Päijät-Hämeen Sote yhteistyö Sosiaalipalvelut-työryhmä

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Sote yhteistyö Sosiaalipalvelut-työryhmä muistio , korjattu Aika: Keskiviikko klo Paikka: Hollolan kunnanvirasto, kokoushuone Tiirismaa 4krs Osallistujat Mika Forsberg (pj, Oiva), Päivi Nykänen (Heinola), Pirkko Valtanen (Aava), Eija Tiihonen (PHKS), Ritva Meritie (henkilöstön edustaja), Katja Raita (Aava), Leila Kankainen (Lahti), Eija Kallio (Lahti) Juha Luomala, Kirsi Kuusinen-James (siht. Verso) Käsitellyt asiat 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esitys: Avataan kokous ja todetaan läsnäolijat Päätös: Esityksen mukaan 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Esitys: Hyväksytään pidetyn kokouksen muistio. Päätös: Pöytäkirja hyväksyttiin muilta osin, mutta täsmennetään kohtaa 5, jossa mainitaan Calprosta, joka on palveluntuottaja, eikä ohjelma. Kohta muotoillaan uudelleen seuraavasti: otettaan käyttöön myös Calpron tuottamia ohjelmia sekä palveluja. 3. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelutilanne PHSOTEY:n kymmenen jäsenkuntaa kahdestatoista hyväksyi hyvinvointikuntayhtymän perussopimusluonnoksen ja päätti siirtää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle alkaen. Päätökset merkitsivät, että hyvinvointikuntayhtymä syntyi. Heinola ja Sysmä eivät siirtäneet perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuuta, mutta hankkivat uudelta yhtymältä erikoissairaanhoidon palvelut. Valmistelutyötä johtaa muutosjohtaja (Jouko Isolauri). Hänen apunaan on projektitoimisto. Muutosjohtaja ja projektitoimisto sijoittuvat syksyksi Päijät-Hämeen liittoon. Myöhemmin projektitoimisto siirtyy hyvinvointikuntayhtymään. Esitys: Käydään läpi hyvinvointikuntayhtymän valmistelutilanne ja organisoituminen Keskustelu: Maanantaina perustettiin projektitoimisto, jossa toimii Jouko Isolaurin lisäksi projektijohtajana Arja-Tuulikki Wilen, Erja Saari sekä Janne Mäki Lahdesta ja Sari Pauninsalo, joka on viestinnän asiantuntija yhtymästä. Listalla mainitaan myös projektityöntekijä, jota ei ole valittu. Yhtymän valtuusto kokoontuu12.9, jossa käsitellään muutosjohtajan viran perustaminen. Sen jälkeen käynnistyy muutosjohtajan haku vuosille Jouko Isolauri jää pois tehtävästä alkuvuodesta. Yhtymän päätöksenteosta vastaa valtuusto, hallitus sekä työvaliokunta, johon kuuluvat kaikki kuntajohtajat, maakuntajohtaja Jari Parkkonen, yhtymän toimitusjohtaja Timo Louna ja Lahden sote -toimialajohtaja Mikko Komulainen. Työvaliokunta toimii projektitoimiston tukena. Neuvot-

2 teluryhmään kuuluu nykyinen sotejohto (lukuun ottamatta Heinolaa) ja kärkihankkeiden puheenjohtajat. Neuvotteluryhmän alapuolella ovat kärkihankkeet. Henkilöstön edustajia on nimetty kärkihankkeisiin, mutta ei alatyöryhmiin. Kärkihankkeissa käydään kuitenkin läpi alatyöryhmien keskeiset tuotokset. Järjestöt eivät ole tässä vaiheessa mukana hankkeissa, vaan projektijohtaja organisoi keskitetysti järjestöjen kuulemisen. Projektisuunnitelma oli elokuun lopussa kommentoitavana. Sosiaalipalveluiden osalta siinä oli muutostarpeita, joita ei kaikkia kuitenkaan ehditä toteuttamaan, sillä ensi viikon perjantaina järjestetään tiedotustilaisuus, jossa projektisuunnitelma esitellään. Heinola on mukana valmistelussa, koska 2019 ja syytä asioita katsoa maakunnallisesti. Sysmä on ensi vuonna samassa tilanteessa. Väliaikainen maakuntahallinto käynnistyy ensi kesänä. Päätös: Esityksen mukaan 4. Sosiaalipalvelut -kärkihanketyöryhmän jatkotyöskentely syksyllä 2016 Palvelutehtävät ja niihin kuuluvat palvelut (palveluiden nykytila, muutos-/tarkastelutarpeet, organisoinnin suunnittelu, jatkovalmistelu ja sen aikatauluttaminen, yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa). Raamina on tilinpäätös %. Jokaisesta kärkihankkeesta tulisi tuottaa kaksi keskeistä muutosesitystä ja hintalaput niille. Erilaisia yhteenvetoja ja esityksiä tulee toimittaa Isolaurille. Painopisteenä: Asiakasohjausmallin luominen (toimintamalli, palvelupisteet, yhteistyö muiden ryhmien kanssa) ja arjen tuen palveluiden konkretisointi ja kehittämistyön kohdentaminen (yhteistyö muiden työryhmien kanssa). Työikäisten palvelut alatyöryhmä Työikäisten palvelut alatyöryhmä kokoontui kesäkuun puolessa välin, seuraava kokous on 12.9 ja sitten kokous on noin kerran kuukaudessa. Työikäisten palveluja ei järjestetä juurikaan omana toimintana ja siten sillä on rajapintoja useisiin toimijoihin. Keskeistä on, että asiakasohjaus toimii ja että palvelurakenne on mallinnettu. Nykytilan analyysia ollaan täsmentämässä muilta toimijoilta saatavilla tiedoilla. Rajapintoja on esimerkiksi työllisyys, mielenterveys ja maahanmuuttajapalveluihin (liitteenä Leilan esitys). Lahti pyytää ottamaan kantaa maahanmuuttajapalveluita koskevaan esitykseen, jonka mukaa tulkkikeskus siirtyisi vuoden vaihteessa hyvinvointiyhtymään, Alipi sekä maahanmuuttoasioiden koordinaattori jäisivät kuntaan. Päätös: Maahanmuuttoasia on suuressa määrin kuntien asiaa (esim. maahanmuutto-ohjelman laatiminen). Tulkki asia kulkisi luontevasti sote- palveluiden kanssa. Se pitää kuitenkin yhtiöittää vuoteen 2019 mennessä. Päätös esityksen mukaan Lahti pyytää ottamaan kantaa myös työllisyydenhoitoon liittyvien tehtävien järjestämiseksi vuoden 2017 alussa. Lahdessa työllisyyspalveluiden rahoitus on tullut keskushallinnolta. Tämäkin päätös on tehtävä jo nyt, sillä ensi vuoden budjetteja valmistellaan. Ehdotuksina on jatkaminen vielä vanhalla mallilla tai palveluiden jakaminen jo tässä vaiheessa selkeästi kahteen osaan: kunnille jäävään yleiseen työllisyyden hoitoon liittyviin tehtäviin ja sosiaalihuollon palvelujen siirtämiseen soteen. Päätös: Muilla alueilla palvelut on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jo selkeämmin erotettu toisistaan. Mikäli toiminta suuntaa selkeästi avoimille työmarkkinoille (esim. työpajat) se

3 on jatkossakin kuntien vastuulla ja kuntouttava työtoiminta on sotessa. Selkeä jako kahteen on työryhmän mielestä perusteltua jo tässä vaiheessa. Sosiaalinen luototus on palveluna nyt vain Lahdessa ja pitäisi päättää, otetaanko se käyttöön koko maakunnassa vai ei. Aava on selvittänyt asiaa ja suhtautuu siihen myönteisesti. Totesimme, että sosiaalinen luototus on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön nyt, kun muodostumassa on iso maakunnallinen kokonaisuus. Aava ja Oiva voisivat ostaa ensi vuonna asiantuntijuuden Lahdelta. Luottotappioita toiminnasta on ollut vähän. Jatkovalmistelun osalta pitää nimetä jatkovalmistelutyöryhmä, laittaa pääoman nosto vireille sekä tarkistaa kriteerit. Välivuokrattuja asuntoja on lähinnä Lahdessa ja niiden kohtalo on avoinna. Puhuimme myös siitä, avataanko kynnyksetön palvelutuotanto (kuten esim. Apilakadun palvelut) koko hyvinvointikuntayhtymän käyttöön. Sovimme, että siltä osin kuin se on mahdollista, palveluja voidaan avata, mutta tätä uudistusta viedään eteenpäin vaiheittain, eikä se ole valmis vuoden vaihteessa. Lahdella on vielä 36 etuuskäsittelijää, jotka siirtyvät hyvinvointiyhtymään. Ratkaistavaksi tule se, mihin heidät sijoitetaan. He voisivat olla resurssi ja työpari esimerkiksi Hartolan ja Iitin lähipalveluissa, mutta pitää miettiä, mitä paikasta riippumattomia töitä heille voisi keskittää. Keskustelimme siitä, siirretäänkö täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki vanhuspalveluihin ja vammaispalveluihin. Päätöksenä on, että siirtoa ei tehdä ainakaan vielä. Tehtävärakenneluokituksen mukaisesti erityispalveluihin kuten vammaispalvelussa ei ole toimeentulotukipalvelua. Kela alkaa ottaa asiakkailta hakemuksia vastaan alkaen, kunta ei voi ohjata asiakkaita vielä tämän vuoden puolella. Aava on varannut rahaa toimeentulotukeen tammikuulle asti. Kunnat maksavat käytetyt eurot jälkikäteen yhtymälle aiheuttamisperusteen mukaan. Kela siirron myötä pitää perustaa keskitetty toimeentulotuen lajittelukeskus, joka tulostaa, skannaa ja laittaa eteenpäin asiat työntekijöille, jotka käsittelevät ne. Onko tarkoituksenmukaista ja aikataulullisesti mahdollista perustaa lajittelukeskus maakunnallisena? Heinola miettii asiaa omalta osaltaan ja asiasta voitaisiin mahdollisesti tehdä erillinen sopimus. Välitystilit kannattaa myös keskittää ja ottaa käyttöön yhteinen ohjelma (Virho ohjelma). Päihde- ja mielenterveyspalveluissa omatyöntekijäksi nimetään asiakkaalle luontevin työntekijä. Sosiaalityön roolina on lähinnä varmistaa, että omatyöntekijä nimetään. Vammaispalvelut alatyöryhmä Seuraava kokous on 12.9 ja sen jälkeen kokouksia on 2 x kuukaudessa. Vuoden 2017 alussa pitää olla valmiina taksat, maksut, kriteerit, ohjeet sekä yhdenmukaiset palveluprosessit. Henkilökohtaisen avun kilpailutus on tehty seudullisena ja itsemääräämistä koskevien ohjeiden laatiminen on käynnissä, joten paljon on jo valmiina. Vammaispalveluiden asemoituminen suhteessa muihin palveluihin kuten asiakasohjaukseen on mietittävä. Työryhmä on laatinut työsuunnitelman, joka on liitteenä ja se on esitys, joka täydentyy. Ryhmälle on tulossa mahdollisesti sihteeri Lahdesta. Työsuunnitelmassa on käsiteltävinä asioina mm. omaishoidontuki vanhukset ja vammaiset, kriteerien yhdenmukaistaminen henkilökohtaisen avun palkat alueellinen apuvälinelainausjärjestelmä (Effectori) vammaissosiaalityö ja sosiaaliohjaus, työnjako kuntoutusohjauksen kanssa

4 yksityisten palveluiden valvonta Lapset ja perheet alatyöryhmä Lapset ja perheet alatyöryhmän kokous on ollut viime viikolla ja siellä sovittiin loppuvuoden kokousaikataulut (3.10, 4.11, 9.12). Jo valmiina on (ks. Eijan esitys): Perhehoito Tukihenkilö ja tukiperhetoiminta, jonka osalta harkitaan tosin tuntihintaan siirtymistä, nyt hinnoiteltu onko tapaamisia 1-2 x kuukaudessa Sijaishuollon palveluiden hankinta Asiakaspalaute Syksyn 2016 aikana on valmisteltava Perhehoito Valvottujen ja tuettujen tapaamisten prosessi Yhteinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä sekä yhteinen sijoitusryhmä alkaen SHL perhetyön ja lastensuojelun tehostetun perhetyön mallintaminen, ammatillinen tukihenkilötoiminta Nepsy toiminnan kehittäminen päätösvalta asiakasasioissa Vuosien 2017 ja 2018 aikana on valmisteltava mm. läheisneuvonpito periaatteen hyödyntämistä palveluissa, eri lakien mukaan määräytyvän kirjaamiseen liittyvät kysymykset, lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen (vrt. onko yhteistoiminta-alueemme Tampere vai Helsinki), lastensuojelulaitosten profilointi sekä jälkihuollon mallintaminen Kustannussäästöpotentiaali Avain on saada korjaavaa työtä vähemmäksi ja kehittämisen painopiste tulee olla nopealla aikataululla annettavassa palvelussa. Silloin, kun henkilöllä on tarve, hänelle on tarjolla matalan kynnyksen palvelua. Haaste tällä hetkellä on se, että kun joihinkin palveluihin on jonoja, se kasvattaa kustannuksia raskaammissa palveluissa. Uudenlaisia toimintamalleja tulisi miettiä siihen, että peruspalveluissa olisi kapasiteettia nopeaan reagointiin. Esimerkiksi perhetyössä voisi olla strukturoidut, vaikka 10 kerran arvioivat ja tukevat käyntipaketit. Lisäksi järjestöjen ja muiden toimijoiden mahdollisuudet tukea asiakkaita ja perheitä tulisi ottaa paremmin osaksi palveluvalikoimaa. Palvelutarpeen arviointi on syytä pitää omissa käsissä ja toiminta aloittaa omana toimintana silloin, jollei ole varma, mikä perheen tilanne on ja tulevatko he autettua pienemmällä palvelulla tai muulla tavoin. Tuotantomuodoista palveluseteli voisi olla hyvä keino ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen ja erityispalveluihin. 5. Alatyöryhmien kesken sekä myös muiden kärkihankkeiden kanssa ratkaistavat erilliskysymykset

5 Talousryhmä tekee yhteenvetoa nykyisten organisaatioiden taksoista ja maksuista ja luettelo tulee kärkihankkeisiin kommenteille. Laskutus tulee olemaan suoriteperusteinen ja aiheuttamisperiaate on siinä punaisena lankana, eikä kapitaatio. Vuoden 2017 aikana ei todennäköisesti ole käytössä vielä yksiä suoritteita (vaikka Lahdessa kokeillaan loppuvuodesta Aavan mallin mukaisten suoritteiden käyttöönottoa). Aluksi laskutuksen pohjana hyödynnetään Aavan ja Oivan suoritteita. Kävimme keskustelua siitä, kuka päättää jatkossa yhteiset asiat hyvinvointiyhtymässä ja miten päätöksiä tehdään sellaisissa organisaatioissa, joista loppuu sote. Jos toimitaan ensi vuonna tulosryhminä, mitä on muutettava päätöksenteon osalta? Olisi hyvä olla yhteenveto päätöksentekotaulukoista. Yksilöasiat käsitellään jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa. Mika selvittää, kuka hyväksyy yhtenäiset ohjeet ja miten päätöksentekoa delegoidaan. Miten määritellään käsitteet lähipalvelu- ja keskitetty palvelu? Meidän näkemyksemme mukaan keskitetyt palvelut ovat sellaisia, joita käytetään harvoin ja niihin on koottu asiantuntijuus. Lähipalvelut voivat olla keskitetysti johdettuja, mutta lähellä tuotettuja. Sovimme, että Mika vie asian neuvotteluryhmään. Miepässä on pohdittu päihde- ja mielenterveysongelmaisten hoitoketjuja, mutta esimerkiksi asumispalvelujen rooli on pohtimatta. Miepän kanssa pitäisi käydä keskustelu näistä palveluista, jotka eivät tule käsitellyiksi missään hankkeessa. Yhdessä toisten ryhmän kanssa käsiteltäviä asioita ovat myös palveluvalikko sen puutteet ja kehittämiskohteet sekä kotiin vietävät palvelut osana sosiaalista kuntoutusta. Asiakasohjauksen kannalta keskeiset speksit olisi hyvä myös miettiä yhdessä, sillä se muodostaa toiminnan perustan. Omais- ja perhehoitoon liittyvät kysymykset ovat osin yhteisiä mm. vanhuspalveluiden kanssa. Perhehoitolaki ja rekrytointiprosessi on sama, mutta koulutus ja tukimuodot yms. eroavat eriikäisten osalta. Muun muassa palkkioasiat eroavat myös lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Tästä syystä on perusteltua, että jokainen ryhmä valmistelee asiaa omasta näkökulmastaan, jonka jälkeen näkemyksiä on hyvä koota yhteen. Valmistelu voi tapahtua vuoden 2017 aikana. Yksityisten palveluntuottajien hyväksyntä, palveluhankinnat sekä valvonta on syytä keskittää, mutta ratkaistava on se, tarvitaanko erillisiä yksiköitä tähän tehtävään vai jokaisesta substanssista riittävästi asiantuntemusta toiminnan toteuttamiseen. 6. Vanhuspalvelut on pyytänyt sosiaalipalveluista edustajia alatyöryhmiin, jotka ovat kotiin tarjottavien palvelujen kehittäminen ja lääkäripalvelut (Leena Lindström, Lahti) omaishoidon tuki (kaikki) ja perhehoito (iäkkäät) vammaispalvelut, lapsiperhepalvelu (Eija Kallio) muut nimet annetaan tällä viikolla asumispalvelut, ikääntyneet, erityispalvelut, vammaispalveluista edustaja (Katja) asiakas- ja palveluohjaus, ostot ja valvonta, Mika & Eija kotiin vietävät palvelut (Leila), vammaispalveluista joku sekä Pirkko Listaa on mahdollista täsmentää lähipäivinä. 7. Maakunnallinen LAPE-työ

6 Muutosagentti sijoittuu Versoon ja Verso vastaa myös maakunnallisen Lape- työryhmän toiminnan koordinoinnista. Työryhmän jäsenet on nimetty. LAPE- hanketta valmistellaan siten, että sen tavoitteena on perhekeskusmallin sekä Nepsy toiminnan kehittäminen. Yhtymässä on tähän liittyen jo valmistelussa prosessi ja Lahdessa käytössä Nepsy toimintamalli ja hankkeessa olisi tarkoitus laajentaa se seudulliseksi. 8. Muut asiat Sosiaalipäivystys-palaveri klo Oivasta ja Aavasta lähti samansuuntaiset lausunnot. Leila esittelee kokouksessa sosiaalipäivystykseen hätätyö tyyppisen työn. Eija menee mukaan kokoukseen. Eija valmistelee esityksen terveyssosiaalityöstä seuraavaan kokoukseen. Terveyssosiaalityötä on linjattu eri tavoin eri Erva alueilla. Se on sijoittumassa jollain alueilla sosiaalipalveluihin, joillain myös terveydenhuoltoon. 9. Seuraava kokous ja kokouspaikka Seuraava kokous on klo Muut syksyn kokoukset: klo ja klo Kaikki syksyn kokoukset ovat Hollolassa Jakelu: työryhmän jäsenet, henkilöstöjärjestön edustaja