Muistio Itä-kaakon verkostoseminaari

Transkriptio

1 Muistio Itä-kaakon verkostoseminaari Alueen hyvinvoinnin koordinaatioryhmän puheenjohtaja Eija Krogerus avasi tilaisuuden ja toivotti tervetulleeksi paikalle tulleet n. 70 lasten ja nuorten parissa toimivaa henkilöä. Mukana oli myös nuorten edustajia. Eija Krogerus kertoi seminaarin teeman kotoutumin en tulleen ajankohtais ena ilmiönä esiin mm. Lasukollegiosta ja hyvinvoinnin koordinaatioryhmän puheenjohtajien tapaamisissa. Seminaarissa tullaan esittelemään erilaisia kotoutumiseen liittyviä hankkeita sekä kuulemaan puheenvuoroja eri kieli- ja kulttuuritaustaisilta työntekijöiltä. Eija Krogerus kertoi myös, että uutta LASU-suunnitelmaa on hieman jo valisteltu ja mm. Ruudin ydinryhmää asiassa kuultu. Lisäksi Eija kertoi, että tämän verkostoseminaarin fasilitaattorina toimii Vuosaaren nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Kaisa Kivelä. Eijan puheenvuoron jälkkeen Lasukollegion puheenjohtaja Katri Kairimo piti lyhyen puheenvuoron, jossa totesi kotoutumisen teeman olevan tärkeän ja merkittävää olevan sen, että yhteistyötä myös tämän teeman alla tehdään yli hallinto ym. muiden rajojen. Seuraavaksi kuultiin esimerkkejä lasten ja nuorten kotoutumisesta. Koordinaattori Ilona Ogbeide Maahanmuuttaja nuorten Helsinki hankkeesta kertoi, että koulutuksen ja työn ulkopuolella on 4 % kantaväestöstä ja 25 % maahanmuuttajataustaisista nuorista. Tähän epäkohtaan pyritään hankkeen puitteissa vaikuttamaan ja ME-säätiöltä on saatu rahoitusta hankevuosiksi Kyseessä on koko kaupungin hanke, jossa tavoitteena on saada aikaan merkittäviä konkreettisia parannuksia maa han muut tajan uort en mah dollis uuksiin käyttää taitojaan hyväksi. Nuoret ovat hankkeessa itse mukana aktiivisina toimijoina ja hankkeen tavoitteena on luoda mallia koko maahan. Maahanmuuttaja nuorten Helsinki hankkeen alapilottihankkeet ovat: Kaverikahvila, Vertaisvalamiehistö, Mikrotyö, Vanhemmuuden tukeminen ja Uussuomalaisten puhujien foorumi. Maahanmuuttajien nuorten Helsinkin hankkeen projektipäällikkö on Irma Sippola. Projektipäällikkö Virve Pirttikoski Helsingin opetusvirastolta kertoi seuraavaksi VAVA- 1

2 hankkeesta ( ). Kyseisessä hankkeessa on pyritty toiminnallisuuden kautta tukemaan yläkoulun valmistavan luokan oppilaiden suomen kielen oppimista. Valmistavan luokan opettajat ja nuorisotalon nuoriso-ohjaaja ovat työskennelleet työpareina ja lähteneet kehittämään toimintaa olemassa olevista rakenteista. Yhteistyössä on mm. toteutettu vanhempainiltoja, ohjattua toimintaa iltaisin nuorisotalolla ja ryhmäytetty nuoria. Tämän kertaisen verkostoseminaarin palveluesittelystä vastasi varhaiskasvatusvirasto ja Vuosaari-Östersundomin varhaiskasvatusalueen päällikkö Antti Lehto- Raevuori. Tällä hetkellä varhaiskasvatusalueita on 13 ja toimipisteitä 400, henkilöstöä Varhaiskasvatusvirasto vastaa suomenkielisen päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä. Lisäksi varhaiskasvatusviraston vastuulla on myös mm. seuraavia toimintoja: leikkipuistojen avoin toiminta, leikkitoiminnan kerhotoiminta, perhetalot, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki. Parhaillaan on meneillään varhaiskasvatuss uunnitelman perusteiden uudistus, joka tulee uudistuneena käyttöön vuoden 2017 alussa (VASU 2017). Varhaiskasvatuks essa toiminnan lähtökohtana on yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Palveluesittelyn jälkeen siirryttiin keskustelemaan kotoutumisesta. Paikalle alustamaan olivat saapuneet eri virastojen maahanmuuttajataustai sia työntekijöitä. Opetusviraston monikielinen ohjaaja hankkeesta paikalla olivat Helal Luay, Rage Abdirahman ja Mukhtar Mohamed. Monikielisiä ohjaajia on yhteensä viisi ja he työskentelevät kuluvan lukuvuoden aikana useissa Helsingin eri alueiden kouluilla. Heidän työn tavoitteena on auttaa ja helpottaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja heidän perheidensä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan suomalaisesta koulujärjestelmästä käsin. Monikieliset ohjaajat tarjoavat tehostettua ohjausta (opintojen suunnitteluun, vapaa-ajantoimintoihin tutustumiseen, tukiverkostojen ja tuen löytämiseen jne.) maahanmuuttajaoppilaille henkilökohtaisesti ja pienryhmissä yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Lisäksi he tekevät yhteistyötä vanhempien kanssa, tukevat kotien kasvatustyötä ja ovat mukana moniammatillisessa verkostotyössä. Ohjaajat eivät toimi tulkkeina. Yhteystiedot: Ohjaaja Rage Abdirahman (Keinutie, Myllypuro, Vesala), suomen ja somalin kieli , Ohjaaja Mukhtar Abib (Mustakivi, Kallahti, Meri- Rastila, Porolahti, Puotila), suomen ja somalin kieli Ohjaaja Abdi Omar (Pihlajisto, Pukinmäenkaari, Jakomäki, Pihlajamäki), suomen ja somalin kieli , Ohjaaja Haji Ismail (Pikku Huopalahti, Pasila, Meilahti, Käpylä), suomen ja somalin kieli , Ohjaaja Helal Luay (Meri-Rastila, Mustakivi, Kallahti, Keinutie, Vesala tarvittaessa myös muut alueet), suomen ja arabian kieli ,

3 Abdirahim Sufi. Myös Luotsitoiminnan puolelta oli nuoriso-ohjaaja Aleksandr Zinovkin paikalla sekä Kontula- Myllypurosta Abdirahman Rage ja nuorisotyönohjaaja venäjänkieliset listat kirjastolta ainakin löytyvät. Tämä on hyvä työkalu päiväkodeissa ja kouluissa, jos halutaan saada oman kielistä luettavaa. Monikielinen kirjasto palvelu hankkii kirjoja eri kielillä ja sieltä voi lainata erikielisiä kirjoja. Kirjoja saa lähikirjastoon. Osa toimijoista kohtaa maahanmuuttajataustaisia perheitä, osa järjestää toimintaa mutta nämä eivät aina kohtaa. Toiminnoista pitäisi pystyä ohjaamaan toiseen toimintaan. Pitäisi pystyä kertomaan myös muiden toiminnoista; nyt järjestetään päällekkäistä toimintaa, mutta pitäisi tehdä vierekkäistä Alustavien puheenvuorojen jälkeen keskusteltiin pienemmissä alueellisissa ryhmissä seuraavien kysymysten pohjalta: - Mitä hyvää tehdään jo? - Millaisia hyviä toimintamalleja on jo olemassa? - Millaista monitoimijaisuutta alueella on? - Mitkä ovat ne askelmerkit, jotka voisi ottaa seuraavaksi (yhteistä ideointia) - Terveiset LASU-kollegiolle Nostoja ryhmäkeskusteluista: Läksykerhoille olisi tarvetta kouluilla. Voisiko tällaista toimintaa olla kirjastoissa? Jossain kirjastoissa on tätä vetänyt kirjaston työntekijä, joissain MLL:n, SPR:n työntekijä. Tai voisiko olla vertaisläksykerhotoimintaa (kuten kahvila maahanmuuttajien Helsinki)? Leikkipuistojen avoimeen iltapäivätoimintaan voi tulla kuka vaan mukaan ja siellä jo autetaan läksyissä. Helmet-kirjastoissa tehty lukudiplomi, satudiplomi. Eli perhe voi suorittaa tai päiväkotiryhmät. Suomen, ruotsin, toimintaa. Esim. partion edustaja voisi mennä leikkipuiston kaneli-klubille kertomaan omasta toiminnasta. Eli voisi tehdä yhteistyössä toisten kanssa. Tällöin voi tajuta esim., että meillä on just niitä nuoria joiden äidit voisivat hyötyä tästä Eli on tärkeä olla tietoinen toisten toiminnasta, jotta voi markkinoida toisten toimintaa. On paljon toimijoita, mutta tieto ei aina kulje. Kohtaamisen tapa on tärkeä, eli että asiakas kokee tulevansa 3

4 kunnioitetuksi. Rakentavaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Pitää avata (lakeja yms.), miksi asioita tehdään Suomessa tietyllä tavalla. Naiset yhdessä liikkumaan hanke edistää maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumista liikunnan avulla. Hanke pyrkii aktivoimaan naisia liikkumaan, ja järjestää liikuntatoimintaa, neuvontaa ja kursseja. Äideillä voi olla monenlaisia uskomuksia liittyen terveyteen ja liikuntaan. Ei välttämättä ole kiinnostuksen puutetta, vaan tiedon puutetta. Rauhallisuus ja asenne on tärkeää kotouttamisessa: turvallisuus, kokemus eli yhteiset kaikkiin kohdistuvat toimenpiteet, yhteisöllisyyden edistämiseksi monesti vaikuttavimpia kotoutumistoimenpiteitä! Pitäisikö meidän huomioida paremmin ruotsinkieliset? Jos asiakas on esim. asunut ruotsinkielisessä kunnassa eikä ole oppinut hyvin suomen kieltä? 4

5 5 Muistion kirjasi Mia Kivioja, kuvitukset Aino Sutinen