Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija Lmodels Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset Jouni Karppinen Dokumenttipohja otettu käyttöön Hannu Kauppinen Lisätty paljon sisältöä Hannu Kauppinen Viimeistelty sisältöjä, lisätty taulukoita kurssin vaatimusten mukaisesti Tuomas Luttinen Kuvausta teknisestä puolesta lisätty Jouni Karppinen & Mitro Kuha Lisätty riskienhallintaa koskeva osuus. Dokumentti tarkastettu ja korjattu PP-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Päivitetty dokumenttia palautteen perusteella sekä täsmennetty projektin vaiheiden kuvauksia Hannu Kauppinen Muutettu organisaatiorakennetta ja lisätty uusien työkalujen kuvaukset Jouni Karppinen Päivitetty aikataulutuskappaletta. Dokumentti tarkastettu ja korjattu I1-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Muokattu riskienhallintamenettelyä sekä lisätty työkaluihin Jetty Jouni Karppinen & Mitro Kuha Dokumentti tarkastettu ja korjattu I2-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Muokattu taulukkoa 2 projektin resurssien käytön mukaisesti.

2 Sisällysluettelo 1 Esittely Projektin tarkoitus ja tavoite Järjestelmä ja ympäristö Oikeudet projektin lopputuloksiin Projektin sidosryhmät Työryhmä Jouni Karppinen Hannu Kauppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Asiakas Kurssin edustajat Projektin tavoitteet ja päätöskriteerit Asiakkaan tavoitteet Työryhmän tavoitteet Jouni Karppinen Hannu Kauppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Yhteenveto Projektin keskeytyskriteeri Projektin päätöskriteeri Resurssit ja talousarvio Henkilöresurssit Materiaalit Talousarvio Työkäytännöt ja työkalut Työkäytännöt Testauskäytäntö Ohjelmointikäytäntö Dokumentointikäytäntö Kokouskäytäntö Yhteenveto henkilökohtaisista harjoituksista Käytetyt työkalut Java GNU Make CVS JLex Cup... 14

3 5.2.6 GNU Linear Programming Kit (GLPK) Bugzilla Trapoli OpenOffice.org Javadoc Dia CCCC JUnit HttpUnit Checkstyle PMD FindBugs Jetty Noudatetut standardit Aikataulutus Yleiskuva Projektin suunnittelu Toteutus Toteutus Toteutus Toimitus Riskienhallintasuunnitelma Riskien kartoitus Projektinaikainen riskienhallinta Riskien luokittelu ja analysointi projektin alussa Valmiit komponentit Osaaminen Mentor Ryhmä Laitteistot Asiakas Riskien arviointi projektin myöhemmissä vaiheissa Viitteet... 25

4

5 1 Esittely 1.1 Projektin tarkoitus ja tavoite Projektin tavoitteena on kehittää Teknillisen korkeakoulun Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon instituutin WeCoTin (Web Configuration Technology) -tutkimusryhmälle lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija, jota tutkimusryhmä voi hyödyntää osana omaa järjestelmäänsä. WeCoTin-projektissa tutkitaan verkkokaupan ja verkostotalouden vaikutuksia tuotekonfiguroinnin prosesseihin ja konfiguraattoreihin. Ideoita demonstroidaan edistyneellä konfiguraattoriprototyypillä. [1] Projektin kuluessa on tarkoitus myös tutustua nykyisiin työkaluihin lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävien ratkaisemiseksi sekä näiden käyttökelpoisuuteen verkkosovelluksissa. 1.2 Järjestelmä ja ympäristö Järjestelmä toteutetaan Java-ohjelmointikielellä, jotta asiakas pystyy käyttämään kehitettyä järjestelmää missä tahansa laiteympäristössä, johon on saatavilla Javavirtuaalikone. Järjestelmän arkkitehtuuri perustuu yksinkertaiseen asiakas-palvelinrakenteeseen, ja testikäyttöä varten järjestelmään tehdään selaimella toimiva käyttöliittymä. 1.3 Oikeudet projektin lopputuloksiin Projektin päättyessä projektin lopputulokset luovutetaan asiakkaalle hyödynnettäviksi tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimustarkoitukseen asiakas saa järjestelmään käyttö- ja jatkokehitysoikeudet. Tämän lisäksi asiakkaan kanssa on sovittu, että ryhmä saa tietyn korvauksen järjestelmän mahdollisesta kaupallisesta hyödyntämisestä. Tästä tehdään erillinen sopimus Teknillisen korkeakoulun ja projektiryhmän jäsenten välille. 1

6 2 Projektin sidosryhmät Projektin sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Oleellisimman ryhmän muodostaa projektia suorittava ryhmä eli työryhmä. Kaksi muuta sidosryhmää ovat asiakkaan edustajat sekä kurssin edustajat. 2.1 Työryhmä Työryhmän muodostavat Jouni Karppinen, Hannu Kauppinen, Joonas Kekoni, Mitro Kuha, Tuomas Luttinen, Vesa Salento ja Kalle Valo. Vastuunjako projektin sisällä on jaettu kahteen osaan, prosessivastuisiin ja osa-aluevastuisiin. Osa-alueet viittaavat tässä valmistuvan järjestelmän toiminnallisiin osa-alueisiin. Vastuunjako on esitetty kaavioissa 1 ja 2. Prosessivastuut Projektipäällikkö Vaatimusten hallinta Dokumentointi Pääarkkitehti Testaus Kaavio 1: Ryhmän sisäiset prosessivastuut. Hannu Kauppinen Vesa Salento Jouni Karppinen Tuomas Luttinen Kalle Valo Osa-aluevastuut Mallien käsittely Kontrolleri Asiakas-palvelin -rakenne Käyttöliittymä Joonas Kekoni Tuomas Luttinen Vesa Salento Mitro Kuha Kaavio 2: Ryhmän sisäiset osa-aluevastuut. Jakamalla vastuut kahteen eri kategoriaan on tarkoitus varmistaa asioiden hallinta kokonaisuuksina useista eri näkökulmista. Toisaalta vastuut on jaettu osa-alueisiin tehtävien mukaan (kuten vaatimusten hallinta tai testaus), toisaalta taas lopputuotteen kokonaisuuksien mukaan (kuten kontrolleri tai käyttöliittymä). Osa-aluevastuita saatetaan täsmentää projektin edetessä. Vastuunjaon ansiosta jokaisesta yksittäisestä tehtävästä on vastuussa kaksi henkilöä, toinen tehtävän luonteen mukaisesti ja toinen lopputuotteen kokonaisuuden mukaisesti. Tällä varmistetaan se, että kaikkia työmenetelmiä noudatetaan samalla tavalla kaikissa komponenteissa ja että lopputuotteen kokonaisuudet ovat todella kokonaisuuksia. Oleellista on kuitenkin huomata, että vastuullisuus tietystä tehtävästä ei tarkoita samaa kuin velvollisuus toteuttaa kyseessä oleva tehtävä. Tehtävät jaetaan resurssitilanteen mukaisesti eri henkilöille. Vastuullisilla on tällöin velvollisuus huolehtia, että toteuttajan ratkaisut ovat linjassa toisaalta komponentille asetettujen tarpeiden ja vaatimusten kanssa ja toisaalta koko projektin menetelmien kanssa. Lisäetuna malli luo automaattisen varavastuullisen kullekin tehtävälle, sillä mikäli projektia 2

7 joudutaan toteuttamaan pitkän aikaa ilman dokumentointivastuuta, siirtyy vastuu dokumentoinnista kustakin komponentista vastaavalle henkilölle. Täydellistä suojaa henkilöriskeiltä tämä ei tarjoa, sillä yksittäisillä henkilöillä on sekä prosessi- että osaaluevastuita. Näin ollen syntyy tilanteita, joissa sama henkilö on vastuussa sekä prosessin että lopputuloksen kannalta. Projektipäällikkö vastaa vain projektin hallinnasta, sillä hänen vastuulleen kuuluvat erilaiset hallinnolliset tehtävät, joilla ei ole suoranaista yhteyttä mihinkään tehtäväalueeseen tai lopputuotteen kokonaisuuteen. Lisäksi projektipäällikkö ratkoo tarvittaessa mahdolliset erimielisyydet projektiryhmän jäsenten välillä. Kun tehtävillä on useita vastuullisia, ovat ristiriidat mahdollisia. Seuraavassa on lyhyt esittelyt kaikista projektiryhmän jäsenistä Jouni Karppinen Jouni on 6. vuosikurssin sähkö- ja tietoliikennetekniikan opiskelija. Hänen pääaineensa on ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineina käyttöliittymät ja käytettävyys sekä vuorovaikutteinen digitaalinen media. Teknillisen korkeakoulun lisäksi Jouni opiskelee myös Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Jouni on kiinnostunut dokumentointiprosesseista sekä käyttöliittymien kehittämisestä, erityisesti käytettävyydestä ja multimediasta Hannu Kauppinen Hannu on 6. vuoden tuotantotalouden opiskelija, jonka pääaine on yrityksen strategia ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Sivuaineenaan Hannu lukee digitaalisten tuotteiden kehittämistä. Hannu työskentelee Syslore Oy:n myyntijohtajana, mikä on tarjonnut hänelle mahdollisuuden tutustua kaupallisiin ohjelmistoprojekteihin. Hannu toimii projektissa projektipäällikkönä, mikä tarkoittaa, että hänen vastuullaan on ensisijaisesti raportointi sidosryhmille sekä projektin yleinen hallinnointi Joonas Kekoni Joonas opiskelee sähkötekniikan osastolla tietoliikenneohjelmistoja pääaineekseen ja sivuaineena digitaalista signaalinkäsittelyä. Hän on työskennellyt 4 vuotta täysipainoisesti ja nyt palannut koulun penkille saadakseen tutkintotodistuksen opinnoistaan. Joonaksen laajaa kokemusta erilaisista ohjelmistoprojekteista tullaan hyödyntämään laajalti toteutusvaiheiden vaikeimmissa tehtävissä kuten mallien ratkaisun optimoinnissa Mitro Kuha

8 Mitro on opintojensa loppuvaiheessa oleva tietotekniikan opiskelija, joka lukee pääaineenaan vuorovaikutteista digitaalista mediaa ja sivuaineena sisällöntuotantoa. Mitrolla on työkokemusta ohjelmistoliiketoiminnasta kahden vuoden ajalta, mutta hän on tällä hetkellä täysipäiväinen opiskelija. Mitron ensisijainen vastuu on hänen kiinnostuksensa mukaisesti käytettävyys ja käyttöliittymä, mutta koska näiden rooli on projektissa pieni, tulee Mitro osallistumaan myös muihin tehtäviin Tuomas Luttinen Tuomas on tietoteekkari, jonka pääaineena on ohjelmistojärjestelmät. Sivuaineekseen Tuomas lukee vuorovaikutteista digitaalista mediaa. Tuomas on työskennellyt ohjelmistoalalla viimeiset kuusi vuotta, mikä on antanut hänelle merkittävästi näkemystä ohjelmistoprojektien toteutuksesta. Tuomaksen pääasiallinen vastuu on järjestelmän arkkitehtuurin hallinta. Lisäksi Tuomaksen kokemusta jäsennyspuista ja kieliä tulkitsevista järjestelmistä tullaan hyödyntämään projektin toteutusvaiheessa Vesa Salento Vesa on tietotekniikan opiskelija, jonka pääaineena on tietoliikenneohjelmistot. Hän on työskennellyt päätoimisesti viimeiset neljä vuotta ja siinä sivussa suorittanut tutkintoa eteenpäin. Tällä hetkellä valmistuminen näyttäisi sijoittuvat vuoden 2004 loppuun. Vesan kiinnostus on pääasiassa huolehtia koko järjestelmän toimivuudesta ja huolehtia, että asiat tehdään kunnolla. Vastuuna hänellä on vaatimusmäärittely, mutta hän on myös kiinnostunut testikäyttöliittymän tekemisestä sekä sen testaamisen automatisoinnista Kalle Valo Kalle on 6. vuosikurssin tietoliikennetekniikan opiskelija, jonka pääaineena on ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineena tietoliikenneohjelmistot. Kalle on opiskeluaikoina työskennellyt useissa tietotekniikan tuotekehitykseen ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä eri yrityksissä. Kallen pääasiallinen vastuu projektin puitteissa liittyy järjestelmän testauksen järjestämiseen sekä projektiryhmän yhteisen koodikannan ympäristöstä huolehtimiseen. Tarpeen mukaan Kalle osallistuu myös muihin tehtäviin. 2.2 Asiakas Projektin asiakkaana toimii Teknillisen Korkeakoulun Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon instituutin WeCoTin-tutkimusryhmä. Tutkimusryhmän projektipäällikkö Juha Tiihonen toimii projektin asiakkaana siten, kuin se kurssin puitteissa on määritelty, ja 4

9 teknisenä neuvonantajana toimii Juha Nurmilaakso. Asiakas Juha Tiihonen (09) Tekninen neuvonantaja Juha Nurmilaakso (09) Kurssin edustajat Projekti toteutetaan osana Teknillisen Korkeakoulun kurssia T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan ja työryhmän lisäksi projektia toteutettaessa on huomioitava myös kurssin vaatimukset. Kurssin puolesta työhön osallistuu ohjaajana eli mentorina Pietu Pohjalainen. Mentor Pietu Pohjalainen 5

10 3 Projektin tavoitteet ja päätöskriteerit 3.1 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan kannalta projektissa on kyse tutkimusprojektia edistävästä hankkeesta, jonka ensisijainen tavoite on saada tutkimusprojektin käyttöön lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija. Koska tämän projektin resurssit ovat rajalliset, on tärkeää, että järjestelmä toteutetaan siten, että sen jatkokehitys on mahdollisimman helppoa. Tieteellisesti oleellinen sisältö liittyy disjunktiivisen ja konjunktiivisen normaalimuodon käyttökelpoisuuden vertaamiseen konfiguraatiotehtävien ratkaisun yhteydessä. Projektin aikana ilmi tulleita asioita julkaistaan mahdollisesti myös tieteellisissä julkaisuissa tutkimusryhmän jäsenten puolesta. Asiakkaan tavoitteet on esitetty taulukossa 1. Ne on numeroitu tärkeysjärjestykseen siten, että ensimmäinen on tärkein. Tavoite 1. Saada tutkimusryhmän käyttöön määritelty ratkaisija. 2. Mallien kuvaamiseen käytetty kieli kattaa kaikki suunnitellut käyttötarkoitukset. 3. Pystyä käyttämään järjestelmää pohjana jatkokehitykselle. Varmistuskriteeri Asiakkaan edustaja pystyy ratkaisemaan kielellä esitetyn mallin omalla koneellaan. Kielen määrittely tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja asiakas hyväksyy kielen määrittelyn. Asiakas hyväksyy projektin dokumentaation ja lisenssin. 4. Julkaista aiheesta tieteellisiä artikkeleita. Asiakas on tyytyväinen saamaansa palautteeseen kehityksen aikana ilmitulleista asioista. 5. Disjunktiivisen ja konjunktiivisen normaalimuodon käytettävyyden vertailu. 6. Jatkokehitystä voi tehdä myös eisuomalainen tutkija. 7. Järjestelmän pohjana olevaa ratkaisijakomponenttia voi vaihtaa. 8. Järjestelmässä tulee käyttää vain vapaita ohjelmistoja. Dokumentaatio sisältää raportointia muotojen välillä olevista eroista ratkaisun kannalta. Ohjelmakoodi kommentteineen on kirjoitettu englanniksi. Rajapinnat ratkaisijan ja muiden komponenttien välillä ovat selkeitä ja hyvin dokumentoituja. Ulkopuoliset lisenssit eivät rajoita ohjelman levitystä. 9. Projekti valmistuu aikataulussa. Projektin tavoitteet saadaan toteutettua projektin päättymiseen mennessä. 10. Projektin lopputulos on laadullisesti korkeatasoinen. Taulukko 1: Asiakkaan tavoitteet tärkeysjärjestyksessä. Määritellään käytettävät menetelmät selkeästi ja pyritään jatkuvasti kehittämään omaa toimintaa. 6

11 3.2 Työryhmän tavoitteet Analysoidessamme työryhmän tavoitteita projektin osalta lähdimme liikkeelle kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaisista tavoitteista pyrkien siten muodostamaan yhteisen näkemyksen tavoitteista ryhmän tasolla. Seuraavassa on esitetty kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaiset tavoitteet ja sen jälkeen työryhmän tavoite Jouni Karppinen Päästä kurssista läpi arvosanalla 4 Oppia tuottamaan laadukasta dokumentaatiota Oppia työskentelemään suuressa ryhmässä Nähdä ja kokea, millaista on olla mukana oikeassa ohjelmistoprojektissa Oppia käyttämään uusia työkaluja Nähdä, miten erilaisia menetelmiä ja koulun teoreettisia oppeja voidaan soveltaa käytännössä Hannu Kauppinen Saada pakollinen kurssi suoritettua kunnialla valmistumista ajatellen Oppia ohjelmistoprojektin hallintaa ja johtamista Tutustua uusiin ihmisiin Oppia lisää ohjelmistokehityksestä ja siihen liittyvistä työkaluista ja menetelmistä Luoda lopputulos, johon voi olla itse tyytyväinen Joonas Kekoni Saada hyväksytty arvosana valmistumista varten Oppia mielenkiintoisia asioita kielen kääntämisestä ja rajoitteista Kirjoittaa haastavaa ohjelmakoodia, joka tekee muutakin kuin relaatiotietokannan sisällön käsittelyä Mitro Kuha Suorittaa kurssi hyvällä arvosanalla Kartuttaa kokemuksia tiimityöskentelystä ohjelmistoprojektissa Kasvattaa osaamista ohjelmistoprojektin menestyksekkäästä läpiviennistä projektin kaikilla osa-alueilla Tuomas Luttinen Kurssin läpäisy Ohjelmistotuotantoprosessin oppiminen aikaisempaa tarkemmin Ohjelmointikielen kääntäjät -kurssin oppien syventäminen Uusiin ihmisiin tutustuminen 7

12 3.2.6 Vesa Salento Saada pakollinen kurssi suoritettua kunnialla valmistumista ajatellen Kasvattaa osaamista ohjelmistoprojektin menestyksekkäästä läpiviennistä projektin kaikilla osa-alueilla Tutustua uusiin ihmisiin Luoda lopputulos, johon voi olla itse tyytyväinen Kalle Valo Kurssin kunniallinen läpäisy Lopputuote, jota kehtaa esitellä omanaan Yhteenveto Projektiryhmän jäsenten henkilökohtaisissa tavoitteissa korostuivat kurssin läpäisy kunnialla (arvosanatavoitteena 4), kurssin aihepiirin syvällinen oppiminen sekä lopputuloksen korkea laatu. Lisäksi esille nousivat alan toimijoihin tutustuminen sekä yksittäisten menetelmien tai käytäntöjen opiskelu. Tästä yhteenvetona voidaan todeta, että ryhmän tavoitteena on hyödyntää projekti oppimiskokemuksena ja siten kartuttaa kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaisia valmiuksia osallistua vastaavantyyppisiin projekteihin jatkossa. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan työskentelemällä sitoutuneesti projektin eteen ja ylläpitämällä projektin läpi sisäisesti kriittistä suhtautumista omaan työhön. Työtä tehdessä huomioidaan myös kurssin asettamat vaatimukset, jotta tärkein henkilökohtaisista tavoitteista eli kurssin läpäisy tulee kaikkien kohdalta toteutumaan. 3.3 Projektin keskeytyskriteeri Koska projektin loppuunsaattaminen on edellytyksenä useiden työryhmän jäsenten valmistumiselle, ei projektia helposti keskeytetä. Ainoa syy projektin keskeyttämiselle on, että työryhmä katsoo mahdottomaksi sen loppuun saattamisen kurssin vaatimusten mukaisesti. Luonnollisesti, jos kaikki henkilöt jättävät projektin kesken, projekti keskeytyy. 3.4 Projektin päätöskriteeri Projekti toteutetaan vaiheittain kurssin aikataulun mukaisesti. Projekti päättyy viimeisen vaiheen päätyttyä huhtikuussa

13 4 Resurssit ja talousarvio 4.1 Henkilöresurssit Projektin käytössä on 190 työtuntia projektin työryhmän jäsentä kohti. Näin ollen kokonaisuutena projektiin on käytettävissä 630 henkilötyötuntia. Taulukko 2 kuvaa alustavan työpanosjaon jokaiselle iteraatiokierrokselle. Hannu Kauppinen Jouni Karppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Yhteensä PP I I I DE Yht Taulukko 2: Henkilöresurssien jakautuminen projektin eri vaiheissa. Tämän lisäksi projektin toteutuminen vaatii henkilöresursseja asiakkaalta. Ennalta arvioituna asiakkaan on sidottava projektin läpivientiin noin 1 tunti joka viikko sekä lisäksi teknisen neuvonantajan aikaa noin 2 tuntia viikossa. Koko projektin kestolta tämä tarkoittaa yhteensä noin 75 henkilötyötuntia. Henkilöresurssien suunnittelussa on pyritty huomioimaan riittävä joululoma koko ryhmälle. Tämän vuoksi vaiheen I2 tuntimäärät ovat pieniä suhteessa vaiheen kestoon. Lisäksi on huomioitu Mitro Kuhan loma marraskuussa. Muuten painotus on pyritty tekemään projektin alkupäähän, sillä tällä tavoin projektin loppuosaan saadaan enemmän joustavuutta mahdollisten muutosten tai yllätysten varalta. Jos henkilöresursseille halutaan laskea rahallinen arvo, on laskennassa huomioitava projektille kustannuksena myös asiakkaan tekemän työn arvo. Erityisesti tekninen ohjaaja joutuu käyttämään suuren määrän työtunteja projektin menestyksekkään läpiviennin varmistamiseen. Karkea arvio kustannuksista on esitetty taulukossa 3. Henkeä Iteraatioita Työmäärä iteraatiossa Työtunnin hinta Yhteensä Projektiryhmä Tekninen ohjaaja Asiakas Yhteensä Taulukko 3: Henkilötyökustannukset projektissa. 9

14 4.2 Materiaalit Projektin materiaalitarve rajoittuu käytännössä ohjelmointi- ja testausympäristöihin. Tähän soveltuvat kuitenkin esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun ATK-keskuksen tarjoamat palvelut, jotka ovat projektin osallisilla automaattisesti käytettävissä. Lisäksi kaikilla ryhmän jäsenillä on oikeus käyttää muita ympäristöjä harkintansa mukaan, mikäli heillä on siihen mahdollisuus. Ajatus on se, että jokainen ryhmän jäsen voi työskennellä siinä ympäristössä, joka on hänelle helpoin. Ryhmän sisäistä tiedonkulkua varten on perustettu kolme sähköpostilistaa, jotka arkistoidaan verkkoon. Koko projektiryhmän kattavan listan lisäksi erilliset sähköpostilistat luotiin kielen ominaisuuksia ja järjestelmän arkkitehtuuria koskevia keskusteluja varten. Kielen ominaisuuksia käsittelevällä listalla on mukana myös asiakkaan edustaja. Muuten listat ovat vain ryhmän sisäiseen käyttöön. Yhteinen lähdekoodi tallennetaan versionhallintaa ja varmuuskopiointia varten samaan paikkaan Teknillisen korkeakoulun ATK-keskuksen verkossa. 4.3 Talousarvio Projektissa ei ole tiedossa mitään erityisiä hankintoja, joita varten tarvitsisi varata taloudellisia resursseja. Juoksevat kulut (toimistotarvikkeet, sähkö, laitteiston kulut) ovat merkityksettömiä, eikä niitä tarvitse siksi huomioida. Mikäli merkittäviä investointitarpeita ilmenee, keskustellaan niistä asiakkaan kanssa erikseen. 10

15 5 Työkäytännöt ja työkalut 5.1 Työkäytännöt Testauskäytäntö Projektissa testaus painottuu suurelta osin koko järjestelmän testaamiseen johtuen toteutettavan järjestelmän luonteesta. Järjestelmän toiminta perustuu mallien lukemiseen ja kyseiselle mallille ominaisten rajoitteiden palauttamiseen, joten järjestelmän komponenttien toimiminen yhdessä on tärkeää. Järjestelmätason testaus automatisoidaan mahdollisimman suurilta osin, jotta kuka tahansa projektiryhmän jäsenistä pystyy ajamaan tärkeimmät testit aina tarvittaessa, esim. ennen muutosten lisäämistä CVS:ään. Uusien testien luominen pitää olla tarpeeksi helppoa ja hyvin dokumentoitua, jotta systeemitestausta saadaan aina tarvittaessa laajennettua. Luonnollisestikin projektissa käytetään myös yksikkötestausta, mutta projektin luonteen vuoksi painopiste on järjestelmätason testauksessa. Perustestit kaikkien luokkien toimivuudesta tehdään yksikkötestauksella. Testauksen päävastuu prosessitasolla on Kalle Valolla ja hän huolehtii käytännön järjestelyistä testaukseen liittyen. Testauksesta tehdään tarkempi suunnitelma ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä. Tässä suunnitelmassa määritellään projektin testauskäytännöt ja erityisesti siihen sovelletut menetelmät tarkemmin Ohjelmointikäytäntö Projektin toteutuskielenä käytetään Javaa ja ohjelmointityylin pohjana on Sunin ohjelmointityylistandardi. Standardia täydennetään vielä ryhmän sisäisesti, jotta ei tulisi tulkintaerimielisyyksiä asioista, joihin mainittu standardi ei ota kantaa. Toteutuksen ulkoasussa pyritään selkeään ja luettavaan koodiin käyttämällä hyvin nimettyjä muuttujia ja metodeja sekä kommentoimalla koodia riittävässä määrin. Kaikkien luokkien rajapinnat kommentoidaan Javadoc-tyyliin, jotta lähdekoodista saadaan haluttaessa tulostettua rajapintakuvaukset. Muuta kommentointia käytetään tapauksissa, joissa voidaan olettaa, että koodin toiminta ei koodia syvällisesti tuntemattomalle lukijalle aukea aivan helpolla pelkkää koodia lukien. Pariohjelmointia käytetään tämän projektin kohdalla ainakin kriittisten osioiden toteuttamiseen. Pariohjelmointia suositellaan myös muihin osioihin, mutta ainakin osa niistä tullaan toteuttamaan perinteisellä yksinohjelmoinnilla, jotta saadaan vertailutietoa työtapojen tulosten analysoimiseksi. Pariohjelmoinnilla pyritään parempaan koodin laatuun, selkeämpään toteutukseen ja ryhmän sisäisen tietotason nostamiseen. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, pitää pareja myös vaihdella. Niihin osioihin, joihin käytetään yksinohjelmointia, voidaan mahdollisesti käyttää muita työn jäljen parantamiseen tähtääviä työskentelytapoja, mutta tästä päätetään tarkemmin ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä, kun testaussuunnitelma ja muut vastaavat dokumentit ovat valmistuneet. Lisäksi asiakkaan kanssa on erikseen sovittu, että ohjelmakoodia kirjoitettaessa käytetään työkielenä englantia, eli luokkien nimet ja kaikki ohjelmakoodin sekaan kirjoitetut kommentit ovat englanniksi. Tämän tarkoitus on mahdollistaa ohjelman jatkokehitys myös suomea osaamattomalle henkilölle. 11

16 5.1.3 Dokumentointikäytäntö Projektin lopputulosten kannalta on erittäin tärkeää, että asiakas saa ohjelmakoodin ja käyttöohjeiden lisäksi myös erilaista materiaalia mahdollisen jatkokehityksen tueksi. Tämä asettaa projektissa dokumentoinnille tiettyjä vaatimuksia. Dokumentointikäytännöstä vastaa Jouni Karppinen, joka laatii tarkemmat ohjeet dokumenttien käsittelystä. Pääsääntönä voidaan todeta, että kaikki dokumentit käyvät läpi katselmuksen, ennen kuin ne ovat valmiita. Katselmuksessa kaksi projektiryhmän jäsentä arvioi dokumentin sisällön ja kieliasun. Tarkoitus on kirjoitusvirheiden korjaamisen lisäksi myös varmistua dokumenttien yhtenevyydestä sekä visuaaliselta ilmeeltään että käytetyn terminologian osalta. Huomionarvoista on myös, että dokumenttien pitää olla ymmärrettävissä, sillä dokumenttien käyttäjäryhmä on varsin laaja ulottuen mentorista, jolla ei ole mitään sidettä projektin matemaattiseen taustaan, WeCoTin-projektin tutkijoihin, joiden mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti työryhmän kokemuksiin käytettyjen työkalujen todellisista kyvyistä Kokouskäytäntö Projektin aikana pidettävät tapaamiset voidaan jakaa eri ryhmiin. Tapaamiset, joihin mentor osallistuu, on kurssin puolelta jaettu projektikatselmuksiin (yksi iteraatiota kohden, mukana myös asiakasorganisaation edustajat) ja mentortapaamisiin (yksi iteraatiota kohden, vain mentor ja ryhmä). Näihin tapaamisiin on olemassa valmiiksi tietty runko ja niiden kesto ja ajankohta on ennalta määrätty. Muut tapaamiset voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne projektiryhmän sisäisiä tapahtumia vai osallistuuko niihin myös asiakkaan edustajia. Näiden tapaamisten osalta ryhmän käyttämät kokouskäytännöt vaihtelevat projektin vaiheiden mukaisesti, sillä tarpeet näihin tapaamisiin vaihtelevat merkittävästi. Projektin suunnitteluvaiheessa ryhmä on pitänyt viikoittain ryhmäpalaverin, jossa on käyty läpi tehtyjä töitä ja suunniteltu tulevia. Näissä kokouksissa käsiteltyjä asioita on löyhästi valmistellut projektipäällikkö, joka on myös pitänyt kirjaa tehdyistä päätöksistä. Päätökset on kirjattu vapaamuotoisesti ja toimitettu ryhmälle sähköpostilla. Ryhmän sisäisten ryhmäpalaverien lisäksi tapaamisia pidetään myös asiakkaan edustajien kanssa. Projektin suunnitteluvaiheessa nämä ovat olleet pääasiassa työpalavereja liittyen joko järjestelmän arkkitehtuuriin tai mallien kuvaamisessa käytettävään kieleen, mutta projektin jatkuessa näiden tapaamisten painopiste tulee siirtymään projektin edistymisen seurantaan ja mahdollisten haasteiden ratkomiseen. Nyt kokousten valmistelu on ollut arkkitehtuurista tai kielestä vastaavien vastuulla, mutta painopisteen siirtyessä projektin seurantaan vaihtuu valmisteluvastuu projektipäällikölle. Projektin seurantakokouksia pidetään ensimmäisen toteutusvaiheen alusta alkaen arviolta neljän viikon välein, ellei mitään erityistä ilmene. Kokousten asialistan valmistelee projektipäällikkö keräämällä tietoa ajankohtaisista asioista projektiryhmältä. Kokousten jälkeen projektipäällikkö toimittaa muistiinpanot kokouksen kulusta asiakkaan edustajille, projektiryhmälle sekä mentorille projektin etenemisen seuraamista varten. Seurantakokousten välillä projektipäällikkö tiedottaa sekä asiakasta että mentoria projektin tilasta sähköpostilla. 12

17 5.1.5 Yhteenveto henkilökohtaisista harjoituksista Projektin aikana kukin työryhmän jäsen tutustuu tarkemmin johonkin ohjelmistoprojektin menetelmään ja suunnittelee tämän menetelmän hyödyntämistä projektissa. Menetelmät ja niistä vastaavat henkilöt on esitetty taulukossa 4. Menetelmä Vastuullinen Esittely Raportointi Dokumentaation hallinta Jouni Karppinen I1 DE Kokouskäytännöt Hannu Kauppinen I1 I3 Suunnittelumallit (engl. Design patterns) Joonas Kekoni I1 I3 Heuristinen arviointi Mitro Kuha I2 DE Pariohjelmointi Tuomas Luttinen I2 I3 Systeemitason testien automatisointi Kalle Valo I2 DE Automatisoitu yksikkötestaus Vesa Salento I2 DE Taulukko 4: Henkilökohtaiset ohjelmistoprojektimenetelmät. Menetelmien tarkemmasta käytöstä päätetään ensimmäisen toteutusvaiheen aikana ja kunkin menetelmän hyödyntämisestä tehdään erillinen suunnitelma. 5.2 Käytetyt työkalut Projektin osalliset käyttävät pääasiassa itse valitsemiaan työkaluja ja ympäristöjä varsinaiseen ohjelmointityöhön. Projektin puitteissa kuitenkin on päätetty tiettyjen työkalujen käytöstä yhteisten toimintojen suorittamiseen. Nämä työkalut ovat Javaohjelmointikieli, GNU Make kääntämiseen ja testaamiseen, CVS versionhallintaan, Cup ja JLex mallien jäsentämiseen, GLPK mallien ratkaisuun, Bugzilla virheraporttien hallintaan, Trapoli työtuntien seurantaan, OpenOffice.org, Javadoc ja Dia dokumentointiin sekä CCCC, JUnit, HttpUnit, Checkstyle, PMD ja FindBugs ohjelmatiedostojen analyysiin. Lisäksi käyttöliittymä toteutetaan hyödyntäen Jetty-kirjastoa Java Projektissa käytetään ohjelmointikielenä Sun Microsystems Inc.:n kehittämää Javaa. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen projektin aikana käytetään ATK-keskuksen palvelimille asennettua versiota Java-kääntäjästä ja Java virtuaalikoneesta. Nämä ovat projektin alkaessa Java 2, versio 1.4.1:n mukaisia. Mikäli ympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia projektin aikana, keskustellaan asiakkaan kanssa version valinnasta GNU Make Projektin puitteissa käytetään GNU Make -järjestelmää tiettyjen toimintojen automatisointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi komponenttien kääntäminen, yksikkötestaus ja lopullisen tuotteen paketointi. 13

18 5.2.3 CVS Versionhallinta on oleellinen osa projektia, kun ohjelmoijia on useampia kuin yksi. Ilman versionhallintaa on kunkin komponentin kehityksestä sovittava tarkalleen kaikkien kehittäjien kesken, jottei yhtäaikainen kehitystyö tuhoa jonkun tekemiä muutoksia. Lisäksi CVS:n avulla kaikki tuotettu ohjelmakoodi saadaan helposti varmuuskopioinnin piiriin ja erilaisia virheitä voidaan jäljittää ohjelmakoodin muutosten mukaan JLex Jotta tuotteemme osaisi tulkita loogisia malleja, käytetään näiden mallien määrittelemiseen kieltä, joka täyttää asiakkaan antamat vaatimukset siitä, millaisia ongelmia kielellä on mahdollista määritellä. Ensimmäiseksi tällä kielellä annetun syötteen analysoinnissa on tekstistä osattava poimia erilaisia avainsanoja ja operaattoreita. Tähän tarkoitukseen on toteutettava selaaja, joka osaa poimia syötteestä sanoja ja antaa niille merkityksiä. Selaajan toteuttaminen käsin ei ole kovin vaikeaa, mutta se on työlästä ja virhealtista. Tämän työvaiheen tekemiseen on siksi suunniteltu automatisoituja selaajageneraattoreita. Projektimme käyttää JLex:iä, joka on Java-ohjelmointikieltä tukeva selaajageneraattori Cup Selaajan antamat terminaalit on järjestettävä jäsennyspuuksi, jotta mallille saadaan aikaan syvempi merkitys, jolloin voidaan esimerkiksi tarkistaa, että onko muuttujan arvo kyseiselle muuttujalle annetun tyypin mukainen. Tätä työvaihetta varten on toteutettava jäsentäjä, jonka toteuttaminen on selaajan tapaan työlästä, virhealtista ja helposti automatisoitavaa. Siksi tässäkin vaiheessa käytetään valmista automatisoitua työkalua, joksi tähän projektiin on valittu Cup. Se on yleiskäyttöinen Java-ohjelmointikieltä tukeva jäsentäjägeneraattori GNU Linear Programming Kit (GLPK) Tämän projektin puitteissa ei ole mahdollista ryhtyä toteuttamaan lineaaristen ongelmien ratkaisijaa nollasta, sillä moisen työmäärä on moninkertainen verrattuna tämän projektin laajuuteen. Tästä syystä projektin alussa tutkittiin eri vaihtoehtoja vapaan ratkaisijan löytämiseksi, joka toteuttaisi projektissa vaadittavan matemaattisen rajojen laskentaa käsittelevän osuuden. Ratkaisuna päädyttiin ottamaan käyttöön GNU Linear Programming Kit. GLPK on GNU-lisenssin alla jaettava lineaaristen ongelmien ratkaisija, joka täyttää projektin vaatimukset ratkaisijalle Bugzilla Virheraporttien hallinta on tärkeää varsinkin projektin loppupuolella, kun kehitettyä järjestelmää viimeistellään toimitusta varten. Ohjelmistotuotteisiin tyypillisesti jää kehitysvaiheessa puutteita, joita on korjattava jälkikäteen. Näistä puutteista kertovien raporttien hallintaan on oltava työkalu, jotta aikaa ei turhaan kuluisi hukkaan pohdittaessa, mitkä puutteet on jo korjattu tai mitä tietoa eri puutteista on saatu. Bugzilla on Mozilla-projektin kehittämä järjestelmä, joka tarjoaa hyvin monipuoliset työkalut raporttien hallintaan ja sitä kautta kehitystyön ohjaamiseen. Kurssin puitteissa vain osa järjestelmän mahdollisuuksista on hyödynnettävissä, mutta ottaen huomioon projektin luonteen ovat nämä ominaisuudet riittävät. Projektista puuttuu varsinainen järjestelmän ylläpitovaihe, joka tuo tyypillisesti suurimmat vaateet virheraporttien 14

19 hallintajärjestelmälle useiden ohjelmaversioiden ja erilaisten käyttöympäristöjen kautta Trapoli Projektin resurssien seurannan kannalta on oleellista tietää, paljonko resursseja projektiin on kulloisellakin hetkellä kulutettu ja paljonko vielä suunnitelmien mukaan projekti tulee vaatimaan. Trapoli on kurssin tarjoama työkalu työtuntien suunnitteluun ja kirjaamiseen. Järjestelmä on suunniteltu projektina samalle kurssille aiempana vuonna ja sitä käytetään nyt ensimmäistä kertaa. Se ei ole paras mahdollinen työkalu tähän tarkoitukseen, mutta koska se tarjoaa kurssin henkilökunnalle mahdollisuuden tarkastella kaikkien projektien resurssikäytön tilannetta, pidetään sitä kurssin tarkoitusperiin sopivimpana OpenOffice.org Suuri osa mitä tahansa ohjelmistoprojektia on dokumentaation laatiminen. Koska jokaisella projektiryhmän jäsenellä on oltava mahdollisuus muokata dokumentteja, valitsimme dokumentaatiota varten työkaluksi OpenOffice.org:n. OpenOffice.org on saatavilla sekä Windows- että Linux-ympäristöihin, mikä mahdollistaa jokaiselle työryhmän jäsenelle työskentelyn itse parhaaksi katsomassaan ympäristössä. Ominaisuuksiltaan OpenOffice.org on riittävä projektin tavoitteiden toteuttamiseksi, joten mitään estettä sen käytölle ei ole. Käytössä ovat versiot 1.0 ja Javadoc Javadoc on automaattinen dokumentointityökalu Java-luokille. Se perustuu ohjelmakoodin määrämuotoiseen kommentointiin. Javadoc luo ohjelmakoodin perusteella standardimuotoisen dokumentaation eri rajapinnoista ja niiden metodeista. Työkalu on hyvin käytännöllinen, sillä sen luoma dokumentaatio on samankaltainen kaikille Javaohjelmille, mikä tekee sen käyttämisestä ohjelmoijille helpompaa Dia Projektin dokumentaatiossa tarvittavat kuvat piirretään Dia-ohjelmalla. Ohjelman eri versiot eivät ole täysin yhteensopivia, joten kuvat piirretään uusimmalla käytettävissä olevalla versiolla. Mikäli kuvia tarvitsee jatkossa editoida, järjestetään asia projektiryhmän jäsenten omia Linux-koneita hyödyntäen CCCC Projektin raportoinnissa tarvitaan tiettyjä tilastotietoja. Näiden keräämiseen käytetään CCCC-ohjelmaa. Ohjelma myös tarkistaa, että kaikki ohjelmakoodi on kirjoitettu valitun standardin mukaisesti JUnit JUnit on järjestelmä, joka mahdollistaa yksikkötestauksen automatisoinnin. Järjestelmä perustuu erillisiin testitapausluokkiin, joissa kuvataan suoritettava testi sekä sen odotettu tulos. 15

20 HttpUnit HttpUnit on JUnit-järjestelmää vastaava toteutus WWW-pohjaisten järjestelmien testaukseen. Se pystyy matkimaan erilaisten lomakkeiden täyttämistä ja painikkeiden painamista Checkstyle Checkstyle tutkii lähdekooditiedostoja ja tarkistaa, että ohjelmointi on toteutettu sovitun standardin mukaisesti PMD PMD on hyvin laaja lähdekooditiedostojen analysaattori, josta on projektin käyttöön valittu vain tietyt moduulit. Checkstylen tavoin PMD tarkkailee lähdekoodia ja pyrkii löytämään siitä mahdollisia virheitä FindBugs Edellä kuvatuista analysaattoreista poiketen FindBugs tutkii käännettyjä luokkatiedostoja. Muiden analysaattoreiden tavoin se pyrkii löytämään huonoja toteutuksia, jotka saattaisivat altistaa järjestelmän virheille Jetty Jetty on hypertekstiprotokollan (HTTP) mukainen palvelin, joka mahdollistaa Javaservlettien ajamisen ja WWW-pohjaisen käyttöliittymän luomisen järjestelmään. Poiketen monista muista palvelimista Jetty toimii kirjastona osana pääohjelmaa, jolloin palvelin voi pyöriä samassa prosessissa pääohjelman kanssa. 5.3 Noudatetut standardit Java-ohjelmoinnissa noudatetaan Sun Microsystems Inc.:n määrittelemää ohjelmointityylistandardia [2]. 16

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

L models. Loppuraportti. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Loppuraportti. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Loppuraportti Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria Sivu: 1 / 10 Testausdokumentti Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto Versiohistoria Versio Päivitykset 0.4 Lisätty mod_form.php -tiedostoon liittyvät testit 0.5 Lisätty johdanto 1.0 Dokumentti

Lisätiedot

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software. Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti

Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software. Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(8)

Lisätiedot

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio, testausraportti, 25.3.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 11.2.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 11.2.2002 Matti Peltomäki

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation.

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Testaussuunnitelma Labra

Testaussuunnitelma Labra Testaussuunnitelma Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,

Lisätiedot

T harjoitustyö, kevät 2012

T harjoitustyö, kevät 2012 T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,

Lisätiedot

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Yhteenvetodokumentti Boa Open Access Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

LAATURAPORTTI Iteraatio 1

LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 9.12.2006 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 Kaarlo Lahtela Korjauksia 1.0 Lauri Kiiski Katselmointi ja

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle Tiedote 13.8.2013 Projekti I -kurssin Tilaajalle Projekti I on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 7 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_RI.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant Versio: V0.2

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_RI.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant Versio: V0.2 AgilElephant SEPA Diary Pasi Kallioniemi 49477B Rauli Ikonen 51051V Tekijä: Kallioniemi&Ikonen Omistaja: ElectricSeven Aihe: RI & PK Sivu 1 of 7 Dokumenttihistoria Muutoshistoria Revision päiväys: 1.11.2004

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Versio 1.0 i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI 3 2.1. Testauksen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 2)

TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 2) TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Versio 1.0 (luonnos 2) Copyright Comptel Oyj i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Menetelmän kuvaus...4 2.1. Tarkastusprosessi...4 2.1.1. Suunnittelu...4 2.1.2. Esittely...5 2.1.3. Valmistautuminen...5

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tikkanen varsinainen versio

Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tikkanen varsinainen versio Testiraportti 26.2.2006 1/5 - Noheva II Testiraportti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 26.2.2006 Tikkanen varsinainen versio 1 Yleistä Toteutusvaiheen 2 virallinen testaus on muodostunut automaattisista

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tieran toiminta perustuu osaamisverkoston rakentamiseen, mikä

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Viulu

Projektisuunnitelma Viulu Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

T SEPA - STAATTISET MENETELMÄT Tuomas Tolvanen, 55382U Timo Töyry, 58578B

T SEPA - STAATTISET MENETELMÄT Tuomas Tolvanen, 55382U Timo Töyry, 58578B T-76.5158 SEPA - STAATTISET MENETELMÄT Tuomas Tolvanen, 55382U Timo Töyry, 58578B T-76.5158 SEPA - Pariohjelmointi 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 5.12.2006 Tuomas Tolvanen Ensimmäinen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköisten toteuttaminen 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oma-aloitteisuus ja työn tulosten

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

11. PALAVERIN PÖYTÄKIRJA. Jyväskylän Yliopisto Tietotekniikan laitos CONCEPT-projekti Paikka ja aika

11. PALAVERIN PÖYTÄKIRJA. Jyväskylän Yliopisto Tietotekniikan laitos CONCEPT-projekti Paikka ja aika Paikka ja aika Kokoustila Ag C223.1 tiistai klo 13:33-16:07 Läsnä Jouni Kallio(JK), liikuntabiologian laitoksen edustaja Lari Kannisto(LK), vastaava ohjaaja Petteri Kela(KELA), tekninen ohjaaja Pekka Kuuva(PK),

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision Numero Revision Päiväys

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe LU. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T3

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe LU. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T3 T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Testiraportti, vaihe LU Sisältö Tästä dokumentista ilmenee LU-vaiheessa suoritettu testaus, sen tulokset ja poikkeamat testisuunnitelmasta. Päivämäärä 14.4.2003

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Power Steering for ATV

Power Steering for ATV AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Power Steering for ATV 27.1.2014 Juuso Meriläinen Antti Alakiikonen Aleksi Vulli Meriläinen, Vulli, Alakiikonen 1/6 Projektin tavoite Projektityössä

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

ESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä

ESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä ESITUTKIMUS Polku Versio 0.1 Projektiryhmä Janne Pihlajaniemi janne.pihlajaniemi@iki.fi Antti Jämsén antti.jamsen@uta.fi Maria Hartikainen maria.hartikainen@uta.fi Pekka Kallioniemi pekka.kallioniemi@uta.fi

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 JOHDANTO...1 2 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU...2 2.1 Käsikirjoitusprosessi...2

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Ympäristötekniikan koulutusohjelma 1. ehops WebOodissa. Opiskelijan ohjeet

Ympäristötekniikan koulutusohjelma 1. ehops WebOodissa. Opiskelijan ohjeet Ympäristötekniikan koulutusohjelma 1 ehops WebOodissa Opiskelijan ohjeet 22.9.2014 Ympäristötekniikan koulutusohjelma 2 1. Ensimmäisen HOPSin luonti ehopsia pääset tekemään WebOodin ehops-linkistä. https://weboodi.lut.fi/oodi/.

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot