EkonomiEnergiaa. Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehti 2 /

Transkriptio

1 EkonomiEnergiaa Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehti 2 /

2 Tässä numerossa PME:n 75-vuotisjuhlavuosi Valokuvatunnelmia vuosijuhlilta, vuoden pirkanmaalaisen ekonomin esittely sekä PME:n puheenjohtaja Janika Lannen ja vuorineuvos Kari Neilimon vuosijuhlapuheet Tapahtumatäyteinen syksy Valinnanvaraa on jälleen yritysvierailuista askarteluun ja karting-autoiluun Sisällys Puheenjohtajalta 3 Pääkirjoitus 4 Pirkanmaan Ekonomit 75 vuotta: PME:n keväiset 75-vuotisjuhlat 5 Pirkanmaan Ekonomit 75 vuotta: tunnelmia vuosijuhlilta 6 Tulevia tapahtumia 8 Ilmoittautuminen tapahtumiin 8 Esittelyssä: PIOTTY terästää työnhakua 13 Hyvä johtaja, johtaminen, johtajuus - näkökulmia johtajuuteen 14 Boomin kuulumisia 16 Esittelyssä: Juhlavuoden pirkanmaalainen ekonomi Anne Leskelä 17 Seminaari: Kestävää kilpailuetua rakentamassa Pirkanmaalla 18 Mediakortti 19 EkonomiEnergiaa Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehti 2/2013 Etu- ja takakannen kuva Näsinneulasta itään Tampereen kaupunki/foraim Jari Mäkinen Jakelu Pirkanmaan Ekonomien jäsenkunnalle ja muille yhdistyksen sidosryhmille, yhteensä noin kpl Lehden julkaisija Pirkanmaan Ekonomit ry info@pirkanmaanekonomit.fi Päätoimittaja Paula Syväniemi paula.syvaniemi@elisanet.fi Ilmoitustiedot Ilmoitusten hinnat ja koot löydät lehden sivulta 19 sekä yhdistyksen Internet-sivuilta Ilmoittaminen on ALV 4 :n perusteella arvonlisäverovapaata. Painotiedot Painomenetelmä offset Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Rasulankatu Tampere Taitto Eero Laitila elaitila@gmail.com puh SYVENNÄ OSAAMISTASI YLIOPISTOSSA! Monipuoliset osaamisen kehittämisen palvelut: liiketoiminnan tutkimus- ja kehittämispalvelut avoimet ja organisaatioille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet organisaatiokohtaisesti toteutetut tutkimukset ja niiden tuloksiin perustuvat osaamisen kehittämisen ratkaisut sopivasti teoriaa ja käytännön kysymyksiä yrityksen kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista teemoista eri alojen huippuasiantuntijat takaavat laadun ja monipuolisen sisällön. Ajankohtaista: Tampereen JOKO31 tammikuu 2014 joulukuu Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma syyskuu 2013 tammikuu 2014 Strateginen johtoryhmä 2013 syyskuu 2013 tammikuu Johdon assistentti 2014 helmikuu 2014 kesäkuu 2014 Edelläkävijöiden emba-ohjelmat Kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijaohjelma marraskuu 2013 helmikuu JHTT-koulutusohjelma 2014 Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen koulutusohjelma, huhtikuu 2014 syyskuu 2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 2 EkonomiEnergiaa

3 Puheenjohtajalta PME:n vuosikymmenet 75 vuoteen pirkanmaalaista ekonomitoimintaa on mahtunut kaikenlaista. PME:n perusta Ekonoomiyhdistys ry:n Tampereen osasto perustettiin hotelli Tammerissa ja heti aluksi koettiin dramaattisia vaiheita, kun toiminnan keskeytti jo seuraavana vuonna talvisodan syttyminen, jossa kaatui kaksi yhdistyksen jäsentä luku Toimintaa käynnistettiin uudelleen heti sotien jälkeen. Alusta asti toimintaan on kuulunut yritysvierailut ja esitelmät. Sotien jälkeen osattiin myös arvostaa juhlia, ensimmäiset pikkujoulut juhlittiinkin Tammerissa jo Tammerissa on juhlittu useasti sen jälkeenkin, seuraavan kerran Toiminnan alkuaikoina Pirkanmaalaiset ekonomit tunsivat toisensa, sillä silloin kaikki valmistuivat kauppakorkeakoulusta Helsingistä. Tampereenkin teollisuutta vauhdittivat sotakorvaukset. Teollisuus työllisti myös ekonomeja ja yhdistyksen koko kasvoi. Tamperelaiset harmittelivat kovasti Ekonoomiyhdistyksen Helsinki-keskeisyyttä ja protestoivat sitä vastaan yhdessä muiden paikallisyhdistysten kanssa mm. Porin, Vaasan ja Keski-Suomen ekonomien kanssa. Tämä tuotti tulosta ja 40- ja 50-lukujen taitteessa muodostettiin ekonomiliitto. Silloin Tampereen osastokin muutti nimensä Tampereen Ekonomiyhdistys ry:ksi luku Ekonomeja oli Tampereen ympäristössä laajemminkin ja hyvin nopeasti 1954 nimi muutettiin Pohjois-Hämeen Ekonomi ry:ksi. 50-luvulla toiminta jatkui yritysvierailujen, esitelmien ja juhlien parissa. Silloin Tampereella vieraili Pohjoismaisen Ekonomikongressin osallistujia ja myös täältä osallistuttiin ekonomikongresseihin ulkomailla luku Toiminta hiukan hiipui ja yhdistysaktiivit valittelivat huonoa osallistumisaktiivisuutta tapahtumiin. Jäseniä oli tuolloin kolmisensataa. Vuonna 1968 Tampere sai oman yliopiston, jossa alettiin kouluttaa ekonomeja luku Oman yliopiston ansiosta 70-luvulla yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi suorastaa räjähdysmäisesti n. 60 %:lla yli 600 henkilöön. Osa valmistuneista ekonomeista muutti työn perässä Tampereelta pois, mutta osa jäi paikkakunnalle. 70-luvulla kuohui poliittisesti ja Ekonomiliittokin liittyi Akavaan, vaikka se herätti paljon keskustelua jäsenistössä, joista osa kuului työntekijöihin ja osa työnantajiin luku 80-luvulle mentäessä toimintaa luotsasi ensimmäinen naispuheenjohtaja Kristiina Vuoristo, joka oli puheenjohtajana vuodet Tapahtumien määrä nousi niin, että niitä järjestettiin jo lähes kuukausittain. Myös jäsenmäärä nousi jo 1000 ekonomiin. Toimintaa uudistettiin lisäämällä tapahtumiin yritysvierailujen ja esitelmien rinnalle liikuntaa ja tapatietoutta luku 90-luvulla toiminta oli todella vireää. Tapahtumien ja jäsenien määrä nousi kumpikin. Jäsenmääräkin rikkoi 1500 rajan 90-luvulla. 90-luvulla oli toistaiseksi viimeinen nimenvaihdos, kun nimi muutettiin 1999 Pirkanmaan Ekonomit ry:ksi. 90-lukua leimasi myös taloudellinen lama ja ekonomienkin työttömyys. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla PME:n puheenohtajat menneiltä lähivuosilta. Ylhäällä Jari Hirvonen ( ), vasemmalta Sirpa Simpanen ( ), Janika Lanne (2013), Arto Teronen ( ) jatitta Helmilahti (ent. Partanen) ( ). Kuva: Timo Saari Pirkanmaan ekonomit ry 3

4 Pääkirjoitus 2000-luku 2000-luku alkoi teknohuumassa ja Tampereen savupiipputeollisuus oli muuttunut hi-techiksi pitkälti Nokian matkapuhelinten kehitysyksikön ansiosta. Yhdistyksen toiminnassa haluttiin panostaa määrän lisäksi laatuun. Tapahtumiin hankittiin kovia nimiä esiintyjiksi: mm. Kummelit, tangokuningas Tomi Markkola ja filosofi Esa Saarinen ja valmentaja Sakke Pietilä. Uutena aluevaltauksena Titta Partasen puheenjohtaja-kaudella ( ) myös perheet otettiin mukaan toimintaan. Retkiä tehtiin mm. Ähtärin eläinpuistoon, kylpylään ja Särkänniemeen. Asiakaslähtöistä toimintatapaa noudatettiin kysymällä jäsenistön toiveita ensin vuonna 2003 ja se toistettiin vuonna Jäsenkyselyiden perusteella on todettu, että heterogeeninen ekonomi-joukko innostuu hyvin erilaisista tapahtumista luvulla on pyritty vastaamaan kysyntään tarjoamalla tapahtumia monipuolisesti joka makuun: tasokkaita koulutuksia, yritysvierailuja, kulttuuria ja liikuntaa. Viime vuonna 2012 tapahtumia järjestettiin jo 30, tänä vuonna tapahtumien määrä vielä kasvaa. Alkuvuodesta oli jo yli 20 tapahtumaa ja syksy on tapahtumia pullollaan. Jäseniä oli 2012 vuoden lopussa 1980, ehkä ylitämme 2000 jäsenen rajan jo tänä vuonna! Mikään tästä ei olisi mahdollista ilman ekonomi-energiaa. Koko PME:n 75 vuoden aikana avainasemassa ovat olleet ne yhdistysaktiivit, jotka innostuvat tekemisestä ja haluavat olla mukana aktiivisesti joko hallituksessa järjestämässä tai jäseninä osallistumassa tapahtumiin. Ilman kaikkia meitä ei olisi PME:tä, kiitokset kaikille ekonomeille. Jatketaan samaan malliin seuraavatkin 75 vuotta! Janika Lanne Puheenjohtaja Takana hyvä lämmin kesä, edessä mahdollisuuksia täynnä oleva syksy! EkonomiEnergiaa-lehden sisältö painottuu PME:n juhlavuoteen, kertaa kevään juhlatunnelmia Rosendahlista ja tarjoaa uusia avauksia juhlavuoden edetessä kohti talven tunnelmia. PME:n 75-vuotisjuhlasta esittelemme riemukkaan kuvakavalkadin, tutustumme tarkemmin juhlavuoden Pirkanmaalaiseen Ekonomiin Anne Leskelään ja saamme lukea Kari Neilimon juhlapuheen hyvästä johtajuudesta uuden talouden maailmassa. Ajankohtaisina artikkeleina voimme oppia uutta kestävän kilpailukyvyn rakentamisesta sekä PIOTTY-projektin tuloksista ekonomien omatoimisen työllistymisen tukemisessa Pirkanmaalla. Tampereen yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy entisestään Aamuteffeillä, joita on tarkoitus jatkossa järjestää pari kertaa vuodessa. Ajatuksena on tarjota PME:n jäsenistölle mahdollisuus tavata Johtamiskorkeakoulun edustajia ajankohtaisten talous- ja tutkimusaiheiden parissa. Tästä yhteistyöstä toivotaan poikivan lisäarvoa alueen yrityksille, käytännön sisältöä opiskelijoiden ja tutkijoiden tutkimushankkeisiin sekä jokaiselle uutta oivallettavaa omien ammatti- ja johtamisosaamisvalmiuksien kehittämisessä. Paula Syväniemi EkonomiEnergiaa-lehden päätoimittaja Perustuu puheenjohtajan juhlapuheeseen vuosijuhlassa , lähteenä on käytetty Pirkanmaan Ekonomit ry 70 vuotta historiikkia. PME:n hallitus 2013 Janika Lanne, puheenjohtaja Elina Pelto, tiedotusvastaava Juha-Matti Majuri, talousvastaava Marjo Lahma, IT-vastaava Mikko Iivonen, sihteeri Pirjo Koivisto, suhdetoimintavastaava Johanna Kartila-Malmivaara, yritysvastaava Airi Tarvainen, uravastaava Tuula Laitinen, varapuheenjohtaja Paula Syväniemi, EkonomiEnergiaa-lehden päätoimittaja Lisäksi hallituksen kokouksiin kutsutaan: Vilma Järvinen, SEFEn kylteriyhdyshenkilö Ville Kaukoranta, Boomi ry:n puheenjohtaja 4 EkonomiEnergiaa

5 Pirkanmaan Ekonomit 75 vuotta PME:n keväiset 75-vuotisjuhlat Tuula Laitinen, PME varapuheenjohtaja Kuvat: Timo Saari Yhdistyksemme ansiokasta 75 vuoden ikää juhlistettiin viettämällä vuosijuhlaa arvokkaan akateemisin menoin 4.5. Scandic Rosendahlissa Tampereella. Samaan aikaan Suomen ekonomiliitto SEFE piti kevätliittokokouksen Tampereella. Näin vuosijuhlassamme, joka oli samalla liittokokousillallinen, oli kattava edustus sisaryhdistysten luottamushenkilöitä. Aloitimme juhlan cocktail-tilaisuudella, jossa vierailla oli mahdollisuus esittää onnentoivotuksiaan 75-vuotiaalle. Etukäteen olimme toivoneet huomion osoituksien osoitettavan Tampereen Yliopiston kauppatieteiden tukisäätiölle, mutta kekseliäät ekonomit olivat tuoneet meille kaikenlaista mukavaa aina vuohesta halaaviin suola/sokerisirottimiin. Cocktailit huipentuivat opiskelijayhdistyksen onnentoivotuksiin, lauluun sekä hallituksen juomaharjoitukseen. Tässä opiskelijat päivittivät meidät vanhukset kirkkaasti. Valokuvaaja ikuisti kaikki juhlijat oman seuralaisen tai ystäväporukan kanssa vielä ennen pöytiin asettumista. Näin juhlasta jäi kaikille osallistujille alkuillan kuvamuisto. Sitten olikin juhlaillallisen vuoro. Illan juonnosta vastasi Komediateatterin johtaja Panu Raipia, joka ansiokkaasti piti tunnelman sopivan rentona, mutta juhlavana. Kauppatieeteellisen tukisäätiön lippuairueet toivat liput juhlaan Opiskelijoiden lippuairue ja Pirkanpoikien laulama Finlandia-hymni johdattivat juhlaväen asiaankuuluvaan tunnelmaan. Tämän jälkeen PME:n puheenjohtaja Janika Lanne piti tervetuliaispuheen. Janika muisteli yhdistyksemme historiaa ja sattumuksia menneiltä vuosilta. Samalla valkokankaalla näytettiin kuvia historian havinasta. Ohjelmassa oli tanssiteatteri MD:n Milka Laakson sooloesitys ja sitten Vuorineuvos, Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiön hallituksen jäsen Kari Neilimon juhlapuhe. Hän puhui aina ajankohtaisesta johtajuus-teemasta. Puheen jälkeen naiset kukitettiin kauniilla ruusulla ja vuoden pirkanmaalainen ekonomi julkistettiin. Vuoden 2013 pirkanmaalaiseksi ekonomiksi valittiin ansiokasta uraa luonut Nokian Renkaiden talousjohtaja Anne Leskelä. Muistoksi valinnastaan Anne sai kunniakirjan ja viirin. Puheenjohtaja Janika Lanne valotti PME:n historiaa tervehdyspuheessaan Virallisen osuuden ja maittavan illallisen jälkeen nautimme vielä palan tanssiteatteri MD:n esitystä ja sitten illan orkesteri - Olli Haralan orkesteri aloitti tanssittaa meitä. Tanssilattia oli loppuun saakka täynnä ja ihmiset liikkuivat pöydistä toisiin iloisesti rupatellen. Melko iso joukko jatkoi vielä iltaa perinteikkäässä Ruusiksen Joselins :ssa pikkutunneille saakka. Mukavaa, että opiskelijat jaksoivat juhlia kanssamme loppuun saakka ja keksiä iloksemme kaikenlaisia leikkejä. Kiitos kaikille juhlijoille mukanaolosta ja mukavasta illasta - pikkujouluissa tavataan! Panu Raipia juonsi ansiokkaasti juhlamme Pirkanmaan ekonomit ry 5

6 Tunnelmia vuosijuhlilta SEFEn puheenjohtaja Aija Bärlund ja vuorineuvos Kari Neilimo keskustelevat illallisen lomassa Vuoden pirkanmaalainen ekonomi Anne Leskelä piti kiitospuheen valintansa jälkeen Ote MD -tanssiteatterin esityksestä Klaffi Tyylikkäitä kyltereitä, osa 1 Tyylikkäitä kyltereitä, osa 2 6 EkonomiEnergiaa

7 Tunnelmaa tanssilattialta Loppuillasta tunnelma viritti pöytäseurueen pupunkorville PME:n hallitus 2013: ylhäältä Marjo Lahma, Mikko Iivonen, Juha-Matti Majuri, Airi Tarvainen, Elina Pelto, Tuula Laitinen, Johanna Kartila- Malmivaara. Alhaalla Pirjo Koivisto ja Janika Lanne Pirkanmaan ekonomit ry 7

8 Tulevia tapahtumia Kaikkien tapahtumien ajan tasalla olevat tiedot löytyvät parhaiten yhdistyksen kotisivuilta Helsingin retki Suomen Pankkiin ja eduskuntaan Aika: Pe klo 8-18 Paikka: Lähtö ja paluu Vanhan kirkon edestä Juhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan Ekonomit ry järjestää retken Helsinkiin. Päivän aikana käydään tutustumassa Suomen Pankissa ja eduskuntatalossa. klo Suomen Pankki Aamukahvit Suomen Pankin ja sen toiminnan esittely: Tuomas Takalo, tutkimusyksikön neuvonantaja Talouspolitiikan ajankohtainen tilanne: Jouko Vilmunen, tutkimuspäällikkö ja Tampereen yliopiston kansantaloustieteen dosentti klo Lounas Bottan ravintola Manalassa klo Kansanedustaja Harri Jaskarin ja hänen avustajansa Riina Aspilan tapaaminen ja eduskuntatalon esittelykierros klo 16 Lähtö Tampereelle, paluu Vanhalle kirkolle n. klo Retken hinta on 25 /hlö sisältäen kuljetukset, ohjelman ja lounaan seisovasta pöydästä. Ilmoittaudu Sefen jäsensivujen kautta ja maksa retki PME:n tilille mennessä, viitteeksi Helsinki / ilmoittajan nimi. Aamutreffit yliopistolla Aika: Pe klo , aamukahvit tarjolla klo 8 alkaen Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni A, Paavo Koli sali, toinen kerros PME ja Johtamiskorkeakoulu tiivistävät yhteistyötä tarjoamalla ekonomeille mahdollisuuden tavata pari kertaa vuodessa yliopistolla ajankohtaisten asioiden ja tutkimusaiheiden ääressä. PME-jäsenistölle tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus suoraan keskusteluyhteyteen tieteentekijöiden kanssa ja yliopistolle mahdollisuus kertoa toiminnastaan ja ajankohtaisista tutkimus-hankkeista. Ensimmäisen tapaamisen ohjelma: Ilmoittautuminen tapahtumiin Tarkista tarkat ilmoittautumisohjeet kunkin tapahtuman kohdalta erikseen. Pääsääntöisesti SEFEn ja PME:n tilaisuuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti SEFEn jäsensivuilla kohdassa Tapahtumat ja koulutukset. SEFEn jäsensivuilla ilmoittautumista voi muuttaa tai sen voi perua ilmoittautumisajan päättymiseen asti. Myös maksetut osallistumismaksut palautetaan siihen asti. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista ei maksuja voida enää palauttaa. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla osallistumismaksu PME:n tilille FI (Sampo Pankki). Mahdolliset tilaisuuksia koskevat tiedustelut voi lähettää osoitteeseen info@pirkanmaanekonomit.fi. HUOM! Peruutathan ilmoittautumisesi ajoissa, mikäli et voi osallistua ilmoittautumaasi tilaisuuteen. Siten et vie paikkaa muilta eikä mahdollisia tarjoiluja varata turhaan aamukahvit Johtamiskorkeakoulu, PME ja Boomi yhteistyö Johtamiskorkeakoulun puheenvuorot: Yliopistonlehtori, KTT Pekka Puustinen: Opiskelijasta asiantuntijaksi - onnistunut yritysyhteistyö johtaa yliopisto-opiskelijoiden työllistymiseen Professori Helena Forsman: Opiskelijatiimit yritysten kehittämistyön vauhdittajina keskustelua ja ajatuksia jatkosta Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta mennessä. Kylterirun - juoksu joka tekee hyvää! Aika: La klo KylteriRUN on kyltereiden, eli kauppatieteiden opiskelijoiden järjestävä hyväntekeväisyysjuoksu, jonka tuotot lahjoitetaan tänä vuonna Uusi Lastensairaala -projektille. Kylterirun järjestetään samana päivänä samaan aikaan seitsemässä eri kaupungissa. Kyseessä on hyväntuulinen ja rento juoksutapahtuma, joten voit itse päättää juoksetko täysiä vai rauhassa hölkötellen. Päämatka on kymppi, mutta mikäli viitoselle löytyy tarpeeksi tilausta, myös se järjestetään. Juoksu maksaa 10 euroa, ja osallistumismaksut lahjoitetaan Uusi lastensairaala -projektille. Käytä siis viikonlopun viinipullon rahat hyvään tarkoitukseen ja tule mukaan juoksemaan! Lisätietoja saat osoitteesta tai liikunta@boomi.fi. 8 EkonomiEnergiaa

9 Työyhteisöjen psykologinen pääoma Aika: Ma klo Paikka: Scandic Tampere City Tulevaisuuden pääomaa ei ole vain aineellinen, osaamis- eikä sosiaalinen pääoma vaan psykologinen pääoma. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan sinnikkyyttä, optimismia, itsetuntemusta ja kykyä oppia epäonnistumisista. Korkealla psykologisella pääomalla on myös todettu olevan vahva yhteys työn iloon. Tässä SEFEn järjestämässä valmennuksessa opimme ymmärtämään, mitä psykologinen pääoma on ja miten sitä voidaan soveltaa käytäntöön. Valmennuksesta saat lisäksi eväitä omasta itsestä huolehtimiseen, pysähtymiseen, muutoksen ja epävarmuuden sietämiseen sekä out of the box -ajatteluun. Ohjelma: Ilmoittautuminen ja salaattibuffet Mitä on psykologinen pääoma ja miksi se on tärkeää? Psykologisen pääoman kehittäminen ja soveltaminen käytäntöön Uudenlaisen kilpailuedun synnyttäminen ja tuottavuuden parantaminen Valmennus päättyy Tilaisuuden vetää valmentava psykologi Ilona Rauhala, Ilona Rauhala Oy. Hän on kysymisen, haastamisen ja kannustamisen ammattilainen, ja hän auttaa organisaatioita kehittämään psykologista pääomaa olemalla mukana erilaisissa muutostilanteissa johdon, avainhenkilöiden ja työntekijöiden tukena. Lisäksi hän on erikoistunut johtajien henkilökohtaiseen valmentamiseen, vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen ja positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseen. Ilona tuli tunnetuksi ohjelmasta Ilona Rauhala, joka oli arjen ongelmia käsittelevä keskusteluohjelma YLE 1:ssä vuosina Hän on kirjoittanut teokset Kokonaiseksi (Otava 2009) ja Uskalla! Nainen työelämässä (Otava 2011). Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu vain SEFEn jäsenille. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta mennessä. Yritysvierailu: Tampereen Puhelin Oy Aika: To klo Paikka: Viinikankatu 45, Nekala Tule tutustumaan paikalliseen tietoliikenneyhtiöön! Tampereen Puhelin on kotimaiseen Finnet-ryhmään kuuluva täyden palvelun tietoliikennetalo. Kymmenen vuotta sitten perustetun yrityksen tuotteita ovat tietoliikenne-, puhe- ja viestintäratkaisut. Vierailu alkaa kahvituksella ja myöhemmin illan aikana kuullaan ajankohtaisista asioista tietoliikenneyhteyksien ja puhelinliikenteen maailmassa: miten yritys voi säästää puhelaskuissaan kuinka uudet viestintäratkaisut säästävät aikaa ja rahaa kilpailuttamisen haasteet Tilaisuus on PME:n jäsenille maksuton. Ilmoittaudu SEFEn tapahtumakalenterissa mennessä. Tutustuminen Ukinrannan retriittitaloon ja hiljaisuuden merkitykseen Aika: Maanantai , klo Paikka: Ukinranta, Ruutanantie 10, Kangasalan kirkonkylä Mikä on hiljaisuuden retriitti? Mihin ekonomi tarvitsee hiljaisuutta ja miten se hoitaa. Ukinrannan toiminnasta vastaavat Leena ja Jarmo Rautiainen, jotka itsekin ovat ekonomeja, esittelevät ja kertovat meille Ukinrannasta ja siellä pidettävistä retriiteistä. Samalla selviää, mikä sai heidät luopumaan kiireisestä pääkaupunkiseudun businesselämästä hiljaisuuteen ja pyörittämään Ukinrannan toimintaa. Tarjolla on yksinkertaista iltapalaa. Illan päätteeksi on rauhoittava rukousmeditaatio kappelissa. Ukinranta sijaitsee Ruutanantie 10, Kangasalan kirkonkylässä: parisataa metriä kylän liikennevaloista 8tai linja-autoasemalta) Ruutanan suuntaan ja Lähetystupa-kyltistä alas oikealle. Myös bussi 70 tuo aivan lähelle. Tilaisuus on maksuton, mutta iltapalasta voi halutessaan jättää roposen Ukinrannan lahjoituskippoon. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta mennessä. Ryhmän koko 15 henkilöä. Muista päivittää yhteystietosi! PME saa sähköposti- ja kirjepostiosoitteet suoraan SEFEn jäsenrekisteristä, joten päivitäthän muuttuneet tietosi suoraan SEFEen. Jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn 6-numeroinen jäsennumero (löytyy mm. tämän lehden sekä Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanan voi muuttaa kirjautumisen jälkeen. Kirjauduttuasi jäsensivuille klikkaa Omat tiedot -linkkiä sivun oikeasta yläreunasta, pääset muokkaamaan omia yhteys- ja työpaikkatietojasi. Lisäohjeita saat SEFEn jäsenpalvelusta tai puh Pirkanmaan ekonomit ry 9

10 Tulevia tapahtumia Kaikkien tapahtumien ajan tasalla olevat tiedot löytyvät parhaiten yhdistyksen kotisivuilta Lähde svengin sykkeeseen Klaffi/ Lumieres camera action Aika: Ke klo Paikka: Hällä-näyttämö, Hämeenkatu 25 Yhdistyksen 75-vuotis juhlavuoden kunniaksi sääntömääräinen syyskokous järjestetään ensimmäistä kertaa Finnkinon elokuvateatterissa. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: - Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle tilikaudelle. - Vahvistetaan jäsenmaksut - Valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet - Valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja vähintään yksi varatilintarkastaja Syyskokous on tarkoitettu ainoastaan PME:n jäsenille ja se on maksuton. Syyskokouksen jälkeen jäsenillä perheineen/seuralaisineen on mahdollisuus jäädä seuraamaan kotimaista Dome Karukosken elokuvaa Leijonasydän. Lipun omavastuuhinta on 8 /hlö ja se sisältää pop cornin ja juoman. Ilmoittaudu viimeistään SEFE jäsensivujen kautta. Vahvista ilmoittautuminen maksamalla varaamasi liput PME:n tilille, viitteeksi Leijonasydän/ ilmoittajan ni-mi. Kuvassa Sulevi Sihvola, Samuli Roininen, Anniina Kumpuniemi ja Anu Castrén Nyt on mahdollisuus kokea PME:n vuosijuhlassa nähty Klaffi tanssiesitys kokonaisuudessaan edulliseen 10 euron hintaan Tanssiteatteri MD:n esityksenä entisenä elokuvateatterina vuosilta tunnetulla Hällä- näyttämöllä. Esityksen puitteet ovat nostalgiset tanssista, musiikista ja valosuunnittelusta puhumattakaan. Koreografi Mari Rosendahlin koskettava ja leikkisän elegantti tanssiteos Klaffi sukeltaa mustavalkoisen ranskalaiselokuvan tyylikkääseen eleganssiin ja luvun menevään svengiin. Pilke silmäkulmassa esitys yhdistää oivallisesti elokuvan ja nykytanssin estetiikan. Suomen Kuvalehti hehkutti esitystä seuraavasti: Rosendahlin koreografioissa on aina ollut kauniita kulmia. Nyt tanssijat piirtävät elämää julmasti ja humoristisesti ylistävän ympyrän. Koreografia Mari Rosendahl, musiikki Jussi-Pekka Nuto, tanssijat Anu Castren, Anniina Kumpuniemi, Samuli Roininen ja Sulevi Sihvola. Tanssiesityksen kesto on 50 minuuttia. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta ja 10 euron maksu 27.9 mennessä PME:n tilille. Ryhmän koko (max 30 henkilöä). Syyskokous ja kotimainen elokuva Leijonasydän! Aika: klo 17.00, elokuva klo 18 Paikka: Plevna (sali 2) Leijonasydän Dome Karukosken elokuva Leijonasydän on koskettava ja särmikäs kertomus pikkukaupunkilaisesta uusnatsista, Teposta (Peter Franzén), joka rakastuu kiihkeästi temperamenttiseen Sariin (Laura Birn). Uudella avovaimolla on tummaihoinen poika Ramu (Yusufa Sidibeh). Kasvaako Teppo ulos ennakkoluuloistaan? Voittaako rakkaus vai kaveriporukan luoma paine? Elokuva ensi-ilta on , kesto 1:39 ja ikäraja K-12, vanhemman seurassa katsominen on sallittu korkeintaan kolme vuotta nuoremmille. Askartele joulukortteja Aika: Ti klo Paikka: Paprus -myymälä (Sammonkatu 18-20) PME harjoittelee jälleen kädentaitoja porukalla joulukorttikurssin muodossa. Kokoonnumme Paprus -myymälän tiloissa ja harjoittelemme ohjatusti joulukorttisavottaa varten. Illan aikana tehdään 4 erilaista korttia erilaisilla korttitekniikoilla ja käytetään uusimpia laitteita ja välineitä korttien valmistamisessa. Kurssin osallistumismaksu on 10 euroa/hlö sisältäen materiaalit ja kurssimaksun. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina SEFEn jäsensivujen kautta. Maksa osallistumaksu 10 euroa/hlö PME:n tilille viimeistään maanantaina Viitteeksi Askartelu/Osallistujan nimi. 10 EkonomiEnergiaa

11 Miten huomioin ihmisten erilaisuuden työelämässä Aika: Ti klo Kahvitarjoilu klo alkaen. Paikka: Monitoimitalo 13 (osoite Satakunnankatu 13), sisäänkäynti Pellavatehtaankadun puolella. Tuntuuko sinusta, että joitain ihmisiä on vaikea ymmärtää? Eikö yhteistyö aina suju? Eikö viestisi mene perille? Työssämme kohtaamme erilaisia ihmisiä, eikä vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen aina ole helppoa. Tässä tilaisuudessa käsitellään erilaisten käyttäytymistyylien tunnistamista ja oman vuorovaikutuksen mukauttamista, jotta yhteistyö toimisi parhaalla mah-dollisella tavalla olipa kyseessä sitten esimies, myyjä, asiakaspalvelija, johtoryhmä, projekti-ryhmä tai mikä tahansa tiimi. Osallistujilla on mahdollisuus selvittää oma käyttäytymistyylinsä teettämällä itsestään Peilikäyttäytymisprofiili (minä muiden silmin). Peiliprofiilissa henkilö saa oman näkemyksensä lisäk- si viiden muun valitsemansa henkilön arvion hänen käyttäytymisestään (vastaukset anonyymisti). Peili-käyttäytymisprofiilia ylläpitävä Integro Oy tarjoaa tämän profiilin tilaisuuden osallistujille. Ilmoittautumisajan päätyttyä saat vahvistusviestissä linkin, josta voit tilata oman Peili-profiilisi. Kirjallisen profiilisi saat tilaisuudessa Tilaisuuteen voit osallistua myös teettämättä Peili-käyttäytymisprofiilia. Tilaisuuden vetää Senior Consultant Mira Kivistö, ConTe Oy:stä. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta. Osallistujamaksumaksu 15 e PMEn tilille mennessä. PMEn, Boomin ja SEFEn Ekonomikarting Aika: Ke Paikka: Suzukart (Keskusojankatu 12) Perinteinen Ekonomikarting kurvaa jälleen marraskuussa paikalle! Opiskelijat ja ekonomit ottavat toisistaan mittaa ke Tampereen Suzukartingin ajoradalla. Luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mainetta ja kunniaa ja tietysti asiaan kuuluvat jälkipelit. Tapahtumaan on varattu kymmenen paikkaa opiskelijoille ja kymmenen paikkaa ekonomeille. Tarkemmat tiedot tapahtumasta lähempänä uutiskirjeessä ja fi. Yritysvierailu: Scandic Hotels Oy Aika: Ti klo Paikka: Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37, Tampere Scandic on Pohjoismaiden johtava hotelliketju, jolla on lähes 160 hotellia kahdeksassa eri maassa. Suomessa on tällä hetkellä 25 Scandic hotellia, ja yritys operoi myös kolmea Hilton hotellia pääkaupunkiseudulla. Tilaisuus järjestetään Tampereen uusimmassa Scandicissa aivan rautatieaseman vieressä. Yritysesittelyn lisäksi kuulemme ajankohtaiset hotellikuulumiset sekä Scandicista että Hiltonista. Tutustumme myös moderniin ja raikkaaseen Scandic Tampere Station hotelliin hotellikierroksen merkeissä, ja tarjolla on tietoa eri vaihtoehdoista edulliseen yritysmatkustukseen ja kokoustarpeisiin. Aloitamme tilaisuuden kevyellä iltapalatarjoilulla, ja illan aikana on mahdollisuus osallistua arvontaan. Tilaisuu on PME:n jäsenille maksuton. Ilmoittautuminen SEFEn jäsensivujen kautta mennessä. Lämpimästi tervetuloa! PME:n tennisilta Aika: La klo Paikka: Toimelankatu 8 Tampereen Tenniskeskus, PME tarjoaa jäsenilleen tennisillan hintaan 30 /hlö. Tenniskeskuksesta on varattu meille yht. 5 tenniskenttää. Meillä on kaksi tennisopettajaa TaTS:ista ja yksi pallotykki. Toinen tennisopettaja opastaa aloittelijoita tai vähän pelanneita (4 pelaajaa kerralla) ja toinen opettaja opastaa vähän enemmän pelanneita (4 pelaajaa kerralla). Pallotykkikentällä pääsee lyömään esim. kämmen- ja rystylyöntiä ja saa paljon toistoja (6 pelaajaa kerralla). Lisäksi kaksi tenniskenttää on varattu vapaamuotoiseen pelaamiseen joko 2- tai 4-pelinä. Tapahtuman alussa kokoonnutaan tenniskentällä nro 7, jonka jälkeen jaetaan osallistujat eri kentille toivomusten mukaan. Ryhmien ja tenniskenttien vaihto joustavasti illan aikana. Tennismai-loja saa tarvittaessa lainaksi. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut viimeistään ma viitteeksi maksajan nimi/tennis. Käy siis heti varaamassa paikkasi ja tule viettämään mukavaa la-iltaa tenniksen merkeissä! Lisätiedot: sihteeri@pirkanmaanekonomit.fi PME:n pikkujoulut Aika: La klo 18 alkaen Paikka: Hotelli Tammer Tervetuloa viettämään PME:n perinteisiä pikkujouluja hotelli Tammeriin marraskuun viimeisenä lauantaina! Herkullisen buffet-pöydän jälkeen vauhtia, hulvattomia tilanteita ja vartaloharhautuksia Pirkanmaan ekonomit ry 11

12 Tulevia tapahtumia yleisölle tarjoilee stand-up koomikko Jussi Simola. Tanssilattialla jalalla laitetaan koreasti Sari Hellstenin (tuttu mm. Tangomarkkinoiden finaaleista 2011 ja 2012) tahdissa. Tilaisuus on avec. Pukeutumiskoodina on tumma puku. Ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuilla avataan lokakuun alussa. Tehtävänkuvausten merkitys organisaation johtamisen kannalta on keskeinen. Ne auttavat konkretisoimaan yksilötasolla kunkin työtekijän roolin ja päävastuut yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Oikein laaditut tehtävänkuvaukset mahdollistavat myös objektiivisen mittaamisen - oli sitten kyse henkilön suoriutumisesta työtehtävissä tai oikean tehtäväkohtaisen palkan määrittelemisestä. Tehtävänkuvaus työn vaativuuden ja kehittymisen ytimessä Aika: Ti klo Kahvitarjoilu klo alkaen. Paikka: Monitoimitalo 13 (osoite Satakunnankatu 13), sisäänkäynti Pellavatehtaankadun puolella. JopiArvio Oy on vuodesta 1995 ollut mukana kehittämässä palkitsemisjärjestelmiä ja palkitsemisjärjestelmien uudistuksia, joiden tavoitteena on objektiivinen ja tasapuolinen palkitseminen. Tilaisuuden esiintyjä Gunilla Rantanen JopiArvio Oy:stä kertoo: Olemme kehittäneet organisaatioiden käyttöön monipuolisen työkalun tehtävänkuvausten sähköiseen hallintaan, kehityskeskusteluprosessien dokumentointiin sekä edellä kuvattujen asioiden - henkilökohtainen työsuoritus sekä tehtävän vaativuus, mittaamiseen. Varaa tilaisuus kalenteriin, Ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuilla avataan lokakuun alussa. Lisätietoa: QR code generated on Maailma, jossa ei tarvitse olla yksin kotona. Suosittele SEFEn jäsenyyttä ekonomikaverillesi. Näin hänkin pääsee ekonomien yhteisöön ja nauttimaan lukuisista eduista. Lahjaksi saat kaksi leffalippua jokaisesta jäseneksi liittyneestä ekonomikaveristasi. Kaverisi voi liittyä jäseneksi helposti: lähettämällä tekstiviestin SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon tai osoitteessa sefe.fi 12 EkonomiEnergiaa

13 Esittelyssä PIOTTY Terästää työnhakua Tuula Saaristo Työttömyys on nykypäivänä yleinen asiantila eikä korkeakoulutettu ja kokenut työntekijäkään ole siltä suojattu. Työvoimatoimisto ei välttämättä aina ole paras apu hyvin koulutetun työllistämisessä. Yksi vaihtoehto työllistymistä avittamaan voi löytyä omatoimisesta työllistymisen tuesta. Pirkanmaalla tällaista toimintaa tarjoaa PIOTTY -projekti eli Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuen projekti. Projekti käynnistyi vuonna 2009, ja tällä hetkellä siinä on mukana noin 250 henkilöä. Projekti on suunnattu teknisen ja kaupallisen alan korkeakoulutetuille työnhakijoille. PIOTTY -projekti järjestää viikoittain erilaisia koulutustilaisuuksia, joista osallistujat voivat valita itselleen kiinnostavimmat. Tarjontaan kuuluu muun muassa koulutusta hakemusten ja CV:n teossa, työhaastattelu- ja soveltuvuusarviovalmennusta sekä yritysesittelyjä ja rekrytointitilaisuuksia. Moni on kokenut tärkeäksi ohjauksen oman osaamisen tunnistamisessa sekä tehokkaassa työnhaussa. Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan erityisesti pidempään työttömänä olleille. Projekti järjestää työnhaun pienryhmätoimintaa, joka voi joskus olla juuri se lisä, joka johtaa työllistymiseen. Pienryhmä on omiaan oman ajattelun tarkistamiseen ja uusien ideoiden syntymiseen. Tärkeää on kuulla toisten vastaavassa tilanteessa olevien toimintatavoista. PIOTTYN verkkosivut toimivat osoitteessa Vuonna 2012 PIOTTY -projektin kautta työllistyi 105 henkilöä. Tammi-heinäkuussa projektilaista on työllistynyt. 52 % työllistyi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja 48 % määräaikaiseen. Enemmistö 2013 PIOTTYYN ilmoittautuneista on ollut työttömänä 6-12 kuukautta. Edellisenä vuonna työttömyysaika oli tavallisesti lyhyempi eli enimmäkseen alle 6 kuukautta. Nuorimmat PIOTTYN osallistujista ovat pari-kolmekymppisiä, enemmistö on ikäluokista vuotiaat. Filosofian maisteri ja molekyylibiologi Anne Halkosalo on yksi PIOTTYN kautta työllistyneistä. Hän tuli mukaan toimintaan joulun alla 2012 ja työllistyi jo tammikuussa 2013 projektikoordinaattoriksi Tampereen Diabetesyhdistyksen EU-rahoitteiseen Voi hyvin -hankkeeseen. Halkosalolle PIOTTY tarkoitti ennen kaikkea oman osaamisen kirkastumista. Hän kertoo hyötyneensä paljon myös neuvoista hakemuksen ja ansioluettelon oikeassa kohdentamisessa sekä valmennuksesta työhaastattelua varten. Hirveä sisu ja kyllä se tästä -asenne auttoivat työllistymisessä, Halkosalo lisää. Olen tyytyväinen uuteen työhöni maalaisympäristössä ja takaisin tulleeseen työn imun kokemukseen. PIOTTYN projektikoordinaattorina toimii YTM Mari Kuusjärvi. Koulutustilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti Akavan toimitiloissa Tampereen Otavalankadulla. Projektiin ja koulutuksiin voi ilmoittautua täyttämällä lomakkeen osoitteessa Pirkanmaan ekonomit ry 13

14 Esittelyssä HYVÄ JOHTAMINEN, JOHTAJA, JOHTAJUUS - näkökulmia johtajuuteen Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Emerituspiispa Mikko Heikka on mielestäni hyvin määritellyt suomalaisesta näkökulmasta käsin hyvän johtajan ja johtajuuden ominaisuuksia. Näin hän on todennut: Raamatun Hyvä Paimen on paras johtajamalli. Aina lukiessani johtajuuden kirjoja palaan mielessäni Hyvän Paimenen vertaukseen. Siinä ovat hyvän johtajuuden monet elementit mukana; selkeä näkemys, ehjä minä, välittäminen lauman jäsenistä, jopa henkensä alttiiksi paneminen. Hyvä Paimen pitää huolta myös itsestään. Johtaminen, johtajuus ja johtaja joukkojensa johtajana ovat äärimmäisen kiintoisia ja kiehtovia ilmiöitä. Näistä asioista ja ilmiöistä puhutaan nykyisin paljon. Huonon työilmapiirin ja liian aikaisen eläkkeelle jäännin syyksi mainitaan usein huono johtaminen. Hyvää johtamista taas pidetään yhtenä yritysten ja julkisten organisaatioiden menestystekijänä ja joskus jopa kilpailuetuna. Suomalaista johtamista luonnehditaan manage by perkele -mallin mukaiseksi, suoraviivaiseksi, asioihin keskittyväksi management johtamiseksi ja nopeisiin päätöksiin pystyväksi. Ruotsalaista johtamista kutsumme usein diskuteeraavaksi johtamiseksi keskustelua syntyy, mutta päätöksenteko voi viedä aikaa. Suoraviivaiset suomalaiset johtajat saattavat tuskastua ruotsalaisten kanssa työskennellessään, mutta ruotsalaisessa johtamiskulttuurissa on myös etunsa. Omat käsityksemme johtamisesta, johtajasta ja johtajuudesta ovat syntyneet kokemuksistamme työelämässä, osittain myös johtamisen teorioihin ja oppeihin perehtymisen kautta sekä median välittämän kuvan muodossa. Lisäksi monet meistä ovat itsekin voineet omien esimies-, päällikkö- ja johtajatehtäviensä näkökulmista arvioida johtamista, johtajuutta ja johtajaa. Johtamiskeskustelu näyttää pelkistyvän käsitteisiin hyvä tai huono johtaminen, hyvä ja huono johtaja ja hyvä tai huono johtajuus. Miten ymmärrämme tai määrittelemme hyvän johtamisen ja millainen on hyvä johtaja? Mitä sitten on johtajuus ja ehkä vielä hyvä johtajuus? Näitä kysymyksiä käsittelen tässä juhlapuheessa, vaikka yksiselitteisten ja ehdottomien vastauksien antaminen edellä esitettyihin kysymyksiin on vaikeaa. Johtamisesta, johtajuudesta ja johtajasta organisaationsa johtajana ei ole helppo saada pitävää otetta. Johtamisen käsitteet ja ilmiöt ovat vaikeasti määriteltäviä, ilmiöinä laaja-alaisia ja moniulotteisia sekä kulttuuri-, tilanne- ja organisaatiosidonnaisia. Johtamiseen ja johtajuuteen liittyy myös paljon yksilöllistä kokemusperäisyyttä. On mahdollista lähestyä samaakin johtajaa ja hänen johtamistapaansa eri näkökulmista käsin. Joku voi ihailla johtajan vahvaa karismaa, mutta joku toinen taas ihmettelee tämän johtajan karismaan liittyvää vahvaa autoritaarista piirrettä. Lisäksi hyvän johtamisen, johtajuuden sekä johtajan käsitteet muuttuvat ajan ja kulttuuripiirien myötä. Juuri kun olemme mielestämme löytämässä vastauksen kysymyksiimme hyvästä johta-misesta ja johtajasta, näkökulmat ovat muuttuneet. Viime vuosisadan alussa meitä johdettiin eri tavalla kuin nyt ja tämän vuosisadan lopulla johdetaan tulevia sukupolvia johdetaan varmasti aivan eri tavalla kuin tänään. Suomessa johdetaan ehkä hieman toisin kuin Ruotsissa, ja Yhdysvalloissa eri painotuksin kuin Venäjällä. Eri puolilla maailmaa on aina ollut menestyviä yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Toiset yritykset taas ovat kaatuneet konkurssiin ja jotkut julkiset organisaatiot ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Voiko hyvää johtamista ja johtajuutta mitata tai arvioida yrityksen tai julkisen organisaation menestymisellä? Jossain määrin ehkä voi, mutta menestyviä organisaatioita voidaan johtaa myös huonosti. Yrityksen tai julkisen organisaation henkilöstö saattaa voida pahoin, vaikka organisaatio ainakin ulkoapäin katsottuna menestyy ja johtaja on mediasuosittu henkilö. Ehkä hieman yleistäen on mahdollista tarkastella hyvää tai huonoa johtamista seuraavista kolmesta eri näkökulmasta käsin 1. Mikä on sellaista johtamisosaamista, jota hyvän ja menestyvän johtajan pitää osata nykyisessä uuden talouden maailmassa? Sivuutan kuitenkin tämän kohdan tarkastelun tässä esityksessä lähes tyystin, vaikka senkin käsittely olisi tärkeää ja mielenkiintoista. Keskityn siten seuraaviin kahteen hyvään johtamiseen liittyvään kysymykseen. 2. Millaista johtajuutta modernit organisaatiot vaativat johtajalta? 3. Onko olemassa joitakin sellaisia persoonallisuusominaisuuksia, jotka näyttävät liittyvän hyvän johtajan persoonallisuuteen? Vielä muutama vuosikymmen sitten johtamisen doktriinissa johtajuutta käsiteltiin ja sitä tarkasteltiin kuin mihin tahansa konkreettista ilmiötä tai esinettä. Hyvää johtamista, sen tuloksia ja ominaispiirteitä 14 EkonomiEnergiaa

15 pyrittiin innokkaasti mittaamaan. Johtamista tarkasteltiin selkeästi määriteltävänä, mitattavana ilmiönä, eräänlaisena luonnonilmiönä kuten Weberin ja Taylor tekivät. Kun ulotetaan johtamisen tarkastelun kaari noista liki sadan vuoden takaisista ajoista nykypäivään, ja ehkä jopa tulevaisuuteen, voidaan havaita mielenkiintoisia muutoksia hyvän johtajan, johtamisosaamisen ja johtajuuden painotuksissa. Uusi johtajuus ja hyvä johtaminen nähdään ensisijassa merkitysten antamisena asioille, mentaalisena vuorovaikutuksena johtajan ja johdettavien välillä, yhteisen näkemyksen, tavoitteen ja innostuksen luomisena. Kuitenkin nykyisinkin on havaittavissa, että vanhat käsitykset hyvästä johtajasta ja johtamisesta vaikuttavat yhä mielikuvissamme. Vaikka hyvän johtajan luonteenpiirteen ominaisuuksia löytämään pyrkivä tutkimus päättyi jo 1950-luvulla, yhä vieläkin noilta ajoilta peräisin oleva ajatus sankarijohtajasta elää myyttisenä mielessämme. Selviä ja vahvoja hyvän johtajan yleisiä omi-naisuuksia ei kuitenkaan tuolloinkaan löydetty. Tämän päivän menestyvän johtajan persoonalli-suusprofiiliin näyttää kuitenkin tutkimusten, ja myös omien kokemusteni mukaan, kuuluvan avoimuus uusille asioille, kuuntelukyky, näkemyksellisyys ja rohkeus, päämäärähakuisuus, kyky tehdä päätöksiä itsenäisesti, mutta myös konsensushenkisesti ryhmässä, tietynlainen innovatiivisuus, tasa-arvoinen elämänasenne sekä tunneelämän tasapaino. Johtajan johtamistyylit - autoritaarinen, demokraattinen ja vuorovaikutteinen johtajuus, ovat olleet kiinnostuksen kohteena jo 40 vuotta sitten ja ovat edelleen tuttuja ainakin ajatuksellisena taustana monissa hyvän johtajuuden analyyseissä ja keskusteluissa. Hyvä johtaja valitsee johtamismenetelmänsä sen mukaan, kuinka osaavia ja motivoituneita johdettavat ovat. Innokkaiden ja osaavien alaisten kanssa demokraattinen tai vuorovaikutteinen johtamistyyli on usein oikea valinta, kun taas osaamattomien ja kiinnostumattomien kanssa suoraviivainen vallankäyttö saattaa osoittautua ainoaksi vaihtoehdoksi. Miten johtaja saa sitten ihmiset innostumaan ja sitoutumaan organisaation tavoitteisiin ja tehtäviin? Tilannejohtamisesta on etsitty usein ratkaisuja hyvään johtamiseen. Hyvä johtaja on tilannejohtaja ja hän tuntee joukkonsa. Hyvä johtaja osaa sopeuttaa johtamistyylinsä ja menetelmänsä tilanteen ja organisaation vaatimusten mukaiseksi. Samankin yrityksen tai julkisen organisaation piirissä voidaan saneerausaikoina tarvita erilaista johtamista ja johtajuutta kuin voimakkaan kehittämisen vuosina. Hyvä johtaja ja johtajuus määrittyvät suuressa määrin tilanteiden ja organisaatioiden mukaan. Vuorovaikutusjohtaminen eli transformatiivinen johtaminen on uutta johtamisen doktriinia. Vuorovaikutusjohtamisen doktriini rakentuu on neljä perusprinsiipin varaan: Luottamus ja karisma: Johtajat ovat yhteisen tahdon henkilöitymiä. He jäsentävät sotkuiselta näyttävät tilanteet kirkkaiksi kuviksi ja antavat asioille merkityksen. Motivointi: Johtajalla on selkeä ja haasteellinen visio, jonka hän pystyy omalle henkilöstölleen välittämään inspiroivalla tavalla sekä saamaan nämä sitoutumaan visioon ja siitä johdettuihin tavoitteisiin. Älyllinen stimulointi: Johtaja kyseenalaistaa vanhat ajattelu- ja toimintatavat sekä rohkaisee omaa henkilöstöään tekemään samoin ja käyttämään omaa luovuuttaan ongelmien ratkaisemiseen. Yksilöllisyys: Johtaja hyväksyy ihmisten erilaisuuden ja ottaa sen huomioon sekä tukee jokaisen omaa kehittymistä. Vuorovaikutus johtajan ja johdettavien välillä on runsasta ja yksilöllistä. Nämä uuden doktriinin peruskivet kertovat, että hyvän johtajan olisi saatava ote johdettavan ajattelusta ja mielestä, ehkäpä jopa hänen persoonastaankin. Vuorovaikutusjohtaminen pyrkii kehittämään yhteisen vision ja tavoitteet omaksuneita omatoimisia, itsenäisiä ja yritteliäitä johdettavia sekä vahvaan luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvan työyhteisön. Jos henkilöstö näkee johtajan vision, näkemykset ja toiminnan vastauksena omiin tarpeisiinsa, odotuksiinsa ja uskomuksiinsa, saattaa syntyä edellytykset karismaattiselle johtajuudelle. Johtajan karisman luo ensisijaisesti henkilöstö, ei media. Vuorovaikutusjohtamisen tunnusmerkit täyttävä johtaja ja johtajuus saattavat hyvinkin olla yksi perusteltu vastaus tämän artikkelin otsikon kysymykseen mitä on hyvä johtaminen ja johtajuus tässä uuden talouden maailmassa? Mitä sanoisimme sitten nykyisestä suomalaisesta johtamisesta, johtajasta, johtajuudesta ja johtamisosaamisesta? Työelämässä olevat suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja kaikilla tasoilla ja he ovat perhe-, koulu- ja työelämässä oppineet demokraattisen toimintamallin sekä sisäistäneet sen. Maantieteellisesti suuressa maassa asuvana pienenä kansana olemme kaikki tottuneet tietynlaiseen yksilöllisyyteen. Vahdimme omia osaamis- ja toimintareviireitämme. Johtajiksi tai esimiehiksi emme kaipaa käskyttäjiä tai kyttääjiä, mutta kunnioitamme kyllä johtajien osaamista, päätöksentekokykyä ja kykyä kuunnella henkilöstöä tasa-arvoisena työyhteisön osapuolena. Johtamisorientaatioltaan suomalaiset johtajat ovat johtajuuteen asioiden johtamisen kautta kasvaneita osaavia ja vahvoja substanssijohtajia. He ovat usein ekonomeja, insinööriä ja juristeja. Managementjohtamisosaaminen on kansainvälisestikin arvioituna hyvällä tasolla. Ihmisten johtamisen suomalaiset johtajat ovat useissa tapauksissa oppineet työpaikoilla ja elämässään kokemuksen kautta toiset paremmin ja toiset hieman huonommin. Johtajaksi kasvaminen ja kehittyminen ihmisenä on ollut usein melko satunnaisesti ohjattua lähinnä johtajan omista haluista ja kyvyistä riippuvaa. Systemaattisia, pitkäjänteisiä ja päämäärähakuisia johtamisen ja johtajana kehittymisen leadership-painotteisia kehittämis- ja valmennusohjelmia on ollut käytössä hyvin harvoissa yrityksissä ja julkisen vallan organisaatioissa. Tämän leadership-johtamisalueen puutteet näkyvät tämän päivän suomalaisessa johtamisessa ihmisten johtamisessa emme ole yhtä hyvällä tasolla kuin management-johtamisen alueella. Teksti jatkuu seuraavalla sivulla Pirkanmaan ekonomit ry 15

16 Näkökulmia johtajuuteen Monien tutkimusten, ja myös omien käytännön kokemusteni, mukaan henkilöstö kokee yritysten ja julkisten organisaatioiden johtamisessa paljon kehitettävää. Työyhteisö ei välttämättä voi hyvin, vaikka se menestyykin ydintehtävänsä suorittamisessa. Joissakin organisaatioissa johtajuus on kadoksissa ja yritystä tai julkista organisaatiota ei johdeta päämäärähakuisesti ja yhteisin voimin. Pomottelukulttuuri saattaa olla vallalla jossain toisaalla. Johtaja, päällikkö tai esimies haluavat päättää ja määrätä asioista, jotka olisi luontevampaa ratkaista työyhteisön henkilöstön kesken heidän omissa työryhmissään ja työpaikoillaan. Ihmisten, työyhteisön jäsenten, arvostus ja kunnioitus mainitaan usein juhlapuheissa, mutta arkimaailman työyhteisöissä luonteva keskustelu johdon ja henkilöstön välillä, etukäteinen asioista informointi kaikille sekä henkilöstön tasavertainen kohtelu saattavat unohtua vähemmän tärkeinä asioina tuottavuuden kasvattamisen, kustannustehokkuuden lisäämisen ja suurten investointiprojektien merkityksen korostumisen noustessa yrityksessä tai julkisessa organisaatioissa johdon näkökulmasta katsottuina strategisen tärkeiksi asioiksi. Henkilöstö voidaan ymmärtää tuolloin ehkä pelkäksi kustannustekijäksi. Suomalaisessa johtamisessa on monissa organisaatioissa paljon parannettavaa. hyvin. Niissä vallitsee innostunut ilmapiiri ja vahva me henki. Se näkyy organisaation ulkopuolellekin. Hyvä johtaminen näkyy, tuntuu ja luo tuloksia. Se on aito strateginen menestystekijä. Toinen tähän aikaan sopiva hyvän johtajan määritelmä voisi olla yliopistomaailmasta lähtöisin oleva rehtorin määritelmä primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Suomalaisessa työyhteisössä johtaja on tietysti aina johtaja, primus, mutta hän toimii tasavertaisten vertaistensa johtajana. Hyvä Paimen ja primus inter pares - johtajamalli voisivat olla hyviä vastauksia kysymykseen hyvästä johtajasta ja johtajuudesta. Hyvä johtaja on johtajana aina myös joukkojensa, henkilöstönsä, palvelija muiden tehtäviensä lisäksi. Voisimme yrittää etsiä hyvän johtajan ja johtajuuden mallejamme vaikka täältä. Haluan lämpimästi onnitella 75-vuotisjuhlaansa viettävää Pirkanmaan Ekonomit ry:tä. Olette tehneet hyvää työtä vaikuttamalla ekonomien arvostuksen lisääntymiseen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla täällä Pirkanmaalla sekä edistämällä jäsenkunnan ammatti- ja johtamisosaamisvalmiuksien kehittämistä. Juhliva yhdistys on koko toimintansa ajan ollut hyvällä asialla. Tietysti meillä on yrityksiä ja julkisia organisaatioita, joita johdetaan Juhlapuhe vuosijuhlassa Boomin kuulumisia Kesä yllätti lomailijat ja opiskelijat Usein uutisoidaan, kuinka talvi yllättää autoilijat. Vielä petollisemmin kesä osaa yllättää päättymisellään: vasta hetki sitten elettiin toukokuuta ja Pirkanmaan Ekonomien 75-vuotisen taipaleen juhlia. Toivottavasti loppuaan tapaileva kesä on ollut antoisaa aikaa niin lomailijoille, työntekijöille kuin molemmista nauttineille! Ajan kerrotaan kuitenkin menevän nopeammin silloin, kun sen viettäjällä on mukavaa. Allekirjoittaneen kesä oli amalgaami työtä, opintoja, ulkoilua sekä Boomin syksyn toiminnan suunnittelua. Runsas määrä erilaisia virikkeitä oli pirteä muistutus siitä, että opiskelu jatkuu vielä vuoden jos toisenkin, mutta ettei työelämä ole erillinen taianomainen paikka, johon ei ole mitään asiaa ennen tutkintoa. Tähtiin tähtäämistä toistetaan usein, mutta etenkin nuoren on osattava ammentaa kokemusta myös nöyremmistä lähtökohdista. Suurin osa tätäkin lukevista on aloittanut uransa sellaisesta pisteestä, jossa ei ole aikonut viipyä loputtomiin. Kesän päättymisessä on hyvät puolensa. Monelle vuodenaikojen taite on tilaisuus vaihtaa eri vaihteelle: lomalla akkuja ladanneelle työ maistuu aivan uudella tavalla, ja vastaavasti opiskeluun löytyy eräänlaista uutuudenintoa jos kesän on viettänyt tehden jotain aivan muuta. Olen kuullut muutaman työelämässä aikaa viettäneen ihmettelevän, miten opiskelijat jaksavat painaa töitä ja sen päälle opintoja samanaikaisesti näitä tekevistä puhumattakaan. Mielivastaukseni tähän aprikointiin on peräisin eräältä ystävältäni: Se on helppoa. Kuka vain jaksaa tehdä neljä kuukautta töitä ja lomailla kahdeksan. Syksy tai sen puoleen kevät eivät kuitenkaan mene lonkkaa ojentaen. Boomin syksyssä nähdään paljon tuttua mutta myös jotain uutta: kaikkea yhdistää kuitenkin kova työ, jonka takana aktiivinen jäsenistömme seisoo. Luvassa lienee myös PME:n yhteyksillä järjestettyjä yritysvierailuja ja mahdollisia koulutuksia, joihin boomareita on viime vuosina aktivoitu. Tiettyä segmenttiä PME:läisistä saattaa kiinnostaa syyskuun 20. järjestettävä alumnitapahtumamme. Keväällä jär-jestettiin tilaisuus ravintola Ilonassa, jonne oli kutsuttu Boomin alumneja tapaamaan tuttuja, verestämään muistoja sekä kuulemaan Boomin nykytilasta. Vastaava tilaisuus järjestetään myös tänä syksynä. Viesti puskee eteenpäin erinäisiä kanavia pitkin, mutta PME:n ohjelman päällekkäisyydestä johtuen päätimme olla mainitsematta sitä täällä. Muista ohjelmanumeroista, joissa tarjoamme kädenojennusta järjestöllenne, tulette kuulemaan yhdistyksen tiedotuksessa. Syksyistä vaihdetta silmään iskien, Ville Kake Kaukoranta, puheenjohtaja, Boomi ry, pj@ boomi.fi 16 EkonomiEnergiaa

17 Esittelyssä Juhlavuoden pirkanmaalainen ekonomi Anne Leskelä Pirkanmaan Ekonomit ry:n 75-vuotisjuhlan kunniaksi Vuoden Pirkanmaalainen Ekonomi kunniamaininta julkistettiin vuosijuhlassa hotelli Rosendahlissa lauantaina Yhdistyksen hallitus päätti myöntää kunniamaininnan KTM Anne Leskelälle. Vaasan yliopistosta valmistunut Anne Leskelä on tehnyt työuransa Pirkanmaalla. Hän aloitti työuransa Tampereen Aluesäästöpankissa 1988, josta hän siirtyi Suomen Säästöpankin ja Oy Kyro Ab:n kautta Nokian Renkaat Oyj:n palvelukseen. Parhaillaan Anne Leskelä on Nokian Renkaat Oyj:n talousjohtaja ja vastaa myös konsernin sijoittajasuhteista. Hän on ollut Nokian Renkaiden palveluksessa vuodesta 1997 alkaen, ensin rahoituspäällikkönä ja rahoitusjohtajana Talousjohtajaksi hänet nimitettiin 2006, mistä asti hän on ollut yhtiön johtoryhmän jäsen. Nokian Renkailla on tehtaat Nokialla ja Venäjän Vsevolozhskissa. Myyntiyhtiöt löytyvät Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Tsekin tasavallasta, Sveitsistä, Ukrainasta, Kazakstanista, Valko-Venäjältä ja Kiinasta. Lisäksi konserniin kuuluu Vianor rengasketju Suo-messa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Viime tilinpäätöksen mukaan konsernin liikevaihto on yli kaksinkertaistanut (686,5 MEUR:sta 1.612,4 MEUR:oon) ja liikevoitto ennen veroja yli kolminkertaistunut (112,6 MEUR:sta 387,7 MEUR:oon) Anne Leskelän talousjohtajuuden aikana. Anne Leskelällä on Nokialla olevien alaisten lisäksi alaisinaan eri maissa toimivien tytäryhtiöiden taloushenkilöstö. Esitys Anne Leskelän valitsemiseksi tuli hänen työtovereiltaan, joiden mukaan Anne Leskelä on loistava esimies, joka kannustaa alaisiaan ja muuta työympäristöä kehittämään toimintoja. Hän on suora ja vaativa esimies, jota alaiset arvostavat. Lisäksi hän on tehokas ja saa tuloksia aikaiseksi. Nokian Renkaiden konsernin talousasioista vastaamisen ja sijoittajasuhteiden hoitamisen lisäksi Anne Leskelä on ollut Nordean suuryrityspalveluiden neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2008, Nokian Rotary clubin jäsen Lisäksi hänellä on jäsenenä useissa hallituksissa, mm. Nokian Raskaat Renkaat Oy, Vianor Oy, Nokian Tyres U.S. Finance Oy ja Tampereen Työterveys r.y. Vaativat tehtävät venyttävät usein työpäivät pitkiksi, mutta Anne Leskelä on onnistunut sovittamaan perheen ja vaativan uran hyvin yhteen. Kotona hänellä on aviomies Jori. Heillä on kolme aikuista poikaa ja yksi lapsenlapsi. Uran ja lasten kasvattamisen lisäksi perheellä on ollut kolme talonrakennus/-uudistusprojektia. Lisäksi Anne Leskelä rentoutuu tanssimalla ja golfaamalla. Ehdota Vuoden Pirkanmaalainen Ekonomi 2014, SEFEN ETU maksuton esitutkimus (arvo 194 ) & - 5% laser- ja linssileikkauksen hinnasta. Edun arvo jopa 325! Tarjous koskee SMILE, FEMTO, LASIK, PRK - sekä LINSSI-leikkausta. Etu voimassa asti. Mainitse varausta tehdessäsi SEFE-ETU. Linssileikkauksella voidaan korjata sekä silmien taittovirhe että iän mukanaan tuoma lähinäön heikkeneminen tehokkaasti ja vaivattomasti. Laserleikkauksella korjataan silmien taittovirheet turvallisesti ja nopeasti. Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. MEDILASER TAMPERE Hämeenkatu 16 puh. (03) Palvelemme Sinua valtakunnallisesti - yhteystiedot: Pirkanmaan ekonomit ry 17

18 Seminaari Kestävää kilpailuetua rakentamassa Pirkanmaalla Heidi Kervinen, Tatu Piirainen Tampereen yliopistossa järjestettiin viime toukokuussa yritysten kestävän kilpailukyvyn ulottuvuuksia tarkasteleva seminaari. Seminaarin pääkysymyksenä oli, millä tavoin pirkanmaalaiset yritykset ja käynnissä olevat tutkimusprojektit ovat lähestyneet kestävän liiketoiminnan erilaisia ulottuvuuksia. Tässä terveisemme keväisen aamupäivän keskusteluista. Globalisaatiokehityksen syveneminen ja sen seurausten moninaistuminen sekä yritystoiminnalle tärkeiden energia- ja luonnonvarojen niukkeneminen haastavat yrityksiä kehittämään perinteisiä toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Tuotteiden ja palveluiden kysynnän vaihtelujen lisääntyminen, yritystoiminnan ympäristöystävällisyyden merkityksen kasvu ja lisääntyneet vaatimukset yritystoiminnan läpinäkyvyydestä, eettisyydestä ja vastuullisuudesta ovat nostaneet kestävän kehityksen teemat ajankohtaisiksi. Seminaarin aluksi Tampereen yliopiston tutkija Tatu Piirainen hahmotteli kestävän kilpailukyvyn mallia, jossa edellisten ulottuvuuksien ohella huomioidaan myös yrityksen innovaatiotoiminnan kestävyys. Yritysten kyky uudistua kehittää ja uudistaa toimintatapaansa, tuotteitaan ja palveluitaan nousee tärkeään asemaan dynaamisessa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Yrityksen tulee kyetä reagoimaan nopeastikin toimintaympäristössään tapahtuviin muutoksiin, kuitenkin niin, etteivät kestävän liiketoiminnan muut ulottuvuudet heikkene. Lopulta sidosryhmät tekevät päätöksen siitä, millainen yritystoiminta on kestävää, minkä johdosta sidosryhmien intressien tasapainoinen huomioinen ja kaksisuuntainen vuorovaikutus sidosryhmien ja yrityksen välillä nousevat niin ikään tärkeään asemaan. Kestävän liiketoiminnan voidaankin nähdä olevan verkostomaista ja laaja-alaista t&k-toimintaa sekä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Myös yritysten arkeen kiinnittyvissä puheenvuoroissa innovaatiokestävyyden teemat nousivat tärkeään asemaan muiden kestävyysulottuvuuksien ohella. Yritysten välillä oli kuitenkin hahmotettavissa eroavaisuuksia siinä, millaiset näkökulmat luovat pohjaa kestävyysajattelulle. Tällaisia eroavaisuuksia tuottivat esimerkiksi toimialojen väliset erot ja yrityksen elinkaaren vaihe. Esimerkiksi teknologiajohtaja Mikko Viljanmaa Kiilto Oy:stä havainnollisti, kuinka kemianteollisuudessa tuotekehitys ja tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuus ovat kestävän liiketoiminnan kehittämisen ytimessä. Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden suuri määrä muodostaa merkittäviä liiketoiminnallisia vaikutuksia, jolloin raaka-aineiden aktiivinen arviointi, valinta ja karsinta sekä turvallisuusnäkökohtien huomioinen niin tuotannossa kuin lopputuotteessa ovat merkittäviä tekijöitä kestävyyden kaikilla ulottuvuuksilla. Samoin tuotannon energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen esimerkiksi elinkaariarvioinnin keinoin heijastelee kestävyyden eri ulottuvuuksia. Vastaavasti terveysalan palveluita tarjoavana yrityksenä Pihlajalinna Oy korostaa mm. asiakaslähtöisyyden, arvojen ja yrityskulttuurin merkitystä kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Terveyspalvelujen tuottamista määrittävät erilaiset eettiset periaatteet, lainsäädäntö sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen mekanismit. Parhaiden toimintatapojen löytäminen, innostuneet työntekijät sekä asiakaslähtöinen ja eettinen palvelu muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka heijastuu kestävyysajattelussakin. Kaupanalalla taas tavaranhankinta on merkittävä osa liiketoimintaa, jolloin toimittajaketjun hallinta on keskeisessä roolissa kestävän liiketoiminnan eri ulotuuvuuksilla. Tasapainottelu asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ja konkreettisten ostopäätösten sekä globaalin toimittajaketjun välillä on erityinen haaste, johon vastataan mm. lisäämällä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa vastuullisuuteen liittyvien kyselyjen ja tiedottamisen keinoin, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko. Kaiken kaikkiaan keväinen aamupäivä kestävän liiketoiminnan äärellä osoitti, että kompleksiseen kestävyysteeman on mahdollista löytää myös käytännönläheisiä, yritysten arjesta ponnistavia sisältöjä. Tässä tarkastelun kytkeminen tiettyyn kontekstiin on olennaista; yrityksen toimintaympäristö, toimialan ominaispiirteet, elinkaaren vaihe sekä yrityskulttuuri ja sen erilaiset ulottuvuudet, kuten historia, sosiaaliset suhteet ja nykyinen ja tulevaisuuden osaaminen määrittävät pitkälle, miten käsite kestävä kilpailukyky tietyssä ajassa ja paikassa määritellään. Paikalliseen toimijakenttään katseemme kohdistettuamme voimme myös todeta, että paljon on jo tehty ja omaksuttu kestävyyden saralla. Erityisesti ympäristönäkökulmat olivat jokaisessa esimerkkiyrityksessä huomioitu jo pidemmän aikaa. Toisaalta sosiaalisen kestävyyden saralla erityisesti työntekijöiden jaksamisen ja innostuneisuuden ylläpitäminen ja tukeminen nopeissa ja pysyvissä muutoksissa nousi loppukeskustelussa esiin kestävyysajattelun tärkeänä ja erityistä huomiota vaativana tekijänä. Kirjoittajat toimivat tutkijoina Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa. Tekstissä mainittu seminaari järjestettiin osana Tampereen yliopiston Tekes-rahoitteista Keso-projektia. Kirjoittajat kiittävät lämpimästi kaikkia seminaariin osallistuneita antoisasta keskustelusta. 18 EkonomiEnergiaa

19 EkonomiEnergiaa Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehti NELIVÄRINEN JÄSENLEHTI, JOKA TAVOITTAA EKONOMIA KAKSI KERTAA VUODESSA YMPÄRI PIRKANMAAN. EkonomiEnergiaa -lehti tarjoaa erilaisille yrityksille ja yhteisöille tehokkaan kanavan tavoittaa aktiiviset vaikuttajat ja päättäjät Pirkanmaan talousalueella. Julkaisun levikki on noin 2100 kappaletta. EKONOMIENERgIAA-LEHDEN ILMOITUSKOOT JA -HINNAT 1/2 1/4 1/4 EkonomiEnergiaa-lehden julkaisija on Pirkanmaan Ekonomit ry, joka on Pirkanmaalla asuvien kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden yhdistys. Pirkanmaan Ekonomit ry on perustettu vuonna 1938 ja se on Suomen Ekonomiliiton eli SEFEn kolmanneksi suurin paikallisyhdistys. Pirkanmaan Ekonomit ry tukee jäsentensä ammatillista kehittymistä ja kilpailukykyä tarjoamalla koulutusta, yritysvierailuja, ajankohtaisia esitelmiä ja seminaareja sekä kulttuuritilaisuuksia. EkonomiEnergiaa-lehti on jäsenkunnan yhdysside, jossa ilmoitetaan ja kerrotaan yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Lehti sisältyy Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenmaksuun. 2/1 AUKEAMA 420 x 297 MM + LEIKKUUVARA 3 MM 800 2/1 1/1 1/2 1/4 NELJÄS- OSASIVU PYSTY: 90 x 125 MM VAAKA: 186 x 60 MM 200 1/1 KOKO SIVU 210 x 297 MM + LEIKKUUVARA 3 MM TAI 186 x 257 MM 500 1/2 PUOLI SIVUA PYSTY: 90 x 257 MM VAAKA: 186 x 122 MM 300 1/8 KAHDEKSAS- OSASIVU 90 x 60 MM 140 1/8 1/1 Mediakortti EkonomiEnergiaa Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenlehti Ilmestyminen Kahdesti vuodessa. Jakelu Pirkanmaan Ekonomien jäsenkunnalle ja muille yhdistyksen sidosryhmille, yhteensä noin kpl. Lehden julkaisija Pirkanmaan Ekonomit ry info@pirkanmaanekonomit.fi Päätoimittaja Paula Syväniemi Ratsukonkatu 1 A Tampere puh paula.syvaniemi@elisanet.fi Tekniset tiedot Lehden koko 210 x 297 mm, värit 4/4, painomenetelmä offset Ilmoitusaineistot Painovalmis pdf, jpg tai eps-tiedosto, CMYK-värit, resoluutio 300 dpi. Ilmoitusvaraukset ja aineistot Päätoimittaja Paula Syväniemi puh paula.syvaniemi@elisanet.fi Maksun saaja Pirkanmaan Ekonomit ry Sampo pankki Graafinen ulkoasu Eero Laitila elaitila@gmail.com Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Rasulankatu Tampere Ilmoitushinnat ja toimitusehdot PME pidättää itsellään oikeuden ilmoitushintojen ja toimitusehtojen muutoksiin sekä oikeuden kieltäytyä ilmoituksesta. Vastuu virheistä Ilmoittaja vastaa ilmoituksen oikeellisuudesta ja tekijänoikeuksista sekä siitä että ilmoitus on lakien ja asetusten mukainen. Kaikki ilmoitukset ALV 4 :n perusteella arvonlisäverovapaita. Pirkanmaan ekonomit ry 19

20 tulevia tapahtumia Retki Helsinkiin, Suomen Pankki ja eduskunta Aamutreffit yliopistolla KylteriRUN hyväntekeväisyysjuoksu Työyhteisöjen psykologinen pääoma (SEFE) Yritysvierailu Tampereen Puhelimeen Valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät Tampereella (SEFE&TEK) Klaffi, Tanssiteatteri MD Tutustuminen Ukinrannan retriittitaloon ja hiljaisuuden merkitykseen Syyskokous elokuvateatterinäytös Finnkinossa Miten huomioin ihmisten erilaisuuden työelämässä Ekonomikarting Yritysvierailu Scandic Station Pikkujoulut Tammerissa Tehtävänkuvaus työn vaativuuden ja kehittymisen ytimessä Katsasta tapahtumat säännöllisesti nettisivuilta: SYYSKOKOUSKUTSU Aika: klo Paikka: Elokuvateatteri Plevna, Sali 2 Kokouksen asialistalla ovat seuraavat sääntömääräiset asiat: 1. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle Valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle 5. Valitaan tilintarkastaja(t) ja varatilintarkastaja(t) 6. Muut asiat Syyskokoukseen voivat osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet. Kokous on maksuton, mutta toivomme ennakkoilmoittautumista tarjoilun takia. TERVETULOA! Muista tykätä Pirkanmaan Ekonomit ry - PME:stä myös Facebookissa!