Päijät-Hämeen SOTE yhteistyö / Sosiaalipalvelut -kärkihanketyöryhmä

Transkriptio

1 muistio Päijät-Hämeen SOTE yhteistyö / Sosiaalipalvelut -kärkihanketyöryhmä Aika: Perjantai klo Paikka: Wanha Herra, Möysä -kabinetti Osallistujat Mika Forsberg (pj.), Ulla Sepponen, Eija Kallio, Päivi Nykänen, Leila Kankainen, Pirkko Valtanen, Eija Tiihonen, Sanna Hämäläinen, Juha Luomala, Kirsi Kuusinen-James (siht.) Asiat 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Mika Forsberg avasi kokouksen ja läsnäolijat todettiin. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin 3. Valtakunnallinen ja maakunnallinen SOTE valmistelu Päijät-Hämeen kunnat käsittelevät perussopimusluonnoksen hyväksymistä ja järjestämisvastuun siirtoa seuraavalla aikataululla: Hollola, kv (Pos) Padasjoki, kv Kärkölä, kv (Pos) Asikkala, kv (Pos) Lahti, kv Iitti, kv Pukkila kv 6.6. (Pos) Myrskylä kv 6.6. (Pos) Orimattila kv (Pos) Heinola kv Hartola kv (Pos) Sysmä kv 6.6. (Neg) Esitys: Käydään läpi tilanne maakunnallisen ja valtakunnallisen sote-valmistelun osalta. Kunta- ja sote-johtoa on kutsuttu Tampereelle Sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaiset linjaukset ja muutoksen tuki tilaisuuteen. Ohjelmassa on mm. uudistuksen ajankohtaiset linjaukset sekä lakiluonnokset ja niiden toimeenpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tullee lausunnolla elokuussa ja siitä on pari kuukautta aikaa lausua. Valmistelu valtakunnallisten kärkihankkeiden hakuun liittyen on edennyt nopeasti vanhustenpalveluissa, joissa tehdään ylimaakunnallista hankehakemusta (Koda). Vanhusten palveluiden lisäksi selvittelyssä on ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen myös vammaisten palveluja. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan

2 (LAPE) kuuluvan hankesuunnitelman valmistelu on myös edennyt (siitä tarkemmin kohdassa 7). NHG on tarjonnut asiakasvirta-analyysia, jonka kustannukset ovat noin e/toimija. Päätöstä ei ole olemassa, lähdetäänkö analyysia toteuttamaan. Heinola tekee NHG:n kanssa asiakasvirtaanalyysiä ikäihmisten palveluiden osalta. Tilaajien kokouksessa pidettiin tärkeänä, että vastaava analyysi tehtäisiin muistakin palveluista ja koko maakunnassa. Kokouksessa esitettiin, että asia vietäisiin kunnanjohtajien kokoukseen päätettäväksi. Tilaajien ja kärkihanketyöryhmien puheenjohtajien seuraavat kokoukset pidetään Kunnilta ja kuntayhtymiltä on pyydetty lausuntoja päivystysuudistukseen ja ne pitää antaa ensi syksynä. Oiva keskustelee asiasta johtoryhmässä heinäkuussa, kaikki kunnat käsittelevät sen 5.9 hallituksessa ja lausunnon määräaika on Asiassa tehdään lisäksi seudullista yhteistyötä ja myös tuottajien (kuten Aavan) olisi hyvä saada asiassa äänensä kuuluviin. Alueella on tämän kärkihankkeen lisäksi terveyspalveluiden, vanhuspalveluiden kärkihankkeet sekä erikoissairaanhoidon tuottavuussuunnitelma- työryhmä, jota vetää Jouko Isolauri ja Päihde- ja mielenterveyspalvelut hanke (MIEPÄ). Myöhemmin on perustettu myös talous, henkilöstö sekä tukityöryhmä, jotka ovat käynnistämässä toimintaansa syksyn aikana. Terveyspalveluissa on perustettu 9 alatyöryhmää: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö akuuttivuodeosasto ja sairaalatoiminta vastaanottopalvelut suun terveydenhuolto kuntoutus verkkopalvelut ja asiakasosallisuus lasten ja nuorten palvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, miten kannattaa kotiin vietävät akuuttipalvelut Lisäksi ryhmässä on mietitty tiedottamiseen ja tietotekniikkaan pureutuvan alatyöryhmän perustamista. Alleviivattuina on ryhmät, joissa on rajapintoja myös tämän ryhmän työhön ja mm. verkkopalvelut ja asiakasosallisuus ja tiedottaminen sekä tietotekniikka ovat sellaisia, jotka läpileikkaavat kaikki substanssiryhmät. Kuntoutuksen osalta rajapinta-asioita suhteessa vammaispalveluihin on jo alustavasti mietitty ja lasten ja nuorten palvelut linkittyvät osaksi LAPE- valmistelua. Asiakasosallisuus tulisi rakentaa läpi koko valmistelun ja samoin henkilöstön osallistaminen hankkeen valmisteluun tulisi linjata koko valmistelun koordinaation suunnalta. Ohjausryhmä ei ole toistaiseksi linjannut vahvasti sisällöllistä valmistelua. MIEPÄ osalta lasten ja aikuisten palveluiden osalta tehtyä valmistelua ollaan kokoamassa yhteen. Ulla jakoi viestin, jonka liitteenä oli 26.5 MIEPÄ -koordinaatiotyöryhmässä esitetyt lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisprosessin välituotokset. Lasten ja nuorten osalta koosteessa pohditaan mm. miten sivistystoimi integroituu kehittämisprosessiin ja miten kehittämisprosessia syksyllä jatketaan. Lisäksi siinä on pohdintaa siitä, miten LAPE ja MIEPÄ linkittyvät sekä miten Perheneuvolan/Nuorisovastaanoton ja MIEPÄ kehittämisprosessit sovitetaan yhteen. Päätös: Esityksen mukaan

3 4. Nykytilan kartoitus sosiaalipalveluissa Nykytilan kartoitus päädyttiin tekemään webropol-kyselyllä, jolla kerättiin tietoja sosiaalipalvelujen nykytilasta (palvelut, niiden resurssit, toimipisteet, oma tuotanto/ostopalvelut). Tiedot pyydettiin mennessä. Esitys: Käydään läpi kyselyn yhteenveto, jonka pohjalta tehdään alustavaa analyysia vahvuuksista ja heikkouksista. Sovitaan jatkotoimenpiteistä työskentelyn jatkamiseksi sekä kehittämistyön kohdentamiseksi ja priorisoimiseksi hyvinvointikuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseksi (kts. kohta 5). kyselyn täydentämis- ja tarkentamistarpeet, asiakasvolyymien kerääminen ja tarkastelu (Sotkanet) muiden tarvittavien tietojen kerääminen Liitteenä olivat järjestämissuunnitelman kuntakortit ja kuntien väestörakenne. Kuntakortit paljastavat, että palvelutarpeessa ja käytössä on isoja eroja kuntakohtaisesti. Nuorten hankala tilanne, syrjäytymisen, päihde- ja mielenterveyden kysymykset näkyvät vahvasti. Kuntakortit on kerätty kuitenkin terveydenhuollon näkökulmasta ja mukana on vain muutama rajapintaan liittyvä kysymys. Keskustelimme siitä, että eri toimijat voivat määritellä palveluja eri tavoin ja niiden sisältä voi olla erilainen. Esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus nähdään eri tavoin. Lisäksi olisi tarkemmin sovittava ajankohta, jolloin asiakasmääriä tarkastellaan. Kyselyssä ehdotettua nykyhetkeä selkeämpi vaihtoehto olisi kerätä asiakasmäärät suoraan viime vuoden tilastoista. Olisi kuitenkin syytä käydä täsmentävä keskustelu siitä, onko tieto kerätty alueella saman logiikan mukaisesti. Efficasta ei saa tietoja asiakasmääristä, vaan päätöksistä. Olisi hyvä luoda alueelle velvoittava, yhdenmukainen ohjeisto siihen, että kun Efficasta kootaan tietoa, se on ainakin alueellisesti relevanttia eli samoin kriteerein sinne tuotettua. Aikuispalveluissa ei kysytty asiakasmääriä. Aikuissosiaalityön palveluista myös maahanmuuttajapalveluista ja Typistä ei kysytty suoraan, mutta tiedot sai lisättyä vastaukseen. Asumispalvelut ja päihdepalvelut ovat hallinnollisesti eri paikassa, mutta ne tulee tuoda mukaan tarkasteluun, sillä muuten ne jäävät irrallisiksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelut jätettiin kyselystä pois, koska MIEPÄ on myös koonnut tietoja, joskin tieto koskee lähinnä toimipisteitä. Kysely on auki ja sitä voi edelleen täydentää. Päätös: Sovimme, että alatyöryhmissä käydään tarkentavaa keskustelua näiden eri palvelutehtäväluokituksen mukaisten kyselykoosteiden pohjalta. Toimeksianto alatyöryhmille on: - palvelutehtäväluokituksen mukaisen oman kyselyn yhteenvedon tarkastelu ja alustava analyysi, - yhteenvedon täydentämistarpeet, - tarvittaessa sellaisten palveluiden yhteinen määrittely, mihin on vastattu eri näkökulmista. - sen määrittely mitä asiakasvolyymitietoa kerätään, mikä kertoo jotakin tämän alueen ja yksittäisten kuntien tilanteesta. Mitkä ovat asiakasryhmän kannalta oleellisia lukuja ja mitä saa virallisten esim. THL:lle toimitettujen tilastojen kautta ja mitä tietoa kerätään muuten? Jatkamme tältä pohjalta nykytilan kuvauksen jatkotyöstämistä kesälomien jälkeen. Kirsi laittaa päivittyviä yhteenvetoja sitä mukaa, kun saa tiedon päivityksistä osoitteeseen

4 5. Työsuunnitelman laatiminen Sosiaalipalvelut -kärkihanketyöryhmän kehittämiskohteiksi on valittu Asiakasohjaus (yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa tarpeen, miten organisoidaan, sosiaalipalvelut työryhmän linjaukset). Arjen tuen palvelut (nykytila-analyysin hyödyntäminen) Vammaispalvelut (nykytila-analyysin hyödyntäminen) Työikäisten palvelujen alatyöryhmä Esille noussut seuraavia kehittämisalueita: kotipalvelun ja sosiaalisen kuntoutuksen/kotiin vietävien palvelujen määritteleminen työllisyydenhoito/aikuissosiaalityö toimeentulotuen yhteinen ohjeistus: vuoden 2016 loppuun mennessä välitystilien hoito (Lahdessa virho-ohjelma) maahanmuuttoasiat/integroitu/erillinen/asiantuntijuus asiakasohjaus rajapinta nuorisopalveluihin palveluverkko rakenteellinen sosiaalityö sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammattirakenteen selkiinnyttäminen seudullisesti Työikäisten sosiaalipalveluiden alatyöryhmän kokous oli eilen. Kokouksessa laadittiin toimintasuunnitelma ja aikataulutusta siitä, miten asioita viedään eteenpäin. Materiaalia on paljon. Asiakasohjauksen osalta todettiin, että työn tukena pitäisi olla alueellisia, yleisiä periaatteita asiasta. Rakenteelliseen sosiaalityöhön ja ammattirakenteen tarkasteluun paneudutaan tarkemmin ensi vuonna, muut asiat otetaan käsittelyyn syksyn aikana. Työryhmässä on hyvin yhteneväisen näkemykset kehittämistarpeista ja kehittämisen suunnasta. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä määritellään syksyn aikana yhdessä PRO SOS hankkeen kanssa. Tätä työtä tehdään myös valtakunnallisessa SOSKU- hankkeessa. Hankkeen toinen teemaseminaari oli viime viikolla ja hankkeen materiaalit löytyvät osoitteesta Työikäisten alatyöryhmä on suunnitellut järjestävänsä erillisiä työpajoja niiden palveluiden osalta, joissa selkeä kytkentä muihin toimijoihin. Tällaisia ovat mm. työllisyyteen liittyvät asiat ja nuorisopalvelut. Sosiaalihuoltolaki on sisältölaki, jota pitää noudattaa ja asiakasprosessi toteuttaa palveluiden järjestämisessä tapahtuvista mahdollisista muutoksista huolimatta. Asiakasohjaus on työikäisten sosiaalityön ydintehtävä. Omatyöntekijyyteen liittyy päätöksentekoa. Terveydenhuollossa puhutaan myös case -managereista. Asiakastyön näkökulmat tekemisen tavat on hyvä miettiä ensin sosiaalityön alatyöryhmissä itse, sitten näitä asioita on näkemysten yhteensovittamiseksi hyvä tarkastella yhteisessä työpajassa muiden työryhmien tai palveluun linkittyvien tahojen kanssa. Asiakasohjauksen tarkasteluun pitäisi liittää myös sähköiset palvelut ja muu kuin fyysinen ympäristö. Lapsiperhepalvelut Lapsiperhepalveluiden viimeisimmässä kokouksessa täytettiin kyselytaulukkoa, josta tiedot vietiin webropoliin. Ammattirakenne ja sen selkiyttäminen on keskeistä myös lapsiperhepalveluissa. Lap-

5 siperhepalveluissa on paljon tuotantoa ja tältä osin se linkittyy vammaispalveluihin. Työikäisten osalta asiakasohjaus on keskeinen palvelu, muita palveluita on toistaiseksi aika vähän. Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ja peruspalvelut asemaa tulee vahvistaa ja yhteistyön lisäämistä järjestöjen ja 3 sektorin kanssa kartoittaa. Lapsiperheiden lähellä sijaitsevien palveluiden ja toisaalta lastensuojelun kokonaisuus on syytä kirkastaa. Perheoikeudelliset palvelut on oma palvelutehtävänsä. Uuden isyyslain myötä prosessia on täsmennetty ja Effican lomakkeita on otettu käyttöön. Perheoikeudelliset palvelut linkittyvät myös eroauttamiseen ja valvottujen tapaamisten järjestämiseen. Perheoikeudellisia palveluita on syytä tarkastella osana tämän alatyöryhmän työtä. Maakunnallisen yhteistyön tiivistäminen ostettavien palveluiden ohjauksessa ja valvonnassa on selvitettävä. Se liittyy kuitenkin kaikissa alatyöryhmissä mietittäviin toimintoihin. Mikäli kunnat päättävät jatkaa hyvinvointiyhtymän valmistelua siten, että se käynnistyisi , niin syksyllä alkaisi suunnittelu yhden yhteisen tietokannan käyttöönotosta otettaan käyttöön Calpron tuottamia ohjelmia sekä palveluja. Vastuu näiden asioiden edistämisestä on talous ja tietohallinnolla, mutta sisältöjen osalta ajatuksia voisi testata alatyöryhmillä. Vammaispalvelut Vammaispalvelut alatyöryhmä ei ole kokoontunut edellisen kokouksen jälkeen. Vammaispalveluiden kehittämisessä painopiste on palvelutuotantoon liittyvissä asioissa. Asiakasohjaus ja sen organisointi on myös keskeistä. Päihdepalvelut ja mielenterveyspalvelut Miepä- palvelut linkittyvät erityisesti asiakasohjauksen ja arjen tuen palveluiden ympärille. Sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito Päivystyslakiluonnos näkee paljon hyvää siinä, että terveydenhuollon sosiaalityö olisi sosiaalihuollon alla. Tällä hetkellä tehdäänkin päällekkäistä työtä, mihin ei ole varaa. Terveyssosiaalityön merkitys ja läsnäolo terveydenhuollon organisaation sisällä on kuitenkin tärkeää, ja tulisi miettiä, miten se on tarkoituksenmukaista organisoida.. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijöitä ei ole toistaiseksi kuultu asian yhteydessä. Monen sosiaalityöntekijänä esimies on terveydenhuollon puolelta ja sosiaalityöllä ei terveydenhuollon puolella ole yhteistä johtoa. Erikoissairaanhoidon edustus on jokaisessa alatyöryhmässä ja edustajat kokoontuvat ensi viikolla yhteiseen keskusteluun muodostamaa omaa näkemystään työn tarkoituksenmukaiseen organisointiin. Myös ammattirakennetta on syytä tarkastella: missä tehtävissä tarvitaan sosiaalityöntekijää ja missä ohjaajia. Terveyssosiaalityön verkosto voi lisäksi toimia alustana näille pohdinnoille. Valtakunnallinen sote-uudistus ja sen mukanaan tuoma tilaajien ja tuottajien erottaminen voi vielä vaikuttaa tehtävärakenteisiin, sillä sosiaalityön tulee mahdollisesti olla osana terveydenhuollon palvelutuotantoa. Esitys: Käydään läpi sosiaalipalvelut -kärkihankkeen alatyöryhmien tilanne ja sovitaan jatkotyöskentelystä ja sen aikatauluista Päätös: - Alatyöryhmät jatkavat edellisen kohdan mukaisesti nykytilan kartoittamista ja kehittämistarpeiden esiin nostamista. - Asiakasohjaus ja arjen tuen palvelut konkretisoituvat alatyöryhmissä. - Perheoikeudellisia palveluja tarkastellaan osana lapsiperhepalvelun alatyöryhmää.

6 - Eija ottaa terveydenhuollon sosiaalityön kokonaisuudesta koordinaatiovastuuta mm. kokoamalla eri alatyöryhmissä olevat työntekijät keskustelemaan terveyssosiaalityön asemasta tulevissa muutoksissa. - Valmisteluun tulisi tämän työryhmän näkemyksen mukaan nimetä pikaisesti henkilö (tai henkilöitä), joka koordinoisi työryhmien työtä ja huomioisi maakunnan kuntien erilaisuuden eri-ikäisten asukkaiden ja asiakkaiden osalta. Tällä henkilöllä olisi siten mandaatti koota yhteen työpajoja miettimään kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä useammalle työryhmälle. 6. Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta STM on pyytänyt lausuntoja luonnoksista hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Lausuntoaika päättyy Vaativin ympärivuorokautinen päivystys koottaisiin 12 sairaalaan (phks yksi laajan päivystyksen sairaala). Muissa keskussairaaloissa järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaalahoidon yhteispäivystys. Sosiaalipäivystystä olisi järjestettävä sekä laajan ypärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä että erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Ehdotus ei edellyttäisi koko sosiaalipäivystystoiminnan siirtämistä sairaaloiden yhteyteen vaan palveluja olisi edelleen mahdollista tarjota myös omassa yksikössä tai esimerkiksi yhteisessä yksikössä poliisin kanssa. Lisäksi velvoitetta psykososiaalisen tuen järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä osana kiireellistä hoitoa selkiytettäisiin. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ja siirtymäajaksi tulee 1-2 vuotta. Ensihoito- ja päivystyskeskuksen johtaja Liisa Kokkonen on esittänyt yhteistyöpalaveria alueen sosiaalipalvelujen edustajien kanssa. Toiveena on, että palaveri pidettäisiin heti alkusyksystä. Esitys: Tarkastellaan Päijät-Hämeen sosiaalipäivystyksen asemaa suhteessa päivystysuudistuksen linjauksiin. Sovitaan jatkotyöskentelystä ja yhteistyöpalaverista ensihoito- ja päivystyskeskuksen kanssa. Päätös: Päivystyslakiluonnos mahdollistaa sen, että päivystystä olisi jatkossa kahdessa paikkaa eli hätäluonteinen työ voitaisiin jatkossakin hoitaa poliisiaseman yhteydessä olevasta sosiaalipäivystyksestä, jonka lisäksi tarvittavaa sosiaalialan asiantuntijuutta olisi saatavilla myös Akuutti24 yhteydessä. Tämä voitaisiin järjestää joko terveyssosiaalityön työpanosta uudelleen kohdistamalla ja /tai yhteistyössä sosiaalipäivystyksen kanssa. Asiasta käydään täsmentäviä neuvotteluja ensin sosiaalityön asiantuntijoiden kesken ja sitten ensihoito ja päivystyskeskuksen kanssa. 7. Maakunnallinen LAPE -hanke Maakunnallinen LAPE -kokous pidettiin Lahdessa keskiviikkona 8.6. Mukana oli kärkihankkeiden nimeämiä edustajia. Sosiaalipalveluita edusti lapsiperhepalvelut -alatyöryhmä ja Mika Forsberg. Lisäksi paikalla olivat alueen sivistystoimien nimeämät edustajat (Lahti, Hollola, Heinola), Verson johtaja Juha Luomala sekä NHG:n edustajat Olli Tolkki ja Anna Maksimainen. Keskustelun pohjalta yhteiseksi raamiksi hankevalmistelulle sovittiin maakunnallinen perhekeskusmalli SI-SO-TE). Malli rakentuu LAPE -palvelujärjestelmän integraatiolle ja koordinaatiolle, alueellisen neuvonnan ja ohjauksen sekä arvioinnin organisoinnille sekä tiedolla johtamiselle. Nimettiin hankesuunnitelmaa valmisteleva työryhmä, jossa mukana Eija Kallio (Lahti), Eija Kinnunen (Lahti), Mikko Lavonius (PHSOTEY), Irja Hemmilä (Heinola) ja Juha Luomala (Verso). Seuraava LAPE -työkokous pidetään klo

7 NHG on tarjonnut tukea hankevalmisteluun, mikä edellyttää taloudellista panostusta alueen sotetoimijoilta. Kustannukset riippuvat, millaisella roolilla NHG osallistuu valmisteluun. Kustannukset vaihtelevat roolista riippuen noin 5000eurosta noin euroon. (lisäksi alv+mahdolliset matkakulut). Maakunnallisen muutostyön tueksi palkataan hallituksen kärkihankkeen toimikauden ajaksi muutosagentti. Kärkihanke myöntää palkkaamiselle 100 %:n rahoituksen. Maakuntiin ja kuntiin muodostetaan omat LAPE -ryhmät. Lisäksi maakunnalliseen kehittämistyöhön myönnetään valtionavustusta. Valtionavustusten haku on avautumassa syyskuussa. Kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä valtioavustus voi olla enintään 80 % (omarahoitus 20 % voi olla työpanosta). Liitteenä kärkihankevalmisteluaineistoa Esitys: Käydään läpi LAPE-työkokouksen linjauksia ja keskustellaan hankkeen valmistelusta (NHG:n rooli jatkossa) ja hankevalmistelun (työryhmien kokoonpano) ja varsinaisen hankkeen toteutuksesta (hallinnointi ym.) Päätös: LAPE hankesuunnitelmaa valmistelevaa työryhmää päätettiin täydentää Aavan ja Oivan edustajilla. Aavasta mukaan kutsutaan Pinja Salmi ja Oivasta Heli Lehtovaara. Heille nimetään myös varajäsenet. Päätettiin, että hankevalmistelua ei osteta NHG:ltä, vaan Verso valmistelee hankesuunnitelman yhdessä työryhmän kanssa. Työrukkasryhmä tuo laajempaan LAPE -ryhmään hankevalmisteluun liittyviä esityksiä. Hakemukseen voi sisältyä palveluiden ostoa. LAPE muutosohjelmasta rahoitetaan myös maakunnallisten muutosagenttien palkat ja nämä voivat sijoittua kuntiin tai kuntayhtymiin ja koordinoivat kuntakohtaisten ja maakunnallisen LAPE- verkostojen toimintaa. Lahdessa lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä on jo valmis ryhmä, sekä Aavassa että Oivassa toimii koko yhteistoiminta-alueen kattavat työryhmät. Muutosagentti voisi sijoittua Versoon ja mahdollisesti olla tukena myös hankevalmistelussa. Mika vie esityksen tilaajaryhmään, josta se on ehkä vietävä kuntajohtajien kokoukseen päätettäväksi. 8. Syksyn kokousaikataulut Esitys: Sovitaan syksyn 2016 kokoukset. Päätös: Syksyn kokousajat 7.9 klo 12 Hollola, aloitus lounaalla klo klo klo Muut asiat Muita asioita ei ollut Jakelu: työryhmän jäsenet