Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu

2 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana Kaupungin organisaatio Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Kaupungin ympäristöjohtaminen Arvot, visio ja yhteisstrategiat Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kestävän kehityksen toimintaohjelma Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja ohjelmat Ekotukitoiminta Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Sidosryhmätoiminta Ympäristöpalkinnot ja -kilpailut Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maankäytön ja rakentamisen kestävyys Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen Pilaantuneiden alueiden puhdistus Luonnonsuojelu Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan energian ja veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu Yhdyskunnan jätteet Liikenne Liikenteen kehitys Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta Ilmanlaatu Meluntorjunta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Hankinnat Ympäristökasvatus ja -neuvonta Ympäristöriskien hallinta Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Laskentaperiaatteet Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain

3 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli Kaisaniemen mittaushistorian lämpimin. Vuosi jäi mieleen ennätyksellisestä vähälumisuudesta, sillä lumipeitepäiviä tilastoitiin vain puolet aiemmasta vähälumisuuden ennätyksestä vuodelta Ei siis ihme, että ilmastoasioiden painoarvo jatkoi nousuaan. Tammikuussa 2008 valtuusto hyväksyi energiapoliittisen selonteon, jossa Helsinki sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki ei jähmettynyt tähän päätökseen, vaan on jatkanut ilmastopolitiikan toteuttamista käytännössä. Merkittäviä toimia ovat olleet Helsingin energian tuulivoimapuiston valmistelu yhdessä Etelä- Pohjanmaan Voiman kanssa, useiden matalaenergia-rakennushankkeiden käynnistäminen sekä Honkasuon ilmastoystävällisen kaupunginosan asemakaavan valmistelu. Näiden hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi kaupunki selvittää sekä energiantuotannon rakenteen laajempiakin muutoksia kohti vähäpäästöisempää suuntaa että kaupungin koko rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen keinoja. Ilmastopolitiikkaa toteutetaan Helsingissä myös liikennesuunnittelun kautta. Esimerkiksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on jo tuonut hyvää tulosta. Kaupungin talousarvion sitovana tavoitteena ollut poikittaisen joukkoliikenteen osuuden kasvu yli 13 prosentin toteutui selkeästi ja osuus nousi jopa 15 prosenttiin lähinnä JOKERI-linjan menestyksen myötä. Kaikkiaan joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvoi vuonna 2008 yli kaksi prosenttia, kun samanaikaisesti autoliikenteen määrä katuverkossa väheni noin kaksi prosenttia. Liikenteen kehitys on kääntynyt kestävämpään suuntaan. Loppuvuonna alkanut talouden taantuma vaikutti liikenteen vähenemiseen sekä muun muassa sekajätemäärien vähenemiseen. Myös kotitalouksien veden kulutus laski kolmella litralla asukasta kohti. Sen sijaan sähkönkulutus kaupunkilaista kohti laskettuna kasvoi edellisvuodesta vajalla kahdella prosentilla. Jätevedenpuhdistuksen vuosi oli haasteellinen Päijänne-tunnelin remontin ja korkean jätevesivirtaaman vuoksi. Viikinmäen puhdistamon puhdistustulos oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka talousarvion tavoitetta ei typen osalta aivan saavutettukaan. Merkittävä uudistus oli jätevesilietteen uuden höyrykäsittelyn käyttöönotto viime vuonna, jonka jälkeen lietteen kompostoinnissa syntyvä multatuote täyttää Elintarvikevirasto Eviran hygieniavaatimukset. Tämän vuoden keväällä hyväksytty kaupungin strategiaohjelma vahvistaa entisestään ympäristöasioiden painoarvoa kaupungin johtamisessa ja pyrkii nostamaan kaupungin edelläkävijäksi ympäristönsuojelussa ja ilmastopolitiikassa. Ilmastoasioiden ohella Itämeren suojelu ja kestävät hankinnat ovat nyt kaupungin strategisia painopisteitä. Niiden toteuttamiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita että tiedossa olevien keinojen entistä tehokkaampaa toimeenpanoa. Kestävässä hankintapolitiikassa tarvitaan kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja yhteistyötä. Tämän edistämiseksi olen äskettäin ottanut vastaan ICLEI:n Procura+ -kampanjan puheenjohtajuuden, jonka puitteissa luodaan toimintatapoja myös Helsingin kaupungin hankintojen kestävöittämiseksi. Hallintokuntien ympäristötyö on viime aikoina piristynyt. Esimerkkejä tästä ovat monet virastojen ympäristöohjelmat, yli 450 koulutettua ekotukihenkilöä sekä viime vuonna selvään laskuun kääntynyt henkilöstön paperinkulutus. Kaupunki ei kuitenkaan selviä ympäristöhaasteista pelkästään hallinnon sisäisenä työnä. Yrityssektorin ja muiden sidosryhmien kanssa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, kuten eurooppalainen ympäristöjohtamisen vertaisarviointi Helsingille viime talvena suositteli. Esimerkiksi kahtena vuonna järjestetty Helsingin kaupungin ympäristöpalkintokilpailu on osoittanut, että 3

4 Helsingistä löytyy jo paljon yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on valmiutta tehdä tuloksellista ympäristöyhteistyötä kaupungin kanssa. Kaupunki on jo tehnyt monia aloitteita sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi ympäristöasioissa. Merkittävimpiä näistä ovat Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-haaste sekä pääkaupunkiseudun pk-yrityksille suunnattu EU-rahoitteinen Ekokompassi-hanke. Itämeri-haastekampanja on alkuvaiheessa painottunut kuntiin, järjestöihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin julkisiin toimijoihin, mutta haaste on laajenemassa myös yrityssektorille suurten risteilyvarustamojen ja suuryritysten kautta. Ekokompassin pilottialoina ovat puolestaan olleet paino- ja matkailualat sekä Tukkutorin alue, mutta tavoitteena on yritysten ympäristöhallinnan kehittäminen muillakin sektoreilla. Itämeri-haasteen ja Ekokompassin levittäminen ja vakinaistaminen ovat Helsingin uudenlaisen ympäristöyhteistyön kulmakiviä. Helsingillä on hyvät mahdollisuudet nousta ympäristöpolitiikan kärkeen. Se vaatii kaukokatseisuutta ja rohkeita päätöksiä. Pekka Sauri 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (30 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. ( 118 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (51 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhtiötä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. MetropoliLab aloitti toimintansa ja se on muodostettu yhdistämällä Helsingin ja Vantaan ympäristölaboratorioiden henkilöstöt ja tutkimustoiminnot. Metropolilab tarjoaa laboratoriopalveluja pääsääntöisesti sopimuskuntien virastoille ja laitoksille, mutta myös yksityisille kuntalaisille, muille kunnille, valtion viranomaisille ja yritysasiakkaille. Vuoden 2009 alusta alkaen aloitti toimintansa uusi virasto, Helsingin kaupungin rakentamispalvelut. Siihen siirtyivät rakennusviraston osastoista HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka, kiinteistöviraston pohjatutkimuksia tekevä yksikkö sekä osa Helsingin 4

5 Sataman teknisen osaston työntekijöistä. Lisäksi kaupungin henkilöstökeskuksen kehittämispalveluista muodostettiin Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitos, eli Oiva Akatemia. Talous- ja suunnittelukeskuksesta erotettiin Taloushallintopalvelut liikelaitokseksi samoin vuoden 2009 alussa. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. Kaupungilla on n työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Kaupungin talouden tunnuslukuja löytyy kaupungin tilinpäätöksen tiivistelmästä Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienien virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymissä ympäristöpolitiikassa ja kestävän 5

6 kehityksen toimintaohjelmassa. Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,26 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa asukasta. Väkiluku on lisääntynyt jo neljän vuoden ajan 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vuoden 2008 aikana väestö kasvoi yli 6000 hengellä. Vuoden 2009 alussa väestö kasvoi noin 2000:lla Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Väestön vuosikasvuksi ennakoidaan lähivuosina kolmesta neljään tuhanteen vuodessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan työpaikkaa vuonna Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana työpaikkamäärä kasvoi edelleen. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 %. Merkittävin yksittäinen toimialakokonaisuus on liike-elämän palvelut ( työpaikkaa). Voimakkaimmin on viime vuosina kasvanut majoitus- ja ravitsemustoiminta. Vaikka teollisuuden osuus koko pääkaupungin yrityssektorista on muuhun maahan verrattuna vähäinen, on se täälläkin merkittävä työllistäjä. Helsingissä sijaitsevissa teollisuusyrityksissä työskenteli vuonna 2006 yhteensä henkilöä, joista varsinaisissa teollisissa työpaikoissa kuitenkin vain noin henkeä. Merkittävimmät teollisuudenalat Helsingissä ovat kustantaminen ja painaminen, radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus, sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus, lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistus sekä elintarviketeollisuus. Ympäristönsuojelun kannalta näiden aiheuttamat keskeiset haitat ovat pääosin paikallisia, ja tyypillisimmät ongelmat liittyvät melu- ja hajuhaittoihin sekä jätehuoltoon. Vuonna 2008 rakentaminen Helsingissä kääntyi laskuun. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni edellisestä vuodesta 35 % ja aloitettujen rakennustöiden määrä 34 %. Vuoden lopussa Helsingissä rakenteilla olevan tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen suuri ( k-m 2 ) - tästä asuinrakennusten osuus oli 34 % ja toimitilojen osuus 66 %. Uutta kerrosalaa Helsinkiin valmistui viime vuonna k-m2, josta toimitilojen osuus oli 61 % ja asuinrakennusten 39 %. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2008 lopussa asukasta maakm 2 kohti, mikä oli 0,8 % suurempi kuin edellisvuonna. Sipoo-liitoksen seurauksena väestöntiheys taas laski selvästi. 6

7 Seudun eurooppalaisittain väljä rakenne näkyy suurena liikenteeseen käytettynä polttoaineen kulutuksena. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki erottuvat tässä suhteessa muista Euroopan kaupungeista. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 753 asukasta maa-km2 kohti, ja Vantaan 664 asukasta maa-km2 kohti. Helsingin kaupungin pinta-ala kasvoi ns. Sipoo-liitoksen seurauksena n. 29 km 2, josta maa-alaa 26 km2. Helsingin kaupungin hallinnollisesta pinta-alasta on maa-alaa 30 %, mikä kertoo Helsingin merellisyydestä. 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Arvot, visio ja yhteisstrategiat Kaupungin arvot ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Kaupungin visio on määritelty yhdessä pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kesken: Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät. Visiota toteuttavat strategiset alueet olivat vuoteen 2008 asti: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin uuden strategiaohjelman valmistelu, josta kaupunginvaltuusto teki päätöksen huhtikuussa

8 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä kehittää kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista. Vuonna 2008 työryhmä jatkoi pienempien virastojen ympäristöjohtamisen valmennusta työryhmän jäsenten voimin. Vuoden aikana valmennuskäyntejä alettiin suunnata myös suuremmille virastoille, kuten sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle. Lisäksi työryhmä järjesti marraskuussa kaikille virastoille ja laitoksille suunnatun Johto kiinni ympäristöön seminaarin, johon osallistui noin 60 kaupungin johdon edustajaa sekä ympäristöasiantuntijoita. Vuonna 2008 valmistui kaupungin ympäristöjohtamisen rakenteen ulkoinen arviointi. Arviossa tarkasteltiin ympäristöjohtamisen rakenteiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä ympäristöjohtamisen tilaa virastoissa ja laitoksissa. Arvion tuloksia on käsitelty mm. ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmässä sekä johtoryhmävalmennuksissa. Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna 2008 Arvioinnin toinen osa, jossa pääpaino oli ympäristöjohtamisen vaikuttavuuden näkökulmassa ympäristönsuojelun tietyillä sektoreilla, tehtiin vertaisarviona Rotterdamin kaupungin kanssa. Helsingin kaupungin arvio tehtiin marraskuussa 2008 ja sen aihealueina olivat kestävä liikenne, ilmanlaatu, melu, ilmasto- ja energiapolitiikka, vesihuolto, maaperä sekä johtajuus ympäristöasioissa. Vertaisarviossa Helsingin ympäristöasioiden tasoa verrattiin Ethics etc:n kehittämään ideaalimalliin, sisältää sekä 8

9 lainsäädännöstä peräisin olevia että best practice -kriteerejä, jotka ovat kaupunkien ekologisen kestävyyden kannalta tavoitettavissa. Arvioinnissa Helsingin vahvuuksiksi todettiin mm. joukkoliikenteen toimivuus, juomaveden hyvä laatu ja korkeatasoinen jätevedenpuhdistus, kunnianhimoinen Itämerihaastekampanja, tasokas ilmansuojeluohjelma sekä koulujen ympäristökasvatustyö. Keskeisiä kehittämissuosituksia puolestaan olivat seuraavat: Kaupungin tavaraliikenteen ja logistiikan ekotehokkuuden kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Kevyen liikenteen edistämiseen tarvitaan lisää kannustimia ja mainontaa. Ilmansuojeluohjelman toteuttamiseksi tarvitaan uusia kumppanuuksia mm. investointien ja poliittisen sitoutumisen varmistamiseksi. Melun aiheuttamia terveysvaikutuksia sekä niiden taloudellista vaikutusta ei tunneta riittävästi, eikä meluvaikutuksilla ole riittävää painoarvoa esim. uusien asuinalueiden suunnittelussa. Uusille rakennuksille asetetut energiatehokkuustavoitteet ovat vaatimattomia johtaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota myös muiden kuin kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Helsinki tarvitsee uusia kumppanuuksia kaupunkiorganisaation ulkopuolella. Vesihuollon keskeisiksi haasteiksi arvioitiin veden suuri kulutus sekä vesien hallinnan hajautuneisuus eri organisaatioihin ja ohjelmiin. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät ja riskienarvioinnissa käytetyt menetelmät eivät ole kaikilta osin ajanmukaisimpia Uusien ja kovenevien ympäristöhaasteiden kohtaamiseksi tarvitaan uudenlainen toimintamalli. Tämä tarkoittaa yhteistyön lisäämistä sekä vastuiden ja resurssien jakamista ulkoisten sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Liian usein hyvät ympäristöhankkeet eivät ole vakiintuneet toiminnaksi, vaan ovat jääneet projekteiksi. 3.3 Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna Ympäristöasioissa ohjelman toteuttamisen pääkanava on ollut HEKO-ohjelma (Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma). 9

10 3.4 Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Helsinki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon 3.5 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Kaupunginhallituksen vuonna 2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) konkretisoi kaupungin kestävän kehityksen ohjelman ekologista ulottuvuutta, ja se on samalla kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu ympäristöpolitiikassa mainittujen kuuden teeman mukaan; yhteensä toimenpiteitä määriteltiin 54 kappaletta. Vuoden 2008 loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä vain kolme jäi käynnistymättä ja 46 toimenpidettä toteutui osittain tai kokonaan. Näistä seitsemän toimenpidettä todettiin olevan sellaisia, että niiden toteutus on jatkuvaa. Teemojen toteutumista kuvataan tarkemmin ympäristöraportin luvussa 4 kunkin teeman kohdalla. Alla yhteenveto toimenpiteiden toteutumisesta. 10

11 Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff, mikä oli HEKOn menestyksen salaisuus? Virastojen asiantuntijoiden löytyminen ja heidän tehtävänsä yhdyshenkilöinä. Kuusi teemaryhmää, kaikki erilaisia, mutta kokouksia pidettiin ja tekstejä lähetettiin ja vastuutettiin eri virastot. Sitten tärkeitä olivat ympäristökeskuksen koordinointiryhmän kokoukset, joissa käytiin läpi miten ryhmissä oli edetty. HEKO-vuosikello oli myös yksi tärkeä toimenpide, sen mukaan tehtiin HEKO -uutiskirjeet ja pähkinänkuoret joka vuosi. Lisäksi HEKO -johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa, siinä käsiteltiin mitä oli saatu aikaan ja miten tulisi edetä. Kokoukset käytiin Saurin johdolla ja lähes kaikki johtoryhmän jäsenet olivat aktiivisia. Entä mikä oli HEKOn mieleenpainuvin saavutus/ opetus? Se, että ohjelmasta raportoitiin kaupungin ympäristöraportissa joka vuosi ja saatiin aikaan yli 400 ekotukihenkilöä sekä EKORAK-ohjelma ja LUMO-ohjelma käyntiin. Ja että 54 toimenpiteestä vain kolme jäi toteutumatta. Opetuksena voi ottaa sen että Portaat luomuun -koulutusohjelmaan ei saatu osanottajia motivointia olisi ehkä pitänyt tehdä enemmän. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden tarkka määrittely on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä ovat mielestäsi HEKOn jälkeisen ajan suurimmat ympäristöhaasteet kaupungille? HEKOn aikana tehdyt ohjelmat täytyy toteuttaa ja ilmastomuutoksen haasteet tulee tuoda erikseen esiin, vaikka ne on sisällytetty jo moniin ohjelmiin, mutta nyt toteutus on tärkeää ja että myös luonnon monimuotoisuus muistetaan. Lisäksi ympäristöpolitiikan päivitys on suurin haaste Helsingin kaupungille. Valtuustokausittain tulee olla omat tavoitteet vaikka ne eivät paljon eroaisikaan toisistaan. Konkreettiset tavoitteet ilmastomuutokselle! Kaikki tuki ekotukihenkilöille ja niiden kautta vauhtia johtamiseen läpi virastojen. Taulukko 1. HEKO-toimenpiteiden toteutuminen 2008 loppuun mennessä joulukuu 2008 Vastuuvirasto Auki Käynnistynyt 1. Kasvihuonekaasujen vähentäminen Osittain toteutunut Toteutunut Kh-kaasujen seuranta Ymk x Energiansäästösuunnitelmat HKR, ESNK, Ymk x Sähkön säästö HKR, ESNK x ET-indeksi ESNK x Uusiutuvat Helen, HKL, HKR x Lajittelupaikat Ymk x Kompostointi Ymk x 2. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen Monimuotoisuusohjelma Ymk x Luonnonsuojeluohj. Ymk x Pienvesiohjelma HKR x Viheraluerakenne Tieke x Lähiluontotarpeet HKR (Tieke, Ymk) jatkuvaa Internet-LTJ Ymk x 3. Kaupunkirakenne, liikenne ja liikkuminen Täydennysrakentamisen vaikutukset Ksv x Viher- ja virkistysalueet Ksv x Seudull. aluerakenteen keh.strategia Ksv x Ilmanlaatu vilkkailla väylillä Ymk x Melun häiritsevyys Ymk x Katupölyn vähentäminen HKR, Ymk jatkuvaa Tieto kaupunkiajon päästöistä Ymk x Kaasujen käyttö liikennepolttoaineena HKL x Liikkumisen ohjaus uusilla alueilla Ksv x jatkuu seur. sivulla 11

12 Liikkumisen ohjaus kampusalueilla Ksv x Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat Ymk x Ruuhkamaksujen ratkaisumallit Ksv x 4. Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak) EkoRak-ohjelma HKR x Elinkaarianalyysin soveltaminen HKR, Kv jatkuvaa EkoRak-koulutus Opev, Stadia jatkuvaa EkoRak-neuvontapalv. Rakvv x PromisE Rakvv x Tutkim. & kehittäm. hankkeet Stadia, Ksv jatkuvaa Lämmöneristys Rakvv x Energiakatselmus HKR, Kv x Kaukojäähdytys Helen x Aurinkoenergiahankkeet Opev, Sosv x Rakennusmateriaaliselvitys Stadia x Rak.mat. uudelleenkäyttö HKR x 5. Elinkaariajattelun sisällyttäminen hankintoihin Ympäristökriteerit Hank, Opev, Sosv x Ekohankintaopas Ymk x Koulutus hankkijoille Ymk, Kouke x Portaat luomuun Palmia, Sosv x YTV:n parhaat käytännöt HKR x Jätemäärien seuranta Ymk x Paperinsäästöviikot ym. Ymk x Virastojen paperinsäästö Ymk x Suositus: pesuaineet Ymk x 6. Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan... Ympäristöjohtaminen Johdon ympäristökoulutus Heke, Taske x Heko-suunnitelmat Heko-jory x Ympärisökasvatus- ja valistus Ekotukihenkilökoulutus Taske x Ekokampanjat henkilöstölle Ymk jatkuvaa Opetus- ja kasvatushenkilöstö Ymk jatkuvaa Ympäristöportaali Ymk x Ekokuluttajaneuvontasuunnitelma Ymk x Luontokeskukset Ymk, Nk, Zoo x 3.6 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet jatkuu seur. sivulla Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. 12

13 Taulukko 2. Talousarvion 2008 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71,5 % (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 71,9 % (toteutui) Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >12,5 %. (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 15 % (toteutui) Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori <35 t/a kokonaistyppi <600 t/a (Helsingin Vesi) 25 t (toteutui) 610 t (ei toteutunut) Katupölyn (PM10) määrä ei ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja (rakennusvirasto, Ymk). Toteutui. Rakennusvirasto laatii elinkaarikustannuslaskelman kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamispäätöksen tekee valtuusto. Toteutui. Laaditaan yhteistyössä keskeisimpien virastojen ja laitosten kanssa ilmansuojelun toimintaohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mennessä (ympäristökeskus). Toteutui. Ympäristökeskuksella on ajantasainen tieto Helsingin merialueen tilasta ja tieto välitetään viipymättä median välityksellä asukkaille. Helsingin merialueen tarkkailu hoidetaan tutkimalla kasviplankton- ja sinilevänäytteitä merialueelta viikoittain ja toimittamalla tiedote medialle ja asukkaille internetin välityksellä kerran viikossa 1.6. ja välisenä aikana. Toteutui. Useilla virastoilla ja laitoksilla kuten Helsingin Energialla, Helsingin Satamalla, HKL:llä, Palmialla, pelastuslaitoksella, hankintakeskuksella, sosiaalivirastolla, terveyskeskuksella, opetusvirastolla, Metropolialla, kiinteistövirastolla, ympäristökeskuksella on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi. 13

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Päivämäärä Julkisuus Otsikko Virasto

Päivämäärä Julkisuus Otsikko Virasto 1(5) 7.11.2014 Julkinen tarkastuslautakunnan TALOUSARVION SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN LUONNE, PYSYVYYS JA YHTEYS STRATEGIAOHJELMAAN 2.12.2014 Julkinen tarkastuslautakunnan YLEISEN, TEHOSTETUN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Tasa-arvofoorumi 27.10.2011 Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin YVTA- työstä Turun kaupungilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämä suunnittelutyö on yhdistetty YVTA

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJA 19/2005 1

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJA 19/2005 1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJA 19/2005 1 703 25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖN- PANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA - YMPÄRISTÖNSUOJELUN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristöraportti 2010 1 (5) TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Ympäristöraportti 2010 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Mitä ekotukitoiminta on? Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 13 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän asettaminen HEL 2013-007804 T 00 00 02 Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän ilmastotyön

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Itämerihaasteen väliarviointi

Itämerihaasteen väliarviointi Itämerihaasteen väliarviointi Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Helsinki Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg Arvioinnin toteutus Arvioinnin toteuttivat vertaisarviointina Itämerihaasteen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Sitova tavoite Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös uuden Länsiterminaalin rakentamisesta tehty.

Sitova tavoite Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös uuden Länsiterminaalin rakentamisesta tehty. Kaupunginjohtajan toimiala Forum Virium Helsinki Oy Helen Oy Helsingin Markkinointi Oy Helsingin Satama Oy Sitova tavoite 2015 Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot