YRITYS- UUTISET SAVON. Varma OSTAMME LUOMU- VILJAA LIPERIIN! MAIDONTUOTTAJA, liity kasvavaan joukkoomme! Sisällä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYS- UUTISET SAVON. Varma OSTAMME LUOMU- VILJAA LIPERIIN! MAIDONTUOTTAJA, liity kasvavaan joukkoomme! Sisällä:"

Transkriptio

1 Varma menekki vasikalle, nopea nouto teuraslehmälle! SAVON YRITYSUUTISET 1 SAVON s. 2-4 Maatalous s YRITYS- Eläimet s Rakentaminen s UUTISET Koneet s Metsäteollisuus s. 43 Erä/kala 4/2012 Heinäkuu Sisällä: MYY LUOMUVILJASI MEILLE MAIDONTUOTTAJA, liity kasvavaan joukkoomme! HK Agrin sopimuskasvattajat tarvitsevat lisää vasikoita. Joustava logistiikka ja sopimuskasvattajien lisääntynyt vasikkatarve takaavat lehmille ja vasikoille nopeat noudot. OSTAMME LUOMU- VILJAA LIPERIIN! Raisioagro aloittaa luomurehun valmistuksen syksyllä. Ostamme luomurehukauraa, -ohraa, -vehnää ja -hernettä sekä luomuhärkäpapua. Tee viljelysopimus ja myy luomuviljasi meille. Toimituspaikat Kuopio sekä syksystä alkaen Liperi. Lisätietoja antaa Minna Oravuo, puh shop.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Sinua palvelevat: YLÄ-SAVON SEUTU Jukka Silvennoinen Puh: Janne Silvennoinen Puh: Olemme mukana Kiuruveden Viljo-messuilla! KUOPION SEUTU Herkko Tynnyrinen Puh: HK Agri Oy PL Turku

2 2 SAVON YRITYSUUTISET MAATALOUS MTK:n Marttila: Euroopan parlamentin terästäydyttävä maatalouspolitiikassa Euroopan parlamentin on nyt käytettävä sitä valtaa, joka sillä on ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettelyn myötä maatalouspolitiikassa. Parlamentin raporttiluonnokset vaikuttavat valitettavasti vain komission esitysten hienosäädöltä. Suomen poikkeuksellisiin olosuhteisiin ei ole tarjottu tarpeeksi ryhdikkäitä muutoksia. Suomalaisten europarlamentaarikkojen on otettava asia vakavasti ja pyrittävä kaikella tarmollaan kansallisten etujemme varmistamiseen, jyrähtää MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Suomalaisen maatalouden hyvä työ ympäristönsuojelussa on saanut erityistä tunnustusta. Maatalousuudistus ratkaisee sen, voidaanko työtä jatkaa kattavasti ja tehokkaasti. Valitettavasti esitykset parlamentin lausunnoiksi jatkavat komission byrokraattista linjaa tarjoten tukien ehdoksi jo valmiiksi väljähtäneitä näennäisiä toimia. Näillä toimilla vaarannettaisiin Suomessa omaksutut hyvät käytännöt. Parlamentin pitää vaatia, että maatilan sitoutuminen laadukkaaseen ympäristöohjelmaan täyttää aina komission esittämän viherryttämisen peruspaketin vaatimukset, Marttila muistuttaa. Marttilan mukaan Suomen ja muiden epäsuotuisten alueiden maatalous säilyy elinvoimaisena vain silloin, kun riittävän suuri osa EU-budjetin maatalousrahoista on tuotantoon kytkettyjä. Euroopan parlamentin on rohkeasti muutettava komission linjaa ja annettava riittävät, kansallisesti päätettävissä olevat joustavat mahdollisuudet tuen suuntaamiseen. EU-rahoitusta on jatkossa voitava maksaa tuotantoon sidottuna myös sian- ja siipikarjanlihan tuotannolle. - Parlamentin raporttiluonnoksissa halutaan lykätä uudistusta, jolla määritellään unionin epäsuotuisiksi katsotut maatalousalueet. Parlamentti pakoilee vastuutaan, jos se hyväksyy tämän esityksen. Rajat on kyettävä määrittämään nyt. Suomen itsestään selvä asema epäsuotuisana alueena on vahvistettava. Parlamentin on otettava selkeä linja eikä ruokittava epävarmuutta viljelijöiden muutenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Toisin kuin komissio esittää, lausuntoluonnoksessa ehdotetaan EU:n varhaiseläkejärjestelmän jatkamista. Ehdotus on kannatettava, mutta luonnoksen tekijän, raportöörin kaavailemat tiukat ehdot eivät lainkaan edistä maatalouden rakenteen kehittämistä. Jos luopumistukea maksettaisiin ehdotuksen mukaisesti vain 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille viljelijöille, järjestelmällä ei enää pystyttäisi rohkaisemaan viljelijöitä oikea-aikaisiin maatalouden sukupolvenvaihdoksiin, Marttila sanoo. Lisätietoja: Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja, p Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja Yritysten ja maatilojen tilipalvelua Torikatu 6, Kiuruvesi Toimistossamme teitä palvelevat: Pirjo Manninen , Maria Mikkonen Tarja Siidorov ja Johanna Lappalainen Turve ja Maansiirto Hartikainen Heikkiläntie 67, Vieremä Luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua Vieremällä. Palveluumme kuuluu mm. salaojitus, viljan puinti, pellon jyrsintä, kaivutyöt, turvetyöt. PIELAVEDEN MAASEUDUN KOTIP TIPAL ALVEL VELU JA KULJETUS MATTI RÖNKK ÖNKKÖ kotipalvelu kotisairaanhoito kiinteistöjen siivoukset kuljetuspalvelut yms. mökkitalkkaripalvelut Puh PIELAVESI matti.ronkko@ maaseudunkotipalvelu.net MITALEJA! Keräilijä ostaa sotiemme mitaleja ja merkkejä. Lotta Svärd, suojeluskunta, ym. merkkejä. Hyvä ja nopea palvelu. Ilmainen arviointi. Soita Timolle Tarvittaessa nouto ja käteismaksu. Sertifioituja SIEMENIÄ * Uutuus: NUUTTI-TIMOTEI * Runsaasti nurmisiemeniä ja -seoksia, mm. puna-apilanurmiseos * Nyt myös rypsinsiemenet ja sopimukset pakkaamon kautta KUMPULANMÄEN PAKKAAMO Porovedentie 527, Iisalmi Puh Pasi Paananen, pasi@keledesign.fi Puh Pekka Paananen, pekka.paananen@meili.fi AgroAnalyysit lähellä viljelijää Viljavuustutkimukset Myös rehu- ja lanta-analyysit. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse. Analyysit myös pikatoimituksena. SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja Salossa yli 30 vuoden kokemuksella. AgroAnalyysit AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie Kotalato Puh. (02) * HARSONKÄSITTELYLAITTEET * NOSTOKONEIDEN AUTOMAATTIVAA AT Maidontuotanto ja maatalousurakointi: niitto, paalaus, lietteen ajo, puinti sekä maansiirtotyöt. Energiapuun valmistus. 84 x 60 Erikoislaitteita tilauksesta Vidiläntie 12, Laitila Puh. (02) , SIHVON TILA Esko ja Tuula Voutilainen Paasikoskentie 16, Korpijärvi GSM Esko Voutilainen , sp: info@sihvontila.com

3 SAVON YRITYSUUTISET 3 Jukka Lassila Luomuliiton uusi puheenjohtaja Luomuliiton kevätkokous valitsi Luomuliiton uudeksi puheenjohtajaksi tuusulalaisen luomutuottajan Jukka Lassilan. Lassila tunnetaan aktiivisena luomun esille tuojana, joka on kiinnostunut edistämään luomutavoitteita yhdessä myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Viikonloppuna alkoi Luomuliiton uusi kampanja Luomuvallankumous. Jukka Lassila on toiminut vuoden ajan Luomuliiton edun- valvontavastaavana ja varapuheenjohtajana kolme vuotta. Hän on hoitanut puheenjohtajan tehtäviä jo puolen vuoden ajan edellisen puheenjohtajan Jaakko Nuutilan siirryttyä syksyllä muihin tehtäviin. Kevätkokous valitsi yksimielisesti Lassilan puheenjohtajaksi. Lassila toimii myös Luomulehden päätoimittajana. Luomulehti palvelee koko luomualaa ja ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Myös Luomuliiton kuluttajajäsenet ja muut luomusta kiinnostuneet tilaavat lehteä. Vuonna 2010 Jukka Lassilan johdolla uudistettiin Luomuliiton Leppäkerttu-merkki. Merkki on suomalaisen luomun merkki, jossa on mahdollisuus tuoda esille myös alue, jolla tuote on tuotettu. Lisäksi merkin kriteereinä on joitakin ekologiseen kestävyyteen liittyviä ehtoja, jotka osoittavat vahvaa sitoutumista siihen, että luomu tekee eettisen ja ravinteitakierrättävän maatalouden edelläkävijän työtä. Suomen hallituksen ja EU:n sitoutuminen luomuun - Ekologisuus ja eettisyys ovat luomutuotannon peruspilareita. Tulevalla maataloustukikaudella on EU:n maatalouspolitiikassa mahdollisuus tukea näitä yhteiskunnallisia hyötyjä nykyistä toimivammalla järjestelmällä, kertoo Lassila. Suomen hallituksen sitoutumista luomutuotannon edistämiseen Lassila pitää hyvin myönteisenä. Hän toteaa, että esitetyt toimenpiteet luomualan kehittämiseksi näyttävät kuitenkin jäävän riittämättömiksi vastatakseen hallituksen asettamiin kasvutavoitteisiin saada 20 prosenttia tuotannosta luomuun vuoteen 2020 mennessä. - Konkreettisena toimena voidaan pitää lähinnä lähiruoka- ja luomuohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen varattua määrärahaa. Muuten esitettyjä toimenpiteitä ei voida pitää niinkään lisäpanostuksena, vaan toimintaa ylläpitävinä, kuvaa Lassila. Luomuneuvonnan rahoituksen osuus ei edelleenkään vastaa luomutuotannon osuutta maataloudestamme, eikä siihen ole luvassa muutosta. Luomututkimuksen tarpeen hieman parempaa esille nostamista voidaan pitää positiivisena, mutta signaalit ovat kaksijakoiset, kun samanaikaisesti pitkäaikaista luomututkimusta ajetaan toisaalla alas. Luomuliiton edunvalvontatyön tavoitteita ovat tukipolitiikan kehittäminen, luomutuottajien kokeman byrokratian taakan vähentäminen ja kunkin tuotantosuunnan haasteiden ratkominen yhteistyössä tuottajakentän ja alan toimijoiden kanssa. Lisätietoja: Jukka Lassila, Luomuliiton puheenjohtaja, puh MAASEUTUYRITYKSISSÄ TYÖTÄ TARJOLLA! Yhä useammin maatilayritykset toimivat myös työnantajina ja palkkaavat maataloustyöntekijöitä, karjanhoitajia, lomittajia, tallityöntekijöitä, ratsastuksenopettajia, metsureita ja muita näiden alojen ammattiihmisiä. Kauppapuutarhat, viherrakentajat ja taimistot tarjoavat työtä sekä vakinaisille että isolle joukolle kausityöntekijöitä. Ulkomaisia kausityöntekijöitä sadonkorjuutöissä on vuosittain toistakymmnetä tuhatta henkilöä. - Tuotantoaan laajentavat kotieläinyritykset palkkaavat uusia työntekijöitä. Yrittäjän siirtyessä työnantajan rooliin tulevat hänelle eteen työsopimukseen, palkkaan ja työaikaan sekä lakisääteisiin maksuihin liittyvät kysymykset. Myös ulkomaiseen työvoimaan liittyvät säännökset aiheuttavat työnantajille tiedontarvetta, kertoo Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola. Tavoitteenamme on toimia työnantajan tukena kaikissa työsuhdeasioissa. Maatalousalalle uusi työehtosopimus tänä vuonna Uusi Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus tuli voimaan maaliskuun alussa ulottuen 2014 tammikuun loppuun. Myös palkkojen yleiskorotus (25 snt/tunti) toteutettiin maaliskuussa. - MTA:n jäsenet saavat jäsentiedotteet uusista palkoista ja muista sopimukseen tulevista muutoksista. Ajan tasalla oleva ja yhdestä paikasta saatava tieto työsuhdeasioista on tärkein hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä, Rekola toteaa. - Uudelle jäsentyönantajalle lähetämme työsuhdekansion, joka sisältää työehtosopimuksen ja muut voimassa olevat säännökset. Tiedotteet ja erilaiset työsuhdeasioiden lomakkeet ovat extranet -jäsensivuilla vapaasti jäsentyönantajien käytettävissä. Tee aina kirjallinen työsopimus Kirjallisessa työsopimuksessa työehdot tulevat selkeästi sovituiksi. MTA:n jäsenet voivat käyttää valmista lomaketta, joka on ulkomaisia työntekijöitä varten myös englannin, viron ja venäjän kielellä. Koeajan käyttö työsuhteen alussa on aina suositeltavaa ja sekin edellyttää kirjallista työsopimusta. Työsuhteen aikana työpaikalla syntyy joskus tulkinta- tai erimielisyystapauksia. Liiton lakimiesten hoitama neuvontapalvelu on jäsenille ilmaista. MTA:n jäseniksi ovat tervetulleita sekä vakinaisesti että kausiluonteisesti työnantajina toimivat yrittäjät. Vaativuus ja pätevyys palkan perusteina Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen. - Vaativammasta työstä parempi palkka ja myös hyvästä työsuorituksesta parempi palkka kuin välttävästä; nämä ovat yleisesti hyväksyttyjä palkkauksen periaatteita, selvittää toimitusjohtaja Rekola. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa korostuu yrityskohtainen soveltaminen, koska töiden vaativuuden arviointi tapahtuu työpaikalla. Töiden vaativuuden arviointi on perusteltua, koska erilaiset työt eroavat toisistaan koulutuksen, vastuun ja kuormituksen osalta. Alin taulukkopalkka on tällä hetkellä 7,91 euroa/tunti. Työehtosopimus mahdollistaa työaikajoustot Työaikakysymykset ovat aina tärkeitä työnantajille. - Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on tältä osin melkoisen joustava, myöntää Rekola. Työpaikalla voidaan käyttää kiireaikana yhdeksän tai kymmenen tunnin työpäivää ja tasoittaa pitkät työpäivät hiljaisempana aikana. Ylityökorvauksia ei silloin muodostu. Säännöllisen työajan tasoittumisjakso voi olla vuoden pituinen. Näin saadaan arvokkaita työtunteja kohdistettua kiireimpiin työkausiin. Työnantajalta tämä edellyttää työajan suunnittelua ja myös tiedottamista työajan jaksotuksista työntekijöille. - Tämän tapaiset joustavat työaikamallit sopivat nimeen omaan kausiluontoisille maaseutualoille ja omalta osaltaan edesauttavat palkatun työvoiman käyttöä yrityksissä, Rekola uskoo. Tarvitsemme työvoimaa sekä kotimaasta että ulkomailta Maa- ja puutarhatilat työllistivät viime vuonna n MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C 48 Puh ulkomaalaista. Kotimaan työmarkkinoilta ei enää löydy riittävästi väkeä esim. marja- ja vihannestilojen kausiluonteisiin töihin, toteaa Rekola. Työnantajan kannalta ulkomaista työvoimaa käytettäessä pelisäännöt ovat selvät eli työehdot ovat samat kuin kotimaan työntekijöille. Työsuhteessa ulkomainen työntekijä vaatii työnantajalta enemmän panostusta asuntojärjestelyjen ja työnopastuksen muodossa, uskoo toimitusjohtaja Rekola Helsinki SAVON YRITYS- UUTISET Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Kari Brola Puh Fax Paino: Lehtisepät Oy Kuopio Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus, PL 70, Helsinki

4 4 KUIDUSSA ON PÄÄTÄ JA HÄNTÄÄ SAVON YRITYSUUTISET Kaista Savoon ajaa nopeaa laajakaistaa Pohjois-Savoon Nopeat laajakaistayhteydet ovat elinehto maaseudulla. Kun muut palvelut sivukyliltä tasaisesti vähenevät, nousee kunnollisten tietoliikenneyhteyksien merkitys entistä tärkeämmäksi. Internetin käyttö tuotteiden, palveluiden ja tiedon hankintaan on monin tavoin tarpeellisempaa maaseudulla kuin taajamissa. Monet tavanomaisetkin palvelut ovat kilometrien, jopa kymmenien kilometrien päässä. Langattomien yhteyksien ongelma haja-asutusalueilla ovat pitkät välimatkat. Mitä kauempana tukiasemasta surffailee, sitä hitaampi on yhteys. Suurten operaattoreiden saaminen mukaan hankkeisiin on ollut nihkeää. Nopeiden verkkojen rakentaminen on kaupunkikeskuksissa kannattavaa mutta maaseudulla kallista. Maaseudulla ei ole tyydytty katsomaan vain sivusta, miten laajakaistahankkeet etenevät. Pohjois-Savossa rakennetaan nopeiden yhteyksien valokui- Valokuituverkoston rakentaminen maaseutualueillamme vaatii miestyövoimaa ja työllistää samalla paikallisia yrittäjiämme. tuverkkoa voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Kansallisen ja maakunnan sisäisen laajakaistaviestinnän tukemiseksi Pohjois-Savossa käynnistyi vuonna 2011 Kaista Savoon hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta laajakaistaverkkoa kohtaan. Kattavaksi rakentuva valokuituverkko lisää työn ja etätyön tekemisen mahdollisuuksia, lisää asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta, luo yhteisöllisyyttä ja lisää alueen vetovoimaa sekä nostaa kiinteistöjen arvoa. Hankkeen toimintaa räätälöidään kuntien, yrittäjien ja kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. Hankkeen sisällöt ja toiminta tukevat valokuidun rakentumista kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa: niin Kaisanetin, Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan kuin Savon Kuidun operoimilla hankealueilla. Hanketta hallinnoi Sisä-Savon Seutuyhtymä. - Kuntien päätös olla mukana tukemassa toimivien, nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntalaisilleen on signaali myös koko Suomelle: Pohjois-Savo toimii tällä hetkellä nopeiden yhteyksien rakentamisen veturina, Kaista Savoon- hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola luonnehtii. -Kaista Savoon -hanke liittyy kiinteästi Liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaista kaikille -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä valtion ja kuntien tuella tuoda lähes kaikkien suomalaisten saataville nopeat tietoliikenneyhteydet. Toimijoiden haku hankealueille sekä rakentamisen koordinointi tapahtuu Pohjois-Savon liitossa. -Pohjois-Savon etulyöntiasema antaa maakunnallemme myös selkeän kilpailuedun: voimme tarjota uusille asukkaille, yrittäjille ja vapaa-ajanasukkaille toimivan, nykyaikaisen viestintäinfran. Ensimmäisinä kuntina valokuidun maaperäänsä saavat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Rautavaara, Sonkajärvi, Tuusniemi, Vesanto ja Vieremä, Jaakkola kertoo. Valokuitu upotetaan tienreunaan auran tekemään viiltomaiseen uraan. Kauhat otetaan käyttöön vain, jos maasto on kovin kivikkoista. Kuvat otettu kesäkuussa 2012 Iisalmen Pörsänmäessä, Kaisanetin hankealueella. Kuvaajana Minna Jaakkola / Kaista Savoon. kamera- kuvaa, joka vaatii nopeaa yhteyttä. Eläimiä pitää seurata ja valvoa jatkuvasti, sillä tilan pitäjä on vastuussa eläinten hyvinvoinnista. Esimerkiksi sairaita eläimiä seurataan etänä, jotta hoito voidaan tarpeen vaatiessa aloittaa välittömästi. Lypsyrobotit ovat jatkuvasti yhteydessä valmistajan palvelimeen, josta ne hakevat päivityksiä. Hyvät tietoliikenneyhteydet antavat maatalous- yrittäjälle myös mahdollisuuksia kehittää muita elinkeinoja, kuten maatila- matkailua, karjanhoitoa ja metsänhoitoa. Myös maataloustukihakemukset voi nykyään täyttää sähköisesti. - Nopean laajakaistayhteyden mahdollistava valokuituverkko on sijoitus, joka kantaa pitkälle: se turvaa yrittäjien toimeentulon, kohentaa kilpailukykyä ja luo uusia toimintamahdollisuuksia, Jaakkola vakuuttaa. Laajakaistalla aivan uudenlaisia palveluita - Kaista Savoon hanke on kolmivuotinen. Tänä aikana hanke järjestää kymmeniä kunta- ja kylätilaisuuksia laajakaistatiedon leviämiseksi kuntalaisten keskuuteen, valmistaa esite- ja videomateriaalia, kouluttaa laajakaistan käyttöön ja rakentaa kuntiin asiamiesverkoston, jotta kuntalaiset saavat vastauksia kysymyksiinsä myös omissa kunnissaan, Minna Jaakkola selvittää. Laajakaistasta Kaista Savoon: pysytään kaistalla! Lisätietoja: Minna Jaakkola viestintäpäällikkö minna.jaakkola@futuria.fi eli Valokuiturakentaminen etenee Ylä-Savossa tänä kesänä Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän hankealueilla. Varmista kotiisi, yritykseesi ja vapaa-ajanasunnollesi luotettavat ja toimivat tietoliikenneyhteydet ja tee hankintapäätös nyt. Kiinteistösi arvoa nostava valokuituliittymä takaa huippunopean yhteyden niin netin, television kuin puhelujenkin hoitamista varten. Valokuituyhteys mahdollistaa myös kiinteistöjen ja maatilojen etävalvonnan. Valokuitu on sijoitus tulevaisuuteen: toimintavarma tekniikka uusine mahdollisuuksineen palvelee Sinua vielä vuosienkin päästä lisäten asumismukavuutta ja työntekemisen tehoa. Lue lisää rakentamisesta ja oman kuntasi operaattorista Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY-keskus. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Nykyaikaiselle maatilalle kunnollinen nettiyhteys on välttämättömyys Elämä ja yrittäjyys eivät ole haja-asutusalueella mahdollisia ilman hyviä tietoliikenneyhteyksiä. Jo nyt varmatoiminen verkko on monelle yritykselle välttämättömyys; esimerkiksi maatalousyrittäjä voi verkkokameralla varmistaa, että navetassa on kaikki hyvin. -Maatiloilla yhä useamman asian hoitoon tarvitaan kunnollinen nettiyhteys, Jaakkola korostaa. Navetoissa tarvitaan jo nyt runsaasti tietotekniikkaa, kuten reaaliaikaista ja laadukasta Kiinteistön omistaja saa itse määritellä, mille nurkalle taloa huippunopeuden yhteyden varmistava piuha tuodaan. Petuniapenkit kierretään kaukaa!

5 SAVON YRITYSUUTISET 5 ELÄIMET Onko sinulla liikaa töitä? Olisiko tilallasi töitä, joita joku muu voisi tehdä? Kenties mietit, mihin töihin kannattaisi palkata lisätyövoimaa ja mistä löytää osaavan tekijän. Ehkä olet pohtinut omia valmiuksiasi toimia työnantajana tai mietit, riittääkö töitä kokoaikaiselle työntekijälle. Maatalousyrittäjä, TUUMAa töitäsi kiireen keskellä TUUMA hanke on käynnistynyt! Maataloudessa suurten yksiköiden määrä on kasvussa. Ulkopuolisen työvoiman tarve myös kasvaa, kun omaa työskentelyä ei voida enää tehostaa, toisaalta taas työ- ja vapaa-ajankulttuuri on muuttumassa maatiloilla. Haasteena on kuitenkin työvoiman saatavuus. Työskentely maatiloilla ei houkuta ja ulkomaalaisen työvoiman saatavuudessa, pysyvyydessä ja käytössä on haasteita. Lisäksi työ on erittäin kausiluonteista. -Tuuma hankkeessa tehdään tilakäyntejä maatiloille Ylä-Savon alueella. Tavoitteenamme on saada 60 tilaa mukaan. Kohderyhmänä ovat sellaiset maatilat, jotka kokevat työmääränsä haastavaksi. Tilakäynneillä mietitään vaihtoehtoja helpottaa tilan työtaakkaa ja selvitetään työn tekemisen vaihtoehtoja. Tilakäyntejä tehdään myös tiloille, jotka ovat jo hankkineet työntekijän, tällöin mietinnässä on etenkin työntekijöiden koulutustarpeet, mutta myös työnantajaosaamisen kehittäminen. Tilakäynnin kustannukset ovat 50 (+alv)/ tilakäynti, Savonia-AMK:n projektipäällikkö, agrologi AMK Katariina Hakola kertoo ja jatkaa: -Hankkeessa on tavoitteena luoda entistä parempi malli HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh Kuvassa vasemmalla projektipäällikkö Katariina Hakola ja aikuisopettaja Satu Niiranen. tilojen työvoima- ja koulutustarpeiden tunnistamiselle ja näiden tarpeiden täyttämiselle. Työntekijän hakuprosessista tehdään malliohjeistus hankkeen edetessä. Työnantajavalmiuksien kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista -Hanke järjestää koulutusta työnantajille ja miettii koulutusvaihtoehtoja työntekijöille. Työnantajavalmiuksien kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista. Tuotoksena hankkeessa tehdään työnantajakansio tiloille. Muita hankeen tavoitteita on selvittää vaihtoehtoja, mistä ja miten hankkia työvoimaa. Myös osuuskunta-toiminta voisi olla yksi vaihtoehto joidenkin tilojen työvoima-ongelmaan. Hankkeella pyritään myös luomaan pohjaa palveluyrittäjyydelle ja lisäämään tilojen tietoutta tästä vaihtoehdosta, Hakola määrittelee. -Tavoitteena on, että työnantajan ja työnhakijan tietoisuus toisistaan paranee. Pyritään myös siihen, että maataloustöiden vetovoimaisuus kasvaa kun tietoisuus nykyaikaisesta maataloudesta lisääntyy ja tilojen työnantajavalmiudet paranevat, Katariina Hakola kertoo. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto. Yhteistyötä tehdään myös TE-toimiston kanssa. Toteutusaika on Hankkeen rahoittaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. TUUMA eli Työvoima, urakointi ja ulkoistaminen maataloudessa hankkeen tavoitteena on Jalkautua maatiloille Ylä- Savossa sekä selvittää tilojen työnkuvaa - ja työvoimatarpeita Löytää keinoja ratkaista maatilojen kasvavia työvoimatarpeita Parantaa valmiuksia toimia työnantajana ja työnjohtajana Päivittää työntekijöiden osaamista tilojen tarpeita vastaaviksi sekä löytää lisäkoulutustarpeet Lisätä yhteistyötä TE-toimiston kanssa Lisätietoja: Projektipäällikkö Katariina Suoritan kotieläin- TEURASTUKSIA Tmi Maaningan kotiteurastus puh VILJELIJÄT HUOMIO! Älä osta enää kallista kuiviketta... haluatko tuottaa omasta pellostasi kuivikkeet, nyt täysin uusi mahdollisuus... paalaamme olkesi tai ruokohelpesi silppuavalla paalaimella. silpun pituus 1-2 cm. Sekä urakoimme karhotusta, niittoa ja rehun paalausta 10 paali Ota rohkeasti yhteyttä numeroon Hakola, Savonia-AMK, P , katariina.hakola@ savonia.fi Aikuisopettaja, Satu Niiranen, Ylä-Savon Ammattiopisto, P , satu.niiranen@ysao.fi Lisätietoja hankkeen nettisivuilla: tuuma.savonia.fi OSTAMME rajattomasti teuraskarjaa. VÄLITÄMME poikivia hiehoja, lehmiä, vasikoita, koko karjoja. Alueena koko Suomi. P , lappifood@co.inet.fi Kauttamme myös maatalouskoneita. Hipanrannantie 72 Karjatalouskoneiden asennukset, huollot ja varaosat! Eero Vartiainen Eero Vartiainen eero.vartiainen@huoltokeskus.fi eero.vartiainen@huoltokeskus.fi

6 6 SAVON YRITYSUUTISET Jukkola Systems Oy Jukkola Ranch - pientuottajalaitteisto maidon jalostukseen koulussa opittaisiin valmiudet maidonjalostukseen. Olemme myyneet jo kaksi tällaista konseptia, vaikka virallinen lanseeraus onkin vasta tulevana syksynä. Jukkola Systems on nuori kansainvälinen yritys Lohtajalta Keski- Pohjanmaalta. Yrityksen pääperiaatteisiin kuuluu hyvä asiakaspalvelu vuoden jokaisena päivänä. Yhtiö ratkaisee asiakkaan ongelmat luotettavasti ja ammattitaidolla, jossa tukena on koko maailman kattava verkosto eri alojen ammattilaisista. Jukkola Systems Oy on perustettu vuonna 2007 ja sijaitsee Kokkolassa Lohtajan kaupungin osassa. Yhtiön liikekiinteistössä on toimiston lisäksi varasto ja huoltopaja, jonka avulla pyritään paikkamaan asiakkaiden akuuteimmat tarpeet. -Toteutamme pumppu- ja venttiilimyyntiä sekä niiden huoltoa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme keskittyneet myös elintarvikekonepuolelle, jonka puitteissa meillä on meijerialan koneiden ja laitteiden suunnittelua, valmistusta, maahantuontia sekä myyntiä. Kauttamme saa täydelliset laitteistot pienmeijereiden tarpeisiin, kertoo Janne Jukkola. Jukkola Ranch -konsepti pientuottajille Jukkola Ranch on pienmeijerikonseptituote, joka on suunniteltu maitotiloille joiden kapasiteetti on litraa/päivä. -Jos maatila tai jokin yhteisö haluaa aloittaa maidon jalostamisen, saa meiltä siihen kaiken tarvittavan. Me suunnittelemme laitteiston maatilan tarpeita ja asiakkaan toivomusten mukaisesti. Katsomme olemassa olevat tilat, selvitämme mitä on tarkoitus valmistaa ja kuinka paljon on tarkoitus valmistaa päivässä, Jukkola esittelee. Tyypillisiä tuotteita ovat mm. juustot, jogurtit, rahkat, ja voit -Pyrimme saamaan konseptiamme myös kouluille, jolloin jo Perusreseptit kuuluvat Ranch-toimitukseen Jukkola Ranch -konseptin mukana tulevat myös tarvittavat reseptit tuotteiden valmistukseen. -Tarvittaessa pystymme myös kouluttamaan ja valmentamaan tekijät. Markkinoinninkin puolelle osaamme antaa apua, jotta tuotteista saataisiin mahdollisimman houkuttelevia myös pakkausten ulkoasun osalta. Meillä on lisäksi kokemusta markkinoinnista keskusliikkeiden suuntaan jo 20 vuoden ajalta. Lähiruualla on nyt hyvä imu ja sille riittää kysyntää, joten tässä on nyt erinomainen mahdollisuus tarttua tilaisuuteen, Jukkola painottaa. Jukkola Systemsin kautta tuottaja-asiakas saa tarvittavan asiantuntemuksen ja yhtiö on asiakkaan tukena vielä kauppojen tekemisen jälkeenkin. -Olemme verkostoituneet niin, että osaamme opastaa asiakkaat aina oikeaan osoitteeseen, mikäli emme itse pysty johonkin asiakastarpeeseen vastaamaan, Jukkola lupaa. Parempi kate maitolitralle Jos maaseutuyrittäjä ottaa itse jalostusaskeleen, saa tämä maidolleen paljon paremman hinnan. Tyypillisesti oman jalostuksen osuus on ainoastaan 5-10 % tuotannosta, jota pikkuhiljaa nostetaan ylöspäin, mikäli kysyntä kasvaa. Parhaassa tilanteessa tilallinen voi jossakin vaiheessa jalostaa kaiken tuottamansa maidon. -Erityisesti luomumaidosta on tarvetta koska luomumeijerituotteista on markkinoilla suoranaista pulaa. Kauppiaat ja matkailukeskukset ovat ottaneet vastaan uusien tuottajien tuotteet avosylin vastaan. Myös kuluttajat arvostavat lähi- ja luomuruokaa, mikä on ensiarvoisen tärkeää tuotteiden kaupallisuuden kannalta. Meillä on hyviä reseptejä juustoille ja jogurteille. Jogurteista voidaan tehdä juotavia tai lusikoitavia. Reseptejä voidaan Jukkolan mukaan modifioida vapaasti. -Meiltä tulee ns. perusmalli reseptistä, jolla homma saadaan käyntiin - kun muutetaan kypsytysaikaa tai jotain ainesosia, saadaan siitä oman tilan tuote, jossa on ainutlaatuinen maku ja koostumus. Jukkola kertoo, että tällaiselle investoinnille on hyvät tukiehdot, jolloin valtion tuki voi olla jopa % investoinnista. Lämmitykseen: Puupellettiä alk 215 /tn Kuivikkeeksi: Olkipelletti alk. 165 /500 kg Paalattua kutterinpurua alk. 5,50 /paali Hinnat sis. alv. - kuljetus tarvittaessa puh KUIVIKE- TURVETTA! YLÄ-SAVON TURVE OY P Kaivinkonepalvelut Rengasmyyntipalvelut Rehuntekopalvelut Pyöröpaalauspalvelut Noukinvaunupalvelut LOMITUS JA KONEURAKOINTI P. KUMPULAINEN Ohenmäentie 410, Kiuruvesi puh , l.k.p.kumpulainen@gmail.com

