Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma päästi. Energia ei lopu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma päästi. Energia ei lopu"

Transkriptio

1 SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Energia ei lopu Teksti Kari Tyllilä Elämämme pyörii pitkälti öljyn varassa. Yhtä kätevää energiavarastoa ei vielä ole keksitty. Mutta mahdollisuuksia on, muuallakin kuin biopolttoaineissa. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma päästi biopolttoainepullon hengen valloilleen, kun hän julisti (SK 32/2006) tavoitteeksi öljyvapaan Suomen vuoteen 2030 mennessä. Kritiikkiä alkoi sadella heti asiantuntijatahoilta, eikä ihme. Suurin ongelma öljyriippuvuudessa on liikenne. Bensiinin ja dieselöljyn biokorvikkeet ovat parhaimmillaankin kalliita, niiden valmistus 34 Suomen Kuvalehti 46/2006

2 Aurinko on luonnon ehtymätön fuusioreaktori. Ydinenergiaa lukuun ottamatta kaikki ihmisen käyttämä energia on auringosta peräisin. 46/2006 Suomen Kuvalehti 35

3 Maapallo pursuaa energiaa. Mutta kuka valjastaisi tulivuoren? Lentoliikenne on liikennemuodoista eniten öljystä riippuva. Ensimmäinen vetylentokone lentänee lähikuukausina, mutta pienkoneen prototyypistä on pitkä matka jumbojettiin. FINNAIR FABRIZIO VILLA / AP PHOTO / LEHTIKUVA vaatii lähes yhtä paljon energiaa kuin niistä saadaan ja hyöty ilmastonmuutoksen kannalta on marginaalinen tai kääntyy jopa haitaksi (SK 45/2006). Biopolttoaineilla öljyä ei voi täysin korvata, ja omat ongelmansa on synteettisissäkin öljytuotteissa. Öljy voi loppua, ei energia Vastoin yleistä luuloa maailmaamme ei uhkaa energiapula. Maapallo pursuaa energiaa, kuten tulivuorenpurkaukset osoittavat, ja aurinko tuottaa lisää niin paljon, että me yli kuusi miljardia ihmistä emme mitenkään ehdi sitä käyttää. Syvimmillään ongelma onkin energian talteenotossa sekä joustavassa ja liikkuvassa varastoinnissa. Öljyn korvaaja ei siten välttämättä olekaan uusi polttoaine, vaan uudet tavat varastoida energiaa. Öljy on energiavarastona kätevä. Se kulkee polttoaineena autosi tankissa, lämmittää talosi, pyörittää teollisuutta. Se mahdollistaa lento- ja autoliikenteen ja kuljetukset tiettömien taipaleiden taakse. Arkielämässä öljyn korvaajaksi tarvittaisiin energiapaketti, joka olisi paljon turvallisempi, siistimpi ja monipuolisemmin hyödynnettävä kuin kesämökille raahattava bensiinikanisteri mutta yhtä tehokas. Tämä voi olla mahdollista, mutta tuskin vielä lähivuosina. Paljon on kiinni tekniikan kehityksestä. Mutta ei yksin siitä. Pelissä ovat myös talouden ja tuotannon nykyrakenteet ja niiden muuttamisen vastarinta. Ja isot rahat. Öljyn pysyvä hintapiikki Öljyn hinta on sitkeästi pysytellyt dollarin tuntumassa barrelilta. Kyse ei ehkä olekaan vain suhdannevaihtelusta, vaan öljyvarojen kääntymisestä laskuun. Öljy ei kuitenkaan vielä vähiin aikoihin kokonaan lopu. Hinta vain nousee rankasti, kun helpon öljyn lähteet ehtyvät ja kysyntä kasvaa useiden prosenttien vuosivauhtia. Öljyn hinnan nousu iskee liikenteeseen ja kuljetuksiin. Sitä kautta se alkaa heijastua tuotteiden hintoihin, mikä puolestaan muuttaa paikallista tuotantoa paremmin Asuminen etäällä työpaikasta voi muuttua varakkaiden etuoikeudeksi. 36 Suomen Kuvalehti 46/2006

4 Lähteet kuivuvat, jano kasvaa Ihmiskunta kuluttaa yli 13 miljardia litraa öljyä vuorokaudessa, mikä vastaa noin prosenttia käyttämästämme energiasta. Jos kaikki vuorokauden aikana kulutettavat 85 miljoonaa barrelia eli 159 litran öljytynnyriä olisivat metrin mittaisina jonossa, letka ulottuisi pari kertaa maailman ympäri. Asiantuntijat kiistelevät siitä, onko öljyntuotannon lakipiste jo ohi vai onko se käsillä vasta vuosien kuluttua. Amocon entinen öljygeologi ja nykyinen alan konsultti Colin Campbell arvioi, että huippu on saatettu jo ohittaa. Samaa mieltä on professori Seppo A. Korpela. Arvioni tuotantohuipun ajankohdaksi on vuosi 2008 plus miinus kolme vuotta, Korpela täsmentää. Huipun jälkeen tuotanto alkaa väistämättä supistua ja on pakko ottaa jalostettavaksi raskasta ja epäpuhdasta öljyä, jopa tervahiekkaa tai öljyliusketta, ja hinnat nousevat. Jotkut arviot pitävät jopa 200 dollarin barrelihintaa mahdollisena jo viiden vuoden kuluttua. Hinnan kohotessa muutkin energiamuodot tulevat kilpailukykyisiksi, ja niiden kehittämiseen kannattaa sijoittaa pääomia. Vain kymmenesosan koko maailman öljymäärästä arvioidaan olevan vielä löytymättä nykykulutuksella tämä 200 miljardin barrelin varanto riittäisi noin kahdeksaksi vuodeksi. Muitakin arvioita on. Esimerkiksi USA:n geologinen tutkimuslaitos sanoo löytymättömiä hyödynnettäviä öljyvaroja olevan vielä jopa tuhat miljardia barrelia. kannattavaksi, mikä heijastuu koko yhteiskunnan rakenteisiin. Asuminen etäällä työpaikasta voi muuttua tulevaisuudessa varakkaiden etuoikeudeksi. Erityisesti Yhdysvallat on tulilinjalla, käyttäähän tämä pyörien päällä elävä kansakunta neljänneksen maailman öljystä, vaikka väkimäärä on vain viitisen prosenttia ihmiskunnasta. Amerikkalaiset eivät ole tunnettuja taloudellisuudestaan: henkilöä kohti siellä kuluu liikenteessä kolme kertaa enemmän energiaa kuin EU:ssa. Ja autoa kohti kulutus on vastaavasti kaksinkertainen. Koko maailman energiankulutuksesta öljy kattaa noin 35 prosenttia. Liikenne käyttää öljystä hiukan alle puolet, ja osuuden lasketaan nousevan 55 prosentin tienoille 25 vuodessa. Kaikesta energiankulutuksesta liikenne vie noin 15 prosenttia, ja osuus kasvaa. Nämä prosentit eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Liikenteelle öljy on välttämättömyyshyödyke, jota ilman nykyisenlaista elämänmuotoa on vaikea kuvitella. Kaukoitä autoistuu Kuuma puheenaihe ovat myös liikenteen hiilidioksidipäästöt. Jo tavallinen keskiluokan henkilöauto pullauttaa kilometrin vuosittaisella ajolla ilmakehään pari tonnia hiilidioksidia. Hiilidioksidi puolestaan on kasvihuoneilmiön tunnetuin vauhdittaja. Kiina ja Intia autoistuvat kovaa kyytiä. Jos niiden autotiheys, autokanta ja vuosittaiset ajokilometrit olisivat Yhdysvaltojen tasolla, ne hotkaisisivat maailman nykytuotannossa olevat öljylähteet tyhjiksi jopa kymmenessä vuodessa. Tällöin kuitenkin tulevaisuutta ennustetaan peruutuspeilistä. Iso kysymys on, pystyykö huimaa vauhtia elintasoaan kohottava Kaukoitä välttämään öljyriippuvuusloukun, johon Yhdysvallat on joutunut. Periaatteessa sillä olisi mahdollisuudet hypätä jo suoraan seuraavan sukupolven energiatekniikkaan. Yritystä on. Kiina käynnisti muutama vuosi sitten kunnianhimoisen polttokennoteknologiahankkeen, ja uudessa akkutekniikassa maa on myös pitkällä. Näyttönä puhtaan tekniikan soveltamisesta on Pekingin olympialaisissa 2008 tarkoitus jo ajella sadoilla akkukäyttöisillä busseilla. Puhdasta energiaa auringosta Entä jos meillä olisi jo olemassa keino varastoida määrättömästi energiaa pieneen liikuteltavaan varastoon? Silti yhä olisi ratkaistava se, mistä ensisijainen energia saadaan. Jos halutaan puhdas tuotantoketju, ei ole äiti aurinkoa parempaa energialähdettä. Aurinko olisi täydellinen ratkaisu, jos tekniikka selvästi edistyy riittävän nopeas- 46/2006 Suomen Kuvalehti 37

5 Tämä brittiläinen ENV-moottoripyörä saa energiansa vedystä. Sarjatuotantoon se on tulossa ensi vuonna. Tämäkin on auringon energiaa. Mutta yhtä hyvin vesi edustaa vetytalouden ehtymätöntä raaka-ainetta. SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY ti eli seuraavien 15 vuoden kuluessa, arvioi energiatekniikan professori Seppo A. Korpela amerikkalaisesta Ohion yliopistosta. Auringon energiaa kyllä riittää. Jos Suomi sijoitettaisiin keskelle kuuminta Saharaa, sen alueelta saatava aurinkoenergia täyttäisi koko maailman energiantarpeen, ja kasvun varaakin jäisi reilusti. Tällöinkin Sahara- Suomen alueelta tarvitsisi saada talteen vain viidennes auringonsäteiden energiasta. Varastointikeinoa ei kuitenkaan löydy, ja talteenotossakin on ongelmansa. Kesämökeiltä löytyvät aurinkopaneelit ovat periaatteessa mainio ratkaisu pienimittaiseen sähköntuotantoon, mutta isossa skaalassa kallis ja tehoton. Eikä aurinko paista kuin päivisin, ja pohjoisessa ydintalven kuukaudet ovat pimeitä. Mistä löytyy tehopakkaus energian tallennukseen? Bioenergiakin on pohjimmiltaan kotoisin auringosta, tuotettiin se sitten viljelykasveista tai jätteistä. Kokonaisuuden kannalta bioenergia on kuitenkin pienimuotoista ja tehotonta, vaikka jäteongelmien hoidossa ja hiilidioksidin vähentämisessä toki merkityksellistä. Vetytalous vanha haave Ensimmäinen ja selvästi pitkäaikaisin ehdokas liikenteessä kuluvan öljyn korvaajaksi on vety, josta saadaan sähkövirtaa polttokennon avulla. Vety on kuitenkin pohjimmiltaan vain keino varastoida muilla keinoin tuotettua energiaa, ei öljyn tapainen valmis energiavarasto. Vetytaloudesta on Suomessakin puhuttu jo kymmeniä vuosia, mutta käytännön toteutus näyttää fuusioydinvoiman tapaan karkaavan aina pari kolme vuosikymmentä eteenpäin. Vety on tehokas polttoaine. Yhdestä ki- INTELLIGENT ENERGY losta vetyä saadaan kolme kertaa enemmän energiaa kuin kilosta bensiiniä. Mutta miten saada ilmaa kevyempi kaasu kilon paketeiksi? Vety voidaan varastoida puristettuna barin paineeseen (1 bar vastaa noin ilmakehän painetta) erikoisvalmisteiseen säiliöön. Koska vetymolekyylit ovat pieniä, ne ennen pitkää karkaavat säiliön seinien läpi, ja paine vähenee. Lisäksi paineistaminen vaatii energiaa. Ratkaisua käytetään kuitenkin lähes yksinomaan nykyisissä koeautoissa, koska vain siten saadaan kulkuneuvolle suuri toimintasäde. Vedyn voi myös varastoida metallihydridiin eli materiaalin hilarakenteeseen, jolloin painetta ei juuri tarvita eikä haihtumista tapahdu lainkaan. Haittana on suuri paino suhteessa energiamäärään, mutta tämäkin ongelma on supistumassa tekniikan kehittyessä. Pakataan vety mukaan miten hyvänsä, ongelmaksi jää vielä jakeluverkosto ja varastointi. Ne pitäisi luoda tyhjästä nykyisen polttoainejakelun rinnalle, mikä maksaa paljon. Puuttuvasta infrastruktuurista huolimatta lähes kaikki suuret autonvalmistajat ovat tehneet vetykäyttöisiä prototyyppejä polttokennotekniikalla tai polttomoottoreita käyttäen. Myös busseja on maailmalla koekäytössä, lähimmät Tukholmassa. AP PHOTO / LEHTIKUVA Tekniikka on jo valmista sarjavalmistukseen. Kun öljyn barrelihinta nousee dollariin, alkaa kannattavuuskin olla kunnossa, arvioi toimitusjohtaja Reijo Varila vetytekniikkaa kehittävästä Labgas Oy:sta. Sähkö on taloudellisinta Polttokennossa saadaan noin puolet vedyn energiasta sähköksi. Jos myös lämpö otetaan talteen, energiasta saadaan käyttöön jopa yli 80 prosenttia, mikä on houkuttava luku. Mutta myös vedyn tuotannossa hukkaantuu energiaa. Kun vety erotetaan vedestä, ketjun vesi-vety-sähkövirta hyötysuhteeksi jää noin prosenttia. Vetysähköajoneuvossa tarvitaan vielä 38 Suomen Kuvalehti 46/2006

6 SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Autokaupassa energiapäätöksiä ei tehdä järjellä vaan tunteella. FIAT Jo vuosisadan auto on ollut menestyksen ja hyvinvoinnin symboli. Ajatko mieluummin isolla hybridi-lexuksella kuin pienellä Fiat Puntolla? Kummasta jää isompi ekologinen jalanjälki? moottori. Sähkömoottori on hyötysuhteeltaan loistava polttomoottoriin verrattuna, mutta viidennes energiasta siinäkin häipyy taivaan tuuliin. Loppujen lopuksi veden vedyksi hajottamiseen käytetystä energiasta saadaan ajoneuvoa kuljettamaan vain vajaa kolmannes. Vaikka osuus kuulostaa pieneltä, tämä on polttomoottoriin nähden täysin ylivoimainen hyötysuhde. Jos lasketaan energiaketju öljylähteeltä pyörille (well to wheel), saadaan bensiinimoottorille lukemia, jotka ovat prosenttia. Ja silloinkin kannattaa muistaa, että öljy on pohjimmiltaan vain varasto, johon auringon energia ja maan lämpö on vuosimiljoonien aikana sitoutunut. Joutokäynti jää pois Oikeastaan öljyn hyötysuhdetta pitäisi verrata siihen kuinka paljon liike-energiaa saadaan hyödynnettyä jo valmiiksi tuotetusta vedystä. Tämä lukema on polttokenno-sähkömoottori-yhdistelmällä 3 4-kertainen polttomoottoriin nähden. Käytännössä ero on paljon suurempi etenkin kaupunkiajossa, jossa bensiiniä palaa joutokäynnillä jonoissa ja liikennevaloissa. Sähkömoottori ei tarvitse joutokäyntiä eikä starttimoottoria käynnistyäkseen. Auton pysähtyessä lakkaa energian kulutuskin tyystin. Lisäksi sähkömoottorin hyötysuhde ja vääntömomentti ovat parhaimmillaan arkiajossa moottorin pienillä kierrosnopeuksilla, toisin kuin polttomoottorilla. Sähkömoottori on myös lähes huoltovapaa. Oikosulkumoottorin huoltoväli on miljoonan kilometrin luokkaa, kertoo Finnish Electric Vehicles Ltd:n tutkimusjohtaja Jukka Järvinen. Sähkömoottoria on kokeiltu jopa lentokoneissa. Brittiläinen Intelligent Energy on kehittänyt yhdessä lentokonejätti Boeingin kanssa polttokennon ja sähkömoottorin yhdistelmää käyttävän kevytkoneen prototyypin. Projektijohtaja Andy Egglestonin mukaan se kohoaa siivilleen jo muutaman kuukauden kuluttua. Uusi tulokas litiumtalous Sähkökemiallinen uudelleenladattava akku on ihanneratkaisu energian varastointiin. Siinä energia saadaan talteen ja käyttöön suoraan sähkönä ilman vedyn tapaisia välivarastoja sekä kalliita ja käyttöiältään rajoitettuja polttokennoja. Sähköä puolestaan voi tuottaa melko hyvällä hyötysuhteella monista lähteistä, myös paikallisesti. Näin voidaan tasata tuotantovaihteluja ja päästään myös joustavasti eroon haitallisista tai kuihtuvista ensisijaisen energian lähteistä. Jos akkutekniikalla päästäisiin eteen- 46/2006 Suomen Kuvalehti 39

7 päin, se kyllä tyhjentäisi pajatson. Monta välivaihetta energian varastoinnista ja jakelusta jäisi pois, summaa VTT:n asiakaspäällikkö Juhani Laurikko, joka on tutkinut pitkään ajoneuvotekniikkaa. Akkutekniikka on kuitenkin jäänyt lähes täysin polttokennoinnostuksen varjoon, vaikka viime vuosina se on edistynyt huimasti. Lukuisien uusien akkutekniikoiden kärkipaikalle näyttää kohoavan litium-ioniakku. Se on kevyt tehoonsa nähden, latauskertojen määrä on jopa tuhansia, ja hintakin putoaa valmistusmäärien kasvaessa. Akkutekniikan nimiin vannovat ovatkin alkaneet puhua uudesta litiumtaloudesta vetytalouden sijaan. Nyt litiumakkuja käytetään eniten kännyköissä. Tehokäyttöön litiumakut tulivat viime vuonna ensimmäisinä saksalaisen Boschin valmistamissa käsityökaluissa. Tulevaisuudessa henkilöautolla voi sadan kilon akulla ajaa tuhat kilometriä. SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Sähköauto haastaa polttomoottorin MIT:n materiaalitekniikan professori Donald Sadoway tutkimusryhmineen on saanut prototyyppiasteelle litiumakun, jonka energiatiheys on 0,3 kilowattituntia kilogrammaa kohden eli yli kaksi kertaa nykyisten kännykkäakkujen energiatiheys. Optimistit odottavat markkinoille jo parin vuoden kuluttua lähes näiden prototyyppien tasolle pääseviä akkuja. Sadoway uskoo, että kilon painoiseen litiumakkuun saa lähitulevaisuudessa sullottua yhden kilowattitunnin energiamäärän. Tällöin sadan kilon akuilla ajaisi henkilöautoa jopa tuhat kilometriä yhdellä latauksella. Tällaiset lukemat toisivat sähköauton todella varteenotettavaksi polttomoottorin haastajaksi jo ilman öljykriisejäkin. Lisäbonuksen antaa suoran sähkökäytön ylivoimainen hyötysuhde. Jos dieselauton hyötysuhde olisi sama, kuluisi polttoainetta vain noin litra sadalla kilometrillä. Mutta laboratoriosta on vielä pitkä matka kaupalliseen tuotantoon, ja tuotannon ensi askelista pitkä matka siihen, että uuden tekniikan hinta putoaa riittävän alas houkuttaakseen ostajia. Miten käy hybridien? Polttomoottorin ja sähkön yhdistävät hybridiautot ovat olleet viime vuosien menestys. Toyotan ja Hondan hybrideille on kysyntää ennen kaikkea USA:ssa. Sähkö- ja polttokennoautojen kannattajat pitävät kuitenkin hybridejä puolivillaisina ratkaisuina. Miksi ajoneuvossa pitää raahata sähkömoottorin ohella raskasta ja epätaloudellista polttomoottoria vaihteistoineen, kun pelkkä sähkömoottori ilman vaihteistoa riittäisi? Edelleen auringon energiaa, nyt tuulisähkön muodossa. Mutta ilman erillistä energiavarastoa sitä on vaikea saada aina halutessa käyttöön. Hybridit voivat kuitenkin olla silta vanhasta uuteen tekniikkaan. Ne antavat tehdyille investoinneille lisäaikaa ja voivat auttaa autoteollisuuden yli kivuliaan siirtymävaiheen uuteen kevyempään tekniikkaan, arvioi Elcat Oy:n toimitusjohtaja Kaj Bäckström. Elcat on suomalaisen sähköautotekniikan pioneeri. Mutta näyttää siltä, että hybrideille on käymässä kuin muullekin autotekniikalle: kun kulutus pienenee, ajokin koko kasvaa ja ajokilometrit lisääntyvät. Ja polttoainetta kuluu vähintään entinen määrä. Pelkällä järjellä ajatellen useimmille riittävä ja vähintään yhtä energiataloudellinen ratkaisu olisi ostaa pieni ja kevyt niukkakulutuksinen ja vähäpäästöinen kulkuneuvo ison hybridin sijasta. Mutta autokaupassa päätöksiä ei tehdäkään järjellä vaan tunteella. Jospa kuitenkin eetteri Enkä sittenkin lopullinen ratkaisu olisi se, jonka Thomas Alva Edisonin työtoverin ja sähköteknisen neron Nikola Teslan kerrotaan löytäneen 1930-luvulla. Useiden silminnäkijöiden vahvistaman kertomuksen mukaan Tesla ajoi tuolloin USA:n Dallasissa sähkömoottorilla varustetulla Pierce Arrow -autolla useita koeajoja, joissa parhaimmillaan kiidettiin 150 kilometrin tuntinopeutta. Tässä ei vielä olisi ollut mitään kummallista, mutta mystiseksi asian teki se, että autossa ei ollut lainkaan akkuja eikä ulkoista virtalähdettä. Ainoastaan 12 radioputkesta ja erilaisista vastuksista koostettu musta laatikko ja pieni antennintapainen. Kun Teslalta kysyttiin, mistä voima moottorille tulee, hän vastasi: ympärillämme olevasta eetteristä. SK Jutussa esiintyvien lisäksi on haastateltu mm. seuraavia henkilöitä: Hydrocell Oy:n toimitusjohtaja Tomi Anttila ja tuotepäällikkö Seppo Rosvall, Tekesin johtava teknologia-asiantuntija Matti Korkiakoski, VTT:n johtava tutkija 40 Suomen Kuvalehti 46/2006

8 Akku varastoi energian sähkönä Nykyautoissa starttia pyörittävä lyijyakku keksittiin jo yli 150 vuotta sitten. Se on painoonsa nähden tehoton, ja sen lataus kestää tunteja. Akku myös purkautuu aikaa myöten itsestään ja on uusittava muutaman vuoden välein. Lisäksi akkuun syötetystä energiasta saadaan takaisin käyttöön vain runsas kaksi kolmannesta. Ei ihme, että sitkeähenkiselle vanhukselle on pitkään etsitty tehokkaampaa seuraajaa. Lupaavin on litium-ioniakku. Se keksittiin jo 1980-luvulla, mutta on tullut laajemmin käyttöön vasta viime vuosina matkapuhelimissa. Litiumakku tarvitsee hienostuneen elektronisen säätöjärjestelmän toimiakseen varmasti. Kännykän akun räjähdys ei ole katastrofi, auton akun pamahdus voisi olla. Asiantuntijat vakuuttavat, että riski on pienempi kuin bensatankin räjähdys kolarissa. Nykyinen litiumakku on painoonsa nähden 4 5 kertaa tehokkaampi kuin lyijyakku, ja tehon arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Tällöin nykyisen starttiakun painoinen virtalähde voisi kuljettaa autoa kaupunkiliikenteessä tuntitolkulla. Litiumakku latautuu jopa puolessa tunnissa. Jos minuuttien lataus saavutetaan, pikalataus huoltoasemalla voi pudottaa seudun sähköverkon helposti pois pelistä. Autokäyttöön sopivat litiumakut ovat kalliita, mutta hinta putoaa koko ajan. Myös pitkä käyttöaika tuo etumatkaa lyijyakkuun nähden. LEHTIKUVA Hondan polttokennoauto FCX Concept on kokeiluasteella. Tuotantoa on tarkoitus käynnistellä vuonna Rolf Rosenberg ja PEM Energy Oy:n toimitusjohtaja Mikael Seppälä. Lisälähteenä Paul Robertsin kirja Kun öljy loppuu Uuden energiatalouden vaihtoehdot (Edita 2006). LEHTIKUVA Polttokenno on vetyparisto Polttokennossa ei vety pala liekillä, vaan kenno tuottaa vedystä ja ilman hapesta elektrolyytin avulla elektroneja eli sähkövirtaa. Sivutuotteena syntyvä jäte on täysin juomakelpoista vettä. Akusta polttokenno poikkeaa siinä, että sitä ei voi ladata muun energian avulla tuotetulla sähkövirralla, vaan se tarvitsee aina vetyä joko sellaisenaan tai metanoliin sitoutuneena. Vetyä puolestaan saadaan teollisuuden sivutuotteena, ja sitä voidaan tuottaa myös hiilivedyistä, kuten maakaasusta. Tosin energiataloudellisesti tämä on hölmöläisten peiton leikkaamista toisesta päästä toisen pään jatkoksi. Järkevintä olisi erottaa vety vedestä käyttäen suoraan auringon energiaa mutta aurinkokennot ovat kalliita ja tehottomia. Tulevaisuudessa uskotaan vetyä voitavan tuottaa tehokkaammin suoraan mikro-organismien avulla. Edes ydinvoima ei ratkaise ensisijaisen energian ongelmaa. On laskettu, että öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta saatavan energian korvaamiseen tarvittaisiin jopa ydinvoimalaa. Ydinvoimaloita on maailmassa noin 430, eli määrä pitäisi yli 20-kertaistaa. Se tuskin on mahdollista, ja vaikka olisi, uraanipula olisi edessä valtavista jäteongelmista puhumattakaan. Lisää energiasta 46/2006 Suomen Kuvalehti 41

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

Sähköautot Nyt! ecars - Now!

Sähköautot Nyt! ecars - Now! Sähköautot Nyt! ecars - Now! Tämän esityksen sisältö: 1. Mikä on sähköauto? 2. Miksi sähköauto? 3. Sähköautot Nyt! - Yhteisö & Hanke 4. ecorolla Sähköautot Nyt! Mikä on sähköauto? Sähköauto Historia Ensimmäisiä

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 Yleiskuva Öljyn kulutus on kasvanut miltei jatkuvasti, mutta paljon hitaammin kuin ennen

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Sisilisko Sähköskootterit

Sisilisko Sähköskootterit Sisilisko Sähköskootterit P u h t a a s t i s ä h k ö i n e n a j o n a u t i n t o. Ekologinen. CO2-päästöt 0 g / 100 km. Ei päästöjä. Ei melua. Ei katkua. Edullinen. Lataus tavallisesta pistorasiasta.

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvat energialähteet ENERGIA TURVALLISUUS TERVEYS 18.11.2006 tutkija Juha Kiviluoma Esitystä muokattu web-versiota varten 4.1.2007 (pienennetty ja lisätty selityksiä) Sisältää arvioita, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Sähköauton historia I

Sähköauton historia I Puhtaasti sähköllä! Sähköauton historia I Ensimmäinen sähkömoottori 1821 Ensimmäiset sähköautot 1820-luvulla Ánvos Jedlik kehitti 1828 ensimmäisen sähköauton Sähköauton historia II Camille Jenatzyn "Le

Lisätiedot

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Uuden ajoneuvoteknologian eturivissä Valmet Automotive tänään Autoteollisuus murroksessa

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Sähköautot tulevat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009

Sähköautot tulevat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009 Sähköautot tulevat Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009 Sähköautot tulevat Sähköautoja jo yli sata vuotta Autoteollisuuden murros: sähkö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät

Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät Uusi tekniikka ja propulsiojärjestelmät VS 18.10.2008 HATY Heikki Parviainen Heikki Parviainen Heikki Parviainen 2 1 Polttomoottori kuluttaa maaöljypohjaista polttoainetta ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot