EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA"

Transkriptio

1 EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA McDonald s Oy

2 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 NUORET JA TYÖ: NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME... 4 Talouskriisin varjo seuraa nuoria... 4 Mitä nuoret toivovat työltä... 4 Eka työpaikka ja tie työelämään... 5 OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA... 6 Millainen työllistäjä McDonald s on?... 6 Työelämän opit... 7 Asiakaspalvelija potenssiin kaksi... 8 Työn sosiaalinen anti: työkaverit ja työyhteisö... 8 Eväitä tulevaisuuteen: työkokemuksesta työnhakuvaltiksi... 9 Nuori työnhakija henkilöstöammattilaisen silmin... 9 McDonald s-työkokemus työnhakuvalttina entisten työntekijöiden silmin... 9 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA Teko 1: Yritykset mukaan talkoisiin Teko 2: Koulu, työnteko ja työssä oppiminen lähemmäs toisiaan Teko 3: Lisää ohjausta nuorten koulutus- ja urasuunnitteluun Teko 4: Kouluun uusi työelämä-aiheinen oppiaine Teko 5: Nuorten työelämäpalvelut kaikki saman katon alle Teko 6: Aktiivinen asennemuutos Teko 7: Ääni nuorille! LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN! KIITOKSET LÄHTEET Henkilöstö on jokaisen yrityksen suurin voimavara niin myös meillä McDonald silla. Meillä tämä keskeinen voimavara muodostuu erityisesti nuorista ihmisistä ja monelle työntekijällemme McDonald s onkin se ensimmäinen työpaikka. McDonald s on yksi eniten nuoria työllistävistä yrityksistä Suomessa. Nuorten työllistäminen ja työllistymisen kautta yhteiskuntaan liittyminen on meille tärkeä aihe. Työnantajuus ei ole koskaan pelkästään työsuoritteen ostamista. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde on merkityksellinen ja merkittävä osa elämää. Nuoren työntekijän kohdalla on erityisen tärkeää, että suhde työnantajaan tukee kehittymistä itsenäiseksi ja osaavaksi aikuiseksi. Ensimmäinen askel myönteisen työidentiteetin rakentumisessa on kuitenkin työpaikan saaminen. Nuorten työllisyys- ja työttömyyskysymykset ovat jälleen polttavan ajankohtaisia. Eurokriisi ja maailmantalouden epävakaus näkyy voimakkaimmin juuri nuorten työllistymisessä. Jos työidentiteetin kehittyminen pysähtyy ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, voi seurauksena pahimmillaan olla pitkäkestoinen tai pysyvä syrjäytyminen, joka näkyy myös opiskelun loppumisena ja vaikeuksina osallistua yhteiskuntaan. Koulutus, koti, ystävät ja työpaikka näyttelevät suurta roolia nuoren aikuisen elämän alkutaipaleella. Nuoren ihmisen työnantajana toimiminen on aina merkittävä yhteiskunnallinen teko. Toivomme, että tämä raportti osaltaan tuo uutta tietoa ja näkökulmia aiheeseen. Ennen kaikkea toivomme, että raportti inspiroi jatkamaan keskustelua siitä, miten me kaikki voisimme edistää nuorten työllistymistä Suomessa. Yhdessä voimme oppia toisiltamme ja yhdessä voimme myös muuttaa asioita. Srdjan Krumpak Toimitusjohtaja Heli Ryhänen Viestintäjohtaja Maarit Latvala Henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald s Oy, Helsingissä

3 NUORET JA TYÖ NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME % Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia vanhempiin ikäluokkiin verrattuna, mikä tekee nuorisotyöttömyyden määrittelystä ja tulkinnasta haastavaa. Koulun, opiskelujen ja työn jaksottuminen onkin nuoruusiässä normaalia. Vakavaksi tilanne muuttuu silloin, kun nuori ei lainkaan pääse työelämän alkuun. Nuorisotyöttömyys on monisyinen ongelma. Se on erityisen suhdanneherkkää, minkä vuoksi epävakaa maailmantalous heijastuu nuorten elämään voimakkaasti. Toisaalta puhutaan myös siitä, että nykyisen koulutus- ja tietoyhteiskunnan työmarkkinoiden kynnys on liian korkea. Nuorisotyöttömyyteen vaikuttaakin taloustilanteen lisäksi heikko koulutus. Mikäli nuorella ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat huomattavasti. Etenkin taloudellisesti huonompina aikoina, jolloin työvoiman kysyntä yleensä vähenee, voi työnantajan kannalta olla helpompaa työllistää vanhempia ja kokeneempia työnhakijoita, kuin perehdytystä vaativia nuorempia kokelaita. Nuorisotyöttömyystilastot kertovat vain osan totuudesta; työttömiä ovat vain ne nuoret, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Tilastojen ulkopuolelle jäävät ne nuoret, jotka ovat sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolella. Suurena uhkana on tämän ryhmän syrjäytyminen. Mitä kauemmin nuori on poissa työelämästä ja syrjäytynyt, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori jättää kouluttautumisen kokonaan väliin. TALOUSKRIISIN VARJO SEURAA NUORIA Vuonna 2008 puhjennut maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt erityisen rajusti nuoriin. Talouskriisin aikana nuorten vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut EUmaissa yli kuusi prosenttiyksikköä. EU:n nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 22,6 prosenttia, yleisen työttömyysasteen sijoittuessa 10,2 prosenttiin 1. Huomattavan nopeasti nuorisotyöttömyysaste on kasvanut Etelä-Euroopan velkaantuneissa maissa, joissa talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet erityisen kovia. Suomen nuorisotyöttömyys on 23,5 prosenttia 2. Ongelma ei kuitenkaan ole yksinomaan eurooppalainen, vaan maailmanlaajuinen: YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti vuotiaista nuorista 12,7 % on työttömänä. ILO arvioi korkean nuorisotyöttömyyden jatkuvan ainakin vuoteen Nuoriso on työmarkkinoiden haavoittuvimpia ryhmiä. Talouskriisit vaikuttavat nuoriin aina ensimmäisten joukossa ja toisaalta nuoret ovat ryhmä, joka pääsee useimmiten viimeisenä osalliseksi noususuhdanteen vaikutuksesta. MITÄ NUORET TOIVOVAT TYÖLTÄ Millaisia sitten ovat nuorten toiveet työelämälle? Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä ja toiveet ovat tietysti erilaisia. Yhteistä on silti se, että nuorten mielestä tärkeintä työssä on sen sisältö. Merkitykselliseksi ja mielekkääksi koettu työn sisältö ajaa esimerkiksi palkan suuruuden, etenemismahdollisuuksien tai työsuhteen pysyvyyden ohitse, kertovat Nuorisotutkimusseuran tutkimustulokset 4. Myös Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksessa nuoret toivovat työltä joustavuuden, viihtyisän työyhteisön ja epähierarkkisen johtamisen lisäksi nimenomaan merkityksellisyyttä Nuorisotyöttömyyden muutokset EU-27-maissa Lähde: Eurostat, Youth unemployment rate, EU-27, seasonally adjusted, January April Työ on merkittävä osa elämää kertoo myös ammattiopiskelijatutkimus 6. Töihin ei siis mennä vain ansiotulon perässä. Pelko, epävarmuus ja ahdistus ovat kuitenkin asioita, joita nuoret työelämään usein liittävät. Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan puolet vuotiaista nuorista tuntee pelkoa työelämää kohtaan 7. Mielikuviin vaikuttavaa varmasti yleisen työelämäkeskustelun usein negatiivinen sävy. Työnilon sijaan puhutaan enemmän uupumuksesta ja stressistä, ja tietysti taloudellisten suhdanteiden muutokset heijastuvat myös työelämäasenteisiin. Epävarmuuden kokemuksista huolimatta suomalaiset nuoret arvostavat työtä ja pitävät työelämää tärkeänä elämänalueena. Nuoret myös pitävät tietynlaista asennetta tärkeänä: 88 % nuorista uskoo, että osaava ja ahkera ihminen löytää aina työpaikan 8. EKA TYÖPAIKKA JA TIE TYÖELÄMÄÄN Eka työpaikka on monelle nuorelle tärkeä kokemus. Se on sekä portti työelämään että tienviitta omalle työuralle; ekasta työpaikasta alkaa usein itselle mieleisen alan etsintä. Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta, sillä työpaikan saamiseen liittyy usein aiemman työkokemuksen vaatimus. Ilman ensimmäistä työpaikkaa jää työkokemus kuitenkin saamatta. Työpaikan saaminen ja työyhteisöön kuuluminen vaikuttavat positiivisesti nuoren itsetuntoon ja vahvistavat elämäntaitoja. Elämäntaitojen hallinta voi näkyä nuoren elämässä monella tapaa, kehittäen esim. luovuutta, kriittistä ajattelua, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja, omien tunteiden hallintaa, empatiaa, toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta. Työkokemuksen kertymisellä onkin parhaimmillaan kahtalainen vaikutus: työkokemus helpottaa jatkotyöllistymistä sekä vahvistaa nuoren elämäntaitoja. 1 Eurostat, maaliskuu 2012 (EU27-maat) 2 Tilastokeskus: Työttömyystilastot, huhtikuu ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. 7 Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Ibid.

4 OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA McDonald s on Suomessa valtakunnallisesti merkittävä nuorten työllistäjä ja monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Tätä taustaa vasten McDonald s halusi selvittää, mitä McDonald sin entiset työntekijät kokevat McDonald s-työkokemuksen heille opettaneen ja millainen merkitys McDonald s-työkokemuksella on ollut heidän myöhemmälle työuralleen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, millaisia valmiuksia McDonald sissa työskentely antaa ja millaisia erityistaitoja työ kehittää. Entisten työntekijöiden lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin myös eri alojen henkilöstöammattilaisten näkemyksiä nuorista työntekijöistä yleisellä tasolla sekä myös sitä, millaisena työnhakuvalttina he näkivät McDonald s-työkokemuksen. Tavoitteena oli selvittää kuinka työhönottaja arvottaa McDonald styökokemusta nuoren jatkotyöllistymisen näkökulmasta. Laadullinen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2012, puhelinhaastatteluin 15/30 Research -tutkimustoimiston tekemänä. Tutkimukseen haastateltiin 15 rekisteristä satunnaisotannalla valittua McDonald sin entistä työntekijää, jotka olivat jossakin elämänvaiheessaan työskennelleet eri puolilla Suomea sijainneissa McDonald s-ravintoloissa. Haastatelluista seitsemän oli McDonald silla työskennellessään edennyt esimiesasemaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 25 eri toimialoilla toimivaa henkilöstöammattilaista. Haastatellut henkilöstöammattilaiset jakautuivat toimialoille kauppa ja palvelut, kulutustuotteiden tavarantoimitus, ravintolat ja muut vastaavat sekä konsultointiala. Tässä tutkimuksessa olevat tulokset koskevat erityisesti McDonald styökokemusta. Tutkimus osoittaa kuitenkin yleisemminkin millaiset kokemukset, opit ja taidot työelämässä kantavat nuorta ensimmäisestä työpaikasta vielä pitkälle eteenpäin. MILLAINEN TYÖLLISTÄJÄ MCDONALD S ON? Ensimmäinen McDonald s-ravintola avattiin Suomessa Tampereelle vuonna Tällä hetkellä ravintoloita toimii 82 ympäri Suomen. Työnantajana McDonald s on vahvasti profiloitunut nuorten ihmisten työpaikkana ja Suomessa oloaikanaan yritys onkin työllistänyt noin nuorta ihmistä. Syitä tähän on monia; McDonald siin pääsee töihin ilman aikaisempaa työkokemusta, nuoreen työyhteisöön on kenen tahansa helppo tulla ja vuorotyö joustavin työajoin sopii erilaisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi McDonald s on myös halunnut olla nuorten työpaikka. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita ja uusien työmtekijöiden perehdytykseen panostetaan. Työn aloittaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. McDonald sissa kaikki työntekijät kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta työskentelevät pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa ja palkkauksessa noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen ja työntekijät voivat halutessaan kuulua työntekijäliittoon. McDonald s työllistää Suomessa tällä hetkellä lähes työntekijää. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä seurataan vuosittaisella tutkimuksella ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan ¾-osaa työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. Työssä oppiminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa McDonald silla työskentelyä. Esimiehet voivat halutessaan suorittaa yhteistyössä oppilaitoksen kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon, JETin. Koko Suomessa oloaikansa McDonald s on ollut siitä onnekkaassa asemassa, että hyviä työnhakijoita on riittänyt melkein aina enemmän kuin avoinna olevia työpaikkoja on ollut tarjolla. Suurin osa työnhakijoista on nuoria, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa tai sellaisia, jotka haluavat työskennellä joustavasti esimerkiksi opintojensa ohella. Entisten McDonald sin työntekijöiden haastatteluiden perusteella McDonald siin hakeudutaan töihin pääasiallisesti, koska halutaan väliaikainen ja joustava osa-aikainen työpaikka haetaan ensimmäistä työpaikkaa, jonka saa rajallisella kokemuksella halutaan elää taloudellisesti itsenäistä elämää, eli elättää itse itsensä työtä on tarjolla sopivalla sijainnilla Yli 2/3 osaa tähän tutkimukseen haastatelluista entisistä työntekijöistä olikin tehnyt töitä opintojensa ohella. Tutkittujen mukaan syyt työntekoon opintojen ohella olivat toisaalta taloudelliset pakotteet, toisaalta oman rahan tuoma vapaus. Lisäksi mainittiin työkokemuksen merkitys sekä siitä saatavat hyödyt ja työn tuoma vastapaino opiskelulle. TYÖELÄMÄN OPIT Mitä McDonald sissa työskennelleet kokivat sitten oppineensa? Mitä jäi takataskuun? Haastateltavien vastauksissa korostuivat ennen kaikkea monipuoliset asiakaspalvelu- ja ryhmätyöskentelytaidot. Peruskassan käyttöä ja taitoja raaka-aineista, ruoanlaitosta aina siivoukseen, kuten eräs vastaaja asian tiivisti. Moni korosti sitä, että välillä varsin vaativatkin asiakaspalvelutilanteet opettivat ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta, ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja toimimaan nopeasti ja ystävällisesti. Samoin oppia sai myös itse työyhteisöstä; kun työskentelee ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, oppii käytännön ryhmätyötaitoja. Ryhmätyöskentely- ja asiakaspalvelutaitojen lisäksi entiset McDonald sin työntekijät kertoivat oppineensa myös vastuullisen konseptoidun ja osittain mukavuusalueen ulkopuolellekin ulottuvan työn tekemisen. Töitä on tehtävä sääntöjen mukaan, välillä paineen ja kiireen alaisena. Haastateltavat nimesivät oppineensa sellaisia asioita kuten Laatutarkkuutta ja siisteyttä, Kovan työn tekemisen taidon, Rutiininsietoa, Työelämän perustaitoja ja pelisääntöjä. Yleisesti stressin hallintaa ja paineensietokykyä ja asiakaspalvelua. 6 7

5 Entiset työntekijät antoivat sekä risuja että ruusuja McDonald styölle. Työkokemukseen assosioituvat huonot muistot liittyvät kaikki pääasiassa työn kiireiseen ja epäsäännölliseen luonteeseen. Lisäksi mainittiin myös arvostuksen puute asiakaspalvelutilanteissa, kun asiakkaat eivät arvosta työntekijöiden tekemää työtä. Samaan teemaan liittyvät myös hankalat asiakaspalvelutilanteet ylipäätään. Asiakaspalvelutilanteet ovat foorumi, jossa voi oppia paljon erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työ voi kuitenkin muuttua kuluttavaksi mikäli työn haasteellisuus jää käsittelemättä. Vuoro- ja palvelutyön kuluttavuus asettaakin työnantajan erityisen rooliin; työnantajan tehtävänä on tarjota tukea ja apua työntekijälle hankalien tilanteiden käsittelyyn ja purkuun. Toisaalta vuoro- ja asiakaspalvelutyöhön liittyi myös runsaasti positiivisia muistoja: Hyvät muistot liittyvät ennen kaikkea työkavereihin ja hyvään työilmapiiriin asioihin, jotka tekivät työnteosta mukavaa. Lisäksi myönteisinä asioina pidettiin työn monipuolisuutta ja joustavuutta, sitä, että jokainen työvuoro oli erilainen. Kiitosta sai myös jo nuorena annettu mahdollisuus vastuunkantoon ja työuralla etenemiseen. Työkokemuksen merkitys entisille työntekijöille näyttäytyi oman tietotaidon karttumisena, henkilökohtai- YSTÄVYYSSUHTEET Edelleenkin yksi parhaista ystävistäni on sellainen, johon olen siellä tutustunut Mielettömän ihania. Löytyi paljon kavereita Tällä hetkelläkin parhaat ystävät on siltä ajalta Hyviä tyyppejä sena kasvuna sekä monipuolisten sosiaalisten suhteiden pääomana. ASIAKASPALVELIJA POTENSSIIN KAKSI Mikä McDonald s-työkokemuksessa sitten on erityistä? Haastatellut entiset McDonald sin työntekijät näkevät itsensä tavallista pätevämpinä palveluammattilaisina. Tällä tarkoitetaan erityisesti työkokemuksen potentiaalia työnhakuvalttina eli sitä, mitä osaa työidentiteetistä halutaan tuoda esille muille rekrytointitilanteissa. Haastateltujen mielestä saadun työkokemuksen myötä he ovat tavallista monipuolisempia asiakaspalvelijoita, heillä on tavallista kehittyneemmät vuorovaikutustaidot, he ovat tavallista aktiivisempia ja positiivisempia, tavallista kovempia tekemään töitä ja tavallista joustavampia työntekijöitä. Asiakaspalvelija potenssiin kaksi on tietotaitoa, joka jää selkäytimeen ja josta voi ammentaa lopun uraansa. Joustavuus ja tilannetaju ovat taitoja, joista on varmasti hyötyä lopun elämän niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. TYÖN SOSIAALINEN ANTI: TYÖKAVERIT JA TYÖYHTEISÖ Entisten McDonald s-työntekijöiden haastatteluissa korostui vahvasti YHTEISÖLLISYYS Aika lailla samanhenkisiä, samanikäisiä ja samoja kiinnostuksen kohteita Yleensä samanhenkistä porukkaa, nuorta ja innovatiivista Nuoria. Pääsääntöisesti hyviä. Luotettava porukka työn sosiaalinen anti. Moni oli kokenut, että työpaikan yhteisöllisyys ja työporukan välinen yhteenkuuluvuuden tunne ylitti McDonald sissa työskentelyä koskevat ennakkoodotukset. Työntekijöiden näkökulmasta olennainen osa työkokemusta olivat hyvät työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Työpaikalta löydettiin samanhenkisiä ihmisiä, jopa ystäviä, ja työporukasta muodostui monelle tärkeä yhteisö. Tällä hetkellä McDonald s-ravintoloissa työskentelevien työntekijöiden keski-ikä on 22 vuotta. Tutkimukseen haastateltujen entisten työntekijöiden keski-ikä työn alkaessa oli 19,5 vuotta. Oman työyhteisön omaksi kokeminen ja työkavereiden merkityksen korostaminen on varmasti seurausta siitä, että ravintoloissa työskentelee hyvin paljon samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä. Elämäntilanne työpaikan ulkopuolella on samantyyppinen ja samanikäiseen työyhteisöön on helppo päästä sisään. McDonald sin erityispiirre työnantajana onkin juuri ehkä sen varsin homogeeninen työyhteisö. Työntekijät tulevat erilaisista taustoista, mutta ovat useimmiten suurin piirtein samaa ikäluokkaa. TYÖYMPÄRISTÖ Hyviä ja mukavia työkavereita. Ehkä työyhteisönä mukavimmasta päästä Hyvin harvoin oli ongelmia, mitä ei olisi pystynyt hoitamaan Esimiehet olivat kannustavia ja hyviä EVÄITÄ TULEVAISUUTEEN: TYÖKOKEMUKSESTA TYÖNHAKUVALTIKSI Jokaisesta työstä oppii jotakin. Opitut asiat voivat olla hyvinkin konkreettisia, kuten esimerkiksi miten leikataan ruohoa, käytetään kassakonetta tai siivotaan. Toisaalta oppia voi myös jotain paljon yleisempää, kuten vaikkapa sen miten työpaikalla käyttäydytään osana työyhteisöä tai mitkä ovat työelämän pelisääntöjä. NUORI TYÖNHAKIJA HENKILÖSTÖ- AMMATTILAISEN SILMIN Kun nuori hakee työpaikkaa, asetetaan hänelle tiettyjä toiveita ja vaatimuksia samalla tavalla kuin kenelle tahansa työnhakijalle. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, millaisia nämä toiveet ja vaatimukset nuorten kohdalla ovat. Henkilöstöammattilaisten vastauksissa korostui oikean asenteen merkitys: oma-aloitteisuus, motivaatio, ahkeruus, joustavuus ja positiivisuus ja ystävällisyys. Lisäksi asiakaspalvelu- ja työtaitoja sekä koulutusta arvostettiin. Kysyttäessä henkilöstövastuullisilta nuorten työnhakijoiden puutteista ja heikkouksista, kehitettävää nähtiin nuorten oma-aloitteisuudessa ja aktiivisuudessa sekä työelämään sitoutumisessa ja yleisessä työmoraalissa. Nuoret eivät välttämättä myöskään osanneet markkinoida osaamistaan niin psyykkisesti kuin fyysisestikään. Lisäksi osa haastatelluista henkilöstöammattilaisista näki ongelmana nuorten rajallisen koulutuksen (ei opintoja peruskoulun jälkeen) ja puutteet perustaidoissa. McDonald s-työkokemus näyttäytyy positiivisessa valossa myös työnantajapuolella. Haastatellut henkilöstöalan ammattilaiset arvostavat McDonald sia cv:ssä ja pitävät McDonald s -työkokemusta varsin myönteisenä asiana nuorella työntekijällä. Pääsääntöisesti arvostetaan sitä, että McDonald sissa nuorelle työntekijälle kehittyy monenlaisia valmiuksia ja taitoja. Näitä ovat eri alojen henkilöstöammattilaisten mielestä mm. asiakaspalvelu ja tiimityöskentely, ravintola-alan perusasioiden hallinta, kyky työskennellä konseptoidussa työssä ja tottumus tehdä kovaa työtä hektisessäkin ympäristössä. Ylipäätään hankittua työkokemusta pidetään merkkinä yritteliäisyydestä ja positiivisuudesta. Kun henkilöstöammattilaisia pyydettiin vertailemaan McDonald sissa saatua työkokemusta muuhun palvelualan työkokemukseen, pidettiin McDonald s-työkokemuksen antia työntekijälle joko yhtä hyvänä tai parempana verrattuna muuhun palvelualan työkokemukseen. McDonald s-työkokemuksen lisäarvoksi mainittiin mm. joustavuus ja vuorotyökokemus, kokemus konseptoidusta työstä globaalissa yhtiössä, koulutus ja laadunvalvonta sekä asiakaskunnan monipuolisuus. Työnantajan silmin McDonald styökokemus nähdään siis työnhakuvalttina sekä työn monipuolisen sisällön että asiakaspalvelussa olennaisten henkisten ominaisuuksien välityksellä. MCDONALD S- TYÖKOKEMUS TYÖNHAKUVALTTINA ENTISTEN TYÖN- TEKIJÖIDEN SILMIN McDonald sin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin myös entisten 8 9 työntekijöiden ajatuksia työkokemuksen hyödyistä McDonald sia heti seuranneissa sekä tulevissa (tulevaisuuden) työpaikoissa. Haastateltavien mukaan McDonald sia seuranneissa työpaikoissa heitä auttoivat opitut asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, operatiiviset taidot (kassan laskenta, organisointikyky), esimiestaidot sekä taloudellisten mittareiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Entiset työntekijät näkivät McDonald skokemuksen myönteiset vaikutukset tulevaisuuden työpaikoissa etenkin asiakaspalvelutaitojen ja työn vaativan luonteen välityksellä. Lisäksi yleistä työkokemusta ylipäätään pidettiin hyvänä asiana. Osa taas koki, ettei McDonald styökokemuksella ole merkittävää vaikutusta tulevaisuuden työpaikoissa; on tullut tehtyä paljon muita töitä tai nykyinen ala poikkeaa palveluliiketoiminnasta. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan nähnyt McDonald s-työkokemuksen seurauksia kielteisinä. Osa tutkituista entisistä työntekijöistä koki saaneensa McDonald sissa peruskiven työidentiteettinsä: Kovan työn tekeminen, prosessin hallinta ja esimiestaidot. Sain pohjan kaikelle, mitä nytkin teen Sai aivan loistavat eväät tulevaisuuteen Sai valmiudet pärjäämiseen melkeinpä alalla kuin alalla. Kokemusta paineen alla työskentelystä, henkilöstön hallinnasta ja yrityksen pyörittämisestä

6 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat yhteiskunnan vaa ankielikysymyksiä. Tarjoamalla nuorille työtä voimme maana ja yhteiskunnan jäseninä paremmin kaikki meistä, niin ihmiset kuin yrityksetkin. Kun nuoremme voivat hyvin, voimme mekin paremmin. Suomessa kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen vastaa poliittisella tasolla nuorten yhteiskuntatakuu, joka istuvan hallituksen kärkihankkeena pyrkii varmistamaan, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä kautta myös osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Lisäksi nuorten työllistymistä edistävät useat kunnalliset, yksityisen sektorin ja järjestöpuolen hankkeet. Yrityksenä McDonald s on halunnut osaltaan olla tarjoamassa aiheen käsittelylle keskustelufoorumin ja toisaalta olla mukana edistämässä nuorten työllistymistä. Tähän liittyen McDonald s järjesti 24. toukokuuta 2012 Helsingin Katajanokalla työpajan Eka työpaikka Tekoja nuorten työllistymisen puolesta. Työpajan tarkoituksena oli virittää keskustelua nuorten työllisyydestä, saattaa yhteen käytännön toimijoita sekä löytää konkreettisia tekoehdotuksia nuorten työllistymisen helpottamiseksi. Työpajaan osallistui toimijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta ihmisiä, joille nuorten työllistyminen on tärkeä asia. Keskustelemassa paikalla oli yhteensä 29 asiantuntijaa. Työpajapöytiä tilaisuudessa vetivät PAMin nuorisosihteeri Aki Rouhiainen, Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen, HENRY ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin, Puente-hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi Helsingin Diakoniaopistolta sekä tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Olemme halunneet työpajan yhteydessä puhua tarkoituksella nuorten työllistymisestä, ei työllistämisestä. Uskomme, että ketään ei voi työllistää, jos ihminen ei itse halua työllistyä. Työelämän ja työnantajien onkin osaltaan vastattava siitä, että työelämä kutsuu osallistumaan. Työnantajilla on iso vastuu erityisesti nuorten kohdalla pitää huoli siitä, että työ ja työpaikka koetaan positiivisina asioina, jolloin nuorella on omakohtaisesti mahdollisuus innostua ja kiinnostua työnteosta. Raportin seuraavassa osiossa syvennytään työpajassa puhuttaneisiin aiheisiin sekä siellä syntyneisiin tekoehdotuksiin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Varsinaisten tekoehdotusten lisäksi pöydissä syntyi valtava määrää ideoita, joita kaikkia ei tässä raportissa ole valitettavasti mahdollista esitellä. TEKO 1: YRITYKSET MUKAAN TALKOISIIN Nuorten työllistämishaaste puhuttaa yrityksiä ja yrityksillä on tilanteeseen myös paljon annettavaa. Työpajassa puhutti eritoten se, miten yritykset voisivat työpaikkojen tarjoamisen lisäksi osallistua nuorten työelämätaitojen kehittämiseen. Syntyi idea, jossa yritykset auttaisivat nuoria heidän omien työnhakuvalmiuksiensa kehittämisessä ja ihan käytännön tasolla. Miltä esimerkiksi näyttää tietynlainen työhakemus työnantajapuolen silmin? Entä miten kannattaa työhaastatteluun valmistautua, jotta toimii niissä edukseen? Tai vielä yksityiskohtaisemmin, miten yrityksiä ylipäätään kannattaa lähestyä työnhakutarkoituksessa? Tällaista työelämäoppia yritykset antaisivat toimimalla yrityskummeina nuorille työelämän alkutaipaleella. Yrityskummitoimintaa organisoisivat joko järjestöt tai koulujen opinto-ohjaajat. Käytännössä jokaisella mukaan lähtevällä yrityskummilla olisi 3 5 nuorta, joiden kummiksi he sitoutuisivat määrätyksi ajaksi. Ohjauksen ja neuvomisen lisäksi yrityskummit sitoutuisivat myös tarjoamaan nuorille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Pieniä asioita, mutta loppujen lopuksi hyvin suuria nuoren kannalta, sillä mikään ei varmasti ole tärkeämpää kuin oikeat neuvot oikeilta tahoilta. On vaikea oppia, jos ei ikinä saa palautetta. Siksi yritykset voisivatkin ottaa kopin siitä, että antavat nuorille palautetta. Kun yritys saa nuorelta ihmiseltä työhakemuksen, voi nuorelle antaa palautetta hakemuksesta, riippumatta siitä, palkkaako yritys nuoren vai ei. Kannustava palaute on teko, joka voi olla hyvinkin merkityksellistä ja kannustaa jatkamaan töiden hakua. Neuvojen ja ohjauksen lisäksi ykkösasia, jota yrityksiltä tarvitaan, ovat tietysti ne oikeat työpaikat eli mahdollisuus nuorelle saada jalka jonkun työpaikan ovenväliin. Tärkeintä on varmistaa, ettei byro-kratia vaikeuta tai estä yrityksiä palkkaamasta nuoria päinvastoin, se tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Onko esimerkiksi lainsäädännössä sellaisia kohtia, jotka vaikeuttavat nuorten palkkaamista? Entä onko yrityksiin suuntautuva tiedotus aktiivista ja ajan tasalla? Yhteiskunta on velvollinen pitämään yritykset ajan tasalla uusista nuorten työllisyyttä edistävistä hankkeista, kuten esimerkiksi rekry-koulutuksesta. Työpajassa puhuttivat myös palkkakysymykset; voiko nuorille maksaa alempaa palkkaa? Työpajassa pidettiin tärkeänä, että henkilön osaaminen, tehtävän vaativuus ja palkkataso kohtaavat. Hyvänä pidettiin jo nyt paikoin käytössä olevien Tutustu työelämään ja tienaa -mallien hyödyntämistä ja laajempaa käyttöönottoa. Teko: Nuorten yrityskummitoiminta käyntiin! TEKO 2: KOULU, TYÖNTEKO JA TYÖSSÄ OPPIMINEN LÄHEMMÄS TOISIAAN Työelämä ei ole jokin mystinen paikka, jonne pääsee joskus myöhemmin elämässä. Työelämä on läsnä kaikkialla ja työelämässä pääsee harjoittelemaan kaikkia niitä taitoja, joita elämässä tarvitaan. Kouluttautumisen ei tarvitse poissulkea työtä ja työssä oppimista eikä työssä käymisen tarvitse poissulkea kouluttautumista. Parhaimmillaan kouluttautumisen ja työelämän välinen synergia mahdollistaa tiedon soveltamisen ja tekee tiedosta elävää ja aktiivista. Yhtä mieltä työpajassa oltiin siitä, että TET-jaksot ovat ehdottoman positiivinen asia, joita voisi myös lisätä enemmänkin peruskoulun opintosuunnitelmaan. TET-jakso on monen nuoren ensimmäinen käytännön kokeilu työelämässä ja tärkeä ikkuna, jonka kautta alkaa hahmottaa työelämän lainalaisuuksia ja erityispiirteitä. Perustutkinnon suorittamiseenkin kaivattaisiin lisää joustoa; toisaalta mahdollisuutta poiketa välillä työelämään ja toisaalta työmäisempää opiskelua. Kokkikoulun valinneella on todennäköisesti intoa päästä kokkaamaan, mutta jos ensimmäiset viikot istutaan pulpetissa vain pänttäämässä, voi into kadota nopeasti ja koulu jäädä kesken. Oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan toimiva tapa saada sekä tutkinto, työkokemusta että työpaikka. Nykyiseen oppisopimuskoulutusjärjestelmään toivottiin työpajassa lisää joustavuutta, joka huomioi erilaiset ja yksilölliset väylät. Teko: Lisää TET-jaksoja! Palkkaa tettiläinen ennakkoluulottomasti ja pidä tettiläisestä hyvää huolta. Jos nuorelle jää TET-jaksosta positiiviset muistot, on asenne työhön ja TETpaikan tarjonneeseen yritykseen aina lämmin. TEKO 3: LISÄÄ OHJAUSTA NUORTEN KOULUTUS- JA URA- SUUNNITTELUUN Työpajan osallistujat tunnistivat yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi puutteet nuorten ohjauksessa, niin koulutus- kuin urasuunnittelussakin. Kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin 10 11

7 koskaan, mutta käytännönläheiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Ohjaus on eri asia kuin tiedontarjoaminen. Työelämä tulisikin saada vahvemmin opinto-ohjaukseen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi opinto-ohjaajien tiiviimpien työelämäyhteyksien muodostamista. Opetushallinnon pitäisi antaa opoille koulutusta ja ohjausta luoda ja ylläpitää näitä yhteyksiä työelämään. Toisaalta tärkeää olisi tarkistaa myös ohjaamisesta vastuussa olevien valmius opettaa ajantasaisia ja nykyaikaisia työnhaku- ja tekovalmiuksia. Tässäkin vastaus on oikein kohdennettu koulutus opoille. Mutta opotkaan eivät voi tehdä ihmeitä, elleivät resurssit ole kunnossa. Lisäksi tarvitaan rohkeutta keksiä uusia tapoja ohjata nuoria. Hyvä esimerkki työpajassa kerrottiin yläasteelta, jossa opinto-ohjaaja kutsui vanhempia kertomaan nuorille siitä, miten haetaan työtä. Yksinkertaista, mutta varmasti opettavaa ja mieleenpainuvaa. Tällainen osoittaa juuri sellaista innovatiivisuutta, jota meiltä kaikilta tarvitaan. Teko: Opinto-ohjaukseen kaikille opinto-asteille lisää resursseja! TEKO 4: KOULUUN UUSI TYÖELÄMÄ-AIHEINEN OPPIAINE Jos jossakin asioita opitaan, niin koulussa. Koulu ei kuitenkaan tällä hetkellä opeta työelämää. Siellä toki opitaan tietoja ja taitoja, joita työelämässä hyödynnetään, mutta itse työelämästä se opettaa vähän. Työpajassa nousikin esille ajatus siitä, että työelämävalmennus pitäisi saada oppiaineeksi jo peruskouluun. Uuden oppiaineen sisällä käsiteltäisiin niin työelämän pelisääntöjä, erilaisia uria ja ammatteja kuin työnhakuakin hauskalla ja motivoivalla tavalla. Työelämä-oppiaine osaltaan vastaisi sellaisiin haasteisiin kuin miten hakea töitä ja miten kertoa itsestä, omasta osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista. Työelämä-oppiaineen puitteissa pääsisi myös testaamaan millaisen aiheen parissa oma työkokemuksen kartoittaminen olisi mielekästä aloittaa; päätöksiä ei tarvitse tehdä koko elämänmittaista uraa ajatellen, arvokasta on myös se, että tekee sitä mistä tässä hetkessä kiinnostaa. Kaikentyyppinen työkokemus on arvokasta myös myöhemmin, alalla kuin alalla. Työelämä-oppiaineessa yhdistyisi myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyö luonnollisella tavalla. Yrityskummit tai -mentorit toisivat koulunpenkille tuulahduksia työelämästä; millaista siellä työelämässä on, millaisia erilaisia ammatteja ihmisillä on, miten tiettyihin tehtäviin voi päästä? Ideaalitilanteessa yrityskummi myös sitoutuisi tarjoamaan luokan oppilaille mahdollisuuden tutustua työelämään konkreettisesti työharjoittelujakson kautta. Yritysten lisäksi työelämä-oppiaineen puitteissa koulussa kävisi myös niitä tavallisia ihmisiä, meitä ja teitä, kertomassa omasta yksilöllisestä työurastaan, kokemuksistaan ja siitä, kuinka kaikki ei välttämättä aina mennyt niin kuin piti. Epäonnistuminen ja mokailu ovat luonnollinen osa työelämää, ja varsinkin jälkikäteen myös epäonnistumiset voivat nousta arvoon arvaamattomaan. Epäonnistuminen on siis ok, eikä ainakaan epäonnistumisen pelosta kannata työelämäkokeiluja jättää väliin. Teko: Työelämä oppiaineeksi jo peruskouluun! TEKO 5: NUORTEN TYÖELÄMÄ- PALVELUT KAIKKI SAMAN KATON ALLE Täytä yksi paperi täällä, toinen tuolla ja leimaa se kolmannessa pisteessä. Nuorten työelämäpalvelut pitäisi kaikki saada saman katon alle. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren ihmisen viimeinen niitti on usein eksyminen byrokratiaviidakkoon. Kun ei tiedä mistä virastosta apua saa, jää avunhakeminen helposti tekemättä. Jokainen nuori ansaitsee sen, että aikuinen ihminen paneutuu perusteellisesti hänen elämäntilanteeseensa ja auttaa vaihtoehtojen kartoittamisessa. Emme voi olettaa tai odottaa, että nuori on jo nuoresta pitäen itseohjautuva ja ymmärtää omat mahdollisuutensa ennen kuin hän on edes kunnolla päässyt testaamaan kyvykkyyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan. TE-toimisto, Kela, Nuorisoasiainkeskukset, kuntien palvelut yhdistäkää nuorisopalvelunne saman katon alle. Ei palasten hoitamista, vaan kokonaisvaltaista asiakkaan palvelua alusta loppuun. Väliinputoamisen riski pienenee, kun edes yksi aikuinen tietää koko ajan missä nuori elämässään tällä hetkellä menee. Teko: Yksityiskohtien hoidosta ratkaisukeskeisyyteen myös nuorten työelämäpalveluissa! TEKO 6: AKTIIVINEN ASENNEMUUTOS Yksi iso haaste on siinä, että nuorten kiinnostuksen kohteet ja alat, joilla työpaikkoja olisi, eivät kohtaa. Väitetään, että nuoria ei kiinnosta tehdä ns. hanttihommia. Jostain on kuitenkin aloitettava, jotta saa jalan ovenrakoon ja tie työelämään aukeaa. Ehkä Suomessa tarvittaisiin asennemuutos työn arvostamisessa. Aikuisillakin on tässä kehittymisen paikka; kaikki työ on tärkeää. Monen nuoren ennakkoasenteet juontavat siitä miten omassa lähipiirissä erityyppisiin töihin suhtaudutaan. Puhuttaessa asennemuutoksesta ei sovi unohtaa vammaisnuoria. Vammaisnuorilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ammattitaitoisiksi aikuisiksi. Onneksi asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi, mutta tehtävää on vielä paljon. Suomessa olisi paikallaan kulttuurin muutos siinä, miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Ja toisaalta, koulutusta ei tulisi arvostaa vähemmän koulutusta vaativien ammattien kustannuksella, sillä ei ole järkevää ohjata kaikkia korkeakoulupolulle. Tarvitaan siis asennemuutosta myös siinä, miten arvotamme erilaisia töitä ja erilaisia koulutuspolkuja. Monilla nuorilla on suuret paineet elämässä menestymisestä. Ristiriitaisten signaalien määrä on valtava, ja moni nuori pelkääkin valitsevansa opiskelu- tai urasuunnan kohdalla väärin. Tärkeä teko onkin välittää eteenpäin sellaista ajatusmaailmaa, joka näkee epäonnistumisen myös tapana oppia ja kehittyä. Aina ei voi onnistua valinnoissaan tai teoissaan ensimmäisellä kerralla. Teko: Jokainen meistä voi vaikuttaa työhön liittyviin asenteisiin puhumalla työstä, nuorista työntekijöistä ja epäonnistumisesta arvostavaan sävyyn! TEKO 7: ÄÄNI NUORILLE! Kun puhutaan nuorista, suunnitellaan nuoriin liittyviä asioita, kehitetään nuoria koskevia hankkeita, herää kysymys: missä ovat nuoret? Vaikuttaa siltä, että liian usein nuoret eivät saa ääntään kuuluviin. Tapoja ja foorumeita tähän on liian vähän, tai ne tuntuvat keinotekoisilta. Työpajassa nousi esimerkkinä esiin muutama kotimainen kaupunki, joissa nuoria oli kutsuttu itse kehittämään työtehtäviä ja työpaikkoja paikkakunnan kehittämiseksi. Keskusteltaessa nuorten työllisyyskysymyksistä keskeistä olisikin saada nuoret osallistumaan itse työelämän kehittämiseen. Siksi meidän tulee antaa ääni nuorille. Seuraavan nuorten työllisyyskysymyksiä käsittelevän seminaarin, paneelin, keskustelutilaisuuden tai työpajan osallistujakunnassa pitää olla iso joukko nuoria paikalla. Tämän haasteen myös McDonald s ottaa ilolla vastaan. Teko: Nuoret mukaan nuoria koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon! 12 13

8 LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN! KIITOKSET Lämpimät kiitokset kaikille järjestettyyn työpajaan osallistuneille aktiivisille keskustelijoille, jotka toivat työpajapöytiin oman asiantuntemuksensa, näkemyksensä ja viisautensa. Työpajaan osallistui asiantuntijoita seuraavilta tahoilta: Nuoret ja työelämä puhuttavat ruokapöytäkeskusteluista aina Suomen ylimpään poliittiseen johtoon asti. Se on hyvä asia. Tässä raportissa olemme esitelleet vasta seitsemän tekoa, joita työpajassa ehdotettiin. Se keskustelun, ajatusten ja ideoiden määrä, jonka 30 hengen työpajajoukko synnytti, oli vaikuttavaa ja liikuttavaa. Nuorten hyvinvointi on asia, joka puhuttaa, koskettaa ja tuntuu tärkeältä. Mikään tässä raportissa ehdotetuista teoista ei toki ole yksiselitteinen ratkaisu nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi, mutta jokainen teoista nostaa esille erilaisen näkökulman aiheeseen. Toivommekin, että tämä raportti toimii sekä keskustelunvirikkeenä että kannustimena ryhtyä toimeen. Toimia edellytetään niin yhteiskunnalta, yrityksiltä, järjestöiltä, työntekijöiltä meiltä kaikilta. Vaikka nuorten työttömyysongelma on todellinen, meillä McDonald silla on vahva usko itse nuoriin. Kokemuksemme mukaan Suomen nuoret ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia. Paras tapa saada oppia työelämästä on saada tehdä töitä. Työpaikka on oppimisympäristö siinä missä koulukin. Siksi meidän pitää kyetä tarjoamaan enemmän ja parempia oppimisympäristöjä nuorille. Erityisesti tässä me haluamme kantaa kortemme kekoon ja tarjota nuorille työn kautta mahdollisuuden omien taitojensa kehittämiseen. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin Diakoniaopisto Helsingin kaupungin opetusvirasto Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin Sanomat HENRY ry Inspis-hanke Kauppalehti Kesko Oyj Mannerheimin lastensuojeluliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut ry McDonald s Oy Nuorten Akatemia ry Palvelualojen ammattiliitto PAM-lehti Plan Suomi Säätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Spring House Oy Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Suomen lasten ja nuorten säätiö Taloudellinen tiedotustoimisto Tilastokeskus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VATES-säätiö 15/30 Research LÄHTEET Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. Eurostat, työttömyystilastot, maaliskuu 2012 ja EU-27 tammikuu 2000 huhtikuu ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu McDonald s-työkokemuksen merkitys työnhakijalle ja työhönottajalle. Kvalitatiivinen tutkimus, 15/30 Research, Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Tilastokeskus, työttömyystilastot, huhtikuu

9 McDonald s Oy

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä INSSI-kehittämisseminaari 2.11.2009 T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä. Harri Leinikka

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot