Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2009 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu

2 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana Kaupungin organisaatio Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Kaupungin ympäristöjohtaminen Strategiaohjelma Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kestävän kehityksen toimintaohjelma Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Sidosryhmätoiminta Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maankäytön ja rakentamisen kestävyys Kaupunkisuunnittelu Rakentaminen Pilaantuneiden alueiden kunnostus Luonnonsuojelu Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskunnan energian ja veden kulutus Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu Yhdyskunnan jätteet Liikenne Liikenteen kehitys Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta Ilmanlaatu Meluntorjunta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus Hankinnat Ympäristökasvatus ja -neuvonta Ympäristöriskien hallinta Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Laskentaperiaatteet Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain Virastojen ja liikelaitosten hyviä ympäristökäytäntöjä Ekotukitoiminta Muita hyviä käytäntöjä

3 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Käsissäsi on Helsingin kaupungin kymmenes ympäristöraportti. Aloite kaupungin ympäristöraportointiin tuli aikanaan kaupunginvaltuustosta. Aloite johti vakiintuneeseen toimintaan, joka on selvästi parantanut niin päättäjien, virkamiesten kuin kaupunkilaistenkin ympäristötietojen saatavuutta ja sitä kautta luonut edellytyksiä ympäristöasioiden paremmalle hallinnalle. Virastoissa ja liikelaitoksissa ympäristöraportointi on ollut ensimmäinen askel kohti ympäristöjohtamista eli ympäristönsuojelun systemaattista kehittämistä. Tästä raportista löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten hallintokunnissa on edistytty ympäristöasioissa. Ympäristöjohtamisen ja perinteisten ympäristönsuojelun sektorien esittelyn lisäksi raportissa on uusi luku, jossa kuvataan hallintokuntien hyviä ympäristökäytäntöjä. Se esittelee eläviä esimerkkejä muun muassa energian- ja paperinsäästöstä, jätteiden vähentämisestä ja ekotehokkuudesta. Ympäristöasiat ovat edistyneet viimeisen kymmenen vuoden ja etenkin aivan viimeisten vuosien aikana rivakasti kaupungin koko organisaatiossa. Ilmastopolitiikan vahvistuminen on näkynyt eniten otsikoissa, mutta muutakaan ympäristöpolitiikkaa ei ole unohdettu. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa 2009 hyväksymässä kaupungin strategiaohjelmassa ympäristöasiat ovat vahvasti esillä. Ilmastoasioissa on kuitenkin katsottava vielä paljon taloussuunnitelmakautta pidemmälle. Helsingin Energian luonnostelema kehitysohjelma on erinomainen askel tähän suuntaan, mutta energiantuotannon ohella tarvitaan toimia myös muilla ilmastoon vaikuttavilla aloilla, kuten rakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa, liikenteessä ja hankinnoissa. Parhaillaan työn alla oleva kaupungin uusi ympäristöpolitiikka tarjoaakin kaupungillemme mahdollisuuden asettaa kunnianhimoiset pitkän aikavälin ilmastotavoitteet ja koota yhteen keskeiset keinot niiden toteuttamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteinen Ilmasto.info -neuvontakeskus käynnistetään vuonna Tämä ympäristöraportti kertoo, että Helsingillä riittää edelleen tehtävää myös liikenteen vaikutusten hallinnassa. Ilman laadun ja melun osalta lakisääteisten ympäristövaatimusten saavuttamiseen on vielä matkaa, eikä kaupunginhallituksen kesällä tekemä ympäristövyöhykepäätös ole vielä riittävä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Edelleen tarvitaan toimia muun muassa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Ruuhkamaksujen käyttöönotto on yksi varteenotettava vaihtoehto osana liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämerihaaste eteni vuoden 2009 aikana hyvin. Haasteeseen on tarttunut jo noin 170 organisaatiota, ja seuraava askel on sen laajentaminen koko Itämeren alueelle. Itämeri oli teemana myös viimekeväisessä kaupungin ympäristöpalkintokilpailussa. Palkitsemani IHA-Lines Oy on erinomainen esimerkki siitä, miten yritysten ja kaupungin Ekokompassi-yhteistyö voi auttaa kumpaakin tahoa kehittämään sellaista ympäristöystävällistä toimintaa, jota on mahdollista soveltaa myös muissa yrityksissä ja kaupungeissa. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan päättänyt, että Helsingin on oltava edelläkävijä ympäristönsuojelussa. Edelläkävijyyttä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä 3

4 julistuksella, vaan se vaatii sitoutumista niin päättäjiltä kuin viranhaltijoiltakin kaikilla toimialoilla. Sitoutumisen lisäksi tarvitaan kykyä ja rohkeutta tarttua ympäristön kannalta hyviin ratkaisuihin, vaikka ne lyhyellä aikavälillä saattaisivat vaatia taloudellisia ja henkisiä investointeja. Helsingin kaupunki on panostanut ympäristöasioihin yhä enemmän myös taloudellisesti. Kaupungin ympäristökulut ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2009 ne olivat kaikkiaan 120 miljoonaa euroa. Myös ympäristöinvestoinnit ovat olleet kasvussa, ja niitä tehtiin viime vuonna 47 miljoonalla eurolla. Ympäristön suojeleminen nyt ja lähitulevaisuudessa onkin mitä viisainta politiikkaa. Jos nyt ei toimita, lasku kaupungille ja tuleville sukupolville on myöhemmin moninkertainen. Siitä pitävät huolen väistämättä lisääntyvät ympäristötaloudelliset ohjauskeinot sekä niukentuvien uusiutumattomien luonnonvarojen hintojen nousu. Helsingistä tulee planeetan paras kotikaupunki. Ympäristönsuojelu on tämän päämäärän olennainen osa. 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (29 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. (96 tytäryhtiötä ja 11 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (41 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhteisöä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. 4

5 Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, joista oli vakituisia ja määräaikaisia. Henkilöstön määrä oli 831 henkilöä (2,14 %) suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Kaupungilla on n työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukko 1. Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja Helsingin kaupungin talouden tunnusluvut 2009 Toimintatuotot, milj Verotulot, milj Investointien 50,8 tulorahoitus, % Toimintakulut, milj Vuosikate, milj. 315,3 Lainat, /asukas Tilikauden tulos, milj. 14 Vuosikate/poistot, % 94,5 Konsernilainat, /asukas Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienten virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa vuosille Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on 5

6 määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,27 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2009 lopussa asukasta. Väkiluku on lisääntynyt vuodesta 2006 lähtien muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Vuoden 2009 aikana väestö kasvoi hengellä, josta noin henkeä Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Helsingissä oli vuonna 2009 kaikkiaan työpaikkaa. Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 17 prosenttia. Työpaikkojen määrä väheni edellisvuodesta 4 800:lla. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 prosenttia. Helsingin neljä merkittävintä toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Näillä aloilla on lähes puolet Helsingin työpaikoista. Myös julkinen hallinto, koulutus, teollisuus, liikenne, rahoitustoiminta ja rakentaminen ovat Helsingissä merkittäviä toimialoja. Helsingin työpaikkaomavaraisuus, joka kuvaa alueen työpaikkojen ja työvoiman välistä suhdetta, on korkea (135) ja työpaikkoja on enemmän kuin tarjolla on työvoimaa. Kaupungin rajat ylittävän työmatkaliikenteen merkitys onkin alueen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeää ja työmatkaliikkuminen on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2009 Helsinkiin tuli työhön muualla asuvaa ja muissa kunnissa kävi töissä vastaavasti helsinkiläistä. Suurimmat työssäkäyntivirrat suuntautuvat edelleen Helsinkiin. Rakentaminen vähentyi Helsingissä vuoden 2009 aikana. Myönnettyjen toimitilarakentamisen rakennuslupien kerrosala väheni 46 prosenttia ja asuinrakentamisen lupien kerrosala 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusia toimitilarakennuksia alettiin rakentaa 27 prosenttia vähemmän ja asuinrakennuksia 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna Rakenteilla olevien toimitilojen kerrosala supistui 28 prosenttia ja asuinrakennusten kerrosala19 prosenttia. Uusia toimitiloja valmistui 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Asuinrakentamisessa valmistuneen tuotannon kerrosala oli 9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2009 lopussa hlö/km² asukasta maa-km 2 kohti, mikä oli 10,1 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Se johtuu suurelta osin Helsingin kasvaneesta pinta-alasta. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 781 hlö/km² ja Vantaan 828 hlö/km². 6

7 Helsingin kaupungin pinta-ala on 715,55 m 2, josta maa-alaa 213,00 m 2 (30 %), sisävesialueita 0,88 km² ja merivesialueita 501,67 km². Suurin osa kaupungin maa-alueista on metsää (3 724 ha), puistoja (987 ha) ja maisemapeltoja tai niittyjä (n. 800 ha). 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Strategiaohjelma Arvot: Helsingin kaupungin arvot ovat asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Eettiset periaatteet: Eettisissä periaatteissa todetaan mm., että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Helsingin kaupungin visio: Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Visiota toteuttavat strategiset alueet: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina tavoitteinaan käyttäjälähtöiset palvelut, terveysja hyvinvointierojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääminen. Kilpailukyky, strategisina tavoitteinaan monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki sekä monipuolinen elinkeinorakenne. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina tavoitteinaan asumisen määrän, laadun ja kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä liikennejärjestelmien kehittäminen. Johtaminen, strategisina tavoitteinaan muutosvalmiuden lisääminen, talouden tasapaino ja palvelutuotannon vaikuttavuus sekö tytäryhteisöjen johtaminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ympäristö strategiaohjelmassa: Kilpailukyky: Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki 7

8 Helsinki panostaa Itämeren suojeluun sekä konkreettisilla vesiensuojelutoimenpiteillä että kansainvälisellä ympäristöyhteistyöllä. Toimenpiteitä ovat mm. piste- ja hajakuormituksen vähentäminen, pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähentäminen. Kaupunkirakenne ja asuminen: Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuutokseen vastaamiseksi Helsinki suunnittelee ja toteuttaa kaupunkirakenteen täydentämistä tukeutuen olemassa olevaan ja kehittyvään raideverkkoon ja tiivistämällä asemanseutuja. Helsingin seudulle laaditaan kestävän maankäytön tueksi MAL-visio vuodelle 2050 ja pääkaupunkiseudulle valmistellaan yhteistä yleiskaavaa. Kaupunkirakennetta kehitetään energiaa säästäväksi ja tavoitteena on vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tähän pyritään edistämällä energian tuotannon ja kulutuksen päästöjä vähentäviä innovaatioita sekä energiatehokkuutta parantamalla. Kaupunki- ja seuturakennetta tiivistetään ja eheytetään ja joukkoliikennettä kehitetään ja tuetaan, jotta päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyisivät laskuun. Uudisrakentamisessa ja rakennuskannan ylläpidossa keskeistä on energiatehokkuus. Tavoitteena on lisäksi perustaa Sipoonkorven kansallispuisto, säilyttää yhtenäisiä viheralueita ja viheralueyhteyksiä sekä säilyttää rantoja kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Energian tuotantoon, hankintaan ja käyttöön liittyen Helsinki pyrkii mm. kääntämään sähkönkulutuksen asukasta kohti laskuun, kehittämään Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää, lisäämään tuulivoiman ja ekologisesti kestävien biopolttoaineiden käyttöä, laatimaan hallintokunnille sitovat energiansäästötavoitteet sekä nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi rakennusten energiakäyttöä tehostetaan. Kaupunkirakenne ja asuminen: Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi Energiapoliittisten linjausten mukaisesti Helsingin tavoitteena on eurooppalainen taso vuosittaisessa polttoaineen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti. Tähän pyritään panostamalla Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisessä liikenteen kokonaisenergiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitioliikenneverkkoa sekä kaupunkiratoja, tehostamalla liityntälinjastoa raideliikenteen asemille sekä parantamalla asemien liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen, ohjaamaan pääosa liikenteen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Suurten 8

9 kaupunkien joukkoliikennetukea suunnataan lipun hintojen alentamiseen ja palvelutason parantamiseen. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään mm. lisäämällä pyöräkaistoja, tihentämällä pyörätieverkkoa ja lisäämällä kävelyalueita sekä huomioimalla niiden edellytykset uusien alueiden suunnittelussa. Bussiliikenteen energiatehokkuutta parannetaan mm. lisäämällä biodieselin käyttöä ja maakaasubusseja sekä selvittämällä hybridibussien ja johdinautojärjestelmän käyttöä. Johtaminen: Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannetaan Kaupungin hankintoja kehitetään ilmastovaikutusten vähentämiseksi kehittämällä hankintaosaamista, hankintatiedon raportointia, mittaamista ja analysointia kehittämällä sekä keskittämällä hankintavolyymiä. Hankintakriteereiksi nostetaan hankintojen ympäristövaikutusten seuranta ja energiatehokkuus ja yrittäjien kanssa tehdään kumppaniyhteistyötä, jotta hankintakokonaisuuksia voidaan kehittää vastamaan paremmin toimittajamarkkinoita. Toimitilojen käytön suhteen tavoitteena on, että tilojen käyttö tehostuu, kustannukset vähenevät ja ilmastovaikutukset pienenevät. Tätä tukemaan laaditaan kaupunkitason toimitilastrategia, jonka tavoitteena on kustannustehokkuus, tilojen yhteiskäyttö, rakennusten arvon säilyminen, terveellisyys, energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen. 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista kehittää ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä. Vuoden 2009 aikana alettiin valmistella kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista ja kaupunginjohtaja nimesi siihen työryhmän vuoden 2010 alussa. Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on vähitellen siirtynyt hallintokuntien suuntaan, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Virastojen ympäristöjohtaminen ja - ohjelmatyö onkin jatkanut piristymistään vuonna Kaupunki on laatinut viime vuosina myös useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Näistä ohjelmista löytyy tiivistetty kuvaus sivuilta: -> ympäristöohjelmat. Kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä on jatkanut virastojen ja laitosten ympäristöjohtamisen valmennuksia. Hallintokuntien tueksi laadittiin lisäksi Pieni opas Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisesta, joka tarjoaa käytännön ohjeita ja neuvoja siitä, miten viraston ympäristöjohtamista kannattaa edistää. Vuonna 2009 järjestettiin mm. 9

10 kaupungin taidelaitoksille suunnattu ympäristöjohtamisen seminaari sekä kaikkien virastojen johdolle ja ympäristövastaaville suunnatut Johto kiinni ympäristöön -seminaari ja työpaja, joissa pohdittiin mm. ympäristöasioiden kytkemistä osaksi virastojen tulospalkkiojärjestelmiä. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen Kehittäminen Ympäristö kaupungin strategiassa Kestävän Kehityksen ohjelma Kaupungin ympäristöraportti Ympäristöpolitiikka Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintokunnat Talousarvioohjeet (laatimis- ja noudattamis-) Ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat Talousarvion ympäristötavoitteet Ympäristöjärjestelmät Ympäristö- tai keke-ohjelmat Toteutus Ympäristöraportit ja toimintakertomukset 1 Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna Vuoden 2009 aikana valmistui Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella laadittu Annamari Puhakan pro gradu -tutkimus Kestävä kehitys ohjelmista eläväksi käytännöksi? Tutkimus julkaistaan ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Helsingin kestävän kehityksen ohjelmatyötä on tarkasteltu myös Pariisin yliopistolla valmisteilla olevassa Euroopan kaupunkien paikallisagendaprosesseja käsittelevässä tutkimuksessa. 10

11 3.4 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. Taulukko 2. Talousarvion 2009 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori P kok <30 t/a kokonaistyppi N kok <500 t/a (Helsingin Vesi) 22 t/a (toteutui) 403 t/a (toteutui) Katupölyn pienhiukkasmäärät (PM10) eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (rakennusvirasto, ympäristökeskus) Toteutui. Arvioidaan rakennusviraston toiminnan aiheuttamat vaikutukset ilmastonmuutokseen ja selvitetään keinoja, joilla yleisten alueiden hoidossa tulee varautua ilmastonmuutokseen. (rakennusvirasto) Toteutui. Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR- Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. (rakennusvirasto) Toteutui. Helsingin ilmastostrategian toteutussuunnitelma toimitetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mennessä. (ympäristökeskus) Ei toteutunut. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 72 %. (HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto) 71,6 % (ei toteutunut). Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >13 %. (HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto) 15,8 % (toteutui) 11

12 Useilla virastoilla ja laitoksilla on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi: Helsingin Energia, Helsingin Satama, hankintakeskus, rakennusvirasto, pelastuslaitos, ympäristökeskus, HKL, Palmia, MetropoliLab, sosiaalivirasto, terveyskeskus, opetusvirasto, nuorisoasiankeskus, liikuntavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto 3.5 Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat Useimmat kaupungin liikelaitokset aloittivat ympäristöjärjestelmien kehitystyön jo luvulla, ja sittemmin järjestelmiä on alettu kehittää myös muutamassa suuressa virastossa. ISO sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä: o Helsingin Satama o Helsingin Energian Salmisaaren, Vuosaaren ja Hanasaaren voimalaitokset sekä lämpökeskusten ja kaukolämpöverkoston toimintajärjestelmä sertifioimaton ympäristöjärjestelmä: o HKL, Palmia, Helsingin Vesi, ympäristökeskus Green Office- järjestelmä on käytössä: o Helsingin Energian seitsemän toimistoa o opetusviraston hallintorakennus Ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma käytössä: o rakennusvirasto, kaupunginkirjasto, tilakeskus (kiinteistövirasto), nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto: kaikki kaupungin koulut, suomenkielinen työväenopisto, terveyskeskus, Arbis Ympäristöohjelma tekeillä: o henkilöstökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, sosiaalivirasto, taidemuseo Vihreä lippu tai Okka-säätiön myöntämä ympäristösertifikaatti: o opetusvirasto: 13 koulua tai oppilaitosta o sosiaalivirasto: seitsemän päiväkotia tai leikkipuistoa 3.6 Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen Helsingin kaupungin tytäryhtiöiden toimintaa ohjataan ja seurataan kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tytäryhtiöille johtamisen ja hallinnon keskeisiä periaatteita sekä tytäryhteisöjen raportointia koskevat ohjeet. Helsingin strategiaohjelmassa vuosille on linjattu tavoitteita konserniohjaukselle ja omistajapolitiikalle. Tytäryhteisöjen hallintaa tehostetaan ja niiden määrää vähennetään mm. yhdistämällä saman toimialan yhteisöjä tai niiden toimintaa tai luopumalla kaupungin ydintoimintaan kuulumattomista omistuksista kokonaan. Tytäryhteisöjen (lukuun ottamatta asuinkiinteistöjä) seurantakyselyn yhteydessä kysyttiin myös ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöasioihin liittyvistä seurantatiedoista. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto saaduista vastauksista. 12

13 Systemaattista ympäristöjohtamista harjoittaa vain muutama yhtiö. Ympäristökäsikirjat ovat käytössä Mitox Oy:llä ja Helen Sähköverkolla Oy:llä. Finlandia-talo Oy:llä ja Stadionsäätiöllä on ympäristöohjelmat ja Finlandia-talo Oy on lisäksi mukana Green Office - järjestelmässä. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:llä on ympäristöasioiden seuranta- ja kehittämisohjelma ja vuonna 2009 käynnistyi kuljetusten polttoainekulutuksen seuranta. Lisäksi yritys otti käyttöön Green Office -ympäristöjärjestelmän ja ympäristöasiat ovat osa tulospalkkausta. Seure Henkilöstöpalvelut Oy on perustanut ympäristötyöryhmän. Ympäristöasioihin liittyviä seurantatietoja, mm. energiankulutus- ja jätetietoja, kerää selvästi useampi yhtiö. Näitä ovat useat kiinteistöyhtiöt, palvelutalot, päiväkodit, Helsingin teatterisäätiö, Helsingin Väylä Oy sekä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy ja Vuosaaren urheilutalo Oy. Urheiluhallit Oy (Töölön, Malmin, Kontulan ja Siltamäen uimahallit) ja Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy seuraavat lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä vedenkäsittelykemikaaleja ja jätemääriä. Helsinki-viikon säätiö pyrkii tapahtuma-aikana mahdollisimman ympäristöystävälliseen toimintaan. Oy Mankala Ab on mukana vesi- ja tuulivoiman kehittämisessä. Oulunkylän sairaskotisäätiössä ympäristön suojelun ja kestävän kehityksen näkökulmat pyritään huomioimaan kuntoutussairaalan kaikessa toiminnassa. Kiinteistö Oy Kaapelitalon merkittävä ympäristöteko on rakennusten kierrättäminen, joka vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja jätteen määrää. Lisäksi se pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. PosiVire pyrkii hankkimaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä tuotteita. Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen linjaa toiminnassaan. Gardeniassa pyritään ottamaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Helsingin Bussiliikenne Oy:n Koskelan varikon autot ovat vuosien aikana osallistuneet biodieselkokeiluun ja autojen polttoaineen kulutusseurantaan on hankittu järjestelmä, jolla kulutusta voidaan seurata sekä ajoneuvo- että kuljettajakohtaisesti. Ruskeasuon varikolle rakennettu uusi pesuhalli on varustettu pesuvesien kierrätysjärjestelmällä sekä puhdistimella. Helsingin Bussiliikenne Oy:llä on ainoana tytäryhteisönä ISO14001-sertifiointi. Asuinkiinteistöyhtiöiden normeerattu lämmön ominaiskulutus oli 51,1 kwh/m 3. Se laski 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Sähkönkulutus (4,9 kwh/m 3 ) puolestaan nousi 2 prosenttia. Vedenkulutus oli 167 l/as./vrk. Se nousi kahdella litralla edellisvuodesta. 3.7 Sidosryhmätoiminta Kaupunki on jatkanut pk-yritysten ympäristöasioiden hallinnan valmiuksien kehittämistä ja tukemista Ekokompassi-hankkeella, joka saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Vuoden aikana kehitettiin pk-yrityksille suunnattu samanniminen kevennetty ympäristöjärjestelmä ja rekrytoitiin noin 20 matkailu- ja painoalan pilottiyritystä testaamaan sitä käytännössä. Pilottiyritysten lisäksi hankkeessa koulutettiin mm. 20 pääkaupunkiseudun yritysneuvojaa, jotta he voivat omassa työssään ohjata yrittäjiä ottamaan ympäristöasiat huomioon jo yrityksen perustamisvaiheessa. Pk-yritysten ja yritysneuvojien ympäristöneuvontaan 13

14 kehitettiin paljon erilaista helppokäyttöistä tukimateriaalia. Ekokompassiympäristöjärjestelmän peruspilarit, eli 16 kriteeriä, jotka yrityksen pitää täyttää saadakseen Ekokompassitodistuksen, luotiin yhdessä pohjoismaisten vastaavien järjestelmien kanssa. Ekokompassi onkin osa Pohjoismaista ympäristöverkostoa. Turun ja Helsingin kaupunkien vuonna 2007 esittämään haasteeseen Itämeren pelastamiseksi oli vuoden 2009 loppuun mennessä vastannut yli 160 toimijaa, joista 68 on jo laatinut oman toimenpideohjelmansa. Suomessa uusia haasteen vastaanottaneita tahoja olivat vuonna 2009 eräät suuryritykset, pk-yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja valtion- ja aluehallinnon toimijat. Haaste on saanut näkyvyyttä julkisuudessa sekä suoraan että haastettujen organisaatioiden omien julkaisujen ja verkkosivujen kautta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, kuinka virastot ja laitokset tekivät sidosryhmäyhteistyötä ympäristöasioihin liittyen. Helsingin Vesi, nykyisin HSY Vesi, tekee Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on jätevedenpuhdistuksen tehostaminen. Sidosryhmäyhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat WWF, Luontoliitto ja kummikoulut. Helsingin kaupungin Itämeri haaste -projekti puitteissa Helsingin Satama ja Helsingin Vesi tarjosivat Helsingissä vieraileville risteilyaluksille lähes ilmaisen mahdollisuuden tyhjentää jätevesisäiliönsä. Kiinteistöviraston tilakeskus ja Palmian Catering-palvelut ovat mukana Save energy - hankkeessa, joka tähtää energiansäästöön julkisissa rakennuksissa. Hankkeen aikana mm. kahdessa pilottikoulussa ja keittiöissä seurataan reaaliaikaisesti energiankulutusta, teknisten järjestelmien toimintaa ja sisätilojen olosuhteita. Energian käyttöä ja erityisesti käytön muuttumista koskevaa tietoa hyödynnetään niin, että se vaikuttaa talossa työskentelevien (oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan) käyttäytymiseen energian kuluttajina. Perimmäisenä tavoitteena on muuttaa energian käyttötapoja pysyvästi myös koulun ulkopuolella. Rakennusvirastolla oli vuonna 2009 keskeinen rooli EU-tason kaupunginjohtajien energiaja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) käytännön toimenpiteiden toteuttajana. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun Best of Helsinki Awards gaalassa palkittiin ensimmäistä kertaa Paras vastuullista liiketoimintaa ylläpitävä yritys. Elinkeinopalvelu on mukana hankkeessa, jonka avulla matkailijat ja helsinkiläiset voivat pienentää hiilijalanjälkeään panostamalla hyväntekeväisyyteen. MyHelsinki-näyttelyn yhteyteen Washingtonissa järjestettiin ympäristöseminaari (Different Ways of Raising Environmental Awareness) yhteistyössä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kanssa. Eettisiä ja ekologisia vaihtoehtoja etsiville kuluttajille on lanseerattu SuosiEkoa.fimarkkinapaikka ja lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Uusix-verstaan, Ekokompassihankkeen, Itämerihaaste-projektin sekä Metsähallituksen Nuuksio-keskus -hankkeen kanssa. Vuosi 2009 oli Helsingin Energian satavuotisjuhlavuosi, jonka aikana se sijoittui parhaiten EPSI Rating -tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Suomen sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. 14

15 Energiansäästöviikkoon osallistui useita kaupungin yksiköitä (mm. Helen, HKL, kaupunginkirjasto, rakennusvirasto, ympäristökeskus), jotka tekivät yhteistyötä mm. Motivan kanssa. Energiansäästöviikkoa vietettiin rakennusvirastossa jakamalla tiedotteita ja vinkkilistoja Intran välityksellä sekä mm. energiankulutukseen liittyvän kilpailun avulla. HKR:n virastotalon sähkömittarit sekä hissin käytön laskurit luettiin ennen viikkoa ja sitten viikon aikana ja jälkeen. Tällä haluttiin todeta tiedottamisen vaikutus käytöstapoihin. Tiedotteilla nimittäin kehotettiin käyttämään portaita hissien sijaan sekä tehostamaan sähkön käyttöä sammuttamalla valot ja laitteet kun niitä ei tarvitse. Hissin käyttö väheni noin 5 prosenttia, joka kertonee sitä, että hissin käyttö on jo valmiiksi vähentynyt virastossa. Sähkön kulutus väheni vain hieman, joskin tulokseen vaikutti nopeasti viilennyt sää, jonka vuoksi tarvittiin lisälämmityksiä paikoitellen. Kampanjan päätarkoitus kuitenkin saavutettiin, sillä tavoitteena oli herätellä ihmiset tiedostamaan pienetkin asiat, joilla energiankulutukseen voi vaikuttaa sekä kotona että työpaikoilla. Autottomaan päivään osallistuivat mm. Helsingin Satama, HKL, kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus. Kulttuuriasiainkeskus edellytti avustusten saajilta kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista projekteissaan. Palmian tunnettuuskyselyn yhteydessä selvitetään vuosittain helsinkiläisten näkemystä Palmian ympäristömyönteisyydestä. Koulut tekevät yhteistyötä luontokoulujen, Gardenian ja puutarhayhdistyksen kanssa. Helsingin kaupungin vuosittainen ympäristöpalkinto luovutettiin City Car Clubille. Perusteluina oli, että CityCarClub on muuttanut onnistuneesti yksityisomistukselle käänteisen yhteiskäyttöideologian liiketoimintakonseptiksi. Yritys on toiminut Helsingissä yhdeksän vuoden ajan tarjoten kaupunkilaisille yhteiskäyttöisiä autoja. Käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti ja toiminta on vähentänyt yksityisautojen määrää Helsingissä. Palkinto on tunnustus esimerkillisestä ympäristöteosta, joka koituu Helsingin ja helsinkiläisten hyödyksi. Vuonna 2009 palkinnon saajaksi etsittiin yritystä, yhteisöä tai yksityishenkilöä, joka on toiminnassaan huomioinut ilmastonmuutoksen ja esimerkillään näyttänyt suuntaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai kehittänyt valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Ympäristötekojen palkitsemisella kaupunki haluaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin, joiden painoarvo yhteiskunnassa tulee entisestään kasvamaan. Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) järjesti vuonna 2009 kaupungin henkilöstölle Paras energiaa säästävä menetelmä -kilpailun, johon tuli 36 ehdotusta. Idean käyttökelpoisuus, uutuus sekä energiansäästövaikutukset olivat kriteereinä valinnassa. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä toimimaan omatoimisesti ympäristöasioissa niin työpaikalla kuin kotonakin. Pääpalkinnon jakoi kaksi ehdotusta: sähköautojen käyttöönotto lähiajoon sekä polkupyörien kunnostaminen kaupungin virastoille. Molemmat ehdotukset saivat euron tunnustuksen. Lisäksi euron tunnustuspalkinnon sai ehdotus kytkimellisen jatkojohdon käyttöönotosta. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri jakoi palkinnot Tapahtumatalo Bankissa ja totesi palkintojenjakotilaisuudessa Helsingin kaupungin henkilöstöineen olevan tiiviisti mukana energiansäästö- ja ilmastonmuutostalkoissa. 15

16 Helsingin Energia sai energiajärjestö IEA:lta (International Energy Agency) tunnustuksen ylivoimaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tunnustuksella viitataan Helsingin Energian kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuottamiseen energiatehokkaasti samoissa prosesseissa sähkön kanssa. 4. Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset 4.1. Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos Maailman keskilämpötila on noussut 0,8 astetta ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomessa lämpötila on noussut noin puolitoista astetta. Vuosi 2009 oli Helsingin Kaisaniemen sääasemalla selvästi viileämpi kuin ennätyslämmin vuosi Vuoden 2009 keskilämpötila 6,2 astetta oli kuitenkin noin 0,6 astetta vertailujaksoa lämpimämpi. Lumipeitepäivien määrä oli 94, eli 19 päivää vähemmän kuin keskimäärin vertailujaksolla Koko maailman keskilämpötila oli maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n mukaan viidenneksi lämpimin 1850-luvulla alkaneen mittaushistorian aikana. Kaikki kymmenen korkeinta keskilämpötilaa ovat olleet vuoden 1997 jälkeen. Kesällä 2009 arktinen merijää ei sulanut aivan yhtä laajasti kuin kesinä 2007 ja 2008, mutta sulamisalue oli silti kolmanneksi laajin satelliittimittausten alkamisen jälkeen. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkoi kasvuaan ja kohosi 2 ppm:ää tasolle 387 ppm vuonna Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulee pudottaa päästöjään vähintään prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lähivuosien toimet päästöjen kääntämisessä laskuun ovat kriittisiä, sillä IPCC:n vuoden 2007 raportin mukaan kahden asteen ilmastotavoitetta ei pitkällä aikavälillä enää todennäköisesti saavuteta, mikäli ilmakehään päästetään vielä 40 vuoden nykypäästöjä vastaava määrä hiilidioksidia tällä vuosisadalla. YK:n viidennessätoista ilmastokokouksessa (COP15) Kööpenhaminassa ei saavutettu ennakolta odotettua tulosta. Maailman maat eivät pystyneet sitoutumaan päästövähennyksiin. Tuloksena syntyi julkilausuma, jonka keskeisimpinä asioina ovat maapallon keskilämpötilan pitäminen alle 2 asteen, kehitysmaille vuosittain kanavoitava ilmaston muutoksen hillintään ja sopeutumiseen tarkoitettu raha sekä se, että tammikuun 2010 loppuun mennessä sitoumuksen allekirjoittaneet valtiot ilmoittivat omat päästötavoitteensa. Neuvotteluja jatketaan Meksikossa Helsingin kaupungin ilmastotavoitteet Kaupungin strategiaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi. 16

17 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2008 energiapoliittisen selonteon, jonka mukaan Helsinki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Energia allekirjoitti maaliskuussa 2009 Euroopan energiateollisuuden julkilausuman, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan hiilineutraalia sähköntuotantoa. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 60 yhtiötä. Helsingin Energia laati päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävän kehitysohjelman Helen Kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, joka menee valtuuston päätettäväksi vuoden 2010 aikana. Kehitysohjelman ensimmäisessä osassa on konkreettisia investointi- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan saavuttaa kaupunginvaltuuston asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Keskeinen tavoite on uusiutuvan energian merkittävä lisääminen. Kehitysohjelman toisessa osassa käsitellään vuoden 2020 jälkeistä aikaa ja se sisältää toimenpiteet, joilla voidaan kulkea kohti hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen Helsinki allekirjoitti alkuvuonna 2009 pormestareiden ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors), jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän. Sopimuksen on allekirjoittanut yli 1300 kaupunkia tai aluetta. Sopimuksen mukaisesti vuoden 2010 aikana laaditaan kestävän energian toimintasuunnitelma, jossa esitellään keinot parantaa koko kaupungin energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelma raportoidaan kahden vuoden välein EU:lle. Sopimuksen puitteissa aloitettiin myös kaksivuotinen EU-rahoitteinen yhteistyöhanke (COMBAT) (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals), jonka tarkoituksena on hyödyntää osallistujakaupunkien kokemuksia ja asiantuntemusta energiatehokkuussuunnitelman työstämisessä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. Molempien edellisten työtä koordinoi HKR-Rakennuttaja ja mukana työssä on myös YMK. Helsinki jatkoi pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 mukaisesti kaupunkien välistä yhteistyötä, jonka puitteissa käynnistettiin laaja kuntien yhteinen EU-rahoitusta saanut ilmastohanke Julia Hankkeessa kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskureita julkisiin hankintoihin, toimitilojen käyttöön, liikenteeseen ja jätehuoltoon. Laskurit auttavat Helsingin seudun kaupunkeja ja asukkaita ilmastonmuutoksen hillintään. Kaupunkien toimipaikoille koulutetaan myös ekotukihenkilöitä, joiden tehtävänä on motivoida työntekijöitä mukaan ilmastotyöhön. Julia-hankkeessa arvioidaan lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä kaupunkiympäristössä ja selvitetään keinoja varautua odotettavissa oleviin muutoksiin. Pääkaupunkiseudun yhteistä ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiaa alettiin valmistella EU-rahoitteisen BaltCICA -hankkeen puitteissa. Tavoitteena on laatia yhteiset linjaukset Pääkaupunkiseudun kaupungeille ja Helsingille ohjelma- ja toimenpidetasoinen suunnitelma. Lisäksi arvioidaan sopeutumisen kustannuksia. Ilmastotoimia Helsingin Energia alkoi valmistella kahden merkittävän kokoluokan ( MW) tuulivoimapuiston perustamista Suomenlahdelle ja Perämerelle yhdessä EPV Energian kanssa perustetun Suomen Merituuli Oy:n toimesta. Vuonna 2009 toteutettiin YVAprosessit tuulivoimapuiston rakentamismahdollisuuksista Inkoon Raaseporin sekä Kristiinankaupunkiin kuuluvan Siipyyn edustan avomerialueille maakuntakaavan ohjaamiin 17

18 paikkoihin. Inkoon Raaseporin hanke käsittää noin 60 tuulivoimalaitosta Inkoon edustan merialueella. Siipyyn hankkeeseen sisältyy noin 80 tuulivoimalaitosta Siipyyn edustan merialueella. Lisäksi Helsingin Energia lahjoitti Linnanmäelle kaksi 5 kw pientuulivoimalaa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen Ilmasto.info -neuvontakeskus sai työ- ja elinkeinoministeriöltä rahoitusta, joten keskus voidaan käynnistää vuonna Hankkeen tavoitteena on jakaa kuluttajille luotettavaa eri toimijoiden tuottamaa energianeuvontaa, jonka tavoitteena on tehostaa energian käyttöä sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää näin kasvihuonekaasupäästöjä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston hiilijalanjälki arvioitiin vuoden 2008 osalta. Laskennan avulla arvioitiin virastotyöskentelyn ilmaston kannalta oleellisten toimintojen mittaamista sekä tulosten soveltuvuutta ympäristöjohtamiseen ja ekotukitoimintaan. Jalanjälki oli molemmissa virastoissa selvästi keskimääräisen suomalaisen toimiston päästötason alapuolella. Suurimmat päästöosuudet muodostuivat työntekijöiden työmatkoista kotoa töihin sekä toimistorakennusten energiankulutuksesta. Myös virkamatkoista ja jätteistä syntyi merkittävä päästöosuus. Toimistotyön hiilijalanjäljen laskennan lisäksi rakennusvirasto selvitti myös toimintansa muita vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä pohti, miten yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hoidossa tulisi sopeutua ilmaston muuttumiseen. Työn tuloksena pystyttiin havaitsemaan työvaiheita ja materiaaleja, jotka tuottavat hiilidioksidipäästöjä, sekä kehitettiin laskentatyökalu yleisten alueiden rakentamisen hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi. Työ on esiselvitys, joka toimii virastossa jatkokehityksen pohjana. Yleisten alueiden rakentamisen suurimmiksi päästölähteiksi havaittiin erilaiset täyttömateriaalit ja päällysteet. Selvitys oli kaupungin talousarviotavoite, joka siis toteutui. Helsingin päästöt kasvoivat hiukan Vuonna 2009 Helsingin kokonaispäästöt kasvoivat ennakkotietojen perusteella prosentin, mutta olivat edelleen 13 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 (kuvio 2). Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoite vuodelle 2010 eli vuoden 1990 päästötaso on ylitetty vuosina 2003 ja

19 1000 t CO2-ekv Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuus ja työkoneet Kulutussähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuvio 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Kuviossa on esitetty Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman päästötavoite eli vuoden 1990 päästötason alittaminen vuoteen 2010 mennessä sekä Helsingin energiapoliittisten linjausten päästötavoite eli päästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Laskentatapa on pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hyödynjakomenetelmä. Päästöjen suotuisa kehitys viime vuosina on johtunut taantuman seurauksena syntyneestä sähkön kysynnän laskusta, mikä on johtanut sähkön suuripäästöisen lauhdetuotannon vähenemiseen ja energiantuotannon päästöjen alentumiseen. Myös maakaasun käytön lisäämisellä kivihiilen sijaan on ollut merkittävä vaikutus Helsingin päästöjen alenemiseen. Edellisvuoteen 2008 verrattuna kaukolämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat, kun kivihiilen suhteellinen osuus energiantuotannossa kasvoi. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus pystyttiin pitämään kaukolämmön tuotannossa kuitenkin edelleen erittäin korkealla tasolla. Energiantuotannon päästöihin vaikuttavat vuosittain muun muassa pohjoismaiset sähkömarkkinat (lähinnä vesivoimatilanne), talven kylmyys ja taloudellisesta tilanteesta johtuva sähkön kysyntä. Sähkön lauhdetuotanto Helsingin voimaloissa ja muualla Suomessa pysyi alhaisella tasolla taantuman vähentäessä teollisuuden energiankulutusta, minkä vuoksi Suomen sähköntuotannon päästöt pysyivät alhaalla. EU:n toisen päästökauppakauden alkaminen nosti aluksi kivihiili- ja turvelauhdetuotannolla tuotetun sähköenergian hintaa selvästi, mutta vuonna 2009 päästöoikeuksien hinta on pysynyt alhaalla taloudellisen taantuman vuoksi. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat Helsingissä vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen kasvu on taittunut. Vuonna 2009 liikenteen päästöjen lasku jatkui, ennakkotietojen perusteella 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vastaavalla tavalla liikenteen päästöt alenivat 1990-luvun taantuman aikaan. Uusien henkilöautojen polttoaineen kulutus putosi ajoneuvoveron muutoksen jälkeen toisena peräkkäisenä vuonna, bensiinikäyttöisillä 0,4 l/100km ja dieselautoilla 0,1 l/100km. Jätehuollon päästöt ovat pienentyneet noin 80 prosenttia 1990-luvulta, mikä johtuu erityisesti tehostuneesta kaatopaikkojen metaanin keräyksestä. Teollisuuden ja 19

20 % työkoneiden polttoaineiden käytöstä syntyvät päästöt ovat vähentyneet selvästi vuoden 1990 jälkeen, kun teollisuutta on siirtynyt muille alueille ja lisäksi sähköllä ja kaukolämmöllä on korvattu teollisuuspolttoaineiden käyttöä. Nämä päästöt putosivat edelleen vuonna Maatalouden päästöt ovat niin pieniä, että päästöjen muutoksella ei ole käytännössä merkitystä. Kuviossa 2 on esitetty Helsingin alueen kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv.). Vuonna 2009 päästöistä 42 prosenttia tuli kaukolämmityksestä, 4 prosenttia sähkölämmityksestä, 3 prosenttia öljylämmityksestä, 25 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja 22 prosenttia liikenteestä. Uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen hankinnasta laski vuonna prosenttiin edellisvuoden 6,2 prosentista (kuvio 3). Lasku johtui pääosin edellisvuotta heikommasta vesivoimatilanteesta. Vuonna 2009 kaukolämmöstä 3 prosenttia ja sähkön hankinnasta 7 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin. Helsingin Energian kokonaispäästöt olivat 3,5 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv., eli hieman kansainvälisen vertailuvuoden 1990 kokonaispäästöjä 3,4 Mt CO 2 -ekv. suuremmat. Myydyn energian (sähkö, kaukolämpö ja -jäähdytys) hiilidioksidin ominaispäästöt (260 g CO 2 /kwh) olivat selvästi alemmat kuin vuonna 1990 (400 g CO 2 /kwh). Lasku johtuu energiantuotannon tehostumisesta eli häviöiden pienenemisestä tuotannossa ja siirrossa sekä polttoaineen muutoksista (uusiutuvien lisääntymisestä ja erityisesti maakaasun osuuden kasvamisesta) Ydinvoima Öljy Maakaasu Hiili Uusiutuvat Kuvio 3. Uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen hankinnasta Kuviossa on esitetty Helsingin energiapoliittisten linjausten uusiutuvan energian tavoite 20 prosenttia vuonna Helsingin asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt pysyivät ennallaan 5,5 tonnissa eli päästötaso oli 21 prosenttia alempi kuin vuonna Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitellaan päästötasoa 4,3 tonnia/asukas vuonna Kuviossa 4 on esitetty kaupungin kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden suhteessa ilmastostrategian tavoitteeseen. Helsingin asukasta kohden lasketut päästöt ovat olleet kaikkina laskentavuosina alhaisemmat kuin vuoden 1990 päästöt. 20

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu 2009 1 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu 2009 1 Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus...3 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...4

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 Ritva Touré 3.12.2008 1 Ritva Touré Laatujohtaja Johtava asiantuntija, tekniset palvelut Ritva Touré 3.12.2008 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Aluetoimisto

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen

Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Ekokompassi Pääkaupunkiseudun toimintamalli pk-yritysten ja kaupungin organisaatioiden ympäristötyön tukemiseen Mia Malin / Helsingin ympäristökeskus Sisältö Mikä Ekokompassi? Miksi Ekokompassi? Miten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristöraportti 2010 1 (5) TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Ympäristöraportti 2010 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmasto- ja ympäristöohjelman toimeenpano Turussa. Miika Meretoja

Ilmasto- ja ympäristöohjelman toimeenpano Turussa. Miika Meretoja Ilmasto- ja ympäristöohjelman toimeenpano Turussa Miika Meretoja Ohjelmatyö Turussa Aalborgin julistuksen allekirjoitus (1996) ja Aalborgin sitoumusten hyväksyminen (2005) Kestävän kehityksen ohjelmat

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 31.5. kello 10.00 11.25 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot