytöllinen potentiaali. Alueen jalostaminen edellyttää usein toteuttajan kanssa sovittua laatuun ja palveluihin liittyvää kumppanuutta. Pitkän tähtäimen kasvun hallinnassa on kuitenkin huolehdittava myös uusien alueiden toteuttamisen ennakointi maapolitiikalla. Etenkin elinkeinoelämän muutokset ja usein nopeasti ilmenevät tilatarpeet edellyttävät, että seudulla on tarjolla monipuolisesti yritysalueita ja toimitiloja myös yhdyskuntarakenteen laajentumisalueilla. Raakamaat hankitaan kaavoituksen tuleviin tarpeisiin noin 10 vuotta ennen asemakaavaa ja sen toteuttamista. Maapoliittisten prosessien kriittisin asia on toteutustapojen löytäminen ja siten toteuttamisen varmistaminen. Kuntien talouden ja elinympäristön laadun kannalta on tärkeää, että yhdyskuntarakenteessa olevat rakentamattomat kaavatontit rakentuvat riittävän nopeasti. Siksi kuntien ei tule rajata soveltamisen ulkopuolelle mitään täydennysrakentamista edistävää maapoliittista välinettä. Kunnat varmistavat asemakaavoituksen ja tontinluovutuksen saumattoman ketjun ja lisäävät kumppanuuskaavoitusta, erityisesti täydennyskaavoituksessa. 3