Skillit haltuun! koulupäivän eri vaiheissa. Johanna Pekkanen projektipäällikkö Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry
|
|
- Ilmari Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Skillit haltuun! koulupäivän eri vaiheissa Johanna Pekkanen projektipäällikkö Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry
2 Virittäytyminen työpajaan Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Tosielämää vai tarinaa vain?
3
4
5
6 MILTÄ MOTORIIKAN VAIKEUDET TUNTUVAT? TEHTÄVÄ: kirjoittaminen ja kynätyöskentely tarvitset kynän ja paperia kirjoita etunimesi käyttäen ei-dominanttia kättä, hyödyntäen alla olevia kirjasintyyppejä
7 Vain 5 prosentilla lapsista, joilla on diagnosoitu motorisen kehityksen häiriö, motorisen oppimisen ongelmat esiintyvät yksinään siis 95 prosentilla ko. lapsista on myös muita oppimisvaikeuksia tai tarkkaavuuden pulmia! Vähäiset sosiaaliset kontaktit ja syrjään jääminen vaikuttavat myös vuorovaikutustaitojen kehittymiseen: seurauksena voi olla tunne-elämän vaikeuksia, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireita, kiusaamista Epäonnistumisen pelkoa, epävarmuutta itsestä ja omasta osaamisesta
8 Havainnointia voi tehdä pitkin päivää Motoristen taitojen havainnointi ja mahdollisten haasteiden taustalla olevien syiden tunnistaminen luovat edellytykset toimivalle tuelle. Havainnointia on mahdollista tehdä arjen eri vaiheissa, eikä erikseen järjestetyille havainnointitilanteille ole aina tarvetta: a) koulumatkat b) pukeutuminen/riisuutuminen c) tehtäväkohtainen työskentely/luokkatyöskentely d) siirtymätilanteet e) välitunnit f) ruokailu g) liikuntatunnit
9 KOETTU PÄTEVYYS ONNISTUMISEN TUNTEET KOETTU AUTONOMIA KOKEMUS VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS OSALLISUUS, YHTEINEN JUTTU "Jos perustaidot eivät ole kunnossa, se vaikuttaa koettuun pätevyyteen. Oppilaat kokevat olevansa huonoja, ja jos he kokevat olevansa huonoja, he eivät osallistu toimintaan, jossa kokevat olevansa huonoja. (Sami Kalaja, HS ) Lapset ja nuoret, joilla on uusien motoristen taitojen oppimisen pulmia, tarvitsevat enemmän aikaa ja toistoja oppiakseen uusia taitoja.
10 Miten tuen ja harjoitan havaintomotorisia taitoja? käsittelemällä erilaisista materiaaleista valmistettuja erikokoisia ja -painoisia välineitä sekä ohjaamalla lasta suuntaamaan huomiotaan tehtävän onnistumisen kannalta oleellisiin asioihin Esimerkkinä SDM-menetelmä (Sherborne Developmental Movement) lapsen kokonaiskehitystä tukeva liikuntamenetelmä Lähtökohtana lapsi ja hänen oma kehonsa Monipuolista, sosiaalista ja motorista kehitystä tukevaa Yksin, pareittain tai ryhmässä toteutettavaa Keskeiset teemat ovat kehonhahmotus, tilanhahmotus, liikkeen ajan ja rytmin tiedostaminen, liikkeen voiman tiedostaminen, pari- ja ryhmätyöskentelytaidot, rauhoittuminen
11 Miten tuen ja harjoitan hienomotorisia taitoja? kaikki käsillä tekeminen: heitä tikkaa (vrt. kynäote), piilota esineitä hiekkaan/makaroniin/riisiin, rakentelupalikat, legot, muovailu, leipominen, avaa-sulje -tehtävät, käsityöt ja askartelu karkeamotoriset välineenkäsittelytaidot (esim. pallonheitto, kiinniotto, pomputus jne.) kehittävät käsien motoriikkaa ja sitä myötä myös siistin käsialan ja käsin kirjoittamisen edellytyksiä toistoja tarvitaan: hyödynnä harjoitteissa käytännön tilanteita ja vähän ja usein -periaatetta ennemmin kuin paljon yhdellä kertaa kerran viikossa pitoa vartaloon ennen hienomotorisia tehtäviä: erilaiset hypyt, pidot, kottikärrykävelyt, kantamiset, taukojumpat
12
13
14 Tehokkaiksi todetut toimintatavat kognitiivinen lähestymistapa positiivinen vaikutus motoriseen oppimiseen (Niemeijer ym. 2006) annetaan sanallisia vihjeitä tehtävän suorittamiseen, kysellään tehtävästä ja sen vaatimuksista ja kerrotaan, miksi liike tai tehtävä tulisi suorittaa tietyllä tavalla taidon pilkkominen Taidon opettelua vaihe vaiheelta - silloin kun taidon pilkkominen on tarkoituksenmukaista! kokemus onnistuneesta suorituksesta ja suorituksen viimeistelystä jokaisella suorituskerralla
15 Skillilataamo.fi Maksuton tehtäväkortisto liikunnan lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoitteluun Uusia kortteja suunnitteilla uusina teemoina pyöräily sekä mindfulness/lasten jooga (havainnoidaan kehoa kokonaisuutena: hengitystä, aistimuksia, kehon tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia. Harjoitteet kehittävät mm. keskittymiskykyä, luovuutta ja kehotuntemusta) Lataa ja tulosta yksittäisiä kortteja tai valmiita korttisettejä, kuten hippasetti, kotiskillit, pihaparkour, skillipaussi ja skillireili! Hakutoiminnon avulla löydät kätevästi haluamasi kortit Voit myös antaa lapsen itse valita ja tulostaa haluamansa tehtävät!
16 Bongaa verkosta ajankohtaisimmat asiat!
17 Lähteet Asunta, P., Mälkönen, I., Viholainen, H., Ahonen, T. & Rintala, P Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia ja tukea heitä kouluympäristössä? NMI Bulletin 4/2014. Asunta, P., Viholainen, H., Westerholm, J. & Rintala, P Motoriikan havainnointilomake suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen. Liikunta & Tiede. Haapala, EA., Poikkeus, A-M., Tompuri, T., Kukkonen-Harjula, K., Leppänen, PHT., Lindi, V. & Lakka, TA. Associations of Motor and Cardiovascular Performance with Academic Skills in Children. Medicine & Science in Sports & Exercise, Henderson, Sugden & Barnett Movement Assessment Battery for Children-2. Ikonen, O Oppimisvalmiudet ja opetus. Jyväskylä: PS-kustannus. Kranowitz, C. S Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Juva: WS Bookwell. Savolainen, N. & Vienola, S Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) luotettavuus 6-vuotiaiden lasten arvioinnissa. [Pro gradu - tutkielma] Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Schoemaker, M.M Identification of Developmental Coordination Disorder. Luentomateriaali. Schoemaker, M.M., Flapper, B., Reinders-Messelink, H. & De Kloet, A Validity of the motor observation questionnaire for teachers as a screening instrument for children at risk for developmental coordination disorder. Human Movement Science 27, Viholainen, H., Hemmola, P-M., Suvikas, J. & Purtsi, J KUMMI 7, Arviointi-, opetus-ja kuntoutusmateriaaleja. Loikkiksella ketteräksi. Niilo Mäki Instituutti.
18 Ahonen, T. Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Alanko, R. ym. Ota minut mukaan. Erityistukea tarvitseva lapsi leikissä ja liikunnassa. Autio, T. Liiku ja leiki - motorisia perusharjoitteita lapsille. Cairney, J. (edit). Developmental Coordination Disorder and its consequences. Drew, S. Fidget busters. Brain breaks and energisers for the classroom. Drew, S. Can t play, won t play. Simply sizzling ideas to get the ball rolling for children with dyspraxia. Drew, S. Take ten. Advice, games and activities to develop fine motor skills. Jaakkola, T. Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi. Jaakkola, T Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! : perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Jaakkola ym. (toim). Liikuntapedagogiikka. Karjalainen & Parkkisenniemi. Kuperkeikka kaverin kans. Karvonen, P. Hyppää pois! Lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen. Kauranen, K. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Komulainen, J. Liikuntamaisteri. Tehtäväkirja luokkalaisille. Kovanen, P. & Uotinen, S. Oppi omiin käsiin. Liikuntavamma toiminnan haasteena. Kranowittz, CS. Tahatonta tohellusta: sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Latva, T. ym. MOPA-motoriikka paremmaksi. Luonto-Liiton julkaisu 2013, 4.painos. Luontoleikit. Mikael -koulu. Tarkkaavaisuutta innojumpalla. Rintala, P. ym. Liiku ja opi. Sherborne, V. Lasten kokonaiskehitystä tukeva liikunta. Sudgen, D. & Chambers, M. Children with DCD. Suomen Mielenterveysseura. Moto-taituriksi. Vinkkejä ja virikkeitä 4 12-vuotiaiden lasten motoristen taitojen harjoitteluun perheliikunnassa. Sääkslahti, A. & Cantell, M. Moto-kerho. Motoristen perustaitojen harjaannuttaminen koulun kerhossa. Taipale-Oiva, S. ym. Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena. Tiainen, T. & Välimäki, V. Lukuja liikkuen, tavuja touhuten. Valteri -puoti. SDM-menetelmä, DVD. Viholainen, H. ym. Loikkiksella Ketteräksi. Zimmer, R Psykomotoriikan käsikirja - teoriaa ja käytäntöä psykomotoriseen tukemiseen.
19 Hyödyllisiä linkkejä (mm. oppitunnit, istumisen vähentäminen, taukoliikkeet, toiminnallinen opetus, välitunnit, kerhot, koulumatkat, tapahtumat, koulupiha ja sisätilat jne.) (Lukuja liikkuen, tavuja touhuten -sivustolta löydät vinkkejä alku- ja esiopetukseen sekä varhaiskasvatukseen) (maksuton verkkopalvelu, tehtäväkortisto liikunnan lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoitteluun koulupäivän aikana) (monia liikuntaleikkejä ja -vinkkejä) (valmiita tunteja ja tuokioita 1-6lk ikäisille, jonot mataliksi!) (liikuntavinkkikortit, pihaseikkailu, varpaat vauhtiin, hyvät käytännöt ja blogit)
20 (runsaasti videoita perusmotorisista taidoista, videoita kehonhallinnan kehittämiseen ja taitojen harjoittelua varten, esimerkkejä laitteista ja salien kalustamisesta) (taitojen harjoittelu, ketjuttaminen ja pilkkominen sekä kehonhallinnan kehittäminen) (materiaalia lasten ja nuorten liikuttamiseen) (suunnittele liikuntatuokio eri-ikäisille, eri ympäristöihin ja tiloihin jne.) (liikkumistaitoja mittaava testi vuotiaille, sis. mallivideot suorituksista) (Suomen Urheiluliiton maskotin Voitto Onnisen valmiita ja tulostettavia ominaisuusratoja, kuten liikkuvuus, ketteryys, hypyt, heitot ym.) (ideoita perheliikuntaan, vinkkejä terveellisiin elintapoihin, tehtäväsivuja lapsille) (sovellettuja pelejä ja leikkejä)
Motoriikan haasteisiin tukea ja apua Skillilataamosta
Motoriikan haasteisiin tukea ja apua Skillilataamosta 1. TIEDOSTA 2. TUNNISTA 3. TUE Vain 5 prosentilla lapsista, joilla on diagnosoitu DCD, motorisen oppimisen ongelmat esiintyvät yksinään. Siis 95
LisätiedotMotoriikan haasteisiin tukea ja apua Skillilataamosta. Kouluttaja Jenni Aikio Master of Sports
Motoriikan haasteisiin tukea ja apua Skillilataamosta Kouluttaja Jenni Aikio Master of Sports Jennitabita.aikio@gmail.com 1. TIEDOSTA 2. TUNNISTA 3. TUE Motoriset perustaidot Karkeamotoriikka Hienomotoriikka
LisätiedotMotoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa Salo
Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa Salo 2.10.2018 Tietoa ja tukea motoriikan oppimisvaikeuksiin o Innostun liikkumaan toiminnan tavoitteena on lisätä tietoisuutta motorisen oppimisen vaikeuksista
LisätiedotTekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry
Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Innostun liikkumaan (2013-2017) Lisää onnistumisen tunteita ja osallisuutta
LisätiedotSKILLILATAAMO Motorisii taitoi. Kouvola Jenni Aikio
SKILLILATAAMO Motorisii taitoi Kouvola 21.8.2018 Jenni Aikio Tietoa ja tukea motoriikan oppimisvaikeuksiin o Tietoisuutta motorisen oppimisen vaikeuksista, jotta vaikeudet tunnistettaisiin parempaa ja
LisätiedotLiike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti
Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti
LisätiedotMotoriikan haasteet oppimisessa tiedosta, tunnista, tue! Liikuntaseikkailuristeily 5.-7.2.2015
Motoriikan haasteet oppimisessa tiedosta, tunnista, tue! Liikuntaseikkailuristeily 5.-7.2.2015 MOTORIIKAN VAIKEUDET VOIVAT JOHTUA MONISTA SYISTÄ Elintavat ja oppimisympäristö persoonallisuus (arkuus) ylipaino
LisätiedotMotorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen?
Motorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen? Hannele Heikkilä, KM, luokanopettaja, erityisopettaja Jonna Haapiainen, liikunnanohjaaja Jatkotyöstöä
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotKömpelyys? Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tunnistaminen
Kömpelyys? Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tunnistaminen Piritta Asunta Yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto Motoristen vaikeuksien syitä Elintavat ja oppimisympäristö persoonallisuus (esim.
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotOPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu
OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN Kasvatetaan elämää varten Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotMOTORIIKAN HAASTEET. Ja ideat niiden ratkaisemiseksi
MOTORIIKAN HAASTEET Ja ideat niiden ratkaisemiseksi 1 Tiedosta 2 Tunnista 3 Tue SISÄLLYS 1 TIEDOSTA 2 TUNNISTA 3 TUE Innosta kohti terveitä elintapoja!... 2 Tunnista haasteet varhain yhdessä muiden ammattilaisten
LisätiedotTuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotLukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
LisätiedotInterventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio
Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista
LisätiedotNoora Savolainen & Susanna Vienola Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) luotettavuus 6-vuotiaiden lasten arvioinnissa
Noora Savolainen & Susanna Vienola Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) luotettavuus 6-vuotiaiden lasten arvioinnissa Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2014 Kasvatustieteiden
LisätiedotHAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007. Kerttu 4v.
HAHMO 4 Lomakkeen syventävä tietopaketti Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007 Kerttu 4v. Syventävän tietopaketin tarkoituksena on antaa lisätietoa 4-vuotiaan lapsen perustaidoista ja HAHMO
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotMOTORIIKAN HAVAINNOINTILOMAKE (MOQ-T) SUOMALAISILLE OPETTAJILLE MOTOR OBSERVATION QUESTIONNAIRE FOR TEACHERS -LOMAKKEEN KULTTUURINEN KÄÄNTÄMINEN
MOTORIIKAN HAVAINNOINTILOMAKE (MOQ-T) SUOMALAISILLE OPETTAJILLE MOTOR OBSERVATION QUESTIONNAIRE FOR TEACHERS -LOMAKKEEN KULTTUURINEN KÄÄNTÄMINEN PIRITTA ASUNTA, HELENA VIHOLAINEN, JARI WESTERHOLM, PAULI
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotKoululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,
Innostu liikke stä! Mitä nyt on? Koululiikuntaliiton uusi N.Y.T! -toiminta tarjoaa alakoulun 2.-5.luokkalaisille helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Lukukausittain saat N.Y.T!
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotLuokat 1 2: Fyysinen toimintakyky
Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
LisätiedotKÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)
4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien
LisätiedotNUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotYksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset
Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotLIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT
LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotToiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet
Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Valteri-OPS:n palapelimalli Heljä Happonen, KM, ohjaava opettaja Päivi Lång, KM, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Toiminta-alueittain
LisätiedotKokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma
Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014
LisätiedotTerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.
TerveysInfo Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät: vanhemmat
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotAlakoulun opettajat motoriikan arvioijina.
Alakoulun opettajat motoriikan arvioijina. Henna Kuikka Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Kuikka, Henna 2015. Alakoulun opettajat
LisätiedotMotorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
LisätiedotMotorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tukeminen liikunnassa
Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tukeminen liikunnassa Helena Viholainen, Tutkijatohtori, dosentti, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka Piritta Asunta, LitM, jatko-opiskelija, projektitutkija
Lisätiedot3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet
3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ
LisätiedotToiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa
Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Osa 3 Osa 2 Osa 1 Videoluennolla pohdimme
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
Lisätiedotlapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotKASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI
2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotLeikkien liikkumaan. Liikuntatuokiopaja. Milla Kiiski ja Jani Heinonen
Leikkien liikkumaan Liikuntatuokiopaja Milla Kiiski ja Jani Heinonen Työpajan sisältö 1. Nykytilanne 2. Miksi liikutaan ja miten meidän päiväkodissa liikutaan? 3. Liikuntatuokion rakenne 4. Liikuntaleikin
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotLIIKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUKSET KOULUYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIVILLE
LIIKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUKSET KOULUYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIVILLE Uutta virtaa lukuvuoden alkuun! Tule mukaan koulutuksiimme ja osallistu liikunnallisempien koulupäivien toteutukseen. Koulutuksistamme saat käytännön
LisätiedotLapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat
Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Motoriikka on ihmisen keskeinen tiedonsaantikeino, jonka avulla ihminen kokee, koskettaa, käsittelee,
LisätiedotMiten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä?
Katsaukset Piritta Asunta Ida Mälkönen Helena Viholainen Timo Ahonen Pauli Rintala Miten voimme tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, ja tukea heitä kouluympäristössä? Kohokohdat
LisätiedotValteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotVaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto 2012-2015 KARTOITUS 2017 KEHITTÄMISEHDOTUKSET VETURI OKM/ Kehittämisryhmä VIP 2012-15 2016-17 2018-2018-
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotMotoriikan havainnointilomakkeen
Motoriikan havainnointilomakkeen (MOQ-T) käsikirja: Täyttöohjeet ja psykometriset ominaisuudet (1.0) Toim. Piritta Asunta Työryhmä Timo Ahonen Elina Hakkarainen Pauli Rintala Helena Viholainen Jari Westerholm
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotAsuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa
Kuva: Kaisa Jokinen Asuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa Donna Niemistö, Taija Juutinen Finni, Eero A. Haapala, Marja Cantell,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotEdistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT
Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotVARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. Liikuntatieteellinen tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lasten liikunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Objektiivisesti
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotVARHAISVUOSIEN LIIKUNTA SUOSITUSTEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA
VARHAISVUOSIEN LIIKUNTA SUOSITUSTEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA Oulu 16.11.2017 Anne Soini, TtT, LitM, liikuntapedagogiikan yliopistonopettaja anne.j.soini@jyu.fi Liikunta vs. fyysinen aktiivisuus? Kognitiivinen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA
VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotLIIKKUVA KOULU SEMINAARI 8.10. 2014 KOTONA OMASSA KEHOSSAAN
KOTONA OMASSA KEHOSSAAN Toiminnallinen tuokio perustuu lapsen kokonaisvaltaista liikuntaa kehittäviin liikunta- ja harjoitusmuotoihin. Tunnin käytännön teoreettisena lähtökohtana ovat Sherborne- menetelmään
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen
LisätiedotPukinmäenkaaren peruskoulu 3. luokalta alkava liikuntapainotus. Rehtori Leena Hiillos Virka-apulaisrehtori Mikko Kytömäki
Pukinmäenkaaren peruskoulu 3. luokalta alkava liikuntapainotus Rehtori Leena Hiillos Virka-apulaisrehtori Mikko Kytömäki MITÄ LIIKUNTAPAINOTUS TARKOITTAA? LIIKUNTA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Liikkuva koulu Liikuntaviikko
LisätiedotInterventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio ,
Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018, 21.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotSami Kalaja 12.9.2012. Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä
Sami Kalaja 12.9.2012 Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä Taustaa Itsemääräämisteoria (Deci & Ryan) Koettu pätevyys Koettu autonomia Sosiaalinen yhteenkuuluvuus Erilaiset
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 6.LK
VALINNAISKURSSIT 6.LK Kursseja on tarjolla yhteensä kahdeksan. Design -kursseja neljä. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia, joita
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotLataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz. Lataa
Lataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz Lataa Kirjailija: Carol Stock Kranowitz ISBN: 9789524510707 Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.86 Mb Sensorisen integraation häiriö seuraa
Lisätiedot