7 SAVON YRITYSUUTISET 7 Raisioagro tarjoaa suomalaisille maitotiloille kotimaisista raaka-aineista valmistettuja luomurehuja Rehuraisio Oy ja Raision Viljakauppayksikkö yhdistyivät Raisioagro Oy:ksi tammikuun alussa. Raisioagro on uuden sukupolven maatalouskauppa, mutta myös tuttu ja luotettava kumppani. Korkealaatuisten rehujen sekä kotieläinten ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaidon lisäksi Raisioagro tarjoaa tuottajille myös laadukkaan valikoiman muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. -Tuottajille ja viljelijöille tarjoamamme kokonaispalvelu on asiantuntevaa ja vaivatonta. Jokaisella asiakkaallamme on oma yhteyshenkilö, asiakkuusvastaava, joka huolehtii tilan tarpeista. Raisioagron asiakkaana asiakkaallamme on käytössä parhaat osaajat ja Raisioagrolla asiakkainaan parhaat tuottajat ja viljelijät, Minna Oravuo korostaa. Asiakkuuspäällikkö Minna Oravuon johtamaan ryhmään kuuluu Vilja-asiakkaita palvelevaa 8 aluekohtaista asiakkuusvastaavaa. - Meidän ryhmä hankkii raaka-aineen, mitä Raisio konserni rehutuotantoon tarvitsee, Oravuo selvittää. - Raisioagrosta saa rehujen ja viljakaupan lisäksi myös korkealaatuisia tuotantopanoksia - ja tarvikkeita, kuten kylvösiemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. -Valikoimaamme kuuluvat myös terveyttä edistävät pastat ja bolukset lehmille, nuolukivennäiset, käärintämuovit ja -verkot, työvaatteita ja pesuaineita. Uutuutena saimme valikoimiimme myös Neste Oilin laadukkaat ja turvalliset polttonesteet. -Panostamme laatuun ja ympäristön hyvinvointiin. Painopiste säilyy jatkossakin rehuissa, ruokintaosaamisessa ja kasvinviljelyssä. Muut tuotantopanokset ja -tarvikkeet täydentävät palvelujamme, Oravuo kertoo. Luomurehuviljojen hankinta aloitettu Luomuviljamarkkinat ovat lähteneet elämään ja kysyntä on kasvanut niin koti- kuin ulkomaillakin. Kysynnän kehittyminen vaikuttaa luomuviljaalaan tulevaisuutta ajatellen positiivisesti kasvua. Positiivisen signaalin markkinoille tuovat myös uudet luomuviljan tuottajat, joiden avulla peltoala lisääntyy tulevalla kasvukaudella. Raisioagro laajentaa ensimmäisenä Suomessa luomurehun toimitukset valtakunnallisiksi. Raisioagro ja Osuuskunta Itä- Maito ovat solmineet yhteistyösopimuksen luomurehun valmistuksesta Liperissä. Yhtiön vahvana tavoitteen on nousta omavaraiseksi rehuvalkuaisessa. Rypsin ohella vaihtoehtoisiksi valkuaiskasveiksi ovat tulleet herne ja härkäpapu. Luomurehu valmistetaan Raisioagron tuotemerkillä Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myllyssä. Luomurehun tuotanto käynnistyy syksyllä Luomumaidon ja -lihan kysyntä on kasvussa Suomessa ja trendin ennustetaan jatkuvan, joten myös luomurehun tuotantoon tarvitaan lisää kapasiteettia. -Luomuviljasopimuksia tehdään edelleen elintarvikeviljoista, kuten myllyvehnä, ruis, suurimokaura ja nyt siis myös rehuviljoista :vehnä, ohra ja kaura sekä valkuaiskasveista härkäpapu ja herne. Rehuviljojen ja valkuaiskasvien vastaanottopaikkoina toimivat Liperi, Kuopio ja Loimaa. Liperissä vastaanotto alkaa ensi syksynä sadonkorjuun alettua, Oravuo selvittää. -Luomuviljojen laatuvaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin tavanomaisten viljojen laatuvaatimukset. Kun luomuvilja käytetään elintarvikkeiden tai korkealaatuisten rehujen valmistukseen, käyttötarkoitus asettaa laatuvaatimukset myös luomuraaka-aineelle. -Luomuviljojen sopimusehdot ovat samat kuin Raisioagron sopimus- ja laatuehdot tavanomaisille viljoille. Luomuviljojen sopimusmalliksi voit valita joko markkinahintaisen sopimuksen tai keskihintasopimuksen. Oravaisen mukana rehunraaka-ainetta hankitaan edempääkin alueilta, joissa luomutuotantoa on ennestään. Raisioagro aikoo järjestä tilaisuuksia, joissa se kannustaa viljelijöitä etenkin valkuaiskasvien luomuviljelyyn. Luomuviljelyllä on jo varsin vankka jalansija Luomuviljelylle on asetettu kova tavoite: puolet koko viljelyalasta olisi luomua vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua eli Luomutuotanto on edelleen vahvassa kasvussa. Kaiken kaikkiaan luomussa / siirtymävaiheessa on 8,1 % koko maan peltopinta alasta Luomurehut valmistetaan luonnonmukaisesti tuotetuista raaka aineista ja luomurehujen valmistajia valvotaan vuotuisilla tarkastuskäynneillä. -Ympäristönäkökohdista luomutuotantoa voidaan pitää luonnon monimuotoisuutta ylläpitävänä tuotantotapana, Minna Oravuo määrittelee. Raisioagron rehutehtaat sijaitsevat Raisiossa, Kouvolassa ja Ylivieskassa. Raisioagron myyntikonttorit sijaitsevat Raisiossa, Kouvolassa, Ilmajoella, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Raisioagro on valmistanut rehuseoksia vuodesta 1948 lähtien ja markkina-asema on kotimaassa maatilarehuissa noin 40 %, kalanrehuissa yli puolet. Kala- ja maatilarehuja viedään Venäjälle, Baltian maihin ja IVY-maihin. Raisioagron rehuliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli 181 miljoonaa euroa. Tutustu uuteen Raisioagron verkkokauppaan shop.raisioagro.com Löydät meidät Kiuruvedellä, Viljo-konemessuilla Osuuskunta Itämaidon, Tama-Finlandin ja FinnLacton yhteisosastolta. Tervetuloa! Merkittävä osa suomalaisesta lihasta kulkee tuottajilta kuluttajille HK Agrin kautta. Yhtiö hankkii kotimaista sian-, naudan- ja broilerinlihaa HK Ruokatalolle. HK Agri on lihantuottajalle luotettava markkinakanava, joka edistää lihantuotantoa ja turvaa sen jatkuvuutta monin eri tavoin. Johtavana kotimaisena komponentti- ja täydenneruokinnan osaajana ja toimittajana HK Agri tarjoaa ruokintatuotteiden lisäksi myös ruokinnan suunnitteluja optimointipalveluita. -Hankintamme perustuu lihantuottajien kanssa tehtyihin tuotantosopimuksiin. Lähtökohta sopimustuottajiemme ja yrityksemme välillä on molemminpuolinen arvostus sekä pitkäjänteinen ja kehittävä yhteistyösuhde, jonka tehtä- HK Agrin toiminnassa keskeinen rooli on maitotilojen palvelupaketilla Outokummun teurastamo. vänä on tuottaa molemmille osapuolille liiketaloudellisesti kestäviä ratkaisuja taaten sopimustuottajiemme ja yrityksemme toiminnan jatkuvuuden, HK Agri Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä kertoo. Pohjois-Savo on yhä monipuolisempi nautojen maakunta Naudat, maidontuotanto, emolehmä ja vasikat ja niiden lisäksi tietysti perinteinen viljantuotanto antavat maatiloille erilaisia mahdollisuuksia harjoittaa tuottavaa alkutuotantoa. Pohjois-Savon vahva maitosektori luo hyvän pohjan erikoistuneelle naudanlihan tuotannolle, Veli-Matti Jäppilä toteaa. -Outokummun teurastamo on ainoa nautoja merkittävässä määrin Itä-Suomessa teurastava laitos. Outokumpuun on investoitu ja läpimenoa on nostettu. HK Agrin hankinta Itä-Suomen alueella on viimeisen vuoden aikana kehittynyt hyvinkin myönteisesti. HK Agrin toiminnassa keskeinen rooli on maitotilojen palvelupaketilla. Itä-Suomessa oleva teurastamo antaa tähän hyvät edellytykset. Mukaan tulee jatkuvasti uusia sopimustuottajia, Jäppilä selvittää. -Nuoren naudan ketjua olemme kehittäneet määrätietoisesti. Tuottajien tukena on laatusonniohjelma, jonka myötä on yhdessä sopimustuottajien kanssa saatu kasvatustuloksissa todella isoja parannuksia. Nuoren naudan kasvatusketjun kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin, jotta vasikoille riittää kasvatuspaikkoja. Nyt onkin aika laittaa investointisuunnitelmia eteenpäin, rakennerahastokausi on loppusuoralla, Jäppilä painottaa. -Välitämme rehukomponentteja nautatiloille kymmeniä miljoonia kiloja Itä-Suomen alueella. Rehutoimintamme tavoitteena on hakea laadukkaita ja kustannustehokkaita rehustusratkaisuja nautatiloille. -Mainittavaa on myös se, että HKScan konsernissa tahtipuikkoa heiluttaa suomalainen lihantuottaja LSO Osuuskunnan kautta. Osuuskuntaan on jokaiselle sopimustuottajalla mahdollisuus liittyä, Veli-Matti Jäppilä korostaa. elintarviketeollisuudelle turvallisen raaka-aineen jalostettavaksi kuluttajien pöytään. HK Agrilla on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä mm. laatuketjun kehittämiseksi. Sianlihantuotannon laatuketjun kehittäminen aloitettiin jo vuonna Naudanlihantuotantoon laatuketju laajeni vuonna Siipikarjapuolen tuotantoprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat kansalliseen laatujarjestelmaan. Sen antamat ohjeistukset siipikarjan tuotannolle ovat monessa kohtaa tiukemmat kuin mitä EU:n ja Suomen lainsäädänto edellyttävät. Lisäksi Kariniemellä on käytössä neliosainen vastuullisuusohjelma, joka sisältää kotitilan, ympäristön, maun ja ravitsemuksen osa-alueet. HK Agri hankkii sopimustuottajiltaan kotimaista sian-, naudan- ja broilerinlihaa HK Ruokatalolle. HK Agri Oy on HKScan Finland Oy:n tytäryhtiö. Kiinteä yhteistyö lihantuottajien, liha-alan muiden asiantuntijoiden sekä lihaa jalostavan teollisuuden kanssa takaa kustannustehokkaan, turvallisen ja eettisesti kestävän suomalaisen lihantuotannon tulevaisuuden. HK Agri harjoittaa lihanhankinnan ohella monipuolista sian-, naudan- ja broilerinlihantuotantoa tukevaa toimintaa. Omistamiensa yhtiöiden kautta HK Agri kehittää suomalaista kotieläintuotantoa. HK Agri on johtava kotimainen komponentti- ja täydenneruokinnan osaaja ja toimittaja, joka tarjoaa ruokintatuotteiden lisäksi myös ruokinnan suunnittelu- ja optimointipalveluita. HK Agrin toiminnalla on pitkät perinteet HK Agri Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä Suomalaisessa tuotannossa on paljon vahvuuksia, joiden pohjalle laatuketjua on ollut hyvä rakentaa Tuotantoketjun alkupäässä eli tilatasolla tehty työ takaa HK Ruokatalo Oy keskitti lihan hankinnan ja alkutuotannon sekä rehukaupan yhteen yhtiöön vuoden 2011 alusta lähtien. Rehuyhtiö Lounaisfarmin ja HK Ruokatalon broileriketjun alkutuotannon tehtävät siirrettiin LSO Foodsiin. Samalla LSO Foodsin nimi vaihtui HK Agriksi. Toiminta Lounais-Suomen Osuusteurastamon nimissä alkoi jo vuonna Nyt LSO Osuuskunta on HKScan-konsernin suurin yksittäinen omistaja ja HK Agri merkittävä lihanhankintayhtiö, jonka toiminnan piirissä on yhteensä noin sopimustuottajaa ja toiminta-alueena lähes koko Suomi.

8 8 SAVON YRITYSUUTISET Palvelevat ItäMaito-myymälät tarjoavat alueellasi: Liperin Myllyn vehnäjauho 2 kg 1 40 /pss (0,70 /kg) Monikäyttö pakasterasiat, 90kpl, 0,75 l sis. rasiat, kannet, tarrat Kysy tarjous! Kuivikekutterit ja turpeet nyt kesähinnoin Lämmityspelletit varastostamme, kysy tarjous. Myös irto ja ssk tehdastoimitukset. Tällä kupongilla kupillinen kahvia tai Grandi-mehu veloituksetta myymälästämme 1 kpl / kuponki / asiakas. Tarjous voimassa saakka. Helpota juhlien järjestelyjä. Myymälöistämme valion paistovalmiit ja valmiit raakapakasteet, kuten piirakat, pasteijat, tortut, kakut. Tutustu valikoimiin myymälöissä. NOPEUTA LIETTEENLEVITYSTÄ SEPAROIMALLA Myymälämme ovat avoinna kaikille. Ostojen keskittäminen kannattaa. Ostohyvitys kaikista ostoista ja kaikilla maksutavoilla: käteinen, pankkikortti, luottokortti, lasku, maitotili. Lähimmän myymälämme yhteystiedot löydät netistä Myymälät avoinna ma-pe Poikkeuksena: Lieksa 9-16, Liperi 9-16, Polvijärvi , Kiuruvesi , Rantasalmi ma-pe 8-17, kesälauantaisin 10-14, Ilomantsi ma-pe , kesälauantaisin 9-13 Tero Savela tero.savela@reiskone.fi AGROSIL LIQUID UUTUUS! AGROSIL LIQUID - KEMIALLINEN SÄILÖNTÄAINE HEINÄKASVEILLE, APILALLE SEKÄ KOKOVILJA- SÄILÖREHULLE. AgroSil Liquid -liuos on heti käyttövalmis!! Tee rehua silloin kuin niittoajankohta on optimaalinen. Ja jos sääolosuhteet eivät salli esikuivausta, korjaa rehu tuoreena. AgroSil Liquid tekee sinut riippumattomaksi rehun korjuusäästä. Erityisen tärkeä urakoitsijalle! AgroSil Liquid ei ruostutta koneita ja sitä voi kuljettaa ilman erityislupaa! Maahantuonti: WK Agro OY Walter König puh: s-posti: wkonig@me.com Pakkauskoot: 200 litraa ja 1000 litraa MAITO-HANKKEET TILASI KEHITTÄMISEN TUKENA! Itä-Suomen Maitotilabarometrin tulokset ja ajankohtaista hankeinfoa osoitteessa: maito.savonia.fi SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU MAITOTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA-HANKE

9 Osuuskunta ItäMaito ja Raisioagro Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen luomurehun valmistuksesta Itä- Maidon Liperin Myllyssä. Luomurehun tuotanto Liperissä käynnistyy syksyllä Liperin Mylly siirtyy rehunvalmistuksessa kokonaan luomuun. Luomurehut valmistetaan Raisioagron tuotemerkillä ja ne tulevat myyntiin koko maassa. Raisioagro vastaa raaka-aineiden hankinnasta, luomurehujen tuotekehityksestä sekä markkinoinnista ja jakelusta. ItäMaidon ja Raisoagron yhteistyönä syntyviä luomurehuja on mahdollisuus hankkia myös Valioryhmän hankintaosuuskuntien tuottajamyyntien kautta. Raisioagro laajentaa luomuviljojen ja valkuaiskasvien sopimusviljelyä jo alkavalle satokaudelle. Tavoitteena on lisätä erityisesti luomurypsin, -härkäpavun ja herneen sopimusmääriä. Luomuviljojen ja valkuaiskasvien viljelyn ja hankinnan kehittämisessä yhteistyökumppani on ProAgria. Valittu linjaus perustuu Liperin myllyn liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen ItäMaidossa. Toiminnan kehittämisellä haetaan myllytoiminnalle tulevaisuuden jatkuvuutta. Luomurehunvalmistukseen siirtymisellä ei ole henkilöstövaikutuksia. Liperin Myllyn kapasiteetti sopii hyvin luomurehun valmistukseen. Tavoitteena on valmistaa rehuja kotimaisista SAVON YRITYSUUTISET 9 ItäMaidon Liperin Mylly siirtyy rehuissa luomuun raaka-aineista. Yhteistyöllä Raisioagron kanssa parannetaan kotimaisen luomurehun saatavuutta, mikä helpottaa luomukarjatilojen ruokinnan suunnittelua ja rehujen hankintaa. Liperin Myllyn tavanomaisia rehuja valmistetaan Liperissä loppukesään 2012, mistä eteenpäin tavanomaisia rehuja tarjotaan Raisioagro yhteistyön kautta. ItäMaidon Liperin Mylly valmistaa elintarvikejauhoja ja rehuja. Elintarvikejauhoissa luomu on ollut tuotevalikoimassa jo vuosia. Luomutuotevalikoimassa on ohrasuurimo, vehnälese sekä erilaisia jauhoja. Kaikki myllyn käsittelemä vilja on kotimaista. Maito on maaseudun selkäranka Suomalainen maidontuotanto on huippuluokkaa ja se tarjoaa työtä kymmenille tuhansille suomalaisille. Maidontuottajat ovat edellytys maaseudun elinkelpoisuudelle ja heidän avullaan meillä on jatkossakin elävä maaseutu. Osuuskunta ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen korostaa maidontuotannon taloudellista merkitystä maaseudulle. - Maito on maaseudun selkäranka, sillä maidontuotanto tukee monia elinkeinoja maaseudulla. Maitotilan toiminta koostuu useista eri töistä ja tehtävistä. Ne ovat toisistaan riippuvaisia, säännöllisesti toistuvia ja niiden onnistumisella ja yhteensopimisella on ratkaiseva merkitys siihen miten tilakokonaisuus toimii, Lukkarinen toteaa. Osuuskunta ItäMaito järjestää tuottajapalveluina tuottajilleen erilaisia tilaisuuksia eri puolilla toiminta-aluetta. Kuvassa Itä- Maidon hallituksen sekä Valion hallintoneuvoston jäsen Marketta Laukkanen ja ItäMaidon palveluassistentti Taina Voutilainen Tohmajärven kesäteatteritapahtumassa heinäkuussa Kesäteatterien lisäksi kutsumme tuottajia mm. Maitotansseihin ja moottoripyörämatkalle. Maito tuotetaan Suomessa perheviljelmillä. Lypsykarjatilalla on keskimäärin 29 lehmää. Suomessa toimitetaan maitoa meijereihin noin miljoonaa litraa vuodessa. Suomalaisella maitotilalla tuotettu maito on sekä teknisiltä että eettisiltä laatuominaisuuksiltaan erinomaista. Laadun perustana on tuottajien ammattitaito ja koko ketjun jatkuva toiminnan kehittäminen. Lähes kaikki tilat ovat solmineet laatusopimuksen oman osuuskuntansa kanssa. Osuuskunnat varmistavat yhdessä määriteltyjen ehtojen toteutumista säännöllisten neuvonta-auditointien avulla. Itämaitolaisia varsinaisia maidontuottajia laiduntamassa heinäkuun alun illassa tänä kesänä. Tuottajalähtöinen osuuskunta Viiden itäsuomalaisen osuuskunnan alkuvuodesta 2010 perustama ItäMaito on koko maan suurin maidontuottaja. Noin tuottajaa yltää 536 miljoonaa maitolitraan vuodessa. Osuuskunta ItäMaito Valion Lapinlahden tehtailta kesäkuussa Autot odottavat vuoroaan purkuhalliin. Osuuskunta ItäMaidolla on 20 myymälää eri puolilla toiminta-aluetta. Myymälät ovat kaikille avoimia ostospaikkoja, joiden valikoimassa on maidontuotantotarvikkeita, rehuja, rehunsäilöntätarvikkeita, peltoviljelytarvikkeita ja elintarvikkeita. Kuva on Liperin myymälän markkinapäivästä maaliskuulta rakentui Idän Maidosta, Alueosuuskunta Promilkistä sekä Kainuun, Nurmeksen ja Liperin osuusmeijereistä. Osuuskunta ItäMaidon liikevaihto oli viime vuonna 294 miljoonaa euroa. Kaupallinen toiminta on kasvava osa-alue Itä Maidon alueella, kasvua oli lähes 20 %, liikevaihdon osuus oli noin 43 miljoonaa euroa. ItäMaito työllistää keskimäärin 71 vakituista henkilöä. Lisäksi keräilykuljetukseen ympäri Itä-Suomea osallistuu noin 150 henkilöä. ItäMaidon kotipaikka on Lapinlahti. Itä- Maidon keräämät maidot toimitetaan jalostettaviksi juustoiksi pääasiassa Valion Lapinlahden ja Joensuun tehtaille. ItäMaito omistaa runsaan neljänneksen eli 26 prosenttia Valion osakkeista ja on sitä kautta on Valion suurin omistaja. Itämaito tarjoaa kehitystoimia maitotiloille -ItäMaito pyrkii olemaan aktiivisessa kontaktissa maidontuottajiin, Ilpo Lukkarinen sanoo. ItäMaidon tehtävä on tuottaa lisäarvoa omistajilleen. Valioryhmässä ja ItäMaidossa tämä tarkoittaa maidontuotannon kannattavuuden turvaamisesta eli hyvää maidon tuottajahintaa. Maidon tuottajahinnan taso määräytyy Valion menestymisestä koti- ja vientimarkkinoilla. Osuuskunta hoitaa oman tehtävänsä kustannustehokkaasti. - Yhdistyminen oli erittäin tärkeää, koska maidon tuottajien määrä vähenee, mutta menekki ei. Yhdistymisellä tehostetaan toimintaa, kun saadaan ylimääräiset kustannukset pois. Maidon tuotannolle on tärkeää, että kehitystä viedään eteenpäin, Lukkarinen määrittelee. -Itämaidon ydinliiketoimintoja ovat maidon keräilykuljetus, neuvontapalvelu, myymälät, tilasäiliöiden vuokraus ja huolto sekä Liperin myllyliiketoiminta. Maidon keräilystä vastaavat yksityiset liikennöitsijät. ItäMaidon tavoitteena on maksaa mahdollisimman korkeaa tilityshintaa, tarjota kilpailukykyisiä palveluja ja muutoinkin tukea itäsuomalaista maidontuotantoa. Lukkarinen on luottavainen maidontuotannon jatkuvuudesta Itä-Suomessa. Maitomäärän kehitys on vakaa. Vanhoja tuottajia luopuu elinkeinosta, mutta nuoret vastuunkantajat tuottajat aiempaa suurempia maitomääriä tilaa kohden, Ilpo Lukkarinen toteaa.

10 10 SAVON YRITYSUUTISET Hyvinvointia karjalle oikeilla kalustevalinnoilla Tohmajärveläinen Tokki Oy on ottanut tavoitteekseen edistää suomalaisten karjatilojen tuottavuutta ja karjan hyvinvointia. Lypsy- ja emolehmien hyvinvoinnilla on suuri vaikutus karjatilan tulokseen. Hyvinvoiva nauta tuottaa enemmän ja hoitotyökin on helpompaa. Yritys maahantuo ja myy suoraan karjatiloille mm. ranskalaisia Jourdain karjakalusteita. Jourdain on tunnettu laadukkuudestaan ja se valmistaa mm. ruokinta-aitoja, parrenerottajia, karsina-aitoja ja portteja sekä laitumelle tarkoitettuja portteja ja ruokintahäkkejä. Jourdain laatua on Suomessa odotettu Jourdain on Euroopan johtava kalusteiden valmistaja niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Jourdain on toiminut vuodesta 1935 lähtien ja kaikki kalusteet valmistetaan edelleen Ranskassa. Tehtaan 66 hitsausja käsittelyrobottia takaavat millintarkan mitoituksen, jonka huomaa viimeistään asennusvaiheessa. Sen oma sinkityslinja mahdollistaa raaka-aineista rattaille tuotannon samalla tontilla. Jourdainilla on kymmeniä eurooppalaisia ja ranskalaisia patentteja, ja tuotteita kopioidaan monissa maissa, myös Suomessa. Nyt Tokilta on saatavilla alkuperäiset Jourdaintuotteet. -Jourdainin tuotteiden toimivuus on mietitty loppuun saakka. Niissä on pieniä innovatiivisia oivalluksia, jotka helpottavat karjanhoitotyötä huomattavasti. Suurien navetoiden kalusteiden hankinnassa ei kannata tehdä virheostoja, vaan hankkia kerralla hyvät ja laadukkaat kalusteet, joita ei tarvitse heti olla uusimassa. Vaatimukset ovat korkealla ja Jourdain täyttää ne, Sampo Rauma, Tokki Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä, lupaa. Rauma lisää, että hän on itse käyttänyt Jourdainin kalusteita tilallaan ja toteaa niiden toimivan arjessa moitteettomasti. GreenStall - pelkistetty parsiratkaisu ohjaa pakottamatta Tanskalaisen cow-welfare yrityksen innovatiivinen GreenStall - parsiratkaisu on hyvin moderni ja pelkistetty. Pyrkimyksenä on saada lehmälle samanlaiset olosuhteet kuin laitumella. -Meillä ihmisillä on usein harhakuva siitä, että eläin pitää pakottaa johonkin paikkaan. Eläin on kuitenkin fiksu ja osaa toimia kevyesti ohjattuna. Lehmän käyttäytymisen älykkyys tulee esille siitä miten se käy makuulle. Jos olosuhteet ja makuupaikka ovat huonot, eläin alkaa välttää makuulle menoa. Tämä vaikuttaa eläimen tuottoon ja hyvinvointiin huomattavasti. Eläimelle pitäisi mahdollista sen luontainen käyttäytyminen. GreenStall parressa lehmä makaa kuin laitumella. Alla on pehmeä vesipeti, ja pylväsmallinen parrenerottimen tuki, anatomisesti oikein sijoitettu erotin ja joustava etueste antavat lehmälle tilaa ja vapautta asettua makuulle ja nousta luonnollisesti. Lehmät käyttävät aiempaa enemmän aikaa makuulla oloon, koska makuulle asettuminen ja nouseminen on vaivatonta ja vesipeti estää jäsenten puutumisen, kertoo Rauma. -Navetan ilmapiiri on rauhallinen ja yleisilme perinteistä avarampi, koska parsirakenteet ovat erittäin pelkistettyjä. Kun lehmiä seuraa GreenStall navetassa, huomaa kuinka lehmät osaavat käyttäytyä ja pitää itsestään huolta ilman kalusteiden pakko-ohjausta, hän lisää. GreenStall parrenerottajasta on nyt saatavilla uusi, alkuperäistä edullisempi vaihtoehto GreenStall Easy, jossa keinuva etueste on korvattu muovisella niskaputkella. Laaja tuotevalikoima Hyvinvointia lisää myös karjanharja, jossa lehmä viihtyy ja käy mielellään. Lehmän iho uusiutuu ja hilseen rapsuttamisen jälkeen kutina häviää ja eläin voi paremmin. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös juomalaitteet sekä lämpimiin että kylmiin kasvattamoihin sekä laitumelle. Viime talven kovilla pakkasilla (-35 astetta) Arctic-kuppimme pysyivät sulina eivätkä kerryttäneet jäätä kupin ympärille. Vakiona tuleva termostaatti pitää sähkönkulutuksen aisoissa. -Parsipetejä ja parsimattoja toimitamme Saksasta ja Ranskasta. Asiakas valitsee karjalleen joko lateksipehmusteisen parsipedin tai yhä useammin yksittäiset parsipetimatot, jotka soveltuvat erittäin hyvin saneerauskohteisiin helpon asennuksen ansiosta, Rauma kertoo. Uusinta uutta on mm. Hollannissa erittäin suosittu vesipeti. Siinä vesi on kahdessa taskussa ja kannattelee makaavaa lehmää vesipatjan päällä. Kesän uutuutena on lypsynkestävä vedinlaastari. Tämä on odotettu uutuus erityisesti robottilypsyssä. Laastari hoitaa vedinvauriot ja pysyy paikallaan kunnes vedin on parantunut. Kestää hyvin paikallaan myös laidunnettaessa. Valaisinuutuutena pesunkestävät LED valot ja valonheittimet. Valisimet on helppo pitää puhtaina ja ovat alhaisen pintalämpötilan ansiosta erittäin turvallisia. Hinnat ovat kohtuullisia, joten hankinnalla säästää selvää rahaa. Erityistä huomiota työturvallisuuteen Hyvin suunnitellut kalusteet mahdollistavat työturvallisen siemennyksen, tiineystarkastuksen ja lääkinnän. Käsittelyhäkki helpottaa huomattavasti korvausmerkkien kiinnittämistä isoille naudoille. Safetylukkoaitaan lehmät tulevat pelkäämättä ja kaatunut eläin voidaan vapauttaa helposti ja turvallisesti. Farmari-maatalousnäyttelyssä Faban asiantuntijat valitsivat Safety-lukkoaidan kunniamaininnan arvoiseksi tuotteeksi. Lisä-/Yhteystiedot: Tokki Oy Sampo Rauma puh Mokintie Tohmajärvi

11 SAVON YRITYSUUTISET 11 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 19 sik 280 Keenan Systems Ruokintamenetelmällä jopa 30 % lisää tuottavuutta Menetelmä perustuu maailman johtavien ravitsemustieteen tutkijoiden tutkimustuloksiin ja sitä kehitetään koko ajan kaikkien Keenantilojen tulosten perusteella. Mech-fiber -ruokintamenetelmä voi parantaa maitotuotosta tai lihantuotantoa jopa 30% jokaista ruokittua kuiva-ainekiloa kohti. Ruokinnassa keskitytään kemiallisen sisällön lisäksi rehun optimaaliseen fysikaaliseen koostumukseen ja kuidun rakenteeseen, jolloin Mechfiber -teknologia lisää pötsin entsyymejä sekä mikrobeja. Näin rehusta saadaan irti paras mahdollinen rehuhyötysuhde. Mech-fiber -menetelmä on ten syljeneritykseen ja pötsin ph on tasainen. Ruokinnan kautta parannetaan pötsin mikrobiston toimintaa, kuvailee Juha Alatalo. Alatalo kertoo, että peruslähtökohta on, että esimerkiksi erikseen syötettävä väkirehu aiheuttaa suurta ph-vaihtelua ja näin pötsin keskimääräinen ph jää erillisruokinnassa alhaisemmaksi kuin seosrehulla, jossa väkirehu ja karkearehu sekoitetaan. -Kun pötsin toiminta optimoidaan, jää mikrobistolle tilaa toimia ja näin saadaan parempi rehuhyötysuhde. Hyvä rehuhyötysuhde tarkoittaa sitä, että samalla rehumäärällä saadaan enemmän maitoa ja lihaa, mikä näkyy viljelijän pussissa. Käytössä jo vaunua ympäri Quality Refurbished maailman Six Paddle Mixers aito läpimurto karjan ruokinnassa. Systemsin rehusekoitusvaunuja Alatalo kertoo, että Keenan -Tarjoamamme tuotteet ja on käytössä yhteensä ratkaisut liittyvät seosrehuvaunuihin ja niihin liittyvään -Kun asiakas hankkii vau- kappaletta, reilussa 80 maassa. teknologiaan. Rehumme koostumusta on verrattu linnunpemäisen vuoden aikana 12 kernumme, käymme tilalla ensimsään, jossa rehun rakenne on taa, jolloin havainnoimme tilan kuohkea ja erittäin homogeeninen. Rehun ominaisuuksiin ja tuotannon. Näiden pohjalta eläimet, rehut analyyseineen kuuluu olennaisena osana tasamittainen kuitu, heinästä, säilötasuunnitelman ja käymme teemme tilakohtaisen ruokinrehusta ja oljesta. Kuidulla on yhdessä läpi tuotannon kehittämismahdollisuudet. Tätä kautta myös pistämisvaikutus, jolloin se pitää pötsin aktiivisena ja kerättyä tietoa hyödynnetään toiminnan optimaalisena. Kun myös muilla tiloilla. märehtiminen on tehokasta, se Keenanilta on tullut markkinoille kehittyneempiä vaikuttaa suoraan myös eläin- neu- Klassik 115 (narrow machine) vonta- ja seurantaversiota. Vaunuissa on aina vaaka, jonka lisäksi nykyisin on saatavilla PACE-järjestelmä (Performance, Acceleration, Control, Enhancement). Nimenä tämä on ikeenan, jossa vaunun vaakaan liitetään SIM-kortti, jonka kautta vaunun käyttötiedot siirtyvät automaattisesti Keenanin neuvontajärjestelmään, neuvojalle sekä tuottajan omalle tietokoneelle. -Tätä kautta pystytään seuraamaan kuinka paljon mitäkin rehuja on todella sekoitettu, ovatko määrät pysyneet suunnitellussa suhteessa ja mikäli resepti muuttuu, se tallentuu välittömästi koneelle ja näin vaaka ohjaa seuraavaa appeen tekoa, Alatalo esittelee. Quality Refurbished Six Paddle Mixers ikeenan - kurinalaista ruokintaa ja hyviä tuloksia Hyvä säilörehu on Alatalon mukaan ollut ympäri maailman yksi tärkeistä kannattavuutta parantaneista tekijöistä. Toisena hän mainitsee tasavertaisesti kokosäilöviljan tai maissisäilörehun viljelymahdollisuuksien mukaan. Kolmantena seoksen kuiva-aineen hallinnan, eli vesilisäyksen, jolla syöntimääriä voidaan optimoida. ikeenanjärjestelmällä voidaan tarkastella näitä kaikkia asioita. -Kurinalainen ruokinnan toteuttaminen on niin ikään tullut joka paikassa esille. Puhutaan hyvin yksinkertaisista asioista. -Tietokoneavusteisesti laskemme rehun kemiallisen koostumuksen perusteella reseptin, jonka lisäksi meille on tärkeää fyysinen koostumus, jota seurataan siinä samalla - eli kyseessä on kaksijakoinen suunnittelu, kolmantena kontrolloidaan tuotantotuloksia ja eläimiä, mm. niiden terveyttä. Kemiallinen puoli tuo mukanaan sen, kuinka paljon seokseen tulee kuivaainetta, energiaa ja valkuaista sekä kivennäisaineita. Laskennalliset tiedot siirretään vaunun vaa alle. Lisäksi huomioidaan rehujen lastausjärjestys, jonka yhteydessä voidaan optimoida sekoituksen määrää ja tehokkuutta. Rehuvaunussa on kuusilapainen kelasekoitin sekä teriä, jotka katkaisevat rehun sopivan mittaiseksi. Räätälöimme vaunut tilakohtaisten tarpeiden mukaan mm. tarvittavilla kuljettimilla ja paalinkäsittelyjärjestelmillä..-esim. olki tai pitkänä korjattu heinä vaativat sopivan silppuamisen. Sosrehun hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös se, ettei rehuja silputa liikaa, vaan esim. heinä ja olkikorsista tulee tasaisesti juuri oikean mittaisia, Alatalo kertoo. Vaunun vaaka tietää minkä verran kiloja kutakin ainesosaa on mennyt, kun vaunuun syötetään ainekset reseptin määräämässä järjestyksessä. Koko systeemi voi toimia täysin automaattisesti, mikäli vaunu asennetaan kiinteäksi. Näin vaunu voi ottaa ainekset täysin automaattisesti esimerkiksi siiloista ja laskea sinne tarvittavan määrän vettä sekä sekoittaa rehun ohjelman mukaisesti. Vaunu on täysin vesitiivis. Lypsylehmille ja ummessa oleville lasketaan omat seoksensa. -Annamme asiakkaillemme monipuolista neuvontaa, kerromme mitä rehun teossa kannattaa ottaa huomioon ja millaisia ainesosia siinä tulisi käyttää. Jopa 20 % tuotannonlisäys kahdessa vuodessa -Tehokkuuden parantuminen on ollut useimmiten noin 10 % ensimmäisenä vuonna, mutta mahdollisuus 2-3 vuoden aikana on päästä noin 20 % tuotannon lisäykseen samalla rehumäärällä. Tätä mitataan FCE-luvulla, eli kuinka monta kiloa maitoa tuotetaan yhdellä kuiva-ainekilolla. Jos ajatellaan 10 % parannusta, niin em. ruotsalaisen käyttäjäselvityksen mukaan, 9000 kilon tasolta lähdettäessä, päästään 9900 maitotuotokseen, jolloin tulonlisä on 400 euroa/lehmä ja on se on jo aika hyvä parannus. FCE vaihtelee välillä, joten karjojen välillä on isoa vaihtelua, kertoo Alatalo. Järjestelmä soveltuu lähes kaikille tiloille, aina konehankinnat kannattaa miettiä loppuun saakka, esim. vaunun koko vaikuttaa ruokintatyön määrään. Uusien ohella myös tehdaskunnostettuja ja käytettyjä Keenan-seosrehuvaunuja on saatavilla. Tyypillisesti nykytiloilla on 70 + lypsylehmää, jolloin on seosrehujärjestelmämme on erittäin järkevä vaihtoehto - sama pätee Alatalon mukaan lihanaudan tuotannossa. -Tyypillinen tila, joka käyttää järjestelmäämme, on kooltaan yhden robotin tila. Riippuen rehuista, tällaiselle tilalle suosittelisin 16 kuution vaunua, joka on ihan järkevä investointi. MF 360 -vaunumme on suunniteltu noin 130 lypsävän lehmän tarpeisiin, riippuen säilörehun olomuodosta. Vaunuissa on aika yksinkertaiset rakenteet, jotka on helppoa huoltaa. Vaunujen energiantarve on samassa kokoluokassa selkeästi pienempi kuin muilla vastaavilla polttoaineen kulutus voi asiakkaidemme kokemusten mukaan jopa puolittua, Alatalo toteaa loppuun.

12 12 SAVON YRITYSUUTISET FinnLacto Oy Kotimainen vasikankasvatuksen asiantuntija Seinäjokinen FinnLacto Oy toimittaa tuotteitaan Suomen lisäksi Baltian maihin sekä Ruotsiin ja Norjaan. Kyseessä on suomalainen perheyritys, joka viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan. Yhtiön valmistama Vasikka-Masterjuottoautomaatti valmistaa tilan vasikat A- luokan märehtijöiksi. -Vasikka-Master-juottoautomaatilla saadaan pienistä vasikoista tehtyä hyviä märehtijöitä ja edelleen laadukasta karjaa maidon ja lihan tuotantoon. Laite on suunniteltu erityisesti suomalaisiin tarpeisiin, jolloin lähdetään ajatuksesta, että Suomessa on pieniä muutaman vasikan tiloja ja toisaalta vasikkakasvattamoita, joilla voi olla jopa 120 vasikkaa. Laitteemme on suunniteltu niin, että sitä voidaan modulaarisesti kasvattaa pienestä järjestelmästä aina niin isoksi kuin tarve vaatii, esittelee Pasi Niemi. Niemen mukaan FinnLacton tärkeimpiin vahvuuksiin kuuluu erinomainen vasikan kasvatuksen tietotaito. Vasikka-Master Järjestelmä tunnistaa jokaisen vasikan automaattisesti, joko elektronisesta korvamerkistä tai pannasta, joiden kautta se alkaa seurata vasikan kasvua. Järjestelmä antaa pienelle vasikalle päivittäin maitoa, mutta sen kasvaessa maidon määrä pienenee ja vasikka alkaa syödä enemmän kiinteää ravintoa, eli korsi- ja väkirehua, jolloin siitä tulee märehtijä. -Laitteistossa voidaan hyödyntää esimerkiksi tilalla jo olevaa maitoastiaa, tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää meidän jauhepiikaa, joka sekoittaa maidon maitojauheesta ja vedestä. Vasikka-Master-laitteiston asentaminen on hyvin nopeaa ja tuottaja suoriutuu siitä helposti itse. Valmistamme laitteistoja aina tarpeen mukaan, joten toimitusaika on kahdesta kolmeen viikkoa, Niemi kertoo. FinnLacton kautta saa monipuolisesti maidon tuotantoon liittyviä tarvikkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa hygieniatuotteita, joiden avustamana pystytään tuottamaan laadukasta maitoa puhutaan eläinterveyttä edesauttavista tuotteista. -Yksi esimerkki tuotteista on mikrokuitupyyhe, jota käytetään vedinten puhdistuksessa. Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA -Valmistamme myös maito- VASIKKA-MASTER- JUOMA-AUTOMAATTI Automaatti joka mm. juottaa, seuraa, vieroittaa. Säästänyt hintansa juottokustannuksissa jo 50 vasikan juoton jälkeen. Voit hyödyntää hapanjuoton edut ja optimoida juontimäärän vasikkakohtaisesti. mölytön vieroitus Voidaan hyödyntää esim. maitoa, jauheita, huuhteita Vasikkakohtainen, optimaalinen juottomäärä koko juottojakson ajan Päivittäisten juomamäärien vasikkakohtainen seuranta Riittävä määrä juoma-asemia myös isommille ryhmille Jokaisella juoma-asemalla voi olla vasikka juomassa samaan aikaan Juoma-asemia voidaan lisätä vasikkamäärän kasvaessa Vain yksi "liikkuva osa" Hygieninen muovirunko Letkujen ja pumppujen pesuautomatiikka Voit kasvattaa kapasiteettia vasikkamäärän mukaan. ( vasikkaa) Hintaesimerkki 1: 1 juoma-asema (noin 15 vasikalle) 3650,-+alv. Tunnistaa E- merkillä tai pantatunnistimella Hintaesimerkki 2: 3 juoma-asema (noin vasikalle) 6050,-+alv. Hinnat eivät sisällä juoma-astiaa eivätkä tunnistepantoja. Tarjous voimassa saakka. Se on erittäin toimiva ja kestävä tuote. Uutuutena Kivennäispiika Uutuustuotteena FinnLacto on tuonut markkinoille irtokivennäisen jakoon käytettävän Kivennäispiika-jakolaitteen. -Laitetta voidaan käyttää laitumellakin irtokivennäisen jakoon, vaihtoehtoisesti se voidaan laittaa pihattoon ja tätä kautta voidaan täydentää nurmiravintoa ja saada tehokkaammin käyttöön eläimen taipumus maidontuotantoon. Tuote on samalla periaatteella toimiva, kuin pikkulapsen muki, jossa on paino pohjalla kun eläin tönii kivennäispiikaa, palautuu se aina automaattisesti suoraan ja näin sadevesi ei pääse kastelemaan kallista kivennäistä, Niemi toteaa. Rahtivapaat toimitukset Niemi kertoo, että FinnLacto Oy toimii toimitusyhteistyössä meijereiden kanssa. -Maidontuottaja tekee tilaukset maitoautoon tai meijerin myymälään, me toimitamme tavaran ja tuotteet saapuvat tuottajan maitohuoneeseen maitoauton mukana. Maitoauto käy maitotilalla joka toinen päivä, jolloin tavara tulee rahtivapaasti tilalle, luotettavasti oman tutun maitoauton kuljettamana. Meiltä lähtee vain harvoin pientarvikkeita muuten kuin maitoauton matkassa. Tuottaja tilaa tavaran, joko soittamalla meijerin tuottajapalveluun tai postitse tulleen tilauslomakkeen kautta, jonka tämä voi antaa maitoautonkuljettajalle, joka sitten toimittaa sen edelleen tuottajapalveluun. FinnLacto Oy:n valikoimissa on satoja tuotenimikkeitä. Päätuoteryhmät liittyvät vasikan kasvastukseen, lisäksi valikoimista löytyvät maidontuotannon hygieniatuotteet, kuten pesuaineet, vedin- ja utarehygieniatuotteet sekä lypsyyn liittyvät asiat (mm. nännikumit, letkut ja muut pientarvikkeet). Pele-Maticpesuautomaatit maitoputkistoille putkistojen Pele-Matic-pesuautomaatteja. Maitoputkiston ja tilasäiliön pesuautomaatio on yrittäjän aikaa säästävä laite, koska maitoputkisto pestään kaksi kertaa päivässä ja tilasäiliö kahden päivän välein. Tuote on ollut markkinoilla jo 20 vuotta. Kyseessä on ilman hienouksia tehty, muttta erittäin varmatoiminen ja helppokäyttöinen laitteisto. Laitteella saadaan todella hyvä pesutulos, jolloin maidon laatu on parempaa. Pesun kesto on noin minuuttia, Niemi kertoo. Meijerin-tuotemerkki -Meillä on ollut valikoimissa oma Meijerin-tuotemerkki ihan yrityksen perustamisesta lähtien, jota olemme vaalineet hartaudella. Tämän puitteissa esim. nännikumeilla on 100 % tyytyväisyystakuu, eli ne voi palauttaa ja saada uudet tilalle, mikäli tuottaja on tyytymätön niihin. Kaikki tuotteet, jotka meidän kautta ostetaan, ovat hyviä ja luotettavia, vakuuttaa Niemi loppuun. Palvelua maatiloille vuodesta 1979 vitamiinit rauta- ja energiavalmisteet kivennäisaineet juomarehut kiertopesuaineet hygieniatuotteet säilöntäaineet Olemme mukana Viljo messuilla! (06)

13 Reiskone Oy:n liiketoiminta muodostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta, separointiurakoinnista sekä separointilaitteiden ja kompostoreiden myynnistä. Yhtiöllä on lisäksi pienimuotoista maahantuontia, jonka puitteissa se tuo maahan mm. uppopumppuja. Uppopumput ovat maatiloille suunnattuja, puristeneste- ja lypsyasemapumppuja, jotka kestävät happamuutta. Separoinnin merkitys? Separoinnissa lietteestä erotetaan kuiva-aine ja neste, jolloin lietesäiliöön jää runsaasti lisätilaa ja lietelogistiikka muodostuu huomattavasti edullisemmaksi. -Separoinnilla lannasta saadaan tehtyä lannoitetta, koska ravinteet ovat eritavalla jakaantuneita kuiva-aineessa kuin nesteessä. Näin typpi voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi typen haihtuminen ja hajuhaitat ovat vähäisempiä, Tero Savela kertoo Separoinin suuri etu on siinä, että näin kuiva-aineen levittäminen tulee huomattavasti edullisemmaksi, Separoinnin kautta on levitettävää lietettä noin 20-25% vähemmän. Separoinnista saatu taloudellinen hyöty on kiistaton. Keskimäärin nautatilalla joka tuottaa n kuutiota lietettä ja jonka pellot sijaitsevat 10 kilometrin säteellä, säästö lietelogistiikassa on noin 2500 euroa vuodessa. Lisähyötyjä ovat mm. parantunut ravinteiden hyväksikäyttö sekä puhtaampi rehu. -Separoinnin kuutiokohtaiseen hintaan vaikuttaa mm. lantalaji, lannan kuiva-ainepitoisuus sekä kuiva-aineen siirtokapasiteetti. Keskimääräisellä naudanlietteellä ilman kilometriveloitusta kuutiohinnaksi muodostuu noin 1 euro/raakalietekuutio. Tilakohtaiset SAVON YRITYSUUTISET 13 Reiskone Oy Separoinnilla lanta tehokkaaseen hyötykäyttöön erot ovat suuria. Jotta viljelijät saisivat tasapuolisen kohtelun hinnoittelussa, laskutamme tuntiperustaisesti. Hintaan lisätään kilometriveloitus Reisjärveltä sekä separointiurakan perusmaksu, Savela täsmentää. Reiskone hakee separointiurakoitsijoita -Operoimme koko Suomen alueella, jonka mahdollistaa liikuteltava separointilaitteistomme. Etsimme parasta aikaa separointiurakoitsijoita eri puolilta Suomen, joiden kanssa tekisimme yhteistyötä. Separoinnin suosio on jatkuvassa kasvussa ja uusien urakoitsijoiden kautta sen käyttäjäkunta varmasti lisääntyy entisestään, Savela toteaa. Separointiurakoitsijat voisivat Savelan mukaan tarjota separointiurakointia tai vaihtoehtoisesti vuokrata mobiiliversioita asiakkaiden käyttöön. EYS:in separaattorit Reiskone myy Rekitecin maahantuomia tuotteita. Tarjolla on kolmea erilaista EYS-separaattorimallia, jotka myydään valmiina järjestelminä, mukana tulevat pumput, telineet ja sähköohjaukset. -Teemme aina tilakohtaisen suunnittelun. Separaattoreiden kuutio/tuntimäärätehot ovat 8-40 kuutiota/tunti, riippuen laitteen tehosta. Separaattoreita voidaan niputtaa myös niin, että niillä päästää jopa 120 kuution /tunti, jolloin koneita laitetaan useampi rinnakkain, Savela esittelee. Jotta separaattorilaitteiston toimivuus varmistetaan, täytyy Savelan mukaan tilalla käydä, jotta sinne voidaan suunnitella varmasti toimiva kokonaisuus. FarmiPeli poikimailmaisin on monipuolinen järjestelmä -On pystyttävä varmistamaan separaattorin toimivuus kaikkina vuodenaikoina. Kun tilalla käydään, samalla vältytään ns. turhilta investoinneilta, koska voi olla, että toimituksessa voidaan hyödyntää tilalla jo olemassa olevia pumppuja ja rakenteita. Tilakohtaisesti räätälöidyt separaattorijärjestelmät -Rekitec on ainut merkki, joka pystyy toimittamaan tuotteet avaimet käteen -periaatteella. Muut toimittajat toimittavat pelkän tuotteiston ja suunnittelu sekä asennukset puuttuvat toimituksesta. Rekitec on separaattoreiden maahantuoja, jonka lisäksi yhtiöllä on mekaniikkasuunnittelua. Mekaniikkasuunnittelun ansiosta pystytään suunnittelemaan varsin erikoisiakin ratkaisuita - tästä vastaa heidän oma insinööritoimistonsa. Kaikki toimitettavat ratkaisut voidaan siis tehdä räätälöidysti, Savela painottaa EYS:in separaattorit valmistetaan Turkissa ja päämarkkina-alue on Pohjois-Amerikka, jossa EYS on markkinajohtaja. Kompostorit tekevät tuloaan -Euroopassa ja ulkomailla on yleisesti käytössä sellainen menetelmä, että separoitu kuiva-aine ajetaan kompostoriin ja kompostorilla tehdään tarvittava hygienisointi. Kyseessä on rumpukompostori. Haitalliset bakteerit kuolevat hygienisoinnissa ja sen jälkeen sitä voidaan käyttää kuivikkeena navetassa. Menetelmä ei ole vielä käytössä Suomessa, mutta jatkossa se varmasti tulee olemaan, koska kuivikkeiden hinnat ovat nousussa. Järjestelmän ansiosta omasta lannasta myös kuivikkeet - puhutaan siis melkoisen optimaalisesta tilanteesta, toteaa Savela loppuun. Yli Viisi vuotta sitten Savonia ammattikoulun Elke-hankkeessa eläinlääkäri Veikko Tuovinen lausahti "miksi meillä ei ole virtuaalinavettaa" - lasten 3D-pelien tapaista navettaa jossa voisimme testata uusia tuotantomenetelmiä ennen niiden käyttöönottoa oikeilla tiloilla. Elke-hanke valmisteli rahoitushakemuksen "Virtuaalinavetasta". Hakemus oli vielä tuolloin liian aikaansa edellä - hankkeelle ei saatu julkista rahoitusta. Rakennusmestari Urpo Manninen eriytti yllämainitusta virtuaalinavetta-ideasta navetoiden 3D-pikamallintimen erilliseksi tuotteeksi. Tuottajat pystyvät omatoimisestikin piirtämään navetan helppokäyttöisellä ohjelmalla. Mallissa voi lasten pelien tapaan liikkua ja katsella miltä rakennus näyttää sisältä ja ulkoa. Malliin voi sijoittaa luonnollisen näköiset lehmät, jotka liikkuvat paikkatunnistuksen avulla kuten oikeassa navetassa. Alkuperäinen idea -Virtuaalinavetasta on mahdollista toteuttaa Itä-Suomen yliopiston viime vuosina jatkamien tutkimushankkeiden tulosten kautta. Hankkeissa tärkeimpänä edistysaskeleena on syntynyt kiihtyvyysanturin tuottaman tiedon käyttö lehmän olotilan FarmiPeli 3D-malli rakennettavasta navetasta. Tuotanto-ohjauksen käyttö parhaimmillaan tapahtuu lasten peleistä tutun toiminnan kautta. Seurannassa olevat lehmät näkyy mallissa todellisissa paikoissaan. Rakennusosia - eläimiä klikkaamalla saadaan luettua niihin tallentuvaa ja talletettua tietoa. tunnistuksessa, Manninen selvittää. -Kiihtyvyysanturit mittaa liikettä kolmeen suuntaan yhtä aikaa. Matemaattisella laskennalla pystytään erottamaan kaikki tärkeimmät hoitajan huomiota tarvitsevat lehmän toiminnat. Esimerkiksi poikiminen havaitaan supistusten aiheuttaman kiihtyvyyden poikkeamisesta normaalista tilasta - hoitaja saa ilmoituksen tuotannon kannalta lähestyvästä tärkeästä hetkestä. Seuraava ilmoitus tai hälytys tulee kun varsinainen poikiminen alkaa, Manninen kertoo. Joka päivä 1000 ihmistä Suomessa valvoo lehmän poikimista -Luonnollisesti saman verran ihmisiä valvoo myös oikeaa siemennyshetkeä. FarmiPeli Oy tuo navetoihin kotimaiseen Linux-ohjelmistoon perustuvan avoimen tekniikan, joka ilmoittaa poikimisen ja myöhemmin muutkin tärkeät hoitajalle tärkeät asiat. Avoimesta ohjelmasta johtuen tieto voidaan liittää mihin tahansa jo käytössä olevaan valvontajärjestelmään, Manninen kertoo. -FarmiPeli -pilvipalvelu mahdollistaa navetan tapahtumien seuraamisen tilan ulkopuoleltakin vaikkapa kännykästä. Pilvipalvelu on jo nyt käytössä rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennus on mahdollista toteuttaa katsomalla ja tulostamalla piirustukset työmaakelpoiselta lukulaitteelta kuhunkin työvaiheeseen kertakäyttöisenä. Suomessa on jo ensimmäiset rakennukset rakennettu ilman perinteisiä lähes aina ajasta jäljessä olevia työmaapiirroksia. Kaupassa jo nyt olevat "tabletit" eivät "Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta sellaisenaan ole kätevä työmaalla. Työmaakäyttöön tarvitaan helppokäyttöinen rukkaset kädessä toimiva "eksymätön" käyttöliittymä, josta on riisuttu kaikki ylimääräinen käyttäjälleen vaivaa ja kustannusta aiheuttava pois. -Viime vuosina lisääntyneitä vahinkoja voimme välttää ratkaisuvalintojen lisäksi Farmi- Peli -pilvipalvelun tekniikalla. Liian suuren kuormituksen tai jonkin muun syyn aiheuttama rakenteen taipuma antaa ilmoituksen pilvipalvelun kautta haluttuihin kohteisiin. Vaaratilanne huomataan ja asia voidaan korjata ennen vahinkojen tapahtumista, Urpo Manninen määrittelee. FarmiPeli Virtuaalinavetta kokonaisuuteen liittyvä Savonia AMK:n Iisalmen yksikössä aloitettu Läpinäkyvä rakennussuunnittelu on jo sadoille rakentajille tuttu. Rakennusprojetkiin osallistuvat ovat voineet kommentoida suunnitelmaa ennen lopullisten piirrosten tekoa. Kommentointiin ovat osallistuneet rakentajan lisäksi eläinlääkäri, kauppa, tuotantoneuvoja, rahoittaja, rakennustarkastaja jne. -Virtualiseen käyttötauluun voidaan asettaa näkymät kaikista navettaan hankituista laitteistoista: lypsykoneet, juoma- ja ruokinta-automaatit, ilmanvaihto, valaistus jne, Urpo Manninen kuvailee. Yhteystiedot: Urpo Manninen FarmiPeli Oy FarmiPeli Urpo Manninen

14 14 SAVON YRITYSUUTISET Pohjoismaiden parhaat kylmäveriravurit kohtaavat Turussa Kylmäveriravureiden Pohjoismaiden Mestaruus ratkotaan Turussa 23.syyskuuta. Mutta keitä ne kylämveriset ovat? Miten ne eroavat tutuista suomenhevosistamme? Böckmann Värmlandsvagnen Uudet ja käytetyt hevostrailerit edullisesti! Uusien hinnat alkaen 4990 (sis. alv. 23 %) Myynti/vaihto/ rahoitus Pekka Tissari LEPPÄVIRTA Väri Ensimmäisenä erona suomenhevosten ja Norjan ja Ruotsin kylmäveristen välillä loistaa yleensä väri. Vieraat ovat useimmiten tummanpuhuvia tai mustia, suomenhevoset punaruskeita. Sääntö tämä ei kuitenkaan ole, molemmista roduista löytyy sekä ruskeita että mustia hevosia. Muut värit ovat harvinaisia. Teollisuuskuljettimien uusista kumihihnoista valmistettua aitanauhaa. Turvallinen materiaali, joka kestää säätä ja kulutusta vuodesta toiseen ja on oikein asennettuna käytännössä huoltovapaa. Erinomainen vaihtoehto aitausmateriaalina esim. laudalle, vetolujuus jopa 2000kg. Aitanauhan leveys on 5-7cm ja paksuus noin 6 mm, saatavana mustana tai valkoisena. Hinta 1 /metri +alv. Tiedustelut: / Raimo Hannonen / Taika Hannonen taika.hannonen@gmail.com Tupsujalat Norjan ja Ruotsin kylmäverisiä kutsutaan Suomessa usein tupsujaloiksi pitkien jalan alaosan karvojen mukaan. Tällaiset karvat ovat yleisiä kylmäveriroduilla, mutta suomenhevosen ulkomuotoon ne eivät kuulu. Kylmäverisyys Sekä suomenhevoset että Ruotsin ja norjan kylmäveriset kuuluvat nimensä mukaisesti kylmäverirotuihin. Kylmäverisiksi luokitellaan alunperin työkäytössä olleet raskasrakenteisemmat hevosrodut, tosin näillä kilpahevosilla ei ole enää juuri tekemistä peltotöiden kanssa. Viime vuosina kylmäverirotujen suosio harrastushevosia, esimerkiksi ratsastuksessa ja valjakkoajossa on lisääntynyt. Suomen tunnetuimmat kylmäveriset lienevät ravikuninkaallisten lisäksi Koffin valjakkohevoset. Nopeus Norja ja Ruotsin kylmäveriset ovat enemmän sprinttereitä kuin suomenhevoset. Pikamatkan, eli mailin kylmäveristen oriiden ja ruunien ME on ruotsalaisen Järvsöfaksin 17,9 eli keskimääräinen kilometriaika koko matkalle laskettuna 1 minuutti ja 17,9 sekuntia. Suomenhevosten vastaava ennätys on Vieskerin 19,9. Näin itsestään selvä ero ei kuitenkaan ole, koska kylmäveritammojen ME on ravikuningatar I.P. Vipotiinan 20,2. Puh Hevostallikalusteet Metallirunkoiset ovet Taontatyöt Ennätykset ovat yksilöiden ja legendaarinen Järvsöfaks on jo eläkkeellä. Tältä vuodelta nopeimmat ajat ovat Ruotsin Hallsta Lotuksen 20,2 ja Suomen Pihlajan Aaronin 20,3. Pohjoismaiden mestaruus ratkotaan 2100 metrin matkalla. Tuon matkan ennätys 20,7 on samaisesta kilpailusta vuodelta 2006 ja Järvsöfaksin nimissä. Lenkkeilyn harrastajat ehkä osaavat arvioida että nuo ajat ovat kovaa vauhtia juosten. Autolla se tarkoittaa vajaan 50 kilometrin tuntivauhtia. Maailman nopeimmat lämminveriset kulkevat kilometrin noin kymmen sekuntia nopeammin. Edulliset ja puhtaat luonnontuotteet! Tehokkaat tuotteet hyönteishäätöön ja karvan hyvinvointiin kaikille eläimille, mm. markki noiden edullisin pikiöljy verkkokaupassamme! Talli-, laidun- ja koulutuspaikkoja Jalostukseen Torinhevosori Arhippo Ottelutilanne Suomi on tappiolla PM kilpailujen voittopörssissä vielä kismittävän selvästi(ruotsi 2 - Norja 2-Suomella 0). Tänä vuonna suomenhevosilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet voittoon kuin koskaan. Pihlajan Aaroni on kaatanut koko porukan jo loppukesällä, kuningatar I.P. Vipotiina kilpailee huippukunnossa ja kuningas Villihotti ei anna periksi koskaan. Hippos-Irina Keinänen Katso muut palvelut netissä! puh PIKIÖLJY Hyvää hevosille sukupolvesta toiseen, esim. ihottumien ja hyönteisten pistojälkien hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn. Pikiöljy on puhdas luonnontuote. Sitä saadaan Lapin tervaskannoista tervanpolton yhteydessä. Pakkauskoot; 10, 20, 50, 200 ja 1000 ml. TERVASKANTO ELÄINTEN TERVASHAMPOO HEVOSILLE, KOIRILLE, KISSOILLE tehty korkealaatuinen tervashampoo. Se on hellävarainen ja hoitaa turkkia, nahkaa sekä karvatuppea. Auttaa kutina- sekä hilseongelmien hoidossa. Helposti huuhtoutuva kotimainen tensidiseos. Sisältää: Anionisia, ionittomia ja amfoterisiä tensidejä alle 5%, turkkia ja karvatuppea hoitavia ainesosia ja puhdasta tervaa, ph - 6,5. Pakkauskoot; 200ml, 1000 ml ja 3000 ml. Myynti: Agrimarketit, alan liikkeet ja luontaistuotekaupat Valmistus ja markkinointi Tervaskanto Marketing I Valkeakoski puh I fax I info@tervaskanto.fi Myös ulkona varastoitava kätevä muovipakkaus. Tilaukset:

15 SAVON YRITYSUUTISET 15 Stall Biskop -hevosten kuntoutusta huippuolosuhteissa Hevonen on luotu liikkumaan. Ravurin ja ratsun suorituksissa tuki- ja liikuntaelimistö joutuu koville. Lihakset saattavat venähtää tai "jumiutua" ja nivelet kipeytyä. Helpointa on toimia ennaltaehkäisevästi. Terveen hevosen kanssa on mielekästä tehdä kuntouttavia asioita jo etukäteen. Sairaslomalle joutuneen hevosen kuntouttaminen on aina pidempi ja mutkikkaampi tie. Kruunupyyssä sijaitseva Stall Biskop on terveiden hevosten hyvinvointiin ja sairaiden/loukkaantuneiden hevosten kuntoutukseen tarkoitettu hevoskuntoutuskeskus, joka tarjoaa kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja ravi- ja ratsuhevosille. - Työtämme on ratkaista hevosen liikkumisessa tapahtuneita muutoksia ja liikeongelmia, ylläpitää jo saavutettuja tuloksia ja tehdä ennaltaehkäisevää kuntoutusta, yrittäjä, kuntoutusvastaava Laura Biskop määrittelee yrityksensä toimintaa. -Tyytyväinen asiakas on tärkein tavoitteemme. Stall Biskopin palveluja käyttävät mm. hevosvalmentajat Risto Airaksinen, Akseli Lahtinen, Eija Sorvisto, ja Ari Aatsinki, Biskop mainitsee. Stall Biskop aloitti toimintansa lokakuussa-2010 ja oli silloin Suomen ensimmäinen hevosten kuntoutuskeskus. Nykyisin Stall Biskop on täyden palvelun hevoshoitola. Palveluihin kuuluvat muun muassa hevoskäyttöön tarkoitetut vesikävelymatto, kävelymatto, hierova pöytä ja solarium, poreallas sekä laserkäsittely. Kuninkuusraviosallistuja Siirius vesimatolla. Lihashuolto on olennainen osa urheiluhevosen valmennusta Hierovalla pöydällä ja solariumin lämmössä Hanna På Äng Ihmispuolella fysioterapia on arkipäivää huippu-urheilussa. Hevosurheilua ajatellen kuntoutuksen päämääränä on lisätä eläimen hyvinvointia ja parantaa sen suorituskykyä. Jo 1900-luvun alussa työhevosia saunotettiin ja hierottiin. -Aiemmin hevosten vammojen parantamiseen määrättiin lääkkeeksi lepoa. Karsinalevossa hevonen kuitenkin menettää nopeasti lihasmassaa, ja samalla ylensyömisen riski kasvaa. Kruunupyyssä kuntoutetaan hevosia uusin menetelmin, vesijuoksumaton, porealtaan, lämpölaitteiden ja hieronnan avulla. - Pääasiassa hoidamme jalkavammoja, kuten jänne- ja hankosidevammoja. Täällä kuntoutuksessa etsitään kuhunkin vammaan ne konstit ja ohjelmat, jotka toimivat parhaiten. Vammojen paranemiseen menee se aika, mikä niihin menee. Me täällä pyrimme vaikuttamaan siihen, että hevonen on parannuttuaan mahdollisimman nopeasti kisakunnossa, Laura kertoo. - Hevoselle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, yleensä eläinlääkärimme Jaana Tainion kanssa. Tämän jälkeen eläinlääkäri käy tallillamme kaksi kertaa kuukaudessa kontrollikäynnillä. Hevoset myös ruokitaan ja tarhataan yksilöllisesti. Pääsääntöisesti meillä on kuukausiasiakkaita. Kuntoutus on kontroloitua liikuntaa Laserhoitoa Laura on käyttänyt lähes 4 vuotta. - Laser vähentää kipua sekä vaikuttaa tulehduksiin ja turvotuksiin. Laser kiihdyttää aineenvaihduntaa vammojen yhteydessä, joka lyhentää kuntoutusaikaa. Laseria käytetään menestyksellisesti tapaturmien ja rasitusvammojen käsittelyyn useissa maissa. Lisäksi laserterapia on erinomaista hevosten terveyden ylläpitoon ja ennaltaehkäisyyn. -Vesikävelymatolla treenataan täsmälleen samoja lihaksia ja jänteitä, kun valmennuksessa muulla tasaisella alustalla. Porealtaan Horse-trainer Spalla on terveysvaikutuksia suurimpaan osaan tavallisesti esiintyviin vammoihin hevosen alaraajoissa. Solariumia käytetään lisäämään isojen lihasten pintaverenkiertoa, Laura kuvailee. -Meillä on ollut kuntoutettavana lähes 200 hevosta ja kuntoutusprosentti on ollut lähes 100%, Laura toteaa tyytyväisenä. Laura pitää hevosen kontroloitua kuntoutusta ehdottomasti parempana kuin laidunkuntoutusta. -Laitumella hevonen alkaa helposti "väistellä" kipua tai epämiellyttävää tuntemusta keksimällä uudenlaisen tavan liikkua. Vaivat heijastelevat paikasta toiseen ja virheellisiä liikeratoja voi tulla. Silloin ura kilpahevosena on vaarassa muiden vammojen kasautuessa. Kuntoutuksessa liikeradat ovat kontroloidusti oikeita ja näin ollen hevonen työskentelee itsensä terveeksi, Laura Biskop selvittää. Vesikävelyä Hevosten terveyteen ja hyvinvointiin tarkoitettu kuntoutuskeskus! TUTUSTU LISÄÄ: puh

16 16 Meriittihallit on yksi maan suurimpia hallivalmistajia. Meriittihallit Oy:llä on laaja valikoima erilaisia Meriitti-tuotteita. Korkealaatuinen tuotevalikoima on yrityksen oman kehitystyön tulosta. Valikoimaan kuuluvat teräs- ja puurunkoiset teollisuushallit, maneesit, hevostallit, lantalat, pihatot, lampolat, kanalat, varastot, konesuojat, konehallit, autotallit ja katokset. Yritys on perustettu vuonna 1992 ja yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 13 henkilöä. Yrityksen toimialueena on koko Suomi. -Olemme insinööritoimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa taidolla rakennuksia. Yrityksen toiminta perustuu jatkuvaan tuote-kehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Niiden avulla tuotamme asiakkaillemme työn tekoa helpottavia työympäristöjä, joissa asiakas voi keskittyä täyspainoisesti oman toimintansa tekemiseen. Tarjoamamme tuotteet ja palvelut perustuvat vuorovaikutukseen asiakkaidemme kanssa, monipuoliseen tuotekehitykseen ja vankkaan rakennusalan osaamiseemme, toimitusjohtaja Auli Impola luonnehtii yrityksen toimintaa. -Rakennusaineina käytämme puuta, betonia ja terästä. Yhdistämme edellä mainittuja raakaaineita toimivasti, mutta teemme myös halleja yksittäisistä materiaaleista. Valitsemme aina rakennuskohteeseen parhaiten soveltuvan ja kustannuksiltaan edullisimman materiaalin. Rakennuksiamme on mahdollisuus saada puu- ja teräsrunkoisena, sekä erilaisilla ulkovuorausmateriaaleilla. Puuhalleja voidaan verhoilla pellillä, tai teräsrunkoon voidaan laittaa esim. lomalautavuoraus, jolloin yhdistyvät teräksen kestävyys SAVON YRITYSUUTISET Hallien rakentaminen vaatii rakennusalan erikoisosaamista ja puuvuorauksen idyllisyys, Impola kertoo. Menestyminen erikoisosaamisen alalla perustuu tinkimättömään laatuvastuuajatteluun ja pitkäjänteiseen ammattitaidon kehittämiseen - Ammattitaitomme perustuu oman vakinaisen työvoiman käyttöön. Osaava, motivoitunut henkilöstömme kehittää jatkuvasti uutta meidän kaikkien hyväksi. Yksi vahvuuksistamme on kokonaistoimitukset: suunnittelemme, valmistamme ja asennamme tuotteet itse asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti, Impola määrittelee. Näin asiakas saa sitä, mitä haluaa, koska emme valmista ns. pulkkituotteita. Vaikeat ajat ovat takana, ja me selvisimme, vaikka tältä alueelta meni noin 40 vastaavaa yritystä nurin. Uskon, että selvisimme vain siitä syystä, että pystymme mukautumaan jatkuvasti asiakkaiden erilaisiin toiveisiin. Yritämme aina parhaamme, Impola jatkaa. Meriitti-karjarakennukset ovat jo osa suomalaista maalaismaisemaa -Niiden suosio perustuu rakennusten toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Uuden sokkelirakenteen edut pystymme hyödyntämään erityisesti karjarakennuksissa. Suorat sokkeliseinämät auttavat tilojen puhtaanapidossa ja samalla ne antavat tuntuvasti lisätilaa verrattuna aiempiin ratkaisuihin, Impola kertoo ja jatkaa: Puurakenteiset rakennuksemme ovat lämpimän ja perinteisen oloisia rakennuksia. Ne sopivat hyvin maatalousympäristöön ja pihapiiriin. Puurakenteiset ovat kustannuksiltaan edullisempia, kuin vastaavan kokoiset teräsrakenteiset, mutta heikkoutena on Treasure Girl eli Tessa-pupu ja Auli. Treasure Girl on entinen ravihevonen, mikä on koulutettu ratsuksi. Nyt se elää onnellista tamman elämää maalla ja saa olla irti pihassa koon rajallisuus. Puurunkoisena rakennuksen voi tehdä noin kahdenkymmenen metrin levyisenä, siitä leveämmät on tehtävä teräksestä. Teräsrakentaminen mahdollistaa pihatolle lähes rajattoman koon. Teräsrunkoinen rakennus puuvuorauksella on kaunis yhdistelmä näitä kahta. Teräsrunko mahdollistaa suuren koon ja puuvuoraus antaa idyllisen ulkonäön. Tuottavuus lähtee lehmän hyvinvoinnista Viljelijät sekä rakentavat uusia tuotantolaitoksia, että laajentavat ja koneellistavat vanhoja navetoita. -Kun tuotantoeläimillä on hyvät ja stressittömät elinolot niiden tuottavuus paranee. Stressi kuluttaa kaloreja ja lihakarja vaatii enemmän muonaa kerätäkseen massaa, kuin stressittömät eläimet. Samoin onnellinen lehmä tuottaa enemmän maitoa, kuin huonosti hoidettu lajitoverinsa. Eläinsuojelu on siten taloudellisesti kannattavaa, Impola vakuuttaa. Hevosharrastus on kasvussa Hevosten määrä on nousussa ja uusia talleja rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla. Suomen ilmasto-olosuhteet huomioiden ratsastusharrastuksessa tarvi- taan myös maneesi. Maneesi mahdollistaa talviharjoittelemisen. Viime vuosina meillä on rakennettu paljon hevosille tarkoitettuja tiloja. Useat haluavat myös hevosille pihattoja tavallisten tallien tilalle. -Meriitti hevostallit ja maneesit ovat saavuttamassa koko ajan suurempaa suosiota. Puurakenteiset tallimme ovat lämpimän ja perinteiden oloisia rakennuksia. Teräsrunkoisena maneesista saa hyvin suuren. Maneesi on yleensä noin metriä leveä, mutta teräsrakenteisena siitä on mahdollisuus haluttaessa tehdä vaikka yli 30 metriä leveä. Nyt uusimpana tuotteenamme on pienet 2 4 hevosen tallit. Idea lähti siitä, kun ostin itselleni hevosen, Impola kertoo. -Uskoin, että Suomessa on muitakin tällaisia täti-ratsastajia, jotka haluavat hevosen omaan pihapiiriinsä. Parin hevosen omistajat eivät tarvitse valtavia ja kalliita talleja, vaan toimivan ja edullisen ratkaisun. Nuo pikkutallit ovat olleet tänä vuonna suoranainen myyntivaltti, Impola sanoo. -Tallit voidaan tilata kylmänä tai lämpöeristettynä. Edullisimmaksi tulee, jos asiakas ottaa ns. kylmät kuoret ja kilpailuttaa paikallista rautakauppiasta eristyspaketin osalta. Ikkunoita ja ovia voidaan lisätä asiakkaan toiveiden mukaan, Auli Impola mainitsee. Uusia lämpöeristettyjä 2 hevosen siirtotalleja. H sis. alv. Nyt uutuutena neljän hevosen talli varustehuoneella, h Myös osamaksulla alk. 150 /kk ja mittatilauksena. Puh Inn-Finn Oy, Ähtäri, HYVINVOINTIA HEVOSELLE Puh hevoskuntoutus.ekohepo@gmail.com Kattava valikoima hevostarvikkeita. Mm. edulliset aitaustarvikkeet nopeasti! Börjes Tingryd Kotimäki Finland Puh: borjes.kotimaki@kolumbus.fi NS-rakenteelta mittatilaustyönä edullisesti ja ammattitaidolla - boxielementit metallista - ovet (metalli/vaneri) - tallikalusteet - estelaitteet radalle - tuotteet kuumasinkittynä tai pulverimaalattuna Kannattaa kysellä PS. Ostetaan tai vaihdetaan pieni hevosauto. Kiinnostaako uutuus? Menestys hevoskarsinaan! Olkipelletti kuivikkeeksi! Olkipelletti on ainutlaatuinen tuote, joka koostuu ainoastaan luonnollisesta oljesta ilman lisäaineita. Olkipellettien edut: - erinomainen imukyky - luo pehmeämmän, kuivemman ja rakenteellisesti tukevamman alustan karsinaan - lähes pölytön - sopii myös naudoille, sioille ja turkiseläimille Lue lisää: Myynti: Mats Blomqvist, Pietarsaari puh Toimitus koko Suomeen!

17 SAVON YRITYSUUTISET

18 18 SAVON YRITYSUUTISET RAKENTAMINEN Suomen Valmisnavetat Oy Navettarakentaminen hyvässä kasvussa Suurten karjojen määrä lisääntyy ja yhä suurempia navettoja rakennetaan. Viihtyisä navettaympäristö on ensiarvoisen tärkeää karjan hyvinvoinnin, terveyden ja tuottavuuden sekä myös maidon laadun kannalta. Se on tärkeää erityisesti parsinavetoissa ja sellaisissa pihattonavetoissa, joissa karja viettää suurimman osan ajastaan sisällä. ja yrityksen erikoisalaa ovat maatalouden tuotantolaitokset. VANA -valmisnavetta on navettamaailman formula-varikko -VANA-valmisnavetassa on kaikki loppuun asti mietittyä ja viimeisteltyä, tekniikka toimii. Eläinten kanssa työskentely on paljon helpompaa ja tehokkaampaa, Vähäsöyrinki esittelee. -VANA-valmisnavetta antaa lehmälle liikkumisen vapautta, hyvää hoitoa, ennaltaehkäisevää tarkkailua ja turvallisuutta. Suomen vaativat talvet ovat osoittaneet, että navetan pitää olla paitsi viihtyisä, myös varmasti turvallinen niin siellä työskenteleville ihmisille kuin eläimillekin. VANA -valmisnavetta rakennetaan kestämään myös Suomen ääritalvet. Kiireisessä arjessa ei aina ole aikaa eikä mahdollisuutta työnnellä esimerkiksi lumia alas katolta. Siksi rakenteiden pitää olla lujia ja kestäviä ja oikein mitoitettuja. -VANA-valmisnavetta on markkinoiden kattavin ja joustavin tapa rakentaa. Käytämme rakentamisessa ainoastaan laadukkaita tavarantoimittajia, joiden ansiosta navetan jokaisen osan toiminta pystytään takaamaan. Valmisnavetan toimitus kattaa nimensä mukaisesti koko navetan aikataulusuunnittelusta aina viimeiseen ovilistaan asti, Vähäsöyrinki selvittää. Ensimmäisten VANA-navetoiden rakentaminen on aloitettu Keiteleellä ja Kyyjärvellä. Navettarakennuksen etukäteissuunnittelun tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa Rakentamisenaikainen kustannustehokkuus ja pitävät aikataulut, sekä sujuva rakentaminen takaavat tyytyväisen asiakkaan. Lukuisat eri tekijät vaikuttavat navetan onnistumiseen. Siksi uuden navetan suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, yleensä runsas vuosi on sopiva aika. -Kustannusarviosta kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Siinä auttavat hyvin tehdyt suunnitelmat. Rakentamisen aikaiset poikkeamat suunnitelmista yleensä nostavat kustannuksia. Pekka Vähäsöyrinki kehottaa investointia suunnittelevia hankkimaan avuksi pätevät asiantuntijat sekä suunnitteluun että rakennuttamiseen. -Haluamme olla mukana jo suunnittelun alkuvaiheessa. Otamme suunnittelussa huomioon tulevan tuotannon vaatimukset tilan koko toiminnalle. Rakennuksen toiminnallisuus ja itse rakenteellinen suunnittelu on yhdistettävä ihan alusta asti, ja tätä ei kukaan pysty yksin tekemään, vaan tarvitaan laajempi asiantuntijajoukko, Pekka Vähäsöyrinki korostaa. Kun kolme suurta suomalaista navettarakentamisen asiantuntijaa yhdistivät tietonsa ja taitonsa, vankan osaamisensa ja halunsa palvella tulevaisuuden maidontuottajaa, syntyi täysin uusi tapa tehdä navetta. Syntyi VANA-valmisnavetta, jossa on aivan kaikki kerralla valmiina. -VANA on niin moderni kuin navetta voi olla. Lujabetonin valmiit elementit, ritiläpalkit ja pilarit, Suomen Valmisnavetat Oy:n vankka kokemus navettarakentajana sekä DeLavalin huippumoderni lypsyautomatiikka eivät jätä vaativalle maidontuottajalle toivomisen varaa, Suomen Valmisnavetat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vähäsöyrinki vakuuttaa. Nivalassa sijaitseva Rakennusliike P. Vähäsöyrinki Oy rakentaa Suomen Valmisnavetat Oy:n navetat. Rakennusliike P. Vähäsöyringin rakennuskohteet vaihtelevat pienremonteista aina suuriin uudisrakennuksiin, VANA-valmisnavetat rakenteilla Kyyjärvellä (vas.) ja Keiteleellä (oik.) Rakennuspalvelu TIVO OY Jouni Pentti MAATILARAKENTAMINEN - UUDISRAKENTAMINEN - SANEERAUKSET / VESIVAHINGOT Rautalahdentie 137, KURENPOLVI Puh LOUHINNAT JA PELTOKIVET RAKENNUSKONEVUOKRAAMO maantiivistäjät betonivibrat piikkauskoneet nivelpuominostin alumiinitelineitä Haki-telineet ym. kalustoa Pyhäsalmen Rakennuspalvelu Oikotie 4, PYHÄSALMI p POHJOIS-SAVON RAKENNUS OY Puh , fax Karsanlahdentie 31, Syvärinpää kari.rissanen@dnainternet.net KATTOREMONTIT Maatalousrakentaminen Remontti- ja saneeraustyöt Rakennus- ja Saneerauspalvelu JARI LESKINEN uudisrakennukset saneeraukset maatilakohteet ulko- ja sisäremontit huoneistoremontit Oinasjärventie 285, Sonkajärvi p Piirinuohooja Petteri Hämäläinen Nuohoukset Vieremällä Tikkaiden, kattosiltojen ja lumiesteiden myynti ja asennus Ilmastointikanavien puhdistus omakoti- ja rivitaloissa A4-kokoiset osoitenumerokyltit P

19 SAVON YRITYSUUTISET 19 Varavoiman tarve kasvaa koko ajan sähköisten laitteiden määrän kasvun myötä Ilmastonmuutos aiheuttaa rajuja sääilmiöitä, jotka puolestaan aiheuttavat sähkökatkoja. Sähkökatkot aiheuttavat vahinkoja, jotka voivat olla taloudellisia, tuotannollisia tai jopa henkilövahinkoja. Näiden vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi tarvitaan varavoimaa. Maataloudelle nämä katkokset voivat aiheuttaa hyvinkin suuria taloudellisia ja tuotannollisia menetyksiä. FinGenin Asko Lundberg kertoo, että varavoimaverkkoon kannattaa liittää tärkeimmät sähkölaitteet kuten valaistus, ilmastointi ja lämmönjakelu. Automaattisesti käynnistyvä dieselvaravoimalaitos on kätevä varavoiman lähde moniin kohteisiin. Nykyaikaisilla ohjauspaneeleilla varustettuna dieselvaravoimalaitos on luotettava ja huoleton sähkön saannin takaava kokonaisuus. Laitokset voidaan varustaa lisälaitteilla kuten kaukokäynnistys ja valvonta matkapuhelimella tai laitoksen toiminnantestaus automaattisesti. -Liikuteltavalle Fingen trailerille asennetun varavoimalaitoksen avulla mm. vesilaitokset, jätevedenpuhdistamot sekä vesiosuuskunnat voivat hoitaa yhdellä koneella alueidensa pumppuasemat, Lundberg mainitsee. ELCOSin valmistamia varavoimalaitteita tuo maahan A & P Lundberg Oy, joka on yrityksenä toiminut yli 10 vuotta teollisuuden sähkösuunnittelu ja projektointitehtävissä. Yritys sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Haapavedellä. Yrityksellä on A-urakointioikeudet. Laitteet tuodaan maahan brändimerkillä FinGen. FinGen varavoimalaitteet valmistetaan Pohjois-Italiassa Cremonesen maakunnassa. ELCOS on toiminut varavoimalaitteiden valmistajana yli 30 vuotta. Varavoima kannattaa ottaa huomioon jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa -Kun varavoiman tarve, toimitusjohtaja Asko Lundberg toteaa. Varavoimalaitoksen tärkein ominaisuus on sen käytettävyys -Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että laitos on valmiina käynnistymään mahdollisen sähkökatkoksen tapahduttua. Koko kiinteistön sähköistyksen siirtäminen varavoiman perään on usein ylimitoitettua ja kallista. Varavoimaverkkoon kannattaa liittää vain kiinteistön tärkeimmät sähkölaitteet, kuten esimerkiksi valaistus ja ilmastointi sekä lämmönjakelu. Julkisissa kiinteistöissä varavoiman perään liitetään usein myös poistumistievalaistus, paloilmoitus- ja varashälytinjärjestelmät sekä savunpoistopuhaltimet, Lundberg kertoo. -Päämiehemme ELCOSin valmistusohjelmaan kuuluvat niin pienet kannettavat varavoimakoneet kuin isot kontteihin sijoitetut sähköasematkin. Valmistuksessa on myös CHP- laitteita ja esteröimätöntä kasviöljyä käyttäviä varavoimalaitoksia, Lundberg selvittää. Kaikki FinGen varavoimakoneet on varustettu vakiona verkonvalvontaautomatiikalla -Kaikki varavoimakoneet varustetaan akkulaturilla, joka varmistaa, että akku on täynnä käynnistyshetkellä. Ulos tai kylmiin tiloihin asennettavat varavoimalaitteet varustetaan lisäksi moottorin lämmittimellä, joka pitää moottorin lämpimänä ja valmiina käynnistymään. Mikäli varavoimalaitoksen toiminta-aikaa halutaan pidentää, se varustetaan lisätankilla, joka syöttää koneen omaa päivätankkia. Maatilan varavoima -Nykyaikainen maatila ei toimi ilman sähköä. Toinen potentiaalinen käyttökohde varavoimalle on viljankuivureiden lisävirtana, jolloin suuriin sulakeuudistuksiin ei tarvitse lyhyen sesongin aikana ryhtyä. Sähkön pitää myös olla riittävän hyvälaatuista esim. robottilypsyyn. Sulautetulla ohjaus- ja säätöjärjestelmällä varustettu FinGen -generaattori tuottaa hyvälaatuista sähköä, jolla toimivat myös lypsyrobotit, Lundberg kertoo. Elektroninen moottorin kierrosluvun säädin pitää taajuuden ja jännitteen tarkasti vakiona, jolloin sähkön laadusta johtuvia laitevikoja ei pääse syntymään. -Sähkökatkon sattuessa varavoiman on kytkeydyttävä mahdollisimman nopeasti, jotta vältytään esim. robotin uudelleen käynnistämiseltä. FinGen varavoimalaitteet käynnistyvät 10 sekunnin kuluessa sähkökatkon ilmaantumisesta automaattisesti. Tämän mahdollistaa moottorin lämmitys ja akun ylläpitolataus ei siis tarvita mitään erityistoimenpiteitä sähkökatkotilanteessa, Lundberg selvittää. -Koteloitu varavoimalaite voidaan sijoittaa myös ulos. Laitteen moottorinlämmitin ja akkulaturi varmistavat käynnistyvyyden myös talvikaudella. Koneessa on ohjainpaneeli, josta voidaan valita käyttötapa käsi tai automaatti. Molemmilla käyttötavoilla koneen suojausjärjestelmä on toiminnassa. Suojausjärjestelmä voidaan tietyissä tilanteissa ohittaa, jolloin kone käy ja tuottaa sähköä hälytyksistä huolimatta, esimerkiksi tulipalon aikana. -Varavoimalaitos tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaisesti ja huolto voidaan tehdä myös itse. Huoltoon sisältyy aina myös laitteen määräaikainen koekäyttö. Koekäyttöväli määritellään käyttövarmuustavoitetta määritellessä. Suositeltava koekäyttöväli on kerran kuukaudessa, Lundberg sanoo. -Asiakkaan kanssa voidaan solmia myös huoltosopimus, jonka mukaisesti laitoksen huollot ja koekäytöt suoritetaan. Huoltosopimus sisältää kaikki huolto-osat, joita laitoksen ylläpidossa tarvitaan. FinGen myöntää toimittamilleen varavoimakoneille 24 kk valmistusvirhetakuun edellyttäen, että laitteelle on tehty asennustarkastus ja käyttöönotto.

20 20 SAVON YRITYSUUTISET Biolämpökeskusjärjestelmät Omakotitalot Maatilat Viljankuivurit Kasvihuoneet Teollisuuskiinteistöt Kaukolämpölaitokset Lämpökontit Laitetoimitukset Kokonaistoimitukset Tankopurkainjärjestelmät kW Valmispiippu Rondo Plus Haponkestävä, eris tetty keraaminen hormi kaikkiin tulisijoihin. Pellettijärjestelmät kW Pohjapurkainjärjestelmät kW Valmispiippu Isokern Helposti asennetta va hohkakivihormi puulämmitteisiin tulisijoihin. Valmispiippu Permeter CE merkitty teräs hormi puulämmit teisiin tulisijoihin, kun hormiliitos on tulisijan päällä. Schiedel valmispiippu Hyvä veto! t 5FLOJJLLB t,btwju t 5BSWJLLFFU t 1BMWFMVU an a e muk lo a LEPAA O le mm, te r v e tu e! JOss a o FMPLVVUB -FQBB )BUUVMB m IL V o sa st o ll em Reijo Santala Juha Valkama x180mm_MaaMetsa_ indd 1 Icopal Kattopalvelu Icopal Pro kokonaisratkaisut uudis- ja korjausrakentamiseen suunnittelupalvelu bitumikatot, peltikatot pihakannet, terassit, sillat kattohuolto Icopal Icopal Katto Katto Oy Oy Icopal Katto Kisällinkatu 8 Oy Helatie 22 Kisällinkatu Kuopio Joensuu KUOPIO puh. puh puh fax fax fax markkinoiden ekologisin kateratkaisu Markkinoiden ekologisesti ylivoimaisin vedeneristeratkaisu katoille neutraloi haitallisia typenoksidipäästöjä. Valitse pintasirote joka puhdistaa ilmaa kuten auton katalysaattori. VAADI PARASTA VALITSE ICOPAL :34:14

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

Green Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki

Green Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki Green Key - teemailtapäivä tuotteiden vastuullisuudesta 17.4. Mokkamestarit, Tampere 25.4. Meira, Helsinki Ympäristömerkityt tuotteet Green Key sertifioiduissa kohteissa Aina Green Key -kohteissa: Päivittäiset

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

Viljakauppatilaisuus Taneli Marttila

Viljakauppatilaisuus Taneli Marttila Viljakauppatilaisuus 7.6.2018 Taneli Marttila A-Rehu yleisesti Omistajat 9 % 20 % 51 % Atria Suomi Oy Itikka osuuskunta Lihakunta Pohjanmaan Liha 20 % - 3 - Taneli Marttila Taneli Marttila A-Rehu Oy Seinäjoki

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme?

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme? @apetit_oyj #apetitluomu Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme? Liiketoimintajohtaja Anu Ora twitter: @AnuOra1 APETIT OYJ Luomuelintarvikepäivä 5.10.2017 1 Luomme hyvinvointia kasviksista

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Maatalouden investointien rooli maaseudulla Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Hankkija-Maatalous Oy Ajankohtaiset asiat. Jyrki Lepistö Sarka-museo Loimaa

Hankkija-Maatalous Oy Ajankohtaiset asiat. Jyrki Lepistö Sarka-museo Loimaa Hankkija-Maatalous Oy Ajankohtaiset asiat Jyrki Lepistö Sarka-museo Loimaa 14.11.2012 Maatalouskaupan trendit 1. Maatalous Maatalousyrittäjien määrä vähenee Ammattilaiset 20 000 > 10 000 (90 % tuotanto)

Lisätiedot

Pohjois-Savoon tulossa kaikkien aikojen kuitukesä!

Pohjois-Savoon tulossa kaikkien aikojen kuitukesä! Pohjois-Savoon tulossa kaikkien aikojen kuitukesä! Kesästä 2013 on tulossa valokuiturakentamisen ennätysvuosi maakunnassamme. Laajakaista kaikille -rakentamista toteutetaan yli kymmenessä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Laajakaista kaikille VALOKUITURAKENTAMINEN POHJOIS-SAVOSSA 2014

Laajakaista kaikille VALOKUITURAKENTAMINEN POHJOIS-SAVOSSA 2014 Laajakaista kaikille VALOKUITURAKENTAMINEN POHJOIS-SAVOSSA 2014 Sinä päätät, rakennetaanko valokuituverkkoa kotikuntaasi Valokuituverkko rakentuu kysynnän mukaan: EU, valtio ja kunnat tukevat huippunopeiden

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen

VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ismo Puurunen 20.3.2019 MAAILMAN INNOVATIIVISIN MEIJERI JA RUOKATALO Ruoka tuo ystävät yhteen ja antaa hyvän mielen. Luomme hyvinvointia ja makuelämyksiä vastuullisesti.

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

from the north poultry protein meal

from the north poultry protein meal from the north Poultry meal proteiinirikas eläinvalkuainen Poultry Meal on suomalaisen siipikarjan sivutuotteista valmistettu proteiinirikas eläinvalkuainen. Se on laadukas raaka-aine rehuihin ja lemmikkien

Lisätiedot

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos Arla ja Luomu Nnenna Liljeroos 24-11-2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla ravitsevia ja turvallisia

Lisätiedot

A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy

A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy A-Rehu herneen ostajana Taneli Marttila A-Rehu Oy A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Tilojen onnistuminen kaiken lähtökohtana Oikeat eväät hyvään ruokaan Suomalaisen valkuaisen ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen

Lisätiedot

Tämän kesän valokuiturakentaminen on käynnistynyt Suonenjoen Iisvedeltä!

Tämän kesän valokuiturakentaminen on käynnistynyt Suonenjoen Iisvedeltä! Uutiskirje toukokuu 2015 Tämän kesän valokuiturakentaminen on käynnistynyt Suonenjoen Iisvedeltä! Savon Kuitu on aloittanut tämän kesän rakentamisprojektin Suonenjoen Iisvedeltä, jossa teollisuusalueen

Lisätiedot

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Pohjoisen luomupäivät 22.3.2017 Oulu Lea Hiltunen Luke Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Hallituksen luomuohjelmaa - Lisää luomua!

Lisätiedot

Ammattilaisen elämä helpommaksi

Ammattilaisen elämä helpommaksi Ammattilaisen elämä helpommaksi Kaikki tuotteet saman katon alta, LVI, Teollisuus, Koneet ja Työkalut, Sähkö, Kylmä ja Tee-Se-Itse. Helppoa, vaivatonta ja kustannustehokasta, eikö totta! Ahlsell minuutissa

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien

Lisätiedot

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Pentti Seuri, MTT Luomupäivät 12.11.201, Mikkeli 15.11.201 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15.11.201 2 Erikoistumisella tavoitellaan

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Kehitetään luomutuotantoa. Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit

Kehitetään luomutuotantoa. Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit Kehitetään luomutuotantoa Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit timo.kaila@apetit.fi Luomupäivät 2018 Timo Kaila, Apetit 16.11.2018 1 Apetit kotimaista viljelyä kehittämässä Viljelyttämistä ja viljelyyn

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division

Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Luomulastenruokaa kotimaasta - mistä raaka-aineet? Jussi Hautala Supplier Development Agronomist Nestrade Procurement Division Nestlé lastenruokaa Turusta Nestlé on globaali yritys myös lastenruuassa -

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot