Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008
|
|
- Tiina Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu
2 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana Kaupungin organisaatio Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Kaupungin ympäristöjohtaminen Arvot, visio ja yhteisstrategiat Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kestävän kehityksen toimintaohjelma Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja ohjelmat Ekotukitoiminta Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Sidosryhmätoiminta Ympäristöpalkinnot ja -kilpailut Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maankäytön ja rakentamisen kestävyys Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen Pilaantuneiden alueiden puhdistus Luonnonsuojelu Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan energian ja veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu Yhdyskunnan jätteet Liikenne Liikenteen kehitys Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta Ilmanlaatu Meluntorjunta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Hankinnat Ympäristökasvatus ja -neuvonta Ympäristöriskien hallinta Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Laskentaperiaatteet Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain
3 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli Kaisaniemen mittaushistorian lämpimin. Vuosi jäi mieleen ennätyksellisestä vähälumisuudesta, sillä lumipeitepäiviä tilastoitiin vain puolet aiemmasta vähälumisuuden ennätyksestä vuodelta Ei siis ihme, että ilmastoasioiden painoarvo jatkoi nousuaan. Tammikuussa 2008 valtuusto hyväksyi energiapoliittisen selonteon, jossa Helsinki sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki ei jähmettynyt tähän päätökseen, vaan on jatkanut ilmastopolitiikan toteuttamista käytännössä. Merkittäviä toimia ovat olleet Helsingin energian tuulivoimapuiston valmistelu yhdessä Etelä- Pohjanmaan Voiman kanssa, useiden matalaenergia-rakennushankkeiden käynnistäminen sekä Honkasuon ilmastoystävällisen kaupunginosan asemakaavan valmistelu. Näiden hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi kaupunki selvittää sekä energiantuotannon rakenteen laajempiakin muutoksia kohti vähäpäästöisempää suuntaa että kaupungin koko rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen keinoja. Ilmastopolitiikkaa toteutetaan Helsingissä myös liikennesuunnittelun kautta. Esimerkiksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on jo tuonut hyvää tulosta. Kaupungin talousarvion sitovana tavoitteena ollut poikittaisen joukkoliikenteen osuuden kasvu yli 13 prosentin toteutui selkeästi ja osuus nousi jopa 15 prosenttiin lähinnä JOKERI-linjan menestyksen myötä. Kaikkiaan joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvoi vuonna 2008 yli kaksi prosenttia, kun samanaikaisesti autoliikenteen määrä katuverkossa väheni noin kaksi prosenttia. Liikenteen kehitys on kääntynyt kestävämpään suuntaan. Loppuvuonna alkanut talouden taantuma vaikutti liikenteen vähenemiseen sekä muun muassa sekajätemäärien vähenemiseen. Myös kotitalouksien veden kulutus laski kolmella litralla asukasta kohti. Sen sijaan sähkönkulutus kaupunkilaista kohti laskettuna kasvoi edellisvuodesta vajalla kahdella prosentilla. Jätevedenpuhdistuksen vuosi oli haasteellinen Päijänne-tunnelin remontin ja korkean jätevesivirtaaman vuoksi. Viikinmäen puhdistamon puhdistustulos oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka talousarvion tavoitetta ei typen osalta aivan saavutettukaan. Merkittävä uudistus oli jätevesilietteen uuden höyrykäsittelyn käyttöönotto viime vuonna, jonka jälkeen lietteen kompostoinnissa syntyvä multatuote täyttää Elintarvikevirasto Eviran hygieniavaatimukset. Tämän vuoden keväällä hyväksytty kaupungin strategiaohjelma vahvistaa entisestään ympäristöasioiden painoarvoa kaupungin johtamisessa ja pyrkii nostamaan kaupungin edelläkävijäksi ympäristönsuojelussa ja ilmastopolitiikassa. Ilmastoasioiden ohella Itämeren suojelu ja kestävät hankinnat ovat nyt kaupungin strategisia painopisteitä. Niiden toteuttamiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita että tiedossa olevien keinojen entistä tehokkaampaa toimeenpanoa. Kestävässä hankintapolitiikassa tarvitaan kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja yhteistyötä. Tämän edistämiseksi olen äskettäin ottanut vastaan ICLEI:n Procura+ -kampanjan puheenjohtajuuden, jonka puitteissa luodaan toimintatapoja myös Helsingin kaupungin hankintojen kestävöittämiseksi. Hallintokuntien ympäristötyö on viime aikoina piristynyt. Esimerkkejä tästä ovat monet virastojen ympäristöohjelmat, yli 450 koulutettua ekotukihenkilöä sekä viime vuonna selvään laskuun kääntynyt henkilöstön paperinkulutus. Kaupunki ei kuitenkaan selviä ympäristöhaasteista pelkästään hallinnon sisäisenä työnä. Yrityssektorin ja muiden sidosryhmien kanssa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, kuten eurooppalainen ympäristöjohtamisen vertaisarviointi Helsingille viime talvena suositteli. Esimerkiksi kahtena vuonna järjestetty Helsingin kaupungin ympäristöpalkintokilpailu on osoittanut, että 3
4 Helsingistä löytyy jo paljon yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on valmiutta tehdä tuloksellista ympäristöyhteistyötä kaupungin kanssa. Kaupunki on jo tehnyt monia aloitteita sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi ympäristöasioissa. Merkittävimpiä näistä ovat Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-haaste sekä pääkaupunkiseudun pk-yrityksille suunnattu EU-rahoitteinen Ekokompassi-hanke. Itämeri-haastekampanja on alkuvaiheessa painottunut kuntiin, järjestöihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin julkisiin toimijoihin, mutta haaste on laajenemassa myös yrityssektorille suurten risteilyvarustamojen ja suuryritysten kautta. Ekokompassin pilottialoina ovat puolestaan olleet paino- ja matkailualat sekä Tukkutorin alue, mutta tavoitteena on yritysten ympäristöhallinnan kehittäminen muillakin sektoreilla. Itämeri-haasteen ja Ekokompassin levittäminen ja vakinaistaminen ovat Helsingin uudenlaisen ympäristöyhteistyön kulmakiviä. Helsingillä on hyvät mahdollisuudet nousta ympäristöpolitiikan kärkeen. Se vaatii kaukokatseisuutta ja rohkeita päätöksiä. Pekka Sauri 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (30 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. ( 118 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (51 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhtiötä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. MetropoliLab aloitti toimintansa ja se on muodostettu yhdistämällä Helsingin ja Vantaan ympäristölaboratorioiden henkilöstöt ja tutkimustoiminnot. Metropolilab tarjoaa laboratoriopalveluja pääsääntöisesti sopimuskuntien virastoille ja laitoksille, mutta myös yksityisille kuntalaisille, muille kunnille, valtion viranomaisille ja yritysasiakkaille. Vuoden 2009 alusta alkaen aloitti toimintansa uusi virasto, Helsingin kaupungin rakentamispalvelut. Siihen siirtyivät rakennusviraston osastoista HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka, kiinteistöviraston pohjatutkimuksia tekevä yksikkö sekä osa Helsingin 4
5 Sataman teknisen osaston työntekijöistä. Lisäksi kaupungin henkilöstökeskuksen kehittämispalveluista muodostettiin Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitos, eli Oiva Akatemia. Talous- ja suunnittelukeskuksesta erotettiin Taloushallintopalvelut liikelaitokseksi samoin vuoden 2009 alussa. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. Kaupungilla on n työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Kaupungin talouden tunnuslukuja löytyy kaupungin tilinpäätöksen tiivistelmästä Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienien virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymissä ympäristöpolitiikassa ja kestävän 5
6 kehityksen toimintaohjelmassa. Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,26 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa asukasta. Väkiluku on lisääntynyt jo neljän vuoden ajan 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vuoden 2008 aikana väestö kasvoi yli 6000 hengellä. Vuoden 2009 alussa väestö kasvoi noin 2000:lla Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Väestön vuosikasvuksi ennakoidaan lähivuosina kolmesta neljään tuhanteen vuodessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan työpaikkaa vuonna Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana työpaikkamäärä kasvoi edelleen. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 %. Merkittävin yksittäinen toimialakokonaisuus on liike-elämän palvelut ( työpaikkaa). Voimakkaimmin on viime vuosina kasvanut majoitus- ja ravitsemustoiminta. Vaikka teollisuuden osuus koko pääkaupungin yrityssektorista on muuhun maahan verrattuna vähäinen, on se täälläkin merkittävä työllistäjä. Helsingissä sijaitsevissa teollisuusyrityksissä työskenteli vuonna 2006 yhteensä henkilöä, joista varsinaisissa teollisissa työpaikoissa kuitenkin vain noin henkeä. Merkittävimmät teollisuudenalat Helsingissä ovat kustantaminen ja painaminen, radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus, sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus, lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistus sekä elintarviketeollisuus. Ympäristönsuojelun kannalta näiden aiheuttamat keskeiset haitat ovat pääosin paikallisia, ja tyypillisimmät ongelmat liittyvät melu- ja hajuhaittoihin sekä jätehuoltoon. Vuonna 2008 rakentaminen Helsingissä kääntyi laskuun. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni edellisestä vuodesta 35 % ja aloitettujen rakennustöiden määrä 34 %. Vuoden lopussa Helsingissä rakenteilla olevan tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen suuri ( k-m 2 ) - tästä asuinrakennusten osuus oli 34 % ja toimitilojen osuus 66 %. Uutta kerrosalaa Helsinkiin valmistui viime vuonna k-m2, josta toimitilojen osuus oli 61 % ja asuinrakennusten 39 %. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2008 lopussa asukasta maakm 2 kohti, mikä oli 0,8 % suurempi kuin edellisvuonna. Sipoo-liitoksen seurauksena väestöntiheys taas laski selvästi. 6
7 Seudun eurooppalaisittain väljä rakenne näkyy suurena liikenteeseen käytettynä polttoaineen kulutuksena. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki erottuvat tässä suhteessa muista Euroopan kaupungeista. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 753 asukasta maa-km2 kohti, ja Vantaan 664 asukasta maa-km2 kohti. Helsingin kaupungin pinta-ala kasvoi ns. Sipoo-liitoksen seurauksena n. 29 km 2, josta maa-alaa 26 km2. Helsingin kaupungin hallinnollisesta pinta-alasta on maa-alaa 30 %, mikä kertoo Helsingin merellisyydestä. 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Arvot, visio ja yhteisstrategiat Kaupungin arvot ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Kaupungin visio on määritelty yhdessä pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kesken: Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät. Visiota toteuttavat strategiset alueet olivat vuoteen 2008 asti: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin uuden strategiaohjelman valmistelu, josta kaupunginvaltuusto teki päätöksen huhtikuussa
8 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä kehittää kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista. Vuonna 2008 työryhmä jatkoi pienempien virastojen ympäristöjohtamisen valmennusta työryhmän jäsenten voimin. Vuoden aikana valmennuskäyntejä alettiin suunnata myös suuremmille virastoille, kuten sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle. Lisäksi työryhmä järjesti marraskuussa kaikille virastoille ja laitoksille suunnatun Johto kiinni ympäristöön seminaarin, johon osallistui noin 60 kaupungin johdon edustajaa sekä ympäristöasiantuntijoita. Vuonna 2008 valmistui kaupungin ympäristöjohtamisen rakenteen ulkoinen arviointi. Arviossa tarkasteltiin ympäristöjohtamisen rakenteiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä ympäristöjohtamisen tilaa virastoissa ja laitoksissa. Arvion tuloksia on käsitelty mm. ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmässä sekä johtoryhmävalmennuksissa. Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna 2008 Arvioinnin toinen osa, jossa pääpaino oli ympäristöjohtamisen vaikuttavuuden näkökulmassa ympäristönsuojelun tietyillä sektoreilla, tehtiin vertaisarviona Rotterdamin kaupungin kanssa. Helsingin kaupungin arvio tehtiin marraskuussa 2008 ja sen aihealueina olivat kestävä liikenne, ilmanlaatu, melu, ilmasto- ja energiapolitiikka, vesihuolto, maaperä sekä johtajuus ympäristöasioissa. Vertaisarviossa Helsingin ympäristöasioiden tasoa verrattiin Ethics etc:n kehittämään ideaalimalliin, sisältää sekä 8
9 lainsäädännöstä peräisin olevia että best practice -kriteerejä, jotka ovat kaupunkien ekologisen kestävyyden kannalta tavoitettavissa. Arvioinnissa Helsingin vahvuuksiksi todettiin mm. joukkoliikenteen toimivuus, juomaveden hyvä laatu ja korkeatasoinen jätevedenpuhdistus, kunnianhimoinen Itämerihaastekampanja, tasokas ilmansuojeluohjelma sekä koulujen ympäristökasvatustyö. Keskeisiä kehittämissuosituksia puolestaan olivat seuraavat: Kaupungin tavaraliikenteen ja logistiikan ekotehokkuuden kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Kevyen liikenteen edistämiseen tarvitaan lisää kannustimia ja mainontaa. Ilmansuojeluohjelman toteuttamiseksi tarvitaan uusia kumppanuuksia mm. investointien ja poliittisen sitoutumisen varmistamiseksi. Melun aiheuttamia terveysvaikutuksia sekä niiden taloudellista vaikutusta ei tunneta riittävästi, eikä meluvaikutuksilla ole riittävää painoarvoa esim. uusien asuinalueiden suunnittelussa. Uusille rakennuksille asetetut energiatehokkuustavoitteet ovat vaatimattomia johtaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota myös muiden kuin kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Helsinki tarvitsee uusia kumppanuuksia kaupunkiorganisaation ulkopuolella. Vesihuollon keskeisiksi haasteiksi arvioitiin veden suuri kulutus sekä vesien hallinnan hajautuneisuus eri organisaatioihin ja ohjelmiin. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät ja riskienarvioinnissa käytetyt menetelmät eivät ole kaikilta osin ajanmukaisimpia Uusien ja kovenevien ympäristöhaasteiden kohtaamiseksi tarvitaan uudenlainen toimintamalli. Tämä tarkoittaa yhteistyön lisäämistä sekä vastuiden ja resurssien jakamista ulkoisten sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Liian usein hyvät ympäristöhankkeet eivät ole vakiintuneet toiminnaksi, vaan ovat jääneet projekteiksi. 3.3 Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna Ympäristöasioissa ohjelman toteuttamisen pääkanava on ollut HEKO-ohjelma (Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma). 9
10 3.4 Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Helsinki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon 3.5 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Kaupunginhallituksen vuonna 2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) konkretisoi kaupungin kestävän kehityksen ohjelman ekologista ulottuvuutta, ja se on samalla kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu ympäristöpolitiikassa mainittujen kuuden teeman mukaan; yhteensä toimenpiteitä määriteltiin 54 kappaletta. Vuoden 2008 loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä vain kolme jäi käynnistymättä ja 46 toimenpidettä toteutui osittain tai kokonaan. Näistä seitsemän toimenpidettä todettiin olevan sellaisia, että niiden toteutus on jatkuvaa. Teemojen toteutumista kuvataan tarkemmin ympäristöraportin luvussa 4 kunkin teeman kohdalla. Alla yhteenveto toimenpiteiden toteutumisesta. 10
11 Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff, mikä oli HEKOn menestyksen salaisuus? Virastojen asiantuntijoiden löytyminen ja heidän tehtävänsä yhdyshenkilöinä. Kuusi teemaryhmää, kaikki erilaisia, mutta kokouksia pidettiin ja tekstejä lähetettiin ja vastuutettiin eri virastot. Sitten tärkeitä olivat ympäristökeskuksen koordinointiryhmän kokoukset, joissa käytiin läpi miten ryhmissä oli edetty. HEKO-vuosikello oli myös yksi tärkeä toimenpide, sen mukaan tehtiin HEKO -uutiskirjeet ja pähkinänkuoret joka vuosi. Lisäksi HEKO -johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa, siinä käsiteltiin mitä oli saatu aikaan ja miten tulisi edetä. Kokoukset käytiin Saurin johdolla ja lähes kaikki johtoryhmän jäsenet olivat aktiivisia. Entä mikä oli HEKOn mieleenpainuvin saavutus/ opetus? Se, että ohjelmasta raportoitiin kaupungin ympäristöraportissa joka vuosi ja saatiin aikaan yli 400 ekotukihenkilöä sekä EKORAK-ohjelma ja LUMO-ohjelma käyntiin. Ja että 54 toimenpiteestä vain kolme jäi toteutumatta. Opetuksena voi ottaa sen että Portaat luomuun -koulutusohjelmaan ei saatu osanottajia motivointia olisi ehkä pitänyt tehdä enemmän. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden tarkka määrittely on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä ovat mielestäsi HEKOn jälkeisen ajan suurimmat ympäristöhaasteet kaupungille? HEKOn aikana tehdyt ohjelmat täytyy toteuttaa ja ilmastomuutoksen haasteet tulee tuoda erikseen esiin, vaikka ne on sisällytetty jo moniin ohjelmiin, mutta nyt toteutus on tärkeää ja että myös luonnon monimuotoisuus muistetaan. Lisäksi ympäristöpolitiikan päivitys on suurin haaste Helsingin kaupungille. Valtuustokausittain tulee olla omat tavoitteet vaikka ne eivät paljon eroaisikaan toisistaan. Konkreettiset tavoitteet ilmastomuutokselle! Kaikki tuki ekotukihenkilöille ja niiden kautta vauhtia johtamiseen läpi virastojen. Taulukko 1. HEKO-toimenpiteiden toteutuminen 2008 loppuun mennessä joulukuu 2008 Vastuuvirasto Auki Käynnistynyt 1. Kasvihuonekaasujen vähentäminen Osittain toteutunut Toteutunut Kh-kaasujen seuranta Ymk x Energiansäästösuunnitelmat HKR, ESNK, Ymk x Sähkön säästö HKR, ESNK x ET-indeksi ESNK x Uusiutuvat Helen, HKL, HKR x Lajittelupaikat Ymk x Kompostointi Ymk x 2. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen Monimuotoisuusohjelma Ymk x Luonnonsuojeluohj. Ymk x Pienvesiohjelma HKR x Viheraluerakenne Tieke x Lähiluontotarpeet HKR (Tieke, Ymk) jatkuvaa Internet-LTJ Ymk x 3. Kaupunkirakenne, liikenne ja liikkuminen Täydennysrakentamisen vaikutukset Ksv x Viher- ja virkistysalueet Ksv x Seudull. aluerakenteen keh.strategia Ksv x Ilmanlaatu vilkkailla väylillä Ymk x Melun häiritsevyys Ymk x Katupölyn vähentäminen HKR, Ymk jatkuvaa Tieto kaupunkiajon päästöistä Ymk x Kaasujen käyttö liikennepolttoaineena HKL x Liikkumisen ohjaus uusilla alueilla Ksv x jatkuu seur. sivulla 11
12 Liikkumisen ohjaus kampusalueilla Ksv x Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat Ymk x Ruuhkamaksujen ratkaisumallit Ksv x 4. Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak) EkoRak-ohjelma HKR x Elinkaarianalyysin soveltaminen HKR, Kv jatkuvaa EkoRak-koulutus Opev, Stadia jatkuvaa EkoRak-neuvontapalv. Rakvv x PromisE Rakvv x Tutkim. & kehittäm. hankkeet Stadia, Ksv jatkuvaa Lämmöneristys Rakvv x Energiakatselmus HKR, Kv x Kaukojäähdytys Helen x Aurinkoenergiahankkeet Opev, Sosv x Rakennusmateriaaliselvitys Stadia x Rak.mat. uudelleenkäyttö HKR x 5. Elinkaariajattelun sisällyttäminen hankintoihin Ympäristökriteerit Hank, Opev, Sosv x Ekohankintaopas Ymk x Koulutus hankkijoille Ymk, Kouke x Portaat luomuun Palmia, Sosv x YTV:n parhaat käytännöt HKR x Jätemäärien seuranta Ymk x Paperinsäästöviikot ym. Ymk x Virastojen paperinsäästö Ymk x Suositus: pesuaineet Ymk x 6. Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan... Ympäristöjohtaminen Johdon ympäristökoulutus Heke, Taske x Heko-suunnitelmat Heko-jory x Ympärisökasvatus- ja valistus Ekotukihenkilökoulutus Taske x Ekokampanjat henkilöstölle Ymk jatkuvaa Opetus- ja kasvatushenkilöstö Ymk jatkuvaa Ympäristöportaali Ymk x Ekokuluttajaneuvontasuunnitelma Ymk x Luontokeskukset Ymk, Nk, Zoo x 3.6 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet jatkuu seur. sivulla Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. 12
13 Taulukko 2. Talousarvion 2008 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71,5 % (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 71,9 % (toteutui) Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >12,5 %. (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 15 % (toteutui) Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori <35 t/a kokonaistyppi <600 t/a (Helsingin Vesi) 25 t (toteutui) 610 t (ei toteutunut) Katupölyn (PM10) määrä ei ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja (rakennusvirasto, Ymk). Toteutui. Rakennusvirasto laatii elinkaarikustannuslaskelman kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamispäätöksen tekee valtuusto. Toteutui. Laaditaan yhteistyössä keskeisimpien virastojen ja laitosten kanssa ilmansuojelun toimintaohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mennessä (ympäristökeskus). Toteutui. Ympäristökeskuksella on ajantasainen tieto Helsingin merialueen tilasta ja tieto välitetään viipymättä median välityksellä asukkaille. Helsingin merialueen tarkkailu hoidetaan tutkimalla kasviplankton- ja sinilevänäytteitä merialueelta viikoittain ja toimittamalla tiedote medialle ja asukkaille internetin välityksellä kerran viikossa 1.6. ja välisenä aikana. Toteutui. Useilla virastoilla ja laitoksilla kuten Helsingin Energialla, Helsingin Satamalla, HKL:llä, Palmialla, pelastuslaitoksella, hankintakeskuksella, sosiaalivirastolla, terveyskeskuksella, opetusvirastolla, Metropolialla, kiinteistövirastolla, ympäristökeskuksella on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi. 13
Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008
Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu 2009 1 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristöraportti 2007
Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2007 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Toukokuu 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus... 2 2. Kaupungin organisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö
OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotHaastetta suurelle suoraveloittajalle Case Helsingin kaupunki
Haastetta suurelle suoraveloittajalle Case Helsingin kaupunki Taloushallintopalvelu Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitos on vuoden 2009 alussa aloittanut kunnallinen liikelaitos, joka
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotJulia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova
Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotYmpäristökasvatuspäivät. PAJA 5: Ekotuki-työpaja
Ympäristökasvatuspäivät PAJA 5: Ekotuki-työpaja Pe 8.10.2010 klo: 13.15-16.00 Hjeltin Sali, 1. krs Ekotuki-työpaja Ekotukitoiminta Johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen Toiminnan tukimuodot ja työkalut
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita
LisätiedotKiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto
Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Kuva: Portti Päijänteelle 3/2018 A.J. ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Anniina Jäntti Asikkala 3/2019 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja
LisätiedotPäivämäärä Julkisuus Otsikko Virasto
1(5) 7.11.2014 Julkinen tarkastuslautakunnan TALOUSARVION SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN LUONNE, PYSYVYYS JA YHTEYS STRATEGIAOHJELMAAN 2.12.2014 Julkinen tarkastuslautakunnan YLEISEN, TEHOSTETUN
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristöraportti 2009
Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu 2010 1 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 38/ (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 38/2013 1 (5) 101 Seurantaraportti vuoden 2013 tulospalkkiojärjestelmien toimialarajat ylittävien prosessien tavoitteista ja tulospalkkiojärjestelmiin vuosiksi 2014
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
Lisätiedot1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus
HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotVastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen
Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö
LisätiedotPäivämäärä Julkisuus Otsikko Virasto Salassa pidettävä (JulkL 24 HELSINGIN KAUPUNGIN
TILINMUISTIOT 2013 1 (5) Päivämäärä Julkisuus Otsikko Virasto 31.5.2013 Salassa pidettävä (JulkL 24 Talpa TALOUSHALLINTOPALVELU- LIIKELAITOKSEN TILINAVAUKSEN 2013 31.5.2013 Salassa pidettävä (JulkL 24
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotMETROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 10.2.2015 16 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotResurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko
Resurssiviisaus Kuopion strategiassa Kokoeko 12.2.2019 Kuopion strategia vuoteen 2030 Missio Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän. Toimintatapa Lupa tehdä toisin Avoimesti.
LisätiedotVantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020
Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan
LisätiedotILMASTOTYÖN KOORDINOINTI Jari Viinanen
ILMASTOTYÖN KOORDINOINTI 3.3.2017 Jari Viinanen Enemmän koordinaatiota 3.3.2017 Ilmastotyön kehittäminen Helsingissä -Mia Malin 2015 pro gradu enemmän johdonmukaista ja strategista johtamista ja koordinointia
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotAjankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotLahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830
LisätiedotTervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va
Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotRattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 TIIVISTELMÄ
HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 TIIVISTELMÄ www.hel.fi/ymparistoraportti ASTA EKMAN Helsingin kaupungin ympäristöraportti 28 Johdanto............................................ 2 Apulaiskaupunginjohtajan
LisätiedotHelsingin kaupungin taidemuseo
Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa
31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona
LisätiedotInfrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen
Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa Kurkistus kehityshankkeeseen 12.5.2017 Heidi Huvila, Helsinki heidi.huvila@hel.fi Heidi Huvila 15.12.2016 1 Heidi Huvila
LisätiedotHelsingin kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys. Kaupunkialueen ja kaupungin omien toimintojen päästöjen muodostuminen
HEL 2015-006409 Lausunto Leo Straniuksen toivomusponnesta selvittää mahdollisuus tuoda v.2030 päästövähennystavoite päätettäväksi Helen Oy:n kehitysohjelmasta tehtävän päätöksen jälkeen Lausuntopyyntö
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Jari Viinanen
Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen OHJELMA 18.1.2018 8:30 Kahvia 9:00 Esitelmät, taustaa Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelma (Jari Viinanen, Kymp/Ympa) Päästölaskenta; BAU ja kuinka
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotVantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotPuutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42
LisätiedotLahti kestävän kehityksen edelläkävijä?
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus
LisätiedotHELSINGIN MASSAT 7.9.2015
HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön
LisätiedotYmpäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046
Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJA 19/2005 1
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PÖYTÄKIRJA 19/2005 1 703 25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖN- PANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA - YMPÄRISTÖNSUOJELUN
Lisätiedot