Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma päästi. Energia ei lopu
|
|
- Hannele Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Energia ei lopu Teksti Kari Tyllilä Elämämme pyörii pitkälti öljyn varassa. Yhtä kätevää energiavarastoa ei vielä ole keksitty. Mutta mahdollisuuksia on, muuallakin kuin biopolttoaineissa. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma päästi biopolttoainepullon hengen valloilleen, kun hän julisti (SK 32/2006) tavoitteeksi öljyvapaan Suomen vuoteen 2030 mennessä. Kritiikkiä alkoi sadella heti asiantuntijatahoilta, eikä ihme. Suurin ongelma öljyriippuvuudessa on liikenne. Bensiinin ja dieselöljyn biokorvikkeet ovat parhaimmillaankin kalliita, niiden valmistus 34 Suomen Kuvalehti 46/2006
2 Aurinko on luonnon ehtymätön fuusioreaktori. Ydinenergiaa lukuun ottamatta kaikki ihmisen käyttämä energia on auringosta peräisin. 46/2006 Suomen Kuvalehti 35
3 Maapallo pursuaa energiaa. Mutta kuka valjastaisi tulivuoren? Lentoliikenne on liikennemuodoista eniten öljystä riippuva. Ensimmäinen vetylentokone lentänee lähikuukausina, mutta pienkoneen prototyypistä on pitkä matka jumbojettiin. FINNAIR FABRIZIO VILLA / AP PHOTO / LEHTIKUVA vaatii lähes yhtä paljon energiaa kuin niistä saadaan ja hyöty ilmastonmuutoksen kannalta on marginaalinen tai kääntyy jopa haitaksi (SK 45/2006). Biopolttoaineilla öljyä ei voi täysin korvata, ja omat ongelmansa on synteettisissäkin öljytuotteissa. Öljy voi loppua, ei energia Vastoin yleistä luuloa maailmaamme ei uhkaa energiapula. Maapallo pursuaa energiaa, kuten tulivuorenpurkaukset osoittavat, ja aurinko tuottaa lisää niin paljon, että me yli kuusi miljardia ihmistä emme mitenkään ehdi sitä käyttää. Syvimmillään ongelma onkin energian talteenotossa sekä joustavassa ja liikkuvassa varastoinnissa. Öljyn korvaaja ei siten välttämättä olekaan uusi polttoaine, vaan uudet tavat varastoida energiaa. Öljy on energiavarastona kätevä. Se kulkee polttoaineena autosi tankissa, lämmittää talosi, pyörittää teollisuutta. Se mahdollistaa lento- ja autoliikenteen ja kuljetukset tiettömien taipaleiden taakse. Arkielämässä öljyn korvaajaksi tarvittaisiin energiapaketti, joka olisi paljon turvallisempi, siistimpi ja monipuolisemmin hyödynnettävä kuin kesämökille raahattava bensiinikanisteri mutta yhtä tehokas. Tämä voi olla mahdollista, mutta tuskin vielä lähivuosina. Paljon on kiinni tekniikan kehityksestä. Mutta ei yksin siitä. Pelissä ovat myös talouden ja tuotannon nykyrakenteet ja niiden muuttamisen vastarinta. Ja isot rahat. Öljyn pysyvä hintapiikki Öljyn hinta on sitkeästi pysytellyt dollarin tuntumassa barrelilta. Kyse ei ehkä olekaan vain suhdannevaihtelusta, vaan öljyvarojen kääntymisestä laskuun. Öljy ei kuitenkaan vielä vähiin aikoihin kokonaan lopu. Hinta vain nousee rankasti, kun helpon öljyn lähteet ehtyvät ja kysyntä kasvaa useiden prosenttien vuosivauhtia. Öljyn hinnan nousu iskee liikenteeseen ja kuljetuksiin. Sitä kautta se alkaa heijastua tuotteiden hintoihin, mikä puolestaan muuttaa paikallista tuotantoa paremmin Asuminen etäällä työpaikasta voi muuttua varakkaiden etuoikeudeksi. 36 Suomen Kuvalehti 46/2006
4 Lähteet kuivuvat, jano kasvaa Ihmiskunta kuluttaa yli 13 miljardia litraa öljyä vuorokaudessa, mikä vastaa noin prosenttia käyttämästämme energiasta. Jos kaikki vuorokauden aikana kulutettavat 85 miljoonaa barrelia eli 159 litran öljytynnyriä olisivat metrin mittaisina jonossa, letka ulottuisi pari kertaa maailman ympäri. Asiantuntijat kiistelevät siitä, onko öljyntuotannon lakipiste jo ohi vai onko se käsillä vasta vuosien kuluttua. Amocon entinen öljygeologi ja nykyinen alan konsultti Colin Campbell arvioi, että huippu on saatettu jo ohittaa. Samaa mieltä on professori Seppo A. Korpela. Arvioni tuotantohuipun ajankohdaksi on vuosi 2008 plus miinus kolme vuotta, Korpela täsmentää. Huipun jälkeen tuotanto alkaa väistämättä supistua ja on pakko ottaa jalostettavaksi raskasta ja epäpuhdasta öljyä, jopa tervahiekkaa tai öljyliusketta, ja hinnat nousevat. Jotkut arviot pitävät jopa 200 dollarin barrelihintaa mahdollisena jo viiden vuoden kuluttua. Hinnan kohotessa muutkin energiamuodot tulevat kilpailukykyisiksi, ja niiden kehittämiseen kannattaa sijoittaa pääomia. Vain kymmenesosan koko maailman öljymäärästä arvioidaan olevan vielä löytymättä nykykulutuksella tämä 200 miljardin barrelin varanto riittäisi noin kahdeksaksi vuodeksi. Muitakin arvioita on. Esimerkiksi USA:n geologinen tutkimuslaitos sanoo löytymättömiä hyödynnettäviä öljyvaroja olevan vielä jopa tuhat miljardia barrelia. kannattavaksi, mikä heijastuu koko yhteiskunnan rakenteisiin. Asuminen etäällä työpaikasta voi muuttua tulevaisuudessa varakkaiden etuoikeudeksi. Erityisesti Yhdysvallat on tulilinjalla, käyttäähän tämä pyörien päällä elävä kansakunta neljänneksen maailman öljystä, vaikka väkimäärä on vain viitisen prosenttia ihmiskunnasta. Amerikkalaiset eivät ole tunnettuja taloudellisuudestaan: henkilöä kohti siellä kuluu liikenteessä kolme kertaa enemmän energiaa kuin EU:ssa. Ja autoa kohti kulutus on vastaavasti kaksinkertainen. Koko maailman energiankulutuksesta öljy kattaa noin 35 prosenttia. Liikenne käyttää öljystä hiukan alle puolet, ja osuuden lasketaan nousevan 55 prosentin tienoille 25 vuodessa. Kaikesta energiankulutuksesta liikenne vie noin 15 prosenttia, ja osuus kasvaa. Nämä prosentit eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Liikenteelle öljy on välttämättömyyshyödyke, jota ilman nykyisenlaista elämänmuotoa on vaikea kuvitella. Kaukoitä autoistuu Kuuma puheenaihe ovat myös liikenteen hiilidioksidipäästöt. Jo tavallinen keskiluokan henkilöauto pullauttaa kilometrin vuosittaisella ajolla ilmakehään pari tonnia hiilidioksidia. Hiilidioksidi puolestaan on kasvihuoneilmiön tunnetuin vauhdittaja. Kiina ja Intia autoistuvat kovaa kyytiä. Jos niiden autotiheys, autokanta ja vuosittaiset ajokilometrit olisivat Yhdysvaltojen tasolla, ne hotkaisisivat maailman nykytuotannossa olevat öljylähteet tyhjiksi jopa kymmenessä vuodessa. Tällöin kuitenkin tulevaisuutta ennustetaan peruutuspeilistä. Iso kysymys on, pystyykö huimaa vauhtia elintasoaan kohottava Kaukoitä välttämään öljyriippuvuusloukun, johon Yhdysvallat on joutunut. Periaatteessa sillä olisi mahdollisuudet hypätä jo suoraan seuraavan sukupolven energiatekniikkaan. Yritystä on. Kiina käynnisti muutama vuosi sitten kunnianhimoisen polttokennoteknologiahankkeen, ja uudessa akkutekniikassa maa on myös pitkällä. Näyttönä puhtaan tekniikan soveltamisesta on Pekingin olympialaisissa 2008 tarkoitus jo ajella sadoilla akkukäyttöisillä busseilla. Puhdasta energiaa auringosta Entä jos meillä olisi jo olemassa keino varastoida määrättömästi energiaa pieneen liikuteltavaan varastoon? Silti yhä olisi ratkaistava se, mistä ensisijainen energia saadaan. Jos halutaan puhdas tuotantoketju, ei ole äiti aurinkoa parempaa energialähdettä. Aurinko olisi täydellinen ratkaisu, jos tekniikka selvästi edistyy riittävän nopeas- 46/2006 Suomen Kuvalehti 37
5 Tämä brittiläinen ENV-moottoripyörä saa energiansa vedystä. Sarjatuotantoon se on tulossa ensi vuonna. Tämäkin on auringon energiaa. Mutta yhtä hyvin vesi edustaa vetytalouden ehtymätöntä raaka-ainetta. SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY ti eli seuraavien 15 vuoden kuluessa, arvioi energiatekniikan professori Seppo A. Korpela amerikkalaisesta Ohion yliopistosta. Auringon energiaa kyllä riittää. Jos Suomi sijoitettaisiin keskelle kuuminta Saharaa, sen alueelta saatava aurinkoenergia täyttäisi koko maailman energiantarpeen, ja kasvun varaakin jäisi reilusti. Tällöinkin Sahara- Suomen alueelta tarvitsisi saada talteen vain viidennes auringonsäteiden energiasta. Varastointikeinoa ei kuitenkaan löydy, ja talteenotossakin on ongelmansa. Kesämökeiltä löytyvät aurinkopaneelit ovat periaatteessa mainio ratkaisu pienimittaiseen sähköntuotantoon, mutta isossa skaalassa kallis ja tehoton. Eikä aurinko paista kuin päivisin, ja pohjoisessa ydintalven kuukaudet ovat pimeitä. Mistä löytyy tehopakkaus energian tallennukseen? Bioenergiakin on pohjimmiltaan kotoisin auringosta, tuotettiin se sitten viljelykasveista tai jätteistä. Kokonaisuuden kannalta bioenergia on kuitenkin pienimuotoista ja tehotonta, vaikka jäteongelmien hoidossa ja hiilidioksidin vähentämisessä toki merkityksellistä. Vetytalous vanha haave Ensimmäinen ja selvästi pitkäaikaisin ehdokas liikenteessä kuluvan öljyn korvaajaksi on vety, josta saadaan sähkövirtaa polttokennon avulla. Vety on kuitenkin pohjimmiltaan vain keino varastoida muilla keinoin tuotettua energiaa, ei öljyn tapainen valmis energiavarasto. Vetytaloudesta on Suomessakin puhuttu jo kymmeniä vuosia, mutta käytännön toteutus näyttää fuusioydinvoiman tapaan karkaavan aina pari kolme vuosikymmentä eteenpäin. Vety on tehokas polttoaine. Yhdestä ki- INTELLIGENT ENERGY losta vetyä saadaan kolme kertaa enemmän energiaa kuin kilosta bensiiniä. Mutta miten saada ilmaa kevyempi kaasu kilon paketeiksi? Vety voidaan varastoida puristettuna barin paineeseen (1 bar vastaa noin ilmakehän painetta) erikoisvalmisteiseen säiliöön. Koska vetymolekyylit ovat pieniä, ne ennen pitkää karkaavat säiliön seinien läpi, ja paine vähenee. Lisäksi paineistaminen vaatii energiaa. Ratkaisua käytetään kuitenkin lähes yksinomaan nykyisissä koeautoissa, koska vain siten saadaan kulkuneuvolle suuri toimintasäde. Vedyn voi myös varastoida metallihydridiin eli materiaalin hilarakenteeseen, jolloin painetta ei juuri tarvita eikä haihtumista tapahdu lainkaan. Haittana on suuri paino suhteessa energiamäärään, mutta tämäkin ongelma on supistumassa tekniikan kehittyessä. Pakataan vety mukaan miten hyvänsä, ongelmaksi jää vielä jakeluverkosto ja varastointi. Ne pitäisi luoda tyhjästä nykyisen polttoainejakelun rinnalle, mikä maksaa paljon. Puuttuvasta infrastruktuurista huolimatta lähes kaikki suuret autonvalmistajat ovat tehneet vetykäyttöisiä prototyyppejä polttokennotekniikalla tai polttomoottoreita käyttäen. Myös busseja on maailmalla koekäytössä, lähimmät Tukholmassa. AP PHOTO / LEHTIKUVA Tekniikka on jo valmista sarjavalmistukseen. Kun öljyn barrelihinta nousee dollariin, alkaa kannattavuuskin olla kunnossa, arvioi toimitusjohtaja Reijo Varila vetytekniikkaa kehittävästä Labgas Oy:sta. Sähkö on taloudellisinta Polttokennossa saadaan noin puolet vedyn energiasta sähköksi. Jos myös lämpö otetaan talteen, energiasta saadaan käyttöön jopa yli 80 prosenttia, mikä on houkuttava luku. Mutta myös vedyn tuotannossa hukkaantuu energiaa. Kun vety erotetaan vedestä, ketjun vesi-vety-sähkövirta hyötysuhteeksi jää noin prosenttia. Vetysähköajoneuvossa tarvitaan vielä 38 Suomen Kuvalehti 46/2006
6 SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Autokaupassa energiapäätöksiä ei tehdä järjellä vaan tunteella. FIAT Jo vuosisadan auto on ollut menestyksen ja hyvinvoinnin symboli. Ajatko mieluummin isolla hybridi-lexuksella kuin pienellä Fiat Puntolla? Kummasta jää isompi ekologinen jalanjälki? moottori. Sähkömoottori on hyötysuhteeltaan loistava polttomoottoriin verrattuna, mutta viidennes energiasta siinäkin häipyy taivaan tuuliin. Loppujen lopuksi veden vedyksi hajottamiseen käytetystä energiasta saadaan ajoneuvoa kuljettamaan vain vajaa kolmannes. Vaikka osuus kuulostaa pieneltä, tämä on polttomoottoriin nähden täysin ylivoimainen hyötysuhde. Jos lasketaan energiaketju öljylähteeltä pyörille (well to wheel), saadaan bensiinimoottorille lukemia, jotka ovat prosenttia. Ja silloinkin kannattaa muistaa, että öljy on pohjimmiltaan vain varasto, johon auringon energia ja maan lämpö on vuosimiljoonien aikana sitoutunut. Joutokäynti jää pois Oikeastaan öljyn hyötysuhdetta pitäisi verrata siihen kuinka paljon liike-energiaa saadaan hyödynnettyä jo valmiiksi tuotetusta vedystä. Tämä lukema on polttokenno-sähkömoottori-yhdistelmällä 3 4-kertainen polttomoottoriin nähden. Käytännössä ero on paljon suurempi etenkin kaupunkiajossa, jossa bensiiniä palaa joutokäynnillä jonoissa ja liikennevaloissa. Sähkömoottori ei tarvitse joutokäyntiä eikä starttimoottoria käynnistyäkseen. Auton pysähtyessä lakkaa energian kulutuskin tyystin. Lisäksi sähkömoottorin hyötysuhde ja vääntömomentti ovat parhaimmillaan arkiajossa moottorin pienillä kierrosnopeuksilla, toisin kuin polttomoottorilla. Sähkömoottori on myös lähes huoltovapaa. Oikosulkumoottorin huoltoväli on miljoonan kilometrin luokkaa, kertoo Finnish Electric Vehicles Ltd:n tutkimusjohtaja Jukka Järvinen. Sähkömoottoria on kokeiltu jopa lentokoneissa. Brittiläinen Intelligent Energy on kehittänyt yhdessä lentokonejätti Boeingin kanssa polttokennon ja sähkömoottorin yhdistelmää käyttävän kevytkoneen prototyypin. Projektijohtaja Andy Egglestonin mukaan se kohoaa siivilleen jo muutaman kuukauden kuluttua. Uusi tulokas litiumtalous Sähkökemiallinen uudelleenladattava akku on ihanneratkaisu energian varastointiin. Siinä energia saadaan talteen ja käyttöön suoraan sähkönä ilman vedyn tapaisia välivarastoja sekä kalliita ja käyttöiältään rajoitettuja polttokennoja. Sähköä puolestaan voi tuottaa melko hyvällä hyötysuhteella monista lähteistä, myös paikallisesti. Näin voidaan tasata tuotantovaihteluja ja päästään myös joustavasti eroon haitallisista tai kuihtuvista ensisijaisen energian lähteistä. Jos akkutekniikalla päästäisiin eteen- 46/2006 Suomen Kuvalehti 39
7 päin, se kyllä tyhjentäisi pajatson. Monta välivaihetta energian varastoinnista ja jakelusta jäisi pois, summaa VTT:n asiakaspäällikkö Juhani Laurikko, joka on tutkinut pitkään ajoneuvotekniikkaa. Akkutekniikka on kuitenkin jäänyt lähes täysin polttokennoinnostuksen varjoon, vaikka viime vuosina se on edistynyt huimasti. Lukuisien uusien akkutekniikoiden kärkipaikalle näyttää kohoavan litium-ioniakku. Se on kevyt tehoonsa nähden, latauskertojen määrä on jopa tuhansia, ja hintakin putoaa valmistusmäärien kasvaessa. Akkutekniikan nimiin vannovat ovatkin alkaneet puhua uudesta litiumtaloudesta vetytalouden sijaan. Nyt litiumakkuja käytetään eniten kännyköissä. Tehokäyttöön litiumakut tulivat viime vuonna ensimmäisinä saksalaisen Boschin valmistamissa käsityökaluissa. Tulevaisuudessa henkilöautolla voi sadan kilon akulla ajaa tuhat kilometriä. SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Sähköauto haastaa polttomoottorin MIT:n materiaalitekniikan professori Donald Sadoway tutkimusryhmineen on saanut prototyyppiasteelle litiumakun, jonka energiatiheys on 0,3 kilowattituntia kilogrammaa kohden eli yli kaksi kertaa nykyisten kännykkäakkujen energiatiheys. Optimistit odottavat markkinoille jo parin vuoden kuluttua lähes näiden prototyyppien tasolle pääseviä akkuja. Sadoway uskoo, että kilon painoiseen litiumakkuun saa lähitulevaisuudessa sullottua yhden kilowattitunnin energiamäärän. Tällöin sadan kilon akuilla ajaisi henkilöautoa jopa tuhat kilometriä yhdellä latauksella. Tällaiset lukemat toisivat sähköauton todella varteenotettavaksi polttomoottorin haastajaksi jo ilman öljykriisejäkin. Lisäbonuksen antaa suoran sähkökäytön ylivoimainen hyötysuhde. Jos dieselauton hyötysuhde olisi sama, kuluisi polttoainetta vain noin litra sadalla kilometrillä. Mutta laboratoriosta on vielä pitkä matka kaupalliseen tuotantoon, ja tuotannon ensi askelista pitkä matka siihen, että uuden tekniikan hinta putoaa riittävän alas houkuttaakseen ostajia. Miten käy hybridien? Polttomoottorin ja sähkön yhdistävät hybridiautot ovat olleet viime vuosien menestys. Toyotan ja Hondan hybrideille on kysyntää ennen kaikkea USA:ssa. Sähkö- ja polttokennoautojen kannattajat pitävät kuitenkin hybridejä puolivillaisina ratkaisuina. Miksi ajoneuvossa pitää raahata sähkömoottorin ohella raskasta ja epätaloudellista polttomoottoria vaihteistoineen, kun pelkkä sähkömoottori ilman vaihteistoa riittäisi? Edelleen auringon energiaa, nyt tuulisähkön muodossa. Mutta ilman erillistä energiavarastoa sitä on vaikea saada aina halutessa käyttöön. Hybridit voivat kuitenkin olla silta vanhasta uuteen tekniikkaan. Ne antavat tehdyille investoinneille lisäaikaa ja voivat auttaa autoteollisuuden yli kivuliaan siirtymävaiheen uuteen kevyempään tekniikkaan, arvioi Elcat Oy:n toimitusjohtaja Kaj Bäckström. Elcat on suomalaisen sähköautotekniikan pioneeri. Mutta näyttää siltä, että hybrideille on käymässä kuin muullekin autotekniikalle: kun kulutus pienenee, ajokin koko kasvaa ja ajokilometrit lisääntyvät. Ja polttoainetta kuluu vähintään entinen määrä. Pelkällä järjellä ajatellen useimmille riittävä ja vähintään yhtä energiataloudellinen ratkaisu olisi ostaa pieni ja kevyt niukkakulutuksinen ja vähäpäästöinen kulkuneuvo ison hybridin sijasta. Mutta autokaupassa päätöksiä ei tehdäkään järjellä vaan tunteella. Jospa kuitenkin eetteri Enkä sittenkin lopullinen ratkaisu olisi se, jonka Thomas Alva Edisonin työtoverin ja sähköteknisen neron Nikola Teslan kerrotaan löytäneen 1930-luvulla. Useiden silminnäkijöiden vahvistaman kertomuksen mukaan Tesla ajoi tuolloin USA:n Dallasissa sähkömoottorilla varustetulla Pierce Arrow -autolla useita koeajoja, joissa parhaimmillaan kiidettiin 150 kilometrin tuntinopeutta. Tässä ei vielä olisi ollut mitään kummallista, mutta mystiseksi asian teki se, että autossa ei ollut lainkaan akkuja eikä ulkoista virtalähdettä. Ainoastaan 12 radioputkesta ja erilaisista vastuksista koostettu musta laatikko ja pieni antennintapainen. Kun Teslalta kysyttiin, mistä voima moottorille tulee, hän vastasi: ympärillämme olevasta eetteristä. SK Jutussa esiintyvien lisäksi on haastateltu mm. seuraavia henkilöitä: Hydrocell Oy:n toimitusjohtaja Tomi Anttila ja tuotepäällikkö Seppo Rosvall, Tekesin johtava teknologia-asiantuntija Matti Korkiakoski, VTT:n johtava tutkija 40 Suomen Kuvalehti 46/2006
8 Akku varastoi energian sähkönä Nykyautoissa starttia pyörittävä lyijyakku keksittiin jo yli 150 vuotta sitten. Se on painoonsa nähden tehoton, ja sen lataus kestää tunteja. Akku myös purkautuu aikaa myöten itsestään ja on uusittava muutaman vuoden välein. Lisäksi akkuun syötetystä energiasta saadaan takaisin käyttöön vain runsas kaksi kolmannesta. Ei ihme, että sitkeähenkiselle vanhukselle on pitkään etsitty tehokkaampaa seuraajaa. Lupaavin on litium-ioniakku. Se keksittiin jo 1980-luvulla, mutta on tullut laajemmin käyttöön vasta viime vuosina matkapuhelimissa. Litiumakku tarvitsee hienostuneen elektronisen säätöjärjestelmän toimiakseen varmasti. Kännykän akun räjähdys ei ole katastrofi, auton akun pamahdus voisi olla. Asiantuntijat vakuuttavat, että riski on pienempi kuin bensatankin räjähdys kolarissa. Nykyinen litiumakku on painoonsa nähden 4 5 kertaa tehokkaampi kuin lyijyakku, ja tehon arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Tällöin nykyisen starttiakun painoinen virtalähde voisi kuljettaa autoa kaupunkiliikenteessä tuntitolkulla. Litiumakku latautuu jopa puolessa tunnissa. Jos minuuttien lataus saavutetaan, pikalataus huoltoasemalla voi pudottaa seudun sähköverkon helposti pois pelistä. Autokäyttöön sopivat litiumakut ovat kalliita, mutta hinta putoaa koko ajan. Myös pitkä käyttöaika tuo etumatkaa lyijyakkuun nähden. LEHTIKUVA Hondan polttokennoauto FCX Concept on kokeiluasteella. Tuotantoa on tarkoitus käynnistellä vuonna Rolf Rosenberg ja PEM Energy Oy:n toimitusjohtaja Mikael Seppälä. Lisälähteenä Paul Robertsin kirja Kun öljy loppuu Uuden energiatalouden vaihtoehdot (Edita 2006). LEHTIKUVA Polttokenno on vetyparisto Polttokennossa ei vety pala liekillä, vaan kenno tuottaa vedystä ja ilman hapesta elektrolyytin avulla elektroneja eli sähkövirtaa. Sivutuotteena syntyvä jäte on täysin juomakelpoista vettä. Akusta polttokenno poikkeaa siinä, että sitä ei voi ladata muun energian avulla tuotetulla sähkövirralla, vaan se tarvitsee aina vetyä joko sellaisenaan tai metanoliin sitoutuneena. Vetyä puolestaan saadaan teollisuuden sivutuotteena, ja sitä voidaan tuottaa myös hiilivedyistä, kuten maakaasusta. Tosin energiataloudellisesti tämä on hölmöläisten peiton leikkaamista toisesta päästä toisen pään jatkoksi. Järkevintä olisi erottaa vety vedestä käyttäen suoraan auringon energiaa mutta aurinkokennot ovat kalliita ja tehottomia. Tulevaisuudessa uskotaan vetyä voitavan tuottaa tehokkaammin suoraan mikro-organismien avulla. Edes ydinvoima ei ratkaise ensisijaisen energian ongelmaa. On laskettu, että öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta saatavan energian korvaamiseen tarvittaisiin jopa ydinvoimalaa. Ydinvoimaloita on maailmassa noin 430, eli määrä pitäisi yli 20-kertaistaa. Se tuskin on mahdollista, ja vaikka olisi, uraanipula olisi edessä valtavista jäteongelmista puhumattakaan. Lisää energiasta 46/2006 Suomen Kuvalehti 41
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotTeknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu
Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot
LisätiedotSähköautot Nyt! ecars - Now!
Sähköautot Nyt! ecars - Now! Tämän esityksen sisältö: 1. Mikä on sähköauto? 2. Miksi sähköauto? 3. Sähköautot Nyt! - Yhteisö & Hanke 4. ecorolla Sähköautot Nyt! Mikä on sähköauto? Sähköauto Historia Ensimmäisiä
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi
Maailman tunnetut raakaöljyvarat 2003 Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi Kimmo Klemola 26.01.2005 Teknillisen kemian laboratorio
LisätiedotPolttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001
Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta
LisätiedotMoottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMiten sähköautot muuttavat valubusinesta?
Miten sähköautot muuttavat valubusinesta? Valun käytön seminaari 28.-29.3.2019 Prof. Juhani Orkas 29.3.2019 o Mikä on sähköauto? o Sähköautot Suomessa o Sähkö-/hybridiauton valukomponentit o Miltä tulevaisuus
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotKUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002
KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 Yleiskuva Öljyn kulutus on kasvanut miltei jatkuvasti, mutta paljon hitaammin kuin ennen
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotLuku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotSuomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä
Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä
LisätiedotMökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla
Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan
LisätiedotSmart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment
Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotSähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen
Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!
LisätiedotSähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)
LisätiedotEnergia- ja ympäristöhaasteet
LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka
LisätiedotSisilisko Sähköskootterit
Sisilisko Sähköskootterit P u h t a a s t i s ä h k ö i n e n a j o n a u t i n t o. Ekologinen. CO2-päästöt 0 g / 100 km. Ei päästöjä. Ei melua. Ei katkua. Edullinen. Lataus tavallisesta pistorasiasta.
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotNeo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii
VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotAjankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta
Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat
LisätiedotEU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011
EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLiikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?
Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotPohjois-Savon liikenneseminaari Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus. Jukka Haavikko
Pohjois-Savon liikenneseminaari 4.4.2019 Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus Jukka Haavikko 1. Mitä kauempana PK-seudusta ollaan Bussien osuus joukkoliikennemarkkinassa kasvaa. 2. Kaavoituksen merkitys
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotOPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen Tarjoamamme aurinkosähköjärjestelmä on toimintavarma ja sinun kannaltasi vaivaton. Aurinko tarjoaa loputtomasti energiaa me tarjoamme
LisätiedotSähköauton historia I
Puhtaasti sähköllä! Sähköauton historia I Ensimmäinen sähkömoottori 1821 Ensimmäiset sähköautot 1820-luvulla Ánvos Jedlik kehitti 1828 ensimmäisen sähköauton Sähköauton historia II Camille Jenatzyn "Le
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotFOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA
II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotLämpöputkilämmönsiirtimet HPHE
Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotSähköautoilun arkea Norjassa
Byens første Tesla-taxi 30.11.2013 www.adressa.no, Trondheim Sähköautoilun arkea Norjassa EVE Business Breakfast 15.4.2015 1/10 Fidaros Oy Fidaros AS Sirpa Kuusela, CEO, Master in Soc. Sc. (Political)
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTorqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.
Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat
LisätiedotRatikka vai rollikka?
Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotAurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotINNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotSähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/ Teknologiateollisuus
1 Sähköautojen määrän kasvu 31.3.2018 Sähköautojen määrä liikenteessä on kaksinkertaistunut alle 11 kuukaudessa ja ylittänee 10 000 kpl rajan vuoden toisella neljänneksellä. Ladattavien hybridien autokanta
LisätiedotJohdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan
1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotLausunto 1 (6)
Lausunto 1 (6) viite: LVM048:00/2017 Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjaamo@lvm.fi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotEnergia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö
Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian
LisätiedotUusiutuvat energialähteet
Uusiutuvat energialähteet ENERGIA TURVALLISUUS TERVEYS 18.11.2006 tutkija Juha Kiviluoma Esitystä muokattu web-versiota varten 4.1.2007 (pienennetty ja lisätty selityksiä) Sisältää arvioita, joiden tarkoituksena
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys
LisätiedotKAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014
KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun
Lisätiedot