Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu

2 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana Kaupungin organisaatio Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Kaupungin ympäristöjohtaminen Arvot, visio ja yhteisstrategiat Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kestävän kehityksen toimintaohjelma Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja ohjelmat Ekotukitoiminta Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Sidosryhmätoiminta Ympäristöpalkinnot ja -kilpailut Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maankäytön ja rakentamisen kestävyys Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen Pilaantuneiden alueiden puhdistus Luonnonsuojelu Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan energian ja veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu Yhdyskunnan jätteet Liikenne Liikenteen kehitys Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta Ilmanlaatu Meluntorjunta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Hankinnat Ympäristökasvatus ja -neuvonta Ympäristöriskien hallinta Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Laskentaperiaatteet Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain

3 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli Kaisaniemen mittaushistorian lämpimin vuosi. Vuosi jäi mieleen ennätyksellisestä vähälumisuudesta, sillä lumipeitepäiviä tilastoitiin vain puolet aiemmasta vähälumisuuden ennätyksestä vuodelta Ei siis ihme, että ilmastoasioiden painoarvo jatkoi nousuaan. Tammikuussa 2008 valtuusto hyväksyi energiapoliittisen selonteon, jossa Helsinki sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki ei jähmettynyt tähän päätökseen, vaan on jatkanut ilmastopolitiikan toteuttamista käytännössä. Merkittäviä toimia ovat olleet Helsingin energian tuulivoimapuiston valmistelu yhdessä Etelä- Pohjanmaan Voiman kanssa, useiden matalaenergia-rakennushankkeiden käynnistäminen sekä Honkasuon ilmastoystävällisen kaupunginosan asemakaavan valmistelu. Näiden hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi kaupunki selvittää sekä energiantuotannon rakenteen laajempiakin muutoksia kohti vähäpäästöisempää suuntaa että kaupungin koko rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen keinoja. Ilmastopolitiikkaa toteutetaan Helsingissä myös liikennesuunnittelun kautta. Esimerkiksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on jo tuonut hyvää tulosta. Kaupungin talousarvion sitovana tavoitteena ollut poikittaisen joukkoliikenteen osuuden kasvu yli 13 prosentin toteutui selkeästi ja osuus nousi jopa 15 prosenttiin, lähinnä JOKERI-linjan menestyksen myötä. Kaikkiaan joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvoi vuonna 2008 yli kaksi prosenttia, kun samanaikaisesti autoliikenteen määrä katuverkossa väheni noin kaksi prosenttia. Liikenteen kehityksen voi siis todeta olleen viime vuonna kestävän kehityksen mukaista. Loppuvuonna alkanut talouden taantuma vaikutti liikenteen vähenemiseen sekä muun muassa sekajätemäärien vähenemiseen. Myös kotitalouksien veden kulutus laski kolmella litralla asukasta kohti. Sen sijaan sähkönkulutus kaupunkilaista kohti laskettuna kasvoi edellisvuodesta vajalla kahdella prosentilla. Jätevedenpuhdistuksen vuosi oli haasteellinen Päijänne-tunnelin remontin ja korkean jätevesivirtaaman vuoksi. Viikinmäen puhdistamon puhdistustulos oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka talousarvion tavoitetta ei typen osalta aivan saavutettukaan. Merkittävä uudistus oli jätevesilietteen uuden höyrykäsittelyn käyttöönotto viime vuonna, jonka jälkeen lietteen kompostoinnissa syntyvä multatuote täyttää Elintarvikevirasto Eviran:n hygieniavaatimukset. Tämän vuoden keväällä hyväksytty kaupungin strategiaohjelma nostaa entisestään ympäristöasioiden painoarvoa kaupungin johtamisessa ja peräänkuuluttaa kaupungin edelläkävijyyttä ympäristönsuojelussa ja ilmastopolitiikassa. Ilmastoasioiden ohella Itämeren suojelu ja hankintojen ympäristöasiat ovat nyt kaupungin strategisia painopisteitä. Niiden toteuttamiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita että tiedossa olevien keinojen entistä tehokkaampaa toimeenpanoa. Kestävässä hankintapolitiikassa tarvitaan kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja yhteistyötä. Tämän edistämiseksi olen äskettäin ottanut vastaan ICLEI:n Procura+ - kampanjan puheenjohtajuuden, jonka puitteissa luodaan toimintatapa myös Helsingin kaupungin hankintojen kestävöittämiseksi. Hallintokuntien ympäristötyössä on viime aikoina havaittavissa piristymistä. Esimerkkejä tästä ovat monet virastojen ympäristöohjelmat, yli 450 koulutettua ekotukihenkilöä sekä viime vuonna selkeään laskuun kääntynyt henkilöstön paperinkulutus, jossa toki edelleen riittää haastetta. Kaupunki ei kuitenkaan selviä ympäristöhaasteista hallinnon sisäisenä työnä, sillä yrityssektorin ja muiden sidosryhmien kanssa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, niin kuin eurooppalainen ympäristöjohtamisen vertaisarviointi Helsingille viime talvena suositteli. Esimerkiksi kahtena vuonna järjestetty Helsingin kaupungin ympäristöpalkintokilpailu on osoittanut, että Helsingistä 3

4 löytyy jo paljon yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on valmiutta tehdä tuloksellista ympäristöyhteistyötä kaupungin kanssa. Kaupunki on jo tehnyt monia aloitteita sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi ympäristöasioissa. Merkittävimpiä näistä ovat Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämerihaaste-kampanja sekä pääkaupunkiseudun pk-yrityksille suunnattu EU-rahoitteinen Ekokompassi-hanke. Itämerihaastekampanja on alkuvaiheessa painottunut kuntiin, järjestöihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin julkisiin toimijoihin, mutta haaste on laajenemassa myös yrityssektorille suurten risteilyvarustamojen ja suuryritysten kautta. Ekokompassin pilottialoina ovat puolestaan olleet paino- ja matkailualat sekä Tukkutorin alue, mutta tavoitteena on yritysten ympäristöhallinnan kehittäminen muillakin sektoreilla. Itämerihaasteen ja Ekokompassin levittäminen ja vakinaistaminen ovat Helsingin uudenlaisen ympäristöyhteistyön kulmakiviä, mutta uusillekin innovaatioille on toki tilaa. Pekka Sauri 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (30 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. ( 118 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (51 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhtiötä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. MetropoliLab aloitti toimintansa ja se on muodostettu yhdistämällä Helsingin ja Vantaan ympäristölaboratorioiden henkilöstöt ja tutkimustoiminnot. Metropolilab tarjoaa laboratoriopalveluja pääsääntöisesti sopimuskuntien virastoille ja laitoksille, mutta myös yksityisille kuntalaisille, muille kunnille, valtion viranomaisille ja yritysasiakkaille. Vuoden 2009 alusta alkaen aloitti toimintansa uusi virasto, Helsingin kaupungin rakentamispalvelut. Siihen siirtyivät rakennusviraston osastoista HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka, kiinteistöviraston pohjatutkimuksia tekevä yksikkö sekä osa Helsingin Sataman teknisen osaston työntekijöistä. Lisäksi kaupungin henkilöstökeskuksen 4

5 kehittämispalveluista muodostettiin Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitos, eli Oiva Akatemia. Talous- ja suunnittelukeskuksesta erotettiin Taloushallintopalvelut liikelaitokseksi samoin vuoden 2009 alussa. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. Kaupungilla on n työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Kaupungin talouden tunnuslukuja löytyy kaupungin tilinpäätöksen tiivistelmästä Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienien virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymissä ympäristöpolitiikassa ja kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. 5

6 sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,26 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa asukasta. Väkiluku on lisääntynyt jo neljän vuoden ajan 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vuoden 2008 aikana väestö kasvoi yli 6000 hengellä. Vuoden 2009 alussa väestö kasvoi noin 2000:lla Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Väestön vuosikasvuksi ennakoidaan lähivuosina kolmesta neljään tuhanteen vuodessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan työpaikkaa vuonna Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana työpaikkamäärä kasvoi edelleen. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 %. Merkittävin yksittäinen toimialakokonaisuus on liike-elämän palvelut ( työpaikkaa). Voimakkaimmin on viime vuosina kasvanut majoitus- ja ravitsemustoiminta. Vaikka teollisuuden osuus koko pääkaupungin yrityssektorista on muuhun maahan verrattuna vähäinen, on se täälläkin merkittävä työllistäjä. Helsingissä sijaitsevissa teollisuusyrityksissä työskenteli vuonna 2006 yhteensä henkilöä, joista varsinaisissa teollisissa työpaikoissa kuitenkin vain noin henkeä. Merkittävimmät teollisuudenalat Helsingissä ovat kustantaminen ja painaminen, radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus, sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus, lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistus sekä elintarviketeollisuus. Ympäristönsuojelun kannalta näiden aiheuttamat keskeiset haitat ovat pääosin paikallisia, ja tyypillisimmät ongelmat liittyvät melu- ja hajuhaittoihin sekä jätehuoltoon. Vuonna 2008 rakentaminen Helsingissä kääntyi laskuun. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni edellisestä vuodesta 35 % ja aloitettujen rakennustöiden määrä 34 %. Vuoden lopussa Helsingissä rakenteilla olevan tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen suuri ( k-m 2 ) - tästä asuinrakennusten osuus oli 34 % ja toimitilojen osuus 66 %. Uutta kerrosalaa Helsinkiin valmistui viime vuonna k-m2, josta toimitilojen osuus oli 61 % ja asuinrakennusten 39 %. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2008 lopussa asukasta maakm 2 kohti, mikä oli 0,8 % suurempi kuin edellisvuonna. Sipoo-liitoksen seurauksena väestöntiheys taas laski selvästi. 6

7 Seudun eurooppalaisittain väljä rakenne näkyy suurena liikenteeseen käytettynä polttoaineen kulutuksena. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki erottuvat tässä suhteessa muista Euroopan kaupungeista. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 753 asukasta maa-km2 kohti, ja Vantaan 664 asukasta maa-km2 kohti. Helsingin kaupungin pinta-ala kasvoi ns. Sipoo-liitoksen seurauksena n. 29 km 2, josta maa-alaa 26 km2. Helsingin kaupungin hallinnollisesta pinta-alasta on maa-alaa 30 %, mikä kertoo Helsingin merellisyydestä. 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Arvot, visio ja yhteisstrategiat Kaupungin arvot ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Kaupungin visio on määritelty yhdessä pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kesken: Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät. Visiota toteuttavat strategiset alueet olivat vuoteen 2008 asti: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin uuden strategiaohjelman valmistelu, josta kaupunginvaltuusto teki päätöksen huhtikuussa

8 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä kehittää kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista. Vuonna 2008 työryhmä jatkoi pienempien virastojen ympäristöjohtamisen valmennusta työryhmän jäsenten voimin. Vuoden aikana valmennuskäyntejä alettiin suunnata myös suuremmille virastoille, kuten sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle. Lisäksi työryhmä järjesti marraskuussa kaikille virastoille ja laitoksille suunnatun Johto kiinni ympäristöön seminaarin, johon osallistui noin 60 kaupungin johdon edustajaa sekä ympäristöasiantuntijoita. Vuonna 2008 valmistui kaupungin ympäristöjohtamisen rakenteen ulkoinen arviointi. Arviossa tarkasteltiin ympäristöjohtamisen rakenteiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä ympäristöjohtamisen tilaa virastoissa ja laitoksissa. Arvion tuloksia on käsitelty mm. ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmässä sekä johtoryhmävalmennuksissa. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen Kehittäminen Kestävän kehityksen ohjelma Suunnittelun yhteiset lähtökohdat ja TA-ohjeet Sektoriohjelmat Talousarvion ympäristötavoitteet Ympäristöjärjestelmät Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintokunnat Ympäristöpolitiikka HEKOohjelma HEKOsuunnitelmat tai -ohjelmat Ekotukitoiminta Kaupungin ympäristöraportti ja kestävän Ympäristöraportit ja kehityksen a-indikaattorit toimintakertomukset Markus Lukin 3 Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna 2008 Arvioinnin toinen osa, jossa pääpaino oli ympäristöjohtamisen vaikuttavuuden näkökulmassa ympäristönsuojelun tietyillä sektoreilla, tehtiin vertaisarviona Rotterdamin kaupungin kanssa. Helsingin kaupungin arvio tehtiin marraskuussa 2008 ja sen aihealueina olivat kestävä liikenne, ilmanlaatu, melu, ilmasto- ja energiapolitiikka, vesihuolto, maaperä sekä johtajuus ympäristöasioissa. Vertaisarviossa Helsingin ympäristöasioiden tasoa verrattiin Ethics etc:n kehittämään ideaalimalliin, sisältää sekä 8

9 lainsäädännöstä peräisin olevia että best practice -kriteerejä, jotka ovat kaupunkien ekologisen kestävyyden kannalta tavoitettavissa. Arvioinnissa Helsingin vahvuuksiksi todettiin mm. joukkoliikenteen toimivuus, juomaveden hyvä laatu ja korkeatasoinen jätevedenpuhdistus, kunnianhimoinen Itämerihaastekampanja, tasokas ilmansuojeluohjelma sekä koulujen ympäristökasvatustyö. Keskeisiä kehittämissuosituksia puolestaan olivat seuraavat: Kaupungin tavaraliikenteen ja logistiikan ekotehokkuuden kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Kevyen liikenteen edistämiseen tarvitaan lisää kannustimia ja mainontaa. Ilmansuojeluohjelman toteuttamiseksi tarvitaan uusia kumppanuuksia mm. investointien ja poliittisen sitoutumisen varmistamiseksi. Melun aiheuttamia terveysvaikutuksia sekä niiden taloudellista vaikutusta ei tunneta riittävästi, eikä meluvaikutuksilla ole riittävää painoarvoa esim. uusien asuinalueiden suunnittelussa. Uusille rakennuksille asetetut energiatehokkuustavoitteet ovat vaatimattomia johtaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota myös muiden kuin kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Helsinki tarvitsee uusia kumppanuuksia kaupunkiorganisaation ulkopuolella. Vesihuollon keskeisiksi haasteiksi arvioitiin veden suuri kulutus sekä vesien hallinnan hajautuneisuus eri organisaatioihin ja ohjelmiin. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät ja riskienarvioinnissa käytetyt menetelmät eivät ole kaikilta osin ajanmukaisimpia Uusien ja kovenevien ympäristöhaasteiden kohtaamiseksi tarvitaan uudenlainen toimintamalli. Tämä tarkoittaa yhteistyön lisäämistä sekä vastuiden ja resurssien jakamista ulkoisten sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Liian usein hyvät ympäristöhankkeet eivät ole vakiintuneet toiminnaksi, vaan ovat jääneet projekteiksi. 3.3 Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna Ympäristöasioissa ohjelman toteuttamisen pääkanava on ollut HEKO-ohjelma (Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma). 9

10 3.4 Helsingin ympäristöpolitiikka Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Helsinki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon 3.5 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) Kaupunginhallituksen vuonna 2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) konkretisoi kaupungin kestävän kehityksen ohjelman ekologista ulottuvuutta, ja se on samalla kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu ympäristöpolitiikassa mainittujen kuuden teeman mukaan; yhteensä toimenpiteitä määriteltiin 54 kappaletta. Vuoden 2008 loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä vain kolme jäi käynnistymättä ja 46 toimenpidettä toteutui osittain tai kokonaan. Näistä seitsemän toimenpidettä todettiin olevan sellaisia, että niiden toteutus on jatkuvaa. Teemojen toteutumista kuvataan tarkemmin ympäristöraportin luvussa 4 kunkin teeman kohdalla. Alla yhteenveto toimenpiteiden toteutumisesta. 10

11 Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff, mikä oli HEKOn menestyksen salaisuus? Virastojen asiantuntijoiden löytyminen ja heidän tehtävänsä yhdyshenkilöinä. Kuusi teemaryhmää, kaikki erilaisia, mutta kokouksia pidettiin ja tekstejä lähetettiin ja vastuutettiin eri virastot. Sitten tärkeitä olivat ympäristökeskuksen koordinointiryhmän kokoukset, joissa käytiin läpi miten ryhmissä oli edetty. HEKO-vuosikello oli myös yksi tärkeä toimenpide, sen mukaan tehtiin HEKO -uutiskirjeet ja pähkinänkuoret joka vuosi. Lisäksi HEKO -johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa, siinä käsiteltiin mitä oli saatu aikaan ja miten tulisi edetä. Kokoukset käytiin Saurin johdolla ja lähes kaikki johtoryhmän jäsenet olivat aktiivisia. Entä mikä oli HEKOn mieleenpainuvin saavutus/ opetus? Se, että ohjelmasta raportoitiin kaupungin ympäristöraportissa joka vuosi ja saatiin aikaan yli 400 ekotukihenkilöä sekä EKORAK-ohjelma ja LUMO-ohjelma käyntiin. Ja että 54 toimenpiteestä vain kolme jäi toteutumatta. Opetuksena voi ottaa sen että Portaat luomuun -koulutusohjelmaan ei saatu osanottajia motivointia olisi ehkä pitänyt tehdä enemmän. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden tarkka määrittely on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä ovat mielestäsi HEKOn jälkeisen ajan suurimmat ympäristöhaasteet kaupungille? HEKOn aikana tehdyt ohjelmat täytyy toteuttaa ja ilmastomuutoksen haasteet tulee tuoda erikseen esiin, vaikka ne on sisällytetty jo moniin ohjelmiin, mutta nyt toteutus on tärkeää ja että myös luonnon monimuotoisuus muistetaan. Lisäksi ympäristöpolitiikan päivitys on suurin haaste Helsingin kaupungille. Valtuustokausittain tulee olla omat tavoitteet vaikka ne eivät paljon eroaisikaan toisistaan. Konkreettiset tavoitteet ilmastomuutokselle! Kaikki tuki ekotukihenkilöille ja niiden kautta vauhtia johtamiseen läpi virastojen. Taulukko 1. HEKO-toimenpiteiden toteutuminen 2008 loppuun mennessä joulukuu 2008 Vastuuvirasto Auki Käynnistynyt 1. Kasvihuonekaasujen vähentäminen Osittain toteutunut Toteutunut Kh-kaasujen seuranta Ymk x Energiansäästösuunnitelmat HKR, ESNK, Ymk x Sähkön säästö HKR, ESNK x ET-indeksi ESNK x Uusiutuvat Helen, HKL, HKR x Lajittelupaikat Ymk x Kompostointi Ymk x 2. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen Monimuotoisuusohjelma Ymk x Luonnonsuojeluohj. Ymk x Pienvesiohjelma HKR x Viheraluerakenne Tieke x Lähiluontotarpeet HKR (Tieke, Ymk) jatkuvaa Internet-LTJ Ymk x 3. Kaupunkirakenne, liikenne ja liikkuminen Täydennysrakentamisen vaikutukset Ksv x Viher- ja virkistysalueet Ksv x Seudull. aluerakenteen keh.strategia Ksv x Ilmanlaatu vilkkailla väylillä Ymk x Melun häiritsevyys Ymk x Katupölyn vähentäminen HKR, Ymk jatkuvaa Tieto kaupunkiajon päästöistä Ymk x Kaasujen käyttö liikennepolttoaineena HKL x Liikkumisen ohjaus uusilla alueilla Ksv x jatkuu seur. sivulla 11

12 Liikkumisen ohjaus kampusalueilla Ksv x Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat Ymk x Ruuhkamaksujen ratkaisumallit Ksv x 4. Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak) EkoRak-ohjelma HKR x Elinkaarianalyysin soveltaminen HKR, Kv jatkuvaa EkoRak-koulutus Opev, Stadia jatkuvaa EkoRak-neuvontapalv. Rakvv x PromisE Rakvv x Tutkim. & kehittäm. hankkeet Stadia, Ksv jatkuvaa Lämmöneristys Rakvv x Energiakatselmus HKR, Kv x Kaukojäähdytys Helen x Aurinkoenergiahankkeet Opev, Sosv x Rakennusmateriaaliselvitys Stadia x Rak.mat. uudelleenkäyttö HKR x 5. Elinkaariajattelun sisällyttäminen hankintoihin Ympäristökriteerit Hank, Opev, Sosv x Ekohankintaopas Ymk x Koulutus hankkijoille Ymk, Kouke x Portaat luomuun Palmia, Sosv x YTV:n parhaat käytännöt HKR x Jätemäärien seuranta Ymk x Paperinsäästöviikot ym. Ymk x Virastojen paperinsäästö Ymk x Suositus: pesuaineet Ymk x 6. Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan... Ympäristöjohtaminen Johdon ympäristökoulutus Heke, Taske x Heko-suunnitelmat Heko-jory x Ympärisökasvatus- ja valistus Ekotukihenkilökoulutus Taske x Ekokampanjat henkilöstölle Ymk jatkuvaa Opetus- ja kasvatushenkilöstö Ymk jatkuvaa Ympäristöportaali Ymk x Ekokuluttajaneuvontasuunnitelma Ymk x Luontokeskukset Ymk, Nk, Zoo x 3.6 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet jatkuu seur. sivulla Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. 12

13 Taulukko 2. Talousarvion 2008 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71,5 % (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 71,9 % (toteutui) Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >12,5 %. (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 15 % (toteutui) Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori <35 t/a kokonaistyppi <600 t/a (Helsingin Vesi) 25 t (toteutui) 610 t (ei toteutunut) Katupölyn (PM10) määrä ei ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja (rakennusvirasto, Ymk). Toteutui. Rakennusvirasto laatii elinkaarikustannuslaskelman kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamispäätöksen tekee valtuusto. Toteutui. Laaditaan yhteistyössä keskeisimpien virastojen ja laitosten kanssa ilmansuojelun toimintaohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mennessä (ympäristökeskus). Toteutui. Ympäristökeskuksella on ajantasainen tieto Helsingin merialueen tilasta ja tieto välitetään viipymättä median välityksellä asukkaille. Helsingin merialueen tarkkailu hoidetaan tutkimalla kasviplankton- ja sinilevänäytteitä merialueelta viikoittain ja toimittamalla tiedote medialle ja asukkaille internetin välityksellä kerran viikossa 1.6. ja välisenä aikana. Toteutui. Useilla virastoilla ja laitoksilla kuten Helsingin Energialla, Helsingin Satamalla, HKL:llä, Palmialla, pelastuslaitoksella, hankintakeskuksella, sosiaalivirastolla, terveyskeskuksella, opetusvirastolla, Metropolialla, kiinteistövirastolla, ympäristökeskuksella on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi. 13

14 3.7 Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja ohjelmat Useimmat kaupungin liikelaitokset aloittivat ympäristöjärjestelmien kehitystyön jo luvulla, ja sittemmin järjestelmiä on alettu kehittää myös muutamassa suuressa virastossa. ISO sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä on käytössä seuraavissa organisaatioissa: o Helsingin Satama, Helsingin Energian Salmisaaren, Vuosaaren ja Hanasaaren voimalaitokset. sekä lämpökeskukset ja kaukolämpötoiminta sertifioimaton ympäristöjärjestelmä: Helsingin Vesi, Palmia, ympäristökeskus, HKL Green Office- järjestelmä on käytössä: Helsingin Energian toimistot, opetusviraston hallintorakennus Ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma käytössä: o rakennusvirasto, sosiaalivirasto, kaupunginkirjasto, Arbis, nuorisoasiainkeskus, kiinteistövirasto, suomenkielinen työväenopisto, terveyskeskus Ympäristöohjelma tekeillä: o henkilöstökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto Kaikilla Helsingin kaupungin kouluilla on nykyään ympäristöohjelma. Lisäksi 14 koululla on joko Vihreä lippu tai Okka-säätiöön myöntämä ympäristösertifikaatti. 3.8 Ekotukitoiminta Ekotukitoiminta on Helsingin kaupungin toimintamalli, jossa työyksiköihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt toimivat ympäristötyön edistäjinä. Ekotukitoiminnan tavoitteena on ympäristövastuullisuuden lisääminen työpaikoilla, ympäristöasioiden integroiminen kaikkeen kaupungin toimintaan sekä luonnonvarojen säästäminen. Toiminnan avulla jalkautetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa käytännön ruohonjuuritason ympäristötyöksi, jonka vaikutukset näkyvät mm. ympäristövastuullisuuden lisääntymisenä ja taloudellisina säästöinä. Vuonna 2008 järjestettiin viisi kaksipäiväistä peruskoulutusta, joista kaksi oli räätälöity opettajille. Koulutuksiin osallistui 126 henkilöä. Ekotukihenkilökoulutuksen oli vuoden 2008 lopussa käynyt kaikkiaan 387 henkilöä. Jatkokulutusta järjestettiin ympäristön kemikalisoitumisesta. Lisäksi halukkaille järjestettiin tutustumiskäynti Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle. Koulutuksen ohella ekotukihenkilöitä tuetaan kuukausikirjeen, käsikirjan, intranet-sivuston ja neuvonnan avulla. Työtovereiden opastaminen ja innostaminen arjen ekotekoihin on ekotukihenkilön roolissa keskeistä. Ympäristön huomioon ottava toiminta näkyy esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisynä, tehostuneena lajitteluna, energiansäästönä, ekohankintoina ja kestävinä liikkumistapoina. Ekotukitoiminnan kehittämistyötä varten jätettiin syyskuussa hakemus EU:n Central Baltic Interreg IV A ohjelman Etelä-Suomi - Viro alaohjelmaan. Rahoitusta saadaan ja keväällä 2009 käynnistyvässä kolmivuotisessa Helsingin luotsaamassa virolaisten (Tallinna, Tartto, Rakvere) ja suomalaisten (Hämeenlinna, Kotka) kaupunkien yhteistyöhankkeessa tullaan tuottamaan ja levittämään laajemminkin malleja ja työkaluja työelämän ympäristövastuullisuuden edistämistyöhön. 14

15 3.9 Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Helsingin kaupungin tytäryhtiöiden toimintaa ohjataan ja seurataan kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tytäryhtiöille johtamisen ja hallinnon keskeisiä periaatteita sekä tytäryhteisöjen raportointia koskevat ohjeet. Tytäryhtiöistä 77 on asuinkiinteistöjä ja 12 pysäköintilaitoksia, loput ovat palvelutaloja, liiketaloja, urheiluhalleja, kierrätyskeskuksia, uintikeskuksia, jalkapalloseuroja, bussiliikennettä, tai energia-urakointia. Tytäryhteisöjen (lukuun ottamatta asuinkiinteistöjä) seurantakyselyn yhteydessä kysyttiin tänä vuonna myös ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöasioihin liittyvistä seurantatiedoista. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto saaduista vastauksista. Systemaattista ympäristöjohtamista harjoitti vain muutama yhtiö. Ympäristökäsikirjat ovat käytössä Mitox Oyllä ja Helen Sähköverkolla, sekä Suomen Energia- Urakoinnilla on ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus on käynnistänyt ympäristöasioiden kehittämisohjelman, ja on käynnistämässä ympäristöasioiden seurantatietojen systemaattisen keruun ja tavoitetasojen asettamisen vuonna Ympäristöasioihin liittyviä seurantatietoja kerää selvästi useampi yhtiö. Palvelutalot ja muutamat pankki- ja liiketalojen kiinteistöyhtiöt raportoivat isännöintiä harjoittavan Palmian seurantaraporttiin sähkön, veden ja öljyn kulutuksen ja jätteen synnystä, ja näin tekee myös Koy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets Ab sekä Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy. Helsingin teatterisäätiö seuraa myös energian ja veden kulutusta kuukausittain ja raportoi jätemääristä YTV:n Petra järjestelmään. Urheiluhallit Oy (Töölön, Malmin Kontulan ja Siltamäen uimahallit) ja Mäkelänrinteen Uintikeskus seuraavat lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä vedenkäsittelykemikaaleja ja jätemääriä. Helsingin Väylä Oy käsittelee jätteensä asianmukaisesti ja seuraa pohjavettä laaditun suunnitelman mukaan, PosiVire pyrkii hankinnoissa käyttämään ympäristöystävällisiä materiaaleja, Gardeniassa pyritään koko toiminnassaan ottamaan huomioon ympäristötekijät. Helsingin bussiliikenne Oy:n autojen polttoaineen kulutusseurantaan on hankittu uusi järjestelmä, jolla voidaan seurata sekä ajoneuvokohtaisesti että kuljettajakohtaisesti polttoainekulutusta Sidosryhmätoiminta Vuoden aikana ympäristökeskus lanseerasi pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun Ekokompassi ympäristöjärjestelmän. Sen tavoitteena on vahvistaa helsinkiläisten pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia parantaa ympäristöasioiden hallintaa ja ekotehokkuutta. Syksyllä ekokompassi-hanketta esiteltiin yrityksille pääkaupunkiseudulla järjestetyissä seminaareissa ja koulutuksissa sekä rekrytoitiin mukaan ensimmäiset kiinnostuneet pilottialojen, matkailu ja painoalan, yritykset. Hanke tarjoaa yrityksille räätälöityjä käytännönläheisiä malleja ympäristöasioiden hyvään hoitoon. Hankkeen työntekijät 15

16 neuvovat ja kouluttavat yrityksiä sekä tukevat kevennetyn ympäristöjärjestelmän, Ekokompassin, käyttöönotossa ja ylläpidossa. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien julkistama haaste Itämeren pelastamiseksi on merkittävä aloite, jolla sidosryhmiä on pyritty saamaan mukaan kaupungin ympäristötyöhön. Haasteeseen on vastannut jo 120 tahoa noin 600 haastetusta Suomessa ja lisäksi 15 kansainvälistä toimijaa: kaupunkeja muista Itämeren maista ja kansainvälisiä risteilyvarustamoja. Organisaatioista 60 on laatinut oman toimenpideohjelmansa Itämeren tilan parantamiseksi. Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, kuinka virastot tekivät sidosryhmäyhteistyötä ympäristöasioihin liittyen. Helsingin Veden tärkeimmät ulkopuoliset kumppanit ovat WWF, Luontoliitto ja kummikoulut. Kaupungin Itämerihaaste projektin puitteissa Helsingin Satama ja Helsingin Vesi ovat tarjonneet Helsingissä vieraileville risteilyaluksille mahdollisuuden tyhjentää jätevesisäiliönsä ilman lisäkustannuksia. Helsingin Sataman tulospalkkiojärjestelmässä oli mittarina ympäristöfoorumin käynnistäminen sataman ja sen alueilla toimivien yritysten kesken. Vuonna 2008 kokoontuikin tämä kerran. Helsingin Energia toteutti Vihreä sormenjälki -kampanjan, jolla lanseerattiin uusi energianeuvonnan nettipalvelu energianeuvoja.fi. Sivujen välityksellä saatiin mm. lähes energiansäästölupausta, joiden voimalla julkisuuden henkilöt polkivat Kilpisjärveltä Helsinkiin. Yhteistyökumppanina kampanjassa toimivat Motiva ja Suomen WWF. Helsingin Energia ja kaupunginkirjasto toteuttivat yhdessä energiankulutusmittareiden lainausta Oulunkylän kirjastossa. Energiansäästöviikon puitteissa useat kaupungin yksiköt (Helen, HKL, Helsingin vesi, ympäristökeskus) tekivät yhteistyötä myös kierrätyskeskuksen ja YTV:n kanssa. Kulttuuriasiainkeskus edellytti avustusten saajilta kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista projekteissaan. Palmian tunnettuuskyselyn yhteydessä selvitetään vuosittain helsinkiläisten näkemystä Palmian ympäristömyönteisyydestä Ympäristöpalkinnot ja -kilpailut Helsingin kaupunki aloitti vuonna 2008 vuosittaisen ympäristöpalkinnon jakamisen. Ympäristötoimen vuosipäivän juhlassa 4.4 luovutettiin ensimmäinen ympäristöpalkinto Helsingin Työ & Toiminta ry.:lle. Yhdistyksen pääasiallinen toimiala on sähkö- ja elektroniikkaromun keräys ja jatkokäsittely ja se on onnistunut yhdistämään toiminnassaan kestävän kehityksen ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä ympäristöteosta, joka koituu Helsingin ja helsinkiläisten hyödyksi. Ympäristötekojen palkitsemisella kaupunki haluaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin, joiden painoarvo yhteiskunnassa tulee entisestään kasvamaan. 16

17 Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) julisti syksyllä 2008 energiansäästöaiheisen kilpailun kaupungin työntekijöille sekä työyhteisöille. Kilpailussa oli kaksi sarjaa, tehdyt toimenpiteet ja ideat. Kilpailuun tuli liki 50 ehdotusta, jonka vuoksi ratkaisu siirtyi vuoden 2009 alkuun. Palkintona oli , joka jaettiin voittaneiden kesken. Pääpalkinnon sai ryhmäperhepäiväkoti Arttu innovatiivisesta tavasta hyödyntää vanhoja lakanoita lasten käsipyyhkeinä. Kilpailu tulee olemaan vuosittain toistuva tapahtuma. Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Uudenmaan ympäristöpalkinnon 2008 Helsingin Energian Aurinko ja tuuli -ympäristökasvatushankkeelle Palkinnon teemana oli energia ja energiansäästö. Helsingin Energia on toiminut osallisena Aurinko ja tuuli - ympäristökasvatushankkeessa, jonka puitteissa Latokartanon koulun oppilaat ovat tutustuneet uusiutuvan energian tuotantomuotoihin. Tutuiksi heille tulivat mm. viikkiläisten asuintalojen aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämpökeräimet, Vanhankaupunginkosken vesivoimalaitos sekä Vuosaaren maakaasuvoimalaitos. Helsingin Energian ekotehokas yhteistuotanto saavutti EU-parlamentin Alueiden komitean Regional Awards -kilpailun voiton Energia-kategoriassa. Loppukilpailun kandidaatit valitsi EU-parlamentin asiantuntijapaneeli. Eri kategorioiden voittajat valittiin EU-parlamentin Alueiden komitean jäsenäänestyksellä. Kilpailun tulokset julkistettiin Brysselissä Palkinnon perusteissa todettiin Helsingin Energia olevan ainutlaatuinen ja maailman johtava yhteistuotannon ja energiatehokkuuden osaaja. Helsinki osallistui myös EU-komission järjestämään suurten kaupunkien Green Capital Award -kilpailuun, muttei päässyt toiselle kierrokselle. 35 kilpailijan joukossa Helsinki pääsi sijalle kymmenen. Kilpailun kahdeksan jatkoon päässeen joukosta voittajiksi valittiin Tukholma vuodeksi 2010 ja Hampuri vuodeksi Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset 4.1 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Asukastyytyväisyys Helsinkiläiset ovat FCG Efeko Oy:n kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksen 1 mukaan keskimäärin kohtalaisen tyytyväisiä kaupungin palveluihin. Helsingissä otoksen koko vuoden 2008 tutkimuksessa oli 4000 kaupunkilaista ja vastausprosentti kipusi lähes 42 prosenttiin. Helsinki sai tutkimuksen asteikolla 1-5 keskiarvon 3,45, kun kaikkien mukana olleiden kaupunkien keskiarvo oli 3,49. Indeksin arvo pysyi lähes samana kuin edellisenä tutkimusvuonna vuonna 2005, jolloin keskiarvo oli 3,46. Tutkimuksessa kysyttiin myös kaupungeittain tyytyväisyyttä ympäristönsuojelun seuraavien osa-alueiden hoitoon: jätehuolto, kierrätystoiminta, kevyt liikenne, joukkoliikenne, luonnonsuojelu, ilman laatu, vesistöjen puhtaus, meluntorjunta, ympäristön 1 Kaupunki- ja kuntapalvelut kyselytutkimuksen tulokset (2008), FCG, Koulutus ja konsultointi. 17

18 siisteys ja luonto- ja retkeilyreitit. Tyytyväisimpiä helsinkiläiset olivat näistä julkiseen liikenteeseen (ka. 4,09) ja luonto- ja retkeilyreitteihin (ka. 3,91) sekä jätehuoltoon (ka. 3,82), kun taas tyytymättömämpiä oltiin ilman laatuun (ka. 2,7), meluntorjuntaan (ka. 2,74) ja vesistöjen puhtauteen (ka. 2,81). Henkilöstön ympäristöasenteet Vuonna 2007 tehtiin kuuden suurimman suomalaisen kaupungin yhteistyönä kyselytutkimus ympäristöasenteista ja toiminnasta kaupunkien henkilöstöille 2. Helsingissä kyselyyn vastasi 1413 työntekijää, mikä on 3,7 % kaupungin henkilöstöstä. Kyselyyn valittiin ympäristöasennetutkimuksissa yleisesti käytettyjä kysymyksiä, joita muokattiin kuntaorganisaatioon sopiviksi. Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneiden ympäristöasenteet olivat hyvin positiivisia, samoin kuin asenteet ympäristömyötäistä toimintaa kohtaan. Naiset olivat jonkin verran miehiä ympäristömyönteisempiä, ja vanhemmat jonkin verran nuorempia ympäristömyönteisempiä. Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkien välillä olivat hyvin samansuuntaisia. Suhtautumisessa ympäristömyötäiseen toimintaan eroja oli hieman enemmän. Helsingissä kyselyyn osallistuneet olivat toimintaa koskevissa kysymyksissä kaupungeista kaikkein ympäristömyönteisimpiä. Helsingin henkilöstön ympäristötoimintakeskiarvo oli 2,64, kun kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 2,54 (asteikolla 1-4, jossa 1 täysin eri mieltä, 4 täysin samaa mieltä). Vastaajat tukivat erityisesti väittämiä, että ympäristönsuojelu pitää asettaa etusijalle siinäkin tapauksessa, että taloudellinen kasvu jonkin verran kärsii (ka. 3,31) ja mielestäni on tärkeää saada ympäristönsuojeluun liittyvää koulutusta (ka. 3,28). Lisäksi 90% vastanneista piti tärkeänä, että omalla työyksiköllä on tai olisi ympäristönsuojelun tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta ilmastonmuutoksen seurauksena. Kesinä 2007 ja 2008 saatiin entistä selvempiä merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kun arktinen merijää suli ennätysmäisen paljon jäämerellä. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, arvioidaan ilmaston lämpenevän pohjoisilla alueilla nopeammin kuin on oletettu, sillä sulana pysyvä meri imee tehokkaasti lämpöä, joka vapautuu syksyisin lämmittäen laajoja alueita. Vuoden 2008 aikana julkaistut tieteelliset tutkimukset toivat entistä selvemmin esiin, että yli kahden asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen aiheuttaisi koko maailmalle vakavia seurauksia. Britannian hallituksen tilaaman tieteellisen raportin mukaan yli kahden asteen lämpeneminen johtaisi mm. siihen, että Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulamisen seurauksena merenpinta voisi kohota jopa yli kahdella metrillä sadassa 2 Koskela, Marileena (2008). Ympäristöasenteet ja toiminta kuntaorganisaatiossa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 2/

19 vuodessa ja että 1-2 miljardin ihmisen vesihuolto ja ravinnontuotanto vaarantuisi vuoristojäätiköiden sulamisen ja sateiden muutosten vuoksi etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulee pudottaa päästöjä vähintään % vuoteen 2020 mennessä ja % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaiseva ilmastokokous käydään Kööpenhaminassa joulukuussa Vuosi 2008 oli Helsingin Kaisaniemen sääaseman mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2008 keskilämpötila oli 7,6 astetta, joka oli 0,4 astetta korkeampi kuin edellinen ennätys vuodelta Myös vuoden minimilämpötila oli korkeampi kuin koskaan aiemmin, sillä pakkasta oli vuoden mittaan enimmillään vain C-astetta. Samoin talvi 2007/2008 oli lämpimin koskaan mitattu, +1,4 astetta, joka oli 5,2 astetta keskimääräistä talvea lämpimämpi. Lumipeitepäiviä on tilastoitu Helsingissä vuodesta 1959 alkaen. Vuoden 2008 lumipeitepäivien määrä 39 kpl oli vain puolet aiemmin vähälumisimman vuoden 2007 lumipeitepäivistä. Helsingin ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset ja niiden toimeenpano Helsingin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2008 hyväksytyn energiapoliittisen selonteon mukaisia linjauksia alettiin toteuttaa. Tärkeimpiä energiapoliittisia linjauksia ovat, että Helsinki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja samalla uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Energia alkoi valmistella kahden merkittävän mittaluokan ( MW) tuulivoimapuiston perustamista Suomenlahdelle ja perämerelle yhdessä Etelä- Pohjanmaan voiman kanssa. Helsinki aloitti myös useita matalaenergia- ja passiivirakennusten pilottihankkeita uudis- ja korjausrakentamisessa, joista saatuja hyviä käytäntöjä pyritään soveltamaan tuleviin hankkeisiin, ks. kpl kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen. Vuonna 2008 käynnistettiin myös pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen neuvontakeskuksen suunnittelu. Energiapoliittisen selonteon linjausten edistymistä seurattiin vuoden 2008 loppuraportilla ja päätettiin jatkossa seurata asiaa normaalin raportoinnin yhteydessä. Helsinki jatkoi pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti kaupunkien välistä yhteistyötä, jonka puitteissa käynnistettiin laaja kuntien yhteinen EU-rahoitusta saanut ilmastohanke Julia Hankkeessa kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskureita julkisiin hankintoihin, toimitilojen käyttöön, liikenteeseen ja jätehuoltoon. Laskurit auttavat Helsingin seudun kaupunkeja ja asukkaita ilmastonmuutoksen hillintään. Julia-hankkeessa arvioidaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä kaupunkiympäristössä ja selvitetään keinoja varautua odotettavissa oleviin muutoksiin. Helsingin päästökehitys Kuviossa 2 on esitetty Helsingin kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 1990, 2003 ja , Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman päästötavoite eli vuoden 1990 päästötason alittaminen vuoteen 2010 mennessä sekä Helsingin energiapoliittisten linjausten päästötavoite vuodelle

20 Vuonna 2008 Helsingin kokonaispäästöt alenivat huomattavasti ja olivat 14 % pienemmät kuin energiapoliittisen tavoitteen (-20 %) vertailuvuonna Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoite vuodelle 2010 eli vuoden 1990 päästötaso on ylitetty vain kerran, vuonna Tavoite 2010 Tavoite t CO2-ekv Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Muu polttoaine Liikenne Jätehuolto Kuvio 2. Helsingin kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Vuosi 2008 on ennakkotieto. Poikkeuksellisen alhaiset päästöt johtuivat etenkin energiantuotannon päästöjen alentumisesta, edullisesta vesivoimatilanteesta, poikkeuksellisen lämpimästä vuodesta sekä taloudellisen taantuman alkamisesta. Helsingin sähkönkulutus kuitenkin kasvoi 2,5 % ennätyslämpimästä vuodesta huolimatta. Edellisvuoteen 2007 verrattuna kaukolämmityksen aiheuttamat päästöt pienenivät Helsingin yhteistuotantovoimalaitosten päästöjen merkittävän vähenemisen vuoksi, kun energiatehokkaalla ja vähäpäästöisemmällä maakaasulla kyettiin tuottamaan selvästi aiempaa suurempi osa Helsingin energiasta kivihiilen sijaan. Energiantuotannon päästöihin vaikuttavat vuosittain mm. pohjoismaiset sähkömarkkinat (lähinnä vesivoimatilanne) ja talven kylmyys. Sähkön lauhdetuotanto Helsingin voimaloissa ja muualla Suomessa väheni hyvän vesivoimatilanteen ja poikkeuksellisen lämpimän vuoden ansiosta sekä loppuvuonna alkaneen taantuman vähentäessä teollisuuden energiankulutusta. EU:n toisen päästökauppakauden alkaminen nosti aluksi kivihiili- ja turvelauhdetuotannolla tuotetun sähköenergian hintaa selvästi, mutta loppuvuonna 2008 päästöoikeuksien hinta putosi merkittävästi taloudellisen taantuman alkamisen vuoksi. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Helsingissä vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen kasvu on taittunut. Vuonna 2008 liikenteen päästöt laskivat ennakkotietojen perusteella 5 % edellisvuoteen verrattuna. Tähän todennäköisesti vaikuttivat polttoaineen kallis hinta, talouden alkanut taantuma ja parantuneet joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. 20