TOIMINTASUUNNITELMA 2009 ALUEKESKUSOHJELMAN KANSALLINEN HYVINVOINTIVERKOSTO. 1. Verkoston johtaminen, koordinointi ja kokoukset 1 (5)

Transkriptio

1 1 (5) TOIMINTASUUNNITELMA 2009 ALUEKESKUSOHJELMAN KANSALLINEN HYVINVOINTIVERKOSTO Verkoston toiminnan painopiste on ollut alueellisen strategisen pohjan vahvistamisessa ja sitä kautta toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden toimintakonseptien kehittämisessä ja hyvien käytänteiden jalkauttamisessa. Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto keskittyy hyvinvointialan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edellyttämän toimintaympäristön kehittämiseen. Vuoden 2009 tavoitteena on koota yhteen aluekeskusohjelman koko toimintakauden ( ) toimivat ideat ja kokeilut sekä syventää vuoden 2008 pilotoitua liiketoimintaosaamisen kehittämiskonseptia. Tärkeää on levittää hyväksi havaitut toimintamallit yli toimiala- ja aluerajojen sekä edelleen kehittää yhteisen verkoston toimintaa ja tiivistää yhteistyötä. Lisäksi vuonna 2009 kokeillaan uusia verkostoyhteistyömalleja, tavoitteena luoda pohjaa tulevaan Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO). Hyvinvointiverkoston toiminnalle on luotu erinomainen pohja ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Verkoston vuoden 2009 toiminta koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: verkoston johtaminen ja koordinointi sekä yhteiset toimenpidekokonaisuudet. 1. Verkoston johtaminen, koordinointi ja kokoukset Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy vastaa hyvinvointiverkoston koordinoinnista. Teemaverkoston työhön liittyy keskeisenä osana kansallisen yhteistyön tiivistäminen ja hyvien käytänteiden jalkauttaminen alueilla. Verkoston teemoittaisilla kuukausikokouksilla ja vuotuisella hyvinvointifoorumilla levitetään hyviä käytäntöjä. Tämän vuoden Hyvinvointifoorumi järjestetään Tampereella marraskuussa ja se on samalla hyvinvointiverkoston aluekeskusohjelman päätösseminaari. Verkostotapaamisissa on saanut vinkkejä ja vahvistusta omalle toiminnalle ja toisaalta löytänyt kehityskohteita oman alueen kehittämiseen. Kokouksissa tullaan kuulemaan alustuksia niin rahoittajilta kuin yrittäjiltäkin. Niissä tuodaan tietoa alan toiminnan mahdollisuuksista ja vahvistetaan vanhoja ja ideoidaan uusia toimintamalleja ja yrityksiä sekä luodaan tulevaisuuden näköistä hyvinvointia. Teemapäivissä kuullaan niin menestystarinoita, haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Lisäksi koordinaattori osallistuu aktiivisesti alueiden omiin kehittämistilaisuuksiin ja on mukana järjestämässä paikallisia nk. Huimatiimien työpajoja. Kehittämispajoissa kootaan saman pöydän ääreen alan toimijat ja näin edistetään hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittista kehittämistä. Verkostotapaamiset vuonna 2009: kesk. 28.1, ti 10.3, ti 2.4, kesk. 3.6, ti 11.8, kesk. 30.9, ti ja to Alustuksia ja aiheita mm: hankintalainsäädännön mahdollisuudet, verkottumisen haasteet, OSKE- yhteistyö tekemällä, Luovien alojen sävelet, 3. iän toivot, kansalaisjärjestöjen vinkit, Missä mennään KOKO:ssa, mistä ja miten rahoitus, Työvoiman saannit esteet (Työvoimatoimistot, Esperin filippiiniläiset) ja yrittäjätarinoita. Tiedottaminen, tiedon hankinta ja toiminnan linkitys muihin kehittämisohjelmiin tapahtuu sähköisten tiedotteiden ja sivuston avulla. Kunkin alueen vastuuhenkilö huo-

2 2 (5) lehtii yhteydenpidosta ja tiedonvälityksestä omalla alueellaan sekä kansalliseen hyvinvointiverkostoon päin. Muita verkoston koordinointiin liittyviä asioita ovat verkostorahoitus ja toimenpiteisiin liittyvien asiantuntijapalveluiden ostojen suunnittelu ja organisointi. 2. Yhteiset toimenpidekokonaisuudet Aluekeskusohjelmaan kuuluvat alueet ovat erilaisia ja erikokoisia, ja jokaisella alueella on omat tarpeet ja tahtotilat. Myös hyvinvoinnin määrittelyssä on eroja. Vuonna 2009 verkoston tavoitteena on tarjota ja kokeilla erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia monipuolisesti. Edellisen vuoden (2008) aikana laadittuja kartoituksia ja kokeiluja tullaan jalkauttamaan ja syventämään. Pääpainoina ovat liiketoiminnan kehittäminen, yritysten verkottaminen ylialueellisesti sekä hyvien käytänteiden mallintaminen kansallisesti. Yhteistyötä muiden teemaverkostojen, alueellisen maaseutuohjelman ja saaristo-ohjelman kanssa tiivistetään. Pilottien määrä ja laajuus tarkentuu vuoden 2009 alussa käytettävissä olevien resurssien sekä alueiden osallistumishalukkuuden pohjalta. 2.1 Yritysten ja yrityskehittäjien verkostoituminen Aluekeskusohjelman avulla on muodostunut toimiva hyvinvointialan yrityskehittäjien kansallinen verkosto. Verkostotapaamiset ovat olleet oiva kohtaamispaikka ja seminaareissa on voinut tutustua myös muiden alueiden yrittäjätarinoihin. Hyviä käytäntöjä on voinut jakaa tilaisuuksissa ja verkoston muodostuminen on vähentänyt alueiden päällekkäisiä hankkeita ja tuonut alalle yhteisiä toimintamalleja. Vuonna 2009 tullaan jatkamaan menestyvää verkottamista monipuolisesti Road show Yritysten verkottumista ja tiedon välittymistä ylialueellisesti mahdollistetaan Road show:n avulla. Tavoitteena on tuoda yritysten menestystarinoita ja myös haasteita avoimesti esille niin toisille yrittäjille, yrityskehittäjille kuin julkisella sektorilla toimiville virkamiehillekin. Vuonna 2009 järjestetään kahdenlaisia Road show-tilaisuuksia: a. Kilpailukyky, kilpailutus ja hankintalainsäädäntö sekä eri käytännöt tuovat haasteita niin palvelun tuottajille kuin ostajillekin. Road show avulla lisätään paikallisten toimijoiden keskinäistä tuntemusta ja tuodaan esille yksityisen sektorin ongelmat ja verkottumisen ilot ja murheet sekä nostetaan esille käytännönläheisiä esimerkkejä kilpailutuksesta. Lisäarvona tilaisuuksissa voi saada vertaistukea ja luoda yritysverkostoja. Tilaisuudet järjestetään yhteystyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Aluekartoituksessa kävi ilmi, että alueet tekevät itsenäisesti vastaavia tilaisuuksia. Maaliskuussa on sovittu aiheen muuttamista yhdeksi kansalliseksi seminaariksi. Tilaisuus pidetään Turussa syyskuun kokouksen yhteydessä. b. Hyvinvointi, innovatiivisuus ja kulttuuri linkittyvät monin tavoin yhteen. Hyvinvoinnin- ja muilla teemaverkostoilla sekä aluekeskuksen maaseutuohjelman ja kansalaisjärjestöillä voidaan yhdessä saada paljon näkyvää toimintaa. Road show tilaisuuksissa yhteen saatetaan hyvinvointiyrittäjyyden ja sen rajapinnoissa olevien alojen yritykset, ideoidaan uusia palveluja ja tuotteita ja yhteistyökuvioita. Tilaisuudet toteutetaan yhteistyössä AKO kulttuuriverkoston kanssa.

3 3 (5) Teemat mm: Verkottumisen haasteet ja mahdollisuudet, Markkinointia mikroyrittäjille, hankintalainsäädäntö, Tulevaisuusfoorum Suomi 2015, hoivatekno, Suomen pilotointialustat ja yrittäjätarinat(aiheet valitaan äänestyksellä). Suunnitelma on tarkentunut. Rajapintaan työpajoja tullaan pitämään vähintään kymmenellä paikkakunnalla. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä AKO -kulttuuriverkoston ja maaseutupolitiikan kulttuuriteemaverkoston kanssa. Aloitusseminaari pidetään huhtikuussa Kokkolassa Messut Pienten yritysten näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia ylialueellisesti autetaan osallistumalla näytteilleasettajana valtakunnallisille messuille. Tarkoituksena on verkottaa alan toimijoita ja samalla nostaa aluekeskusohjelman tietoisuutta ja profiilia valtakunnallisesti sekä luoda pohjaa tulevalle KOKO -ohjelmalle. Hyvinvointiverkosto osallistuu näytteilleasettajana Tampereella järjestettäviin APUVÄLINE HYVINVOINTI & KOTI 09 messuille Mahdollisuutta Venäjälle suuntautuvaan messumatkaan selvitetään. Viisi kaupunkiseutua osallistuu messutapahtumaan. 2.2 Yhteistyö Hyvinvoinnin osaamiskeskuksen kanssa Valtakunnallisen hyvinvoinnin kehittämistä sekä alue- että osaamiskeskusohjelman yhteislinjaavalle strategiselle hankkeelle on tilaus. Hyvinvoinnin hankkeiden organisoimiseen ja erityisesti osaamiskeskusohjelman (OSKE) tehtävien jakoa aluekeskusohjelman kanssa kannattaa selkeyttää. Vuonna 2008 pidettiin ohjelmien toimijoille suunnattu yhteinen palaveri, jossa valittiin kolme yhteistä kärkihanketta valmisteluun. Hoivahotelli -hankkeen pohjana on Lahdessa vuosina toteutettu hotellipilottihanke, jonka taustalla oli näkemys siitä, että vanhuspalveluissa tarvitaan uusia innovaatioita. Hankkeessa on kytketty hotelli- ja hoivapalveluja sairaalahoitoon ja tutkimuksiin ja muihin majoitustarpeisiin. Tampereen OSKE koordinoi aiheesta valtakunnallisen hankkeen. Toiminnalliset malliympäristöt - hankkeen tavoitteena on hyvinvointiteknologian soveltamisen sekä uusien palvelumallien käyttöönoton kehittäminen ja levittäminen valtakunnallista kehittämisalustaa hyväksikäyttäen. Valmistelussa on ollut mukana kuusi aluekeskusohjelman ohjelma-aluetta, joihin kaikkiin on rakentumassa ja muodostumassa ikääntyvien sekä vammaisten henkilöiden käyttöön suunnattuja malliympäristöjä. Hankesuunnittelua jatketaan, ja sitä koordinoi Joensuun Seudun AKO. Rinnatusten tulossa kaksi eri hanketta. Joensuu sai rahoituksen TEKES:n aiehausta. Liiketoiminnan osaamiseen liittyvä hanke tarkentuu myöhemmin. 2.3 Alueiden strateginen perusta ja yhteistoimintamallit Aluekeskusohjelma-alueilla tehtiin vuonna 2008 selvitys, jossa tarkasteltiin hyvinvointialan elinkeinopoliittista kehittämistä, kehittämisen strategista perustaa, yhteistoimintamalleja ja haasteita. Selvitys antaa kokonaiskuvan alueellisesta todellisuudesta ja ohjelman asemoitumisesta siinä. Selvityksessä kuvataan kymmenen edelläkävijäaluetta ja esitellään parhaita alueellisia käytänteitä ja kärkihankkeita. Edelläkävijäalueiden erinomaisia toimintoja, toimintamalleja ja toteutettuja kärkihankkeita on monia. Selvityksestä valitaan muutama edelläkävijäalue, joiden kehityshanke kuvataan dokumentiksi ja malliksi muille. Yhteistyöstä aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston aktiivisten alueiden kanssa neuvotellaan. Kuvattaviksi alueiksi valitaan ne, joiden toimintamalleja voidaan parhaiten hyödyntää KOKO:ssa. Dokumentteja voidaan käyttää alustuksina ja keskustelun

4 4 (5) pohjina mm. Road show:ssa, ja tällä tavoin voidaan siirtää hyviä käytäntöjä alueelta toiselle. Dokumentteja voidaan hyödyntää myös alueiden kehittämispäivillä ja oppilaitoksissa yli aluerajojen. Nauhoitteiden suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan ja tuotetaan ulkopuolisin voimin. Alueilta ei löytynyt erillisrahoitusta tai riittävää kiinnostusta aiheeseen. Marraskuun päätösseminaarin yhteydessä ilmestyvässä lehdessä tullaan esittelemään ko. alueiden nykytila. 2.4 Liiketoimintaosaamisen kehittämiskonsepti ja verkosto Aluekeskusohjelman keskeisimmät tavoitteet verkottumisen lisäksi ovat liiketoimintaosaamisen ja aluekehittämisen toimintatapojen kehittäminen. Liiketoimintaosaamisen kehittämistä jatketaan myös yhteistyössä osaamiskeskusohjelman kanssa. Vuonna 2008 aloitettiin aluekeskusten kehittäjäorganisaatioiden kanssa yhteistyössä konsulttiverkoston listaaminen, ja sitä tullaan pilotoimaan yhteistyössä PKT-säätiön Yrityssuomi ja A- poolin kanssa. Tavoitteena on luoda toimiva sähköinen konsulttiverkosto hyvinvointialan yritysten käyttöön. Tätä asiantuntijahaku- palvelua pyritään testaamaan hyvinvointialan konsulttien kanssa vuoden 2009 alkupuoliskolla. Asia etenee. Liiketoimintaosaamisen konsepteja on monia, ja kilpailutuksen jälkeen aluekeskusohjelmassa päädyttiin kokeilemaan Prizztech Oy:n tytäryhtiö Prizzway Oy:n nk. Satakunnan mallia. Pilotti käynnistyi vuoden 2008 alussa, ja se kesti vuoden. Koulutukseen osallistui erillisrahoituksella 17 eri verkostoalueen hyvinvointiliiketoiminnan kehittäjää (kaksi henkilöä/alue), ja he ovat olleet tyytyväisiä excel -pohjaiseen Prizztech Oy:n kehittämään työkaluun. Prizztech:n loppuraportti kokeilusta valmistuu tammikuussa Ohjelman testaukseen osallistui aktiivisesti kymmenkunta aluetta. Ohjelmaan jo tutustuneille tarjotaan mahdollisuutta vuonna 2009 syventää oppeja ja koekäyttää uusi verkkopohjainen Progress -työkalu. Vuoden 2009 syventävään kokeiluun ei ollut halukkuutta. Ulkopuolinen arvioija haastattelee mukanaolijat ja tekee niistä yhteenvedon. Luovien alojen ja hyvinvointialalla työskentelevillä yrittäjillä on samankaltaisia haasteita ja kehittämiskohteita liiketoimintaosaamisessa. Aluekeskusohjelman luovilla aloilla on kokeiltu menestyksekkäästi SILE mallia (sisältöliiketoimialan kehittämisprojekti) liiketoiminnan kehittämisessä jo vuosien ajan. Malli perustuu kasvuhakuisten yrityksien menestystekijöiden ja haasteiden kartoittamiseen, yrityskehittämisen suunnitteluun, sitouttamiseen ja toteuttamiseen. SILEmallin soveltamista hyvinvointialalle kartoitetaan lisää ja yhteistyöstä keskustellaan Diges Ry:n kanssa(kilpailutus tehty 2007). Mikäli kansallinen hanke hyvinvointiverkoston tukemiseksi toteutuu vuonna 2009, Työ- ja elinkeinoministeriö tulee rahoittamaan hankkeen(=hämeenlinnan palvelupilotointi). 3. Toiminnan tavoitteet ja mittarit vuodelle 2009 Vuoden 2009 aikana verkostossa: a. Vahvistetaan alueiden välisiä yhteistyöverkostoja sekä siirretään hyviä käytäntöjä alueelta toiselle. b. Kaikki kartoituksessa ilmenneet edelläkävijäalueet tullaan haastattelemaan syksyllä ilmestyvään verkostolehteen. c. Syventään liiketoimintaosaamisen nk. Satakunnan- mallin kehittämiskonseptia. Kiinnostuksen vähyydestä johtuen, tilanne kartoitetaan ulkopuolisen toimesta. d. Pilotoidaan Luovien alojen SILE- mallista hyvinvointialalle soveltuva liiketoiminnan kehittämiskonsepti. e. Järjestetään vähintään kymmenen Road Show- te taa yhteistyössä kulttuuriverkoston kanssa.

5 5 (5) f. Osallistutaan valtakunnalliseen messutapahtumaan yhdessä yrittäjien kanssa. g. Kootaan yhteistyössä PKT säätiön A-poolin kanssa kansallinen hyvinvoinnin konsulttiverkosto. h. Tiivistetään yhteistyötä hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelman kanssa. 4. Verkoston budjetti ja rahoitussuunnitelma A.Verkoston budjetti: a. Verkoston johtaminen ja koordinointi Yhteensä Sisältää: kokoaikainen verkostokoordinaattori, vuokrat ja muut kustannukset(matkat, puhelin, posti, kopiointi yms.), lisäksi teemoittaiset road showt, lehti, seminaarit ja kokoukset. b. Yhteiset toimenpidekokonaisuudet Yhteensä rahoitusjako TEM alueet yhteensä Road show, paikallinen Dokumentit edelläkävijäalueista Messut Progress/ Prizzway Progress -työkalun kustannukset on laskettu 17 osallistuja-alueen mukaan(700 /alue). B.Rahoitussuunnitelma: Kokonaisbudjetti a. Verkoston johtaminen ja koordinointi yhteensä Kaikki verkoston toiminnassa mukana olevat alueet osallistuvat kustannuksiin: rahoitusjako TEM alueet Yhteensä palkkakulut(70-30%) muut kulut(50-50%) Yhteensä Verkostoon ilmoittautui 25 aluetta, joten verkoston kuntarahaosuus on b. Yhteiset toimenpidekokonaisuudet yhteensä Pilottikokeiluihin ja erillishankkeisiin ilmoittautuneet alueet jakavat kustannukset keskenään.