EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA"

Transkriptio

1 EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA McDonald s Oy

2 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 NUORET JA TYÖ: NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME... 4 Talouskriisin varjo seuraa nuoria... 4 Mitä nuoret toivovat työltä... 4 Eka työpaikka ja tie työelämään... 5 OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA... 6 Millainen työllistäjä McDonald s on?... 6 Työelämän opit... 7 Asiakaspalvelija potenssiin kaksi... 8 Työn sosiaalinen anti: työkaverit ja työyhteisö... 8 Eväitä tulevaisuuteen: työkokemuksesta työnhakuvaltiksi... 9 Nuori työnhakija henkilöstöammattilaisen silmin... 9 McDonald s-työkokemus työnhakuvalttina entisten työntekijöiden silmin... 9 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA Teko 1: Yritykset mukaan talkoisiin Teko 2: Koulu, työnteko ja työssä oppiminen lähemmäs toisiaan Teko 3: Lisää ohjausta nuorten koulutus- ja urasuunnitteluun Teko 4: Kouluun uusi työelämä-aiheinen oppiaine Teko 5: Nuorten työelämäpalvelut kaikki saman katon alle Teko 6: Aktiivinen asennemuutos Teko 7: Ääni nuorille! LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN! KIITOKSET LÄHTEET Henkilöstö on jokaisen yrityksen suurin voimavara niin myös meillä McDonald silla. Meillä tämä keskeinen voimavara muodostuu erityisesti nuorista ihmisistä ja monelle työntekijällemme McDonald s onkin se ensimmäinen työpaikka. McDonald s on yksi eniten nuoria työllistävistä yrityksistä Suomessa. Nuorten työllistäminen ja työllistymisen kautta yhteiskuntaan liittyminen on meille tärkeä aihe. Työnantajuus ei ole koskaan pelkästään työsuoritteen ostamista. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde on merkityksellinen ja merkittävä osa elämää. Nuoren työntekijän kohdalla on erityisen tärkeää, että suhde työnantajaan tukee kehittymistä itsenäiseksi ja osaavaksi aikuiseksi. Ensimmäinen askel myönteisen työidentiteetin rakentumisessa on kuitenkin työpaikan saaminen. Nuorten työllisyys- ja työttömyyskysymykset ovat jälleen polttavan ajankohtaisia. Eurokriisi ja maailmantalouden epävakaus näkyy voimakkaimmin juuri nuorten työllistymisessä. Jos työidentiteetin kehittyminen pysähtyy ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, voi seurauksena pahimmillaan olla pitkäkestoinen tai pysyvä syrjäytyminen, joka näkyy myös opiskelun loppumisena ja vaikeuksina osallistua yhteiskuntaan. Koulutus, koti, ystävät ja työpaikka näyttelevät suurta roolia nuoren aikuisen elämän alkutaipaleella. Nuoren ihmisen työnantajana toimiminen on aina merkittävä yhteiskunnallinen teko. Toivomme, että tämä raportti osaltaan tuo uutta tietoa ja näkökulmia aiheeseen. Ennen kaikkea toivomme, että raportti inspiroi jatkamaan keskustelua siitä, miten me kaikki voisimme edistää nuorten työllistymistä Suomessa. Yhdessä voimme oppia toisiltamme ja yhdessä voimme myös muuttaa asioita. Srdjan Krumpak Toimitusjohtaja Heli Ryhänen Viestintäjohtaja Maarit Latvala Henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald s Oy, Helsingissä

3 NUORET JA TYÖ NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME % Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia vanhempiin ikäluokkiin verrattuna, mikä tekee nuorisotyöttömyyden määrittelystä ja tulkinnasta haastavaa. Koulun, opiskelujen ja työn jaksottuminen onkin nuoruusiässä normaalia. Vakavaksi tilanne muuttuu silloin, kun nuori ei lainkaan pääse työelämän alkuun. Nuorisotyöttömyys on monisyinen ongelma. Se on erityisen suhdanneherkkää, minkä vuoksi epävakaa maailmantalous heijastuu nuorten elämään voimakkaasti. Toisaalta puhutaan myös siitä, että nykyisen koulutus- ja tietoyhteiskunnan työmarkkinoiden kynnys on liian korkea. Nuorisotyöttömyyteen vaikuttaakin taloustilanteen lisäksi heikko koulutus. Mikäli nuorella ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat huomattavasti. Etenkin taloudellisesti huonompina aikoina, jolloin työvoiman kysyntä yleensä vähenee, voi työnantajan kannalta olla helpompaa työllistää vanhempia ja kokeneempia työnhakijoita, kuin perehdytystä vaativia nuorempia kokelaita. Nuorisotyöttömyystilastot kertovat vain osan totuudesta; työttömiä ovat vain ne nuoret, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Tilastojen ulkopuolelle jäävät ne nuoret, jotka ovat sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolella. Suurena uhkana on tämän ryhmän syrjäytyminen. Mitä kauemmin nuori on poissa työelämästä ja syrjäytynyt, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori jättää kouluttautumisen kokonaan väliin. TALOUSKRIISIN VARJO SEURAA NUORIA Vuonna 2008 puhjennut maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt erityisen rajusti nuoriin. Talouskriisin aikana nuorten vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut EUmaissa yli kuusi prosenttiyksikköä. EU:n nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 22,6 prosenttia, yleisen työttömyysasteen sijoittuessa 10,2 prosenttiin 1. Huomattavan nopeasti nuorisotyöttömyysaste on kasvanut Etelä-Euroopan velkaantuneissa maissa, joissa talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet erityisen kovia. Suomen nuorisotyöttömyys on 23,5 prosenttia 2. Ongelma ei kuitenkaan ole yksinomaan eurooppalainen, vaan maailmanlaajuinen: YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti vuotiaista nuorista 12,7 % on työttömänä. ILO arvioi korkean nuorisotyöttömyyden jatkuvan ainakin vuoteen Nuoriso on työmarkkinoiden haavoittuvimpia ryhmiä. Talouskriisit vaikuttavat nuoriin aina ensimmäisten joukossa ja toisaalta nuoret ovat ryhmä, joka pääsee useimmiten viimeisenä osalliseksi noususuhdanteen vaikutuksesta. MITÄ NUORET TOIVOVAT TYÖLTÄ Millaisia sitten ovat nuorten toiveet työelämälle? Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä ja toiveet ovat tietysti erilaisia. Yhteistä on silti se, että nuorten mielestä tärkeintä työssä on sen sisältö. Merkitykselliseksi ja mielekkääksi koettu työn sisältö ajaa esimerkiksi palkan suuruuden, etenemismahdollisuuksien tai työsuhteen pysyvyyden ohitse, kertovat Nuorisotutkimusseuran tutkimustulokset 4. Myös Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksessa nuoret toivovat työltä joustavuuden, viihtyisän työyhteisön ja epähierarkkisen johtamisen lisäksi nimenomaan merkityksellisyyttä Nuorisotyöttömyyden muutokset EU-27-maissa Lähde: Eurostat, Youth unemployment rate, EU-27, seasonally adjusted, January April Työ on merkittävä osa elämää kertoo myös ammattiopiskelijatutkimus 6. Töihin ei siis mennä vain ansiotulon perässä. Pelko, epävarmuus ja ahdistus ovat kuitenkin asioita, joita nuoret työelämään usein liittävät. Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan puolet vuotiaista nuorista tuntee pelkoa työelämää kohtaan 7. Mielikuviin vaikuttavaa varmasti yleisen työelämäkeskustelun usein negatiivinen sävy. Työnilon sijaan puhutaan enemmän uupumuksesta ja stressistä, ja tietysti taloudellisten suhdanteiden muutokset heijastuvat myös työelämäasenteisiin. Epävarmuuden kokemuksista huolimatta suomalaiset nuoret arvostavat työtä ja pitävät työelämää tärkeänä elämänalueena. Nuoret myös pitävät tietynlaista asennetta tärkeänä: 88 % nuorista uskoo, että osaava ja ahkera ihminen löytää aina työpaikan 8. EKA TYÖPAIKKA JA TIE TYÖELÄMÄÄN Eka työpaikka on monelle nuorelle tärkeä kokemus. Se on sekä portti työelämään että tienviitta omalle työuralle; ekasta työpaikasta alkaa usein itselle mieleisen alan etsintä. Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta, sillä työpaikan saamiseen liittyy usein aiemman työkokemuksen vaatimus. Ilman ensimmäistä työpaikkaa jää työkokemus kuitenkin saamatta. Työpaikan saaminen ja työyhteisöön kuuluminen vaikuttavat positiivisesti nuoren itsetuntoon ja vahvistavat elämäntaitoja. Elämäntaitojen hallinta voi näkyä nuoren elämässä monella tapaa, kehittäen esim. luovuutta, kriittistä ajattelua, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja, omien tunteiden hallintaa, empatiaa, toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta. Työkokemuksen kertymisellä onkin parhaimmillaan kahtalainen vaikutus: työkokemus helpottaa jatkotyöllistymistä sekä vahvistaa nuoren elämäntaitoja. 1 Eurostat, maaliskuu 2012 (EU27-maat) 2 Tilastokeskus: Työttömyystilastot, huhtikuu ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. 7 Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Ibid.

4 OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA McDonald s on Suomessa valtakunnallisesti merkittävä nuorten työllistäjä ja monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Tätä taustaa vasten McDonald s halusi selvittää, mitä McDonald sin entiset työntekijät kokevat McDonald s-työkokemuksen heille opettaneen ja millainen merkitys McDonald s-työkokemuksella on ollut heidän myöhemmälle työuralleen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, millaisia valmiuksia McDonald sissa työskentely antaa ja millaisia erityistaitoja työ kehittää. Entisten työntekijöiden lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin myös eri alojen henkilöstöammattilaisten näkemyksiä nuorista työntekijöistä yleisellä tasolla sekä myös sitä, millaisena työnhakuvalttina he näkivät McDonald s-työkokemuksen. Tavoitteena oli selvittää kuinka työhönottaja arvottaa McDonald styökokemusta nuoren jatkotyöllistymisen näkökulmasta. Laadullinen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2012, puhelinhaastatteluin 15/30 Research -tutkimustoimiston tekemänä. Tutkimukseen haastateltiin 15 rekisteristä satunnaisotannalla valittua McDonald sin entistä työntekijää, jotka olivat jossakin elämänvaiheessaan työskennelleet eri puolilla Suomea sijainneissa McDonald s-ravintoloissa. Haastatelluista seitsemän oli McDonald silla työskennellessään edennyt esimiesasemaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 25 eri toimialoilla toimivaa henkilöstöammattilaista. Haastatellut henkilöstöammattilaiset jakautuivat toimialoille kauppa ja palvelut, kulutustuotteiden tavarantoimitus, ravintolat ja muut vastaavat sekä konsultointiala. Tässä tutkimuksessa olevat tulokset koskevat erityisesti McDonald styökokemusta. Tutkimus osoittaa kuitenkin yleisemminkin millaiset kokemukset, opit ja taidot työelämässä kantavat nuorta ensimmäisestä työpaikasta vielä pitkälle eteenpäin. MILLAINEN TYÖLLISTÄJÄ MCDONALD S ON? Ensimmäinen McDonald s-ravintola avattiin Suomessa Tampereelle vuonna Tällä hetkellä ravintoloita toimii 82 ympäri Suomen. Työnantajana McDonald s on vahvasti profiloitunut nuorten ihmisten työpaikkana ja Suomessa oloaikanaan yritys onkin työllistänyt noin nuorta ihmistä. Syitä tähän on monia; McDonald siin pääsee töihin ilman aikaisempaa työkokemusta, nuoreen työyhteisöön on kenen tahansa helppo tulla ja vuorotyö joustavin työajoin sopii erilaisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi McDonald s on myös halunnut olla nuorten työpaikka. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita ja uusien työmtekijöiden perehdytykseen panostetaan. Työn aloittaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. McDonald sissa kaikki työntekijät kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta työskentelevät pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa ja palkkauksessa noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen ja työntekijät voivat halutessaan kuulua työntekijäliittoon. McDonald s työllistää Suomessa tällä hetkellä lähes työntekijää. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä seurataan vuosittaisella tutkimuksella ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan ¾-osaa työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. Työssä oppiminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa McDonald silla työskentelyä. Esimiehet voivat halutessaan suorittaa yhteistyössä oppilaitoksen kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon, JETin. Koko Suomessa oloaikansa McDonald s on ollut siitä onnekkaassa asemassa, että hyviä työnhakijoita on riittänyt melkein aina enemmän kuin avoinna olevia työpaikkoja on ollut tarjolla. Suurin osa työnhakijoista on nuoria, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa tai sellaisia, jotka haluavat työskennellä joustavasti esimerkiksi opintojensa ohella. Entisten McDonald sin työntekijöiden haastatteluiden perusteella McDonald siin hakeudutaan töihin pääasiallisesti, koska halutaan väliaikainen ja joustava osa-aikainen työpaikka haetaan ensimmäistä työpaikkaa, jonka saa rajallisella kokemuksella halutaan elää taloudellisesti itsenäistä elämää, eli elättää itse itsensä työtä on tarjolla sopivalla sijainnilla Yli 2/3 osaa tähän tutkimukseen haastatelluista entisistä työntekijöistä olikin tehnyt töitä opintojensa ohella. Tutkittujen mukaan syyt työntekoon opintojen ohella olivat toisaalta taloudelliset pakotteet, toisaalta oman rahan tuoma vapaus. Lisäksi mainittiin työkokemuksen merkitys sekä siitä saatavat hyödyt ja työn tuoma vastapaino opiskelulle. TYÖELÄMÄN OPIT Mitä McDonald sissa työskennelleet kokivat sitten oppineensa? Mitä jäi takataskuun? Haastateltavien vastauksissa korostuivat ennen kaikkea monipuoliset asiakaspalvelu- ja ryhmätyöskentelytaidot. Peruskassan käyttöä ja taitoja raaka-aineista, ruoanlaitosta aina siivoukseen, kuten eräs vastaaja asian tiivisti. Moni korosti sitä, että välillä varsin vaativatkin asiakaspalvelutilanteet opettivat ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta, ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja toimimaan nopeasti ja ystävällisesti. Samoin oppia sai myös itse työyhteisöstä; kun työskentelee ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, oppii käytännön ryhmätyötaitoja. Ryhmätyöskentely- ja asiakaspalvelutaitojen lisäksi entiset McDonald sin työntekijät kertoivat oppineensa myös vastuullisen konseptoidun ja osittain mukavuusalueen ulkopuolellekin ulottuvan työn tekemisen. Töitä on tehtävä sääntöjen mukaan, välillä paineen ja kiireen alaisena. Haastateltavat nimesivät oppineensa sellaisia asioita kuten Laatutarkkuutta ja siisteyttä, Kovan työn tekemisen taidon, Rutiininsietoa, Työelämän perustaitoja ja pelisääntöjä. Yleisesti stressin hallintaa ja paineensietokykyä ja asiakaspalvelua. 6 7

5 Entiset työntekijät antoivat sekä risuja että ruusuja McDonald styölle. Työkokemukseen assosioituvat huonot muistot liittyvät kaikki pääasiassa työn kiireiseen ja epäsäännölliseen luonteeseen. Lisäksi mainittiin myös arvostuksen puute asiakaspalvelutilanteissa, kun asiakkaat eivät arvosta työntekijöiden tekemää työtä. Samaan teemaan liittyvät myös hankalat asiakaspalvelutilanteet ylipäätään. Asiakaspalvelutilanteet ovat foorumi, jossa voi oppia paljon erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työ voi kuitenkin muuttua kuluttavaksi mikäli työn haasteellisuus jää käsittelemättä. Vuoro- ja palvelutyön kuluttavuus asettaakin työnantajan erityisen rooliin; työnantajan tehtävänä on tarjota tukea ja apua työntekijälle hankalien tilanteiden käsittelyyn ja purkuun. Toisaalta vuoro- ja asiakaspalvelutyöhön liittyi myös runsaasti positiivisia muistoja: Hyvät muistot liittyvät ennen kaikkea työkavereihin ja hyvään työilmapiiriin asioihin, jotka tekivät työnteosta mukavaa. Lisäksi myönteisinä asioina pidettiin työn monipuolisuutta ja joustavuutta, sitä, että jokainen työvuoro oli erilainen. Kiitosta sai myös jo nuorena annettu mahdollisuus vastuunkantoon ja työuralla etenemiseen. Työkokemuksen merkitys entisille työntekijöille näyttäytyi oman tietotaidon karttumisena, henkilökohtai- YSTÄVYYSSUHTEET Edelleenkin yksi parhaista ystävistäni on sellainen, johon olen siellä tutustunut Mielettömän ihania. Löytyi paljon kavereita Tällä hetkelläkin parhaat ystävät on siltä ajalta Hyviä tyyppejä sena kasvuna sekä monipuolisten sosiaalisten suhteiden pääomana. ASIAKASPALVELIJA POTENSSIIN KAKSI Mikä McDonald s-työkokemuksessa sitten on erityistä? Haastatellut entiset McDonald sin työntekijät näkevät itsensä tavallista pätevämpinä palveluammattilaisina. Tällä tarkoitetaan erityisesti työkokemuksen potentiaalia työnhakuvalttina eli sitä, mitä osaa työidentiteetistä halutaan tuoda esille muille rekrytointitilanteissa. Haastateltujen mielestä saadun työkokemuksen myötä he ovat tavallista monipuolisempia asiakaspalvelijoita, heillä on tavallista kehittyneemmät vuorovaikutustaidot, he ovat tavallista aktiivisempia ja positiivisempia, tavallista kovempia tekemään töitä ja tavallista joustavampia työntekijöitä. Asiakaspalvelija potenssiin kaksi on tietotaitoa, joka jää selkäytimeen ja josta voi ammentaa lopun uraansa. Joustavuus ja tilannetaju ovat taitoja, joista on varmasti hyötyä lopun elämän niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. TYÖN SOSIAALINEN ANTI: TYÖKAVERIT JA TYÖYHTEISÖ Entisten McDonald s-työntekijöiden haastatteluissa korostui vahvasti YHTEISÖLLISYYS Aika lailla samanhenkisiä, samanikäisiä ja samoja kiinnostuksen kohteita Yleensä samanhenkistä porukkaa, nuorta ja innovatiivista Nuoria. Pääsääntöisesti hyviä. Luotettava porukka työn sosiaalinen anti. Moni oli kokenut, että työpaikan yhteisöllisyys ja työporukan välinen yhteenkuuluvuuden tunne ylitti McDonald sissa työskentelyä koskevat ennakkoodotukset. Työntekijöiden näkökulmasta olennainen osa työkokemusta olivat hyvät työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Työpaikalta löydettiin samanhenkisiä ihmisiä, jopa ystäviä, ja työporukasta muodostui monelle tärkeä yhteisö. Tällä hetkellä McDonald s-ravintoloissa työskentelevien työntekijöiden keski-ikä on 22 vuotta. Tutkimukseen haastateltujen entisten työntekijöiden keski-ikä työn alkaessa oli 19,5 vuotta. Oman työyhteisön omaksi kokeminen ja työkavereiden merkityksen korostaminen on varmasti seurausta siitä, että ravintoloissa työskentelee hyvin paljon samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä. Elämäntilanne työpaikan ulkopuolella on samantyyppinen ja samanikäiseen työyhteisöön on helppo päästä sisään. McDonald sin erityispiirre työnantajana onkin juuri ehkä sen varsin homogeeninen työyhteisö. Työntekijät tulevat erilaisista taustoista, mutta ovat useimmiten suurin piirtein samaa ikäluokkaa. TYÖYMPÄRISTÖ Hyviä ja mukavia työkavereita. Ehkä työyhteisönä mukavimmasta päästä Hyvin harvoin oli ongelmia, mitä ei olisi pystynyt hoitamaan Esimiehet olivat kannustavia ja hyviä EVÄITÄ TULEVAISUUTEEN: TYÖKOKEMUKSESTA TYÖNHAKUVALTIKSI Jokaisesta työstä oppii jotakin. Opitut asiat voivat olla hyvinkin konkreettisia, kuten esimerkiksi miten leikataan ruohoa, käytetään kassakonetta tai siivotaan. Toisaalta oppia voi myös jotain paljon yleisempää, kuten vaikkapa sen miten työpaikalla käyttäydytään osana työyhteisöä tai mitkä ovat työelämän pelisääntöjä. NUORI TYÖNHAKIJA HENKILÖSTÖ- AMMATTILAISEN SILMIN Kun nuori hakee työpaikkaa, asetetaan hänelle tiettyjä toiveita ja vaatimuksia samalla tavalla kuin kenelle tahansa työnhakijalle. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, millaisia nämä toiveet ja vaatimukset nuorten kohdalla ovat. Henkilöstöammattilaisten vastauksissa korostui oikean asenteen merkitys: oma-aloitteisuus, motivaatio, ahkeruus, joustavuus ja positiivisuus ja ystävällisyys. Lisäksi asiakaspalvelu- ja työtaitoja sekä koulutusta arvostettiin. Kysyttäessä henkilöstövastuullisilta nuorten työnhakijoiden puutteista ja heikkouksista, kehitettävää nähtiin nuorten oma-aloitteisuudessa ja aktiivisuudessa sekä työelämään sitoutumisessa ja yleisessä työmoraalissa. Nuoret eivät välttämättä myöskään osanneet markkinoida osaamistaan niin psyykkisesti kuin fyysisestikään. Lisäksi osa haastatelluista henkilöstöammattilaisista näki ongelmana nuorten rajallisen koulutuksen (ei opintoja peruskoulun jälkeen) ja puutteet perustaidoissa. McDonald s-työkokemus näyttäytyy positiivisessa valossa myös työnantajapuolella. Haastatellut henkilöstöalan ammattilaiset arvostavat McDonald sia cv:ssä ja pitävät McDonald s -työkokemusta varsin myönteisenä asiana nuorella työntekijällä. Pääsääntöisesti arvostetaan sitä, että McDonald sissa nuorelle työntekijälle kehittyy monenlaisia valmiuksia ja taitoja. Näitä ovat eri alojen henkilöstöammattilaisten mielestä mm. asiakaspalvelu ja tiimityöskentely, ravintola-alan perusasioiden hallinta, kyky työskennellä konseptoidussa työssä ja tottumus tehdä kovaa työtä hektisessäkin ympäristössä. Ylipäätään hankittua työkokemusta pidetään merkkinä yritteliäisyydestä ja positiivisuudesta. Kun henkilöstöammattilaisia pyydettiin vertailemaan McDonald sissa saatua työkokemusta muuhun palvelualan työkokemukseen, pidettiin McDonald s-työkokemuksen antia työntekijälle joko yhtä hyvänä tai parempana verrattuna muuhun palvelualan työkokemukseen. McDonald s-työkokemuksen lisäarvoksi mainittiin mm. joustavuus ja vuorotyökokemus, kokemus konseptoidusta työstä globaalissa yhtiössä, koulutus ja laadunvalvonta sekä asiakaskunnan monipuolisuus. Työnantajan silmin McDonald styökokemus nähdään siis työnhakuvalttina sekä työn monipuolisen sisällön että asiakaspalvelussa olennaisten henkisten ominaisuuksien välityksellä. MCDONALD S- TYÖKOKEMUS TYÖNHAKUVALTTINA ENTISTEN TYÖN- TEKIJÖIDEN SILMIN McDonald sin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin myös entisten 8 9 työntekijöiden ajatuksia työkokemuksen hyödyistä McDonald sia heti seuranneissa sekä tulevissa (tulevaisuuden) työpaikoissa. Haastateltavien mukaan McDonald sia seuranneissa työpaikoissa heitä auttoivat opitut asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, operatiiviset taidot (kassan laskenta, organisointikyky), esimiestaidot sekä taloudellisten mittareiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Entiset työntekijät näkivät McDonald skokemuksen myönteiset vaikutukset tulevaisuuden työpaikoissa etenkin asiakaspalvelutaitojen ja työn vaativan luonteen välityksellä. Lisäksi yleistä työkokemusta ylipäätään pidettiin hyvänä asiana. Osa taas koki, ettei McDonald styökokemuksella ole merkittävää vaikutusta tulevaisuuden työpaikoissa; on tullut tehtyä paljon muita töitä tai nykyinen ala poikkeaa palveluliiketoiminnasta. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan nähnyt McDonald s-työkokemuksen seurauksia kielteisinä. Osa tutkituista entisistä työntekijöistä koki saaneensa McDonald sissa peruskiven työidentiteettinsä: Kovan työn tekeminen, prosessin hallinta ja esimiestaidot. Sain pohjan kaikelle, mitä nytkin teen Sai aivan loistavat eväät tulevaisuuteen Sai valmiudet pärjäämiseen melkeinpä alalla kuin alalla. Kokemusta paineen alla työskentelystä, henkilöstön hallinnasta ja yrityksen pyörittämisestä

6 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat yhteiskunnan vaa ankielikysymyksiä. Tarjoamalla nuorille työtä voimme maana ja yhteiskunnan jäseninä paremmin kaikki meistä, niin ihmiset kuin yrityksetkin. Kun nuoremme voivat hyvin, voimme mekin paremmin. Suomessa kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen vastaa poliittisella tasolla nuorten yhteiskuntatakuu, joka istuvan hallituksen kärkihankkeena pyrkii varmistamaan, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä kautta myös osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Lisäksi nuorten työllistymistä edistävät useat kunnalliset, yksityisen sektorin ja järjestöpuolen hankkeet. Yrityksenä McDonald s on halunnut osaltaan olla tarjoamassa aiheen käsittelylle keskustelufoorumin ja toisaalta olla mukana edistämässä nuorten työllistymistä. Tähän liittyen McDonald s järjesti 24. toukokuuta 2012 Helsingin Katajanokalla työpajan Eka työpaikka Tekoja nuorten työllistymisen puolesta. Työpajan tarkoituksena oli virittää keskustelua nuorten työllisyydestä, saattaa yhteen käytännön toimijoita sekä löytää konkreettisia tekoehdotuksia nuorten työllistymisen helpottamiseksi. Työpajaan osallistui toimijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta ihmisiä, joille nuorten työllistyminen on tärkeä asia. Keskustelemassa paikalla oli yhteensä 29 asiantuntijaa. Työpajapöytiä tilaisuudessa vetivät PAMin nuorisosihteeri Aki Rouhiainen, Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen, HENRY ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin, Puente-hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi Helsingin Diakoniaopistolta sekä tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Olemme halunneet työpajan yhteydessä puhua tarkoituksella nuorten työllistymisestä, ei työllistämisestä. Uskomme, että ketään ei voi työllistää, jos ihminen ei itse halua työllistyä. Työelämän ja työnantajien onkin osaltaan vastattava siitä, että työelämä kutsuu osallistumaan. Työnantajilla on iso vastuu erityisesti nuorten kohdalla pitää huoli siitä, että työ ja työpaikka koetaan positiivisina asioina, jolloin nuorella on omakohtaisesti mahdollisuus innostua ja kiinnostua työnteosta. Raportin seuraavassa osiossa syvennytään työpajassa puhuttaneisiin aiheisiin sekä siellä syntyneisiin tekoehdotuksiin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Varsinaisten tekoehdotusten lisäksi pöydissä syntyi valtava määrää ideoita, joita kaikkia ei tässä raportissa ole valitettavasti mahdollista esitellä. TEKO 1: YRITYKSET MUKAAN TALKOISIIN Nuorten työllistämishaaste puhuttaa yrityksiä ja yrityksillä on tilanteeseen myös paljon annettavaa. Työpajassa puhutti eritoten se, miten yritykset voisivat työpaikkojen tarjoamisen lisäksi osallistua nuorten työelämätaitojen kehittämiseen. Syntyi idea, jossa yritykset auttaisivat nuoria heidän omien työnhakuvalmiuksiensa kehittämisessä ja ihan käytännön tasolla. Miltä esimerkiksi näyttää tietynlainen työhakemus työnantajapuolen silmin? Entä miten kannattaa työhaastatteluun valmistautua, jotta toimii niissä edukseen? Tai vielä yksityiskohtaisemmin, miten yrityksiä ylipäätään kannattaa lähestyä työnhakutarkoituksessa? Tällaista työelämäoppia yritykset antaisivat toimimalla yrityskummeina nuorille työelämän alkutaipaleella. Yrityskummitoimintaa organisoisivat joko järjestöt tai koulujen opinto-ohjaajat. Käytännössä jokaisella mukaan lähtevällä yrityskummilla olisi 3 5 nuorta, joiden kummiksi he sitoutuisivat määrätyksi ajaksi. Ohjauksen ja neuvomisen lisäksi yrityskummit sitoutuisivat myös tarjoamaan nuorille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Pieniä asioita, mutta loppujen lopuksi hyvin suuria nuoren kannalta, sillä mikään ei varmasti ole tärkeämpää kuin oikeat neuvot oikeilta tahoilta. On vaikea oppia, jos ei ikinä saa palautetta. Siksi yritykset voisivatkin ottaa kopin siitä, että antavat nuorille palautetta. Kun yritys saa nuorelta ihmiseltä työhakemuksen, voi nuorelle antaa palautetta hakemuksesta, riippumatta siitä, palkkaako yritys nuoren vai ei. Kannustava palaute on teko, joka voi olla hyvinkin merkityksellistä ja kannustaa jatkamaan töiden hakua. Neuvojen ja ohjauksen lisäksi ykkösasia, jota yrityksiltä tarvitaan, ovat tietysti ne oikeat työpaikat eli mahdollisuus nuorelle saada jalka jonkun työpaikan ovenväliin. Tärkeintä on varmistaa, ettei byro-kratia vaikeuta tai estä yrityksiä palkkaamasta nuoria päinvastoin, se tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Onko esimerkiksi lainsäädännössä sellaisia kohtia, jotka vaikeuttavat nuorten palkkaamista? Entä onko yrityksiin suuntautuva tiedotus aktiivista ja ajan tasalla? Yhteiskunta on velvollinen pitämään yritykset ajan tasalla uusista nuorten työllisyyttä edistävistä hankkeista, kuten esimerkiksi rekry-koulutuksesta. Työpajassa puhuttivat myös palkkakysymykset; voiko nuorille maksaa alempaa palkkaa? Työpajassa pidettiin tärkeänä, että henkilön osaaminen, tehtävän vaativuus ja palkkataso kohtaavat. Hyvänä pidettiin jo nyt paikoin käytössä olevien Tutustu työelämään ja tienaa -mallien hyödyntämistä ja laajempaa käyttöönottoa. Teko: Nuorten yrityskummitoiminta käyntiin! TEKO 2: KOULU, TYÖNTEKO JA TYÖSSÄ OPPIMINEN LÄHEMMÄS TOISIAAN Työelämä ei ole jokin mystinen paikka, jonne pääsee joskus myöhemmin elämässä. Työelämä on läsnä kaikkialla ja työelämässä pääsee harjoittelemaan kaikkia niitä taitoja, joita elämässä tarvitaan. Kouluttautumisen ei tarvitse poissulkea työtä ja työssä oppimista eikä työssä käymisen tarvitse poissulkea kouluttautumista. Parhaimmillaan kouluttautumisen ja työelämän välinen synergia mahdollistaa tiedon soveltamisen ja tekee tiedosta elävää ja aktiivista. Yhtä mieltä työpajassa oltiin siitä, että TET-jaksot ovat ehdottoman positiivinen asia, joita voisi myös lisätä enemmänkin peruskoulun opintosuunnitelmaan. TET-jakso on monen nuoren ensimmäinen käytännön kokeilu työelämässä ja tärkeä ikkuna, jonka kautta alkaa hahmottaa työelämän lainalaisuuksia ja erityispiirteitä. Perustutkinnon suorittamiseenkin kaivattaisiin lisää joustoa; toisaalta mahdollisuutta poiketa välillä työelämään ja toisaalta työmäisempää opiskelua. Kokkikoulun valinneella on todennäköisesti intoa päästä kokkaamaan, mutta jos ensimmäiset viikot istutaan pulpetissa vain pänttäämässä, voi into kadota nopeasti ja koulu jäädä kesken. Oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan toimiva tapa saada sekä tutkinto, työkokemusta että työpaikka. Nykyiseen oppisopimuskoulutusjärjestelmään toivottiin työpajassa lisää joustavuutta, joka huomioi erilaiset ja yksilölliset väylät. Teko: Lisää TET-jaksoja! Palkkaa tettiläinen ennakkoluulottomasti ja pidä tettiläisestä hyvää huolta. Jos nuorelle jää TET-jaksosta positiiviset muistot, on asenne työhön ja TETpaikan tarjonneeseen yritykseen aina lämmin. TEKO 3: LISÄÄ OHJAUSTA NUORTEN KOULUTUS- JA URA- SUUNNITTELUUN Työpajan osallistujat tunnistivat yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi puutteet nuorten ohjauksessa, niin koulutus- kuin urasuunnittelussakin. Kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin 10 11

7 koskaan, mutta käytännönläheiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Ohjaus on eri asia kuin tiedontarjoaminen. Työelämä tulisikin saada vahvemmin opinto-ohjaukseen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi opinto-ohjaajien tiiviimpien työelämäyhteyksien muodostamista. Opetushallinnon pitäisi antaa opoille koulutusta ja ohjausta luoda ja ylläpitää näitä yhteyksiä työelämään. Toisaalta tärkeää olisi tarkistaa myös ohjaamisesta vastuussa olevien valmius opettaa ajantasaisia ja nykyaikaisia työnhaku- ja tekovalmiuksia. Tässäkin vastaus on oikein kohdennettu koulutus opoille. Mutta opotkaan eivät voi tehdä ihmeitä, elleivät resurssit ole kunnossa. Lisäksi tarvitaan rohkeutta keksiä uusia tapoja ohjata nuoria. Hyvä esimerkki työpajassa kerrottiin yläasteelta, jossa opinto-ohjaaja kutsui vanhempia kertomaan nuorille siitä, miten haetaan työtä. Yksinkertaista, mutta varmasti opettavaa ja mieleenpainuvaa. Tällainen osoittaa juuri sellaista innovatiivisuutta, jota meiltä kaikilta tarvitaan. Teko: Opinto-ohjaukseen kaikille opinto-asteille lisää resursseja! TEKO 4: KOULUUN UUSI TYÖELÄMÄ-AIHEINEN OPPIAINE Jos jossakin asioita opitaan, niin koulussa. Koulu ei kuitenkaan tällä hetkellä opeta työelämää. Siellä toki opitaan tietoja ja taitoja, joita työelämässä hyödynnetään, mutta itse työelämästä se opettaa vähän. Työpajassa nousikin esille ajatus siitä, että työelämävalmennus pitäisi saada oppiaineeksi jo peruskouluun. Uuden oppiaineen sisällä käsiteltäisiin niin työelämän pelisääntöjä, erilaisia uria ja ammatteja kuin työnhakuakin hauskalla ja motivoivalla tavalla. Työelämä-oppiaine osaltaan vastaisi sellaisiin haasteisiin kuin miten hakea töitä ja miten kertoa itsestä, omasta osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista. Työelämä-oppiaineen puitteissa pääsisi myös testaamaan millaisen aiheen parissa oma työkokemuksen kartoittaminen olisi mielekästä aloittaa; päätöksiä ei tarvitse tehdä koko elämänmittaista uraa ajatellen, arvokasta on myös se, että tekee sitä mistä tässä hetkessä kiinnostaa. Kaikentyyppinen työkokemus on arvokasta myös myöhemmin, alalla kuin alalla. Työelämä-oppiaineessa yhdistyisi myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyö luonnollisella tavalla. Yrityskummit tai -mentorit toisivat koulunpenkille tuulahduksia työelämästä; millaista siellä työelämässä on, millaisia erilaisia ammatteja ihmisillä on, miten tiettyihin tehtäviin voi päästä? Ideaalitilanteessa yrityskummi myös sitoutuisi tarjoamaan luokan oppilaille mahdollisuuden tutustua työelämään konkreettisesti työharjoittelujakson kautta. Yritysten lisäksi työelämä-oppiaineen puitteissa koulussa kävisi myös niitä tavallisia ihmisiä, meitä ja teitä, kertomassa omasta yksilöllisestä työurastaan, kokemuksistaan ja siitä, kuinka kaikki ei välttämättä aina mennyt niin kuin piti. Epäonnistuminen ja mokailu ovat luonnollinen osa työelämää, ja varsinkin jälkikäteen myös epäonnistumiset voivat nousta arvoon arvaamattomaan. Epäonnistuminen on siis ok, eikä ainakaan epäonnistumisen pelosta kannata työelämäkokeiluja jättää väliin. Teko: Työelämä oppiaineeksi jo peruskouluun! TEKO 5: NUORTEN TYÖELÄMÄ- PALVELUT KAIKKI SAMAN KATON ALLE Täytä yksi paperi täällä, toinen tuolla ja leimaa se kolmannessa pisteessä. Nuorten työelämäpalvelut pitäisi kaikki saada saman katon alle. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren ihmisen viimeinen niitti on usein eksyminen byrokratiaviidakkoon. Kun ei tiedä mistä virastosta apua saa, jää avunhakeminen helposti tekemättä. Jokainen nuori ansaitsee sen, että aikuinen ihminen paneutuu perusteellisesti hänen elämäntilanteeseensa ja auttaa vaihtoehtojen kartoittamisessa. Emme voi olettaa tai odottaa, että nuori on jo nuoresta pitäen itseohjautuva ja ymmärtää omat mahdollisuutensa ennen kuin hän on edes kunnolla päässyt testaamaan kyvykkyyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan. TE-toimisto, Kela, Nuorisoasiainkeskukset, kuntien palvelut yhdistäkää nuorisopalvelunne saman katon alle. Ei palasten hoitamista, vaan kokonaisvaltaista asiakkaan palvelua alusta loppuun. Väliinputoamisen riski pienenee, kun edes yksi aikuinen tietää koko ajan missä nuori elämässään tällä hetkellä menee. Teko: Yksityiskohtien hoidosta ratkaisukeskeisyyteen myös nuorten työelämäpalveluissa! TEKO 6: AKTIIVINEN ASENNEMUUTOS Yksi iso haaste on siinä, että nuorten kiinnostuksen kohteet ja alat, joilla työpaikkoja olisi, eivät kohtaa. Väitetään, että nuoria ei kiinnosta tehdä ns. hanttihommia. Jostain on kuitenkin aloitettava, jotta saa jalan ovenrakoon ja tie työelämään aukeaa. Ehkä Suomessa tarvittaisiin asennemuutos työn arvostamisessa. Aikuisillakin on tässä kehittymisen paikka; kaikki työ on tärkeää. Monen nuoren ennakkoasenteet juontavat siitä miten omassa lähipiirissä erityyppisiin töihin suhtaudutaan. Puhuttaessa asennemuutoksesta ei sovi unohtaa vammaisnuoria. Vammaisnuorilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ammattitaitoisiksi aikuisiksi. Onneksi asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi, mutta tehtävää on vielä paljon. Suomessa olisi paikallaan kulttuurin muutos siinä, miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Ja toisaalta, koulutusta ei tulisi arvostaa vähemmän koulutusta vaativien ammattien kustannuksella, sillä ei ole järkevää ohjata kaikkia korkeakoulupolulle. Tarvitaan siis asennemuutosta myös siinä, miten arvotamme erilaisia töitä ja erilaisia koulutuspolkuja. Monilla nuorilla on suuret paineet elämässä menestymisestä. Ristiriitaisten signaalien määrä on valtava, ja moni nuori pelkääkin valitsevansa opiskelu- tai urasuunnan kohdalla väärin. Tärkeä teko onkin välittää eteenpäin sellaista ajatusmaailmaa, joka näkee epäonnistumisen myös tapana oppia ja kehittyä. Aina ei voi onnistua valinnoissaan tai teoissaan ensimmäisellä kerralla. Teko: Jokainen meistä voi vaikuttaa työhön liittyviin asenteisiin puhumalla työstä, nuorista työntekijöistä ja epäonnistumisesta arvostavaan sävyyn! TEKO 7: ÄÄNI NUORILLE! Kun puhutaan nuorista, suunnitellaan nuoriin liittyviä asioita, kehitetään nuoria koskevia hankkeita, herää kysymys: missä ovat nuoret? Vaikuttaa siltä, että liian usein nuoret eivät saa ääntään kuuluviin. Tapoja ja foorumeita tähän on liian vähän, tai ne tuntuvat keinotekoisilta. Työpajassa nousi esimerkkinä esiin muutama kotimainen kaupunki, joissa nuoria oli kutsuttu itse kehittämään työtehtäviä ja työpaikkoja paikkakunnan kehittämiseksi. Keskusteltaessa nuorten työllisyyskysymyksistä keskeistä olisikin saada nuoret osallistumaan itse työelämän kehittämiseen. Siksi meidän tulee antaa ääni nuorille. Seuraavan nuorten työllisyyskysymyksiä käsittelevän seminaarin, paneelin, keskustelutilaisuuden tai työpajan osallistujakunnassa pitää olla iso joukko nuoria paikalla. Tämän haasteen myös McDonald s ottaa ilolla vastaan. Teko: Nuoret mukaan nuoria koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon! 12 13

8 LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN! KIITOKSET Lämpimät kiitokset kaikille järjestettyyn työpajaan osallistuneille aktiivisille keskustelijoille, jotka toivat työpajapöytiin oman asiantuntemuksensa, näkemyksensä ja viisautensa. Työpajaan osallistui asiantuntijoita seuraavilta tahoilta: Nuoret ja työelämä puhuttavat ruokapöytäkeskusteluista aina Suomen ylimpään poliittiseen johtoon asti. Se on hyvä asia. Tässä raportissa olemme esitelleet vasta seitsemän tekoa, joita työpajassa ehdotettiin. Se keskustelun, ajatusten ja ideoiden määrä, jonka 30 hengen työpajajoukko synnytti, oli vaikuttavaa ja liikuttavaa. Nuorten hyvinvointi on asia, joka puhuttaa, koskettaa ja tuntuu tärkeältä. Mikään tässä raportissa ehdotetuista teoista ei toki ole yksiselitteinen ratkaisu nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi, mutta jokainen teoista nostaa esille erilaisen näkökulman aiheeseen. Toivommekin, että tämä raportti toimii sekä keskustelunvirikkeenä että kannustimena ryhtyä toimeen. Toimia edellytetään niin yhteiskunnalta, yrityksiltä, järjestöiltä, työntekijöiltä meiltä kaikilta. Vaikka nuorten työttömyysongelma on todellinen, meillä McDonald silla on vahva usko itse nuoriin. Kokemuksemme mukaan Suomen nuoret ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia. Paras tapa saada oppia työelämästä on saada tehdä töitä. Työpaikka on oppimisympäristö siinä missä koulukin. Siksi meidän pitää kyetä tarjoamaan enemmän ja parempia oppimisympäristöjä nuorille. Erityisesti tässä me haluamme kantaa kortemme kekoon ja tarjota nuorille työn kautta mahdollisuuden omien taitojensa kehittämiseen. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin Diakoniaopisto Helsingin kaupungin opetusvirasto Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin Sanomat HENRY ry Inspis-hanke Kauppalehti Kesko Oyj Mannerheimin lastensuojeluliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut ry McDonald s Oy Nuorten Akatemia ry Palvelualojen ammattiliitto PAM-lehti Plan Suomi Säätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Spring House Oy Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Suomen lasten ja nuorten säätiö Taloudellinen tiedotustoimisto Tilastokeskus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VATES-säätiö 15/30 Research LÄHTEET Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. Eurostat, työttömyystilastot, maaliskuu 2012 ja EU-27 tammikuu 2000 huhtikuu ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu McDonald s-työkokemuksen merkitys työnhakijalle ja työhönottajalle. Kvalitatiivinen tutkimus, 15/30 Research, Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto Tilastokeskus, työttömyystilastot, huhtikuu

9 McDonald s Oy

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot