Osallistujat: Mika Forsberg (pj.), Ulla Sepponen, Katja Raita, Pirkko Valtanen, Eija Tiihonen, Sanna Hämäläinen, Kirsi Kuusinen-James (siht.

Transkriptio

1 muistio Sosiaalipalvelut -kärkihankkeen kokous Aika: klo Paikka: Wanha Herra, Kiveliö-kabinetti Osallistujat: Mika Forsberg (pj.), Ulla Sepponen, Katja Raita, Pirkko Valtanen, Eija Tiihonen, Sanna Hämäläinen, Kirsi Kuusinen-James (siht.) Asiat 1. Kokouksen avaus Esitys: Avataan kokous ja todetaan läsnäolijat 2. Edellisen kokouksen muistio Edellinen kokous pidettiin Muistio on lähetetty työryhmän jäsenille sähköpostilla. Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio 3. Maakunnallisen sote:n valmistelutilanne PHSOTEY:n jäsenkuntien edustajat kokoontuivat Hollolassa ja Yhteenvetona oli, että hyvinvointikuntayhtymän perussopimusesitystä on valmius käsitellä kunnissa uudelleen. Hollolan kunnalle annettiin valtuudet lähettää kuntaneuvottelun esitykset kuntiin käsiteltäväksi ja ottaa vastaan kuntien päätökset. Hollolan kunta on esittänyt PHSOTEY:n jäsenkunnille - perussopimusluonnoksen hyväksymistä alkaen sekä - perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisoikeuden siirtämistä kuntalain 8 :n mukaisesti perustettavalle hyvinvointikuntayhtymälle lukien Kunnanvaltuustojen päätökset on pyydetty toimittamaan Hollolan kuntaan viimeistään Maakunnallista sote-valmistelua on tehty keväällä sote-tilaajien johdolla. Tarkoituksena on, että tilaajat muodostavat valmistelun ohjausryhmän. Tilaajaryhmää on täydennetty PHSOTEY:n johtaja Timo Lounalla. Tilaajaryhmän puheenjohtajana toimii Mikko Komulainen. Valmistelun yhteistyöryhmää (tilaajista ja tuottajista muodostuva ryhmä) ei jatkovalmistelussa enää olisi. Muutosjohtajana (projektijohtaja) on aloittanut Jouko Isolauri. Projektitoimisto tulee rakentumaan Päijät-Hämeen liittoon. Syksyllä 2016 käynnistyy määräaikaisen muutosjohtajan rekrytointi. NHG:n on tarkoitus jatkaa asiantuntijana valmistelussa.

2 Valmistelua tehdään viidessä kärkihankkeessa (Päihde- ja mielenterveyspalvelut (Miepä), terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito). Lisäksi on henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut-työryhmät. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, riippumatta hyvinvointikuntayhtymää koskevista päätöksistä. Kärkihankkeiden puheenjohtajien on tarkoitus kokoontua säännöllisesti muutosjohtajan johdolla. Kärkihanketyöryhmät ja puheenjohtajat - Päihde- ja mielenterveyspalvelut (Miepä): Kimmo Kuosmanen - Vanhuspalvelut: Anu Olkkonen-Nikula - Sosiaalipalvelut: Mika Forsberg - Terveyspalvelut: Maria Virkki - Erikoissairaanhoito: Jouko Isolauri Henkilöstö, talous- ja tukipalvelutyöryhmien puheenjohtajat ovat - Talousryhmä pj. Päivi Rahkonen, - Henkilöstö pj. Osmo Pieski, - Tukipalvelut pj. Kari Ratala Valmistelun Kick off-tilaisuus pidettiin Esitys: Merkitään tiedoksi maakunnallisen soten valmistelutilanne. Käytiin keskustelua valmistelutilanteesta. Valmistelussa on jäänyt hieman epäselväksi se, mitä olisi siirtymässä vuonna Henkilöstölle olisi hyvä kertoa valmistelusta mahdollisimman pian ja avata vaihtoehtoja siitä, mitä tapahtuu ja millä aikataululla, jos hyvinvointikuntayhtymä syntyy tai ei synny. Jollei hyvinvointikuntayhtymä kesäkuun päätösten pohjalta synny, niin maakunnan valmistelussa edetään kärkihankkeiden kautta, ja valmistaudutaan vuoteen Sosiaalipalvelut-kärkihanketyöryhmän kokoonpano ja organisointi Sosiaalipalvelut-kärkihankkeeseen ovat kuuluneet sote-toimijoiden nimeämät edustajat ja heidän varahenkilönsä. Kärkihankkeen alatyöryhmät ovat työikäisten palvelut (koollekutsujana Leila Kankainen), lasten ja lapsiperheiden palvelut (koollekutsujana Eija Kallio) sekä vammaispalvelut (koollekutsujana Katja Raita). Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta mukana ovat olleet Juha Luomala ja Kirsi Kuusinen-James, joka on toiminut työryhmän sihteerinä. Henkilöstöjärjestöjen edustaja oli mukana työryhmässä 12/2015 saakka. Esitys: Todetaan sosiaalipalvelut-kärkihankkeen kokoonpano ja organisointi. Nimetään sosiaalipalvelut-kärkihankkeelle varapuheenjohtaja.. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ulla Sepponen. 5. Sosiaalipalvelujen valmistelutilanne ja työsuunnitelma Tavoitteiden tarkentamisen ohella jatkotyöskentelyssä on keskityttävä palveluverkon nykytilan kuvaamisen ja analysoinnin lisäksi keskeisten asiakasryhmien tunnistamiseen sekä tuotettavien palvelujen määrittämiseen. Kaikkia työryhmiä koskevat tavoitteet 2016:

3 1. Maakunnallisen palvelutuotantomallin periaatteiden määrittely: asiakassegmentit, prosessit ja hoitoketjut 2. Toiminnallisten ja taloudellisten reunaehtojen määrittely palvelukohtaisesti 3. Organisointimallin ja mittaamisen periaatteiden määrittely Sosiaalipalveluissa on valittu painopisteiksi asiakasohjaus, arjen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Asiakasohjaus muodostaa toiminnan perustan kaikissa kärkihankeryhmissä ja asiakasohjausmallin kehittäminen edellyttää vuoropuhelua kärkihanketyöryhmien välillä. Asiakasohjauksen lisäksi on mietittävä yleisen ohjauksen ja neuvonnan toteuttaminen jatkossa. Päivystyspalvelut: Sosiaalipäivystyksen sijoittuminen jatkossa. Sote-uudistukseen liittyvä päivystysuudistus on tulossa lausunnolle. Sosiaalipäivystys on siirtymässä näiden päivystysten yhteyteen (yhteinen hallinnointi). Asiasta olisi tärkeää käydä vuoropuhelua maakunnassa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Sosiaalipäivystyksen osalta on olemassa ohjausryhmä, jossa sotetoimijoiden lisäksi on mukana poliisin edustaja. Työikäisten palvelut-alatyöryhmä on kokoontunut ja kokouksen pohjalta kirjattiin seuraavia kehittämiskohteita: kotipalvelun ja sosiaalisen kuntoutuksen/kotiin vietävien palvelujen määritteleminen työllisyydenhoito/aikuissosiaalityö toimeentulotuen yhteinen ohjeistus: vuoden 2016 loppuun mennessä välitystilien hoito (Lahdessa Virho ohjelma) maahanmuuttoasiat/integroitu/erillinen/asiantuntijuus asiakasohjaus rajapinta nuorisopalveluihin palveluverkko rakenteellinen sosiaalityö: tiedon tuotanto: asiakkaiden osallistaminen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammattirakenteen selkiinnyttäminen seudullisesti (Terveydenhuollon sosiaalityön rooli jatkossa?). Sosiaalipalvelut-työryhmän näkemys tarvitaan asiassa (liitteenä Leila Kankaisen kirje) Lasten ja lapsiperheiden palvelut -alatyöryhmä on kokoontunut kevään aikana. Kokouksissa on käynnistetty keskustelu Lape-hankkeen valmistelusta ja sisällöistä maakunnassa. Kärkihankkeet ovat nimenneet edustajat hankevalmistelukokoukseen, joka pidetään 8.6. klo Lahdessa. Terveyspalveluihin on muodostumassa lapsiperhepalvelut -alatyöryhmä ja yhteistyö mietittävä työryhmien välillä. Vammaispalvelut-alatyöryhmä eivät ole kokoontuneet maakunnallisen sote-valmistelun osalta, mutta tarkastelun painopiste tulisi olla tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Esitys: Sovitaan toimintamallista nykytilan kuvaamiseksi (mitä tietoja kerättävä ja mistä tietoja löytyy). Käydään keskustelua yleisen ohjauksen ja neuvonnan sekä asiakasohjauksen periaatteista ja toimintamallista, sosiaalipäivystyksen järjestelyistä uusissa rakenteissa sekä palvelutuotannon kehittämiskohteista ja yhteistyöstä kärkihankeryhmien kesken. Keskustelu: Nykytilan kuvaus olisi mielestämme tarkoituksenmukaista tehdä yhdenmukaisesti eri kärkihankkeiden osalta. Nykytilan kuvauksessa voisi hyödyntää valtakunnallisia tilastoja sekä paikallisia asiakas- ja resurssitietoja. Lisäksi voisi koota tietoa siitä, mikä vaikuttaa sosiaalipalveluiden tuleviin

4 tarpeisiin eli mitä lakimuutoksia on tehty tai on valmisteilla ja mitä muuta ympäristössä tapahtuu. Yhdenmukaisen tiedonkeruun vuoksi tiedonkeruu olisi hyvä keskittää yhdelle taholle kuten esim. NHG:lle. Tilastopaketissa tulisi olla myös vertailunäkökulma valtakunnallisiin lukuihin. Tilaajien kokous on huomenna ja Mika ottaa asian siellä esiin. Yleinen ohjaus ja asiakasohjaus Asiakasohjaus suhteessa Miepään, vanhuspalveluihin ja terveyspalveihin on syytä selkeyttää, koska se on valittu kärjeksi kaikissa ryhmissä. Miepässä on puhuttu paljon yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta ja ns. Tuutti mallia on suunniteltu päihde- ja mielenterveyspalveluasiakkaiden osalta. Ohjauksen järjestämiseen liittyvä kysymys on, miten pitkälle ohjauksessa mennään. Esimerkiksi Sihti toiminnassa asiakkaan asia otetaan haltuun saman tien ns. mini-intervention avulla. Aavan Palvelupolussa asiakkaan asiaan otetaan sellainen ote, että kokee tulevansa autetuksi heti. Akuutissa ja Terveysneuvossa on puhelinneuvontaa, josta osa ohjautuu varsinaiseen palvelutarpeen selvittämiseen. Lahdessa on lapsiperheille ja työikäisille omat numerot sekä päivystysnumerot. Terveyssosiaalityö ja sosiaalipäivystys Terveyssosiaalityön osalta ollaan tekemässä myös valtakunnallisia päätöksiä. Terveydenhuollon sektorilla tulee olemaan jatkosakin sosiaalityötä. Terveydenhuollon sisällä oleva sosiaalityö mahdollistaa vaikuttamisen asioihin jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Jos tämä osaaminen puuttuu, se voi aiheuttaa kustannusten nousua. Pohdittava kysymys on, missä suhteessa terveydenhuollossa on sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Psykiatrian puolella on tulossa työn organisointiin muutosta Miepän työn pohjalta. Keskustelua on käyty siitä, että terveydenhuollon sosiaalityö olisi sosiaalityön yhden johdon alla. Tällä hetkellä terveydenhuollon sosiaalityöntekijöillä ei ole oikeutta tehdä päätöksiä. Järkevää kuitenkin on, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Kuraattoritoiminnan osalta on sama tilanne osassa kuntia, joissa toiminta on esim. sivistystoimessa ja muun ammatillisen johdon alla. Erikoissairaanhoidossa on terveyssosiaalityön resursseja, muttei juurikaan perusterveydenhuollossa. Kokonaisuus tulisi ottaa tarkasteluun. Päivystyksen järjestämisestä on tulossa lausuntopyyntö kuntiin. Päivystysasetusluonnoksen näkökulmasta sosiaalityön päivystystä tulee olla saatavilla terveydenhuollon päivystysyksiköissä eli mm. Akuutissa. Miten sairaalassa tehtävä sosiaalityö asemoituu tähän? Sosiaalihuollon näkemystä siitä, miten sosiaalipäivystys tulisi organisoida, luodaan tämän ryhmän kautta. Erilaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys on mahdollista luoda alueen tarpeiden pohjalta. Palvelutuotannon kehittäminen Palvelutuotanto on laitettava siihen kuntoon, että voidaan vastata tuleviin haasteisiin. Palveluiden kehittämisen taustalla on palveluluokitus ja THL:stä Maarit Rötsä voisi tulla kanssamme keskustelemaan siitä. Perustason sekä avohuollon palvelujen, kuten arjen tuen palveluiden, osalta kehittämistarvetta on paljon. Asiakasohjauksen kehittäminen on kaikkien kärkihankkeiden tavoitteena. Sähköisen asioinnin kehittäminen on sosiaalipalveluissa vielä lapsenkengissä. Asiakasvastaanotto turvataan eri alueilla ja sinne tuodaan tarvittavaa asiantuntemusta eli keskitetyistä asiantuntijayksiköstä tai yksiköistä kuljetaan koko maakuntaan. Olisi koottava yhteen sovittavia asioita ja erilaisia palveluiden organisointitapoja. Mitä sosiaalityön ydinosaamista tässä maakunnassa on ja miten jaetaan osaamista niille, joiden toiminnassa sitä tarvitaan? Tätä uudistustyötä on tehty Oivassa ja Aavassa jo vuodesta 2007 alkaen. Matalan kynnyksen asiointipisteitä voisi jatkossa olla Lahdessa, Orimattilassa, Heinolassa, mahdollisesti Salpakankaalla ja tai Asikkala/Padasjoki suunnalla. Asikkalassa voisi mahdollisesti olla ohjausta ja neuvontaa työikäisten palveluista, mutta siellä ei ole riittävää väestöpohjaa esim. lastensuojelulle. Ikäihmisten osalta toi-

5 meentulotuki on ollut aikuissosiaalityössä, mutta se on Lahdessa siirtymässä asiakasohjaukseen, jossa arvioidaan koko palvelutarve. Vammaispalveluiden toimijajoukko pieni ja resurssit olisi tarkoituksenmukaista organisoida lasten, työikäisten, iäkkäiden palveluiden yhteyteen. Toimeentulotuessa kuten myös vammaispalveluissa tulisi olla poikkileikkaavaa tarkastelua, että eri-ikäisten palveluissa säilyy yhteneväinen linja myöntää palveluja sekä tukia. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa Puheenjohtajat kokoontuvat jatkossa keskenään ja puhuimme, että myös ryhmien välinen työpaja voisi olla tarkoituksenmukaista järjestää esimerkiksi asiakasohjaukseen liittyen. Päätös: Asiakasohjaukseen pyritään luomaan yhteinen malli työryhmien yhteistyön kautta, ohjaus ja neuvonta mietitään osana tätä kokonaisuutta Muodostetaan sosiaalipäivystystä koskevaan lausuntoluonnokseen yhteinen näkemys seuraavassa kokouksessa. Selvitetään, mikä on sosiaalityön päivystystarve Akuutti 24;ssa. Terveyssosiaalityön sekä koulukuraattorien asema ja organisointi selkiytetään. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävärakennetta tarkastellaan 6. Kansakoulu-hankkeen eteneminen ja pilottisuunnitelman hyväksyminen Esitys: Merkitään tiedoksi hankkeen eteneminen ja hyväksytään pilotin työsuunnitelma 7 Kokousaikataulut Kevätkauden viimeinen kokous on Syksyn kokouksia ei ole sovittu. Kokouksia tulisi olla noin 1krt/kk. Esitys: Sovitaan syksyn 2016 kokousaikatauluista Päätös: Sovimme syksyn tapaamiset seuraavalla kerralla. 8 Muut asiat SiunSote:n edustajien vierailu Lahdessa Lapsiperhepalveluiden palveluiden muutosohjelma järjestää alueellisia tilaisuuksia mm. Helingissä 2.5 ja Tampereella 9.5. Tilaisuuksia voi seurata myös etäyhteydellä Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK päivät ovat käynnissä Lahdessa. LAPE työkokous 8.6 klo Lahden sosiaali- ja terveysvirasto. Esitys: Merkitään tiedoksi