Jokainen haluaisi johtaa lippukuntaa, joka hyvässä myötätuulessa
|
|
- Heidi Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 partio-ohjelma
2
3 Partioohjelma Työryhmä: SP:n ohjelmaryhmä Katariina Ilomäki, Esa Kuusela ja Tapani Tulkki Toimitus: SP:n tiedotus Ulkoasu: Liisa Holm Taitto: Tuija Lahti Piirrokset: Väinö Teittinen Paino: K-Print 2002 Julkaisija: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. 1. painos 2002
4 mitä, miten, miksi? Partio-ohjelma on lippukunnan johtaminen on kokonaisuuden hallintaa Jokainen haluaisi johtaa lippukuntaa, joka hyvässä myötätuulessa purjehtisi menestyksen satamasta toiseen. Realismia kuitenkin on, että lippukunnan toiminta on aaltoliikettä, nousuja ja laskuja. Miten pysyä aallonharjalla? Elinvoimaisen lippukunnan salaisuus lienee se, että muutamat yksinkertaiset asiat tehdään oikein. Tärkeää on myös aito innostus. Kun niin sanottuja hyviä lippukuntia on tutkittu, parhaiten niiden toimintaa ovat kuvanneet tasaisuus, vaihtelevuus ja varmuus. Näissä lippukunnissa on paljon erilaista toimintaa ja koko lippukunnan yhteisiä tapahtumia pitkin vuotta. Toimintaa pyritään aktiivisesti myös kehittämään. Tiedotukseen on satsattu, ja tärkeimmistä asioista tiedotetaan monien kanavien kautta. Menestyvä lippukunta ei ole synonyymi varakkaalle lippukunnalle. Hyvinvoivissa lippukunnissa on sen sijaan selkeä käsitys siitä, keitä me olemme ja mikä on meidän "juttu". Omaa lippukuntaidentiteettiä käytetään myös johtajien sitouttamiseen. Hyvässä lippukunnassa voidaan hyvin. Siellä on tilaa erilaisille johtajille sekä erilaisille lapsille ja nuorille. Viihtyminen on avainsana. 4
5 kokonaisuus " Kun eräs entinen lippukunnanjohtaja mainitsee lippukuntansa, hän puhuu yhä rinta kaarella "meidän tytöistä". Vaikka lippukunnanjohtamisaikoina oli jos jonkinmoista pulmaa, lippukunnasta kasvoi silti silloiselle johtajistolle "meidän juttu". Monesti kokoonnuttiin varsinaisen toiminnan lisäksi kämpälle saunomaan tai nuotiotulien ääreen. Lippukunta oli kuin laajennettu perhe, hyvässä ja pahassa. Nyt jälkeenpäin sama partiojohtaja kuvaa noita aikoja partiovuosistaan antoisimmiksi harva parikymppinen saa kokeilla siipiään kokonaisen yhdistyksen johdossa. " Lippukunnan johtaminen ei ole helppoa. Kokonaisuudenhallinta on haasteellista. Toivomme tämän vihkon omalta osaltaan auttavan Sinua tehtävässäsi. Tämä Partio-ohjelmavihko kuvaa Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Näiltä sivuilta löydät lisäksi apuvälineitä, joilla voit analysoida oman lippukuntasi toimintaa. Oppaan loppuun on koottu lyhyet luonnehdinnat SP:n partio-ohjelmaa koskevista julkaisuista ja oppaista. 5
6 sisällys Partio-ohjelma on kokonaisuus Partio-ohjelma Mikä partio?... 8 Mitä partio-ohjelmalla tarkoitetaaan?... 9 Ikäkausiohjelmat Suomalaisessa partio-ohjelmassa on kolme ikäkautta Sudenpentujen seikkailuohjelma Vartio-ohjelma Vaeltajaohjelma Siirtymävaihe voi olla kova paikka Nousujohteisuus, mitä se on? Johtajat, pesti ja koulutus Johtajat lippukunnassa Aikuisten haastava tehtävä Miten teillä pestataan johtajia? Koulutus tukee ohjelmaa
7 Partio-ohjelma lippukunnassa Lippukunta pyörittää perustoimintaa Lippukunta ohjelman soveltajana Hyvä lippukunta Lippukunnan toiminnan arviointi Partio-ohjelman periaatteet ja tavoitteet Miten partio-ohjelma toimii meillä? Retket Leirit Lippukunnan tilaisuudet ja kurssit Ryhmien viikkotoiminta Ohjelma- ja koulutusmateriaalia Sudenpentuohjelma Vartio-ohjelma Vaeltajaohjelma Johtajat Lähteet Lähteet
8 Partio-ohjelma Mikä partio? Partio on vastavoima "Miks mun pitäis?" ja "Ei kuulu mulle!" -asenteille. Partiotoiminnan tarkoituksena on antaa nuorelle mahdollisuus kasvaa tasapainoiseksi, terveeksi, vastuuntuntoiseksi ja itsenäisesti ajattelevaksi yhteiskunnan jäseneksi. Tähän tavoitteeseen pyritään partio-ohjelman avulla. Yhteiskunnassa monen mielestä on tärkeää työskennellä lasten ja nuorten parissa. Partion kaltaisia tavoitteita löytyy monelta järjestöltä. Se, mikä nämä järjestöt erottaa toisistaan, on työskentelytavat eli menetelmät, joilla tavoitetta kohti pyritään. Partiomenetelmä on kasvatuskeinojen kokonaisuus, joka tekee partiosta partion. Partiomenetelmän viisi ominaispiirrettä ovat tekemällä oppiminen, toiminta luonnossa, elämykset ja seikkailut, henkilökohtainen kehitys sekä yhdessä päättäminen. Onnistuessaan hyvä partiotoiminta sisältää luontevasti nämä elementit. Partiotoimintaa on ympäri maailmaa: partiolaisia on kaikkiaan lähes 35 miljoonaa. Suomessa partiolaisia on noin Meillä toimitaan eri tavalla kuin Italiassa, Intiassa eri tavalla kuin Kanadassa. Toiminta vaihtelee, mutta perusperiaatteet ovat samat: partio on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille lapsille ja nuorille avoin kasvatusjärjestö, joka pyrkii tukemaan yksilön kasvua. Kaikki maailman partiolaiset antavat samansisältöisen partiolupauksen, ja heillä on samankaltaiset ihanteet tai lait. 8
9 Mitä partio-ohjelmalla tarkoitetaan? Partio-ohjelmalla tarkoitetaan kahta asiaa: yhtäältä pelkkää suoritusohjelmaa vaiheineen, luokkineen ja hankkeineen, siis sitä mitä suorituskirjaan on kuvattu, ja toisaalta partioohjelmalla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä lapset ja nuoret tekevät partiossa, miten he sen tekevät ja miksi. Ohjelmalla ei silloin tarkoiteta pelkkää suoritusluetteloa, vaan käsite sisältää myös menetelmät ja tavoitteet. Vaikka sudenpennulle, vartiolaiselle ja vaeltajalle ohjelma näyttäytyy konkreettisesti suorituskirjana tai pelkkänä tekemisenä, johtajan tulisi ymmärtää partio-ohjelma laajassa merkityksessä. Toiminnan tulisi olla kokonaisvaltaisesti partio-ohjelman mukaista. Kaikella, mitä lippukunta tekee, on merkitystä pelkkä mitä (suoritusluettelo) ei riitä, täytyy myös ottaa huomioon, miten tehdään (menelmät) ja miksi (tavoitteet). Partio-ohjelma ei toteudu, vaikka toimittaisiin suorituskirjan mukaan, jos menetelmät sotivat partion periaatteita vastaan. Esimerkiksi sotkeminen ja roskaaminen eivät kuulu vartion kokouksiin, vaikka niiden välttämisestä ei suoritusta olisikaan. Yhtä väärillä jäljillä ollaan, kun johtaja tekee kaiken itse, koska omasta mielestään osaa kaiken kuitenkin paremmin. Partio-ohjelmassa on tärkeää, että saa tehdä itse. Myös sudenpentu tekee kykyjensä mukaan. Lupaus, ihanteet ja tunnus Partiolupaus Tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa toteuttaen elämässäni partioihanteita. Partioihanteet Partiolaisen ihanteena on kehittää itseään ihmisenä kunnioittaa toista ihmistä auttaa ja palvella tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa rakastaa ja suojella luontoa olla uskollinen ja luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen etsiä elämän totuutta. Partiolaisten tunnus Ole valmis! 9
10 Ikäkausiohjelmat Suomalaisessa partio-ohjelmassa on kolme ikäkautta Partio-ohjelma käsittää Suomessa kolme ikäkautta: sudenpentu-, vartio- ja vaeltajaohjelman. Näitä kolmea ikäkautta varten lippukunnille on tarjolla valmiit ikäkausiohjelmat ja ohjelmamateriaalia: sudenpentuohjelma (7 10-vuotiaat), vartio-ohjelma (10 14-vuotiaat) ja vaeltajaohjelma (yli 15-vuotiaat). Sudenpentujen ja vartiolaisten ohjelma on kirjoitettu suoritusluetteloiksi ja taitomerkeiksi. Vaeltajaohjelma perustuu ryhmän omaan tavoitteelliseen toimintaan, johon kuuluvat koulutuksellisuus, kaverit ja verkostoituminen. Vaeltajatoiminta on projektipainotteista. Sudenpentujen seikkailuohjelma Sudenpentujen seikkailuohjelman tavoitteena on, että jokaisen sudenpennun partiopolulla on onnistumisen hetkiä ja että jokaisen tytön ja pojan saavutukset huomataan. Säännöllisten lauman kokousten lisäksi sudenpennun partiotoiminta on retkiä, leirejä, kilpailuja ja muita partiotapahtumia. Sudenpentujen ohjelma koostuu viidestä eri vaiheesta sekä taitomerkeistä. Nimensä ohjelma on saanut suorituksia kehystävistä seikkailutarinoista, joiden avulla johtaja voi rakentaa tehtävistä ja tapahtumista houkuttelevia kokonaisuuksia. Sudenpentulaumaa johtaa yli 15-vuotias laumanjohtaja. Johtajien tukemista varten lippukunnassa voi toimia sudenpentujohtajien oma foorumi, laumanjohtajaneuvosto (ljn). Sitä johtaa lippukunnan sudenpentutoimintaa koordinoiva akela. Sudenpentujen seikkailuohjelman viisi vaihetta ovat: 1. Eväät reppuun (3 tehtävää), jonka aikana tutustutaan partioon ja omaan laumaan. 2. Pikkuhukka (15 vapaavalintaista tehtävää, jotka valitaan 86 tehtävästä). 3. Hukka (15 vapaavalintaista tehtävää). 4. Susi (15 vapaavalintaista tehtävää). 5. Siirtymävaihe laumasta vartioon. 10
11 Sudenpentujen ikäkausiohjelmasta kerrotaan Sudenpennun kirjassa (suorituskirja), Laumanjohtajan käsikirjassa (ohjelman perusteet, toteutusvinkkejä) ja Akelan opas -vihkosissa. Lisätietoja saa myös Partiojohtajan käsikirjasta sekä Partiolaisen puku- ja merkkioppaasta. Vartio-ohjelma Vartio-ohjelma on laadittu siten, että pieni ryhmä tyttöjä tai poikia, vartio, pystyy toimimaan keskenään. Vartiota johtaa vertaisjohtaja, 0 4 vuotta vartiolaisia vanhempi vartionjohtaja. Vartiojärjestelmään kuuluu, että nuoreen vartionjohtajaan ja vartiolaisiin luotetaan. Vartionjohtaja vastaa omasta vartiostaan, mutta lippukunnan vastuulla on tehdä mahdolliseksi tässä tehtävässä onnistuminen. Vartioikäkauden kohdalla lippukunnan johdon vastuu korostuu. Säännöllisten vartion kokousten lisäksi vartiolaisen partiotoiminta on retkiä, leirejä, kilpailuja ja muita tapahtumia. Vartio-ohjelmassa luokkia on kolme, ja ne suoritetaan järjestyksessä III, II ja I. Kunkin luokan jälkeen on riihitys, tilaisuus, jossa kerrataan ja harjoitellaan opittuja asioita. Lippukunta järjestää riihityksen haluamallaan tavalla, mutta tarkoituksena ei ole järjestää ankaraa koetta. Lippukunta voi koota vartion monella tapaa: Entisistä sudenpennuista voidaan muodostaa vartio tai vartio voi ottaa uusia jäseniä vuosittain pois siirtyvien tilalle. Kolmas tapa on, että vartio muodostuu luonnollisesta kaverijoukosta. Myös vartionjohtajuus voidaan ratkaista eri tavoin. Vartiolla voi olla kaksi vartionjohtajaa, tai yksi varsinainen vartionjohtaja ja hänelle apulaisjohtaja. Kaikissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Vartio-ohjelma on vaatimustasossaan etenevä, luokka- ja taitomerkein ryhmitelty kokonaisuus: Lupausmerkki (4 tehtävää ja partiolupaus) III luokka (16 tehtävää ja 1 taitomerkki) II luokka (16 tehtävää ja 2 taitomerkkiä) I luokka (11 tehtävää ja 3 taitomerkkiä) Meripartiolaiset tekevät luokkasuoritusten lisäksi omat merisuorituksensa. 11
12 Lippukunnan tehtävä on kouluttaa vartionjohtajia ja antaa tukea. Tärkein foorumi tälle toiminnalle on yleensä vartionjohtajaneuvosto (vjn), jota johtaa lippukunnan vartio-osaston toimintaa koordinoiva sampo. Suomalainen tapa antaa vartioiden toimia hyvin itsenäisesti on partiomaailmassa poikkeuksellinen. Vertaisjohtajuus erottaa partion myös useimmista muista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä. Joskus kuulee puhuttavan, että nuorille kasataan liikaa vastuuta. Milloin vartionjohtaja on liian nuori? Minimi-ikä riippuu siitä, miten paljon tehtäviä ja tukea annetaan. On hyvä muistaa, että tuki ei ole yhtä kuin vartionjohtajakurssi, eikä kurssi ole rokote, josta nuori saa kyvyn johtaa vartiota. Tukea vartionjohtajalle on myös se, että vartio-osasto toimii aktiivisesti ja järjestää toimintaa, johon vartio voi osallistua vartionjohtajansa johdolla. Vartiolaisten ikäkausiohjelmasta kerrotaan Vartiolaisen kirjassa (suorituskirja), Vartionjohtajan käsikirjassa (ohjelman perusteet, toteutusvinkkejä), Sammon oppaassa ja Taitomerkki-vihkossa. Lisätietoja saa myös Partiojohtajan käsikirjasta sekä Partiolaisen pukuja merkkioppaasta. Vaeltajaohjelma Vaeltajaohjelman perusajatuksena on, että vaeltajat tekevät ja kehittävät sitä itse, he asettavat itse tavoitteet omalle toiminnalleen. Tarkkoja suorituksia ei ole olemassa. Ryhmä luo itse toimintansa sisällöt. Ohjelmalle luonteenomaisia ovat projektit. Vaeltajien kanssa toimivat hankeohjaaja sekä lippukunnan vaeltajatoiminnasta vastaava valtermanni. Vaeltajatoiminta haluaa tarjota nuorille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä vertaistensa parissa. Nuorille, jotka eivät toimi johtajina, vaeltajatoiminta on ainoa mahdollisuus harrastaa partiota. Siksi on huolehdittava erityisesti heidän oikeuksistaan. Kuinka usein käykään niin, että kun vartio kasvaa vaeltajaikään, ne joista ei tule vartionjohtajia, putoavat yksi toisensa jälkeen toiminnasta pois? Vaikka vaeltajat kantavat vastuuta omasta toiminnastaan, lippukunnan tehtävä on luoda puitteet, jotka tekevät vaeltajatoiminnan mahdolliseksi myös niille vaeltajaikäisille, jotka toimivat jossain johtajapestissä. Jokaisen vaeltajaikäisen tulee voida ensisijaisesti toimia vaeltajana. Toimintaa tukevat Vaeltajan kortti, Vaeltajan toimintakansio ja JOIN eli vaeltajien toimintaverkosto, jonka löytää Internetistä ( sekä partiolehdistä. Vaeltajan toimintakansio ei ole valmis vaeltajaohjelma eikä käsikirja, vaan pikemmin- 12
13 kin työkalupakki ryhmän oman ohjelman rakenteluun. Vaeltajan kortti tukee siirtymistä vaeltajaksi. Se auttaa vaeltajuuden ensiaskeleissa ja sitä voi käyttää yksin tai ryhmässä. Lippukunta voi käyttää korttia pykältämisessä tai muussa vaeltajaksi siirtymiseen ja ottamiseen liittyvässä tapahtumassa. Siirtymävaihe voi olla kova paikka Sudenpennulle voi laumasta vartioon siirtyminen olla kova paikka. Samoin voi olla vartiolaiselle vaeltajaksi nouseminen. Ihmissuhteet muuttuvat, ja uusi toiminta on erilaista. Sudenpennun tuttu ja turvallinen, usein aikuinen laumanjohtaja vaihtuu nuorempaan vertaisjohtajaan. Vartiolainen taas siirtyy järjestelmällisestä vartio-ohjelmasta "epämääräisemmän" vaeltajaohjelman pariin, jossa pitäisi tehdä ja päättää itse jo paljon enemmän. Lippukunnan on syytä kiinnittää siirtymiseen huomiota ja varmistaa, että se tapahtuu Kun ikää karttuu, tehtävät syventyvät ja monipuolistuvat Sudenpentu: Tunnistan kuusi minulle uutta kasvia. Vartiolainen: Vartiolainen tuntee jokamiehenoikeudet ja vastuut sekä retkeilijän, uimarin ja vesillä liikkujan turvallisuusohjeet. Vaeltaja: Osallistuu piirin erätaitokurssille. suunnitelmallisesti. On tärkeää, että siirtyjä kokee heti alussa olonsa turvalliseksi ja itsensä tervetulleeksi uuteen ryhmään. Nousujohteisuus, mitä se on? Partiolaisuus on jatkuva oppimisprosessi. Partiossa on nousujohteinen ohjelma, jonka tehtävät monipuolistuvat ja syventyvät iän myötä. Nousujohteisuuden käsitteellä on kuvattu myös henkilökohtaista kehitystä, joka on partiossa sekä tavoite että menetelmä. Nousujohteisuutta täytyy olla myös ikäkauden ja lippukunnan sisällä: Ensimmäisenä talvenaan vartion ei kannata lähteä laavuretkelle, vaan tehdä ensin esimerkiksi kämppäretki. Samoin on pidettävä huolta siitä, etteivät laumanjohtajat tee sudenpentujen kanssa asioita, joita vartionjohtajat ovat valmistautuneet tekemään samojen lasten kanssa myöhemmin. Vaeltajia voi jo sparrata kunnon haasteilla. Partio-ohjelman nousujohteisuus ei tarkoita, että kaikilla olisi automaattisesti samanlaiset valmiudet johtajatehtäviin. Partio-ohjelma ei ole automaatti, joka takaa, että partiojohtaja, joka on toiminut lippukunnan kesäleirin johtajana, pystyy hoitamaan piirileirin. Partiojohtajalle tehtävien ja ohjelmien mitoittaminen yksilön kehityksen kannalta sopivalle tasolle on haaste. Minkälaisia tehtäviä voi antaa 15-vuotiaalle vartionjohtajalle, entä 18-vuotiaalle vaeltajalle? Liian helppo tehtävä on usein epäkiinnostava, liian vaikea johtaa epäonnistumiseen, eikä kummassakaan tapauksessa synny onnistumisen elämyksiä ja myönteistä kehitystä. 13
14 Johtajat, pesti ja Johtajat lippukunnassa Lippukunnassa on paljon eriasteisia johtajatehtäviä. Vastuuseen kasvaminen on eräs partion tavoitteista, tämän vuoksi nuorilla, erityisesti vaeltajilla voi hyvin olla erilaisia johtajatehtäviä. Mitä nuorempi johtaja on, sitä enemmän hänellä pitää olla mahdollisuuksia omaan kasvuun ja kehittymiseen. Vastaavasti mitä nuoremmasta johtajasta on kyse, sitä enemmän häntä tulee tukea. Partiojohtajan käsikirja on johtajan opas, johon on koottu partiotoiminnan perusteet. Aikuisten haastava tehtävä Mitä vanhempi johtaja on, sitä enemmän hänen pitää muuttaa rooliaan osallistujasta osallistajaksi. Aikuisten päätehtävä partiossa on tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa partiota ja toteuttaa partio-ohjelmaa. Lapsi ja nuori tarvitsee kasvulleen suunnan sekä rajat. On tärkeää että johtaja asettaa rajat, koska välittää, ei kasvatusvimman tai vallankäyttöhalun vuoksi. Aikuiselle johtajalle partiomenetelmän yhdessä päättäminen on haaste. Miten jättää tilaa nuorille, niin että samalla turvaa toiminnan, josta on vastuussa? Ristiriitaa voi aiheuttaa se, että liikkeen tavoitteena on tukea yksilön kehitystä, mutta organisaation kannalta on hyvä hoitaa tehtävät mahdollisimman tehokkaasti. Vanhan sanonnan mukaan partiojohtajan ei kuitenkaan pitäisi tehdä mitään, minkä lapset ja nuoret kykenevät tekemään itse. Mikä ei ole yhdessä päättämistä? Asiat on lyöty lukkoon etukäteen, johtajistossa tehdään päätös vain muodollisesti. Asia esitetään niin viime tingassa, etteivät osallistujat ehdi siihen paneutua. Näin käy esimerkiksi, kun vasta kokouksessa jaetaan paksu monistenippu ja sanotaan, että asia on kiireellinen, päätös pitää tehdä heti. Pyritään tekemään nopeita päätöksiä, jolloin aikaa ei jää aiheeseen perehtymiselle tai keskustelulle. 14
15 koulutus Partiotoiminnassa tulee miettiä jatkuvasti, mistä asioista on päätettävä yhdessä. Tarkoitus ei silti ole, että sudenpennut kantavat vastuun lippukunnan taloudesta tai ettei asioita tarvitse valmistella, koska "ne kuitenkin päätetään yhdessä". Ihmisiä ei pidä laittaa päättämään asioista, joista heillä ei ole tarpeeksi tietoa. Yhdessä päättäminen on mahdotonta, jos organisaation johtajat eivät anna siihen mahdollisuutta. Vastuu lippukunnan nuorten mukaan ottamisesta on vanhemmilla johtajilla. Aikuinen voi olla myös "taukotuvassa", jolloin hän ei tiettynä ajanhetkenä toimi missään partiopestissä. Taukotuvassa olleessaan aikuinen on kuitenkin koko ajan mahdollinen partiopestin vastaanottaja. Taukotuvasta takaisin pesteihin, vaikkapa lyhyisiinkin, tulee rakentaa toimivia väyliä. 15
16 Miten teillä pestataan johtajia? " Johtajapulaa pidetään lippukuntien ykkösongelmana, ja mitä kehnommin johtajarekrytoinnit hoidetaan, sitä pahemmaksi pula käy. Pieleen mennyt rekrytointi noudattaa yleensä samaa kaavaa: ensin värvätään joku epäröivä puhumalla hänet pyörryksiin. Värväys tapahtuu viime tingassa, koska johtajaneuvosto ei ole herännyt ajoissa kartoittamaan johtajatarpeita. Kun värvätty on luvannut ryhtyä hommaan, muut ajattelevat asian olevan kunnossa ja unohtavat jutun. Värvätty laitetaan kurssille, jonka käytyään hän huomaa käytännön eroavan opitusta. Lippukunnasta ei myöskään löydy foorumia, jossa eteen tulevia ongelmia voisi puida. Tukea ja apua pitää metsästää, se on hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa. Tuore johtaja väsyy nopeasti ja lyö hanskat tiskiin. Syntyy yleistä nahinaa ja marmatusta, ja johtajapula pahenee. " Lähde: Vaeltajan toimintakansio Kun uusi johtaja pestataan lippukuntaan, on hyvä käydä läpi itse tehtävän lisäksi se, mitä resursseja lippukunnalla on tarjota ja mitä pestattava toivoisi lisää. Entä kenelle johtaja vastaa tekemisistään? Kuka on tukihenkilö ongelmatilanteissa? Kuka tuuraa? Kuinka kauan pesti kestää? Uuden johtajan kanssa kannattaa puhua myös hänen motiiveistaan: miksi hän haluaa tehtävään, mitä hän haluaa oppia ja miten oppimista voitaisiin auttaa? Pelkkä asiapitoinen tuki ei yksin riitä. Tarvitaan myös johtajien huoltoa ja kiitosta, ilman niitä tuki ei motivoi. Pestiajattelun mukaista on, että johtaja saa toimia sellaisessa tehtävässä, jossa hänellä on mahdollisuus onnistua. Osoitus lippukunnan laadukkaasta toiminnasta on, että tehtäviin nimittäminen hoidetaan tyylikkäästi ja johtajatovereista huolehditaan. Orjakontrahdit eivät kanna pitkälle. 16
17 Koulutus tukee ohjelmaa Partiokoulutus tukee partio-ohjelmaa ja on tärkeä osa partion kasvatustoimintaa. Koulutus tukee kaikenikäisten partiolaisten henkilökohtaista kasvua ja edistää toiminnan päämäärän saavuttamista. Pestauksen yhteydessä on syytä sopia, miten tehtävään tarvittava koulutus järjestetään. Tarjolla on piirien ja keskusjärjestön koulutustoimintaa. SP:n koulutusjärjestelmän rakenne ja periaatteet on kuvattu Koulutusjärjestelmä-vihkossa. Koulutus kehittää niitä arvoja, asenteita, tietoja ja taitoja, joita kaikki johtajat vartionja laumanjohtajista alkaen tarvitsevat tehtävänsä menestykselliseen hoitamiseen. Kun mietitään, mitä koulutusta ja tukea esimerkiksi lippukunnan uusi laumanjohtaja tarvitsisi, määrittelyssä auttavat kouluttautumiskortit, jotka kertovat, mitä osaamista kyseisessä pestissä tarvitaan ja miten omaa osaamistaan voi kehittää. Kouluttautumiskortteja oli keväällä 2002 saatavilla laumanjohtajan, vartionjohtajan, hankeohjaajan, akelan, sammon ja valtermannin pesteihin. Lisää on tulossa. Oma kouluttautumiskortti kuuluu jokaiselle partiopestissä toimivalle henkilölle. Kortit ovat SP:n koulutusryhmän tekemiä. Partiopiirit ja SP tarjoavat eri ikäkausiohjelmia varten koulutusta seuraavasti: Sudenpentuohjelma laumanjohtajan peruskurssi laumanjohtajan jatkokurssi akelakurssi (akelakoulutus) Vartio-ohjelma vartionjohtajan peruskurssi (ensisijaisesti lippukunnan tai alueen järjestämä) vartionjohtajan jatkokurssi sampokurssi sammon jatkokurssi (sampokoulutus) Vaeltajaohjelma hankeohjaajakurssi valtermannin valtuutus valtermannikoulutus hankeohjaajakouluttajakoulutus Lisäksi tarjolla on mm. partiojohtajan peruskurssi, partiojohtajan jatkokurssi (Ko-Gi), partiokouluttajakoulutusta sekä erilaisia taitokursseja. 17
18 Partio-ohjelma Lippukunta pyörittää perustoimintaa Lippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, sen paikallisyhdistys. Keväällä 2002 Suomessa oli 834 toimivaa lippukuntaa, joista lähes kaksi kolmasosaa on yhteislippukuntia, yksi kuudesosa poikalippukuntia ja toinen kuudesosa tyttölippukuntia. Vartioista kuitenkin vain yksi kymmenestä on yhteisvartio. Suurimmassa osassa lippukuntia on jäsentä, joskin lippukuntien koko vaihtelee jäseneen. Vaikka kaikki lippukunnat toteuttavat samaa partio-ohjelmaa, ne tekevät sen eri tavalla. Toimintaan vaikuttavat lippukunnan koon, jäsenistön koostumuksen, toimintaympäristön ja taustayhteisön lisäksi perinteet. Lippukuntien toimintaa tukevat partiopiirit sekä keskusjärjestö, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Partiopiirin keskeisin tehtävä on lippukuntien toiminnallinen tukeminen. Piirien järjestämä toiminta täydentää lippukunnan tapahtumakirjoa. Piirit järjestävät muun muassa koulutusta, partiotaitokilpailuja ja leirejä. Piiri voi myös tukea ja auttaa lippukuntia hyvän partiotoiminnan järjestämisessä etenkin silloin, jos paikallinen partiotoiminta on joutumassa vaikeuksiin. Lippukunta ohjelman soveltajana Partio-ohjelma on tarkoitettu työkaluksi koko lippukunnalle ja sen jokaiselle johtajalle. Suoritusohjelmat, kirjat ja merkkijärjestelmä muodostavat partiotoiminnan rungon. Vastuu ohjelmien käytöstä ja soveltamisesta paikallisiin olosuhteisiin on lippukunnilla. 18
19 lippukunnassa Jotkin lippukunnat käyttävät myös omia suoritusohjelmiaan. Kun lippukunta tekee oman ohjelman, se tarkoittaa oman suorituslistan tekemistä eli ohjelmaa suppeassa mielessä. Partiomenetelmä ja tavoitteet ovat yhteisiä kaikille suomalaiselle lippukunnille. Ohjelmiin on jätetty liikkumavaraa. Lippukunta voi monessa kohtaa valita, mitä se tekee ja mitä toiminnassa painotetaan. Useimmiten paikalliset olot ja omat tarpeensa tuntee parhaiten juuri lippukunta itse. Kun ohjelmaa sovelletaan tai suorituskirjojen vaatimuksista poiketaan, kannattaa päätös asiasta tehdä lippukunnan johtajistossa. Näin kaikki ikäkaudet tietävät, missä mennään. Vaikka ohjelman muokkaaminen ei yksin vie toimintaa parempaan suuntaan, sitä ei pidä pelätä. Lippukunta voi esimerkiksi laatia lisävaatimuksia riihitykseen tai muokata taitomerkkejä oman retkeilyalueensa erityispiirteiden mukaan. "Hyvä" lippukunta Lippukunnan partiotoiminnan laadulla tarkoitetaan yleensä sitä, miten partion kasvatustavoitteet toiminnan kautta toteutuvat sekä sitä, miten mielekkääksi ja houkuttelevaksi paikallinen nuoriso, erityisesti lippukunnan jäsenet, toiminnan kokevat. Hyvä toiminta on monien tekijöiden summa kaikkia on vaikea edes tunnistaa. Osaavat, motivoituneet johtajat ja tehokkaat toimintatavat sekä kyky toteuttaa laadukasta ohjelmaa ovat joka tapauksessa tärkeitä. Aktiivisesti toimivien lippukuntien johtajien haastatteluissa on havaittu, ettei ole olemassa yhtä ainoaa hyvää tapaa organisoida toimintaa. Tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä kuitenkin löytyi. Ikäkausiohjelmat tukeutuivat yleensä järjestön ohjelmamateriaaleihin. 19
20 Koko lippukunnan yhteistä toimintaa tutkituissa lippukunnissa oli paljon. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että otoslippukunnat pyrkivät tietoisesti kehittämään toimintaansa. Tiedotus oli lippukunnissa erittäin monipuolista. Tapahtumista tiedotettiin jäsenille monia eri kanavia pitkin: lippukuntalehdessä, sähköpostilistalla tai puhelinketjulla. Näissä lippukunnissa sekä arvostettiin perinteitä että pyrittiin aktiivisesti luomaan niitä. Yhteisissä tapahtumissa pidettiin yllä lippukuntahenkeä omilla perinteisillä menoilla. Omaa lippukuntaidentiteettiä käytettiin myös johtajien sitouttamiseen. Lippukunnissa oli selkeä käsitys siitä, keitä me olemme ja mikä on meidän lippukunnan "juttu". Aineelliset resurssit olivat kunnossa, mutta ihmeellisiä ne eivät useinkaan olleet. Varojen keruuseen ei haluttu käyttää enempää vapaaehtoisresursseja kuin on järkevää. Yksi menestyksen salaisuuksista tuntuu olevan, että toimintaa on paljon ja ympäri vuoden. Tasaisuus, vaihtelevuus ja varmuus kuvaavat hyvin tutkittuja lippukuntia. Jokaiselle on tarjolla jotakin, oman ryhmän toiminnan lisäksi. Lippukunnan yhteisten ta- Esimerkiksi näin voit ottaa huomioon lippukuntasi partiovuodessa kaikki ikäkaudet. Taulukon tapahtumien lisäksi ryhmillä on oma viikkotoiminsa. syksy talvi kevät kesä suden- laumojen retket, joulujuhla, sudenpentu-kisat, piirin supeleirille pennut yhteisiä lauluiltoja laskiaismäki kaikki laumat vartiolaiset osaston retki, vartioretket pt-kisat lippukunta-leiri vartioretket, lupauksenanto vaeltajat osaston retket hiihtovaellus lähilippukuntien vapaamuotoiset vaeltajakisa "keikat" kesäleirin pyörittäminen, 20
21 pahtumien ja toimintojen on siis rullattava tasaisesti siinä missä pienryhmienkin. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä kaikenikäisille, mutta ovat elintärkeitä vaeltajille ja johtajille. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että toiminnassa on kaikille ikäkausille yhteisiä tapahtumia niin talvella, keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Lippukunnan on hyvä rakentaa tärkeysjärjestys: mitä tehdään, kuka tekee ja mitä ei tehdä. Liika tekeminen kostautuu. Usein on myös parempi tehdä yksinkertaista perustoimintaa kuin olla tekemättä ja haaveilla. Toiminnan suunnittelussa kannattaa tosin myös muistaa, että se mikä tänään tuntuu turhalta, saattaa kantaa hedelmää viiden vuoden kuluttua. Voiko lippukunnan toiminnasta olla ylpeä? Kokeeko jokainen kuuluvansa joukkoon? Onko johtajatehtävä mielekkäällä tavalla vaativa vai jatkuvasti hiertävä taakka? Nämä ovat kysymyksiä, joita lippukunnan johdon tulee miettiä. Partiojohtajan käsikirjassa sivuilla on esimerkki lippukunta-analyysista, jota voi käyttää apuna oman lippukunnan toimintaa pohdittaessa. 21
22 Lippukunnan toimi Partio-ohjelman periaatteet ja tavoitteet Jokainen on varmasti joskus arvioinut naapurilippukuntaa tyyliin: "Meillä on kyllä partiomaisempaa toimintaa" tai "Niiden toiminta muistuttaa askartelukerhoa". Muuan isä valitsi tyttärelleen lippukunnan sillä perusteella, että toinen paikkakunnan tyttölippukunnista oli hänen mielestään partiomaisempi. Partiomaisuudesta puhutaan paljon, mutta käsitteenä termi on epämääräinen ja subjektiivinen. Mikä on partio-ohjelman mukaista toimintaa? Suomalaisen partiotoiminnan periaatteet ja kasvatustavoitteet on määritelty Suomen Partiolaisten peruskirjassa (vuodelta 1977). Partio-ohjelman mukaisuutta voi arvioida kahdesta näkökulmasta, peruskirjan ja partiomenetelmän pohjalta: Käytetäänkö kaikkia menetelmän keinoja säännöllisesti? Miten hyvin partion kasvatustavoitteet toteutuvat? Miten säännöllisesti lippukunta edistää näitä pyrkimyksiä? Lippukunnan toiminnan tulisi olla kokonaisvaltaisesti partio-ohjelman mukaista. Tarkoituksena ei silti ole, että jokaisessa lippukunnan tapahtumassa otetaan huomioon kaikki partio-ohjelman ydinasiat ne huomioidaan yhteyksissä, joihin ne luonnollisesti sopivat. Jokaisen lippukunnan jäsenen sudenpennusta johtajaan tulisi omalla jokaisen partiovuotensa aikana kohdata kaikki partio-ohjelman ydinasiat. Syksyllä lippukunnan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa tehdessä kannattaa miettiä, miten partion eri muodot näkyvät toiminnassa koko lippukunnalla ja eri ikäkausilla. Partio on kasvatusjärjestö, jonka pyrkimyksenä on edistää (Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirja) myönteistä asennetta uskontoon uskollisuutta omaa maata kohtaan kansainvälistä yhteisymmärrystä palvelemista toisen vakaumuksen kunnioittamista vastuuta itsestä ja elinympäristöstä yhteiskunnallista aktiivisuutta terveitä elämäntapoja luovuutta 22
23 nnan arviointi Lippukunnan toimintaa voi tarkastella oheisen mallin mukaan. Taulukkoon on valittu kolme erilaista partion osa-aluetta: hengellinen kasvatus, erätaidot ja johtajuus. Niiden huomioiminen kaikilla tasoilla on tärkeää, mutta tärkeintä on, että mitään osaaluetta ei ohiteta kokonaan. Jos jokin alue on vaikea toteuttaa vartion toiminnassa, voidaan asiasta huolehtia osaston tai koko lippukunnan tapahtumissa. Perusajatus kuitenkin on, että se mikä voidaan tehdä laumassa, vartiossa tai vaeltajaryhmässä, tehdään siellä. Näin kasvatustavoitteet voi huomioida lippukunnan toiminnassa vartio osasto lippukunta hengellinen veljes- tai hiljainen polku, lupauksenanto, kasvatus sisaruspiiri, hautausmaan siivous, joulujuhla, leirikirkko, askartelut pj-keskustelut yrjönpäivä erätaidot perustaidot, pj-suoritukset, leiritaidot, vartion retket osaston retket, rakentaminen, kilpailut kaluston käyttö johtajuus oma vastuutehtävä, apulaisen tehtävät, lpk:n tilaisuuksien vartionjohtajuus pienet tilaisuudet johtaminen, retkien vetäminen, apusammot, osastonjohtajan tehtävä 23
TOIMINTASUUNNITELMA 2005
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,
LisätiedotMitä partio on? 29.3.2012 2
PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa
LisätiedotTavoitteena on, että ikäkausiryhmät osallistuvat kipinä hetkiin koloilloissaan.
1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää Sodankyläistä partioperinnettä
LisätiedotAkelat ja sammot sekä heidän apulaisensa
AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa
LisätiedotNÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012
NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua
LisätiedotTuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?
Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2006
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2006 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,
LisätiedotTavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.
1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä
LisätiedotESITYKSEN KULKU. Ensiksi yleistä ikäkausista. Seuraavaksi ikäkaudet järjestyksessä. Todella nopea katsaus perhepartioon ja sisupartioon.
PARTION IKÄKAUDET ESITYKSEN KULKU Ensiksi yleistä ikäkausista. Seuraavaksi ikäkaudet järjestyksessä. Todella nopea katsaus perhepartioon ja sisupartioon. Esityksen päättäminen. YLEISTÄ IKÄKAUSISTA, PARTIOPOLUSTA
LisätiedotLippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:
Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.
LisätiedotOPAS SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA
A K E L A N OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA AKELAN OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA Tekstit: Ohjelmaryhmä, sudenpenturyhmä, Suvi Jaakkola Avustajat: Partiotalo Kuvitus: Annu Martelius Taitto:
LisätiedotPARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS
PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS Osaa perustaidot ja tiedot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. Moduulit: Johtaminen partiossa 4h Minä partiojohtajana I 4h Tapahtuman johtaminen 4h (sisältää johtamisharjoituksen)
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016
Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena
LisätiedotToiminta-ajatus 2011-
Toiminta-ajatus 2011- HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS KOLKAT... 3 JERMUT... 5 VARTIOKÄISET... 7 VAELTAJAT... 10 TOIMINTA-AJATUS Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2011 2 KOLKAT (8-9V)
LisätiedotSudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta.
Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta. Sudenpentuosaston johtaminen: - seuraa laumojen toimintaa ja huolehtii, että se on sudenpentuohjelman mukaista,
Lisätiedot-Toimii omalla tavallaan ja omien mahdollisuuksiensa mukaisesti, kuitenkin noudattaen arvoja ja toimintamalleja
Ikäkaudet Perhepartio -Uusin lisäys partiotoimintaan -Toimii omalla tavallaan ja omien mahdollisuuksiensa mukaisesti, kuitenkin noudattaen arvoja ja toimintamalleja -Perhepartio ei käytä vielä partio-ohjelmaa
LisätiedotSuomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n peruskirja
jäsenkokouksessa 15.11.2008 1/6 Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n peruskirja jäsenkokouksessa 15.11.2008 2/6 peruskirja Johdanto...2 Partion päämäärä ja arvopohja...2 Arvopohja...2 Partioliikkeen
LisätiedotVuonna 2014 on edelleen tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää.
TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy
LisätiedotPARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015
PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys
LisätiedotHyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015
LIPPUKUNNAN JOHTAMINEN - KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Lippukunnan hallituksen jäsenet ja näihin pesteihin aikovat vaeltajat ja aikuiset Partiojohtaja-peruskoulutus Osaa johtaa lippukuntaa
Lisätiedot- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä -
- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - 1 Tervetuloa vapaaehtoiseksi partioon! Vaikka partio onkin tarkoitettu lapsille ja nuorille, on partiossa aikuisilla vapaaehtoisilla eli vapareilla
LisätiedotTILASTOT Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset osuudet Ikäkausien suhteellisten osuuksien muutos
TILASTOT 2015 4 Yhteenveto 7 Jäsenistö Suomen Partiolaisten jäsenet Jäsenmäärän muutos edellisvuoteen verrattuna: Jäsenmaksun maksaneet jäsenet Rekisteriin kirjatut jäsenet Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset
LisätiedotVersopartion visio- ja strategia
Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa
LisätiedotVAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT
YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,
LisätiedotPartiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä
Tästä versiosta Tämä Sipoon Hukkien pestijärjestelmän versio on päivitetty vastaamaan uuden partio-ohjelman pestejä. Vanha pestijärjestelmä on ollut voimakkaasti tämän version kehityksen pohjalla, kiitokset
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Tavoitteet. 3 Hallinto
1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta ylläpitää Sodankyläläistä partiotoimintaa.
LisätiedotKÄPYNEN PUKU- JA MERKKIOPAS. www.käppäräpartio.fi
KÄPYNEN PUKU- JA MERKKIOPAS www.käppäräpartio.fi 1 Sisällysluettelo o Partiopuku yhdistää............. 2 o Lippukunnan perinteet............. 2 o Helpotusta ahdingon sijaan............. 2 o Sudenpennun
LisätiedotTOIMIVA LIPPUKUNTA. Julkaisun tiedot 2 LIPPUKUNTAKANSIO
TOIMIVA LIPPUKUNTA TOIMIVA LIPPUKUNTA Julkaisun tiedot Lippukuntakansioryhmä: Heidi Krzywaki, Petri Laiho, Pertti Lehtinen, ( v. 1997) Chride Mylius, Yrjö Nenonen, Rasa Nieminen, Anneli Tuominen, Tapani
LisätiedotVuonna 2012 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan.
TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy
LisätiedotTilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.
Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...
LisätiedotSusiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2010 14.8.2011 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2010-14.8.2011 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma
LisätiedotVuonna 2013 on tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan.
TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy
LisätiedotNASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015
NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri
LisätiedotSusiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen.
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2012-14.8.2013 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2011-14.8.2012 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma
LisätiedotSkype-käytännöt Mannerheim-soljet
Skype-käytännöt MARSKI- INFO Mannerheim-soljet Ikärajat Ansiomerkkiryhmä II luokan MS-solki 25.10.2017 Verkkokoulutus Mikko Jylhä / Perttu Willman I luokan MS-solki Hakeminen Historiaa C. G. Mannerheim
LisätiedotLEIRILIPPUKUNTAILMOIT- TAUTUMINEN KUKSASSA
LEIRILIPPUKUNTAINFO 4 MARRASKUU 2018 TÄSSÄ INFOSSA LEIRILIPPUKUNTAILMOITTAUTUMINEN KUKSASSA ILMOITTAUTUMISOHJE OHJE IKÄKAUDEN VALINNASTA SAMOAJA- JA VAELTAJALUOTSIEN OPPAAT LISÄTIETOA PERHELEIRISTÄ ILVES19
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2008
MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1/5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusien viidettätoista toimintavuotta leimaavat uudistuksen tuulet. Tavoitteena on ottaa syksyllä 2008 käyttöön Suomen Partiolaisten
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2010
MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Mankkaan Eräsusien seitsemäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta
LisätiedotTausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio - - toiminta.partio.fi - -
LUOTSIKOULUTUS Tarpoja-, samoaja-, vaeltajaluotsit Partiojohtajan peruskoulutus Tuntee 12-22-vuotiaiden nuorten maailmaa ja toimintatapaa Osaa ohjata, tukea ja motivoida 12-22-vuotiaita nuoria Tuntee 12-22-vuotiaiden
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2010
MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime
LisätiedotOsastonjohtajakurssi Kouluttaminen
Osastonjohtajakurssi j Kouluttaminen 16.5.2010 Arttu ja Waahtis Pitkäjärven Vaeltajat Ry Esittelyt Waahtis Partio TKK Nokia Armeija Isän rooli Arttu Järeänä koulutuspäällikkö Kuljetuspäällikkö 2 Sisältö
LisätiedotKOUKUTA KESÄLEIRILLÄ KESÄLEIRI OSANA LIPPUKUNNAN KASVUA
KOUKUTA KESÄLEIRILLÄ KESÄLEIRI OSANA LIPPUKUNNAN KASVUA KAIKKI IRTI KESÄLEIRISTÄ! Tulevana kesänä on suunta lippukunnan omalle kesäleirille. Nappaa tästä vinkit käyttöösi: Kesäleiri on monelle matalan
LisätiedotMitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?
Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu
LisätiedotPARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry
PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry TOIMINTAKERTOMUS 2008 PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry TOIMINTAKERTOMUS 2008 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimi vuonna 2008 kevätkauden Suomen Partiolaiset - Finlands
LisätiedotTEHTÄVÄKÄSKY Perheretki ERÄTAIDOT. Rasti 1. Tehtävä Erätulilla. Aika ja taitotehtävä
ERÄTAIDOT Rasti 1 Erätulilla Aika ja taitotehtävä Aika alkoi tehtäväkäskyn saatuanne ja katkeaa narun katketessa. Rastimies keskeyttää suorituksen viimeistään 30 minuutin kuluttua. Vartion tehtävänä on
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2011-14.8.2012 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2011-14.8.2012 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma
LisätiedotPARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986
LisätiedotToimintakilpailun säännöt. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
Toimintakilpailun säännöt Etelä-Karjalan Partiolaiset ry SISÄLLYSLUETTELO Partio-ohjelma Kilpailutoimintaan osallistuminen Koulutukset Kasvu Muut Säännöt astuvat voimaan 1.1.015 alkaen. 1 PARTIO-OHJELMA
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N TURVALLISUUSASIAKIRJA
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n (myöhemmin piiri) turvallisuusasiakirja esittää kuinka partiolaiset toteuttavat turvallisuus näkökohtia toiminnassaan ja kuinka partiolaisia ohjataan turvalliseen toimintaan.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 1. Yleistä Vuosi 2018 on Reippaitten Poikien 101. toimintavuosi. Lippukunnan jäsenmäärä on vuoden 2017 lopussa noin 120-130 jäsenen tasolla ja sitä pyritään kasvattamaan. Toiminnassa
LisätiedotTÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä
Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on
LisätiedotLPKJ-BAROMETRI Jarno Hakulinen. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry
LPKJ-BAROMETRI 213 21.1.213 Jarno Hakulinen SISÄLLYSLUE TTE LO 1. Yleistä... 3 2. Taustaa... 3 2.1. Vastanneet piireittäin... 3 2.2. Lippukunnanjohtajan ikä... 4 2.3. Lippukunnanjohtajan toimikaudet lippukunnassa...
LisätiedotHyväksytty 31.1.2015 Pieksämäellä
IKÄKAUSIVASTAAVA-KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Yhdestä tai useammasta Ikäkaudesta vastaavat ikäkausivastaavat, jatkokoulutusta kaipaavat akelat, sammot ja luotsit Partiojohtaja-peruskoulutus
LisätiedotKoulutuksen sisältö. - koulutuskokonaisuus. Tätä on partio. Turvallisesti partiossa
Tervetuloa partioon! - koulutuskokonaisuus Koulutuksen sisältö Tätä on partio Partioliikkeen historia Termit, päämäärä, arvopohja ja perusperiaatteet Organisaatiot Kasvatustavoitteet Partiomenetelmä Materiaalit
LisätiedotPartiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015
Partiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 Partiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala Toimintasuunnitelman sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TAPAHTUMAKALENTERI... 3 3. SUDENPENTUJEN
LisätiedotStrategia HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY
Strategia 2011-2014 HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS TAUSTAA... 3 VISIO... 3 MISSIO... 3 TAVOITTEIDEN PURKU... 4 KÄSITTEET... 5 LIITTEET: Kolkkavihko Ruskea Linja, jermu-, vartio- ja vaeltajaohjelma
LisätiedotTähän kysymykseen vastataan ei, jos lippukunta toteuttaa esim. omaa partio-ohjelmaansa tai jotain vanhempaa Suomen Partiolaisten ohjelmaa.
VUOSISELOSTE 2015 TÄYTTÖOHJE Tässä täyttöohjeessa käydään läpi jokainen vuosiselosteen kysymys, ja annetaan ohjeita eri kohtien täyttämiseen. Ohjeet on kirjoitettu harmaalle pohjalle sisennettynä, kysymykset
LisätiedotSaatteeksi. Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA,
Saatteeksi HY VÄ LI PPUKU N NANJOHTAJA, Partiotoimintamme sydän on lippukunta. Kotoisessa, omassa lippukunnassa on turvallista kasvaa ja kokeilla vastuunkantoa omien kykyjen mukaisesti. Vanhemmat luottavat
LisätiedotVakka. Partio kuuluu myös aikuisille!
Vakka Partio kuuluu myös aikuisille! Syksy 2014 Hämeen Partiopiiri ry Aikuisjaosto Syksy 2014 Kannen kuva: Hannu Halmejärvi Seuraavan sivun kuva: Hannu Strömberg Tervehdys aikuisjaostosta! Aikuinen partiossa
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2007
MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1/5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusien neljättätoista toimintavuotta leimaavat lukuisat tapahtumat. Vuosi 2007 on partioliikkeen 100-vuotis juhlavuosi ja
LisätiedotNakkilan Partiolaiset ry:n tiedotuslehti 1 2004
Oma Napa Nakkilan Partiolaiset ry:n tiedotuslehti 1 2004 Ipanat esittelyssä Partiossakin on oma kielensä Itsenäisyyspäivä, perinteitä kunnioittaen Terveisiä Lankanappi-partiopäivästä Nakkilan Partiolaiset
Lisätiedot1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet
Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä
LisätiedotPARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE
PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan
LisätiedotUskomatonta ja ennenkokematonta:
Uskomatonta ja ennenkokematonta: LEIRI KESKELLÄ KAUPUNKIA! Oululaiset partiolaiset kokoontuvat yhteiselle leirille Kuusisaareen ensi kesänä. Ohjelmaa merellä, rannalla, keskellä kaupunkia. Uusien ja vanhojen
LisätiedotLAHDEN ALUEEN PARTIOLAISET RY
LAHDEN ALUEEN PARTIOLAISET RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 Sisältö YLEISTÄ... 2 LAHTELAISTEN LIPPUKUNTIEN TOIMINTA... 2 TOIMINTAA KAIKILLE IKÄKAUSILLE... 3 Muistelemispäivä... 3 Ryhmänohjaajakoulutus...
LisätiedotPARTIOLEIRIN EKOLOGINEN SELKÄREPPU RINKKA VAI RUOKAILUVÄLINE PUSSI? Meira Hakulinen
PARTIOLEIRIN EKOLOGINEN SELKÄREPPU RINKKA VAI RUOKAILUVÄLINE PUSSI? Meira Hakulinen 17.4.2008 Partiotoiminnan tavoitteena on vastuunsa tunteva kansalainen tavoitteena on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2012
MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Mankkaan Eräsusien yhdeksäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme
LisätiedotLahden siniset TOIMINTASUUNNITELMA, TAPAHTUMAKALENTERI JA TALOUSARVIO 2008
Lahden siniset TOIMINTASUUNNITELMA, TAPAHTUMAKALENTERI JA TALOUSARVIO 2008 Sisällysluettelo 1. Kansi sivu 1 2. Toimintasuunnitelma sivu 3 3. Tapahtumakalenteri sivu 5 4. Talousarvio sivu 7 Perustiedot
LisätiedotTERVETULOA PARTIOON! KOULUTUSKOKONAISUUS
TERVETULOA PARTIOON! KOULUTUSKOKONAISUUS KOULUTUKSEN SISÄLTÖ TÄTÄ ON PARTIO Partioliikkeen historia Termit, päämäärä, arvopohjaja perusperiaatteet Organisaatiot Kasvatustavoitteet Partiomenetelmä Materiaalit
LisätiedotTÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Sivu 1/6. Yleistä
Sivu 1/6 Yleistä Sudenpennut Vuosi 2017 on Töölön Sinisten 85. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme on Töölönkadun Kolo. Lippukunnan retkien pääsääntöisenä näyttämönä toimii Långvikin Kämppämme Kirkkonummella.
LisätiedotPJ-PERUSKURSSIN SUORITTAJAN OHJE
LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI R Y KOULUTUSRYHMÄ PJ-PERUSKURSSIN SUORITTAJAN OHJE SISÄLTÖ 1. PJ-peruskurssin sisältö... 3 2. PJ-peruskurssin johtamistehtävä... 4 3. Johtamistehtävän suunnitelma... 5 4. Kahdeksan
LisätiedotPartiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014
Partiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Partiolippukunta Harjun Pojat ry Kangasala Toimintasuunnitelman sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TAPAHTUMAKALENTERI... 3 Kesä
LisätiedotAnsiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä
Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Sisältö 1. Kirjallisuutta 2. Miksi ansiomerkkejä? 3. Partioansiot 4. Ansiomerkkijärjestelmä 5. Ansiomerkkien ehdottaminen 6. Ehdotusten käsittely 7. Ansiomerkkien
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPartio. Nyt. Mitä tapahtuu. Missä. Miten. Miksi.
Partio. Nyt. Mitä tapahtuu. Missä. Miten. Miksi. Tänään täällä Ensimmäinen osio Keitä olemme Rakenteet, nostot, nyt Kasvatustavoitteet Toinen osio Menetelmä Ikäkaudet Ohjelma Tulevat jutut 1.10.2014 Partio
LisätiedotSUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY:N PERUSKIRJA
22.9.2019 SPH hyväksynyt (partioneuvoston keskustelun pohjalta) LUONNOS SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY:N PERUSKIRJA 1 Johdanto Tässä peruskirjassa linjataan periaatteet, jotka määrittelevät partioliikkeen
LisätiedotHEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?
HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? PIIRIMATERIAALIPAKETTI 2 TOSUN TUEKSI, lähetetty 7.4.2016 Lippukuntatuen uudistamistyöryhmä Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Tulevaisuudessa meillä on vahvempia ja elinvoimaisempia
LisätiedotKASVUKYSELYN TULOKSET
KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä
LisätiedotTöölön Siniset ry. Vanhempainilta
Töölön Siniset ry Vanhempainilta 30.8.2006 Töölön Siniset ry:n rakenne Vuosikokous Hallitus Lippukunnajohtaja Johtajat Akela Sampo Valtermanni LJN Laumanjohtaja VJN Vartionjohtaja Hankeohjaaja Laumat Vartiot
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotPARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS
PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen
LisätiedotTaso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin
Aktiviteetti: Riskit ja turvallisuus Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Tavoite: Tarpoja oppii ennakoimaan ja ymmärtämään, mitkä asiat voivat tehdä retkestä vaarallisen. Vartionjohtajan ohje: Vartio
LisätiedotHollolan Hirvenhiihtäjät ry:n toimintasuunnitelma 2018
Hollolan Hirvenhiihtäjät ry:n toimintasuunnitelma 2018 Partiolippukunta Hollolan Hirvenhiihtäjät ry:ssä vuoden 2018 toiminnan painopisteinä ovat seuraavat asiat: 1. Tarpojaikäkausi. Tarpojaikäkausi on
LisätiedotPARTIOJOHTAJA- PERUSKOULUTUS
PARTIOJOHTAJA- PERUSKOULUTUS Järvi-Suomen Partiolaiset ry 2015 Kädessäsi on partiojohtajaperuskoulutuksen esittelyvihko, joka sisältää tietoa koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä. Partiojohtajan peruskoulutus
LisätiedotPartiojohtajien peruskurssi III/2012 Onnistuimme antamaan kurssilaisille eväitä partiojohtajuuteen. Uskomme, että jokainen sai jotakin uutta
Partiojohtajien peruskurssi III/2012 Onnistuimme antamaan kurssilaisille eväitä partiojohtajuuteen. Uskomme, että jokainen sai jotakin uutta ajateltavaa tai uusia oivalluksia. 26 kurssilaista, 1 ilman
LisätiedotPohjanmaan Partiolaiset ry Koulutusryhmä 2010. Partiojohtajien Peruskurssi. Ohje: Johtamisharjoituksen tekeminen ja raportointi
Pohjanmaan Partiolaiset ry Koulutusryhmä 2010 Partiojohtajien Peruskurssi Ohje: Johtamisharjoituksen tekeminen ja raportointi Yleistä johtamisharjoituksesta Yksi Pj-peruskoulutuksen osa on lippukunnassa
LisätiedotLoisto lippukuntien laatutyökalu Lippukunnan ohje
Loisto lippukuntien laatutyökalu Lippukunnan ohje Hämeen Partiopiiri ry Maaliskuu 2013 Kysymykset & kommentit: loistolippukunta@hp.partio.fi Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä Loisto-laatutyökalu lippukunnalle
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2009
Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2009 uutta partiohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtuma on Susiveikkojen oma 30-vuotisjuhlakesäleiri.
LisätiedotUuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta-
Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Mari Lätzä Lähteinen Uusimaa Haastateltavien nimet muutettu 20,0 % 18,0 % Pohjatyö 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % Partio% 7-17 v Partio% 18-22 v 6,0
LisätiedotILVES19. Hämeen partiopiirin piirileiri Evolla
ILVES19 Hämeen partiopiirin piirileiri Evolla 24.7.-1.8.2019 MIKÄ ON ILVES19? Hämeen Partiopiirin piirileiri Evolla Hämeenlinnassa Leirin ajankohta 24.7. 1.8.2019 seikkailijoille, tarpojille, samoajille,
LisätiedotTÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/6. Yleistä
Sivu 1/6 Yleistä Sudenpennut Vuosi 2016 on Töölön Sinisten 84. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme ovat Töölönkadun Kolo ja Siltasaarenkadun Kallionkolo. Lippukunnan retkien pääsääntöisenä näyttämönä toimii
LisätiedotPartiolippukunta Ryttylän Eräveikot ry
1 Partiolippukunta Ryttylän Eräveikot ry Partiovuoden 2003 toiminta oli monipuolista ja aktiivista. Jokaisella laumalla ja vartiolla oli osaavat ja innostuneet johtajat, mistä tuloksena oli lukuisat suoritetut
LisätiedotToimintakertomus!vuodelle!2008!
TÖÖLÖNSINISETRY TOIMINTAKERTOMUS 12.3.2009 Toimintakertomusvuodelle2008 Yleistä Vuosi 2008 oli partiolippukunta Töölön Siniset ry:n 75. toimintavuosi. Toimipaikkamme on edelleentöölöjakolotöölönkatu34:ssä.uusirakenteillaolevaeräkämppäonkirkkonummella,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2019
Toimintasuunnitelma 2019 1. Yleistä Vuosi 2019 on Reippaitten Poikien 102. toimintavuosi. Lippukunnan jäsenmäärä on vuoden 2018 lopussa noin 130 jäsenen tasolla ja se pyritään pitämään vähintäänkin samalla
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2014
Mankkaan Eräsudet ry 1 / 7 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry jatkaa 21. toimintavuotenaan nykyisen partio-ohjelman toteuttamista. Vuonna 2014
LisätiedotAikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit. Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit
Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit Aikuispartiolaisen polku Toimintaan mukaan Osaksi yhteisöä Yksilölle sopivat yhteisöt Perehdytyspassi
LisätiedotVUODEN 2018 TOINEN ALUETAPAAMINEN
VUODEN 2018 TOINEN ALUETAPAAMINEN 1. TERVETULOA -max 5 min Aluetapaamisen avaus ja tervetulot, keitä paikalla? 2. LIPPUKUNTAKUULUMISET - max 30 min Käydään kierros mitä lippukunnille kuuluu? Tavoitteena
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2009
TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintasuunnitelma 2009... 3 Yleistä... 3 Toiminta... 3 Toimintaryhmät... 3 Koulutus... 4 Muu toiminta... 4 Tiedotus ja viestintä... 4 Tapahtumat... 4 Tossu...
Lisätiedot