Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tukeminen liikunnassa

Transkriptio

1 Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tukeminen liikunnassa Helena Viholainen, Tutkijatohtori, dosentti, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka Piritta Asunta, LitM, jatko-opiskelija, projektitutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikka

2 MITÄ OVAT? Lassin pulmat Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCM-IV) Motoriikan kehityshäiriö (ICD-10) Kehityksellinen dyspraksia Kömpelyys Liikkeiden toimintahäiriö

3 Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DSM V) Yleisyys 5 6% Suoriutuminen jokapäiväisissä motorista koordinaatiota vaativissa toiminnoissa olennaisesti huonompaa suhteessa henkilön ikään ja älykkyyteen

4 Kehityksellinen koordinaatiohäiriö - jatkuu Häiriö vaikuttaa merkittävästi oppimissuorituksiin tai päivittäisiin toimintoihin Ei johdu ruumiillisesta eikä laajaalaisesta kehityshäiriöstä Älyllisen kehitysvammaisuuden yhteydessä motoriset vaikeudet tavallista pahempia

5 Heterogeeninen ryhmä Erilaiset motoriset profiilit Hieno- ja karkeamotoriikka Erilaiset muut vaikeudet Akateemiset, kognitiiviset Käyttäytyminen Sosiaaliset taidot

6 ?? Syyt Tuntematon Useampien tekijöiden aiheuttama? a) Aivojen rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeama b) Perinnöllinen taipumus c) Informaationprosessoinnin vaikeus d) Ympäristötekijät

7 jatkuu Mahdollisesti useita erilaisia alaryhmiä Yleisemminkin oppimisvaikeudet seurausta varhaisesta häiriöstä aivojen kehityksessä Ilmeisesti vaikeuden oirekuva riippuu siitä, miten laaja neurologinen poikkeama on ja missä se sijaitsee (Bishop, 1992)??

8 Yhteydet muihin kehityksellisiin häiriöihin Varhainen motorinen kehitys: keskoset, CP-lapset Motorisen kehityksen selvä hitaus Motoriset koordinaatiohäiriöt Johnston et al. 1987, Gubbay 1978, Knuckey et al Kielellisen kehityksen häiriöt Robinson 1987, Trauner et al. 2000

9 Motoriset vaikeudet ja muut kehitykselliset häiriöt Kielelliset ja motoriset vaikeudet Yleisyys vaihtelee 62 90% (Paul, Cohen & Caparulo, 1983; Rintala, Pienimäki, Ahonen, Cantell & Kooistra, 1998) Oppimisvaikeudet ja motoriset vaikeudet 74% vaikeuksia myös lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa (Ahonen, 1990) Tarkkaavaisuushäiriöt ja motoriset vaikeudet Noin puolella myös motorisia vaikeuksia (Gillberg, 1983; Kadesjö & Gillberg, 1998)

10 Motoriset vaikeudet ja psykososiaalinen hyvinvointi Päivähoitoikäisillä masennus- ja ahdistusoireita (Piek, Bradburry, Elsey & Tate, 2008) Pitävät itseään taitamattomampina ja vähemmän pätevinä useilla aloilla (Skinner & Piek, 2001) Käyttävät vähemmän aikaa sosiaalisiin harrastuksiin (Bouffard, ym., 1996) Nuoruudessa riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja persoonallisuuden häiriöihin (Rasmussen & Gillberg, 2000)

11 Vaikeuksia jokapäiväisissä taidoissa 1. Kotona (itsestä huolehtimisen taidot) Syöminen, pukeutuminen, yksilölliset rajoitukset (vasara, korvakorut) 2. Koulussa Kirjoittaminen, urheilu, koulumatkat, tiedollinen edistyminen 3. Muualla Syrjäytyminen musiikki- tai urheiluharrastuksista 4. Motoriset virstanpylväät

12 Motorinen oppiminen LAPSI YMPÄRISTÖ TEHTÄVÄ

13 Yksilötekijät Biologiset tekijät Lapsi Motivaatio Aistit Tiedon käsittely Kunto

14 Aistijärjestelmät 1. Asento- ja liikeaisti (tiedostamaton) Kyky tuntea jäsenten ja koko elimistön asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua 2. Näkö 3. Tasapaino Perustuu tietoon maanvetovoimasta

15 Aistijärjestelmät - jatkuu Samoista asioista tietoa useiden aistien välittämänä Ristiriitatilanteet Erottelukyky kehittyy iän myötä Erottelukyky ja motorisen oppimisen pulmat?

16 Tiedon käsittely - muisti Muisti Sijaintiin, matka, nopeus, suunta Ongelmallisia kohtia motorisen oppimisen vaikeuksissa Muistin tukeminen tärkeää Mallin näyttäminen Sanalliset muistisäännöt

17 Tehtävän taidon luokittelu Karkea- & hienomotoriikka (lihasten koko) Yksittäinen, sarjallinen tai jatkuva liike (liikkeen alku ja loppu) Tehtävä Yksinkertainen vs. Monimutkainen (tehtävän tavoite)

18 Tehtävän vaativuus Yksinkertainen Voidaan suunnitella ennakolta Monimutkainen Useista lähteistä tulevan tiedon yhdisteleminen monimutkainen päätöksenteko Jatkuva tarkkailu Sisäinen palaute ja ulkoinen palaute

19 Tehtävän tavoite Paikallaan pysyminen Seisominen Heittäminen Liikkuminen Loikkiminen Uiminen Esineen käsittely Esine paikallaan, esineen liikuttaminen

20 Ympäristötekijät Pysyvyys vs. muutos Ympäristö Toimintaympäristö Ohjaus Sosiokulttuuriset tekijät

21 Ympäristötekijöiden pysyvyys Vaatimusten arviointi Muuttuuko ympäristö liikuntasuorituksen aikana Tukipinnan liike Esineiden paikallaan pysyminen Henkilöiden paikallaan pysyminen

22 Ympäristötekijöissä ei muutosta Ympäristötekijät pysyviä (suljetut liikkeet) Vähän tarkkaavuuden ja tiedonvalinnan vaatimuksia Liike ennakoitavissa

23 Pysyvyys/Muutos Ympäristössä muutoksia (avoimet liikkeet) Oman toiminnan mukauttaminen muutoksiin Toiminnan ajoitus Tarkkaavuuden ja tiedonvalinnan vaatimukset kasvavat

24 MOTORISTEN VAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN Tunnista taidot ja taidon puutteet - työkaluja arvioinnin tueksi

25 Miksi arviointia? Arvioinnin avulla saadaan: tietoa oppilaan suorituskyvystä oikeanlainen tuki lisättyä motivaatiota tulosten parantamiseen seurattua oppilaiden kehitystä Ohjaa: tavoitteiden asettaminen liikunnan suunnittelu

26 Miten arvioidaan? Kysely/Haastattelu/lomake Havainnointi Systemaattinen ja epäsystemaattinen havainnointi Määrällinen mittaaminen, motoriset testit Esim. kehityksen seuranta. Intervention arviointi Diagnosointi

27 Arvioidaan yhdessä Opettaja Oppilas Huoltaja

28 Motoriikan havainnointilomake (MoHa) Nopea ja helppokäyttöinen lomake motorisen oppimisen vaikeuksien seulontaan 6 9-vuotiailla lapsilla. Sähköinen lomake tulee kaikkien opettajien ilmaiseen käyttöön NMI:n nettisivuille syksyllä 2014 Antaa tuloksen liikennevalojen värien mukaan

29 Movement ABC-2 -testi MABC-2 -testin tarkoituksena on seuloa lapsen motorisia pulmia sekä arvioida riskiä kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön. Testi koostuu hienomotorisista taidoista, pallo- sekä tasapainotaidoista. Tarkoitettu 3 16-vuotiaille.

30 Standardoitu normipohjainen testi Yleisesti käytetty testi maailmalla Antaa myös laadullista tietoa siitä, miten lapsi suorittaa motorisia tehtäviä Tulos: Red Zone: motoriikan ongelmia < 5% Amber Zone: mahdollisia ongelmia 6-16% Green Zone: ei ongelmia > 15%

31 Ketteräksi menetelmä Menetelmä on motoristen vaikeuksien havainnointiin ja motoristen taitojen oppimisen tukemiseen suunniteltu työkalu. Kohderyhmä: esi- ja alkuopetus Taitoalueet, mitä havainnoidaan! Laatua, miten harjoitellaan!

32 YHDELLÄ JALALLA SEISOMINEN Taidon ydinkohdat Pää ja vartalo K O E Pään asento on vakaa. Katse suuntautuu eteen kiintopisteeseen. Vartalo on vakaa. Kädet ja käsivarret K O E Kädet ovat vartalon vieressä tai sivuilla ojennettuina. Käsien asento on vakaa, ei heilu. Kädet voivat tasapainottaa asentoa. Jalat K O E Jalat ovat vakaasti, eivät heilu. Tukijalan polvi voi olla hieman koukussa. Ilmassa oleva jalka roikkuu vapaana. Ilmassa oleva jalka on koukussa polvesta. Laadulliset piirteet K O E Suoritus on sujuva ja tasapainoinen. Lapsi tekee myötäliikkeitä. Voiman käyttö on sopivaa. Liikenopeus on sopiva. Lapsi ajoittaa liikkeet oikein. Havainnointipaikka: edestä. Ohje: "Nosta toinen jalka ylös. Pysy pystyssä mahdollisimman kauan." Viholainen, ym., 2011

33 MOTORISTEN TAITOJEN TUKEMINEN - Auta lasta oppimaan!

34 Oppimisen ongelmat näkyvät 1. uusien motoristen taitojen oppimisessa 2. ja niiden käyttämisessä uusissa tilanteissa.

35 Puuttuu perustaidot a) analysoida tehtävän vaatimuksia. b) tulkita olennaisia ympäristön vihjeitä. c) käyttää aiempaa tietoa suorituksesta tulevan toiminnan valmisteluun.

36 Huomioi opetuksessa Toistoja tarvitaan normaalia enemmän Paljon erilaisia kokemuksia taitopohjan vahvistamiseen Liikunnan opetuksen eriyttäminen Taitotasot Opetusmenetelmät

37 Kognitiivisesti suuntautunut lähestymistapa a) toiminnan tavoitteen asettaminen (haluan oppia heittämään palloa) b) toimintasuunnitelman tekeminen (jalkojen asento, pallokäsi taakse, toinen käsi eteen tähtäämään - heitto) c) toiminta (suunnitelman toteuttaminen, useat toistot) d) suorituksen arviointi (miten onnistuin, toteutuiko suunnitelma)

38 Ohjaamisen periaatteet Haasta lapsi ajattelemaan liikkumistaan Ohjaa löytämään taidon ydinkohdat Pilko vaikeat taidot osiin Näytä mallia Tue muistia kuvin ja sanoin Liikunnan ilo kannusta yrittämään Rakentava palaute

39 Tavoite Ajatteluun haastaminen Lapsi oppii ymmärtämään, mikä vaikuttaa suorituksen onnistumiseen = löytää liikkeen ydinkohdat Osallistuminen liikeongelman ratkaisemiseen Oivaltavalle keksimiselle mahdollisuuksia Tilanteet ja tehtävät tuottavat tietoa liikkeestä Johdattelevat kysymykset

40 Monipuolisuutta harjoitteluun Aistitiedon muuntelu Harjoittelu opitaan tulkitsemaan kerättävää tietoa Näkö, toiminta-alustat

41 jatkuu Tehtävän muuntelu Toiminnan tavoite Liikkeessä paikalla Välineen käsittelyä ei välinettä Liiketekijöiden muuntelu Suunta, taso, tila, aika, voima

42 jatkuu Ympäristötekijöiden muuntelu Ympäristössä on liikettä ei ole liikettä Vaihtavatko henkilöt paikkaa Vaihtavatko esineet paikkaa Liikkuuko tukipinta

43 Kokonaisuuden helpottaminen Ketjuttaminen Taidon tai sen osien yksinkertaistaminen Käsiteltävyys Tarkkaavuusvaatimukset Nopeus, apuvälineet Huomion kiinnittäminen tiettyyn taidon osavaiheeseen Tietyn osavaiheen korjaaminen kokonaisuudesta

44 MIKSI? Suorituksen mallintaminen Antaa yleiskuvan liikemallista MILLOIN? Alussa Harjoittelun aikana HYVÄ MALLI? Toinen vasta-alkaja Samanlaiset ongelmat suorituksessa haastaa ratkaisemaan ongelmia

45 Vihjeet parantavat suoritusta SANALLINEN Sopiva määrä Tehtävän ja ympäristön olennaiset piirteet tarkkaavuuden suuntaaminen FYYSINEN Oikea aikaisuus ei saa häiritä tekemistä

46 Huomioi ohjaamisessa Johdattele itse löytämään ratkaisu liikeongelmiin Laita kokeilemaan erilaisia toimintatapoja Ohjaa vertailemaan suorituksia Ohjaa kuuntelemaan omaa kehoa Rajaa kiinnostuksen kohteita Tunne taidon ydinkohdat!

47 Motivointi Lasta kiinnostava tekeminen Itse asetetut tavoitteet Sopivasti mitoitetut haasteet Tee tavoitteet näkyviksi Tee edistyminen näkyväksi Kirjaaminen, saavutetut tavoitteet

48 Kerro suorituksen kulusta Liikkeen ominaisuudet, jotka johtivat lopputulokseen Laadullista tietoa liikkeen suorittamisesta Miten? Tärkeää etenkin oppimisen alussa Ohjeet ja vihjeet Virheistä opitaan Onnistumiset kannustavat