Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija Lmodels Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset Jouni Karppinen Dokumenttipohja otettu käyttöön Hannu Kauppinen Lisätty paljon sisältöä Hannu Kauppinen Viimeistelty sisältöjä, lisätty taulukoita kurssin vaatimusten mukaisesti Tuomas Luttinen Kuvausta teknisestä puolesta lisätty Jouni Karppinen & Mitro Kuha Lisätty riskienhallintaa koskeva osuus. Dokumentti tarkastettu ja korjattu PP-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Päivitetty dokumenttia palautteen perusteella sekä täsmennetty projektin vaiheiden kuvauksia Hannu Kauppinen Muutettu organisaatiorakennetta ja lisätty uusien työkalujen kuvaukset Jouni Karppinen Päivitetty aikataulutuskappaletta. Dokumentti tarkastettu ja korjattu I1-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Muokattu riskienhallintamenettelyä sekä lisätty työkaluihin Jetty Jouni Karppinen & Mitro Kuha Dokumentti tarkastettu ja korjattu I2-vaiheen palautusta varten Hannu Kauppinen Muokattu taulukkoa 2 projektin resurssien käytön mukaisesti.

2 Sisällysluettelo 1 Esittely Projektin tarkoitus ja tavoite Järjestelmä ja ympäristö Oikeudet projektin lopputuloksiin Projektin sidosryhmät Työryhmä Jouni Karppinen Hannu Kauppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Asiakas Kurssin edustajat Projektin tavoitteet ja päätöskriteerit Asiakkaan tavoitteet Työryhmän tavoitteet Jouni Karppinen Hannu Kauppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Yhteenveto Projektin keskeytyskriteeri Projektin päätöskriteeri Resurssit ja talousarvio Henkilöresurssit Materiaalit Talousarvio Työkäytännöt ja työkalut Työkäytännöt Testauskäytäntö Ohjelmointikäytäntö Dokumentointikäytäntö Kokouskäytäntö Yhteenveto henkilökohtaisista harjoituksista Käytetyt työkalut Java GNU Make CVS JLex Cup... 14

3 5.2.6 GNU Linear Programming Kit (GLPK) Bugzilla Trapoli OpenOffice.org Javadoc Dia CCCC JUnit HttpUnit Checkstyle PMD FindBugs Jetty Noudatetut standardit Aikataulutus Yleiskuva Projektin suunnittelu Toteutus Toteutus Toteutus Toimitus Riskienhallintasuunnitelma Riskien kartoitus Projektinaikainen riskienhallinta Riskien luokittelu ja analysointi projektin alussa Valmiit komponentit Osaaminen Mentor Ryhmä Laitteistot Asiakas Riskien arviointi projektin myöhemmissä vaiheissa Viitteet... 25

4

5 1 Esittely 1.1 Projektin tarkoitus ja tavoite Projektin tavoitteena on kehittää Teknillisen korkeakoulun Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon instituutin WeCoTin (Web Configuration Technology) -tutkimusryhmälle lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija, jota tutkimusryhmä voi hyödyntää osana omaa järjestelmäänsä. WeCoTin-projektissa tutkitaan verkkokaupan ja verkostotalouden vaikutuksia tuotekonfiguroinnin prosesseihin ja konfiguraattoreihin. Ideoita demonstroidaan edistyneellä konfiguraattoriprototyypillä. [1] Projektin kuluessa on tarkoitus myös tutustua nykyisiin työkaluihin lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävien ratkaisemiseksi sekä näiden käyttökelpoisuuteen verkkosovelluksissa. 1.2 Järjestelmä ja ympäristö Järjestelmä toteutetaan Java-ohjelmointikielellä, jotta asiakas pystyy käyttämään kehitettyä järjestelmää missä tahansa laiteympäristössä, johon on saatavilla Javavirtuaalikone. Järjestelmän arkkitehtuuri perustuu yksinkertaiseen asiakas-palvelinrakenteeseen, ja testikäyttöä varten järjestelmään tehdään selaimella toimiva käyttöliittymä. 1.3 Oikeudet projektin lopputuloksiin Projektin päättyessä projektin lopputulokset luovutetaan asiakkaalle hyödynnettäviksi tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimustarkoitukseen asiakas saa järjestelmään käyttö- ja jatkokehitysoikeudet. Tämän lisäksi asiakkaan kanssa on sovittu, että ryhmä saa tietyn korvauksen järjestelmän mahdollisesta kaupallisesta hyödyntämisestä. Tästä tehdään erillinen sopimus Teknillisen korkeakoulun ja projektiryhmän jäsenten välille. 1

6 2 Projektin sidosryhmät Projektin sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Oleellisimman ryhmän muodostaa projektia suorittava ryhmä eli työryhmä. Kaksi muuta sidosryhmää ovat asiakkaan edustajat sekä kurssin edustajat. 2.1 Työryhmä Työryhmän muodostavat Jouni Karppinen, Hannu Kauppinen, Joonas Kekoni, Mitro Kuha, Tuomas Luttinen, Vesa Salento ja Kalle Valo. Vastuunjako projektin sisällä on jaettu kahteen osaan, prosessivastuisiin ja osa-aluevastuisiin. Osa-alueet viittaavat tässä valmistuvan järjestelmän toiminnallisiin osa-alueisiin. Vastuunjako on esitetty kaavioissa 1 ja 2. Prosessivastuut Projektipäällikkö Vaatimusten hallinta Dokumentointi Pääarkkitehti Testaus Kaavio 1: Ryhmän sisäiset prosessivastuut. Hannu Kauppinen Vesa Salento Jouni Karppinen Tuomas Luttinen Kalle Valo Osa-aluevastuut Mallien käsittely Kontrolleri Asiakas-palvelin -rakenne Käyttöliittymä Joonas Kekoni Tuomas Luttinen Vesa Salento Mitro Kuha Kaavio 2: Ryhmän sisäiset osa-aluevastuut. Jakamalla vastuut kahteen eri kategoriaan on tarkoitus varmistaa asioiden hallinta kokonaisuuksina useista eri näkökulmista. Toisaalta vastuut on jaettu osa-alueisiin tehtävien mukaan (kuten vaatimusten hallinta tai testaus), toisaalta taas lopputuotteen kokonaisuuksien mukaan (kuten kontrolleri tai käyttöliittymä). Osa-aluevastuita saatetaan täsmentää projektin edetessä. Vastuunjaon ansiosta jokaisesta yksittäisestä tehtävästä on vastuussa kaksi henkilöä, toinen tehtävän luonteen mukaisesti ja toinen lopputuotteen kokonaisuuden mukaisesti. Tällä varmistetaan se, että kaikkia työmenetelmiä noudatetaan samalla tavalla kaikissa komponenteissa ja että lopputuotteen kokonaisuudet ovat todella kokonaisuuksia. Oleellista on kuitenkin huomata, että vastuullisuus tietystä tehtävästä ei tarkoita samaa kuin velvollisuus toteuttaa kyseessä oleva tehtävä. Tehtävät jaetaan resurssitilanteen mukaisesti eri henkilöille. Vastuullisilla on tällöin velvollisuus huolehtia, että toteuttajan ratkaisut ovat linjassa toisaalta komponentille asetettujen tarpeiden ja vaatimusten kanssa ja toisaalta koko projektin menetelmien kanssa. Lisäetuna malli luo automaattisen varavastuullisen kullekin tehtävälle, sillä mikäli projektia 2

7 joudutaan toteuttamaan pitkän aikaa ilman dokumentointivastuuta, siirtyy vastuu dokumentoinnista kustakin komponentista vastaavalle henkilölle. Täydellistä suojaa henkilöriskeiltä tämä ei tarjoa, sillä yksittäisillä henkilöillä on sekä prosessi- että osaaluevastuita. Näin ollen syntyy tilanteita, joissa sama henkilö on vastuussa sekä prosessin että lopputuloksen kannalta. Projektipäällikkö vastaa vain projektin hallinnasta, sillä hänen vastuulleen kuuluvat erilaiset hallinnolliset tehtävät, joilla ei ole suoranaista yhteyttä mihinkään tehtäväalueeseen tai lopputuotteen kokonaisuuteen. Lisäksi projektipäällikkö ratkoo tarvittaessa mahdolliset erimielisyydet projektiryhmän jäsenten välillä. Kun tehtävillä on useita vastuullisia, ovat ristiriidat mahdollisia. Seuraavassa on lyhyt esittelyt kaikista projektiryhmän jäsenistä Jouni Karppinen Jouni on 6. vuosikurssin sähkö- ja tietoliikennetekniikan opiskelija. Hänen pääaineensa on ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineina käyttöliittymät ja käytettävyys sekä vuorovaikutteinen digitaalinen media. Teknillisen korkeakoulun lisäksi Jouni opiskelee myös Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Jouni on kiinnostunut dokumentointiprosesseista sekä käyttöliittymien kehittämisestä, erityisesti käytettävyydestä ja multimediasta Hannu Kauppinen Hannu on 6. vuoden tuotantotalouden opiskelija, jonka pääaine on yrityksen strategia ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Sivuaineenaan Hannu lukee digitaalisten tuotteiden kehittämistä. Hannu työskentelee Syslore Oy:n myyntijohtajana, mikä on tarjonnut hänelle mahdollisuuden tutustua kaupallisiin ohjelmistoprojekteihin. Hannu toimii projektissa projektipäällikkönä, mikä tarkoittaa, että hänen vastuullaan on ensisijaisesti raportointi sidosryhmille sekä projektin yleinen hallinnointi Joonas Kekoni Joonas opiskelee sähkötekniikan osastolla tietoliikenneohjelmistoja pääaineekseen ja sivuaineena digitaalista signaalinkäsittelyä. Hän on työskennellyt 4 vuotta täysipainoisesti ja nyt palannut koulun penkille saadakseen tutkintotodistuksen opinnoistaan. Joonaksen laajaa kokemusta erilaisista ohjelmistoprojekteista tullaan hyödyntämään laajalti toteutusvaiheiden vaikeimmissa tehtävissä kuten mallien ratkaisun optimoinnissa Mitro Kuha

8 Mitro on opintojensa loppuvaiheessa oleva tietotekniikan opiskelija, joka lukee pääaineenaan vuorovaikutteista digitaalista mediaa ja sivuaineena sisällöntuotantoa. Mitrolla on työkokemusta ohjelmistoliiketoiminnasta kahden vuoden ajalta, mutta hän on tällä hetkellä täysipäiväinen opiskelija. Mitron ensisijainen vastuu on hänen kiinnostuksensa mukaisesti käytettävyys ja käyttöliittymä, mutta koska näiden rooli on projektissa pieni, tulee Mitro osallistumaan myös muihin tehtäviin Tuomas Luttinen Tuomas on tietoteekkari, jonka pääaineena on ohjelmistojärjestelmät. Sivuaineekseen Tuomas lukee vuorovaikutteista digitaalista mediaa. Tuomas on työskennellyt ohjelmistoalalla viimeiset kuusi vuotta, mikä on antanut hänelle merkittävästi näkemystä ohjelmistoprojektien toteutuksesta. Tuomaksen pääasiallinen vastuu on järjestelmän arkkitehtuurin hallinta. Lisäksi Tuomaksen kokemusta jäsennyspuista ja kieliä tulkitsevista järjestelmistä tullaan hyödyntämään projektin toteutusvaiheessa Vesa Salento Vesa on tietotekniikan opiskelija, jonka pääaineena on tietoliikenneohjelmistot. Hän on työskennellyt päätoimisesti viimeiset neljä vuotta ja siinä sivussa suorittanut tutkintoa eteenpäin. Tällä hetkellä valmistuminen näyttäisi sijoittuvat vuoden 2004 loppuun. Vesan kiinnostus on pääasiassa huolehtia koko järjestelmän toimivuudesta ja huolehtia, että asiat tehdään kunnolla. Vastuuna hänellä on vaatimusmäärittely, mutta hän on myös kiinnostunut testikäyttöliittymän tekemisestä sekä sen testaamisen automatisoinnista Kalle Valo Kalle on 6. vuosikurssin tietoliikennetekniikan opiskelija, jonka pääaineena on ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineena tietoliikenneohjelmistot. Kalle on opiskeluaikoina työskennellyt useissa tietotekniikan tuotekehitykseen ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä eri yrityksissä. Kallen pääasiallinen vastuu projektin puitteissa liittyy järjestelmän testauksen järjestämiseen sekä projektiryhmän yhteisen koodikannan ympäristöstä huolehtimiseen. Tarpeen mukaan Kalle osallistuu myös muihin tehtäviin. 2.2 Asiakas Projektin asiakkaana toimii Teknillisen Korkeakoulun Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon instituutin WeCoTin-tutkimusryhmä. Tutkimusryhmän projektipäällikkö Juha Tiihonen toimii projektin asiakkaana siten, kuin se kurssin puitteissa on määritelty, ja 4

9 teknisenä neuvonantajana toimii Juha Nurmilaakso. Asiakas Juha Tiihonen (09) Tekninen neuvonantaja Juha Nurmilaakso (09) Kurssin edustajat Projekti toteutetaan osana Teknillisen Korkeakoulun kurssia T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan ja työryhmän lisäksi projektia toteutettaessa on huomioitava myös kurssin vaatimukset. Kurssin puolesta työhön osallistuu ohjaajana eli mentorina Pietu Pohjalainen. Mentor Pietu Pohjalainen 5

10 3 Projektin tavoitteet ja päätöskriteerit 3.1 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan kannalta projektissa on kyse tutkimusprojektia edistävästä hankkeesta, jonka ensisijainen tavoite on saada tutkimusprojektin käyttöön lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija. Koska tämän projektin resurssit ovat rajalliset, on tärkeää, että järjestelmä toteutetaan siten, että sen jatkokehitys on mahdollisimman helppoa. Tieteellisesti oleellinen sisältö liittyy disjunktiivisen ja konjunktiivisen normaalimuodon käyttökelpoisuuden vertaamiseen konfiguraatiotehtävien ratkaisun yhteydessä. Projektin aikana ilmi tulleita asioita julkaistaan mahdollisesti myös tieteellisissä julkaisuissa tutkimusryhmän jäsenten puolesta. Asiakkaan tavoitteet on esitetty taulukossa 1. Ne on numeroitu tärkeysjärjestykseen siten, että ensimmäinen on tärkein. Tavoite 1. Saada tutkimusryhmän käyttöön määritelty ratkaisija. 2. Mallien kuvaamiseen käytetty kieli kattaa kaikki suunnitellut käyttötarkoitukset. 3. Pystyä käyttämään järjestelmää pohjana jatkokehitykselle. Varmistuskriteeri Asiakkaan edustaja pystyy ratkaisemaan kielellä esitetyn mallin omalla koneellaan. Kielen määrittely tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja asiakas hyväksyy kielen määrittelyn. Asiakas hyväksyy projektin dokumentaation ja lisenssin. 4. Julkaista aiheesta tieteellisiä artikkeleita. Asiakas on tyytyväinen saamaansa palautteeseen kehityksen aikana ilmitulleista asioista. 5. Disjunktiivisen ja konjunktiivisen normaalimuodon käytettävyyden vertailu. 6. Jatkokehitystä voi tehdä myös eisuomalainen tutkija. 7. Järjestelmän pohjana olevaa ratkaisijakomponenttia voi vaihtaa. 8. Järjestelmässä tulee käyttää vain vapaita ohjelmistoja. Dokumentaatio sisältää raportointia muotojen välillä olevista eroista ratkaisun kannalta. Ohjelmakoodi kommentteineen on kirjoitettu englanniksi. Rajapinnat ratkaisijan ja muiden komponenttien välillä ovat selkeitä ja hyvin dokumentoituja. Ulkopuoliset lisenssit eivät rajoita ohjelman levitystä. 9. Projekti valmistuu aikataulussa. Projektin tavoitteet saadaan toteutettua projektin päättymiseen mennessä. 10. Projektin lopputulos on laadullisesti korkeatasoinen. Taulukko 1: Asiakkaan tavoitteet tärkeysjärjestyksessä. Määritellään käytettävät menetelmät selkeästi ja pyritään jatkuvasti kehittämään omaa toimintaa. 6

11 3.2 Työryhmän tavoitteet Analysoidessamme työryhmän tavoitteita projektin osalta lähdimme liikkeelle kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaisista tavoitteista pyrkien siten muodostamaan yhteisen näkemyksen tavoitteista ryhmän tasolla. Seuraavassa on esitetty kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaiset tavoitteet ja sen jälkeen työryhmän tavoite Jouni Karppinen Päästä kurssista läpi arvosanalla 4 Oppia tuottamaan laadukasta dokumentaatiota Oppia työskentelemään suuressa ryhmässä Nähdä ja kokea, millaista on olla mukana oikeassa ohjelmistoprojektissa Oppia käyttämään uusia työkaluja Nähdä, miten erilaisia menetelmiä ja koulun teoreettisia oppeja voidaan soveltaa käytännössä Hannu Kauppinen Saada pakollinen kurssi suoritettua kunnialla valmistumista ajatellen Oppia ohjelmistoprojektin hallintaa ja johtamista Tutustua uusiin ihmisiin Oppia lisää ohjelmistokehityksestä ja siihen liittyvistä työkaluista ja menetelmistä Luoda lopputulos, johon voi olla itse tyytyväinen Joonas Kekoni Saada hyväksytty arvosana valmistumista varten Oppia mielenkiintoisia asioita kielen kääntämisestä ja rajoitteista Kirjoittaa haastavaa ohjelmakoodia, joka tekee muutakin kuin relaatiotietokannan sisällön käsittelyä Mitro Kuha Suorittaa kurssi hyvällä arvosanalla Kartuttaa kokemuksia tiimityöskentelystä ohjelmistoprojektissa Kasvattaa osaamista ohjelmistoprojektin menestyksekkäästä läpiviennistä projektin kaikilla osa-alueilla Tuomas Luttinen Kurssin läpäisy Ohjelmistotuotantoprosessin oppiminen aikaisempaa tarkemmin Ohjelmointikielen kääntäjät -kurssin oppien syventäminen Uusiin ihmisiin tutustuminen 7

12 3.2.6 Vesa Salento Saada pakollinen kurssi suoritettua kunnialla valmistumista ajatellen Kasvattaa osaamista ohjelmistoprojektin menestyksekkäästä läpiviennistä projektin kaikilla osa-alueilla Tutustua uusiin ihmisiin Luoda lopputulos, johon voi olla itse tyytyväinen Kalle Valo Kurssin kunniallinen läpäisy Lopputuote, jota kehtaa esitellä omanaan Yhteenveto Projektiryhmän jäsenten henkilökohtaisissa tavoitteissa korostuivat kurssin läpäisy kunnialla (arvosanatavoitteena 4), kurssin aihepiirin syvällinen oppiminen sekä lopputuloksen korkea laatu. Lisäksi esille nousivat alan toimijoihin tutustuminen sekä yksittäisten menetelmien tai käytäntöjen opiskelu. Tästä yhteenvetona voidaan todeta, että ryhmän tavoitteena on hyödyntää projekti oppimiskokemuksena ja siten kartuttaa kunkin ryhmän jäsenen henkilökohtaisia valmiuksia osallistua vastaavantyyppisiin projekteihin jatkossa. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan työskentelemällä sitoutuneesti projektin eteen ja ylläpitämällä projektin läpi sisäisesti kriittistä suhtautumista omaan työhön. Työtä tehdessä huomioidaan myös kurssin asettamat vaatimukset, jotta tärkein henkilökohtaisista tavoitteista eli kurssin läpäisy tulee kaikkien kohdalta toteutumaan. 3.3 Projektin keskeytyskriteeri Koska projektin loppuunsaattaminen on edellytyksenä useiden työryhmän jäsenten valmistumiselle, ei projektia helposti keskeytetä. Ainoa syy projektin keskeyttämiselle on, että työryhmä katsoo mahdottomaksi sen loppuun saattamisen kurssin vaatimusten mukaisesti. Luonnollisesti, jos kaikki henkilöt jättävät projektin kesken, projekti keskeytyy. 3.4 Projektin päätöskriteeri Projekti toteutetaan vaiheittain kurssin aikataulun mukaisesti. Projekti päättyy viimeisen vaiheen päätyttyä huhtikuussa

13 4 Resurssit ja talousarvio 4.1 Henkilöresurssit Projektin käytössä on 190 työtuntia projektin työryhmän jäsentä kohti. Näin ollen kokonaisuutena projektiin on käytettävissä 630 henkilötyötuntia. Taulukko 2 kuvaa alustavan työpanosjaon jokaiselle iteraatiokierrokselle. Hannu Kauppinen Jouni Karppinen Joonas Kekoni Mitro Kuha Tuomas Luttinen Vesa Salento Kalle Valo Yhteensä PP I I I DE Yht Taulukko 2: Henkilöresurssien jakautuminen projektin eri vaiheissa. Tämän lisäksi projektin toteutuminen vaatii henkilöresursseja asiakkaalta. Ennalta arvioituna asiakkaan on sidottava projektin läpivientiin noin 1 tunti joka viikko sekä lisäksi teknisen neuvonantajan aikaa noin 2 tuntia viikossa. Koko projektin kestolta tämä tarkoittaa yhteensä noin 75 henkilötyötuntia. Henkilöresurssien suunnittelussa on pyritty huomioimaan riittävä joululoma koko ryhmälle. Tämän vuoksi vaiheen I2 tuntimäärät ovat pieniä suhteessa vaiheen kestoon. Lisäksi on huomioitu Mitro Kuhan loma marraskuussa. Muuten painotus on pyritty tekemään projektin alkupäähän, sillä tällä tavoin projektin loppuosaan saadaan enemmän joustavuutta mahdollisten muutosten tai yllätysten varalta. Jos henkilöresursseille halutaan laskea rahallinen arvo, on laskennassa huomioitava projektille kustannuksena myös asiakkaan tekemän työn arvo. Erityisesti tekninen ohjaaja joutuu käyttämään suuren määrän työtunteja projektin menestyksekkään läpiviennin varmistamiseen. Karkea arvio kustannuksista on esitetty taulukossa 3. Henkeä Iteraatioita Työmäärä iteraatiossa Työtunnin hinta Yhteensä Projektiryhmä Tekninen ohjaaja Asiakas Yhteensä Taulukko 3: Henkilötyökustannukset projektissa. 9

14 4.2 Materiaalit Projektin materiaalitarve rajoittuu käytännössä ohjelmointi- ja testausympäristöihin. Tähän soveltuvat kuitenkin esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun ATK-keskuksen tarjoamat palvelut, jotka ovat projektin osallisilla automaattisesti käytettävissä. Lisäksi kaikilla ryhmän jäsenillä on oikeus käyttää muita ympäristöjä harkintansa mukaan, mikäli heillä on siihen mahdollisuus. Ajatus on se, että jokainen ryhmän jäsen voi työskennellä siinä ympäristössä, joka on hänelle helpoin. Ryhmän sisäistä tiedonkulkua varten on perustettu kolme sähköpostilistaa, jotka arkistoidaan verkkoon. Koko projektiryhmän kattavan listan lisäksi erilliset sähköpostilistat luotiin kielen ominaisuuksia ja järjestelmän arkkitehtuuria koskevia keskusteluja varten. Kielen ominaisuuksia käsittelevällä listalla on mukana myös asiakkaan edustaja. Muuten listat ovat vain ryhmän sisäiseen käyttöön. Yhteinen lähdekoodi tallennetaan versionhallintaa ja varmuuskopiointia varten samaan paikkaan Teknillisen korkeakoulun ATK-keskuksen verkossa. 4.3 Talousarvio Projektissa ei ole tiedossa mitään erityisiä hankintoja, joita varten tarvitsisi varata taloudellisia resursseja. Juoksevat kulut (toimistotarvikkeet, sähkö, laitteiston kulut) ovat merkityksettömiä, eikä niitä tarvitse siksi huomioida. Mikäli merkittäviä investointitarpeita ilmenee, keskustellaan niistä asiakkaan kanssa erikseen. 10

15 5 Työkäytännöt ja työkalut 5.1 Työkäytännöt Testauskäytäntö Projektissa testaus painottuu suurelta osin koko järjestelmän testaamiseen johtuen toteutettavan järjestelmän luonteesta. Järjestelmän toiminta perustuu mallien lukemiseen ja kyseiselle mallille ominaisten rajoitteiden palauttamiseen, joten järjestelmän komponenttien toimiminen yhdessä on tärkeää. Järjestelmätason testaus automatisoidaan mahdollisimman suurilta osin, jotta kuka tahansa projektiryhmän jäsenistä pystyy ajamaan tärkeimmät testit aina tarvittaessa, esim. ennen muutosten lisäämistä CVS:ään. Uusien testien luominen pitää olla tarpeeksi helppoa ja hyvin dokumentoitua, jotta systeemitestausta saadaan aina tarvittaessa laajennettua. Luonnollisestikin projektissa käytetään myös yksikkötestausta, mutta projektin luonteen vuoksi painopiste on järjestelmätason testauksessa. Perustestit kaikkien luokkien toimivuudesta tehdään yksikkötestauksella. Testauksen päävastuu prosessitasolla on Kalle Valolla ja hän huolehtii käytännön järjestelyistä testaukseen liittyen. Testauksesta tehdään tarkempi suunnitelma ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä. Tässä suunnitelmassa määritellään projektin testauskäytännöt ja erityisesti siihen sovelletut menetelmät tarkemmin Ohjelmointikäytäntö Projektin toteutuskielenä käytetään Javaa ja ohjelmointityylin pohjana on Sunin ohjelmointityylistandardi. Standardia täydennetään vielä ryhmän sisäisesti, jotta ei tulisi tulkintaerimielisyyksiä asioista, joihin mainittu standardi ei ota kantaa. Toteutuksen ulkoasussa pyritään selkeään ja luettavaan koodiin käyttämällä hyvin nimettyjä muuttujia ja metodeja sekä kommentoimalla koodia riittävässä määrin. Kaikkien luokkien rajapinnat kommentoidaan Javadoc-tyyliin, jotta lähdekoodista saadaan haluttaessa tulostettua rajapintakuvaukset. Muuta kommentointia käytetään tapauksissa, joissa voidaan olettaa, että koodin toiminta ei koodia syvällisesti tuntemattomalle lukijalle aukea aivan helpolla pelkkää koodia lukien. Pariohjelmointia käytetään tämän projektin kohdalla ainakin kriittisten osioiden toteuttamiseen. Pariohjelmointia suositellaan myös muihin osioihin, mutta ainakin osa niistä tullaan toteuttamaan perinteisellä yksinohjelmoinnilla, jotta saadaan vertailutietoa työtapojen tulosten analysoimiseksi. Pariohjelmoinnilla pyritään parempaan koodin laatuun, selkeämpään toteutukseen ja ryhmän sisäisen tietotason nostamiseen. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, pitää pareja myös vaihdella. Niihin osioihin, joihin käytetään yksinohjelmointia, voidaan mahdollisesti käyttää muita työn jäljen parantamiseen tähtääviä työskentelytapoja, mutta tästä päätetään tarkemmin ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä, kun testaussuunnitelma ja muut vastaavat dokumentit ovat valmistuneet. Lisäksi asiakkaan kanssa on erikseen sovittu, että ohjelmakoodia kirjoitettaessa käytetään työkielenä englantia, eli luokkien nimet ja kaikki ohjelmakoodin sekaan kirjoitetut kommentit ovat englanniksi. Tämän tarkoitus on mahdollistaa ohjelman jatkokehitys myös suomea osaamattomalle henkilölle. 11

16 5.1.3 Dokumentointikäytäntö Projektin lopputulosten kannalta on erittäin tärkeää, että asiakas saa ohjelmakoodin ja käyttöohjeiden lisäksi myös erilaista materiaalia mahdollisen jatkokehityksen tueksi. Tämä asettaa projektissa dokumentoinnille tiettyjä vaatimuksia. Dokumentointikäytännöstä vastaa Jouni Karppinen, joka laatii tarkemmat ohjeet dokumenttien käsittelystä. Pääsääntönä voidaan todeta, että kaikki dokumentit käyvät läpi katselmuksen, ennen kuin ne ovat valmiita. Katselmuksessa kaksi projektiryhmän jäsentä arvioi dokumentin sisällön ja kieliasun. Tarkoitus on kirjoitusvirheiden korjaamisen lisäksi myös varmistua dokumenttien yhtenevyydestä sekä visuaaliselta ilmeeltään että käytetyn terminologian osalta. Huomionarvoista on myös, että dokumenttien pitää olla ymmärrettävissä, sillä dokumenttien käyttäjäryhmä on varsin laaja ulottuen mentorista, jolla ei ole mitään sidettä projektin matemaattiseen taustaan, WeCoTin-projektin tutkijoihin, joiden mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti työryhmän kokemuksiin käytettyjen työkalujen todellisista kyvyistä Kokouskäytäntö Projektin aikana pidettävät tapaamiset voidaan jakaa eri ryhmiin. Tapaamiset, joihin mentor osallistuu, on kurssin puolelta jaettu projektikatselmuksiin (yksi iteraatiota kohden, mukana myös asiakasorganisaation edustajat) ja mentortapaamisiin (yksi iteraatiota kohden, vain mentor ja ryhmä). Näihin tapaamisiin on olemassa valmiiksi tietty runko ja niiden kesto ja ajankohta on ennalta määrätty. Muut tapaamiset voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne projektiryhmän sisäisiä tapahtumia vai osallistuuko niihin myös asiakkaan edustajia. Näiden tapaamisten osalta ryhmän käyttämät kokouskäytännöt vaihtelevat projektin vaiheiden mukaisesti, sillä tarpeet näihin tapaamisiin vaihtelevat merkittävästi. Projektin suunnitteluvaiheessa ryhmä on pitänyt viikoittain ryhmäpalaverin, jossa on käyty läpi tehtyjä töitä ja suunniteltu tulevia. Näissä kokouksissa käsiteltyjä asioita on löyhästi valmistellut projektipäällikkö, joka on myös pitänyt kirjaa tehdyistä päätöksistä. Päätökset on kirjattu vapaamuotoisesti ja toimitettu ryhmälle sähköpostilla. Ryhmän sisäisten ryhmäpalaverien lisäksi tapaamisia pidetään myös asiakkaan edustajien kanssa. Projektin suunnitteluvaiheessa nämä ovat olleet pääasiassa työpalavereja liittyen joko järjestelmän arkkitehtuuriin tai mallien kuvaamisessa käytettävään kieleen, mutta projektin jatkuessa näiden tapaamisten painopiste tulee siirtymään projektin edistymisen seurantaan ja mahdollisten haasteiden ratkomiseen. Nyt kokousten valmistelu on ollut arkkitehtuurista tai kielestä vastaavien vastuulla, mutta painopisteen siirtyessä projektin seurantaan vaihtuu valmisteluvastuu projektipäällikölle. Projektin seurantakokouksia pidetään ensimmäisen toteutusvaiheen alusta alkaen arviolta neljän viikon välein, ellei mitään erityistä ilmene. Kokousten asialistan valmistelee projektipäällikkö keräämällä tietoa ajankohtaisista asioista projektiryhmältä. Kokousten jälkeen projektipäällikkö toimittaa muistiinpanot kokouksen kulusta asiakkaan edustajille, projektiryhmälle sekä mentorille projektin etenemisen seuraamista varten. Seurantakokousten välillä projektipäällikkö tiedottaa sekä asiakasta että mentoria projektin tilasta sähköpostilla. 12

17 5.1.5 Yhteenveto henkilökohtaisista harjoituksista Projektin aikana kukin työryhmän jäsen tutustuu tarkemmin johonkin ohjelmistoprojektin menetelmään ja suunnittelee tämän menetelmän hyödyntämistä projektissa. Menetelmät ja niistä vastaavat henkilöt on esitetty taulukossa 4. Menetelmä Vastuullinen Esittely Raportointi Dokumentaation hallinta Jouni Karppinen I1 DE Kokouskäytännöt Hannu Kauppinen I1 I3 Suunnittelumallit (engl. Design patterns) Joonas Kekoni I1 I3 Heuristinen arviointi Mitro Kuha I2 DE Pariohjelmointi Tuomas Luttinen I2 I3 Systeemitason testien automatisointi Kalle Valo I2 DE Automatisoitu yksikkötestaus Vesa Salento I2 DE Taulukko 4: Henkilökohtaiset ohjelmistoprojektimenetelmät. Menetelmien tarkemmasta käytöstä päätetään ensimmäisen toteutusvaiheen aikana ja kunkin menetelmän hyödyntämisestä tehdään erillinen suunnitelma. 5.2 Käytetyt työkalut Projektin osalliset käyttävät pääasiassa itse valitsemiaan työkaluja ja ympäristöjä varsinaiseen ohjelmointityöhön. Projektin puitteissa kuitenkin on päätetty tiettyjen työkalujen käytöstä yhteisten toimintojen suorittamiseen. Nämä työkalut ovat Javaohjelmointikieli, GNU Make kääntämiseen ja testaamiseen, CVS versionhallintaan, Cup ja JLex mallien jäsentämiseen, GLPK mallien ratkaisuun, Bugzilla virheraporttien hallintaan, Trapoli työtuntien seurantaan, OpenOffice.org, Javadoc ja Dia dokumentointiin sekä CCCC, JUnit, HttpUnit, Checkstyle, PMD ja FindBugs ohjelmatiedostojen analyysiin. Lisäksi käyttöliittymä toteutetaan hyödyntäen Jetty-kirjastoa Java Projektissa käytetään ohjelmointikielenä Sun Microsystems Inc.:n kehittämää Javaa. Kääntämiseen ja ohjelman ajamiseen projektin aikana käytetään ATK-keskuksen palvelimille asennettua versiota Java-kääntäjästä ja Java virtuaalikoneesta. Nämä ovat projektin alkaessa Java 2, versio 1.4.1:n mukaisia. Mikäli ympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia projektin aikana, keskustellaan asiakkaan kanssa version valinnasta GNU Make Projektin puitteissa käytetään GNU Make -järjestelmää tiettyjen toimintojen automatisointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi komponenttien kääntäminen, yksikkötestaus ja lopullisen tuotteen paketointi. 13

18 5.2.3 CVS Versionhallinta on oleellinen osa projektia, kun ohjelmoijia on useampia kuin yksi. Ilman versionhallintaa on kunkin komponentin kehityksestä sovittava tarkalleen kaikkien kehittäjien kesken, jottei yhtäaikainen kehitystyö tuhoa jonkun tekemiä muutoksia. Lisäksi CVS:n avulla kaikki tuotettu ohjelmakoodi saadaan helposti varmuuskopioinnin piiriin ja erilaisia virheitä voidaan jäljittää ohjelmakoodin muutosten mukaan JLex Jotta tuotteemme osaisi tulkita loogisia malleja, käytetään näiden mallien määrittelemiseen kieltä, joka täyttää asiakkaan antamat vaatimukset siitä, millaisia ongelmia kielellä on mahdollista määritellä. Ensimmäiseksi tällä kielellä annetun syötteen analysoinnissa on tekstistä osattava poimia erilaisia avainsanoja ja operaattoreita. Tähän tarkoitukseen on toteutettava selaaja, joka osaa poimia syötteestä sanoja ja antaa niille merkityksiä. Selaajan toteuttaminen käsin ei ole kovin vaikeaa, mutta se on työlästä ja virhealtista. Tämän työvaiheen tekemiseen on siksi suunniteltu automatisoituja selaajageneraattoreita. Projektimme käyttää JLex:iä, joka on Java-ohjelmointikieltä tukeva selaajageneraattori Cup Selaajan antamat terminaalit on järjestettävä jäsennyspuuksi, jotta mallille saadaan aikaan syvempi merkitys, jolloin voidaan esimerkiksi tarkistaa, että onko muuttujan arvo kyseiselle muuttujalle annetun tyypin mukainen. Tätä työvaihetta varten on toteutettava jäsentäjä, jonka toteuttaminen on selaajan tapaan työlästä, virhealtista ja helposti automatisoitavaa. Siksi tässäkin vaiheessa käytetään valmista automatisoitua työkalua, joksi tähän projektiin on valittu Cup. Se on yleiskäyttöinen Java-ohjelmointikieltä tukeva jäsentäjägeneraattori GNU Linear Programming Kit (GLPK) Tämän projektin puitteissa ei ole mahdollista ryhtyä toteuttamaan lineaaristen ongelmien ratkaisijaa nollasta, sillä moisen työmäärä on moninkertainen verrattuna tämän projektin laajuuteen. Tästä syystä projektin alussa tutkittiin eri vaihtoehtoja vapaan ratkaisijan löytämiseksi, joka toteuttaisi projektissa vaadittavan matemaattisen rajojen laskentaa käsittelevän osuuden. Ratkaisuna päädyttiin ottamaan käyttöön GNU Linear Programming Kit. GLPK on GNU-lisenssin alla jaettava lineaaristen ongelmien ratkaisija, joka täyttää projektin vaatimukset ratkaisijalle Bugzilla Virheraporttien hallinta on tärkeää varsinkin projektin loppupuolella, kun kehitettyä järjestelmää viimeistellään toimitusta varten. Ohjelmistotuotteisiin tyypillisesti jää kehitysvaiheessa puutteita, joita on korjattava jälkikäteen. Näistä puutteista kertovien raporttien hallintaan on oltava työkalu, jotta aikaa ei turhaan kuluisi hukkaan pohdittaessa, mitkä puutteet on jo korjattu tai mitä tietoa eri puutteista on saatu. Bugzilla on Mozilla-projektin kehittämä järjestelmä, joka tarjoaa hyvin monipuoliset työkalut raporttien hallintaan ja sitä kautta kehitystyön ohjaamiseen. Kurssin puitteissa vain osa järjestelmän mahdollisuuksista on hyödynnettävissä, mutta ottaen huomioon projektin luonteen ovat nämä ominaisuudet riittävät. Projektista puuttuu varsinainen järjestelmän ylläpitovaihe, joka tuo tyypillisesti suurimmat vaateet virheraporttien 14

19 hallintajärjestelmälle useiden ohjelmaversioiden ja erilaisten käyttöympäristöjen kautta Trapoli Projektin resurssien seurannan kannalta on oleellista tietää, paljonko resursseja projektiin on kulloisellakin hetkellä kulutettu ja paljonko vielä suunnitelmien mukaan projekti tulee vaatimaan. Trapoli on kurssin tarjoama työkalu työtuntien suunnitteluun ja kirjaamiseen. Järjestelmä on suunniteltu projektina samalle kurssille aiempana vuonna ja sitä käytetään nyt ensimmäistä kertaa. Se ei ole paras mahdollinen työkalu tähän tarkoitukseen, mutta koska se tarjoaa kurssin henkilökunnalle mahdollisuuden tarkastella kaikkien projektien resurssikäytön tilannetta, pidetään sitä kurssin tarkoitusperiin sopivimpana OpenOffice.org Suuri osa mitä tahansa ohjelmistoprojektia on dokumentaation laatiminen. Koska jokaisella projektiryhmän jäsenellä on oltava mahdollisuus muokata dokumentteja, valitsimme dokumentaatiota varten työkaluksi OpenOffice.org:n. OpenOffice.org on saatavilla sekä Windows- että Linux-ympäristöihin, mikä mahdollistaa jokaiselle työryhmän jäsenelle työskentelyn itse parhaaksi katsomassaan ympäristössä. Ominaisuuksiltaan OpenOffice.org on riittävä projektin tavoitteiden toteuttamiseksi, joten mitään estettä sen käytölle ei ole. Käytössä ovat versiot 1.0 ja Javadoc Javadoc on automaattinen dokumentointityökalu Java-luokille. Se perustuu ohjelmakoodin määrämuotoiseen kommentointiin. Javadoc luo ohjelmakoodin perusteella standardimuotoisen dokumentaation eri rajapinnoista ja niiden metodeista. Työkalu on hyvin käytännöllinen, sillä sen luoma dokumentaatio on samankaltainen kaikille Javaohjelmille, mikä tekee sen käyttämisestä ohjelmoijille helpompaa Dia Projektin dokumentaatiossa tarvittavat kuvat piirretään Dia-ohjelmalla. Ohjelman eri versiot eivät ole täysin yhteensopivia, joten kuvat piirretään uusimmalla käytettävissä olevalla versiolla. Mikäli kuvia tarvitsee jatkossa editoida, järjestetään asia projektiryhmän jäsenten omia Linux-koneita hyödyntäen CCCC Projektin raportoinnissa tarvitaan tiettyjä tilastotietoja. Näiden keräämiseen käytetään CCCC-ohjelmaa. Ohjelma myös tarkistaa, että kaikki ohjelmakoodi on kirjoitettu valitun standardin mukaisesti JUnit JUnit on järjestelmä, joka mahdollistaa yksikkötestauksen automatisoinnin. Järjestelmä perustuu erillisiin testitapausluokkiin, joissa kuvataan suoritettava testi sekä sen odotettu tulos. 15

20 HttpUnit HttpUnit on JUnit-järjestelmää vastaava toteutus WWW-pohjaisten järjestelmien testaukseen. Se pystyy matkimaan erilaisten lomakkeiden täyttämistä ja painikkeiden painamista Checkstyle Checkstyle tutkii lähdekooditiedostoja ja tarkistaa, että ohjelmointi on toteutettu sovitun standardin mukaisesti PMD PMD on hyvin laaja lähdekooditiedostojen analysaattori, josta on projektin käyttöön valittu vain tietyt moduulit. Checkstylen tavoin PMD tarkkailee lähdekoodia ja pyrkii löytämään siitä mahdollisia virheitä FindBugs Edellä kuvatuista analysaattoreista poiketen FindBugs tutkii käännettyjä luokkatiedostoja. Muiden analysaattoreiden tavoin se pyrkii löytämään huonoja toteutuksia, jotka saattaisivat altistaa järjestelmän virheille Jetty Jetty on hypertekstiprotokollan (HTTP) mukainen palvelin, joka mahdollistaa Javaservlettien ajamisen ja WWW-pohjaisen käyttöliittymän luomisen järjestelmään. Poiketen monista muista palvelimista Jetty toimii kirjastona osana pääohjelmaa, jolloin palvelin voi pyöriä samassa prosessissa pääohjelman kanssa. 5.3 Noudatetut standardit Java-ohjelmoinnissa noudatetaan Sun Microsystems Inc.:n määrittelemää ohjelmointityylistandardia [2]. 16

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Projektisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Projektisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

L models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Testisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

L models. Loppuraportti. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Loppuraportti. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Loppuraportti Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 1.1. Suoritetut tehtävät...4 1.2. Käytetyt menetelmät...5 1.3. Ongelmat...6 1.4. Jatkosuunnitelmat...6 Versio- ja muutoshistoria

Lisätiedot

L models. Kokouskäytännöt. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Kokouskäytännöt. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Kokouskäytännöt Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen Muutoshistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 24.10.2005 Elina Kontro Laatuasiat siirretty omaan dokumenttiin jatkotyöstetty 0.2 27.10.2005 Santeri Saarinen Bugien elinkaari yms. asioita jatkettu 0.3 28.10.2005

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi Hirviö Projektikatselmointi Mikä Hirviö on? Hajautettu muistikirja Professoreille Muistiinpanoja keskusteluista opiskelijan kanssa Diplomitöiden ja jatko opintojen seuranta Raportointi Opetushenkilökunnalle

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 EDISTYMISRAPORTTI - PS Edited by Checked by Approved by Antti Tuomaala Harri Kauhanen i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. PROJEKTIN TILA 2 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT 3 Projektisuunnitelma 3 Vaatimusmäärittely

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation.

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Yhteenvetodokumentti Boa Open Access Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Versionhallintasuunnitelma

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Versionhallintasuunnitelma Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(7) Muutoshistoria Version Date Author Description 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja 0.20 19.10.2003

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle

Tiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle Tiedote 13.8.2013 Projekti I -kurssin Tilaajalle Projekti I on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 7 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti.

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti. TARKENNETTU OPINTOKUVAUS Tutkinnon osa: 10 ov Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: tuottaminen 6 ov Työssäoppiminen 4 ov Opinto: Työssäoppiminen 4 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kartoittaa sähköisten liiketoiminnan

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Lmodels. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset

Lmodels. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija Lmodels Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL i Sisällysluettelo DUMENTIN VERSIOT 1 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

1. HOPS-työkalun käyttöön ottaminen

1. HOPS-työkalun käyttöön ottaminen 1. HOPS-työkalun käyttöön ottaminen WebOodin HOPS-työkalun löydät, kun kirjaudut WebOodiin osoitteessa https://weboodi.uwasa.fi. HOPS-työkalu löytyy otsikon Omat opinnot alta. Paina HOPS -painiketta. Avautuvassa

Lisätiedot

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006 12 09 Jani Eränen Alustava DOKUMENTIN TILA: Alustava Valmis Tarkastettu

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

T-76.115 Software Project: FASTAXON

T-76.115 Software Project: FASTAXON T-76.115 Software Project: FASTAXON Personal Assignment: Communication Practices Group: Muuntaja 0 Version History Owner of the document: Tero Leppänen Version Date Author(s) Description 0.1 26.11.2003

Lisätiedot

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 Lakki Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 2.luento: ohjelmistokehityksen päivärutiinit Lisää ot sik k o osoit t am alla Siitä vain reunasta Miten

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen suunnitelma. Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy

Laadunvarmistuksen suunnitelma. Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy Laadunvarmistuksen suunnitelma Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 8.11.2004 Risto Kunnas Ensimmäinen versio 1.1 8.11.2004 Risto Kunnas Korjauksia 1.2 9.11.2004 Mika Suvanto

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi WiseMaster Mentor Tuote-esite M-Technology Oy / www.wisemaster.fi M-Technology M-Technology Oy, Oulu (2001) Vuonna 2001 perustettu suomalainen mobiiliteknologiayritys Yrittäjien ja työntekijöiden kokonaan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä. lepounit.com (yritys) lepo.net (oma)

28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä. lepounit.com (yritys) lepo.net (oma) Muokattu: 2015-01-29 Viimeisin versio: http://lepo.net/cv/fi CV taru puhuvasta nörtistä henkilötiedot nimi anu leponiemi syntynyt 28.8.1975 ruovedellä pohjois-hämeessä sähköposti ja www anu (at) lepounit.com

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Dokumentointikäytännöt

Dokumentointikäytännöt Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Dokumentointikäytännöt Jouni Karppinen Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Ylläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja.

Ylläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja. Matematiikan oppifoorumi Ylläpito-ohje Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Ohjelmistotuotantoprojekti 17.12.1999 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin. TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma 23..204 Sisällys Lyhenteet Johdanto 2 Projektin tavoitteet

Lisätiedot

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä> PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Ohjelmistotestaus -09

Ohjelmistotestaus -09 Ohjelmistotestaus Testaustyökalut- ja automaatio Testaustyökalut ja -automaatio Testaustyökaluilla tuetaan testaustyötä sen eri vaiheissa Oikea työkalu oikeaan tarkoitukseen Testausautomaatio perustuu

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö

SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö SA / Opiskelijat / Osaamisen näyttö Osaamisen näytön avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä, missä ja miten

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Viulu

Projektisuunnitelma Viulu Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 JOHDANTO...1 2 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU...2 2.1 Käsikirjoitusprosessi...2

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot