Jokainen haluaisi johtaa lippukuntaa, joka hyvässä myötätuulessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokainen haluaisi johtaa lippukuntaa, joka hyvässä myötätuulessa"

Transkriptio

1 partio-ohjelma

2

3 Partioohjelma Työryhmä: SP:n ohjelmaryhmä Katariina Ilomäki, Esa Kuusela ja Tapani Tulkki Toimitus: SP:n tiedotus Ulkoasu: Liisa Holm Taitto: Tuija Lahti Piirrokset: Väinö Teittinen Paino: K-Print 2002 Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. 1. painos 2002

4 mitä, miten, miksi? Partio-ohjelma on lippukunnan johtaminen on kokonaisuuden hallintaa Jokainen haluaisi johtaa lippukuntaa, joka hyvässä myötätuulessa purjehtisi menestyksen satamasta toiseen. Realismia kuitenkin on, että lippukunnan toiminta on aaltoliikettä, nousuja ja laskuja. Miten pysyä aallonharjalla? Elinvoimaisen lippukunnan salaisuus lienee se, että muutamat yksinkertaiset asiat tehdään oikein. Tärkeää on myös aito innostus. Kun niin sanottuja hyviä lippukuntia on tutkittu, parhaiten niiden toimintaa ovat kuvanneet tasaisuus, vaihtelevuus ja varmuus. Näissä lippukunnissa on paljon erilaista toimintaa ja koko lippukunnan yhteisiä tapahtumia pitkin vuotta. Toimintaa pyritään aktiivisesti myös kehittämään. Tiedotukseen on satsattu, ja tärkeimmistä asioista tiedotetaan monien kanavien kautta. Menestyvä lippukunta ei ole synonyymi varakkaalle lippukunnalle. Hyvinvoivissa lippukunnissa on sen sijaan selkeä käsitys siitä, keitä me olemme ja mikä on meidän "juttu". Omaa lippukuntaidentiteettiä käytetään myös johtajien sitouttamiseen. Hyvässä lippukunnassa voidaan hyvin. Siellä on tilaa erilaisille johtajille sekä erilaisille lapsille ja nuorille. Viihtyminen on avainsana. 4

5 kokonaisuus " Kun eräs entinen lippukunnanjohtaja mainitsee lippukuntansa, hän puhuu yhä rinta kaarella "meidän tytöistä". Vaikka lippukunnanjohtamisaikoina oli jos jonkinmoista pulmaa, lippukunnasta kasvoi silti silloiselle johtajistolle "meidän juttu". Monesti kokoonnuttiin varsinaisen toiminnan lisäksi kämpälle saunomaan tai nuotiotulien ääreen. Lippukunta oli kuin laajennettu perhe, hyvässä ja pahassa. Nyt jälkeenpäin sama partiojohtaja kuvaa noita aikoja partiovuosistaan antoisimmiksi harva parikymppinen saa kokeilla siipiään kokonaisen yhdistyksen johdossa. " Lippukunnan johtaminen ei ole helppoa. Kokonaisuudenhallinta on haasteellista. Toivomme tämän vihkon omalta osaltaan auttavan Sinua tehtävässäsi. Tämä Partio-ohjelmavihko kuvaa Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Näiltä sivuilta löydät lisäksi apuvälineitä, joilla voit analysoida oman lippukuntasi toimintaa. Oppaan loppuun on koottu lyhyet luonnehdinnat SP:n partio-ohjelmaa koskevista julkaisuista ja oppaista. 5

6 sisällys Partio-ohjelma on kokonaisuus Partio-ohjelma Mikä partio?... 8 Mitä partio-ohjelmalla tarkoitetaaan?... 9 Ikäkausiohjelmat Suomalaisessa partio-ohjelmassa on kolme ikäkautta Sudenpentujen seikkailuohjelma Vartio-ohjelma Vaeltajaohjelma Siirtymävaihe voi olla kova paikka Nousujohteisuus, mitä se on? Johtajat, pesti ja koulutus Johtajat lippukunnassa Aikuisten haastava tehtävä Miten teillä pestataan johtajia? Koulutus tukee ohjelmaa

7 Partio-ohjelma lippukunnassa Lippukunta pyörittää perustoimintaa Lippukunta ohjelman soveltajana Hyvä lippukunta Lippukunnan toiminnan arviointi Partio-ohjelman periaatteet ja tavoitteet Miten partio-ohjelma toimii meillä? Retket Leirit Lippukunnan tilaisuudet ja kurssit Ryhmien viikkotoiminta Ohjelma- ja koulutusmateriaalia Sudenpentuohjelma Vartio-ohjelma Vaeltajaohjelma Johtajat Lähteet Lähteet

8 Partio-ohjelma Mikä partio? Partio on vastavoima "Miks mun pitäis?" ja "Ei kuulu mulle!" -asenteille. Partiotoiminnan tarkoituksena on antaa nuorelle mahdollisuus kasvaa tasapainoiseksi, terveeksi, vastuuntuntoiseksi ja itsenäisesti ajattelevaksi yhteiskunnan jäseneksi. Tähän tavoitteeseen pyritään partio-ohjelman avulla. Yhteiskunnassa monen mielestä on tärkeää työskennellä lasten ja nuorten parissa. Partion kaltaisia tavoitteita löytyy monelta järjestöltä. Se, mikä nämä järjestöt erottaa toisistaan, on työskentelytavat eli menetelmät, joilla tavoitetta kohti pyritään. Partiomenetelmä on kasvatuskeinojen kokonaisuus, joka tekee partiosta partion. Partiomenetelmän viisi ominaispiirrettä ovat tekemällä oppiminen, toiminta luonnossa, elämykset ja seikkailut, henkilökohtainen kehitys sekä yhdessä päättäminen. Onnistuessaan hyvä partiotoiminta sisältää luontevasti nämä elementit. Partiotoimintaa on ympäri maailmaa: partiolaisia on kaikkiaan lähes 35 miljoonaa. Suomessa partiolaisia on noin Meillä toimitaan eri tavalla kuin Italiassa, Intiassa eri tavalla kuin Kanadassa. Toiminta vaihtelee, mutta perusperiaatteet ovat samat: partio on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille lapsille ja nuorille avoin kasvatusjärjestö, joka pyrkii tukemaan yksilön kasvua. Kaikki maailman partiolaiset antavat samansisältöisen partiolupauksen, ja heillä on samankaltaiset ihanteet tai lait. 8

9 Mitä partio-ohjelmalla tarkoitetaan? Partio-ohjelmalla tarkoitetaan kahta asiaa: yhtäältä pelkkää suoritusohjelmaa vaiheineen, luokkineen ja hankkeineen, siis sitä mitä suorituskirjaan on kuvattu, ja toisaalta partioohjelmalla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä lapset ja nuoret tekevät partiossa, miten he sen tekevät ja miksi. Ohjelmalla ei silloin tarkoiteta pelkkää suoritusluetteloa, vaan käsite sisältää myös menetelmät ja tavoitteet. Vaikka sudenpennulle, vartiolaiselle ja vaeltajalle ohjelma näyttäytyy konkreettisesti suorituskirjana tai pelkkänä tekemisenä, johtajan tulisi ymmärtää partio-ohjelma laajassa merkityksessä. Toiminnan tulisi olla kokonaisvaltaisesti partio-ohjelman mukaista. Kaikella, mitä lippukunta tekee, on merkitystä pelkkä mitä (suoritusluettelo) ei riitä, täytyy myös ottaa huomioon, miten tehdään (menelmät) ja miksi (tavoitteet). Partio-ohjelma ei toteudu, vaikka toimittaisiin suorituskirjan mukaan, jos menetelmät sotivat partion periaatteita vastaan. Esimerkiksi sotkeminen ja roskaaminen eivät kuulu vartion kokouksiin, vaikka niiden välttämisestä ei suoritusta olisikaan. Yhtä väärillä jäljillä ollaan, kun johtaja tekee kaiken itse, koska omasta mielestään osaa kaiken kuitenkin paremmin. Partio-ohjelmassa on tärkeää, että saa tehdä itse. Myös sudenpentu tekee kykyjensä mukaan. Lupaus, ihanteet ja tunnus Partiolupaus Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa toteuttaen elämässäni partioihanteita. Partioihanteet Partiolaisen ihanteena on kehittää itseään ihmisenä kunnioittaa toista ihmistä auttaa ja palvella tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa rakastaa ja suojella luontoa olla uskollinen ja luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen etsiä elämän totuutta. Partiolaisten tunnus Ole valmis! 9

10 Ikäkausiohjelmat Suomalaisessa partio-ohjelmassa on kolme ikäkautta Partio-ohjelma käsittää Suomessa kolme ikäkautta: sudenpentu-, vartio- ja vaeltajaohjelman. Näitä kolmea ikäkautta varten lippukunnille on tarjolla valmiit ikäkausiohjelmat ja ohjelmamateriaalia: sudenpentuohjelma (7 10-vuotiaat), vartio-ohjelma (10 14-vuotiaat) ja vaeltajaohjelma (yli 15-vuotiaat). Sudenpentujen ja vartiolaisten ohjelma on kirjoitettu suoritusluetteloiksi ja taitomerkeiksi. Vaeltajaohjelma perustuu ryhmän omaan tavoitteelliseen toimintaan, johon kuuluvat koulutuksellisuus, kaverit ja verkostoituminen. Vaeltajatoiminta on projektipainotteista. Sudenpentujen seikkailuohjelma Sudenpentujen seikkailuohjelman tavoitteena on, että jokaisen sudenpennun partiopolulla on onnistumisen hetkiä ja että jokaisen tytön ja pojan saavutukset huomataan. Säännöllisten lauman kokousten lisäksi sudenpennun partiotoiminta on retkiä, leirejä, kilpailuja ja muita partiotapahtumia. Sudenpentujen ohjelma koostuu viidestä eri vaiheesta sekä taitomerkeistä. Nimensä ohjelma on saanut suorituksia kehystävistä seikkailutarinoista, joiden avulla johtaja voi rakentaa tehtävistä ja tapahtumista houkuttelevia kokonaisuuksia. Sudenpentulaumaa johtaa yli 15-vuotias laumanjohtaja. Johtajien tukemista varten lippukunnassa voi toimia sudenpentujohtajien oma foorumi, laumanjohtajaneuvosto (ljn). Sitä johtaa lippukunnan sudenpentutoimintaa koordinoiva akela. Sudenpentujen seikkailuohjelman viisi vaihetta ovat: 1. Eväät reppuun (3 tehtävää), jonka aikana tutustutaan partioon ja omaan laumaan. 2. Pikkuhukka (15 vapaavalintaista tehtävää, jotka valitaan 86 tehtävästä). 3. Hukka (15 vapaavalintaista tehtävää). 4. Susi (15 vapaavalintaista tehtävää). 5. Siirtymävaihe laumasta vartioon. 10

11 Sudenpentujen ikäkausiohjelmasta kerrotaan Sudenpennun kirjassa (suorituskirja), Laumanjohtajan käsikirjassa (ohjelman perusteet, toteutusvinkkejä) ja Akelan opas -vihkosissa. Lisätietoja saa myös Partiojohtajan käsikirjasta sekä Partiolaisen puku- ja merkkioppaasta. Vartio-ohjelma Vartio-ohjelma on laadittu siten, että pieni ryhmä tyttöjä tai poikia, vartio, pystyy toimimaan keskenään. Vartiota johtaa vertaisjohtaja, 0 4 vuotta vartiolaisia vanhempi vartionjohtaja. Vartiojärjestelmään kuuluu, että nuoreen vartionjohtajaan ja vartiolaisiin luotetaan. Vartionjohtaja vastaa omasta vartiostaan, mutta lippukunnan vastuulla on tehdä mahdolliseksi tässä tehtävässä onnistuminen. Vartioikäkauden kohdalla lippukunnan johdon vastuu korostuu. Säännöllisten vartion kokousten lisäksi vartiolaisen partiotoiminta on retkiä, leirejä, kilpailuja ja muita tapahtumia. Vartio-ohjelmassa luokkia on kolme, ja ne suoritetaan järjestyksessä III, II ja I. Kunkin luokan jälkeen on riihitys, tilaisuus, jossa kerrataan ja harjoitellaan opittuja asioita. Lippukunta järjestää riihityksen haluamallaan tavalla, mutta tarkoituksena ei ole järjestää ankaraa koetta. Lippukunta voi koota vartion monella tapaa: Entisistä sudenpennuista voidaan muodostaa vartio tai vartio voi ottaa uusia jäseniä vuosittain pois siirtyvien tilalle. Kolmas tapa on, että vartio muodostuu luonnollisesta kaverijoukosta. Myös vartionjohtajuus voidaan ratkaista eri tavoin. Vartiolla voi olla kaksi vartionjohtajaa, tai yksi varsinainen vartionjohtaja ja hänelle apulaisjohtaja. Kaikissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Vartio-ohjelma on vaatimustasossaan etenevä, luokka- ja taitomerkein ryhmitelty kokonaisuus: Lupausmerkki (4 tehtävää ja partiolupaus) III luokka (16 tehtävää ja 1 taitomerkki) II luokka (16 tehtävää ja 2 taitomerkkiä) I luokka (11 tehtävää ja 3 taitomerkkiä) Meripartiolaiset tekevät luokkasuoritusten lisäksi omat merisuorituksensa. 11

12 Lippukunnan tehtävä on kouluttaa vartionjohtajia ja antaa tukea. Tärkein foorumi tälle toiminnalle on yleensä vartionjohtajaneuvosto (vjn), jota johtaa lippukunnan vartio-osaston toimintaa koordinoiva sampo. Suomalainen tapa antaa vartioiden toimia hyvin itsenäisesti on partiomaailmassa poikkeuksellinen. Vertaisjohtajuus erottaa partion myös useimmista muista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä. Joskus kuulee puhuttavan, että nuorille kasataan liikaa vastuuta. Milloin vartionjohtaja on liian nuori? Minimi-ikä riippuu siitä, miten paljon tehtäviä ja tukea annetaan. On hyvä muistaa, että tuki ei ole yhtä kuin vartionjohtajakurssi, eikä kurssi ole rokote, josta nuori saa kyvyn johtaa vartiota. Tukea vartionjohtajalle on myös se, että vartio-osasto toimii aktiivisesti ja järjestää toimintaa, johon vartio voi osallistua vartionjohtajansa johdolla. Vartiolaisten ikäkausiohjelmasta kerrotaan Vartiolaisen kirjassa (suorituskirja), Vartionjohtajan käsikirjassa (ohjelman perusteet, toteutusvinkkejä), Sammon oppaassa ja Taitomerkki-vihkossa. Lisätietoja saa myös Partiojohtajan käsikirjasta sekä Partiolaisen pukuja merkkioppaasta. Vaeltajaohjelma Vaeltajaohjelman perusajatuksena on, että vaeltajat tekevät ja kehittävät sitä itse, he asettavat itse tavoitteet omalle toiminnalleen. Tarkkoja suorituksia ei ole olemassa. Ryhmä luo itse toimintansa sisällöt. Ohjelmalle luonteenomaisia ovat projektit. Vaeltajien kanssa toimivat hankeohjaaja sekä lippukunnan vaeltajatoiminnasta vastaava valtermanni. Vaeltajatoiminta haluaa tarjota nuorille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä vertaistensa parissa. Nuorille, jotka eivät toimi johtajina, vaeltajatoiminta on ainoa mahdollisuus harrastaa partiota. Siksi on huolehdittava erityisesti heidän oikeuksistaan. Kuinka usein käykään niin, että kun vartio kasvaa vaeltajaikään, ne joista ei tule vartionjohtajia, putoavat yksi toisensa jälkeen toiminnasta pois? Vaikka vaeltajat kantavat vastuuta omasta toiminnastaan, lippukunnan tehtävä on luoda puitteet, jotka tekevät vaeltajatoiminnan mahdolliseksi myös niille vaeltajaikäisille, jotka toimivat jossain johtajapestissä. Jokaisen vaeltajaikäisen tulee voida ensisijaisesti toimia vaeltajana. Toimintaa tukevat Vaeltajan kortti, Vaeltajan toimintakansio ja JOIN eli vaeltajien toimintaverkosto, jonka löytää Internetistä (www.partio.fi) sekä partiolehdistä. Vaeltajan toimintakansio ei ole valmis vaeltajaohjelma eikä käsikirja, vaan pikemmin- 12

13 kin työkalupakki ryhmän oman ohjelman rakenteluun. Vaeltajan kortti tukee siirtymistä vaeltajaksi. Se auttaa vaeltajuuden ensiaskeleissa ja sitä voi käyttää yksin tai ryhmässä. Lippukunta voi käyttää korttia pykältämisessä tai muussa vaeltajaksi siirtymiseen ja ottamiseen liittyvässä tapahtumassa. Siirtymävaihe voi olla kova paikka Sudenpennulle voi laumasta vartioon siirtyminen olla kova paikka. Samoin voi olla vartiolaiselle vaeltajaksi nouseminen. Ihmissuhteet muuttuvat, ja uusi toiminta on erilaista. Sudenpennun tuttu ja turvallinen, usein aikuinen laumanjohtaja vaihtuu nuorempaan vertaisjohtajaan. Vartiolainen taas siirtyy järjestelmällisestä vartio-ohjelmasta "epämääräisemmän" vaeltajaohjelman pariin, jossa pitäisi tehdä ja päättää itse jo paljon enemmän. Lippukunnan on syytä kiinnittää siirtymiseen huomiota ja varmistaa, että se tapahtuu Kun ikää karttuu, tehtävät syventyvät ja monipuolistuvat Sudenpentu: Tunnistan kuusi minulle uutta kasvia. Vartiolainen: Vartiolainen tuntee jokamiehenoikeudet ja vastuut sekä retkeilijän, uimarin ja vesillä liikkujan turvallisuusohjeet. Vaeltaja: Osallistuu piirin erätaitokurssille. suunnitelmallisesti. On tärkeää, että siirtyjä kokee heti alussa olonsa turvalliseksi ja itsensä tervetulleeksi uuteen ryhmään. Nousujohteisuus, mitä se on? Partiolaisuus on jatkuva oppimisprosessi. Partiossa on nousujohteinen ohjelma, jonka tehtävät monipuolistuvat ja syventyvät iän myötä. Nousujohteisuuden käsitteellä on kuvattu myös henkilökohtaista kehitystä, joka on partiossa sekä tavoite että menetelmä. Nousujohteisuutta täytyy olla myös ikäkauden ja lippukunnan sisällä: Ensimmäisenä talvenaan vartion ei kannata lähteä laavuretkelle, vaan tehdä ensin esimerkiksi kämppäretki. Samoin on pidettävä huolta siitä, etteivät laumanjohtajat tee sudenpentujen kanssa asioita, joita vartionjohtajat ovat valmistautuneet tekemään samojen lasten kanssa myöhemmin. Vaeltajia voi jo sparrata kunnon haasteilla. Partio-ohjelman nousujohteisuus ei tarkoita, että kaikilla olisi automaattisesti samanlaiset valmiudet johtajatehtäviin. Partio-ohjelma ei ole automaatti, joka takaa, että partiojohtaja, joka on toiminut lippukunnan kesäleirin johtajana, pystyy hoitamaan piirileirin. Partiojohtajalle tehtävien ja ohjelmien mitoittaminen yksilön kehityksen kannalta sopivalle tasolle on haaste. Minkälaisia tehtäviä voi antaa 15-vuotiaalle vartionjohtajalle, entä 18-vuotiaalle vaeltajalle? Liian helppo tehtävä on usein epäkiinnostava, liian vaikea johtaa epäonnistumiseen, eikä kummassakaan tapauksessa synny onnistumisen elämyksiä ja myönteistä kehitystä. 13

14 Johtajat, pesti ja Johtajat lippukunnassa Lippukunnassa on paljon eriasteisia johtajatehtäviä. Vastuuseen kasvaminen on eräs partion tavoitteista, tämän vuoksi nuorilla, erityisesti vaeltajilla voi hyvin olla erilaisia johtajatehtäviä. Mitä nuorempi johtaja on, sitä enemmän hänellä pitää olla mahdollisuuksia omaan kasvuun ja kehittymiseen. Vastaavasti mitä nuoremmasta johtajasta on kyse, sitä enemmän häntä tulee tukea. Partiojohtajan käsikirja on johtajan opas, johon on koottu partiotoiminnan perusteet. Aikuisten haastava tehtävä Mitä vanhempi johtaja on, sitä enemmän hänen pitää muuttaa rooliaan osallistujasta osallistajaksi. Aikuisten päätehtävä partiossa on tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa partiota ja toteuttaa partio-ohjelmaa. Lapsi ja nuori tarvitsee kasvulleen suunnan sekä rajat. On tärkeää että johtaja asettaa rajat, koska välittää, ei kasvatusvimman tai vallankäyttöhalun vuoksi. Aikuiselle johtajalle partiomenetelmän yhdessä päättäminen on haaste. Miten jättää tilaa nuorille, niin että samalla turvaa toiminnan, josta on vastuussa? Ristiriitaa voi aiheuttaa se, että liikkeen tavoitteena on tukea yksilön kehitystä, mutta organisaation kannalta on hyvä hoitaa tehtävät mahdollisimman tehokkaasti. Vanhan sanonnan mukaan partiojohtajan ei kuitenkaan pitäisi tehdä mitään, minkä lapset ja nuoret kykenevät tekemään itse. Mikä ei ole yhdessä päättämistä? Asiat on lyöty lukkoon etukäteen, johtajistossa tehdään päätös vain muodollisesti. Asia esitetään niin viime tingassa, etteivät osallistujat ehdi siihen paneutua. Näin käy esimerkiksi, kun vasta kokouksessa jaetaan paksu monistenippu ja sanotaan, että asia on kiireellinen, päätös pitää tehdä heti. Pyritään tekemään nopeita päätöksiä, jolloin aikaa ei jää aiheeseen perehtymiselle tai keskustelulle. 14

15 koulutus Partiotoiminnassa tulee miettiä jatkuvasti, mistä asioista on päätettävä yhdessä. Tarkoitus ei silti ole, että sudenpennut kantavat vastuun lippukunnan taloudesta tai ettei asioita tarvitse valmistella, koska "ne kuitenkin päätetään yhdessä". Ihmisiä ei pidä laittaa päättämään asioista, joista heillä ei ole tarpeeksi tietoa. Yhdessä päättäminen on mahdotonta, jos organisaation johtajat eivät anna siihen mahdollisuutta. Vastuu lippukunnan nuorten mukaan ottamisesta on vanhemmilla johtajilla. Aikuinen voi olla myös "taukotuvassa", jolloin hän ei tiettynä ajanhetkenä toimi missään partiopestissä. Taukotuvassa olleessaan aikuinen on kuitenkin koko ajan mahdollinen partiopestin vastaanottaja. Taukotuvasta takaisin pesteihin, vaikkapa lyhyisiinkin, tulee rakentaa toimivia väyliä. 15

16 Miten teillä pestataan johtajia? " Johtajapulaa pidetään lippukuntien ykkösongelmana, ja mitä kehnommin johtajarekrytoinnit hoidetaan, sitä pahemmaksi pula käy. Pieleen mennyt rekrytointi noudattaa yleensä samaa kaavaa: ensin värvätään joku epäröivä puhumalla hänet pyörryksiin. Värväys tapahtuu viime tingassa, koska johtajaneuvosto ei ole herännyt ajoissa kartoittamaan johtajatarpeita. Kun värvätty on luvannut ryhtyä hommaan, muut ajattelevat asian olevan kunnossa ja unohtavat jutun. Värvätty laitetaan kurssille, jonka käytyään hän huomaa käytännön eroavan opitusta. Lippukunnasta ei myöskään löydy foorumia, jossa eteen tulevia ongelmia voisi puida. Tukea ja apua pitää metsästää, se on hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa. Tuore johtaja väsyy nopeasti ja lyö hanskat tiskiin. Syntyy yleistä nahinaa ja marmatusta, ja johtajapula pahenee. " Lähde: Vaeltajan toimintakansio Kun uusi johtaja pestataan lippukuntaan, on hyvä käydä läpi itse tehtävän lisäksi se, mitä resursseja lippukunnalla on tarjota ja mitä pestattava toivoisi lisää. Entä kenelle johtaja vastaa tekemisistään? Kuka on tukihenkilö ongelmatilanteissa? Kuka tuuraa? Kuinka kauan pesti kestää? Uuden johtajan kanssa kannattaa puhua myös hänen motiiveistaan: miksi hän haluaa tehtävään, mitä hän haluaa oppia ja miten oppimista voitaisiin auttaa? Pelkkä asiapitoinen tuki ei yksin riitä. Tarvitaan myös johtajien huoltoa ja kiitosta, ilman niitä tuki ei motivoi. Pestiajattelun mukaista on, että johtaja saa toimia sellaisessa tehtävässä, jossa hänellä on mahdollisuus onnistua. Osoitus lippukunnan laadukkaasta toiminnasta on, että tehtäviin nimittäminen hoidetaan tyylikkäästi ja johtajatovereista huolehditaan. Orjakontrahdit eivät kanna pitkälle. 16

17 Koulutus tukee ohjelmaa Partiokoulutus tukee partio-ohjelmaa ja on tärkeä osa partion kasvatustoimintaa. Koulutus tukee kaikenikäisten partiolaisten henkilökohtaista kasvua ja edistää toiminnan päämäärän saavuttamista. Pestauksen yhteydessä on syytä sopia, miten tehtävään tarvittava koulutus järjestetään. Tarjolla on piirien ja keskusjärjestön koulutustoimintaa. SP:n koulutusjärjestelmän rakenne ja periaatteet on kuvattu Koulutusjärjestelmä-vihkossa. Koulutus kehittää niitä arvoja, asenteita, tietoja ja taitoja, joita kaikki johtajat vartionja laumanjohtajista alkaen tarvitsevat tehtävänsä menestykselliseen hoitamiseen. Kun mietitään, mitä koulutusta ja tukea esimerkiksi lippukunnan uusi laumanjohtaja tarvitsisi, määrittelyssä auttavat kouluttautumiskortit, jotka kertovat, mitä osaamista kyseisessä pestissä tarvitaan ja miten omaa osaamistaan voi kehittää. Kouluttautumiskortteja oli keväällä 2002 saatavilla laumanjohtajan, vartionjohtajan, hankeohjaajan, akelan, sammon ja valtermannin pesteihin. Lisää on tulossa. Oma kouluttautumiskortti kuuluu jokaiselle partiopestissä toimivalle henkilölle. Kortit ovat SP:n koulutusryhmän tekemiä. Partiopiirit ja SP tarjoavat eri ikäkausiohjelmia varten koulutusta seuraavasti: Sudenpentuohjelma laumanjohtajan peruskurssi laumanjohtajan jatkokurssi akelakurssi (akelakoulutus) Vartio-ohjelma vartionjohtajan peruskurssi (ensisijaisesti lippukunnan tai alueen järjestämä) vartionjohtajan jatkokurssi sampokurssi sammon jatkokurssi (sampokoulutus) Vaeltajaohjelma hankeohjaajakurssi valtermannin valtuutus valtermannikoulutus hankeohjaajakouluttajakoulutus Lisäksi tarjolla on mm. partiojohtajan peruskurssi, partiojohtajan jatkokurssi (Ko-Gi), partiokouluttajakoulutusta sekä erilaisia taitokursseja. 17

18 Partio-ohjelma Lippukunta pyörittää perustoimintaa Lippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, sen paikallisyhdistys. Keväällä 2002 Suomessa oli 834 toimivaa lippukuntaa, joista lähes kaksi kolmasosaa on yhteislippukuntia, yksi kuudesosa poikalippukuntia ja toinen kuudesosa tyttölippukuntia. Vartioista kuitenkin vain yksi kymmenestä on yhteisvartio. Suurimmassa osassa lippukuntia on jäsentä, joskin lippukuntien koko vaihtelee jäseneen. Vaikka kaikki lippukunnat toteuttavat samaa partio-ohjelmaa, ne tekevät sen eri tavalla. Toimintaan vaikuttavat lippukunnan koon, jäsenistön koostumuksen, toimintaympäristön ja taustayhteisön lisäksi perinteet. Lippukuntien toimintaa tukevat partiopiirit sekä keskusjärjestö, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Partiopiirin keskeisin tehtävä on lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Piirien järjestämä toiminta täydentää lippukunnan tapahtumakirjoa. Piirit järjestävät muun muassa koulutusta, partiotaitokilpailuja ja leirejä. Piiri voi myös tukea ja auttaa lippukuntia hyvän partiotoiminnan järjestämisessä etenkin silloin, jos paikallinen partiotoiminta on joutumassa vaikeuksiin. Lippukunta ohjelman soveltajana Partio-ohjelma on tarkoitettu työkaluksi koko lippukunnalle ja sen jokaiselle johtajalle. Suoritusohjelmat, kirjat ja merkkijärjestelmä muodostavat partiotoiminnan rungon. Vastuu ohjelmien käytöstä ja soveltamisesta paikallisiin olosuhteisiin on lippukunnilla. 18

19 lippukunnassa Jotkin lippukunnat käyttävät myös omia suoritusohjelmiaan. Kun lippukunta tekee oman ohjelman, se tarkoittaa oman suorituslistan tekemistä eli ohjelmaa suppeassa mielessä. Partiomenetelmä ja tavoitteet ovat yhteisiä kaikille suomalaiselle lippukunnille. Ohjelmiin on jätetty liikkumavaraa. Lippukunta voi monessa kohtaa valita, mitä se tekee ja mitä toiminnassa painotetaan. Useimmiten paikalliset olot ja omat tarpeensa tuntee parhaiten juuri lippukunta itse. Kun ohjelmaa sovelletaan tai suorituskirjojen vaatimuksista poiketaan, kannattaa päätös asiasta tehdä lippukunnan johtajistossa. Näin kaikki ikäkaudet tietävät, missä mennään. Vaikka ohjelman muokkaaminen ei yksin vie toimintaa parempaan suuntaan, sitä ei pidä pelätä. Lippukunta voi esimerkiksi laatia lisävaatimuksia riihitykseen tai muokata taitomerkkejä oman retkeilyalueensa erityispiirteiden mukaan. "Hyvä" lippukunta Lippukunnan partiotoiminnan laadulla tarkoitetaan yleensä sitä, miten partion kasvatustavoitteet toiminnan kautta toteutuvat sekä sitä, miten mielekkääksi ja houkuttelevaksi paikallinen nuoriso, erityisesti lippukunnan jäsenet, toiminnan kokevat. Hyvä toiminta on monien tekijöiden summa kaikkia on vaikea edes tunnistaa. Osaavat, motivoituneet johtajat ja tehokkaat toimintatavat sekä kyky toteuttaa laadukasta ohjelmaa ovat joka tapauksessa tärkeitä. Aktiivisesti toimivien lippukuntien johtajien haastatteluissa on havaittu, ettei ole olemassa yhtä ainoaa hyvää tapaa organisoida toimintaa. Tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä kuitenkin löytyi. Ikäkausiohjelmat tukeutuivat yleensä järjestön ohjelmamateriaaleihin. 19

20 Koko lippukunnan yhteistä toimintaa tutkituissa lippukunnissa oli paljon. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että otoslippukunnat pyrkivät tietoisesti kehittämään toimintaansa. Tiedotus oli lippukunnissa erittäin monipuolista. Tapahtumista tiedotettiin jäsenille monia eri kanavia pitkin: lippukuntalehdessä, sähköpostilistalla tai puhelinketjulla. Näissä lippukunnissa sekä arvostettiin perinteitä että pyrittiin aktiivisesti luomaan niitä. Yhteisissä tapahtumissa pidettiin yllä lippukuntahenkeä omilla perinteisillä menoilla. Omaa lippukuntaidentiteettiä käytettiin myös johtajien sitouttamiseen. Lippukunnissa oli selkeä käsitys siitä, keitä me olemme ja mikä on meidän lippukunnan "juttu". Aineelliset resurssit olivat kunnossa, mutta ihmeellisiä ne eivät useinkaan olleet. Varojen keruuseen ei haluttu käyttää enempää vapaaehtoisresursseja kuin on järkevää. Yksi menestyksen salaisuuksista tuntuu olevan, että toimintaa on paljon ja ympäri vuoden. Tasaisuus, vaihtelevuus ja varmuus kuvaavat hyvin tutkittuja lippukuntia. Jokaiselle on tarjolla jotakin, oman ryhmän toiminnan lisäksi. Lippukunnan yhteisten ta- Esimerkiksi näin voit ottaa huomioon lippukuntasi partiovuodessa kaikki ikäkaudet. Taulukon tapahtumien lisäksi ryhmillä on oma viikkotoiminsa. syksy talvi kevät kesä suden- laumojen retket, joulujuhla, sudenpentu-kisat, piirin supeleirille pennut yhteisiä lauluiltoja laskiaismäki kaikki laumat vartiolaiset osaston retki, vartioretket pt-kisat lippukunta-leiri vartioretket, lupauksenanto vaeltajat osaston retket hiihtovaellus lähilippukuntien vapaamuotoiset vaeltajakisa "keikat" kesäleirin pyörittäminen, 20

21 pahtumien ja toimintojen on siis rullattava tasaisesti siinä missä pienryhmienkin. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä kaikenikäisille, mutta ovat elintärkeitä vaeltajille ja johtajille. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että toiminnassa on kaikille ikäkausille yhteisiä tapahtumia niin talvella, keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Lippukunnan on hyvä rakentaa tärkeysjärjestys: mitä tehdään, kuka tekee ja mitä ei tehdä. Liika tekeminen kostautuu. Usein on myös parempi tehdä yksinkertaista perustoimintaa kuin olla tekemättä ja haaveilla. Toiminnan suunnittelussa kannattaa tosin myös muistaa, että se mikä tänään tuntuu turhalta, saattaa kantaa hedelmää viiden vuoden kuluttua. Voiko lippukunnan toiminnasta olla ylpeä? Kokeeko jokainen kuuluvansa joukkoon? Onko johtajatehtävä mielekkäällä tavalla vaativa vai jatkuvasti hiertävä taakka? Nämä ovat kysymyksiä, joita lippukunnan johdon tulee miettiä. Partiojohtajan käsikirjassa sivuilla on esimerkki lippukunta-analyysista, jota voi käyttää apuna oman lippukunnan toimintaa pohdittaessa. 21

22 Lippukunnan toimi Partio-ohjelman periaatteet ja tavoitteet Jokainen on varmasti joskus arvioinut naapurilippukuntaa tyyliin: "Meillä on kyllä partiomaisempaa toimintaa" tai "Niiden toiminta muistuttaa askartelukerhoa". Muuan isä valitsi tyttärelleen lippukunnan sillä perusteella, että toinen paikkakunnan tyttölippukunnista oli hänen mielestään partiomaisempi. Partiomaisuudesta puhutaan paljon, mutta käsitteenä termi on epämääräinen ja subjektiivinen. Mikä on partio-ohjelman mukaista toimintaa? Suomalaisen partiotoiminnan periaatteet ja kasvatustavoitteet on määritelty Suomen Partiolaisten peruskirjassa (vuodelta 1977). Partio-ohjelman mukaisuutta voi arvioida kahdesta näkökulmasta, peruskirjan ja partiomenetelmän pohjalta: Käytetäänkö kaikkia menetelmän keinoja säännöllisesti? Miten hyvin partion kasvatustavoitteet toteutuvat? Miten säännöllisesti lippukunta edistää näitä pyrkimyksiä? Lippukunnan toiminnan tulisi olla kokonaisvaltaisesti partio-ohjelman mukaista. Tarkoituksena ei silti ole, että jokaisessa lippukunnan tapahtumassa otetaan huomioon kaikki partio-ohjelman ydinasiat ne huomioidaan yhteyksissä, joihin ne luonnollisesti sopivat. Jokaisen lippukunnan jäsenen sudenpennusta johtajaan tulisi omalla jokaisen partiovuotensa aikana kohdata kaikki partio-ohjelman ydinasiat. Syksyllä lippukunnan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa tehdessä kannattaa miettiä, miten partion eri muodot näkyvät toiminnassa koko lippukunnalla ja eri ikäkausilla. Partio on kasvatusjärjestö, jonka pyrkimyksenä on edistää (Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirja) myönteistä asennetta uskontoon uskollisuutta omaa maata kohtaan kansainvälistä yhteisymmärrystä palvelemista toisen vakaumuksen kunnioittamista vastuuta itsestä ja elinympäristöstä yhteiskunnallista aktiivisuutta terveitä elämäntapoja luovuutta 22

23 nnan arviointi Lippukunnan toimintaa voi tarkastella oheisen mallin mukaan. Taulukkoon on valittu kolme erilaista partion osa-aluetta: hengellinen kasvatus, erätaidot ja johtajuus. Niiden huomioiminen kaikilla tasoilla on tärkeää, mutta tärkeintä on, että mitään osaaluetta ei ohiteta kokonaan. Jos jokin alue on vaikea toteuttaa vartion toiminnassa, voidaan asiasta huolehtia osaston tai koko lippukunnan tapahtumissa. Perusajatus kuitenkin on, että se mikä voidaan tehdä laumassa, vartiossa tai vaeltajaryhmässä, tehdään siellä. Näin kasvatustavoitteet voi huomioida lippukunnan toiminnassa vartio osasto lippukunta hengellinen veljes- tai hiljainen polku, lupauksenanto, kasvatus sisaruspiiri, hautausmaan siivous, joulujuhla, leirikirkko, askartelut pj-keskustelut yrjönpäivä erätaidot perustaidot, pj-suoritukset, leiritaidot, vartion retket osaston retket, rakentaminen, kilpailut kaluston käyttö johtajuus oma vastuutehtävä, apulaisen tehtävät, lpk:n tilaisuuksien vartionjohtajuus pienet tilaisuudet johtaminen, retkien vetäminen, apusammot, osastonjohtajan tehtävä 23

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Versopartion visio- ja strategia

Versopartion visio- ja strategia Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Vuonna 2012 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan.

Vuonna 2012 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan. TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy

Lisätiedot

TILASTOT Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset osuudet Ikäkausien suhteellisten osuuksien muutos

TILASTOT Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset osuudet Ikäkausien suhteellisten osuuksien muutos TILASTOT 2015 4 Yhteenveto 7 Jäsenistö Suomen Partiolaisten jäsenet Jäsenmäärän muutos edellisvuoteen verrattuna: Jäsenmaksun maksaneet jäsenet Rekisteriin kirjatut jäsenet Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset

Lisätiedot

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio - - toiminta.partio.fi - -

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio -  - toiminta.partio.fi -  - LUOTSIKOULUTUS Tarpoja-, samoaja-, vaeltajaluotsit Partiojohtajan peruskoulutus Tuntee 12-22-vuotiaiden nuorten maailmaa ja toimintatapaa Osaa ohjata, tukea ja motivoida 12-22-vuotiaita nuoria Tuntee 12-22-vuotiaiden

Lisätiedot

Vuonna 2013 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan.

Vuonna 2013 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan. TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

Toimintakilpailun säännöt. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry

Toimintakilpailun säännöt. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry Toimintakilpailun säännöt Etelä-Karjalan Partiolaiset ry SISÄLLYSLUETTELO Partio-ohjelma Kilpailutoimintaan osallistuminen Koulutukset Kasvu Muut Säännöt astuvat voimaan 1.1.015 alkaen. 1 PARTIO-OHJELMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? PIIRIMATERIAALIPAKETTI 2 TOSUN TUEKSI, lähetetty 7.4.2016 Lippukuntatuen uudistamistyöryhmä Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Tulevaisuudessa meillä on vahvempia ja elinvoimaisempia

Lisätiedot

Strategia HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY

Strategia HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY Strategia 2011-2014 HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS TAUSTAA... 3 VISIO... 3 MISSIO... 3 TAVOITTEIDEN PURKU... 4 KÄSITTEET... 5 LIITTEET: Kolkkavihko Ruskea Linja, jermu-, vartio- ja vaeltajaohjelma

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta-

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Mari Lätzä Lähteinen Uusimaa Haastateltavien nimet muutettu 20,0 % 18,0 % Pohjatyö 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % Partio% 7-17 v Partio% 18-22 v 6,0

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Töölön Siniset ry. Vanhempainilta

Töölön Siniset ry. Vanhempainilta Töölön Siniset ry Vanhempainilta 30.8.2006 Töölön Siniset ry:n rakenne Vuosikokous Hallitus Lippukunnajohtaja Johtajat Akela Sampo Valtermanni LJN Laumanjohtaja VJN Vartionjohtaja Hankeohjaaja Laumat Vartiot

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Partiojohtajien peruskurssi III/2012 Onnistuimme antamaan kurssilaisille eväitä partiojohtajuuteen. Uskomme, että jokainen sai jotakin uutta

Partiojohtajien peruskurssi III/2012 Onnistuimme antamaan kurssilaisille eväitä partiojohtajuuteen. Uskomme, että jokainen sai jotakin uutta Partiojohtajien peruskurssi III/2012 Onnistuimme antamaan kurssilaisille eväitä partiojohtajuuteen. Uskomme, että jokainen sai jotakin uutta ajateltavaa tai uusia oivalluksia. 26 kurssilaista, 1 ilman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry 1 / 7 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry jatkaa 21. toimintavuotenaan nykyisen partio-ohjelman toteuttamista. Vuonna 2014

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2009 uutta partiohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtuma on Susiveikkojen oma 30-vuotisjuhlakesäleiri.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Partiolippukunta Nummen Samoojat ry:ssä vuoden 2013 toiminnan painopisteinä ovat seuraavat asiat: 1. 40 v juhlavuosi 2. Tarpojaikäkausi 3. omatoiminen varainhankinta 4. Retkitoiminta

Lisätiedot

Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous

Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Jokihiset ry Syyskokouksen 2014 pöytäkirja Jokihiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: tiistai 28.11.2014 klo 18.00 Paikka: Kolo, Jokiniemen koulun paviljonki, Valkoisenlähteentie 51, 01370 VANTAA

Lisätiedot

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Kuva: Antti Kurkinen Ei-Vielä-Partiolaiset mukaan Roihuamaan! Lippukunnat saavat Sp:n lippukuntapostin mukana materiaalia Roihun ja partion markkinointitapahtuman

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

2 Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat

2 Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat NAKKILAN PARTIOLAISET RY Noora Heikintalo 13.11.2010 PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 1/3 LIPPUKUNNAN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika Lauantaina 13.11.2010 klo 16.00-17.20 Paikka Partiomaja, Savikontie

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Hei HuHu yhteyshenkilö!

Hei HuHu yhteyshenkilö! Hei HuHu yhteyshenkilö! Lounais-Suomen Partiopiirin samoajien vaeltajien piirileiri HuHun ilmoittautumisaika on alkanut! Sinut on valittu lippukuntasi HuHu yhteyshenkilöksi. Tehtäväsi on kertoa HuHusta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(4) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Mankkaan Eräsusien kuudettatoista toimintavuotta leimaavat uudistuksen tuulet. Tavoitteena on ottaa käyttöön

Lisätiedot

Finnjamboree Kasvutusjohtaja

Finnjamboree Kasvutusjohtaja Finnjamboree 2016 Kasvutusjohtaja Sisältö Finnjamboree lyhyesti Tavoitteet Organisaatio Tehtävänkuvaus Yhteystiedot Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri. - Wikipedia Finnjamboree 2016 on historian

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yleistä. Sudenpennut. Kirkkonummen Metsänkävijät ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Yleistä. Sudenpennut. Kirkkonummen Metsänkävijät ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kirkkonummen Metsänkävijät ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 16.11.2014 Yleistä Vuosi 2015 on Kirkkonummen Metsänkävijöiden (KiMe) 39. toimintavuosi. Vuoden päätapahtumat ovat kaikille lippukunnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset Ry:n jäsenmäärä oli vuonna 2002 3157 partiolaista ja vuonna 2003 2653. Laskua on 16 %. Tämä on erittäin huolestuttavaa!

Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset Ry:n jäsenmäärä oli vuonna 2002 3157 partiolaista ja vuonna 2003 2653. Laskua on 16 %. Tämä on erittäin huolestuttavaa! TOIMINTASUUNNITELMA 2004 Hyväksytty piirin syyskokouksessa 25.10.2003 1 YLEISTÄ Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset Ry:n jäsenmäärä oli vuonna 2002 3157 partiolaista ja vuonna 2003 2653. Laskua on 16 %. Tämä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja Finnjamboree 2016 Palvelujohtaja Sisältö Finnjamboree lyhyesti Tavoitteet Organisaatio Tehtävänkuvaus Yhteystiedot Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri. - Wikipedia Finnjamboree 2016 on historian

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Mankkaan Eräsusien seitsemäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Sisältö 1. Kirjallisuutta 2. Miksi ansiomerkkejä? 3. Partioansiot 4. Ansiomerkkijärjestelmä 5. Ansiomerkkien ehdottaminen 6. Ehdotusten käsittely 7. Ansiomerkkien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi:

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi: Nenustannokka Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006 LEIRILÄISEN KÄSIKIRJA Vartiolaisen nimi: Tervetuloa Nenustannokalle! Hyvä vartiolainen. Olet ilmoittautunut Salon alueen lippukuntien yhteiselle

Lisätiedot

Tukea ja turvaa Älä jää yksin

Tukea ja turvaa Älä jää yksin Tukea ja turvaa Älä jää yksin 1. ALU EOHJA AJA TUKEE LI PPUKU N NAN JOHTA J I STOA Lippukunnanjohtajan lähin tuki on oma alueohjaaja. Silloin tällöin tulee tilanteita, jolloin oman lippukunnan johtajakollegat

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Järvi-Suomen Partiolaiset ry. LÄHIALUETAPAAMISET kevät 2014 Ajankohtaiset asiat

Järvi-Suomen Partiolaiset ry. LÄHIALUETAPAAMISET kevät 2014 Ajankohtaiset asiat Järvi-Suomen Partiolaiset ry LÄHIALUETAPAAMISET kevät 2014 Ajankohtaiset asiat MUISTATHAN Ajankohtaiset asiat ANSIOMERKIT haetaan neljä kertaa vuodessa: 15.1. Yrjönpäivänä jaettavat merkit 15.4. Kesäleireillä

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

AVIAPARTION TOIMINTASUUNNITELMA

AVIAPARTION TOIMINTASUUNNITELMA AVIAPARTION TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 5.11.2013 8.11.2013 2 SISÄLLYS JÄSENISTÖ... 5! TOIMINTA... 6! SUDENPENTUTOIMINTA... 7! SEIKKAILIJATOIMINTA... 7! TARPOJATOIMINTA... 8! SAMOAJATOIMINTA... 9!

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

HESPARTTO RY TOIMINTASUUNNITELMA. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013

HESPARTTO RY TOIMINTASUUNNITELMA. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 HESPARTTO RY TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Vuosi 2013 on Hespartto ry:n 96. toimintavuosi. Vuosi 2013 on Hespartto ry:n 96. toimintavuosi. Vuoden painopisteinä ovat johtajien

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Mankkaan Eräsusien kahdeksantenatoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot