2. Hyvinvoinnin määritelmä, taustatekijät ja pääteemojen valinkriteerit
|
|
- Ida Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKOn Hyvinvointiverkosto Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelma tukee paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on erityisesti ennakoiva väline kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. Näitä KOKO- ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointi. Hyvinvoinnin teemaverkosto on alueiden verkostoitumisen lisäksi väline hyvien käytäntöjen ja osaamisen välittämiseksi sekä synergiahyötyjen luomiseksi. 1. Toiminnan tavoitteet ja visio 2013 Hyvinvointiverkosto tarjoaa kansallisen toimintafoorumin hyvinvointialan kehittäjille. Toiminnan tavoitteena on parantaa alueiden valmiuksia vastata käynnissä olevaa toimintaympäristön muutokseen sekä kehittää alueiden välistä yhteistyötä. Erityisenä tavoitteena on kytkeä verkoston toiminta muihin toimialaa kehittäviin prosesseihin ja hankkeisiin. Hyvinvointiverkoston toimintaa ohjaa kansallinen ohjausryhmä, joka koostuu keskeisten hyvinvointialan toimijoiden edustajista. Hyvinvointiverkoston toiminnassa korostuu erityisesti alue- ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on toimialan kapasiteetin kehittäminen rajapintayhteistyöllä ja aseman vahvistaminen alueilla. Toimialan osaaminen kasvaa ja hyvinvointiyrittäjyyden asema alueilla vahvistuu. Toimialan vetovoimatekijät voimistuvat mm. yrittäjyyden, uusien toimintamallien ja kansainvälistymisen kautta. Toiminnan konkreettiset tavoitteet määritellään vuosittain toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista seurataan. Verkoston toiminnasta tehdään väliarviointi Visio 2013 Hyvinvointiverkoston visiona on, että vuoteen 2013 mennessä hyvinvointiverkoston kansallinen toimintamalli on vakiinnutettu. Verkosto nähdään merkittävänä valtakunnallisena vaikuttajana, jonka toimijat ovat sitoutuneet hyvinvointialan aktiiviseen kehittämiseen. Verkostomaisen toimintamallin avulla on yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa laadittu/ pilotoitu laaja-alaisia kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita ja ohjelmia sekä levitetty alueellisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ylimaakunnallisiksi ja valtakunnallisiksi. Verkosto on toiminnallaan pystynyt edesauttamaan hyvinvointiliiketoimintaa rajoittavan säännöstön muuttumista ja edistämään hyvinvointialan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä innovoinut uutta liiketoimintaa. 2. Hyvinvoinnin määritelmä, taustatekijät ja pääteemojen valinkriteerit Hyvinvointitoimiala määritellään verkostossa laaja-alaisesti, lähtien keskeisistä yhteiskunnallisista megatrendeistä ja liiketoiminta-ajureista pikemmin kuin perinteisistä toimialarajauksista. Tällöin alaan katsotaan kuuluvaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntoutus-, hoito- ja
2 hoivatyön lisäksi ennaltaehkäisevä työ, liikunta-, kulttuuri- ja elämystuotanto sekä näihin liittyvät palvelut, tuotteet ja järjestelmät. Verkoston kannalta keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointiyrittäjyyden asemointi ja liiketoiminnan kehittäminen, rajapintayhteistyö, kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet ja uusien toimintamallien kehittäminen. Alan taustatekijät ja pääteemojen valikoituminen: Hyvinvointitoimiala kohtaa lähivuosina mm. seuraavat megatrendit: - väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos - kuntatalouden kiristymisen myötä tarvitaan uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen rajapintaan - omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen tulee lisääntymään - väestön varallisuus ja laatutietoisuus kasvaa, - elämyshakuisuus ja yksilöllisten, räätälöityjen palveluiden tarve lisääntyy - toimiala kansainvälistyy - kansainvälisyys työvoiman mahdollisena vetovoimatekijänä - maaseutumaisten ja haja-asutusalueiden palvelutarve Akon hyvinvointiverkostoalueille suunnatussa kyselyssä, jossa luodattiin hyvinvointialan tulevaisuuden kehitystarpeita, nousi esille seuraavat aihe- ja teemakokonaisuudet, joiden ympärille KOKOn hyvinvointiverkoston toimintaa tulisi suunnata: aluekehittäjien verkostoituminen sekä hyvien käytäntöjen esiin nosto ja levittäminen yritysten liiketoimintaosaaminen ja sen kehittäminen, erityisesti kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen sektori- ja toimialarajat ylittävät yhteistyö- ja liiketoimintamallit. Hyvinvointiverkoston toiminnassa otetaan huomioon myös laajentunut toteutusalue. KOKOohjelman toteutusalue tuo mukaan erityisesti maaseutumaisia alueita, joiden tarpeet huomioidaan verkoston toiminnassa. KOKOn hyvinvointiverkostolla ja alueille vastuutetulla toimintaryhmätyöskentelyllä pyritään nämä haasteet ja alueiden toiveet kääntämään mahdollisuuksiksi ja yritysten uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Verkoston konkreettiset, fokusoidut pääteemat ja niiden edistämiseksi muodostettavat toimintaryhmät määritellään verkoston strategiassa. 3. Toimintamallin ja sisällön kuvaus Hyvinvoinnin teemaverkoston selkeä vahva visio ja tavoite vahvistetaan yhteistyössä jäsenten kanssa. Verkoston koko toiminnan lähtökohtana on toiminnan ja toimenpiteiden alue- ja asiakaslähtöisyys. Hyvinvointiverkoston toiminta koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: verkoston vastuullisen koordinaattorin toiminnasta sekä yhteisesti sovittujen temaattisten toimintaryhmien työskentelystä. Verkostotoiminnan peruspilarit ovat:
3 Alueiden tarpeiden ja alueellisten näkökulmien tuominen kansalliseen hyvinvointialaa koskevaan keskusteluun Verkoston roolia verkostoalueiden ja ministeriön välisen vuoropuhelun ja yhteistyön keskeisenä foorumina vahvistetaan. Verkosto toimii alueiden ja alan yritysten tarpeiden, tahtotilan ja ajatusten esiintuojana TEMin suuntaan sekä ministeriöstä alueiden suuntaan. Verkoston toiminta kytketään toimialan meneillään oleviin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin. Aluekehittäjien verkottuminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen AKOn hyvinvointiverkosto on tukenut yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkostoitumista ja benchmarkkausta, ja tätä toimintaa jatketaan edelleen myös KOKOn hyvinvointiverkostossa. Verkoston käytännön toimintatapoja kehitetään tukemaan luovaa ja perinteisiä toimialarajoja ylittävää vuorovaikutusta sekä alueiden konkreettista hyötymistä verkoston toiminnasta mallintamisen, ennakoinnin, hankkeistuksen ja pilotoinnin avulla. Hyvinvointialan kansallisen yrityslähtöisen kehitystyön aktivointi ja organisointi temaattisten toimintaryhmien kautta Verkostoa kehitetään tukemaan kansallisesti vahvojen, fokusoitujen ja yrityslähtöisten verkostojen ja miniklusterien muodostumista sekä niissä syntyvien uusien innovatiivisten avausten leviämistä. Tämä toiminta organisoidaan verkoston ns. ydinryhmän koordinoimiksi temaattisiksi toimintaryhmiksi, joissa toteutetaan konkreettisia pilotteja ja yhteishankkeita. Ohjelmakauden aikana pyritään synnyttämään kansallisia, yritysvetoisia miniklustereita valittujen teemojen ympärille. 3.1 Verkostokoordinaatio: Teemaverkoston työhön liittyy keskeisenä osana kansallisen yhteistyön tiivistäminen alueiden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Verkosto tarjoaa alueille malleja toimialan ja yrittäjyyden asemointiin, tukee yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkottumista sekä uusien toimintamallien hyödyntämistä. Verkostotapaamisissa kuullaan alustuksia rahoittajilta, yrittäjiltä ja muilta alan toimijoilta sekä pidetään ajankohtaiskatsauksia alueilla meneillään olevista hankkeista ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia. Verkoston vastuullinen koordinaattori osallistuu aktiivisesti alueiden omiin kehittämistilaisuuksiin tuoden kansallista ja kansainvälistä näkökulmaa. Alueiden tarpeisiin ja asiakaslähtöisyyteen pureudutaan entistä enemmän. Yhteistyössä suunnitellaan toimenpiteitä ja keinoja niin pieniin kuin isoihinkin seutuihin ja huomioidaan alueiden eri tilanteet. Tuntemalla alueiden haasteet ja mahdollisuudet verkostokoordinaattori vie viestiä TEM:n suuntaan ja toisaalta pitää alueet ajan tasalla valtiohallinnon suuntaviivoista. Uudelleen organisoitu tulevaisuustyöryhmä pohtii yhdessä hyvinvointialan haasteita ja tulevaisuutta, ja tässä tehtävässä koordinaattorilla on tärkeä rooli olla alueiden äänitorvena. Tämän lisäksi verkostolle koordinoidaan yritysvetoinen ohjausryhmä tiiviissä yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien kanssa.
4 Verkoston koordinointiin liittyviä hallinnollisia asioita ovat verkostorahoitus ja toimenpiteisiin liittyvien asiantuntijapalveluiden ostojen suunnittelu ja koordinointi. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja viestintä kuuluvat myös verkostokoordinoinnille. Verkostokoordinaattorin keskeiset tehtävät: Edistää aktiivisesti vuoropuhelua alueiden, TEMin ja sen sisarministeriöiden sekä muiden hyvinvointitoimialaa kehittävien toimijoiden kanssa. Verkostokoordinaattori toimii brokerina alueiden ja valtiohallinnon välillä. Aluekehittäjien verkottuminen. Koordinaattori organisoi yhteiset verkostotapaamiset ja on päävastuussa kansallisista seminaareista. Organisoi Tulevaisuustyöryhmän toiminnan. Ensivaiheen työryhmän edustajat ovat TEMin hyvinvointialaa kehittäviä asiantuntijoita sekä 3-4 verkostoalueen edustajaa. Jatkossa tulevaisuustyöryhmä voidaan laajentaa käsittämään myös sisarministeriöiden ja muiden alan toimijoiden edustajia. Organisoi yritysvetoisen ohjausryhmän verkostolle yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien edustajien kanssa. Verkostokoordinaattori toimii aktiivisessa yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien kanssa ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Aktivoi alueita ylimaakunnallisiin hankkeisiin sekä pilotointeihin Keskeiset toimintatavat: - aluekehittäjien teemalliset verkostotapaamiset ja työpajat - viestin vienti ja osallistuminen alueiden omiin kehittämistilaisuuksiin - tulevaisuustyöryhmän työskentely - yritysvetoisen ohjausryhmän työskentely - verkoston ydinryhmän (verkostokoordinaattori + toimintaryhmien veturit) työskentely -konkreettiset - pilotit ja niiden mallintaminen - yhteishankkeiden valmistelu ennakoinnin liittäminen kehittämistyöhön - rajapintayhteistyö - kansalliset hyvinvointifoorumit 3.2 Toimintaryhmät 1 3 Verkoston sisällöllinen toiminta jaetaan kolmeen temaattiseen, aluevetoiseen toimintaryhmään. Nimetyillä alueilla on selkeä vetovastuu näiden toimintaryhmien toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toimintaryhmien teemat määritellään toimialan megatrendien ja verkostoalueiden tarpeiden sekä toimintaryhmien veturialueiden kehittämisen painopisteiden näkökulmasta. Fokusoitujen toimintaryhmien keskeisenä tehtävänä on edistää toimintaryhmän fokusalueen kansallista kehittymistä, uusien innovatiivisten avausten ja toimintamallien leviämistä sekä yrityslähtöisten miniklusterien muodostumista konkreettisten pilottien toteuttamisen ja yhteishankkeiden valmistelun kautta. Toimintaryhmien toiminta suunnitellaan siten, että verkostossa ei toteuteta pelkästään yksittäisiä pilotteja, vaan pilotit muodostavat verkoston toiminnan kannalta jatkuvan
5 ja kehittyvän kokonaisuuden. Toimintaryhmille laaditaan ohjelmakauden alkaessa toiminnan strategisuuden ja suunnitelmallisuuden varmistava toimenpideohjelma. Toimintaryhmien keskeiset toimintatavat: - toimintaryhmien omat ja yhteiset workshopit ja innovaatiosessiot - yhteishankkeiden valmistelu - konkreettiset pilotit ja mallintaminen - hyvien käytäntöjen levittäminen - miniklustereiden perustaminen Toimintaryhmä 1- Ennaltaehkäisevän hyvinvointialan tuote- ja palveluympäristön kehittäminen (Hyvä hanke?) Kuopion, Kajaanin ja Joensuun alueiden yhteistyömalli Väljästi asutun alueen asiakaslähtöinen ja toimialarajat ylittävä hyvinvointiosaaminen Terveyden edistäminen liikuntateknologian keinoin (mm. toimintakonseptit, ravitsemus, välineet, liikuntapaikkarakentaminen, elämyksellisyyteen perustuvat palvelut) Hyvinvointituotteiden ja -palveluiden tuotetestaus käyttäjälähtöisesti Hyvinvointiohjauksen ja hyvinvointimarkkinointiosaamisen kehittäminen Käyttäjälähtöiset ja vuorovaikutteiset internetin hyvinvointipalvelut Toimintaryhmä 2 palveluyrittäjyys ja kansainvälistyminen Hämeenlinna Yritysosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen, megatrendit silmälläpitäen Toimialan ja yrittäjyyden asemointi, toimialaryhmätyöskentely Vetovoimatekijöiden etsiminen, synnyttäminen ja tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuudet hyvinvointipalveluissa Yrittäjyys- ja ammatti- identiteetti Toimintaryhmä 3 Palveluinnovaatiot Lahti Innovaatioryhmä työskentelyn avulla synnytetään uusia tuote- ja palvelukonsepteja Kehitetään systemaattisesti innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin rajaa ylittäviä toimintamalleja Avataan ja luodaan perinteisesti julkisesti hoidettuihin palveluihin liittyviä yksityisiä palvelumarkkinoita Etsitään aktiivisesti yhteistoimintamahdollisuuksia toimialojen rajapinnoilta. 4. Vuositason tavoitteet ja toiminta: Verkoston organisoituminen
6 - Tulevaisuustyöryhmän organisoituminen - Yritysvetoisen ohjausryhmän kokoaminen - Temaattisten toimintaryhmien käynnistäminen - Alueellisten työpajojen systemaattisen toiminnan käynnistäminen - Hanketyön valmistelu käynnistäminen alueiden esille tulleista tarpeista Toiminnan kehittäminen esille tulleiden aiheiden ja tarpeiden pohjalta. - Miniklustereiden käynnistäminen - Ennakointi - Pilotointi - Mallintaminen - väliarviointi Toimintojen vakiinnuttaminen - Käynnistetyt toimenpiteet ja prosessit Yhteenveto menneestä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu 5. Verkostorahoitus/ vuosi: Verkostokoordinaation ja toimintaryhmien budjetti * Verkostokoordinaattori (1 htv) e * Ostopalvelut: - tilaisuudet, tarjoilut e - asiantuntijapalvelut (alustajat, hankkeistus) e *Muut kulut: - puhelin, posti, kopiot e - painatus (verkostolehti x2) e - matkakulut e =yhteensä e Temaattiset toimintaryhmät Toimintaryhmä 1 Kuopio ja Kajaani * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e
7 =yhteensä e Toimintaryhmä 2 Hämeenlinna * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e =yhteensä e Toimintaryhmä 3 Lahti * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e =yhteensä e Kustannukset yhteensä: * Henkilöstökulut e * Ostopalvelut e * Muut kulut e yhteensä: e Rahoitussuunnitelma 1 (=tasajako): TEM Alueet *Henkilöstökulut 2,5 htv (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Rahoitussuunnitelma 2: Jokainen verkostoalue tulee mukaan verkostokoordinaatioon: TEM Alueet * Henkilöstökulut (70/30 %) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Kukin verkostoalue tulee halunsa mukaan toimintaryhmään (=ilmoittautuneiden alueiden jaettavaksi kustannukseksi jää e / toimintaryhmä): TEM Alueet Toimintaryhmä 1 Kuopio ja Kajaani * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Toimintaryhmä 2 Hämeenlinna * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e
8 yhteensä e e Toimintaryhmä 3 Lahti * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Kuva 1: 3. Verkoston organisointimalli Hyvinvointiverkosto KOKO:ssa Verkoston päätoiminnat: 1. Alueiden ja TEM:n välinen vuorovaikutus 2. Aluekehittäjien verkottuminen 3. Temaattiset toimintaryhmät ns. miniklusterit Verkostokoordinaatio Toimintamalli: Tulevaisuustyöryhmä? Yrityspohjainen ohjausryhmä Toimintaryhmien koordinaatio Toimintatapoina verkostotapaamiset, forumit, innovaatiosessiot / workshopit Toimintamalli: Temaattinen toimintaryhmä 1 Kajaani Temaattinen toimintaryhmä 1 Kuopio Temaattinen toimintaryhmä 1 Lahti Temaattinen toimintaryhmä 1 Hml Teemat määritellään megatrendien, alueiden toiveiden/ vetureiden vahvuuksien perusteella Verkostoalueilla vastuu sisältötoteutuksesta Toimintatapoina mallintaminen, ennakointi, pilotointi, hankkeistus, rajapintayhteistyö Lisätietoa valmistelusta: Aluekehityspäällikkö Mikko Koivulehto etunimi.sukunimi@kehittamiskeskus.fi
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Ote pöytäkirjasta Työvaliokunta 55 15.05.2009 Kaupunginhallitus 248 01.06.2009 Vakka-Suomen KOKO-ohjelma vuosille 2010-2013 5369/06/062/2009 TVK 15.05.2009 55 Liite 5 Ohjelmaluonnos
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotLahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotSalon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma
1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotJOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.
JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotLAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY
LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotAlueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu
Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Kouvolan seutu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 LIITE 1: KOKO:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 KOKO-alue: Kouvolan seutu (Kouvolan kaupunki ja Iitin
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotKulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa
Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotHAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016
HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk
Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2009 ALUEKESKUSOHJELMAN KANSALLINEN HYVINVOINTIVERKOSTO. 1. Verkoston johtaminen, koordinointi ja kokoukset 1 (5)
1 (5) TOIMINTASUUNNITELMA 2009 ALUEKESKUSOHJELMAN KANSALLINEN HYVINVOINTIVERKOSTO Verkoston toiminnan painopiste on ollut alueellisen strategisen pohjan vahvistamisessa ja sitä kautta toimintaympäristön
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotKÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotRahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen
Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotKysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus
Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotVesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
LisätiedotSUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA
Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai
LisätiedotTaustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset
Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla
LisätiedotHYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu
Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotVERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA
KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotVIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:
LisätiedotALUEET JA HYVINVOINTI
ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotHanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät
Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
Lisätiedot#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström
#innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
LisätiedotOulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi
Koordinointi: aluekeskusohjelman yhteyspäällikkö ja tiedottaja Vastuuorganisaatio: Ylivieskan seutukunta toimijoiden kokoaminen, hankkeiden suunnittelu, kehittämistyön koordinointi, tiedonvaihto Oulun
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotKansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014
Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotALLIANSSIN STRATEGIA 2021
ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotElinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen
Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotRural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan
LisätiedotMiten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi
Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotKemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa
Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
Lisätiedot