Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu

2 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana Kaupungin organisaatio Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Kaupungin ympäristöjohtaminen Strategiaohjelma Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kestävän kehityksen toimintaohjelma Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Sidosryhmätoiminta Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maankäytön ja rakentamisen kestävyys Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen Pilaantuneiden alueiden kunnostus Luonnonsuojelu Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan energian ja veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu Yhdyskunnan jätteet Liikenne Liikenteen kehitys Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta Ilmanlaatu Meluntorjunta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Hankinnat Ympäristökasvatus ja -neuvonta Ympäristöriskien hallinta Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Laskentaperiaatteet Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain Virastojen ja liikelaitosten hyviä ympäristökäytäntöjä Ekotukitoiminta Muita hyviä käytäntöjä

3 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Käsissäsi on Helsingin kaupungin kymmenes ympäristöraportti. Aloite kaupungin ympäristöraportointiin tuli aikanaan kaupunginvaltuustosta. Aloite johti vakiintuneeseen toimintaan, joka on selvästi parantanut niin päättäjien, virkamiesten kuin kaupunkilaistenkin ympäristötietojen saatavuutta ja sitä kautta luonut edellytyksiä ympäristöasioiden paremmalle hallinnalle. Virastoissa ja liikelaitoksissa ympäristöraportointi on ollut ensimmäinen askel kohti ympäristöjohtamista eli ympäristönsuojelun systemaattista kehittämistä. Tästä raportista löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten hallintokunnissa on edistytty ympäristöasioissa. Ympäristöjohtamisen ja perinteisten ympäristönsuojelun sektorien esittelyn lisäksi raportissa on uusi luku, jossa kuvataan hallintokuntien hyviä ympäristökäytäntöjä. Se esittelee eläviä esimerkkejä muun muassa energian- ja paperinsäästöstä, jätteiden vähentämisestä ja ekotehokkuudesta. Ympäristöasiat ovat edistyneet viimeisen kymmenen vuoden ja etenkin aivan viimeisten vuosien aikana rivakasti kaupungin koko organisaatiossa. Ilmastopolitiikan vahvistuminen on näkynyt eniten otsikoissa, mutta muutakaan ympäristöpolitiikkaa ei ole unohdettu. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2009 hyväksymässä kaupungin strategiaohjelmassa ympäristöasiat ovat vahvasti esillä. Ilmastoasioissa on kuitenkin katsottava vielä paljon taloussuunnitelmakautta pidemmälle. Helsingin Energian luonnostelema kehitysohjelma on erinomainen askel tähän suuntaan, mutta energiantuotannon ohella tarvitaan toimia myös muilla ilmastoon vaikuttavilla aloilla, kuten rakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa, liikenteessä ja hankinnoissa. Parhaillaan työn alla oleva kaupungin uusi ympäristöpolitiikka tarjoaakin kaupungillemme mahdollisuuden asettaa kunnianhimoiset pitkän aikavälin ilmastotavoitteet ja koota yhteen keskeiset keinot niiden toteuttamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteinen Ilmasto.info -neuvontakeskus käynnistetään vuonna Tämä ympäristöraportti kertoo, että Helsingillä riittää edelleen tehtävää myös liikenteen vaikutusten hallinnassa. Ilman laadun ja melun osalta lakisääteisten ympäristövaatimusten saavuttamiseen on vielä matkaa, eikä kaupunginhallituksen kesällä tekemä ympäristövyöhykepäätös ole vielä riittävä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Edelleen tarvitaan toimia muun muassa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Ruuhkamaksujen käyttöönotto on yksi varteenotettava vaihtoehto osana liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämerihaaste eteni vuoden 2009 aikana hyvin. Haasteeseen on tarttunut jo noin 170 organisaatiota, ja seuraava askel on sen laajentaminen koko Itämeren alueelle. Itämeri oli teemana myös viimekeväisessä kaupungin ympäristöpalkintokilpailussa. Palkitsemani IHA-Lines Oy on erinomainen esimerkki siitä, miten yritysten ja kaupungin Ekokompassi-yhteistyö voi auttaa kumpaakin tahoa kehittämään sellaista ympäristöystävällistä toimintaa, jota on mahdollista soveltaa myös muissa yrityksissä ja kaupungeissa. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan päättänyt, että Helsingin on oltava edelläkävijä ympäristönsuojelussa. Edelläkävijyyttä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä 3

4 julistuksella, vaan se vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin viranhaltijoiltakin kaikilla toimialoilla. Sitoutumisen lisäksi tarvitaan kykyä ja rohkeutta tarttua ympäristön kannalta hyviin ratkaisuihin, vaikka ne lyhyellä aikavälillä saattaisivat vaatia taloudellisia ja henkisiä investointeja. Helsingin kaupunki on panostanut ympäristöasioihin yhä enemmän myös taloudellisesti. Kaupungin ympäristökulut ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2009 ne olivat kaikkiaan 120 miljoonaa euroa. Myös ympäristöinvestoinnit ovat olleet kasvussa, ja niitä tehtiin viime vuonna 47 miljoonalla eurolla. Ympäristön suojeleminen nyt ja lähitulevaisuudessa onkin mitä viisainta politiikkaa. Jos nyt ei toimita, lasku kaupungille ja tuleville sukupolville on myöhemmin moninkertainen. Siitä pitävät huolen väistämättä lisääntyvät ympäristötaloudelliset ohjauskeinot sekä niukentuvien uusiutumattomien luonnonvarojen hintojen nousu. Helsingistä tulee planeetan paras kotikaupunki. Ympäristönsuojelu on tämän päämäärän olennainen osa. 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (29 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. (96 tytäryhtiötä ja 11 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (41 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhteisöä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. 4

5 Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, joista oli vakituisia ja määräaikaisia. Henkilöstön määrä oli 831 henkilöä (2,14 %) suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Kaupungilla on n työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukko 1. Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja Helsingin kaupungin talouden tunnusluvut 2009 Toimintatuotot, milj Verotulot, milj Investointien 50,8 tulorahoitus, % Toimintakulut, milj Vuosikate, milj. 315,3 Lainat, /asukas Tilikauden tulos, milj. 14 Vuosikate/poistot, % 94,5 Konsernilainat, /asukas Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienten virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa vuosille Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on 5

6 määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,27 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2009 lopussa asukasta. Väkiluku on lisääntynyt vuodesta 2006 lähtien muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Vuoden 2009 aikana väestö kasvoi hengellä, josta noin henkeä Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Helsingissä oli vuonna 2009 kaikkiaan työpaikkaa. Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 17 prosenttia. Työpaikkojen määrä väheni edellisvuodesta 4 800:lla. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 prosenttia. Helsingin neljä merkittävintä toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Näillä aloilla on lähes puolet Helsingin työpaikoista. Myös julkinen hallinto, koulutus, teollisuus, liikenne, rahoitustoiminta ja rakentaminen ovat Helsingissä merkittäviä toimialoja. Helsingin työpaikkaomavaraisuus, joka kuvaa alueen työpaikkojen ja työvoiman välistä suhdetta, on korkea (135) ja työpaikkoja on enemmän kuin tarjolla on työvoimaa. Kaupungin rajat ylittävän työmatkaliikenteen merkitys onkin alueen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeää ja työmatkaliikkuminen on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2009 Helsinkiin tuli työhön muualla asuvaa ja muissa kunnissa kävi töissä vastaavasti helsinkiläistä. Suurimmat työssäkäyntivirrat suuntautuvat edelleen Helsinkiin. Rakentaminen vähentyi Helsingissä vuoden 2009 aikana. Myönnettyjen toimitilarakentamisen rakennuslupien kerrosala väheni 46 prosenttia ja asuinrakentamisen lupien kerrosala 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusia toimitilarakennuksia alettiin rakentaa 27 prosenttia vähemmän ja asuinrakennuksia 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna Rakenteilla olevien toimitilojen kerrosala supistui 28 prosenttia ja asuinrakennusten kerrosala19 prosenttia. Uusia toimitiloja valmistui 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Asuinrakentamisessa valmistuneen tuotannon kerrosala oli 9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2009 lopussa hlö/km² asukasta maa-km 2 kohti, mikä oli 10,1 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Se johtuu suurelta osin Helsingin kasvaneesta pinta-alasta. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 781 hlö/km² ja Vantaan 828 hlö/km². 6

7 Helsingin kaupungin pinta-ala on 715,55 m 2, josta maa-alaa 213,00 m 2 (30 %), sisävesialueita 0,88 km² ja merivesialueita 501,67 km². Suurin osa kaupungin maa-alueista on metsää (3 724 ha), puistoja (987 ha) ja maisemapeltoja tai niittyjä (n. 800 ha). 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Strategiaohjelma Arvot: Helsingin kaupungin arvot ovat asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Eettiset periaatteet: Eettisissä periaatteissa todetaan mm., että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Helsingin kaupungin visio: Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Visiota toteuttavat strategiset alueet: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina tavoitteinaan käyttäjälähtöiset palvelut, terveysja hyvinvointierojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminen. Kilpailukyky, strategisina tavoitteinaan monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki sekä monipuolinen elinkeinorakenne. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina tavoitteinaan asumisen määrän, laadun ja kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä liikennejärjestelmien kehittäminen. Johtaminen, strategisina tavoitteinaan muutosvalmiuden lisääminen, talouden tasapaino ja palvelutuotannon vaikuttavuus sekö tytäryhteisöjen johtaminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ympäristö strategiaohjelmassa: Kilpailukyky: Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki 7

8 Helsinki panostaa Itämeren suojeluun sekä konkreettisilla vesiensuojelutoimenpiteillä että kansainvälisellä ympäristöyhteistyöllä. Toimenpiteitä ovat mm. piste- ja hajakuormituksen vähentäminen, pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen. Kaupunkirakenne ja asuminen: Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuutokseen vastaamiseksi Helsinki suunnittelee ja toteuttaa kaupunkirakenteen täydentämistä tukeutuen olemassa olevaan ja kehittyvään raideverkkoon ja tiivistämällä asemanseutuja. Helsingin seudulle laaditaan kestävän maankäytön tueksi MAL-visio vuodelle 2050 ja pääkaupunkiseudulle valmistellaan yhteistä yleiskaavaa. Kaupunkirakennetta kehitetään energiaa säästäväksi ja tavoitteena on vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tähän pyritään edistämällä energian tuotannon ja kulutuksen päästöjä vähentäviä innovaatioita sekä energiatehokkuutta parantamalla. Kaupunki- ja seuturakennetta tiivistetään ja eheytetään ja joukkoliikennettä kehitetään ja tuetaan, jotta päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyisivät laskuun. Uudisrakentamisessa ja rakennuskannan ylläpidossa keskeistä on energiatehokkuus. Tavoitteena on lisäksi perustaa Sipoonkorven kansallispuisto, säilyttää yhtenäisiä viheralueita ja viheralueyhteyksiä sekä säilyttää rantoja kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Energian tuotantoon, hankintaan ja käyttöön liittyen Helsinki pyrkii mm. kääntämään sähkönkulutuksen asukasta kohti laskuun, kehittämään Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää, lisäämään tuulivoiman ja ekologisesti kestävien biopolttoaineiden käyttöä, laatimaan hallintokunnille sitovat energiansäästötavoitteet sekä nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi rakennusten energiakäyttöä tehostetaan. Kaupunkirakenne ja asuminen: Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi Energiapoliittisten linjausten mukaisesti Helsingin tavoitteena on eurooppalainen taso vuosittaisessa polttoaineen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti. Tähän pyritään panostamalla Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisessä liikenteen kokonaisenergiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitioliikenneverkkoa sekä kaupunkiratoja, tehostamalla liityntälinjastoa raideliikenteen asemille sekä parantamalla asemien liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen, ohjaamaan pääosa liikenteen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Suurten 8

9 kaupunkien joukkoliikennetukea suunnataan lipun hintojen alentamiseen ja palvelutason parantamiseen. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään mm. lisäämällä pyöräkaistoja, tihentämällä pyörätieverkkoa ja lisäämällä kävelyalueita sekä huomioimalla niiden edellytykset uusien alueiden suunnittelussa. Bussiliikenteen energiatehokkuutta parannetaan mm. lisäämällä biodieselin käyttöä ja maakaasubusseja sekä selvittämällä hybridibussien ja johdinautojärjestelmän käyttöä. Johtaminen: Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannetaan Kaupungin hankintoja kehitetään ilmastovaikutusten vähentämiseksi kehittämällä hankintaosaamista, hankintatiedon raportointia, mittaamista ja analysointia kehittämällä sekä keskittämällä hankintavolyymiä. Hankintakriteereiksi nostetaan hankintojen ympäristövaikutusten seuranta ja energiatehokkuus ja yrittäjien kanssa tehdään kumppaniyhteistyötä, jotta hankintakokonaisuuksia voidaan kehittää vastamaan paremmin toimittajamarkkinoita. Toimitilojen käytön suhteen tavoitteena on, että tilojen käyttö tehostuu, kustannukset vähenevät ja ilmastovaikutukset pienenevät. Tätä tukemaan laaditaan kaupunkitason toimitilastrategia, jonka tavoitteena on kustannustehokkuus, tilojen yhteiskäyttö, rakennusten arvon säilyminen, terveellisyys, energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen. 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista kehittää ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä. Vuoden 2009 aikana alettiin valmistella kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista ja kaupunginjohtaja nimesi siihen työryhmän vuoden 2010 alussa. Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on vähitellen siirtynyt hallintokuntien suuntaan, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Virastojen ympäristöjohtaminen ja - ohjelmatyö onkin jatkanut piristymistään vuonna Kaupunki on laatinut viime vuosina myös useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Näistä ohjelmista löytyy tiivistetty kuvaus sivuilta: -> ympäristöohjelmat. Kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä on jatkanut virastojen ja laitosten ympäristöjohtamisen valmennuksia. Hallintokuntien tueksi laadittiin lisäksi Pieni opas Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisesta, joka tarjoaa käytännön ohjeita ja neuvoja siitä, miten viraston ympäristöjohtamista kannattaa edistää. Vuonna 2009 järjestettiin mm. 9

10 kaupungin taidelaitoksille suunnattu ympäristöjohtamisen seminaari sekä kaikkien virastojen johdolle ja ympäristövastaaville suunnatut Johto kiinni ympäristöön -seminaari ja työpaja, joissa pohdittiin mm. ympäristöasioiden kytkemistä osaksi virastojen tulospalkkiojärjestelmiä. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen Kehittäminen Ympäristö kaupungin strategiassa Kestävän Kehityksen ohjelma Kaupungin ympäristöraportti Ympäristöpolitiikka Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintokunnat Talousarvioohjeet (laatimis- ja noudattamis-) Ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat Talousarvion ympäristötavoitteet Ympäristöjärjestelmät Ympäristö- tai keke-ohjelmat Toteutus Ympäristöraportit ja toimintakertomukset 1 Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna Vuoden 2009 aikana valmistui Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella laadittu Annamari Puhakan pro gradu -tutkimus Kestävä kehitys ohjelmista eläväksi käytännöksi? Tutkimus julkaistaan ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Helsingin kestävän kehityksen ohjelmatyötä on tarkasteltu myös Pariisin yliopistolla valmisteilla olevassa Euroopan kaupunkien paikallisagendaprosesseja käsittelevässä tutkimuksessa. 10

11 3.4 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. Taulukko 2. Talousarvion 2009 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori P kok <30 t/a kokonaistyppi N kok <500 t/a (Helsingin Vesi) 22 t/a (toteutui) 403 t/a (toteutui) Katupölyn pienhiukkasmäärät (PM10) eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (rakennusvirasto, ympäristökeskus) Toteutui. Arvioidaan rakennusviraston toiminnan aiheuttamat vaikutukset ilmastonmuutokseen ja selvitetään keinoja, joilla yleisten alueiden hoidossa tulee varautua ilmastonmuutokseen. (rakennusvirasto) Toteutui. Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR- Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. (rakennusvirasto) Toteutui. Helsingin ilmastostrategian toteutussuunnitelma toimitetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mennessä. (ympäristökeskus) Ei toteutunut. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 72 %. (HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto) 71,6 % (ei toteutunut). Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >13 %. (HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto) 15,8 % (toteutui) 11

12 Useilla virastoilla ja laitoksilla on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi: Helsingin Energia, Helsingin Satama, hankintakeskus, rakennusvirasto, pelastuslaitos, ympäristökeskus, HKL, Palmia, MetropoliLab, sosiaalivirasto, terveyskeskus, opetusvirasto, nuorisoasiankeskus, liikuntavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto 3.5 Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat Useimmat kaupungin liikelaitokset aloittivat ympäristöjärjestelmien kehitystyön jo luvulla, ja sittemmin järjestelmiä on alettu kehittää myös muutamassa suuressa virastossa. ISO sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä: o Helsingin Satama o Helsingin Energian Salmisaaren, Vuosaaren ja Hanasaaren voimalaitokset sekä lämpökeskusten ja kaukolämpöverkoston toimintajärjestelmä sertifioimaton ympäristöjärjestelmä: o HKL, Palmia, Helsingin Vesi, ympäristökeskus Green Office- järjestelmä on käytössä: o Helsingin Energian seitsemän toimistoa o opetusviraston hallintorakennus Ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma käytössä: o rakennusvirasto, kaupunginkirjasto, tilakeskus (kiinteistövirasto), nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto: kaikki kaupungin koulut, suomenkielinen työväenopisto, terveyskeskus, Arbis Ympäristöohjelma tekeillä: o henkilöstökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, sosiaalivirasto, taidemuseo Vihreä lippu tai Okka-säätiön myöntämä ympäristösertifikaatti: o opetusvirasto: 13 koulua tai oppilaitosta o sosiaalivirasto: seitsemän päiväkotia tai leikkipuistoa 3.6 Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Helsingin kaupungin tytäryhtiöiden toimintaa ohjataan ja seurataan kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tytäryhtiöille johtamisen ja hallinnon keskeisiä periaatteita sekä tytäryhteisöjen raportointia koskevat ohjeet. Helsingin strategiaohjelmassa vuosille on linjattu tavoitteita konserniohjaukselle ja omistajapolitiikalle. Tytäryhteisöjen hallintaa tehostetaan ja niiden määrää vähennetään mm. yhdistämällä saman toimialan yhteisöjä tai niiden toimintaa tai luopumalla kaupungin ydintoimintaan kuulumattomista omistuksista kokonaan. Tytäryhteisöjen (lukuun ottamatta asuinkiinteistöjä) seurantakyselyn yhteydessä kysyttiin myös ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöasioihin liittyvistä seurantatiedoista. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto saaduista vastauksista. 12

13 Systemaattista ympäristöjohtamista harjoittaa vain muutama yhtiö. Ympäristökäsikirjat ovat käytössä Mitox Oy:llä ja Helen Sähköverkolla Oy:llä. Finlandia-talo Oy:llä ja Stadionsäätiöllä on ympäristöohjelmat ja Finlandia-talo Oy on lisäksi mukana Green Office - järjestelmässä. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:llä on ympäristöasioiden seuranta- ja kehittämisohjelma ja vuonna 2009 käynnistyi kuljetusten polttoainekulutuksen seuranta. Lisäksi yritys otti käyttöön Green Office -ympäristöjärjestelmän ja ympäristöasiat ovat osa tulospalkkausta. Seure Henkilöstöpalvelut Oy on perustanut ympäristötyöryhmän. Ympäristöasioihin liittyviä seurantatietoja, mm. energiankulutus- ja jätetietoja, kerää selvästi useampi yhtiö. Näitä ovat useat kiinteistöyhtiöt, palvelutalot, päiväkodit, Helsingin teatterisäätiö, Helsingin Väylä Oy sekä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy ja Vuosaaren urheilutalo Oy. Urheiluhallit Oy (Töölön, Malmin, Kontulan ja Siltamäen uimahallit) ja Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy seuraavat lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä vedenkäsittelykemikaaleja ja jätemääriä. Helsinki-viikon säätiö pyrkii tapahtuma-aikana mahdollisimman ympäristöystävälliseen toimintaan. Oy Mankala Ab on mukana vesi- ja tuulivoiman kehittämisessä. Oulunkylän sairaskotisäätiössä ympäristön suojelun ja kestävän kehityksen näkökulmat pyritään huomioimaan kuntoutussairaalan kaikessa toiminnassa. Kiinteistö Oy Kaapelitalon merkittävä ympäristöteko on rakennusten kierrättäminen, joka vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja jätteen määrää. Lisäksi se pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. PosiVire pyrkii hankkimaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä tuotteita. Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen linjaa toiminnassaan. Gardeniassa pyritään ottamaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Helsingin Bussiliikenne Oy:n Koskelan varikon autot ovat vuosien aikana osallistuneet biodieselkokeiluun ja autojen polttoaineen kulutusseurantaan on hankittu järjestelmä, jolla kulutusta voidaan seurata sekä ajoneuvo- että kuljettajakohtaisesti. Ruskeasuon varikolle rakennettu uusi pesuhalli on varustettu pesuvesien kierrätysjärjestelmällä sekä puhdistimella. Helsingin Bussiliikenne Oy:llä on ainoana tytäryhteisönä ISO14001-sertifiointi. Asuinkiinteistöyhtiöiden normeerattu lämmön ominaiskulutus oli 51,1 kwh/m 3. Se laski 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Sähkönkulutus (4,9 kwh/m 3 ) puolestaan nousi 2 prosenttia. Vedenkulutus oli 167 l/as./vrk. Se nousi kahdella litralla edellisvuodesta. 3.7 Sidosryhmätoiminta Kaupunki on jatkanut pk-yritysten ympäristöasioiden hallinnan valmiuksien kehittämistä ja tukemista Ekokompassi-hankkeella, joka saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Vuoden aikana kehitettiin pk-yrityksille suunnattu samanniminen kevennetty ympäristöjärjestelmä ja rekrytoitiin noin 20 matkailu- ja painoalan pilottiyritystä testaamaan sitä käytännössä. Pilottiyritysten lisäksi hankkeessa koulutettiin mm. 20 pääkaupunkiseudun yritysneuvojaa, jotta he voivat omassa työssään ohjata yrittäjiä ottamaan ympäristöasiat huomioon jo yrityksen perustamisvaiheessa. Pk-yritysten ja yritysneuvojien ympäristöneuvontaan 13

14 kehitettiin paljon erilaista helppokäyttöistä tukimateriaalia. Ekokompassiympäristöjärjestelmän peruspilarit, eli 16 kriteeriä, jotka yrityksen pitää täyttää saadakseen Ekokompassitodistuksen, luotiin yhdessä pohjoismaisten vastaavien järjestelmien kanssa. Ekokompassi onkin osa Pohjoismaista ympäristöverkostoa. Turun ja Helsingin kaupunkien vuonna 2007 esittämään haasteeseen Itämeren pelastamiseksi oli vuoden 2009 loppuun mennessä vastannut yli 160 toimijaa, joista 68 on jo laatinut oman toimenpideohjelmansa. Suomessa uusia haasteen vastaanottaneita tahoja olivat vuonna 2009 eräät suuryritykset, pk-yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja valtion- ja aluehallinnon toimijat. Haaste on saanut näkyvyyttä julkisuudessa sekä suoraan että haastettujen organisaatioiden omien julkaisujen ja verkkosivujen kautta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, kuinka virastot ja laitokset tekivät sidosryhmäyhteistyötä ympäristöasioihin liittyen. Helsingin Vesi, nykyisin HSY Vesi, tekee Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on jätevedenpuhdistuksen tehostaminen. Sidosryhmäyhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat WWF, Luontoliitto ja kummikoulut. Helsingin kaupungin Itämeri haaste -projekti puitteissa Helsingin Satama ja Helsingin Vesi tarjosivat Helsingissä vieraileville risteilyaluksille lähes ilmaisen mahdollisuuden tyhjentää jätevesisäiliönsä. Kiinteistöviraston tilakeskus ja Palmian Catering-palvelut ovat mukana Save energy - hankkeessa, joka tähtää energiansäästöön julkisissa rakennuksissa. Hankkeen aikana mm. kahdessa pilottikoulussa ja keittiöissä seurataan reaaliaikaisesti energiankulutusta, teknisten järjestelmien toimintaa ja sisätilojen olosuhteita. Energian käyttöä ja erityisesti käytön muuttumista koskevaa tietoa hyödynnetään niin, että se vaikuttaa talossa työskentelevien (oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan) käyttäytymiseen energian kuluttajina. Perimmäisenä tavoitteena on muuttaa energian käyttötapoja pysyvästi myös koulun ulkopuolella. Rakennusvirastolla oli vuonna 2009 keskeinen rooli EU-tason kaupunginjohtajien energiaja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) käytännön toimenpiteiden toteuttajana. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun Best of Helsinki Awards gaalassa palkittiin ensimmäistä kertaa Paras vastuullista liiketoimintaa ylläpitävä yritys. Elinkeinopalvelu on mukana hankkeessa, jonka avulla matkailijat ja helsinkiläiset voivat pienentää hiilijalanjälkeään panostamalla hyväntekeväisyyteen. MyHelsinki-näyttelyn yhteyteen Washingtonissa järjestettiin ympäristöseminaari (Different Ways of Raising Environmental Awareness) yhteistyössä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kanssa. Eettisiä ja ekologisia vaihtoehtoja etsiville kuluttajille on lanseerattu SuosiEkoa.fimarkkinapaikka ja lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Uusix-verstaan, Ekokompassihankkeen, Itämerihaaste-projektin sekä Metsähallituksen Nuuksio-keskus -hankkeen kanssa. Vuosi 2009 oli Helsingin Energian satavuotisjuhlavuosi, jonka aikana se sijoittui parhaiten EPSI Rating -tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Suomen sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. 14

15 Energiansäästöviikkoon osallistui useita kaupungin yksiköitä (mm. Helen, HKL, kaupunginkirjasto, rakennusvirasto, ympäristökeskus), jotka tekivät yhteistyötä mm. Motivan kanssa. Energiansäästöviikkoa vietettiin rakennusvirastossa jakamalla tiedotteita ja vinkkilistoja Intran välityksellä sekä mm. energiankulutukseen liittyvän kilpailun avulla. HKR:n virastotalon sähkömittarit sekä hissin käytön laskurit luettiin ennen viikkoa ja sitten viikon aikana ja jälkeen. Tällä haluttiin todeta tiedottamisen vaikutus käytöstapoihin. Tiedotteilla nimittäin kehotettiin käyttämään portaita hissien sijaan sekä tehostamaan sähkön käyttöä sammuttamalla valot ja laitteet kun niitä ei tarvitse. Hissin käyttö väheni noin 5 prosenttia, joka kertonee sitä, että hissin käyttö on jo valmiiksi vähentynyt virastossa. Sähkön kulutus väheni vain hieman, joskin tulokseen vaikutti nopeasti viilennyt sää, jonka vuoksi tarvittiin lisälämmityksiä paikoitellen. Kampanjan päätarkoitus kuitenkin saavutettiin, sillä tavoitteena oli herätellä ihmiset tiedostamaan pienetkin asiat, joilla energiankulutukseen voi vaikuttaa sekä kotona että työpaikoilla. Autottomaan päivään osallistuivat mm. Helsingin Satama, HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus. Kulttuuriasiainkeskus edellytti avustusten saajilta kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista projekteissaan. Palmian tunnettuuskyselyn yhteydessä selvitetään vuosittain helsinkiläisten näkemystä Palmian ympäristömyönteisyydestä. Koulut tekevät yhteistyötä luontokoulujen, Gardenian ja puutarhayhdistyksen kanssa. Helsingin kaupungin vuosittainen ympäristöpalkinto luovutettiin City Car Clubille. Perusteluina oli, että CityCarClub on muuttanut onnistuneesti yksityisomistukselle käänteisen yhteiskäyttöideologian liiketoimintakonseptiksi. Yritys on toiminut Helsingissä yhdeksän vuoden ajan tarjoten kaupunkilaisille yhteiskäyttöisiä autoja. Käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti ja toiminta on vähentänyt yksityisautojen määrää Helsingissä. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä ympäristöteosta, joka koituu Helsingin ja helsinkiläisten hyödyksi. Vuonna 2009 palkinnon saajaksi etsittiin yritystä, yhteisöä tai yksityishenkilöä, joka on toiminnassaan huomioinut ilmastonmuutoksen ja esimerkillään näyttänyt suuntaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai kehittänyt valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Ympäristötekojen palkitsemisella kaupunki haluaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin, joiden painoarvo yhteiskunnassa tulee entisestään kasvamaan. Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) järjesti vuonna 2009 kaupungin henkilöstölle Paras energiaa säästävä menetelmä -kilpailun, johon tuli 36 ehdotusta. Idean käyttökelpoisuus, uutuus sekä energiansäästövaikutukset olivat kriteereinä valinnassa. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä toimimaan omatoimisesti ympäristöasioissa niin työpaikalla kuin kotonakin. Pääpalkinnon jakoi kaksi ehdotusta: sähköautojen käyttöönotto lähiajoon sekä polkupyörien kunnostaminen kaupungin virastoille. Molemmat ehdotukset saivat euron tunnustuksen. Lisäksi euron tunnustuspalkinnon sai ehdotus kytkimellisen jatkojohdon käyttöönotosta. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri jakoi palkinnot Tapahtumatalo Bankissa ja totesi palkintojenjakotilaisuudessa Helsingin kaupungin henkilöstöineen olevan tiiviisti mukana energiansäästö- ja ilmastonmuutostalkoissa. 15

16 Helsingin Energia sai energiajärjestö IEA:lta (International Energy Agency) tunnustuksen ylivoimaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tunnustuksella viitataan Helsingin Energian kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuottamiseen energiatehokkaasti samoissa prosesseissa sähkön kanssa. 4. Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset 4.1. Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maailman keskilämpötila on noussut 0,8 astetta ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomessa lämpötila on noussut noin puolitoista astetta. Vuosi 2009 oli Helsingin Kaisaniemen sääasemalla selvästi viileämpi kuin ennätyslämmin vuosi Vuoden 2009 keskilämpötila 6,2 astetta oli kuitenkin noin 0,6 astetta vertailujaksoa lämpimämpi. Lumipeitepäivien määrä oli 94, eli 19 päivää vähemmän kuin keskimäärin vertailujaksolla Koko maailman keskilämpötila oli maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n mukaan viidenneksi lämpimin 1850-luvulla alkaneen mittaushistorian aikana. Kaikki kymmenen korkeinta keskilämpötilaa ovat olleet vuoden 1997 jälkeen. Kesällä 2009 arktinen merijää ei sulanut aivan yhtä laajasti kuin kesinä 2007 ja 2008, mutta sulamisalue oli silti kolmanneksi laajin satelliittimittausten alkamisen jälkeen. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkoi kasvuaan ja kohosi 2 ppm:ää tasolle 387 ppm vuonna Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulee pudottaa päästöjään vähintään prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lähivuosien toimet päästöjen kääntämisessä laskuun ovat kriittisiä, sillä IPCC:n vuoden 2007 raportin mukaan kahden asteen ilmastotavoitetta ei pitkällä aikavälillä enää todennäköisesti saavuteta, mikäli ilmakehään päästetään vielä 40 vuoden nykypäästöjä vastaava määrä hiilidioksidia tällä vuosisadalla. YK:n viidennessätoista ilmastokokouksessa (COP15) Kööpenhaminassa ei saavutettu ennakolta odotettua tulosta. Maailman maat eivät pystyneet sitoutumaan päästövähennyksiin. Tuloksena syntyi julkilausuma, jonka keskeisimpinä asioina ovat maapallon keskilämpötilan pitäminen alle 2 asteen, kehitysmaille vuosittain kanavoitava ilmaston muutoksen hillintään ja sopeutumiseen tarkoitettu raha sekä se, että tammikuun 2010 loppuun mennessä sitoumuksen allekirjoittaneet valtiot ilmoittivat omat päästötavoitteensa. Neuvotteluja jatketaan Meksikossa Helsingin kaupungin ilmastotavoitteet Kaupungin strategiaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi. 16

17 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2008 energiapoliittisen selonteon, jonka mukaan Helsinki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Energia allekirjoitti maaliskuussa 2009 Euroopan energiateollisuuden julkilausuman, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan hiilineutraalia sähköntuotantoa. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 60 yhtiötä. Helsingin Energia laati päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän kehitysohjelman Helen Kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, joka menee valtuuston päätettäväksi vuoden 2010 aikana. Kehitysohjelman ensimmäisessä osassa on konkreettisia investointi- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan saavuttaa kaupunginvaltuuston asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Keskeinen tavoite on uusiutuvan energian merkittävä lisääminen. Kehitysohjelman toisessa osassa käsitellään vuoden 2020 jälkeistä aikaa ja se sisältää toimenpiteet, joilla voidaan kulkea kohti hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen Helsinki allekirjoitti alkuvuonna 2009 pormestareiden ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors), jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän. Sopimuksen on allekirjoittanut yli 1300 kaupunkia tai aluetta. Sopimuksen mukaisesti vuoden 2010 aikana laaditaan kestävän energian toimintasuunnitelma, jossa esitellään keinot parantaa koko kaupungin energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelma raportoidaan kahden vuoden välein EU:lle. Sopimuksen puitteissa aloitettiin myös kaksivuotinen EU-rahoitteinen yhteistyöhanke (COMBAT) (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals), jonka tarkoituksena on hyödyntää osallistujakaupunkien kokemuksia ja asiantuntemusta energiatehokkuussuunnitelman työstämisessä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. Molempien edellisten työtä koordinoi HKR-Rakennuttaja ja mukana työssä on myös YMK. Helsinki jatkoi pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 mukaisesti kaupunkien välistä yhteistyötä, jonka puitteissa käynnistettiin laaja kuntien yhteinen EU-rahoitusta saanut ilmastohanke Julia Hankkeessa kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskureita julkisiin hankintoihin, toimitilojen käyttöön, liikenteeseen ja jätehuoltoon. Laskurit auttavat Helsingin seudun kaupunkeja ja asukkaita ilmastonmuutoksen hillintään. Kaupunkien toimipaikoille koulutetaan myös ekotukihenkilöitä, joiden tehtävänä on motivoida työntekijöitä mukaan ilmastotyöhön. Julia-hankkeessa arvioidaan lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä kaupunkiympäristössä ja selvitetään keinoja varautua odotettavissa oleviin muutoksiin. Pääkaupunkiseudun yhteistä ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiaa alettiin valmistella EU-rahoitteisen BaltCICA -hankkeen puitteissa. Tavoitteena on laatia yhteiset linjaukset Pääkaupunkiseudun kaupungeille ja Helsingille ohjelma- ja toimenpidetasoinen suunnitelma. Lisäksi arvioidaan sopeutumisen kustannuksia. Ilmastotoimia Helsingin Energia alkoi valmistella kahden merkittävän kokoluokan ( MW) tuulivoimapuiston perustamista Suomenlahdelle ja Perämerelle yhdessä EPV Energian kanssa perustetun Suomen Merituuli Oy:n toimesta. Vuonna 2009 toteutettiin YVAprosessit tuulivoimapuiston rakentamismahdollisuuksista Inkoon Raaseporin sekä Kristiinankaupunkiin kuuluvan Siipyyn edustan avomerialueille maakuntakaavan ohjaamiin 17

18 paikkoihin. Inkoon Raaseporin hanke käsittää noin 60 tuulivoimalaitosta Inkoon edustan merialueella. Siipyyn hankkeeseen sisältyy noin 80 tuulivoimalaitosta Siipyyn edustan merialueella. Lisäksi Helsingin Energia lahjoitti Linnanmäelle kaksi 5 kw pientuulivoimalaa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen Ilmasto.info -neuvontakeskus sai työ- ja elinkeinoministeriöltä rahoitusta, joten keskus voidaan käynnistää vuonna Hankkeen tavoitteena on jakaa kuluttajille luotettavaa eri toimijoiden tuottamaa energianeuvontaa, jonka tavoitteena on tehostaa energian käyttöä sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää näin kasvihuonekaasupäästöjä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston hiilijalanjälki arvioitiin vuoden 2008 osalta. Laskennan avulla arvioitiin virastotyöskentelyn ilmaston kannalta oleellisten toimintojen mittaamista sekä tulosten soveltuvuutta ympäristöjohtamiseen ja ekotukitoimintaan. Jalanjälki oli molemmissa virastoissa selvästi keskimääräisen suomalaisen toimiston päästötason alapuolella. Suurimmat päästöosuudet muodostuivat työntekijöiden työmatkoista kotoa töihin sekä toimistorakennusten energiankulutuksesta. Myös virkamatkoista ja jätteistä syntyi merkittävä päästöosuus. Toimistotyön hiilijalanjäljen laskennan lisäksi rakennusvirasto selvitti myös toimintansa muita vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä pohti, miten yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hoidossa tulisi sopeutua ilmaston muuttumiseen. Työn tuloksena pystyttiin havaitsemaan työvaiheita ja materiaaleja, jotka tuottavat hiilidioksidipäästöjä, sekä kehitettiin laskentatyökalu yleisten alueiden rakentamisen hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi. Työ on esiselvitys, joka toimii virastossa jatkokehityksen pohjana. Yleisten alueiden rakentamisen suurimmiksi päästölähteiksi havaittiin erilaiset täyttömateriaalit ja päällysteet. Selvitys oli kaupungin talousarviotavoite, joka siis toteutui. Helsingin päästöt kasvoivat hiukan Vuonna 2009 Helsingin kokonaispäästöt kasvoivat ennakkotietojen perusteella prosentin, mutta olivat edelleen 13 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 (kuvio 2). Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoite vuodelle 2010 eli vuoden 1990 päästötaso on ylitetty vuosina 2003 ja

19 1000 t CO2-ekv Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuus ja työkoneet Kulutussähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuvio 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Kuviossa on esitetty Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman päästötavoite eli vuoden 1990 päästötason alittaminen vuoteen 2010 mennessä sekä Helsingin energiapoliittisten linjausten päästötavoite eli päästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Laskentatapa on pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hyödynjakomenetelmä. Päästöjen suotuisa kehitys viime vuosina on johtunut taantuman seurauksena syntyneestä sähkön kysynnän laskusta, mikä on johtanut sähkön suuripäästöisen lauhdetuotannon vähenemiseen ja energiantuotannon päästöjen alentumiseen. Myös maakaasun käytön lisäämisellä kivihiilen sijaan on ollut merkittävä vaikutus Helsingin päästöjen alenemiseen. Edellisvuoteen 2008 verrattuna kaukolämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat, kun kivihiilen suhteellinen osuus energiantuotannossa kasvoi. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus pystyttiin pitämään kaukolämmön tuotannossa kuitenkin edelleen erittäin korkealla tasolla. Energiantuotannon päästöihin vaikuttavat vuosittain muun muassa pohjoismaiset sähkömarkkinat (lähinnä vesivoimatilanne), talven kylmyys ja taloudellisesta tilanteesta johtuva sähkön kysyntä. Sähkön lauhdetuotanto Helsingin voimaloissa ja muualla Suomessa pysyi alhaisella tasolla taantuman vähentäessä teollisuuden energiankulutusta, minkä vuoksi Suomen sähköntuotannon päästöt pysyivät alhaalla. EU:n toisen päästökauppakauden alkaminen nosti aluksi kivihiili- ja turvelauhdetuotannolla tuotetun sähköenergian hintaa selvästi, mutta vuonna 2009 päästöoikeuksien hinta on pysynyt alhaalla taloudellisen taantuman vuoksi. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Helsingissä vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen kasvu on taittunut. Vuonna 2009 liikenteen päästöjen lasku jatkui, ennakkotietojen perusteella 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vastaavalla tavalla liikenteen päästöt alenivat 1990-luvun taantuman aikaan. Uusien henkilöautojen polttoaineen kulutus putosi ajoneuvoveron muutoksen jälkeen toisena peräkkäisenä vuonna, bensiinikäyttöisillä 0,4 l/100km ja dieselautoilla 0,1 l/100km. Jätehuollon päästöt ovat pienentyneet noin 80 prosenttia 1990-luvulta, mikä johtuu erityisesti tehostuneesta kaatopaikkojen metaanin keräyksestä. Teollisuuden ja 19

20 % työkoneiden polttoaineiden käytöstä syntyvät päästöt ovat vähentyneet selvästi vuoden 1990 jälkeen, kun teollisuutta on siirtynyt muille alueille ja lisäksi sähköllä ja kaukolämmöllä on korvattu teollisuuspolttoaineiden käyttöä. Nämä päästöt putosivat edelleen vuonna Maatalouden päästöt ovat niin pieniä, että päästöjen muutoksella ei ole käytännössä merkitystä. Kuviossa 2 on esitetty Helsingin alueen kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv.). Vuonna 2009 päästöistä 42 prosenttia tuli kaukolämmityksestä, 4 prosenttia sähkölämmityksestä, 3 prosenttia öljylämmityksestä, 25 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja 22 prosenttia liikenteestä. Uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen hankinnasta laski vuonna prosenttiin edellisvuoden 6,2 prosentista (kuvio 3). Lasku johtui pääosin edellisvuotta heikommasta vesivoimatilanteesta. Vuonna 2009 kaukolämmöstä 3 prosenttia ja sähkön hankinnasta 7 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin. Helsingin Energian kokonaispäästöt olivat 3,5 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv., eli hieman kansainvälisen vertailuvuoden 1990 kokonaispäästöjä 3,4 Mt CO 2 -ekv. suuremmat. Myydyn energian (sähkö, kaukolämpö ja -jäähdytys) hiilidioksidin ominaispäästöt (260 g CO 2 /kwh) olivat selvästi alemmat kuin vuonna 1990 (400 g CO 2 /kwh). Lasku johtuu energiantuotannon tehostumisesta eli häviöiden pienenemisestä tuotannossa ja siirrossa sekä polttoaineen muutoksista (uusiutuvien lisääntymisestä ja erityisesti maakaasun osuuden kasvamisesta) Ydinvoima Öljy Maakaasu Hiili Uusiutuvat Kuvio 3. Uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen hankinnasta Kuviossa on esitetty Helsingin energiapoliittisten linjausten uusiutuvan energian tavoite 20 prosenttia vuonna Helsingin asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt pysyivät ennallaan 5,5 tonnissa eli päästötaso oli 21 prosenttia alempi kuin vuonna Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitellaan päästötasoa 4,3 tonnia/asukas vuonna Kuviossa 4 on esitetty kaupungin kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden suhteessa ilmastostrategian tavoitteeseen. Helsingin asukasta kohden lasketut päästöt ovat olleet kaikkina laskentavuosina alhaisemmat kuin vuoden 1990 päästöt. 20

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sitova tavoite Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös uuden Länsiterminaalin rakentamisesta tehty.

Sitova tavoite Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös uuden Länsiterminaalin rakentamisesta tehty. Kaupunginjohtajan toimiala Forum Virium Helsinki Oy Helen Oy Helsingin Markkinointi Oy Helsingin Satama Oy Sitova tavoite 2015 Helsingin Energian kehitysohjelman jatko valmisteltu Kvston käsittelyyn. Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 13 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän asettaminen HEL 2013-007804 T 00 00 02 Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän ilmastotyön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Helsingin kaupungin Taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 21.12.2010 Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2010 2 1. Helsingin kaupungin taidemuseon energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Strategian tavoitteiden toteutuminen Rakennus- ja ympäristötoimi Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 2.2.

Strategian tavoitteiden toteutuminen Rakennus- ja ympäristötoimi Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 2.2. Strategian tavoitteiden toteutuminen 2013-2016 Rakennus- ja ympäristötoimi Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 2.2.2017 Pekka Sauri Elinvoimainen Helsinki Tapahtumien Helsinki, Hauska Helsinki, Suomen

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Hallintokuntien ja eri työryhmien ilmastotehtävät

Hallintokuntien ja eri työryhmien ilmastotehtävät Hallintokuntien ja eri työryhmien ilmastotehtävät Jari Viinanen 1 18.5.2016 Jari Viinanen PKS Ympäristöpäällikköryhmä Hsy valmistelee Ilmastotehtävät: PKS ilmastostrategian edistäminen Hki: Päivi Kippo-Edlund,

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) 5 Helsingin, Lahden ja Turun vertaisarvio ilmastopolitiikasta ja hulevesien hallinnasta sekä esitys kaupunginhallitukselle tiekartan laatimisesta HEL 2011-005934

Lisätiedot

pöydälle pantu asia STRATEGIAOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEU- RANTA. Khs Esityslistan asia Kj/7

pöydälle pantu asia STRATEGIAOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEU- RANTA. Khs Esityslistan asia Kj/7 783 15.6.2009 pöydälle pantu asia STRATEGIAOHJELMAN 2009-2012 TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEU- RANTA Khs 2009-348 Esityslistan asia Kj/7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia

Lisätiedot