Vahvat ja vaikuttavat yhteiskuntatieteelliset yksiköt. Maailma ja yhteiskunta muuttuvat miksi yhteiskuntatieteilijöitä tulevaisuudessa tarvitaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahvat ja vaikuttavat yhteiskuntatieteelliset yksiköt. Maailma ja yhteiskunta muuttuvat miksi yhteiskuntatieteilijöitä tulevaisuudessa tarvitaan?"

Transkriptio

1 Koulutuspoliittinen ohjelma

2 Vahvat ja vaikuttavat yhteiskuntatieteelliset yksiköt Maailma ja yhteiskunta muuttuvat miksi yhteiskuntatieteilijöitä tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuudessa perinteisen, staattisen työn rinnalle tulee entistä enemmän yrittämistä ja itsenäistä projektityötä. Työn modularisaatio vaatii ihmisryhmää, joka tarkastelee kokonaisuuksia ja ymmärtää, miten eri asiat linkittyvät toisiinsa. Tämä vaatii paitsi kykyä empatiaan myös kykyä tarkastella asioita monista näkökulmista. Laadukas yhteiskuntatieteellinen koulutus antaa loistavat edellytykset sopeutua muuttuvaan maailmaan ja työelämään. Tietämyksen on uudistuttava aikaisempaa nopeammin. Tämä tapahtuu monialaisen ja monitieteisen globaalin vuorovaikutuksen avulla. Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät ovat valmiita kohtaamaan monimutkaisia käytännön ongelmia, tutkimaan niitä ja muotoilemaan ratkaisuja samaan aikaan sekä uusinta tietämystä hyödyntäen että yhteistyössä asiakas- ja vertaisyhteisöjen kanssa. Yhteiskuntatieteilijät ovat osa monitieteisiä yhteisöjä, jotka etsivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteiskuntatieteilijöiden osaamiselle on kysyntää muuttuvan yhteiskunnan ymmärtäjinä, kehittäjinä ja selittäjinä. Ympäröivän maailman muutokset ohjaavat tulevia yhteiskuntatieteellisen osaamisen painopistealueita: väestön ikääntyminen korostaa yksilön sekä yhteisöjen hyvinvointiin liittyviä seikkoja, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vaatimukset lisääntyvät kaikilla ihmiselämän alueilla, ja globaali, monikulttuurinen ja -arvoinen yhteiskunta asettaa haasteita yhteisöille ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta antavien yliopistojen pitää profiloitua painopisteidensä ja vahvuusalueidensa mukaisesti toisiaan täydentävästi ja päällekkäisyyksiä karsien. Alan tutkimuksen ja koulutuksen taloudelliset resurssit tulee samalla säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Kun yhdessä yliopistossa on suurempi opiskelija-, opettaja- ja tutkijamäärä tietyllä opintoalalla, on alan sisäisille, uutta luoville kohtaamisille paremmat edellytykset. Tämä rakentaa vahvempaa pohjaa opintoalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittymiselle sekä opiskelijoiden yksilöllisille opintopoluille. Profiloituminen tukee myös yhteiskuntatieteiden asemaa yliopistojen sisällä. Yliopistojen profiilin mukainen yhteiskuntatieteellinen koulutus ja tutkimus pitää nostaa strategiseksi painopistealueeksi alalla toimivissa yliopistoissa. Yhteiskuntatieteiden koulutuksen keskittyessä profiloituneisiin, vahvoihin yksiköihin pitää myös alan koulutusmääriä tarkistaa työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi. Alan aloittajamäärää pitää profiloitumisen yhteydessä supistaa vähintään 20 % vuoteen 2018 mennessä. Vähentämistarve perustuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ennakointiin yhteiskunta-alan tutkintotarpeesta sekä liiton työmarkkinatutkimuksiin. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen vuosien työmarkkinatutkimusten mukaan noin viidennes yhteiskunta-alan maisterintutkinnon suorittaneista työskentelee koulutustasoaan vaatimattomammissa työtehtävissä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa onkin kiinnitettävä huomiota erityisesti laadulliseen työllistymiseen. Ennakoinnin pitää olla läpinäkyvää ja laadukasta, ja ennakointiprosessiin on osallistettava laajasti työmarkkinoiden toimijoita. Kun koulutuksen resurssit kohdennetaan entistä tehokkaammin pienemmälle opiskelijamäärälle, voidaan samalla lisätä koulutuksen vuorovaikutteisuutta, monimuotoisuutta ja laatua. Tavoitteena pitää olla kouluttaa yhteiskunnalliselle alalle nykyistä pienempi määrä entistä laadukkaamman tutkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Suomalaisen korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmän rakenteet on kytkettävä niihin tavoitteisiin, joita koulutuksella ja tutkimuksella halutaan saavuttaa. Rakenteiden muokkaamisen ei pidä olla itseisarvo, vaan pitää lähteä siitä, millaiset rakenteet palvelevat erilaisia koulutuspoliittisia tavoitteita. Yliopistojen yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa pitää huomioida tutkintojen erilaiset luonteet ja tavoitteet. Koulutuksen laatu pitää nostaa keskeisempään asemaan yliopistojen rahoituksessa. Rahoitukseen vaikuttavaa opiskelijapalautetta pitää jatkossa kerätä kandidaatintutkinnon suorittaneiden lisäksi myös maisterintutkinnon suorittaneilta. Koulutuksesta valmistuneiden laadullisen työllistymisen pitää näkyä jatkossa

3 Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen mielestä: Yhteiskuntatieteiden koulutus ja tutkimus tulee keskittää profiloituneisiin, vahvoihin korkeakouluyksiköihin. Koulutuksen aloittajapaikkoja on vähennettävä vähintään viidenneksellä, jotta koulutusmäärät vastaisivat työmarkkinoiden tarpeita. yliopistojen rahoituksessa. Laadullisen työllistymisen seurantaan soveltuvaa tutkimustietoa kerätään jo nykyisellään akateemisten rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantatutkimuksissa. Yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta lisäämään pitää kehittää erilaisia rakenteellisia mekanismeja. Yliopistojen ja muiden toimijoiden vuoropuhelun käynnistyttyä molemminpuoliset hyödyt ylläpitävät keskusteluyhteyttä ja auttavat laajentamaan yhteistyötä myös rakenteiden ulkopuolelle. Työnantajayhteisöt pitää osallistaa opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen koulutuksen työelämäkytkentöjen lisäämiseksi. Alumnitoiminta ja mentorointiohjelmat toimivat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mekanismeina ja palautekanavina. Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä lisäämällä voidaan lisätä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tutkijoiden liikkuvuutta ja tarjota alaa opiskeleville työelämäkontakteja opintojen aikana. Yliopistojen pitäisi käyttää uuden, yksityisen hallintomuodon tarjoama mahdollisuus liiketoiminnan tekemiseen ja oman yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämiseen investoimalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käynnistämiseen. TKI-toiminta mahdollistaa työelämälähtöisten projektien tekemisen ilman, että yliopistojen saama julkinen rahoitus olisi pois perinteisistä tutkimuksen ja koulutuksen muodoista. Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä tulee tiivistää. Yhteistyön pitää palvella sekä koulutuksen että tutkimuksen kehittämistä ja vaikuttavuutta. Yhteiskuntatieteellisestä tutkinnosta hyvät eväät työelämään Korkeakoulujärjestelmän rakenteiden on palveltava koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteita. Rakenteellisia uudistuksia pitää tehdä laadullisen kehittämisen lähtökohdista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä pitää kunnioittaa tutkintojen tavoitteiden ja sisältöjen erilaisuutta. Yliopistojen rahoitusmallissa on jatkossa huomioitava koulutuksesta valmistuneiden laadullinen työllistyminen. Yliopiston rahoitukseen vaikuttavaa opiskelijapalautetta on kerättävä myös maisterintutkinnon suorittaneilta. Ylempi korkeakoulututkinto on säilytettävä yhteiskuntatieteiden ensisijaisena tutkintona. Laaja-alainen kandidaatintutkinto luo pohjan opintoalan hahmottamiselle ja koulutuksessa suuntautumiselle sekä tarjoaa joustavuutta opiskelijan oman opintopolun rakentamiseen. Maisterintutkintoa suorittaessaan opiskelija rakentaa kandidaatintutkinnon luomalle perustalle syvällisempää erityisosaamista kape- poliittisella päätöksenteolla ei voida myöskään päättää kandidaatintutkinnon suorittaneiden työmarkkinakelpoisuudesta, vaan asia ratkeaa työmarkkinoilla. Toistaiseksi pelkän kandidaatin tutkinnon suorittaneille ei ole havaittavissa merkittävää työmarkkinakysyntää. Opiskelijoiden liikkuvuus opintojen sisällä ja koulutusohjelmien välillä on turvattava. Muut- Yliopistojen pitää luoda uusia rakenteellisia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mekanismeja. ammin rajatulta yhteiskuntatieteelliseltä sektorilta. Opintojen loppuvaiheessa tapahtuva tuvat tulevaisuudensuunnitelmat eivät saa johtaa umpikujiin tai tarpeeseen aloittaa kou- Yliopistojen pitää investoida TKI-toiminnan käynnistämiseen myös yhteiskuntatieteissä. teoreettinen kypsyminen tuottaa juuri yhteiskuntatieteille tyypillistä osaamista. Koulutus- lutuspolku alusta. Mikäli yliopistot asettavat opiskelijavalinnassaan kiintiöitä uusille ha-

4 Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen mielestä: Maisterintutkinto tulee säilyttää yhteiskuntatieteiden ensisijaisena tutkintona. Opiskelijoiden liikkuvuus opintojen aikana on turvattava. Sekä ensikertalaisilla että aiemmin korkeakoulussa opiskelleilla on oltava mahdollisuus tulla valituksi koulutukseen. Opetustapojen pitää olla monipuolisia ja vuorovaikutteisia. Virtuaalisen opetuksen ja opettajavierailujen mahdollisuuksia pitää hyödyntää parantamaan opetustarjontaa. Monitieteisyys ja eri tieteenalojen vuoropuhelu pitää kytkeä kiinteämmäksi osaksi yhteiskuntatieteiden opetusta. Opinnoissa on tarjottava mahdollisuuksia erikoistua yhteiskunnan kannalta relevantteihin teemakokonaisuuksiin. Yhteiskuntatieteellisen alan tilausgradujen määrää pitää lisätä yliopistojen aktiivisella yhteistyöllä julkisen ja yksityisen sektorin potentiaalisten tilaajaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisyys on olennainen osa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tuottamaa osaamista. Kansainvälistymiseen pitää panostaa sekä ulkomailla että kotimaassa tapahtuvan kansainvälisen vuorovaikutuksen keinoin. Työharjoittelun pitää kuulua erottamattomana osana kaikkiin tutkinto-ohjelmiin, ja jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus harjoitteluapurahaan kerran opintojensa aikana. Harjoittelupaikkojen tarjontaan ja laatuun on panostettava yhdessä työnantajien kanssa. Opiskelijan oman osaamisen tunnistamista on tuettava ja kannustettava. Osaamisen ja opitun reflektointi kuuluu osana kaikkeen yliopisto-opiskeluun. AHOT-käytänteitä on joustavoitettava ja yhdenmukaistettava. Myös muualla kuin korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen pitää kyetä tunnistamaan. Opintojen ohjauksesta vastaavilla henkilöillä on oltava laaja-alaista näkemystä ja tietoa yhteiskuntatieteilijöiden työelämästä, erityisesti yliopistosektorin ulkopuolelta. Opiskeluterveydenhuollon resurssit on turvattava ja yhteistyötä yliopiston kanssa erityisesti opiskelukyvyn edistämisessä on tiivistettävä. kijoille, on valituksi tulleilla opiskelijoilla vastapainoksi oltava enemmän vapautta liikkua opintojen sisällä. Sekä ensikertalaisilla että jo aiemmin korkeakoulussa opiskelleilla hakijoilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Joustavilla ja monipuolisilla opetusjärjestelyillä voidaan vastata erilaisten oppijoiden ja eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden tarpeisiin. Vuorovaikutteiset opetusmetodit syventävät oppimista ja luovat mahdollisuuksia tieteenalan kehittymiseen. Keskustelut ja kohtaamiset ovat akateemisen koulutuksen ydinaluetta. Virtuaaliset, valtakunnalliset opintokokonaisuudet tukevat monipuolisten tutkintojen suorittamista ja mahdollistavat alojenväliset kohtaamiset. Eri tavoin erikoistuneiden yksiköiden opetusyhteistyössä voidaan hyödyntää verkko-opetuksen lisäksi opettajavierailuja. Koulutuksessa monitieteisyys auttaa opiskelijaa hahmottamaan muiden tieteenalojen mahdollisuuksia ja yhteistyön hyötyjä laajojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Yhteiskuntatieteellinen osaaminen ohjaa tutkimuskohteiden valintaa, mutta menetelmien ja lähestymistapojen valinnassa voidaan hyödyntää eri tieteenalojen yhteistyötä. Monitieteistä opetusta voidaan lisätä esimerkiksi teemaopintojen yhteydessä. Yhteiskuntatieteet ovat myös suosittuja sivuaineita, ja jokaisen korkeasti koulutetun tulisikin ymmärtää perusasiat yhteiskunnan toiminnasta. Koulutuksen keskittyessä profiloituneisiin yksiköihin yhteiskuntatieteiden sivuainetarjontaa voidaan ylläpitää monimuotoisen opetusyhteistyön avulla. Opiskelijan pitää olla mahdollista opintojensa aikana suuntautua johonkin yhteiskunnallisesti keskeiseen teemaan ja siten hankkia asiantuntijatehtäviin valmistavaa syvällistä erityisosaamista. Opinnäytteet ovat mahdollisuus vastata yhteiskunnallisiin tiedontarpeisiin ja luoda työllistymispolkuja koulutusta vastaaviin töihin. Yhteiskuntatieteellisen alan tilausgradujen määrää pitää lisätä yliopistojen aktiivisella yhteistyöllä potentiaalisten tilaajaorganisaatioiden kanssa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Gradututkielman muotoa pitää kehittää soveltumaan helpommin mahdollisen tilaajan tarpeisiin tieteellisestä perustarkoituksesta tinkimättä. Kansainvälinen korkeakouluyhteisö ja koulutus tukevat opiskelijoiden valmistautumista työelämän globaaliin toimintaympäristöön. Kansainvälistymisen pitää olla osa opintoja sekä ulkomailla suoritettavien opiskelijavaihtojen ja harjoitteluiden että kotimaassa tapahtuvan kansainvälistymisen kautta. Yliopisto-opintojen kansainvälisyyttä voidaan kehittää kansainvälisen, monimuotoisen opetusyhteistyön kautta sekä hyödyntämällä opetuksessa kansainvälisten ja kotimaisten opiskelijoiden vuorovaikutusta. Yliopistojen kansainvälistymistä tukee myös suomalaisissa yliopistoissa suoritettavien tutkintojen maksuttomuus. Kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista ja Suomeen työllistymistä on tuettava jo opintojen aikana.

5 Työharjoittelulla on merkittävä rooli koulutuksen ja työelämän yhdyssiltana. Harjoittelussa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä ja luovat valmistumisen jälkeisen, laadukkaan työllistymisen kannalta elintärkeitä verkostoja ja kontakteja. Viidennes yhteiskuntatieteilijöiden ensimmäisistä koulutusta vastaavista työpaikoista on harjoittelutyönantajan palveluksessa 1. Harjoittelun tulisikin kuulua erottamattomana osana kaikkiin yhteiskuntatieteiden tutkintoihin, ja yliopiston tulee taata jokaiselle opiskelijalle harjoitteluapuraha kerran opintojensa aikana. Yliopistojen käytänteet harjoitteluapurahan myöntämisessä on yhdenmukaistettava eri yliopistoissa opiskelevien yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman takaamiseksi. Harjoittelupaikkojen tarjontaa pitää parantaa yliopiston aktiivisella yhteistyöllä työnantajien kanssa. Harjoittelulla on myös oltava selkeät osaamistavoitteet harjoittelun laadun varmistamiseksi. Se, ettei suurin osa yhteiskuntatieteellisistä koulutuksista valmista suoraan tiettyyn ammattiin, on monesti vahvuus muuttuvilla työmarkkinoilla. Opiskelijan urasuunnittelua se saattaa kuitenkin vaikeuttaa. Osaamisen tunnistaminen, osaamistavoitteiden selkeä asettelu sekä opitun reflektointi ovat opintojen ohjauksen ohella tärkeä osa kaikkea opetusta. Osaamisen tunnistamisen tavoitteena pitää olla vahvan ammatillisen identiteetin muodostuminen opintojen aikana. Yliopistojen käytänteitä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa (AHOT) on joustavoitettava ja yhdenmukaistettava. Myös muualla kuin korkeakoulutuksessa hankittua osaamista pitää voida lukea osaksi tutkintoa. Opintojen ohjauksesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava laaja-alaista näkemystä ja tietoa yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkinoista ja työllistymismahdollisuuksista myös yliopistosektorin ja tutkijapolun ulkopuolelta. Yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mekanismit tukevat opintojen ja uran suunnittelua ja tarjoavat erilaisia luontevia työllistymispolkuja alaa opiskeleville. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edellytykset luodaan opiskeluaikana. Opiskeluterveydenhuollon resurssien turvaamisella ja tiiviillä yhteistyöllä yliopiston kanssa tuetaan opiskelukykyä ja opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Muuttuva työelämä vaatii elinikäistä oppimista Tutkinnon suorittaneiden täydennyskoulutuksessa painopiste pitää olla osaamisen päivittämisessä uusien tutkintojen suorittamisen sijaan. Pienempien opintokokonaisuuksien ohella myös työelämäsuuntautuneet maisteritutkinnot voivat toimia syvempää erikoistumista tarjoavana täydennyskoulutusmuotona. Täydennyskouluttautuminen pitää mahdollistaa kaikille tutkinnon suorittaneille työllisyystilanteesta riippumatta. Kouluttautumisen on oltava mahdollista työn ohella, ja työelämässä opitun osaamisen tunnistaminen on olennaisessa osassa erityisesti tutkintomuotoisessa täydennyskoulutuksessa. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen mielestä: Myös yliopistojen pitää osallistua työelämän tarpeita palvelevan täydennyskoulutuksen järjestämiseen sekä yksin että erityisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Eri toimi joiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten, kolmannen sektorin, työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien yhteistyö täydennyskoulutuksen järjestämisessä tuottaa käytännönläheistä, niin työntekijöiden kuin työmarkkinoidenkin tarpeeseen vastaavaa koulutusta. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia on myös työpaikoilla vertaisoppimisen ja yhteisöllisten oppimismuotojen kautta. Osaamisen kehittäminen pitää olla taloudellisesti mahdollista kaikille tutkinnon suorittaneille. Erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevien täydennyskoulutuksessa julkisen rahoituksen painoarvo on suuri. Yksi mahdollinen malli rahoittaa täydennyskoulutusta ovat täydennyskouluttautumiseen tarkoitetut henkilökohtaiset koulutustilit, joiden rahoittamiseen osallistuvat työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta yhdessä. Tutkinnon suorittaneiden täydennyskoulutuksen painopisteen pitää olla osaamisen kehittämisessä uusien tutkintojen suorittamisen sijaan. Täydennyskouluttautumisen pitää olla mahdollista kaikille työllisyystilanteesta riippumatta. 1 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (2015), Ensimmäinen yhteiskunnallisen alan työpaikka milloin, mistä ja miten? Nivelvaihetutkimus URL: Yliopistojen pitää tarjota osaamisen kehittämiseen tähtäävää täydennyskoulutusta sekä yksin että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

6 Vaikuttavaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Yhteiskuntatieteiden tutkimuksessa pitää keskittyä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuvaihtoehtoihin, ei vain ongelmien osoittamiseen. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi tärkeää kehittää metodologioita systeemisten, yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamiseen sekä kokonaisuuden näkökulmasta mielekkäiden ratkaisuvaihtoehtojen määrittelyyn. Tutkimuksen arvioinnissa keskeistä on tieteellisten kriteerien ohella yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ei ainoastaan mekaaninen julkaisujen tuottaminen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huomioitava myös yliopistojen rahoituksessa. Professor of practice -malli pitää ottaa käyttöön myös yhteiskuntatieteissä. Yhteiskunnallisesti ja työelämässä korkealle meritoituneiden asiantuntijoiden nimittäminen määräaikaisesti professor of practice -tehtäviin yhteiskuntatieteiden koulutusta antaviin tiedekuntiin tuo koulutukseen ja tutkimukseen käytännön työelämän näkökulmaa ja soveltavaa osaamista. Malli toimii myös siltana tieteellisen tutkimuksen ja muun yhteiskunnan välillä. Tutkijoita tulee kannustaa liikkuvuuteen yliopiston ja muiden sektoreiden välillä sekä kansainvälisesti. Sekä tutkijakoulutuksen aikana että post-doc-aikana tapahtuva liikkuvuus sekä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja tieteelliseen keskusteluun mahdollistaa tutkimustiedon mahdollisimman laajan hyödyntämisen yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Tutkijoiden työajan ja resurssien pitää keskittyä tutkimuksen tekemiseen, ei apurahabyrokratian pyörittämiseen. Tutkimusta pitää rahoittaa nykyistä pitkäjänteisemmin ja ja tutkijoille pitää turvata työrauha nykyistä vakaammissa työsuhteissa. Osa-aikainen jatko-opiskelijuus on yhteiskuntatieteille tyypillistä, ja jatko-opiskelumahdollisuuksia ei saa rajata vain akateemiselle tutkijapolulle suuntautuneille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen mielestä: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pitää pyrkiä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Yliopistojen rahoituksessa on painotettava tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pelkkien julkaisujen tuottamisen sijaan. Yhteiskuntatieteissä pitää ottaa käyttöön professor of practice -malli, jonka avulla koulutukseen ja tutkimukseen saadaan käytännön työelämän näkökulmaa ja soveltavaa osaamista. Tutkijoita pitää kannustaa liikkuvuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkijoilla on oltava mahdollisuus täysipainoiseen ja pitkäjänteiseen tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen rahoituksen on siis oltava nykyistä pitkäjänteisempää ja tutkijoiden työsuhteiden oltava nykyistä vakaampia. Osa-aikaisen jatko-opiskelun mahdollisuus on edelleen säilytettävä.

7

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

LAADULLINEN TYÖLLISTYMINEN ON SISÄLLYTETTÄVÄ SOPIMUSINDIKAATTORINA MOLEMPIEN

LAADULLINEN TYÖLLISTYMINEN ON SISÄLLYTETTÄVÄ SOPIMUSINDIKAATTORINA MOLEMPIEN LAUSUNTO 19.10.2011 1(5) Suomen Ekonomiliitto SEFE ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ 14.9.2011 OKM 12/500/2011 ASIA: KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot