SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/5 Hallitus SÁMI DUODJI Johtokunta

Transkriptio

1 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/5 Lapin TE-toimisto (koulutusneuvonta@te-toimisto.fi) Lapin Ely-keskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö ASIA: Kannanotto saamen käsityön työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja koulutuksen vaikutuksesta saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin 1 Yleisesti Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sakk) järjestää työvoimakoulutuksena Enontekiön Hetassa 20-opintoviikon työvoimapoliittisen koulutuksen nimeltään saamenpuku ja asusteet. Koulutuksen tilaajana on Lapin työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus). Koulutus on saamen käsityökisällin ammattitutkinnon osaan saamenpuku ja asusteet valmistavaa koulutusta. Koulutusaika on ja Koulutus on maksutonta. Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Koulutukseen osallistuvat saavat kulukorvausta, työttömyystukea, maksuttomat saamenpukumateriaalit ja mahdollisesti myös muita tukia. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden työllistyminen. Opetushallituksen kulttuurialan koulutuskuvaston mukaan saamenkäsityökisällin tutkinnon suorituskieli on saame. Saamenkäsityökisälli tuntee saamenkäsityön eli duodjin perinteet ja merkityksen saamenkulttuurissa. Hän voi suuntautua eri saamen käsityön osa-alueisiin. Saamenkäsityökisälli suunnittelee ja valmistaa sekä perinteisten että uusien mallien mukaisia tuotteita. Kisällin työpaikat ovat saamenkäsitöiden suunnittelu-, valmistus-, neuvonta-, myynti- ja markkinointiyritykset sekä oma yritys. Useat Enontekiön saamelaiset ovat olleet yhteydessä Sámi Árvvut ja Suomi Duodji - yhdistyksiin kyseisestä saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämästä koulutuksesta. Koulutukseen on valittu suomalaisia, kaikkia hakeneita saamelaisia ei valittu koulutukseen ja koulutusta pidettiin epäreiluna, koska materiaalit maksettiin opiskelijoille eikä kriteerinä koulutukseen pääsylle ollut motivaatio, saamelaisuus tai asiantuntemus, vaan työttömyys. Saamen käsityöntekijöitä koulutetaan saamelaisalueen koulutuskeskuksessa artesaaneiksi. Suuri osa saamen käsityöntekijöistä on itseoppineita perheessä ja suvussa. Suomessa kaupalliseen myyntiin taide- ja käyttökäsityötä tekeviä saamen käsityöntekijöitä on arviolta 280, joista vain muutamat tekevät käsityötä päätyönään. Käsityöntekijät ovat vähentäneet viime vuosina käsitöiden tekemistä myyntiin ja tämä johtuu mm. kilpailevista epäaidoista kilpailevista kopioista. ry myöntää myytäville aidoille ja saamen käsitöille merkin. Saamen käsityöntekijöiden kanssa samoilla markkinoilla kilpailee saamelaistyylisiä käsitöitä tekevät suomalaiset sekä halpatuonti Aasiasta. TE-keskuksen järjestämä koulutus osaltaan kurjistaa saamen käsityöntekijöiden markkinoita. Saamen käsityö on hyvin työintensiivinen ala ja tuotteiden korkeat hinnat arvolisäverotuksesta johtuen vaikeuttavat markkinoiden laajentamista.

2 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 2/5 On hyvin kyseenalaista, saavutetaanko koulutuksella sille asetettuja tavoitteita työllistymiselle ja pystytäänkö koulutuksen aikana hankkimaan riittävä ammattitaito saamen puvun ja sen asusteiden tekoon, koska saamelaiskulttuurissa saamen käsityön oppiminen on koko elämän kestävä prosessi ja edellyttää saamen kielen, kulttuurin, sukuyhteisön, eri alueiden ja perinteiden oppimista ja ymmärtämistä. Ilmoituksen mukaan opintoihin kuuluu 1 opintoviikko saamen kielen opintoja. 1 opintoviikon saamen kielen opinnot eivät anna riittävää valmiutta saamen käsityökisällin tutkinnon suorittamiseen saamen kielellä, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa opetushallituksen kriteereistä luovutaan ja suoritetaankin saamen käsityökisällin tutkinnot suomeksi, koska saamen kieli ei ole ollut koulutuksessa minkäänlainen osa kriteeristöä, vaan vain ja ainoastaan työttömyys. Tilanteessa, jossa työvoimapoliittiset tukiresurssit ovat vähissä ja työttömyys on koko valtakunnan tasolla nousussa, on hyvin arveluttavaa käyttää yhteiskunnan resursseja koulutukseen, joka ei johda aitoon työllistymiseen ja loukkaa saamelaisyhteisön arvoja ja perinteitä. Saamen käsityö on osa saamelaista kulttuuriperintöä, saamelaisen etnisyyden tunnus, saamelaista perinteistä tietoa, perinteistä kulttuuri-ilmausta sekä aineetonta kulttuuriperintöä. Saamen käsityön perinteiden opettaminen kulttuurin ulkopuolisille erityisesti valintakriteeriin ollessa työttömyys, on hyvin epäeettistä tuoden myöskin epävakautta saamen käsityömarkkinoille ja epäreilua kilpailua hämärtäen välillisesti myös saamelaisuuden käsitettä, koska saamenpuvun tekotaitoa opetetaan kulttuurin ulkopuolisille ja he voivat halutessaan ryhtyä pukua käyttämään yhteiskunnan varoin kustannetun koulutuksen ja hankkimien raaka-aineiden avulla. Tämä on aiheuttanut monissa saamelaisissa pettymystä, järkytystä ja epäuskoa. Yhteiskunnalta he eivät ole koskaan saaneet verkaa, nauhoja tai silkkiä saamen puvun neulomista varten ilmaiseksi. 2 Saamen käsityön asema ja merkitys Saamenpuku on saamelaisten etnisyyden merkki, mikä näkyy ja joka ilmaisee kulttuurisen identiteetin. Saamenpukua käyttämällä henkilö kertoo muille olevansa saamelainen. Suomessa on yleistynyt 1990-luvun lopulta lähtien erityisesti suomalaisissa tai ulkomaalaisissa matkailuyrityksissä saamen puvun hyväksikäyttö, saamen puvun käyttö etnisten suomalaisten henkilöiden julkisessa toiminnassa ja saamenpuvun mukaisten asujen löytäminen ja keksiminen. Työvoimakoulutus jatkaa osaltaan tätä hyväksikäyttöä. Saamelaisyhteisö on kehityksestä loukkaantunut ja järkyttynyt. Saamelainen käsityö on saamelaisille elämäntapa sekä elintärkeä osa identiteettiä, kulttuuria, perintöä ja koko saamelaista kulttuurimuotoa. Saamen käsityö edellyttää saamelaiskulttuurin, oman suvun ja alueen perinteiden tuntemista, saamen kielen erityisterminologiaa, saamelaiskulttuurin arvojen ja perinteiden arvostamista ja ylläpitämistä sekä taiteellisuutta. Saamen käsityö ylläpitää ja tukee saamen kieltä, saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamelaiskulttuurin ylläpitämistä kotiseudun ulkopuolella ja saamelaista luontosuhdetta. Suomelle on suuri rikkaus, että saamelaiset haluavat säilyttää ja kehittää saamelaista käsityöperinnettä elävänä, rikkaana ja saamelaisena. Saamelaisille on annettava tähän mahdollisuus.

3 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 3/5 Saamenpuku sekä saamen käsityö kuuluu ns. kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen (Unescon yleissopimuksen piiriin kulttuuri-ilmauksien moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä) suojan piiriin (SopS 17/2007). Sopimus velvoittaa valtioita tunnistamaan perinteiden tiedon merkityksen aineettoman ja aineellisen rikkauden lähteenä sekä erityisesti alkuperäiskansojen tietämysjärjestelmän merkityksen ja myönteisen vaikutuksen kestävään kehitykseen sekä sen asianmukaisen suojelemisen ja edistämisen tarpeen. Saamen käsityö kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen (47/2013) suojan piiriin. Sopimuksen mukaan aineetonta kulttuuriperintöä ovat mm. (a) suullinen perinne ja ilmaisu, mukaan lukien kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä; (d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt; (e) perinteiset käsityöläistaidot. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittamista ja lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus edellyttää osapuolten panevan toimeen sopimuksen mukaiset määräykset, joihin kuuluvat aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen, tunnistaminen, tallentaminen ja luettelointi sekä tutkimus, suojelu ja tuki aineettoman kulttuuriperinnön vahvistamiseksi. Saamen käsityö kuuluu Suomen perustuslain 17 suojelemaan saamelaiseen kulttuurimuotoon. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27 artiklan mukaan etnisiin, uskonnollisiin, tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta nauttia kulttuuristaan yhdessä ryhmänsä muiden jäsenten kanssa. Saamelaisten mahdollisuus nauttia omasta kulttuuristaan, eli saamen käsityöperinteestä, heikkenee, mikäli saamen käsityöperinnettä siirretään kulttuurin ulkopuolella ja edistetään etnisesti suomalaisten ryhtymistä saamen käsityön tekijöiksi. Julkisella vallalla on perustuslain 22 :n mukaan velvollisuus huolehtia saamelaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää valtion aktiivisia toimia perusoikeuksien suojaamiseksi ulkopuolisilta loukkauksilta sekä edellytysten luomista oikeuksien toteutumiselle. TE-keskuksen tulee pystyä todentamaan, miten se on kunnioittanut saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia kyseisen kurssin järjestelyssä. YK:n yleiskokous hyväksyi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen (United Nations Declaration on the Rights on Indigenous Peoples) syyskuussa Julistuksen 31 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus ylläpitää, hallita, suojata ja kehittää perinteisiä kulttuuri-ilmaisujaan. Valtioiden on artiklan mukaan yhdessä alkuperäiskansojen kanssa pantava täytäntöön tehokkaita keinoja, jotta nämä oikeudet tunnustetaan ja niiden käyttämistä suojataan. TE-keskuksen on huomioitava tehdessään saamelaiskulttuurisiin liittyviä koulutuspäätöksiä saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet sekä kansainväliset velvoitteet.

4 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 4/5 3 Yhdistysten esittämät toimenpiteet Ely-keskuksen mukaan työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja turvata alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus. Yhdistyksen käsityksen mukaan kyseinen koulutus ei täytä tätä vaatimusta. Työvoimakoulutuksen tulisi perustua todelliseen tarpeeseen. ry ja Sámi Duodi ry vaativat: 1) että TE-keskus osoittaa avoimesti ja tilastotietoon perustuen että markkinoilla on huutava pula saamen käsityöntekijöistä ja saamen puvun ompelijoista osoittaakseen ko. koulutuksen tarpeellisuutta kaikille avoimena koulutuksena; 2) että TE-keskus ilmoittaa avoimesti ne kriteerit ja syyt (mm. koulutustarvearvion), mitkä ovat johtaneet tarpeeseen työvoimakoulutuksen järjestämiseen saamen puvussa ja miten koulutuksessa on huomioitu eettiset näkökulmat, alkuperäiskansa-asema ja koulutuksen vaikutus saamelaisten alkuperäiskansa-asemaan, käsityöntekijöiden asemaan ja markkinoihin. Yhdistykset edellyttävät, että nämä selvitykset toimitetaan avoimesti ja julkisesti Sámi árvvut - ja - yhdistyksille ja julkaistaan myös avoimesti TE-keskuksen internet-sivuilla, 3) asettaa julkisuuslain 631/1999 mukaisesti koulutuksen hankinta-asiakirjat nähtäville; 4) ja, että TE-keskus ja Lapin Ely-keskus järjestävät saamelaiskulttuurin työvoimakoulutuksesta tapaamisen, johon kutsutaan yhdistysten edustajat ja aloitetaan prosessi saamelaiskulttuuriin liittyvän työvoimakoulutuksen saattamiseksi eettiseksi ja vuorovaikutteiseksi vastaamaan saamelaisyhteisön tarpeita. 5) koulutukseen tulee sisällyttää saamelaiskulttuuria opetusta koskeva eettinen ennakkoarviointi, jossa käsitellään koulutusta ja sen suoria ja välillisiä vaikutuksia alkuperäiskansaoikeuksiin, saamen käsityöhön sekä alkuperäiskansajulistuksessa taattuihin oikeuksiin jotta voidaan estää tilanteita, jossa saamelaista kulttuuria hyväksikäytetään epäeettisesti ja vahingoitetaan saamelaista kulttuuri-identiteettiä. Saamen käsityökisällin koulutuksen on OPH:n mukaan tarkoitus valmentaa mm. käsityön teko-, myynti- ja opetustehtäviin. Eli saamen puku työvoimakoulutuksen suorittanut voi neuvoa saamen puvun käytöstä ja toimi mm. kouluttajana tulevissa työvoimakoulutuksissa tai Sakk:issa opettaen mm. saamelaisnuorille saamelaisista käsityöperinteistä. Koulutuksella ei ole siis vain yksilöihin kohdistuvia vaikutuksia vaan laajemminkin yhteisöllisiä, moraalisia ja koulutuksellisia vaikutuksia, jotka voivat ulottua myös nuoremmille sukupolville vaikuttaen myös saamen käsityön asemaan ja imagoon. ry ja ry. kiinnittävät huomiota siihen, että dokumentissa: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työvoimakoulutuksen hankinnasta (TEM/2855/ /2012 ) ei käsitellä lainkaan saamelaiskulttuurin erityiskysymyksiä eikä koulutuksen eettisiä kysymyksiä. ry ja ry.: 1) vaativat, että saamelaiskulttuuria koskevissa työvoimakoulutuksissa on noudatettava tarveharkintamenettelyä, joka perustuu saamelaisyhteisön tarpeisiin ja saamelaisyhteisön avoimeen kuulemiseen sekä 2) esittävät, että ohjetta uudistetaan siten, että saamelaiskulttuuria koskevissa koulutuksissa kuullaan saamelaisinstituutioita, ao. saamelaisyhdistyksiä sekä saamen käsityön osalta Sámi

5 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 5/5 Duodji ry:tä ja koulutus räätälöidään saamelaiskulttuurin tarpeiden perustalle vuorovaikutteisesti ja eettisesti ottaen huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet ja YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. ja pyytävät ystävällisesti ao. tahoja vastaamaan kirjallisesti ja siinä esitettyihin toimenpiteisiin sekä järjestämään tapaamisen ko. asiasta Sámi Árvvut ja Sámi Duodji yhdistysten kanssa mahdollisimman pian, jotta mainittu epäkohtien mukainen koulutus oikaistaan saamelaiskulttuurin mukaiseksi saamelaisia tyydyttävällä tavalla. ry on hyväksynyt kannanoton hallituksen kokouksessa ry:n johtokunta on hyväksynyt kannanoton sähköpostikokouksessa Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti.