6/2009. Perhevapaalla oleva Tommi Grönholm: Työn on vuorollaan joustettava perheen takia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2009. Perhevapaalla oleva Tommi Grönholm: Työn on vuorollaan joustettava perheen takia"

Transkriptio

1 6/2009 Perhevapaalla oleva Tommi Grönholm: Työn on vuorollaan joustettava perheen takia

2 sisältö 10 Yrittäjä Juha Niemiahon mielestä muutos palkkatyöstä yrittäjyyteen ei ole enää valtaisa loikka, sillä palkkatyö ja yrittäjyys ovat lähestyneet toisiaan. Pääkirjoitus... 5 Rikastavaan ristiinpölytykseen Uutisia... 6 Kolumni... 8 Kettunen: Rakenteita ravistellaan Puheenjohtajan palsta... 9 Tupoista todelliseen liittokierrokseen Edunvalvontaa Teemana muutos Työelämässä muutokset koskettavat monia Innovaatiot edellyttävät luovuuden arvostamista Uudet ideat kalliita Maailman metalli ei koskaan nuku Teknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksen Lama varjostaa syksyn työmarkkinakierrosta IAET-kassan hakemusten määrä edelleen kasvussa Osaaminen Metropolian formulatiimillä vauhdikas kilpailukausi Yhteiskunnasta Opas oppii itsekin matkan varrella Digiajan sudenkuopat Totta ja tutkittua Työttömyys lähti nousuun Maailmalta Nenä sydämen kohdalle EU-tirkistyksiä Oikeutta Siemensillä ei perheellisyydestä rangaista Isyysvapaa ja isäkuukausi 14 Korkeastikoulutettujen suuri työttömyys on suuri haaste Jyväskylän seudulla, Risto Jämsen sanoo. Opiskelijasivut Uutisia Mennen tullen Jäsenetuja Uutisia Järjestöasiaa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 17.9. numero 6/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Oulussa UBI-näytöistä saa hyödyllistä ja viihteellistä tietoa. Insinööriopiskelija Jenna Moisajeff toimi kesän oppaana tekniikan uudessa ihmemaassa. Isien kannustaminen perhevapaille parantaa miesten tasa-arvoa työelämässä. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 32 Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen. ALENNUS 2,2 snt/l Korotettu alennus on voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä.

5 pääkirjoitus Rikastavaan ristiinpölytykseen Syyskuu 2009 Ilona Mäenpää Pienyrittäjyyttä kannustetaan nyt hautomoissa ja protomoissa. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kannustuspaikka on hubeissa. Perusajatuksena on yhdessä tekeminen, erilaisen osaamisen yhdistäminen, synergian löytäminen uudesta ja arvaamattomasta. Jyväskylän seudun rakennemuutokseen haetaan lääkkeitä muun muassa innovaatioapparaatti Protomossa. Sinne valitut tiimit jalostavat tällä hetkellä mobiiliteknologioihin, internetiin, hyvinvointiin, prosessiteollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovellettavia ideoita. Juttua Jykesistä lehdessämme edempänä. Uusi aika kaipaa oman renessanssinsa. Massateollisuutta kaatuu ja metsäteollisuus supistuu. Konepajatoimintaa siirtyy muualle eikä elektroniikkateollisuuskaan tunnu löytävän markkinarakoa. Nyt täytyy etsiä muuta. FunMat -laboratorio Turussa yhdistää loistavalla tavalla paitsi korkeakouluja, myös niiden laitoksia. Huippuyksikössä elektroniikka, fysiikka ja kemia antavat potkua paperiteknologialle. Tuloksena ovat älypaperin tyyppiset täsmätuotteet graafiseen teollisuuteen sekä lääke- ja elintarvikepakkauksiin. Laman jälkeen ei palata entiseen, sanovat monet. Samaan virtaan ei astuta kahta kertaa, muutos on pysyvää, viisasteli Herakleitos! Da Vinci teki oman Aalto-yliopistonsa lähes tuhat vuotta myöhemmin. Hän työskenteli taidemaalarina, insinöörinä ja tiedemiehenä yhdistäen anatomian, optiikan, rakennustekniikan ja hydrodynamiikan. Toivottavasti työnantajakin tajuaa, että epävarmuus ja lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka kuluttavat luovuutta kaikkein eniten. Ollaan rohkeita kohtaamaan uutta ja vierasta. Luodaan yhdessä! UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Suunnittelualan työehtosopimus sanottiin irti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOLin välinen ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus sanottiin irti perjantaina 28. elokuuta. Sopimus päättyy tänä vuonna, kuten työehtosopimuksen voimassaolosta on aiemmin sovittu. YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder ja alan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kävivät luovuttamassa sopimuksen irtisanomisilmoituksen SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllykselle ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Hyvässä hengessä käydyssä neuvonpidossa keskusteltiin työmarkkinatilanteesta sekä työehtosopimuksen uusimiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta ja aikataulusta. Taustaryhmä pohtii neuvottelukierroksen tavoitteita kokouksessaan 21. syyskuuta, minkä jälkeen neuvottelurupeama voi YTN:n puolesta alkaa. Tuttuja asioita on agendalla, Hankamäki ennustaa. Palkansaajien ja pienyritysten yhteistyölle tarvetta Euroopassa Euroopan palkansaajien yhteistyöjärjestö ETUC ja Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten järjestö UEAPME (The European Association of Craft, Small and Medium-sized Enterprises) kokoontuivat seminaariin Brysseliin kesäkuun lopulla. Seminaari pyrki tuomaan esiin ajatuksia ja hyviä käytäntöjä ay-liikkeen ja pk-yritysten välisestä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Seminaari vahvisti käsitystä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys työllisyydelle Euroopassa. Koska palkansaajilla ja yrittäjillä on paljon yhteisiä intressejä ja haasteita, yhteistyötä näiden ryhmien kesken tulisi syventää. Keskeisiä yhteistyöteemoja ovat mm. alueellisen kehityksen merkitys yritystoiminnalle, innovaatiotoiminta, ikärakenteen muutoksen hallinta ja koulutuksen rooli sekä harmaan talouden vaikutus pkyritysten kilpailukykyyn. Destia aikoo lomauttaa jopa 550 Valtion tienrakennusyhtiö Destia aloitti yt-neuvottelut työntekijöiden lomautuksista. Yhtiö arvioi toimihenkilöiden ja työntekijöiden lomautustarpeeksi 400 henkilöä. Lisäksi lomautustarve koskee noin 150 henkilöä, joiden mahdollisista lomautuksista päätetään kevennetyllä lomautusmenettelyllä ilman varsinaista ytneuvottelua. Suurimmat lomautustarpeet ovat Destian tie- ja sillanrakennustöissä. Lomautustarpeen syynä on syksyllä ja talvella odotettavissa oleva töiden väheneminen suhdanne- ja markkinatilanteen takia. Destialla on noin työntekijää, joista YTN-liittojen jäseniä on pari sataa. Neuvottelut kohdistuvat arviolta muutamaan kymmeneen YTN-liittojen jäseneen. Masennus vie asiantuntijalta työkyvyn muita sairauksia useammin Asiantuntija-ammateissa masennus on merkittävämpi eläkkeen peruste kuin muut sairaudet. Naiset siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miehiä useammin. Ammattiryhmittäiset erot eläkkeiden alkavuudessa voivat johtua useista taustatekijöistä, kuten tehtävien kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä eroista työhyvinvointitoiminnassa, varhaisen tuen käytännöissä sekä työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Taustalla saattaa olla myös eläkekäytännöt, kuten erilaiset vanhuuseläkeiät sekä ammattiryhmittäiset erot työttömyydessä ja työttömyyseläkkeen käytössä. Masennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin suomalaista. Tiedot ilmenevät Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkkeitä vuosina Tutkimus on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Masto-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää masennusperäistä työkyvyttömyyttä. TE-hallinnon palvelut henkilö- ja yritysasiakkaille tehostuvat Työ- ja elinkeinohallinnon työvoimaja yrityspalvelua kehitetään syksyn aikana monikanavaisena palvelukokonaisuutena, jossa asiakas voi valita itselleen sopivan kanavan verkkopalvelun, Contact Center -palvelun (CC) tai henkilökohtaisen palvelun toimipisteessä. Tavoitteena on vastata asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin entistä paremmin. Yritys-Suomi Contact Centerin uusi puhelinpalvelu käynnistyy vuoden loppupuolella. Alkuvaiheessa asiakkaina ovat lähinnä alkavat yritykset, jotka saavat neuvontaa TE-keskusten ja TEtoimistojen yrityspalveluissa, yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä ja sähköisessä asioinnissa. Ensi vuonna palvelu laajenee koskemaan myös jo toimivia yrityksiä ja näille suunnattuja TEM-konsernin yrityspalveluja. Nykyisin Työlinja-puhelinpalvelussa on 11 palvelulinjaa ja -numeroa. Niitä yhdistetään lokakuun alussa. Henkilöasiakkaat saavat oman sekä yritys-, yhteisö- ja muille työnantaja-asiakkaille oman niin sanotun yleisen palvelunumeronsa. Syvennettyä palvelua antavia linjoja ovat lisäksi koulutusneuvonta, työttömyysturvaneuvonta ja muutosturvaneuvonta. Jobblinjen palvelee asiakkaita ruotsin kielellä. Työlinjalla henkilöasiakkaille kerrotaan esimerkiksi avoimista työpaikoista ja opastetaan sähköiseen asiointiin. Yritys-, yhteisö- ja muita työnantaja-asiakkaita Työlinja neuvoo muun muassa avoimen työpaikan ilmoittamisessa ja verkkoasioinnissa. Tarvittaessa Työlinja ohjaa asiakkaan syvennettyyn palveluun. Contact Center -palvelu on sähköinen yhteyskeskus. Palvelu tapahtuu puhelimitse ja sähköpostin sekä verkkoyhteyksien avulla. 6

7 Työntekijät hyötyvät henkilöstörahastolakiin tulevista joustoista Henkilöstörahastolain uudistusta valmistellut työryhmä haluaa helpottaa henkilöstön palkitsemista henkilöstörahastojen avulla. Käytännössä myös lyhyemmissä työsuhteissa olevat pääsisivät rahastojen piiriin. Työryhmä korostaa henkilöstön ja työnantajan yhteisymmärrystä rahastoa perustettaessa ja palkkiojärjestelmästä päätettäessä. Akava pitää ehdotusta tasapainoisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena. Sitoutuminen työpaikkaan ja oman työn kehittämiseen paranee, kun työnteon ja palkitsemisen välillä on selkeä yhteys. Akavalaisissa tehtävissä sovellettavat tulospalkkiojärjestelmät rakentuvat yleensä tälle yhteydelle. Mahdollisuus siirtää tulospalkkioita myös rahastoihin tekee niistä luontevampia palkitsemisen välineitä, korostaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Jatkossa organisaatiorakenteeseen pohjautuvat, yksikkö- tai ryhmäkohtaiset vaihtelut palkkioiden määräytymisperusteissa eivät estä palkkioiden siirtämistä henkilöstörahastoihin. Kun eri tulosyksiköiden ja ryhmien toiminta voi vaikuttaa eri tavoin työpaikan menestykseen, on kohtuullista, että tämä erilaisuus voidaan ottaa huomioon myös rahastopalkitsemisessa. Nykyisissä voittopalkkiojärjestelmissä tämä ei ole mahdollista, sanoo Löfgren. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös lyhyissä työ- ja virkasuhteissa työskentelevät voivat hyötyä rahastoista, sillä nykyinen viisi vuotta kestävä nostooikeuden odotusaika poistuu. Akava pitää tätä välttämättömänä palkansaajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Yhtiöiden tulostavoitteissa onnistumista ei ole sidottu palvelussuhteen kestoon. Myöskään palkitsemista ei saa tähän sitoa. Pitkissäkin työsuhteissa viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa rahojensa nostamista. Tällöin palkitsemisen ja työnteon välinen yhteys helposti hämärtyy. Menestyvillä työpaikoilla ymmärretään henkilöstön näkemysten tärkeys. Nyt henkilöstön vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan roolia kasvatetaan päätettäessä henkilöstörahastoeriä kerryttävistä palkkiojärjestelmistä. Aito vuorovaikutus tuo vastavuoroista hyötyä ja yhteisesti sovitut menettelytavat toimivat aina yksipuolisesti päätettyjä paremmin, myös henkilöstön palkitsemisessa, korostaa Löfgren. Työurien piteneminen edellyttää ikäsyrjinnän lopettamista Akava korostaa, että työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin työpaikoilla, eivät vanhuuseläkeiän nostamisessa. Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni, sanoo Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle. Helle painottaa, että työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisten työntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä. Työurien pidentäminen parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tällöin työntekoon kannustava veropolitiikka ja toisaalta julkisten palvelujen tason säilyttäminen eivät asetu vastakkain. Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenkovia asioita. Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on täysin välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle. Akava haastaa työnantajat keskusteluun siitä, miten ikääntyneisiin kohdistuva ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Helle sanoo. Tutut painotukset suunnittelualalla Suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus sanottiin irti elokuun lopussa, ja nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta eivät ole vielä alkaneet. Taustaryhmä on selvittänyt kyselyllä jäsenistön näkemyksiä ja painotuksia. Tutut asiat siellä ovat taas listalla, suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju kertoo. Viimeksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta korvaaminen eteni merkittävästi, mutta edelleen korvaustaso on matala ja kahden tunnin omavastuuaika kirpaisee. Luottamusmiehen asemaan ja tiedonsaantiin kaivataan parannuksia ja myös irtisanomissuoja on reippaan kohentamisen tarpeessa. Työehtosopimukseen pitää saada selkeämmät kirjaukset esimerkiksi lomautusten keskeyttämisestä tai siirtämisestä. Ei ihmisiä voi roikottaa jatkuvan lomautusuhan hirressä kuukausitolkulla, Harju sanoo. Ostovoiman pitää säilyä ja siksi on turha puhua nolla- tai miinusmerkkisistä ratkaisuista. Harju muistuttaa, että suunnittelualalla suostuttiin 1990-luvun alun lamassa alentamaan palkkoja, jota työpaikat säilyisivät. Eivät säilyneet. Ja siinä palkka kuopassa alalla ollaan vieläkin. Paikallisesti sovittaviin palkkaeriin Harju kertoo suhtautuvansa äärimmäisen kriittisesti. Kevään huonojen kokemusten jälkeen ei tarvitse enää miettiä, millaisiin rakenteisiin ollaan valmiita, Harju tuumaa. Hän myöntää, että ajat ovat huonot reippaalle palkkojen tasokorotukselle. Nyt olisi erinomainen paikka korjata työehtosopimusten tekstejä. Jos sieltä saataisiin selkeitä tuloksia, palkankorotukset voisivat olla pienempiä, Harju miettii. Nollaratkaisu ei kelpaa myöskään suunnittelualan taustaryhmälle, sanoo Piri Harju. Teksti: Marketta Harinen UUSI INSINÖÖRI 7

8 Rakenteita ravistellaan Katkennut mato antaa auralle anteeksi William Blake Helvetin sananlaskut, Jerikon muurit murenivat pasuunansoitolla. Samaa ideaa käytti John Ford länkkärissään Alamo, jossa homma hoitui monipäiväisellä trumpettipiinalla. Todellisuudessa linnoitukset valloitettiin ylivoimalla, vaikka musiikki ehkä auttoi puolustajien pehmittämisessä. Nykypäivän linnakkeita koettelee kaksi isoa tekijää, talouskriisi ja digiaikuisten tulo työelämään. Edellinen menee osaksi ulkoisten tekijöiden kontolle, kun taas jälkimmäinen kerää paineita yritysten sisälle. Talouskriisistä on jo puhuttu ja kirjoitettu riittävästi. Puutun vain yhteen asiaan: kriisin jälkeen ei palata lähtöruutuun, vaikka tämäntyyppisiä puhenvuoroja on alettu tarjoilla. Epäilijöiden kannattaa pohtia, mitä tapahtui ensi öljykriisin jälkeen 1970-luvulla ja mitä poliittisen ja työmarkkinaeliitin hölmöiltyä 1990-luvun kriisin. Digiaikuiset eli ihmiset, jotka ovat omineet tietotekniikan jo tarhassa, ovat meillä jääneet vähälle huomiolle. Tämän sukupolven vaikutus yhteiskuntaan on varmasti yksittäistä kriisiä suurempi. Olemme läntisen sivilisaa tion piirissä ensi kertaa tilanteessa, jolloin nuoremmat todella osaavat enemmän kuin edeltäjänsä. Työelämään tullessaan digiaikuinen on viettänyt netissä noin tuntia ja pelannut pc:llään ehkä tuntia. Hänen aivonsa ovat urautuneet varsin eri tavalla kuin vanhempien: asiat käsitellään vauhdikkaammin. Eri näkökulmien ja tiedonpalasten yhdistely on hypertekstin kaltaista. Näköaisti hallitsee entistä vahvemmin. Digiaikuisen tietopohja ei ole laajempi, mutta kyky hankkia tietoa on olennaisesti parempi. Yrityselämässä hänellä on toiveita ja valmiuksia, joiden huomiotta jättämiseen ei ole varaa. Digiaikuinen on epäilijä, joka osaa tarkistaa tietonsa. Tämä on erityisen hankalaa puolueille, mutta myös toimiala- ja työmarkkinajärjestöille, jotka ovat tottuneet näyttämään asioista vain itselleen sopivan osan ja valehtelemaan tarpeen vaatiessa. Venäjän sukellusveneen pohjoisnaparetki oli hyvä esimerkki. Meille vanhemmille tietotekniikka on työkalu, mutta digiaikuiselle se on osa persoonaa niin työ- kuin vapaaajallakin. Yritykset jakaa tämä persoona osiin ovat pöhköjä. Järkevämpää on edistää hyviä käytäntöjä. Sosiaalinen media, jonka käyttöä jotkut työnantajat pyrkivät rajoittamaan, on ainakin kehitys- ja markkinointi-ihmisille välttämätön tietolähde. Lex Nokiat kuuluvat diktatuureihin, eivätkä onnistu enää niissäkään. Nopeus on digiaikuiselle luonteva vaatimus myös oman työnsä suhteen. Työkalujen tulee olla ajan tasalla, sillä tekniikan kanssa tuhraaminen ei motivoi. Yritysten it-osastot saavat paineita, kun aiemmin tarjottu munkkilatina ei enää kelpaakaan. Netissä pelatessaan digiaikuinen on oppinut yhteistyöhön verrattomasti vanhempiaan monipuolisemmin. Työelämässä tätä voi käyttää hyväkseen, sillä ad hoc -pohjaiset projekti- ja työryhmät ovat tehokkaita. Hierarkia on tarpeen viedä mahdollisimman vähiin. Perinteisesti on ajateltu, että tieto riippuu koulutustasosta. Digiaikuiset eivät sovellu tähän muottiin, sillä tietotekninen valmius on lähes koulutustasosta riippumaton, mutta olennainen elementti on uuden oppimisessa. Tämä on vaikeaa koko nykyiselle koulutusjärjestelmälle, kun opettamisen sijaan tulee ohjata oppimaan. Keskiajalta peräisin oleva ulkoa pänttääminen vaihtuu oppimistekniikoihin sekä käytännön ja teorian vuorotteluun. Työnsaanti ja palkkaus muuttuvat, kun digiaikuiset tulevat työnantajiksi. Rekrytointivaiheessa korostuu asenne, koska sillä voi korvata puuttuvan osaamisen. Uran aikana taas korostuu tulosten merkitys. Ns. solidaarinen palkkapolitiikka nahistuu, jos sitä nyt koskaan olikaan. Yritykset ulkoistavat ja silmuavat jatkuvasti ytimensä ulkopuolista osaa. Lähteminen yrittäjäksi on digiaikuiselle luonteva vaihtoehto. Myös yritysten on muututtava. Perinteinen teollinen yritys on pian harvinaisuus, Sijalle tulevat yritysmuodot, joita jo nyt löytää mainos-, media- ja muotialalta. Samalla menestyvienkin yritysten elinikä lyhenee, kun luova tuho huolehtii siitä, että pysyvää kilpailuetua ei synny. Palvelut ja uudistuminen ovat elinkeinorakenteen avainsanoja. Epäilijöille suosittelen Don Tapscott in kirjaa Grown up digital, McGrawHill

9 puheenjohtajan palsta Tupoista todelliseen liittokierrokseen Syyskuu 2009 Pertti Porokari Nyt, kun työnantajaliitot ovat siirtyneet keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen ajoista liittokierroksiin, täytyy eri alojen neuvottelut luonnollisesti käydä jokaisen alan omista tarpeista lähtöisin ilman, että vilkuiltaisiin sivuille. Liittokierroksella jokainen liitto tekee siis omat ratkaisunsa, eivätkä toisten alojen palkankorotukset sido niitä. Tämä on siis keskeinen ero takavuosien tupoihin nähden, jolloin kaikille aloille sovittiin samat palkankorotukset. Teknologiateollisuus aloitti neuvottelut tehden ensin sopimuksen Metalliliiton kanssa. YTN:n hallitus hyväksynee alan neuvottelutuloksen taustaryhmän esityksen mukaisesti ja sopimus astuu voimaan tuoden ylemmille toimihenkilöille 0,5 prosentin palkankorotuksen sekä laadullisia parannuksia työehtosopimusteksteihin. Poikkeuksellisesti tällä kertaa teksteihin ei tullut yhtään heikennyksiä. Sopimuskauden aikana toivon usean yrityksen ottavan käyttöön joustavan työaikaelementin, työaikapankin. Työaikapankkiin voidaan modernisti tallentaa erilaisia elementtejä kuten työaikaa, ylitöitä, vapaa-aikana tapahtuvaa työtehtäviin liittyvää matkustamista ja esimerkiksi säästövapaita. Pankkia puretaan sitten joustavasti työtilanteen niin salliessa. Näin saadaan työaikaa tehokkaasti käytettyä hyödyttäen sekä työantajaa että työntekijää. Ilmassa on jo selkeitä merkkejä laman taittumisesta. Eräät yritykset ovat jo peruneet lomautuksiaan ja saatuja kauppojakin kehdataan taas julkistaa, kun työehtosopimuksia on saatu solmittua teknologiateollisuuteen. Toivottavasti yritykset eivät enää irtisano väkeään, vaan käyttävät ajan tehokkaasti henkilökunnan ammatillisen osaamisen kohentamiseen ja menetelmien kehittämiseen. Näin lamasta noustaan nopeammin, kun vienti alkaa taas vetää. Hyvää syksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Palkkatyö ja yrittäjyys ovat lähentyneet toisiaan Juha Niemiaho on tituleerannut itseään yrittäjäksi puolisen vuotta. Hän perusti liikekumppaninsa kanssa SampoTech Oy:n, joka rekisteröitiin alkuvuodesta. Insinööriyhteisöä ei tarvitse jättää, vaikka alkaisi yrittäjäksi, tuore yrittäjä Juha Niemiaho huomauttaa. Keväällä Juha Niemiaho jätti palkkatyön ja aloitti oman yrityksen vetäjänä. Työnkuvaan kahden henkilön yrityksessä mahtuvat kaikki mahdolliset työt, juoksupojan tehtävistä lähtien. Niemiaho on koulutukseltaan koneinsinööri ja hänellä on laaja työkokemus. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut laatutehtävissä. Hänellä on ollut mielessä jo pitkään, että jos kohdalle sattuu sopiva idea tai mahdollisuus, niin hän siirtyy yrittäjäksi. Eikä loikka yrittäjyyteen tunnu nykyään kovin pitkältä, vaan se on kiinnostava uravaihtoehto. Palkkatöissäkin pitää olla omalla alallaan huippuosaaja ja olla kuin yrittäjä: on oltava saavutettavissa 24 tuntia vuorokaudessa, Niemiaho kuvailee. Energiaturvealalle yrittäjäksi Niemiahon mahdollisuus yrittäjyyteen tuli esille ensi kerran pari vuotta sitten. Metsästysseurasta tuttu kaveri oli pohtinut, olisiko yksinkertaisempaa tapaa nostaa palaturvetta. Vanha palaturvemenetelmä on monimutkainen ja huonoille sääoloille altis. Tuttava puhui ideastaan Niemiaholle ja yhdessä he kehittivät lisäelementtejä jo olemassa olevaan prototyyppiin. Kun kaikki vaikutti hyvältä, päätöstä siirtyä yrittäjäksi ei tarvinnut kauaa pohtia. Alku oli rauhallinen. Juttelimme eri asiantuntijoiden kanssa, Niemiaho kertoo. Muun muassa Teknologiakeskus Merinovan yrityshautomo ja Vaasanseudun Uusyrityskeskus ovat olleet tukena. Myös TE-keskuksilla on yrittäjille suunnattuja palveluita. Viime syksynä oli rahoitusanomuksien vuoro. Oma kokonaisuutensa on liiketoimintasuunnitelma: sen eteen on tehtävä paljon töitä. Riskit on arvioitava mahdollisimman realistisesti, sillä rahoittajatkaan eivät halua menettää rahojaan. Liikekumppanit ovat tarkentaneet laskelmia moneen kertaan, sillä tilanteet muuttuvat. Niemiahon mukaan tukiviidakko on melkoinen: kaikkia mahdollisuuksia on yritettävä. TE-keskus on mukana rahoittamassa, mutta Finnveran perinteinen yrittäjälaina ratkaisi siirtymisen kokopäiväiseksi yrittäjäksi, mitä laina edellyttääkin. Nöyränä liikkeelle SampoTech on konevalmistaja energiaturvealalla, jolle se kehittää uutta menetelmää. Onnistuessaan menetelmämme voi muuttaa tuotantoa ja parantaa kannattavuutta huomattavasti. Jos pystymme tuottamaan tätä lähes kivihiilen veroista polttoainetta kustannustehokkaasti ja pärjäämään hintakilpailussa, niin onhan se kova juttu, Niemiaho sanoo. Raaka-aineen kotimaisuudella on merkittävä rooli. Kaupallistamiseen tähdätään mahdollisimman nopeasti ja loppuvuodesta on tarkoitus tehdä alustavia kauppoja, jotta saadaan tulojakin. Ilman positiivista kassavirtaa yritys ei tule kauaa toimeen, Niemiaho naurahtaa. Tällä hetkellä haussa on mahdollinen yhteistyökumppani sopimusvalmistajaksi. Yrittäjän mielestä ei kannata perustaa omaa konepajaa, sillä vapaata kapasiteettia on tarjolla. Tukea verkostoista Tuoreet yrittäjät ovat lähteneet realistisesti liikkeelle. Vaihtoehdot ja varasuunnitelmat on pohdittu huolella. Niemiaho on mukana yrittäjäkoulutuksessa. Sen suurin anti on muut aloittavat yrittäjät, joiden kanssa voi luoda verkostoa. Arki on ainakin alkuun yrittäjälle usein yksinäistä, varsinkaan jos ei ole enää organisaatiota ympärillä. Millainen ihminen sitten pärjää yrittäjänä? Oma-aloitteisuus, vahva itsetunto, oman alan osaaminen ja rohkeus ovat yrittäjälle hyviä ominaisuuksia, Niemiaho listaa. Joustavuus, sosiaalisuus sekä taito tulla toimeen ihmisten kanssa, hän jatkaa. Niemiaho kannustaa testaamaan omaa yritysideaa esimerkiksi Uusyrityskeskukseen. Ei ole kenenkään etu, jos toteuttamiskelpoiset ideat jäävät pöytälaatikkoon. 10

11 Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Muutamia vuosia sitten Markus Forma keskusteli työantajansa kanssa kahden vuoden Kiinan komennuksesta. Hän työskenteli myynnin tuessa taajuusmuuntajia valmistavassa Vaconissa. Komennus kuitenkin hautautui strategisten muutosten alle ja unohtui. Muutos ehkäisee urautumista, mutta edistää uraa Muutokset tuovat kokemusta, Markus Forma sanoo. Markus Forma opiskeli Vaasassa sähkö- ja elektroniikan kansainvälisessä koulutusohjelmassa, minkä jälkeen hän työskenteli seitsemän vuotta ABB:lla. Lähes koko tähänastinen ura on mennyt myynnin parissa. Kahdeksan vuotta sitten hän siirtyi Vaconille. Siihen aikaan yrityksessä kaikki tunsivat toisensa. Silloin oli pienyrityksen tunnelma, väkeä oli alle 200, Forma muistelee. Henkilöstön määrä on kasvanut, parhaimpina vuosina Suomessa palkattiin uusia satakunta. Tällä hetkellä henkilöstöä on maailmalaajuisesti noin Suomessa työskentelee yli 660 henkilöä, joista reilu puolet on ylempiä toimihenkilöitä. Vaconissa on kaksi henkilöstöryhmää, työntekijät ja ylemmät. Kiinan komennukseen palattiin uudelleen. Pari kuukautta ennen toteutunutta lähtöä Formalle ehdotettiin seitsemän kuukauden Pekingin komennusta. Kahden kuukauden varoitusajalla oli helppo lähteä, kun ei ollut vielä perhettä. Käytännön asiat sujuivat helposti, myös firma auttoi niissä. Suunnitelmat menivät uusiksi Vaikka Kiinaan oli helppo mennä ja sopeutuakin, Forman mielestä työkulttuuri poikkeaa paljon eurooppalaisesta. Lähtiessäni minulla oli mukana suunnitelma, mutta näin heti, ettei se toimi. Suunnitelma oli tehty sillä ajatuksella, että paikallinen organisaatio olisi mukautuva eurooppalaisella tavalla. Tehdas pystytään kopioimaan Suomesta tuotantolinjaa myöten, mutta esimerkiksi myynnin suomalaiset toimintatavat eivät käy, vaan ne pitää mukauttaa. Kiinassa toimintatapoja on monenlaisia, jopa kovia. Forman mukaan myös asiantuntijatehtävissä työskentelevien kontrolli pitää olla todella tiukka. Esimieshierarkiaa noudatettiin äärimmäisen tarkasti: ainoastaan konttorinjohtajalla oli määräysvalta. Muiden määräyksillä ei ollut merkitystä. Forma rakensi Pekingiin Vaconin myynnintukiorganisaatiota. Hän auttoi myyntihenkilöstöä tekemään tarjouksia, tuki heitä teknisissä ratkaisuissa sekä kävi asiakasvierailuilla näyttäytymässä. Paikallisen kulttuurin mukaisesti neuvottelijat antavat kuvan sitoutumisesta, kun he tuovat mukaansa länsimaisen kollegan. Forman mukaan Kiinassa ei sitouduta työnantajaan ja vaihtuvuus on suuri myös Vaconilla, vaikkakin keskimääräistä vähemmän. Jos jostain saa kaksi kymppiä paremman palkan, työnantajaa vaihdetaan välittömästi, hän kärjistää. Mitä useampi merkintä ansioluettelossa on länsimaisista yrityksistä, sitä enemmän arvostus ja palkka lisääntyvät. Avoin katse muutokseen Kaksi vuotta sitten Markus Forma palasi Suomeen uusiin tehtäviin, kehittämään tuotejohtajana räätälöityjen tuotteiden myyntiä. Hänen mielestään sekä meno Kiinaan että paluu Suomeen sujuivat hyvin. Syynä voi olla se, että hän on itsekin valmis muutokseen. Liian urautunut tai kaavoihin kangistunut kohtaa ongelmia. Forma arvelee, että Kiinaan lähdöstä alkanut muutos jatkuu niin työ- kuin muussa elämässä. Palattuani löysin tulevan vaimoni, meille syntyi lapsi ja ostimme omakotitalon, hän kertoo yksityiselämän muutoksista. Keväällä Forma valittiin työpaikkansa luotoksi. Hänen mukaansa Vacon on nopeasti kasvanut yritys, missä on pienen firman innokkuus ja mentaliteetti, mutta ison firman haasteet. Tyypillinen ison firman kysymys on tällä hetkellä it-päivitykset. Ne täytyy tehdä viikonloppuisin, kun muut ovat vapaalla. Miten pakottavasta viikonlopputyöstä aiheutuvat ylityöt korvataan? Muutama päivä haastattelun jälkeen Vacon ilmoitti aloittavansa 200 toimihenkilöä koskevat yt-neuvottelut. Luottamusmies joutui tositoimeen. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Innovaatiot edellyttävät luovuuden arvostamista Globaali taantuma aiheuttaa Suomessa sopeutumispaineita. Monet toimialat ovat murrostilanteessa, esimerkiksi metsäteollisuudessa sopeutetaan tuotantoa nopealla tahdilla. Metsä- ja metalliteollisuus ovat olleet perinteisesti Suomen tukijalat, mutta nyt näyttää, että Suomelta menee tukijalat alta, sanoo tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hänen mukaansa teollisuus ei ole aikanaan riittävästi innovoinut eikä ennakoinut. Sen tähden taantuman keskellä, pakon edessä joudutaan miettimään, miten esimerkiksi metsä- ja metalliklusterit saadaan pahimman yli. Innovoinnin ja ennakoinnin yhdistäminen keskenään olisi erittäin hyödyllistä monelle yritykselle, koska olemme menossa innovointivetoiseen palveluyhteiskuntaan. Kaivo-ojan näkemyksen mukaan nyt tarvitaan kriittistä teollisuuspolitiikan väliarviointia: sisältääkö suomalainen teollisuuspolitiikka oikeita asioita ja onko se riittävän tuloksellista? Hinnoilla emme pysty kilpailemaan, joten meille ei jää kuin laadulla ja innovatiivisuudella kilpailu. Jatkossakin suomalainen teollisuus nojaa paljolti insinöörien osaamiseen. Osaamisessa korostuu myös kulttuurien välinen vuorovaikutustaito. Tulevaisuuden avainosaamista insinööreillä on innovaatioiden laadun joh- taminen. Sitä ei voi oman toimen ohella hoitaa. Omalla mukavuusalueella ei ehkä työllisty Perinteinen lääke taantuman ylittämiseen on siirtää ihmisiä koulun penkille. Työnsä menettäneen insinöörin on päätettävä, jatkaako samalla toimialalla kuin aiemminkin. Helpoin vaihtoehto on lisäkouluttaa itsensä samalle alalle. Kaivo-ojan mielestä haasteellisempi vaihtoehto on jättää entinen toimiala ja kouluttautua täysin uuteen. Taantuman vuoksi alaa vaihtavat joutuvat helposti henkilökohtaiselle epämukavuusalueelle. Jotta epämukavuusalueen hyväksyy, asiaa voi perustella itselleen sillä, että siten voi työllistyä uudelleen. Kaivo-oja puhuu paljon luovuuden jatkuvasti korostuvasta merkityksestä yksilöille, organisaatioille ja taloudelle. Hän listaa, että uraa suunnitellessaan on yleensä mietittävä kolmea asiaa omassa luovuudessaan. Ensinnäkin on mietittävä, miten motivoitunut on harjoittamaan tiettyä ammattia. Toisekseen on mietittävä, mille alueelle on lahjoja, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta. Kolmantena tekijänä on henkilön jo aiemmin kehittynyt tieto-taito. Käytännön taidot tai teoreettinen ymmärrys helpottavat tiettyyn työtehtävään hakeutumista. Kaivo-oja arvostelee sitä, että pelkäs- 12

13 tään peruskoululaiset ja toisen asteen oppilaat saavat ammatinvalinnan ohjaajien palveluja valitessaan ammattia. Hänen mielestään aikuisiakaan ei saa jättää yksin pohtimaan lahjakkuuksiaan, vaan psykologista lahjakkuustutkimuksen käyttöä tarvitaan ohjamaan opiskelijoita löytämään juuri omaa lahjakkuutta tukevia kursseja ja osaamispääomaa. Tämäntyyppiseen aika räätälöityyn koulutukseen pitää panostaa. Massojen aika on ohi myös koulutuksessa. Lahjakkuuksien havaitseminen vaatii riittävää ja osaavaa opettajakuntaa ja henkilöstöä. Vain siten saavutetaan huippukoulutuksen edellyttämä osaamistaso. Opetus edelleen liian luokkahuonekeskeistä Kaivo-oja perää Suomeen lisää yhteistyötä ja uskallusta mennä oman kapean reviirin ulkopuolelle. Uudenlaista osaamispääomaa luodaan koulutuksella, joka käytännönläheisesti yhdistää viimeisimmän innovaatiotutkimuksen tiedon ja ennakointitutkimuksen parhaat menetelmät. Myös koulutuksen ja työelämän välistä kuilua on kavennettava yhä edelleen. Opiskelijoiden pitää päästä työpaikoille tekemään hankkeita yhteistyössä muiden ammattiryhmien kesken, ei pelkästään insinöörit keskenään. Kaivo-oja kannustaa käyttämään rohkeasti suomalaisia vahvuuksia, kuten it-osaamista, suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden uudet mahdollisuudet ja markkinat ovat rajapintaklustereilla. Suomessa on hyvin kilpailukykyiset koulutus- ja ict-klusterit. Rajapinnoilla tapahtuvalla yhteistyöllä ja kehittämisellä on entistä suurempi merkitys elinkeinoelämälle. Suurten klustereiden sijaan tutkimusjohtaja suosittaa miniklustereiden kehittämistä. Hyvänä esimerkkinä hyvin menestyneestä suomalaisesta miniklusterista pidetään dynaamista peliklusteria. Paljon muitakin mahdollisia miniklustereita Suomesta varmasti löytyy. Globaalissa taloudessa nousee uusia mahteja Tulevaisuuden tutkijat ovat jo pitkään puhuneet Tyynen valtameren talousalueen nousevasta merkityksestä. Tutkimusjohtajan mielestä kyse on hiljaisesta vallankumouksesta, jota on hankala hahmottaa. Muun muassa Kiinan vaikutusvalta kasvaa nykyisestäkin seuraavan 10 vuoden aikana, mikä vaikuttaa muun muassa koulutukseen, yritysmaailmaan ja talouteen Suomessa. Kiinalaisilla on todella paljon valtaa maailmantalouteen, mitä pitää miettiä paljon nykyistä enemmän. Yhä useammat suomalaiset tarvitsevat kiinalaisen kulttuurin osaamista sekä kiinalaiseen talouteen ja yhteiskuntaan liittyviä verkostoja. Kiinan lisäksi Intia ja Brasilia vahvistuvat asteittain maailmantaloudessa. Jari Kaivo-ojan arvion mukaan tulevaisuudessa oppilaitoksista osa erikoistuu Kiina-osaamiseen, sillä se on laaja alue. Hän vinkkaa, ettei kaikkien kannata tehdä samaa. On tärkeää, että suomalaisessa ammattikorkeakoulukentässä tehdään työnjakoa, mihin nouseviin maihin ja mihin Euroopan maihin kukin erikoistuu globaalin talouden yhteistyösuhteissa. Asiasta on käytävä avointa keskustelua. Psykologista ohjausta myös maahanmuuttajille Monikulttuurisuus näkyy myös enemmän Suomen rajojen sisällä. Kaivo-oja painottaa työperäisen maahanmuuton huomattavasti parempaa suunnittelua ja ennakointia. On löydettävä nykyistä selkeämpi käsitys aloista ja yritysklustereista, joille tarvitaan maahanmuuttajia. Jos emme onnistu siinä, meillä on jatkossa odotettavissa etnisiä konflikteja. Ruotsissa maahanmuuttajat ovat työllistyneet tehtäviin, joihin ruotsalaiset eivät enää itse hakeudu. Kaivo-ojan mielestä parempi vaihtoehto on testata maahanmuuttajien lahjakkuuksia ja ohjata heitä niille aloille, missä heidän lahjak kuusalojaan tarvitaan. Kotoutuminen onnistuu paremmin, kun he pääsevät toteuttamaan jotain heillä jo olevaa lahjakkuutta. Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa menettää lahjakkuuksia, Kaivo-oja muistuttaa. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Ilkka Pietarinen Uudet ideat kalliita Ristiinpölytystä, uudelleenkoulutusta, palvelurakenteiden rukkaamista niillä Jyväskylän seutu vastaa rakennemuutoksen haasteeseen. Jyväskylän seutua kohtasi uudentyyppinen äkillinen rakennemuutos Nokian ja Metson irtisanomisten jälkeen vuonna Ensimmäistä kertaa alueen historiassa valtava määrä yritysten johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia joutui työttömäksi yhdellä kertaa. Olimme aivan uuden tilanteen edessä, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin toimitusjohtaja Risto Jämsen kertoo. Korkeasti koulutettujen suuri määrä muodosti erityisen haasteen. Heitä oli työttömänä jo runsaat 700 ennen Nokian yksikön lakkauttamista, joka koski 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoimia, jotka koskivat 270 henkilöä. Metson alihankintaketjussa arvioidut henkilöstövähennykset koskettivat 80 korkeasti koulutettua. Oppilaitoksista valmistui kesällä yli tuhat korkeasti koulutettua. Potentiaalia työllistettäväksi on noin osaajan verran, Risto Jämsen laskee. Jyväskylässä ryhdyttiin tuumasta toiseen. Rakennemuutos haluttiin selättää heti ja löytää uusia ratkaisuja. Tavoitteena on ollut saada nopeasti syntymään uusia liiketoimintaratkaisuja ja niitä tukevaa koulutusta, Jämsen kertaa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että rakennemuutoksen edellyttämiä toimia selvittänyt työryhmä on jättänyt väliraporttinsa ministeri Mauri Pekkariselle, linjaukset ovat selvät ja niitä jo toteutetaan. Uskomme, että uudet liiketoimintamallit, kannustus yrittäjyyteen, uudentyyppiset tutkimus- ja tuotekehityshankkeet ja koulutus voivat muuttaa rakennemuutoksen meille mahdollisuuksiksi. Innovaatiot on nyt saatava muuntumaan liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Suurin haaste onkin uuden kilpailukykyisen yritystoiminnan käynnistäminen. Viime kevään aikana kävimme lukuisia neuvotteluja Nokialta vapautuviin tiloihin mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, Jämsen kertoo. Nokialta vapautuvien henkilöiden työllistymisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat Nokian luovuttamien ideoiden ja IPR:ien kaupallistaminen, Protomo -innovaatiotiimien perustaminen ja soveltavan tutkimuksen tutkimushankkeet. Metso puolestaan suuntaa osaamistaan maailmanlaajuisen palveluliiketoimintansa kehittämiseen. Haasteellinen yrittäjyys Korkeasti koulutettujen osaamisen hyödyntäminen ja heidän työllistymisensä ainoa ratkaisu on uusi liiketoiminta ja uudet yritykset. Myös alueen palvelurakennetta on kehitettävä. Miten työllistyä yrittäjänä, on iso ja haasteellinen kysymys, Jämsen tietää. Kasva 1 ja Kasva 2 -hankkeilla palkattiin yli 50 uutta työntekijää kymmeneen yritykseen 1990-luvulla. Kasva 3 -hankkeella yritetään nyt saada osaajia yrityksiin ja yritykset kasvu-uralle. Kaksivuotiselle Kasva 3-ohjelmalle haetaan nyt rahoitusta. Poistuvien työpaikkojen lisäksi vai- kutus alihankintaverkostoon on ollut huomattava. Useat alueen pk-yritykset toimivat alihankkijoina, mm. insinööritoimistot, joiden kohdalla on löydettävä pikaisia ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi. Uusien aloittavien yritysten perustaminen ja yrityskauppojen vauhdittaminen on turvattava. Keski-Suomessa on potentiaalia noin 200 yrityskaupalle. Harjoittelutukea ja starttirahoitusta on tarkoitus parantaa. Ristiinpölytyksellä tuloksia Protomo-malli on uusi innovaatioapparaatti, jossa kokeneet korkeasti koulutetut osaajat voivat ns. rikastavan ristiinpölytyksen avulla jalostaa ideoita ja synnyttää liiketoimintasuunnitelmia, työ- 14

15 kin työpajassa on mukana 20 henkilöä 48 tunnin ajan. Tavoitteena on synnyttää 4 5 uutta markkinalähtöistä liikeideaa eri puolille maailmaa sijoittuneen liiketoiminnan asiantuntijaverkoston kanssa. Koulutuksen ja opetuksen alalla mm. liiketoimintaosaamista kehitetään ja tarjolle tulee myös oppisopimustyyppistä korkeakoulutasoista opetusta ja insinööristä business insinööriksi -koulutusta Tutkintojen täydentämisprojekteilla pyritään parantamaan työllistymismahdollisuuksia. Myös vastavalmistuneiden ensityöllistymistä yrityksiin ja julkiselle sektorille asiantuntija- ja kehittämistehtäviin vauhditetaan harjoittelutuella. Palvelurakennetta kehitettävä Risto Jämsen vetää Jyväskylän seudun kehittämisohjelmaa. paikkoja ja uusia yrityksiä, kertoo Jykesin ICT-vastaava, kehitysjohtaja Kari Halttunen. Erona perinteisiin esihautomoihin on toimintaympäristönä oleva rikastava yhteisö, jatkuva vuorovaikutus ja ristiinpölytys eri toimialoilla toimivien yritysten ja ihmisten kanssa. Tiimiin on mahdollista liittää opiskelun loppuvaiheessa olevia yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijoita tai juuri valmistuneita osaajia. Tällä hetkellä Protomoon valitut tiimit jalostavat mm. mobiiliteknologioihin, internetiin, hyvinvointiin, prosessiteollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovellettavia ideoita, Halttunen sanoo. Muun muassa Nokian henkilöt ovat perustaneet tai ovat perustamassa useita uusia yrityksiä. Protomoon on valittu seitsemän tiimiä ja niihin on jo valittu 20 Nokia-taustaista henkilöä. Halttusen mukaan tavoitteena on lisäksi tiimiyttää 10 paperinvalmistusteknologiataustaista henkilöä vähintään 2 3 tiimiksi syksyn aikana sekä jatkaa kaikki toimialat läpileikkaavaksi ensi vuonna. Tiimit voivat työskennellä Protomon noin 200 neliömetrin tiloissa, tietokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä. Proto mo voi jalostaa, edistää ja selvittää tiimien liikeideoita. Työttömät ansiosidonnaisella tai muulla päivärahalla olevat henkilöt voivat käyttää Protomoa halutessaan omalla ajallaan työllistymisensä edistämiseen. Protomon ohella kokeillaan 48 h Business Creation -ideointityöpajaa. Kussa- Keskeinen kehittämiskohde Jyväskylän seudulla on myös hautomopalvelujen tuottavuuden tehostaminen ja eri palveluntarjoajien toiminnan yhteensovittaminen. Hautomopalvelujen ohella tehostetaan yritysten kehittämispalveluja, mm. Growth Centeriä Technopoliksessa. Verkkovälitteiset uudet työllistymistä edistävät palvelut on otettu käyttöön, mm. uudentyyppinen verkkoyhteisö Sivustoa käyttää aktiivisesti yli100 muun muassa Nokialta ja Metsolta vapautunutta osaajaa. Jyväsverson rekrytointipalvelussa on esillä ICT-alan avoimia työpaikkoja. Osaamisintensiivisillä aloilla kuten suunnittelussa ja markkinoinnissa sekä teknologiayrityksissä palvelut kehittyvät ja kasvavat voimakkaasti, Jämsen tietää. Myös yritystä laajentaville tai yrityksestä luopujille täytyy saada tehokkaampia palveluja. Yrityshautomoista on tekeillä selvitys. Erityisesti kiinnostaa, onko erityyppiset palvelut huomioitu riittävästi. Ovatko ne riittävän tehokkaita, vai jäädäänkö niihin vain hautumaan, Jämsen miettii. Osataanko ideat kaupallistaa? Yrityskummitapahtuma on valtakunnallinen verkosto, jossa kokeneet yrittäjät antavat tukeaan. Aloittavien yritysten palvelupiste Luotsi testaa ideoita, tekee starttirahahakemuksia ja auttaa alkutaipaleella. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: IMF Maailman metalli ei koskaan nuku Maailman metallityöväenliiton IMF:n kongressi valitsi Jyrki Rainan pääsihteerikseen toukokuun lopulla Göteborgissa. IMF:n 200 jäsenliittoa edustaa 25 miljoonaa työntekijää yli 100 maassa. Olet suurten globaalien haasteiden edessä jättiliiton muutosjohtajana. Olet sanonut tekeväsi IMF:stä näkyvämmän, iskukykyisemmän ja tehokkaamman. IMF on yli satavuotias järjestö. Komeiden perinteiden kääntöpuoli on usein muutoskankeus. Nyt tehtäväni on siirtää järjestö 2000-luvulle nopeaan tahtiin. Verkostojen rakentaminen ja parempi tiedonvälitys on tapa ottaa käyttöön koko potentiaalimme, kymmeniä tuhansia luottamusmiehiä ja 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja toimihenkilöä. Tarjoamme enemmän tietoa ja mahdollisuuksia osallistua. Keskitymme verkostojen lisäksi muutamiin painopistealueisiin kuten järjestäminen ja ay-oikeuksien turvaaminen, osittain kampanjoiden avulla. Haluat profiloida maailmanliiton vihreäksi. Mitä se tarkoittaa? Olemme väistämättä tiellä kohti matalamman hiilitason yhteiskuntaa, vaikka muutoksen tie on mutkainen. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa päästään toivottavasti kattavaan sopimukseen uusista toimista, joihin kuuluu myös parhaan teknologian siirto Intian ja Kiinan tapaisiin kasvaviin talouksiin. Teollisuus pysyy jatkossakin kansantalouden veturina. Energiatehokkuuden parantaminen ja panostus uusiutuviin ja puhtaisiin energiamuotoihin luo uusia vihreitä työpaikkoja. Ammattiliitoilla ja luottamusmiehillä on ehdottomasti myönteinen rooli sen osoittamiseksi, että teollisuus ei ole ongelma vaan osa ratkaisua. Olkaamme myös muutoksen vetureita. Maailman teollisuusliitot aikovat olla aktiivisia tässä prosessissa. IMF on sopinut yhteistyöstä kemian-, paperi- ja energia-alan maailmanjärjestön ICEM:n sekä Euroopan federaatioidemme EMF:n ja EMCEF:n kanssa, jotta teollisuustyöntekijöiden näkökulma huomioidaan Kööpenhaminan prosessissa ja EU:n lainsäädännössä. Luvassa on tutkimusta, julkistettavia periaatteita, seminaaria, lobbausta ja läsnäolo Kööpenhaminassa. Työ jatkuu tulevaisuudessa työpaikoilla, kansallisesti ja yli rajojen yhtenä painopistealueena. Mikä on metalliteollisuuden tulevaisuus? Millä se pärjää muutoksessa? Metalliteollisuuden rakenne ja maantieteellinen sijoittuminen muuttuu kriisin jälkeen. Osa menetetyistä työpaikoista ei tule koskaan takaisin. Suomessa ja muis- sa teollisuusmaissa on pakko innovoida ja etsiä jatkuvasti uusia menestymisen pikku puroja. Ay-liikkeen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa pystyä järjestämään työntekijöitä liittoihin koko maailmassa ja rakentamaan verkostoja ylikansallisiin yrityksiin. Panostaminen työehtojen parantamiseen Aasiassa parantaa myös Suomen kilpailukykyä. Olen erityisen huolestunut siitä, et- 16

17 Jyrki Raina on kesän ajan haastatellut koko 30 hengen toimiston Genevessä sekä viiden aluekonttorin 25 ihmistä. Toimiston organisaatiota ja työtapoja uudistetaan. Samaan aikaan hän hoiteli meneillään olevia kriisejä ja kampanjoita Indonesiassa, Koreassa ja Meksikossa. Pitkien päivien päätteeksi hän palkitsi itseään 10 päivän saunomisella mökillä Itä-Suomessa. Ja hyvää teki. tä menetettyjen hyvien työpaikkojen sijaan uhkaa kasvaa lisää vuokra- ja pätkätyötä. Lokakuussa kampanjoimme jälleen maailmanlaajuisesti sen puolesta, että turvatonta työtä rajoitetaan lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla, ja että vuokra- ja pätkätyöläisille turvataan kunnolliset työehdot. Tästä kampanjasta tulee pysyvä. Työntekijöiden oikeudet ja työehdot ovat jääneet vapaan kilpailun jalkoihin niin EU:ssa kuin ympäri maailmaa. Miten tähän voit vaikuttaa? On pakko rehellisesti sanoa, että tarvitaan niin ay-liikettä kuin poliittisia päätöksentekijöitä, jotka oikeasti ymmärtävät ja välittävät työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Maasta riippuen väri voi vaihdella. Myös Suomen ulkopuolella puolueet laulavat rahoittajien lauluja. Ay-liikkeen haaste on myös julkistaa hyväksikäyttöä suuren yleisön tietoon ja mobilisoida jäseniä toimintaan, toisinaan kansalaisjärjestöjen kanssa. Mainitse muutamia konkreettisia asioita, joihin IMF on puuttunut viime aikoina. Osa IMF:n toimintaa on pitkäjänteistä rakennustyötä, osa akuuttien kriisien hoitamista. Kesäkuun lopulla ratkaisimme konfliktin Kawasakin tehtaalla Thaimaassa, jossa tuhat työntekijää pääsi takaisin töihin nopean välitystyön ansiosta japanilaisliittojen näytellessä uutta ja aktiivista roolia. Heinäkuun alussa IMF:n ja IG Metallin puheenjohtaja Berthold Huber keskusteli pääministeri Vladimir Putinin kanssa väkivallasta ja uhkauksista vapaiden ammattiliittojen johtajia vastaan Venäjällä. Putin yllättyi tiedoista ja pani pyörät pyörimään. Indonesiassa jatkuvat neuvottelut kulissien takana 700 työntekijän työsulun ratkaisemiseksi Toshiban tehtaalla. Korean Ssangyongilla päästiin mittavan kansainvälisen kampanjan ansiosta sopimukseen elokuun alussa sen jälkeen, kun kuvat mellakkapoliisien väkivaltaisista otteista levisivät internetin välityksellä maailmalle. Ja pieni Suomi, mikä on sen merkitys liitossa? Suomi on pieni maa, mutta Suomessa on edelleen yksi maailman vahvimpia ammattiliittorakenteita, vaikka toivoisin suomalaisliittojen panostavan enemmän järjestäytymiseen ja porukan mobilisointiin. Suomalainen teknologiateollisuus työllistää ulkomailla jo lähes henkeä, enemmän kuin kotimaassa. Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja kansainvälisen yrityksen luottamusmiehen työkuvaa. Luonnollinen johtopäätös on, että globaalista edunvalvonnasta on pakko tulla osa arkipäiväämme. Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja kansainvälisen yrityksen luottamusmiehen työkuvaa. Eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC) ovat tarjonneet hyvän pohjan rakentaa ay-verkostoja Eurooppaan tietojen vaihtoa ja yhteisiä toimia varten. Nyt ne pitää laajentaa kattamaan koko maailma. Kas siinä työkenttää suomalaisliitoille yhdessä IMF:n kanssa! UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen Teknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksen Alan ylemmille toimihenkilöille on tarjolla tänä syksynä 0,5 prosentin korotus, joka paikallisesti sovittaes sa tulee maksuun viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos paikallista sopua ei synny, korotus maksetaan joulukuussa yleiskorotuksena. Uusi kolmivuotinen sopimus tullee voimaan Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti-toukokuussa. Tällöin sopimus voidaan myös sanoa irti päättymään kunkin vuoden syyskuun lopussa. Myös laadullisiin asioihin saatiin muutoksia. Heikennyksiä teksteihin ei tullut. Etävanhempi saa nyt oikeuden hoitaa sairasta lasta neljä päivää palkallisesti samoilla ehdoilla kuin samassa taloudessa elävä vanhempi. Luottamusmiehen toimintaedellytykset paranevat, mikä on vähintäänkin kohtuullista paikallisten neuvottelujen lisääntyessä työsuhdeasioissa. Luottamusmiehen palkkioon tulee korotus, luottamusmieheksi ehdolla oleville kolmen kuukauden ehdokassuoja ja lisäksi koko joukko luottamusmiehen asemaan vaikuttavia uusia tekstejä. Neuvottelutulosta voi näissä oloissa pitää torjuntavoittona. Maltillisella palkankorotuksella pyritään turvaamaan jäsenten ostovoima ja auttamaan alan yrityksiä työpaikkojen säilyttämisessä, YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. Toisaalta emme ole sitoneet käsiämme. Pitkä kolmivuotinen sopimus voidaan tarvittaessa sanoa myös irti, hän toteaa. Porokari huomauttaa, että ensimmäisen kerran ylemmät toimihenkilöt saavat nyt teknologiateollisuudessa yhtä suuret Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen työehtosopimuksesta. Syksyn palkankorotus on 0,5 prosenttia eli sama kuin Metalliliiton sopimuksessa. palkankorotukset kuin alan työntekijätkin. Aiemmin on jääty aina vähän vähemmälle. Jo vuosia vailla tasokorotuksia Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee, että taaskaan ei ylletty lähellekään tavoitteita. Palkankorotus jää pieneksi eikä työehtosopimuksen tekstiosaan saatu olennaisia parannuksia esimerkiksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta. Meille ei tässä taloudellisessa tilanteessa jäänyt vaihtoehtoja Metalliliiton tehtyä oman sopimuksensa, Kivelä sanoo. Työnantaja ei halunnut edistää edes työaikapankkijärjestelmää. Se ei Marketta Harinen YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee syntyneen neuvottelutuloksen köyhyyttä, mutta muuhunkaan ei ollut mahdollisuuksia. Kivelä työskentelee Varkaudessa Andritzilla tietohallintopäällikkönä. olisi maksanut mitään ja siitä olisi paikallisesti sopien voinut muotoutua hyvä joustavuuden lisä puolin ja toisin. Työaikapankista on toimivia esimerkkejä jo olemassa. Myöskään koulutustakuu ei edennyt, vaikka ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin työnantajalle. Kivelä muistuttaa, että viimeisten 30 vuoden aikana alan ylemmät toimihenkilöt eivät ole saaneet kertaakaan kunnollista tasokorotusta. Korotukset ovat jääneet vain muutamaan prosenttiin sopimuskautta kohti. Ylempien toimihenkilöiden ostovoima onkin laskenut muihin nähden, vaikka ala vastaa yli 60 prosenttia Suomen vientituloista. 18

19 Ilona Mäenpää Se ei voi olla oikein, Kivelä puhisee. Palkkakuilua muihin aloihin verrattuna on syntynyt koko ajan. Sitä jälkeenjääneisyyttä pitäisi ryhtyä vähitellen korjaamaan. Kivelän mukaan ylempi toimihenkilö on ansainnut palkankorotuksensa. Yrityksillä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut varaa maksaa osinkoja, optio-ohjelmia ja johdon bonuksia yritysten hyvien tulosten mukaisesti. Sen tuloksen ovat tehneet ennen kaikkea ylemmät toimihenkilöt. He ovat neuvotelleet hyvät sopimukset, puurtaneet pitkiä työpäiviä ja matkustaneet ilmaiseksi vapaa-ajallaan uuvuttavia työmatkoja. Taustaryhmän kanta paikalliseen sopimiseen palkoista on ehdottoman kielteinen. Kokemukset ovat olleet huonoja, sillä paikallisia eriä ei käytettykään palkkakuoppien korjaamiseen, vaan meriittikorotuksiin. Kivelä arveleekin, että syksyn 0,5 prosentin palkankorotuserä maksetaan yleiskorotuksena. Nyt puhutaan niin pienistä rahoista, ettei niistä kannata ryhtyä paikallisesti kättä vääntämään, Kivelä tuumaa. Neuvottelujoukko vahvistui YTN vaihtoi teknologiateollisuuden tiiminsä miehitystä kesän lopulla. Neuvottelujoukkoa vahvistettiin, kun pääneuvottelijaksi ryhtyi Uuden Insinööriliiton UIL:n puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari. Hän on ollut aiemmin teknologiateollisuuden vastaava asiamies ja neuvottelija. Uutena vastaavana asiamiehenä toimii UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko ainakin tämän syyskauden. Entinen vastaava asiamies Tomi Seppä siirtyy ICT-alalle. Lisäksi UIL:n asiamies Matti Koskinen ja Ekonomiliiton Riikka Mykkänen tulevat avuksi alan asiamiestyöhön. Taloudellisen taantuman myötä neuvottelutilanne oli niin tiukka, että neuvotteluryhmään tarvittiin puheenjohtajatason painoarvoa, Ismo Kokko valottaa YTN:n päätöksiä. Ei nollaratkaisuille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa, että YTN hakee kaikille aloille jäsenten ostovoiman turvaavia ratkaisuja. Myös työelämän ja työsuhteen ehtojen laadulliset parannukset ovat tavoitteena. Fjäder edellyttää, että eri alojen väliset tuottavuuserot heijastuvat liittokierroksella neuvottelutuloksiin. Vientiteollisuus ja sen myötä teknologiateollisuus on kriisissä, mutta meillä on myös aloja, joilla tilanne on toinen. Esimerkiksi rahoitusalalla on eletty hyviä aikoja. Teknologiateollisuuden palkankorotusten taso ei saa olla kattona muille aloille, Fjäder sanoo. Fjäder ymmärtää hyvin, että tänä syksynä teknologiateollisuudessa oli vaikea vaatia kunnon palkankorotuksia. Syksyn kierroksesta odotetaan kaikkien aikojen hankalinta YTN:n historian aikana. Nyt pitää keskittyä ostovoiman säilyttämiseen. Nollaratkaisuihin ei siis voi tyytyä millään alalla. Fjäderin mielestä ratkaisujen pitäisi tukea myös työntekijöiden työssä jaksamista, työurien pidentämistä ja luottamusmiesten asemaa. YTN pyrkii tiiviiseen palkansaajayhteistyöhön kaikilla sopimusaloilla. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Sopimuskausien pituus saisi olla mahdollisimman yhtenäinen joka sektorilla. Nyt sopimukset päättyvät eri aikoihin, eikä se ole meille hyväksi. Fjäder veikkaa, että uudet sopimukset ovat pitkiä, ehkä kolmivuotisia kuten teknologiateollisuudessa. Niissä on kuitenkin palkkojen tarkasteluajankohdat, jolloin sopimukset voidaan sanoa tarvittaes sa irti. Jaettava palkkapotti on euroa, sanovat Ismo Kokko (vas.) ja Pertti Porokari. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Lama varjostaa syksyn työmarkkinakierrosta Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden palkoista ja työsuhteen ehdoista neuvotellaan tänä syksynä useilla toimialoilla. Suuria seteleitä ei odota kukaan, mutta ostovoiman säilymisestä halutaan pitää kiinni. Akavan tutkimuspäällikkö, ekonomisti Eugen Koev raamittaa tilanteen heti alkajaisiksi: Meillä on nyt kahdenlaisia jäseniä, työllisiä ja työttömiä. Sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä on huolehdittava. Tässä tilanteessa ratkaisuille ei ole helppoa reseptiä, Koev toteaa. Kesän aikana talouden raju pudotus on onneksi taittunut. Tosin vakavasti otettavia merkkejä uudesta noususta ei Koevin mukaan ole vielä näkyvissä, vain heikkoja signaaleja. On aika todennäköistä, että nykyiset lomautetut joutuvat irtisanotuiksi syksyn kuluessa. Työttömyysluvut synkkenevät ensi kesään saakka, sillä ne reagoivat tuotannon muutoksiin puolen vuoden viiveellä, Koev huomauttaa. Kun muualla maailmassa alkaa nousu, Suomi saa odotella kotvan, sillä investointitavaroihin erikoistunut vientiteollisuutemme pääsee käynnistymään viimeisenä. Toisaalta lamakin tuli meille muita myöhemmin, kun vanhojen tilausten täyttämisessä riitti työtä. Seuraavasta nousukaudesta ennustetaan aika vaimeaa. Sitä ei voi verratakaan edelliseen nousukauteen, Koev sanoo. Ostovoimassa haastetta Ostovoima eli kotimaisen kysynnän säilyminen pitää silti turvata kaikista madonluvuista huolimatta. Kun vienti on vapaassa pudotuksessa, se heijastuu myös kotimaan suljetulle sektorille. Kotimaisen kysynnän ylläpito on nyt tärkeää. Veroja ei saa ainakaan kiristää ensi vuonna. Koev muistuttaa, että pitemmän päälle suomalaisen työn verotuksen keventämistä pitää edelleen jatkaa, vaikka Akavakaan ei ole tässä tilanteessa rohjennut esittää verokevennyksiä ensi vuodelle. Koev on huolissaan myös kuntien taloudesta. Tulot tyrehtyvät, mutta lisääntyneet lakisääteiset palvelut pitäisi hoitaa kunnolla. On huono ratkaisu, jos kunnat alkavat korottaa kunnallisveroja. Parempi keino olisi jatkaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamista ja parantaa palvelujen tuloksellisuutta. Siinä on kuntien välillä suuria eroja. Sosiaaliturvamaksujen korotuspaineet ovat ensi vuodelle melkoiset. Työttömyysvakuutusrahaston tekemän arvion mukaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksua jouduttaneen nostamaan nykyisestä 0,2 prosentista jopa 0,9 prosenttiin palkasta työttömyyden kasvun vuoksi. Palkansaajan tulojen kevenemiseen on monta tietä. Tekstikysymykset kehiin Sopimuksista neuvoteltaeessa tarjolla on useampia liikuteltavia elementtejä, Koev sanoo. Niitä ovat sopimuskauden pituus, palkankorotusten ja työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelutulosten sijoittuminen sopimuskauden sisälle sekä korotusten kokonaiskustannusvaikutus. Koev huomauttaa, että palkkoihin sisältyy myös liikuteltavia osia kuten erilaisia tulospalkkioita, joita maksetaan enimmäkseen ylemmille toimihenkilöille. Tulospalkkiot jäävät tänä vuonna todennäköisesti saamatta eli palkanlaskua on luvassa joka tapauksessa. Ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen saattaisivat Koevin mielestä olla sellaisia asioita, joista olisi ehkä helpompi neuvotella Akavan Eugen Koevin mukaan keskusjärjestö tukee liittoja neuvotteluissa aina kun apua pyydetään. tänä syksynä kuin aiemmin. Hintansa on tosin niilläkin. Toisaalta nyt ylitöitä ei tehdä kuten ennen ja matkustaminen on vähentynyt. Hyvä tulos on kyllä saavutettavissa, jos on tahtoa ja luottamusta toiseen osapuoleen, Koev uskoo. Yksi asia on kuitenkin varmaa: palkkoja alentamalla ei pelasteta tässä maassa yhtään työpaikkaa. Työttömiä ei unohdeta Kun Akava kamppailee kotimaisen kysynnän ja palkansaajien ostovoiman säilymisen puolesta, se muistaa myös työttömiä jäsenliittojensa jäseniä. Työttömillä jäsenillä pitää olla mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan, jotta markkinakelpoisuus säilyy ja paranee työttömyyden aikana. Koulutettujen erityistarpeen on tunnistettava ja otettava huomioon, tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja mahdollisuuksia omaehtoiseen täydennyskoulutukseen, Koev huolehtii. Akava on työskennellyt sinnikkäästi aikuiskoulutuksen uudistamisen ja korkeasti koulutettujen työttömien kouluttautumismahdollisuuksien puolesta. Tuloksia on syntynyt ja lisää on luvassa ensi vuodelle. 20

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot