MATKARAPORTTI JA AJATUKSIA UUDESTA JULKAISEMISESTA

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI JA AJATUKSIA UUDESTA JULKAISEMISESTA O REILLY TOC Tools of Change for Publishing New York, NY OLVE EVOLV...disregard a book s package, look beyond the container, focuse more on the content and experience within; social reading is part of UX and content... HARRI HEIKKILÄ, tutkija, Next media -projekti, Aalto-yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu

2 Executive summary Researcher Harri Heikkilä participated in the Tools of Chance conference in New York arranged for fifth time by American technical publisher O Reilly. Main issue in the conference was the effects of transition from paper books to ebooks. Transition is currently considered to have passed the early adopter phase in the USA. All the digital investment bets now on how strongly to proceed not whether or not to, which was the focus of the TOC seminar in 2009 and 2010 Biggest single topics in 2011 were social reading, HTML 5 and metadata Several presenters promoted the idea of disregarding a book s packaging in its traditional sense by looking beyond the container and focusing more on the content and experience within. There are no pages. The most important change is that we dont have the page anymore. Sol Rosenberg, Copia Publishers were strongly advised not to make their pasts get in the way of our companies futures New possibilities in ereading, especially the ability to share and annotate and get involved socially via the book, were seen often as something that substitutes the experiences of paperbook-reader. Importance of usability, user centric design and user experience was promoted by many presenters, as a book chances to something which is close to the consept of a program, reader should be seen always as an user. The issue what was left unanswered was that even publishing standards and techniques like epub, HTML and XML evolve providing possibilities for richer content and even the importance of social reading is understood, how can publisher on open platform and with DRM benefit about these advances? Where are the production tools? Where are the software? Where are the devices? PS. If You have time for just one article, read this one. 2 Päivä

3 » You ve got to start with the customer experience and work back to the technology not the other way around. STEVE JOBS Sisällys Executive summary...2 Taustaa...4 Designing ipad Apps...5 epub Finishing Touches: Fixing Errors, Adding Metadata, and Tweaking Formatting...12 Metadata Boot Camp...12 HTML 5: The beauty. The horror...15 Introducing nextpub ; Bringing Complex Content to the ereader Channel...17 All about epub 3.0: An Update...18 ereading Survey Findings and Research: A Look behind the Numbers...20 Context First, A Unified Field Theory of Publishing...21 The Elements: How We Did It and Where We re Going...22 The Publishing Pie: An Author s View...23 Making the book truly accessibile...24 The Condition of Music...26 U.S. itunes Appstore: Lessons from the First 30 Months...27 What s in HTML 5 for Publishers?...29 Teksti ja taitto Harri Heikkilä ja Next Media 2011 Esiintyien kuvat Harri Heikkilä, paitsi sivulla 28 O Reilly Press archive Esiintyjien diat esiintyjien kirjoittajalle tätä käyttöä varten luovuttamia tai O Reillyn arkistosta. Jobsin kuva Apple Computer, Darwinin copyright free -arkistosta. From Gutenberg to Zuckerberg Lonely Planet s Publishing Challenges for the 21st Century...30 What Do ereading Customers Really, Really Want?...31

4 Taustaa Tutkija Harri Heikkilä osallistui O Reillyn viidettä kertaa järjestettyyn julkaisualan TOC-konferenssiin ja sen yhteydessä pidettyihin työpajoihin New Yorkissa Viestinnän Keskusliiton apurahan turvin, osana Next Media -projektille tekeillä olevaa selvitystyötä. TOC on lyhennys sanoista Tools of Change (ja toki myös viittaus Tools of Contentiin). Konferenssilla on korkean laadun maine ja se pyrkii olemaan julkaisualan internet-vetoisen muutoksen tarkastelufoorumi. Luominen, kehittäminen, tuotanto, jakelu ja kulutus ovat sen fokusalueita. Kahtena viime vuotena tapahtumaa on hallinnut erilaisten ereading-laitteiden mukanaan tuoma kehitys. Raportissa esitellään ne workshopit ja esitykset joilla on Next Media -projektin ja mediasuunnittelun kannalta mielenkiintoa. Pääotsikkona on kulloisenkin session nimi englanniksi, myös lainausnostot on jätetty alkukielelle. Tämä raportti on julkaistu ipadin ibooks-ohjelmaan optimoituna PDF:nä, sillä on tarkoitus myös tarkastella, kuinka toimivaksi PDF:n voi ipadissa tehdä linkkien (merkitty punaisella) ja typografian osalta. Raportti on tehty InDesignissa ja siitä tehdään myös natiivi ohjelmaversio ipadiin ranskalaisen Aquafadasin InDesign-laajennuksella. Kyseessä on konferenssissa tavatun firman R&D päällikön, Matthieu Koppin luovuttama beta-versio, ohjelmalla tehtyä vuorovaikutteista raporttia ei voi jakaa AppStoren kautta, mutta sitä voi tarkastella TaiK:n ipadeissa. Tämän PDF:n saat näkymään ipadin ibooks ohjelmassa avaamalla sen itunesiin joko käyttämällä Arkisto > Lisää kirjastoon -komentoa tai raahaamalla PDF suoraan avoimen itunesin Kirjatkirjastoikkunaan. Kun ipadin seuraavan kerran synkronisoi, kirja siirtyy ipadin ibooks ohjelmaan selattavaksi (mikäli asetuksesi mahdollisavat automaattisen synkronoinnin. Jos ei, niin tulee ruksia tämä kirja itunesista synkronoitavaksi). Huomaa, että kirja löytyy ibooksin erilllisestä PDF-hyllystä. 4 Päivä

5 PÄIVÄ 1 Designing ipad Apps ipad- ja Android-tabletit ovat synnyttämässä uutta julkaisukulttuuria, jonka haasteita tässä workshopissa käytiin läpi käytettävyyden, käyttöliittymien ja ergonomian sekä eri lay-out ratkaisujen kautta. Workshop oli jaettu kolmeen esitykseen, joiden pitäjiksi oli saatu kiintoisia nimiä. Jennifer Brook on suunnittelija New York Timesissa, vastuualanaan vuorovaikutteiset tuotteet, net, tabletit ja ipad. William Couch on USA Todayn graafinen muotoilija ja ohjelmistokehittäjä. Hän on keskittynyt käyttäjäkokemukseen nousevilla julkaisualustoilla. Craig Mod on kirjasuunnittelija, joka on kirjoittaa ja luennoi median muutoksesta ja työskentelee Flip- Boardissa. new york timesin ipad-kokemuksista Jennifer Brook aloitti muistelemalla New York Timesin (NYT) ipad-ohjelmiston ensimmäisestä beta-versiota. Siitä pidettiin toimituksessa, mutta jatkokehitystyön aikana tuli selväksi, etteivät tekijät sittenkään olleet Think about platforms as cultures. 5 Päivä

6 ymmärtäneet ipadia alustana, ja kehitys jouduttiin aloittamaan uudelleen alusta saakka. Brooks painottikin, että julkaisu ohjelmistona -ajatus ei ole mikään yleisratkaisu, jota sovelletaan samanlaisena eri alustoille. Hyvä ohjelma on suunniteltu juuri tietylle alustalle, se ei lähde yleiseltä tasolta vaan tietoisena kohdealustan mahdollisuuksista ja rajoituksista. Lukijakin odottaa, että ohjelmisto tuntuu olevan kotonaan juuri hänen käyttämässään laitteessa. Jos tehdään ohjelmisto ipadiin tai iphoneen, tulee lukea ensin ipad/iphone Human Interface Guidelines -ohjeisto, ja jos Androidiin tai Blackberryyn, niin vastaavat. Brooks otaksuu, että tulevaisuudessa alustoilla on yhä enemmän omia piirteitä ja vähemmän yhteisiä. Jos rikkoo niiden sääntöjä, on parempi tehdä se hyvin perustellusti. Hyvä ohjelma on erikoistunut, hyödyllinen ja helppokäyttöinen. Killer appit tekevät yhdestä kolmeen asiaan todella hyvin. AppleKeynote is a very powerful prototyping tool, and I have been using it almost exclusively. Brook näkee, että paras tapa kehitystyössä on lähteä vaatimattomasta mallista ja kehittää sitä hiljalleen. Jos julkaisee hyvin monimutkaisen versio 1.0:n ja se saakin huonoa palautetta, voi olla hankala enää muuttaa suuntaa. Hyvät ohjelmistot kehittyvät koko ajan alustan mukana. Yleinen virhe on, että virheilmoitukset ovat ipad-lehdissä huonosti tehtyjä, puolitiehen jätettyjä. iphone- ja ipod-kehityksessä oli eroa jo senkin johdosta, että iphone oli markkinoilla lähes vuoden, ennen kuin siihen ryhdyttiin kehittämään ohjelmistoja laite oli tuttu. ipadille taas kehitettiin sokkona simulaattorin avulla. Olisi tär keää päästä kokeilemaan julkaisua itse laitteella ja siellä, missä käyttäjätkin käyttävät laitetta. Käyttäjiäkin olisi hyvä tarkkailla käyttöympäristössä. Brooke kertoo muuttaneensa NYT:n navigaatiota istuttuaan sattumalta metrossa käyttäjän vieressä ja huomattuaan, että hän palaa koko ajan lehden alkuun löytääkseen uuden jutun, vaikka navigaation piti olla selvästi havaittavaissa myös lehden keskellä. 6 Päivä

7 Brook muistutti myös kokemuksestaan, ettei tablettilehden kehitysprosessi ei ole lainkaan samalla tavalla lineaarinen kuin paperilehden. Tähän tulisi varautua. Usein julkaisua pallotellaan edes takaisin pitkään ja hartaasti. Brookin mukaan paras tapa viedä asioita eteenpäin on poistua toimituksesta ja tavata kehittäjät kasvokkain, istua ohjelmoijien kanssa alas kunnes asiat selviävät. Jennifer Brook yllätti lopuksi kertomalla kokeilujen jälkeen päätyneensa Keynoteen (Applen presentaatio-ohjelma, PowerPointin kilpailija) prototyyppityökaluna ja väitti pystyvänsä rakentamaan % ohjelmiston vaatimasta ulkoasutyöstä vuorovaikutteisilla Keynote-leiskoilla ipadissa. Kysymyksissä tuli esiin, tulisiko ohjelmistosta julkaista ensin kevytversio ja vasta myöhemmin täysversio. Brooken mukaan Universal app -malli (ymmärsin, että tällä viitattiin Freemium-malliin, jossa käyttäjä voi samasta ohjelmistosta valita laajemmat maksulliset ominaisuudet) on hyvä ajatus, mutta NYT lähti business-syistä tekemään aluksi Editors Choise -kevytversiota. Se sai kuitenkin kritiikkiä liian suppeasta sisällöstä. Paradoksaalisesti kun täysversio julkaistiin, sitä kritisoitiin liiasta sisällöstä. Käyttäjätyytyväisyys ilmeisesti laski reippaasti täysversion julkaisun myötä. Brook kommentoi myös lyhyesti lukijoiden jutturankkauksia. Näyttää siltä, että eniten sähköpostitetuin [most ed] juttu on luonteeltaan cooleimmaksi koettu artikkeli; eniten kommentoitu [most commented] on yleensä lehden kontroversaalisin artikkeli. USA TODAY kiinnittää ergonomiaan erityshuomiota William Couch alleviivasi edellisen puhujan tapaan laitekohtaisen suunnittelun tärkeyttä. Mieti mille laitteelle suunnittelet, monet suunnittelijat eivät ajattele tätä. Tulisi myös pitää mielessä, että tietokoneeseen verrattuna ipadin käyttöpaikka ja konteksti vaihtelevat: lukeminen voi tapahtua sisällä tai ulkona, liikkuen tai paikallaan. Näitä tapakenttiä tulee ymmärtää suunnittelussa. Kindleen verrattuna ipad on aktiivinen, sille pitää koko ajan tehdä jotain, Kindle on aina valmiina rauhallisesti odottamassa, Kindle on calm. Couch lainasi Brookin lausetta, että eri alustoja on ajateltava eri kulttuureina. Kulttuuri jakautuu Couchin mukaan viiteen osa-alueeseen: eri käyt- 7 Päivä

8 täjiin (populaatio), tapohin hallita laitetta (hallinta), eri esitystyyleihin (tyylit), eri käyttötapohin (tavat) ja siihen, kuinka suuri markkinaosuus laitteella on (markkinaosuus). Tabletteihin suunniteltaessa tulee ennenkaikkea huomioida fyysinen vuorovaikutus. Kosketus tulee ensin. Ero aikaisempaan webjulkaisemiseen on tässä katsannossa oikeastaan kursori, käyttöliittymä tehtiin hiirelle, nyt tehdään sormille. Tableteille julkaiseminen tiivistyy käyttökokemuksen kannalta siihen, että hiiri häviää ihmisen ja tietokoneen väliltä. Kokemus on intiimimpi. On tärkeää huomioida, kuinka laitetta pidetään. Siksi USA Todayn ipad-versioon haluttiin laajat kosketuspinta-alueet, on parempi tehdä koko kohteesta kosketusalue. Ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota. USA Todayssa selainpainikkeet ovat ruudun reunoilla, lähellä sormien luonnollista sijaintia laitetta kädessä pidettäessä. Skenaariot ovat tärkeitä, jos on kyse ruokaohjeista, täytyy olla isoa tekstiä, laite on silloin pöydällä. Couch toi myös esiin kiinnostavan havainnon, jonka mukaan huomionarvoiset painikkeet ovat iphonessa ja ipadissa lounaiskulmassa. Hän kertoi itse havainneensa sijoittavansa eniten käytetyt ohjelmat tähän vasempaan alakulmaan. Piti tarkistaa oma puhelin, samaan vasempaan alakulmaan olin asiaa tarkemmin ajattelematta itsekin siirtänyt eniten käytetyt ohjelmat. Couch puhui pitkään myös gestureista, jotka voivat tuntua käyttäjästä aluksi oudolta, koska niillä ei ole vastinetta tietokonemaailmassa. Niitä tulisi ajatella oikoteinä. Ja niitä on tulossa lisää esim. viiden sormen pyyhkäisy. Lopuksi Coach kehotti jokaista julkaisijaa käyttämään itse koko ajan omaa tuotettaan, se on kehitystyön kannalta välttämätöntä. 8 Päivä

9 Jennifer Brook William Couch Craig Mod Craig Mod näkee asioita kristallipallosta HTML 5 tulee olemaan kirjojen tulevaisuus. Tulevaisuudessa näytöt kykenevät paperin resoluutioon, ja laadukas typografia voittaa; tuotteen omistamisen käsite hälvenee nopeasti; marginaaleista (niche-tuotteet, oheistoiminnot, sosiaalinen lukeminen) saadaan yhä suurempi osa voitosta; fyysinen kirja ei katoa, Mod tiivistää tulevaisuuden. Modin mukaan maailma tarvitsee riskinottajia. Esimerkiksi hän nostaa The Dailyn (päivittäin vain ipadissa ilmestyvä Murdochin sanomalehti, johon on sijoitettu merkittävä määrä resursseja). On mielenkiintoista nähdä kuinka kokeilulle käy. Mod kysyy, kuinka moni on lukenut The Dailyä, satoja käsiä nousee salissa, kun hän kysyy kuinka moni lukee Dailyä päivittäin, yksi käsi. Mitä The Daily myy?, Craig kysyy, ja vastaa: käyttökokemusta. 9 Päivä

10 The Dailyssä on Modin mukaan hankala tietää, mihin tulee koskettaa. Ongelmallista on, että aiemmat lehdet eivät ole lukijan saavilla, esimerkiksi huomisen päivän jatkoartikkelin osasta 2 ei pääse enää artikkeliin yksi tänään. Craig suhtautuu The Dailyyn melko kriittisesti ja epäilee, olisiko sen sisältö syy siihen, ettei se kiinnosta. Hän kertoo epävirallisesta nettiversiosta, johon jätettyjen juttujen kommenttien kokonaismäärä on yksi. Mod painottaa, että ei-interaktiivisen lehden tekeminen interaktiiviseksi on aina hankalaa, koska käyttäjää tulee opastaa sen käyttöön. ipadin vaaka- ja pystytaittojen erilaisuus vaatii Modin mielestä lukijalta paljon. Lukija hämmentyy helposti, jos juttu yhtäkkiä vaihtuukin kun laitetta kääntää. Craig sanoo, että itse tekisi joko vaaka tai pystylehden, eikä yhdistäisi molempia. Craig jakaa sisällöt kolmeen lohkoon, muodoltaan määrittelemättömiin [formless] ja määriteltyihin [definitive] ja vuorovaikutteisiin [inteactive programs]. Muodottomissa ei ole myötäsyntyistä semanttista muotoa, niitä ei ole sidottu mihinkään visuaaliseen asuun, määritellyissä ulkoasu on yhtä tärkeää kuin sisältö. Formless-sisällössä epub-muoto toimii hyvin, tekstiä voi ongelmitta juoksuttaa, definitivessä se ei onnistu ilman, että käyttökokemus muuttuu. Ratkaisuna ongelmaan on HTLM 5, koska se selviää monimutkaisista layouteista hyvin ja soveltuu moniin selaimiin jne. epub taas on pohjimmiltaan vain HTML:ää. Mutta epubinkaan ei tarvitse olla rumaa, epub 3.0:ssa on paljon interaktiivisia ominaisuuksia ja se voi toimia vaihtoehtona interaktiivisille ohjelmistoille. Oikeastaan se on wrapperi CSS3:lle ja HTML 5:lle. Peruskivinä uusien julkaisujen teossa: muista saavutettavuus, tee sisältöä, joka on niin hyvää, että se on varastamisen arvoista. Seuranneessa paneelissa kaikki kolme olivat yhtä aikaa kuultavina. Tekijät painottivat, että tabletit ovat tuore julkaisualusta, jonka täytyy saada kypsyä. Ihmisillä on liian suuret odotukset, joista osin vastuussa ovat netissä liikkuneet konseptidemot tablettilehdistä. Ihmiset kysyvät, missä nämä kaikki ominaisuudet ovat? Olen törmännyt itse samaan. On liikaa olet- Tablet content has three cornerstones: make compelling & steal worthy content, remember accessibility and HTML Päivä

11 taa, että lukijat erottaisivat AfterEffectillä rakennetun vetävän konseptidemon oikeasta lehdestä. Lehdet ovat tässä mielessä itse syypäitä korkealle nostamaansa rimaan, mikä voi kostautua jälkikäteen. Lehdissä mietitään kuumeisesti, mikä olisi oikea määrä informaatiota digilehden etusivulle. Asia tuntuu olevan hieman hakusessa. Selvästi on saatu huonoa palautetta sekä liiasta että liian vähästä sisällöstä. Ajatus siitä, että kannen optimointiin uudella julkaisualustalla täytyy suhtautua tosissaan, pätee niin kirjaan, aikakauslehteen, kuin sanomalehteen. Esim. keskimääräinen kirjankansidesign saattaa olla tunnistamaton siinä pienessä koossa, johon lukulaitteiden kirjastosivut ne puristavat. Craigin julkaisukentän jako muodottomiin, määriteltyihin ja vuorovaikutteisiin ohjelmiin vastaa epub näköislehti lehti ohjelmana -jakoa NextMedian ereading-tutkimuksessa. Kannattaa pohtia, onko Craigin jako parempi, vaikka muodoton on tosin hieman ongelmallinen ilmaisu suomeksi. Mod Craigin lyhyt haastattelu: HH: Luuletko että näiden näköislehtien tarkoitan siis julkaisuja, joissa tekstiä kohdellaan kuvana, kuten Woodwingin ja Adoben Digital Publishing platformissa valtakausi on ohimenevä? MC: Sen täytyy olla, se on vain osa meneillään olevaan siirtymää. Nyt jos teksti tehdään kuvaksi, niin eihän sitä voi etsiä, se ei ole saavutettava. Kun teksti on digitaalista, sitä voidaan merkitä, se voidaa jakaa, kopioida jne. kaikkea, jota ei voida tehdä paperilehdessä. Kaikki tämä menetetään heti kun tekstistä tehdään kuva. Mutta tämä on siirtymää... tiedän sanoa varmaksi, että Adobe on työskentelemässä HTML 5-moottorin kanssa saadakseen aikaan lay-out mekanismin julkaisualustoille. Joten... on odotettavissa nopea muutos kohti parempaa saavutettavuutta, poispäin siis teksti kuvana -ideasta. Tähän menee vielä ehkä vuosi tai jotakin sellaista. 11 Päivä

12 epub Finishing Touches: Fixing Errors, Adding Metadata, and Tweaking Formatting Tämä Workshop oli valitettavasti päällekkäin edellisen kanssa, ja ehdin paikalle kun esitys oli juuri loppumassa. Olin tavannut Tallentin IDPF:n edellisvuotisessa seminaarissa, jossa hän piti ebook Boot Campia samasta aiheesta. Tallentin uusi esitys vaikutti myöhemmin toimitettujen kalvojen (PDF) perusteella paljon yksityiskohtaisemmalta kuin edellisvuotinen. Kysyin Tallentilta, mitä Daisyn (lähinnä näkövammaisille tarkoitettu DTBook-formaatti) integroiminen epub 3.0:aan merkitsee tavallisen käyttäjän kannalta. Tallentin mielestä etu on tässä oikeastaan vain Daisyllä, se pääsee formaattinsa kanssa valtavirtaan, mutta tavalliselle käyttäjälle se ei tuo mitään uutta. Asia vaatii selvitystä, koska olen ymmärtänyt, että Daisy tuo mukanaan myös kiinteät sivunumerot, mikä helpottaisia navigointia ja painetun kirjan sivun kohdan löytämistä digikirjasta. Vaikka teksti on epubissa juokseva, voivat sivunumerot olla silti sidottuina tekstialueisiin.silloin perättäisillä sivuilla voi olla samat sivunumerot sähkökirjassa, jos teksti onsuurta. Metadata Boot Camp Alan konsulttina toimiva Laura Dawson (Firebrand Media) toi aluksi esille mahdottomuuden määritellä tarkkaan, mikä kaikkea kuuluu metadataan. Digitaalinen julkaiseminen tuo koko ajan uusia ongelmia, jollainen on mm. julkaisupäivä, kukaan ei osaa tarkkaan määritellä, mitä se nykyään tarkoittaa. Dublin Core Metadata on ISO-standardi joka on metadatan määrittelyn virallisena pohjana. Onix 3.0 hyödyntää myös sitä, metadatalla voidaan tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin julkaisijaa hyödyttävää tietoa. 12 Päivä

13 Laajassa mielessä voi ajatella, että alkuperäinen tiedosto [Initial data] nähdään kohteena, johon erilaista metadataa tarttuu tuotanto- ja jakelukanavista. O Reillyn julkaisujohtaja Adam Witwer vertasi uutta kehitystä Print-on-demandiin, joka mahdollisti jatkuvan julkaisemisen, kirjan, joka kehittyy koko ajan palautteen mukaan. Hän esitteli mielenkiintoista ajatusta, että tietokirja voidaan esijulkaista puolivalmiina siten, että lukijat ottavat kantaa ja kommenteillaan muokkaisivat sitä. O Reilly on kokeillut tätä useilla kirjoilla. Witwer miettii älykästä tapaa saattaa metadata ajan tasaiseksi tilanteessa, jossa kirja elää koko ajan. Jälkijulkaisemisen [postpublishing] hallinta on hankalaa, ei ole selvää käytäntöä sillekään, missä vaiheessa haetaan julkaisulle uusi ISBN-numero. O Reillyn julkaisujenhallinta on muuttunut koko ajan vaativammaksi. Julkaisujen päivitettävyyden lisäksi on tullut uusia tiedostomuotoja ja toimituspaikkoja. On hankala pitää samanaikaisesti ajan tasalla eri välittäjillä olevat epubit, pdft, mobit, ja printit. Open Publication Distribution System (OPDS) on järjestelmä, joka mahdollistaa (sitä tukevien) ereader-ohjelmien vastaanottaa julkaisijan kirjaluetteloja lukulaitteen kauppapaikkaan. Witwer lainasi Martin Fennerin blogissaan antamaa määritelmää OPDS on RSS EPUBIlle. Samalla tavalla kuin web-sivu voi lähettää itsestään strukturoidun syötteen, julkaisija voi luoda julkaisustaan metadatasyötteen, jonka lukulaite ja ohjelma nappaa. Toimintoa tukevat mm. Aldigo reader, Ibisreader, MegaReader ja Calibre. Witwer näytti live-esimerkin siitä, miten OPDS tuo ereader-laitteen kauppapaikkaan O Reillyn uudet kirjat valmiina ostettavaksi. Kysymykseni Adam Witwerille: Toimiiko Open Publication Distribution System DRM:n kanssa. Kyllä, se ei spesifioi tarvittavaa DRM:ää. Mitä DRM:ää O Reilly käyttää? Emme mitään, me emme usko DRM:ään. Witwerin huolen julkaisujen hallinnasta ymmärtää kun tarkastelee O Reillyn 2010 State of the Computer Book Market-julkaisua (PDF). Muutos on tapahtunut todella nopeasti. Sen mukaan O Reillyn nimikkeistä 88 % myydään nykyään digitaalisena. Oheinen graafi kuvaa digitaalisten tuotteiden alalajien myyntiä jaettuna kolmen vuoden tarkastelujaksolle. Nähdään että painettujen kirjojen myynti on jakautunut melko tasaisesti kolmen vuoden osalle, mutta trendi on laskeva. EPub-muotoisista kirjoista taas lähes kaikki on myyty viime vuonna. Pdf näyttää olevan maksullisena julkaisuformaattina muuttumassa merkityksettömäksi. 13 Päivä

14 Koko O Reillyn laaja kirjavalikoima on myynnissä ilman suojausta. O Reillyn myyntiedustajan mukaan kyse on periaatteesta, O Reillyn milestä DRM rajoittaa liikaa kirjan käyttöä ja rankaisee laillista ostajaa ja lisäksi kun asiakaskunta on nörttej, maailman fiksuimpia ihmisiä, kaikki salaukset osattaisiin kiertää. Kysyin, miksi ei ole harkittu edes soft DRM:ää. Sekin kuulemma rajoittaa, kirjan lainaaja saattaa joutua vastuuseen. Lisäksi O Reilly on julkaissut asiasta tutkimuksen, jonka mukaan piratismi ei leikkaa kirjamyyntiä, vaan saattaa jopa edistää sitä. Tutkimus on maksullinen, eikä siihen ole esikatselua: Michael Zuberbier on Microsoft Pressin laadunvalvonnan päällikkö. Hän esitteli Microsoftin hienosti visualisoitua NSAT-tietokantaa, johon kasautuu julkaistusta kirjasta lähes kaikki mahdollinen ajateltavissa oleva metadata: Microsoftin omat myyntitiedot ja tavallinen ONIX-metadata, korjauspolvet, median arvostelut kirjasta, twitterissä ilmestyneet arvioit, facebookissa ja blogeissa esiintyneet kritiikit ja Microsoftin asiakaspalvelun saama palaute kirjasta. Kysymykseni Zuberbierille: Mikä on Microsoftin digikirjojen DRM-politiikka? Olemme siirtyneet kokonaan DRM-vapaaseen julkaisemiseen. Microsoftin kirjamyynnin tarkasteluohjelmiston cuosimyyntigraafi ja metadatan kasautumiskaavio 14 Päivä

15 HTML 5: The beauty. The horror Marcin Wicary, Googlen Chrome-selaimen UX-johtaja aloittaa kertomalla, että HTML 5:n seitsemästä ominaisuusjoukosta, HTML 5 osaa toimia kuin ohjelmat, sillä tehdyt sivut muistavat kävijän, toimivat offline, osaavat tallentaa tietoa kovaleylle, omaavat pääsyn tiedostoihin, osaavat multimedian ja grafiikan. Usein kysytään, kuinka HTML 5:ttä voi alkaa käyttää, kun selaimet eivät tue sitä. Kysymys on harhaanjohtava, koska HTML 5 ei ole mikään yksi iso asia, vaan kokoelma ominaisuuksia. Sivun merkkaaminen HTML 5:ksi (<!DOCTYPE html>) ei riko aiempaa HTML-koodausta, HTML 4 on yhä yhtä tuettu kuin ennenkin, nyt vain voi käyttää lisätageja ja semanttisia elementtejä, kuten <article>, <section>. Wicary esitteli sarjan näyttäviä sivuja, joissa huomio kiinnittyi typoguru Eric Speikermannin uuteen kirjaan liittyvään typografisten säätöjen sivuun, jossa fonttina on linki- 15 Päivä

16 tetty Meta ja HTML 5-moottorin avulla voi itse kokeilla monia viilauksia. Yleisöä innosti historiallisten maailmannäyttelyiden sivusto, jossa oli myös fonttien linkityksen kautta kokeiltu HTML 5:n rajoja. Mielenkiintoinen oli myös Guardianin Open Platformia käyttävä navigaation sisältävä Guardian-uutissivu. HTML 5 animaation mahdollisuuksia Wickary esitteli Safari-selaimessa, Googlen oma Chrome ei kuulemme yllä vielä aivan samaan nopeuteen.webkit-pohjaisten selaimien melkoista nopeutta demottiin vesiputousanimaatiolla, jossa jokainen vesipartikkeli on HT- ML-elementti, jonka liikkeen selain laskee. Eric Speikermannin säädettävä HTML 5 -typografiasivu 16 Päivä

17 PÄIVÄ 2 Introducing nextpub ; Bringing Complex Content to the ereader Channel NextPubia esitteli Dianne Kennedy, IDEAlliancen uusien teknologioiden johtaja yhdessä Time Incin Peter Meirsin ja Meredithin Penny Sullivanin kanssa. Päämäärä on yksinkertaistaa monikanavajulkaisemista. Kyseessä on IDEAlliancen aloite, jonka tarkoituksena on tuottaa digitaalinen tuotantostandardi, joka soveltuisi mahdollisimman hyvin aikakauslehdille. NextPub ei rakenna mitään uutta standardia vaan speksaa ja kehittää olemassaolevia työtapoja (PDF). Mukana ovat mm. Conde, Hearst, Readers Digest, Time,Woodwing sekä MPA ja IAB. NextPub keskusteli initiatiivistaan tiiviisti myös IDPF:n kanssa, joka on myös mukana allianssissa. Vaikka Ipad on yhdessä vuodessa muuttanut kuviota paljon, ollaan vasta alussa. Paljon haasteita printin ja ipad-versioiden välillä. Summaus, NextPub 1. Rakentaa nykyisille standardelle. 2. Promotoi XML-first -työnkulkua nextpub XML spesifikaation pohjalta 3. HTML 5/CSS3-hyödynnys 4. Hankkeessa laaja yhteistyöpohja 5. Tarkoitus on synnyttää ratkaisuja tulevaisuudelle. Esitin kysymyksen paneelille: Voin nyt eksportoida epubin Indesignista, mitkä ovat tuotantomallit ja työkalut nextpubille tulevaisuudessa? Vastauksena oli hieman epämääräistä pyörittelyä tulevaisuudesta, joka ei ole vielä hahmottunut. Mainittiin että Indesignissa olisi tarkoitus pilotoida jotain, joskus. 17 Päivä

18 Robert Kasher Keith Fahlgren Bill Kasdorf George Kerscher George Ker- All about epub 3.0: An Update Paikalla olivat IDPF:n epub3.0 workingroupista (kuvassa vasemmalta oikealle) Robert Kasher (Book Masters), Keith Fahlgren (Threepress Consulting Inc.), Bill Kasdorf (Apex Content Solutions), George Kerscher (Daisy Consortium). EPub 3.0:aa ylistettiin tulevana standardina digitaalisen kirjajulkaisussa. Standardi on saatu aikaan kohtalaisen nopeasti, tarkoitus on julkaista final draft jo seuraavassa Book Expo Americassa (BEA) toukokuussa Uudet ominaisuudet, joiden odotetaan luovan uutta julkaisukulttuuria, käytiin läpi aika nopeasti. Kielituki (tuki ei-latinalaisille skripteille, vasemmalta oikealle ja vertikaalille orientaatioille) Multimedia ipad, satoja laiteita markkinoille, android, playbook jne.) 18 Päivä

19 Saavutettava (DAISY-integraatio) Vahvempi metadata Ristiinlinkittäminen Navigaatio Laajeneminen muuhun mediaan (sanomalehdet ja aikakauslehdet) Tuki SVG-kuville EPub 2.1:n luvataan kääntyvän epub 3.0:ksi ilman suurempia ongelmia, mutta uusien ominaisuuksien käyttöönotto vaatii tietysti työtä. Jäin siihen käsitykseen, ettei ole mieltä kääntää 2.1 epubeja uuteen standardiin, ellei samalla tarjoa jotakin lisää. George Kerscher toi puheenvuorossaan esille, että tietoyhteiskunnassa tiedon saavutettavuus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja että DAISY on tämän saavutettavuden kultainen standardi. Uusi epub tukee äänen ja tekstin synkroinitia. DAISY-integraatio lisää saavutettavuutta. DAISY tuo mukanaan lukujärjestyksen ja lukukohdan, sekä sivunumerot. Hyvän saavutettavuuden uhiksi Kersher listasi animaatiot ja kuvat, joissa ei ole tekstillistä kuvausta, videon ilman alatekstejä ja videon ilman äänellistä selostusta. Pääajatus Kershnerillä oli valtavirtaistuminen, voiko vajaakykyinen saada kunnollisen lukukokemuksen valtavirran lukulaitteista ja ohjelmista. Kysyin Keith Fahlgrenilta, onko IDPF:llä mitään suunnitelmaa laitteiden validioinniksi. Vastaus oli, että se on liian kallista ja hankalaa, koska CSS3 ja HTML 5 speksaukset heittelevät. Intin vielä, että sitä on kuitenkin toivottu. Vastaus oli: toivottu on, mutta ymmärtämättä sen kustannuksia. 19 Päivä

20 ereading Survey Findings and Research: A Look behind the Numbers Keskustelua Nielsenin tekemän markkinointitutkimuksen pohjalta. Tutkimuksella haluttiin selvittää ostokäyttäytymistä ja laitteiden omistamista ja ostopreferenssejä. Tuloksia: Ihmisillä on nykyään monta laitetta, monella Kindlen omistajalla on myös ipad. Enemmistö haluaa ostaa kirjat kertaostoksena, mutta ns. tilausmalli saa sitä enemmän kannatusta mitä nuorempi ihminen kyseessä. Nuoret kärsivät eräänlaisesta digiväsymyksestä, kaikki kilpailevat heidän huomiostaan. Sanomalehtien lukeminen on siirtymässä yhä enemmän webbiin, vastanneista jo suurempi osa (33 %) luki lehtiä netistä kuin paperilta (28 %) ipadin omistajien käyttäytyminen viittaa siihen, että myös aikakauslehtien lukemisen suunta on pois paperista. Mobiilin nettiyhteyden omistajista 52 % oli käyttänyt laitetta kirjan lukemiseen viime kuun aikana, 14 % oli lukenut sarjakuvaa. 8 % omisti lukulaitteen, 3 % aikoi ostaa sellaisen seuraavan puolen vuoden aikana. 20 Päivä

21 Context First, A Unified Field Theory of Publishing Kun uudet julkaisu-, tiedostohallinta- ja jakelutyökalut kehittyvät ja saavuttavat laajemman käyttäjäkunnan, yhteen formaattiin nojaava tiedostojen järjestely väistyy. Uudessa mallissa on haasteita vanhaan malliin kiinni jääville, mutta myös mahdollisuuksia niille, jotka osaavat tagata sisältöä ja tehdä sen helpommin löydettäväksi sekä ymmärtävät sisällöön uudelleenkäytön merkityksen, väittää Brian O Leary, Magellan Media -nimisen julkaisualan konsulttiyhtiön johtaja. O Learyn mukaan perusongelma on, että sisällön pakkaus tai säilytyslaatikko [Container] on vienyt kaiken huomion. Fyysinen muoto on huono Application Programming Interface, API (ohjelmoinnin rajapinta tai käyttöliittymä). Julkaisemisen API on vuosisatoja vanha ja siihen kiinnittyminen tuottaa hankaluuksia. Fyysisen muodon sijaan sisältö tulisi nostaa kunniaan eli ymmärtää, ettei sisältö ole enää vain tuote vaan myös osa arvoketjua. Lukijoille tulisi tehdä helpoksi löytää, lukea ja jakaa sisältöä. Piratismikin johtuu O Learyn mukaan huonosta APIsta, ihmiset haluavat tehdä asiat omalla tavallaan. (Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että O Leary on O Reillyn laajan piratismin vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen tekijä. Siinä vaikutukset nähtiin jopa positiivisina) Säilytyslaatikko-ajattelu rajoittaa sitä mitä me (julkaisijat) ajattelemme lukijoista, ja samalla tavalla se rajoittaa sitä, kuinka lukijat löytävät sisäl- Open your APIs, or somebody else does it. 21 Päivä