MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS 2013 2017"

Transkriptio

1 MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS

2 Muutos Nyt -hyvinvointisopimus Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman I vaiheen kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Sopimuksen osapuolet Sopimuksen tarkoitus Tämä kumppanuussopimus on perusasiakirja, jossa sopimusosapuolet ilmaisevat halunsa edistää ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen alueittain ja kunnittain toteutettavan yhteisen hyvinvointiohjelman puitteissa vuosina Tässä sopimuksessa sovitaan myös yhteisesti ne tavoitteet, joihin pyritään ja periaatteet miten yhteistyössä toimitaan. Sopimus koskee vuosia , mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa. Sopimuksen kautta kunnilla on mahdollisuus osallistua maakunnallisen hyvinvointiohjelmatyön strategisten päämäärien toteuttamiseen osana kuntien omaa hyvinvointityön suunnittelua, toteutusta, arviointia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Tämän sopimuksen kautta kunnilla on myös mahdollisuus olla mukana maakunnallisissa sekä teemapohjaisissa kehittämishankkeissa sekä saada hyvinvointityöhönsä hyviä käytäntöjä ja tukea niiden käyttöönottoon. Yhteistoiminnan tavoitteet Kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa pyrimme - hyvinvoinnin edistämiseen - hyvinvointi- terveys ja sivistyserojen kaventamiseen - varhaisen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen - työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseen - omaehtoisen selviytymiseen ja elämässä pärjäämisen parantamiseen

3 Hyvinvointiohjelman strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvellut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista Yhteistoiminnan toteuttaminen Maakunnallisessa verkostomaisessa hyvinvointityössä strategiset päämäärät on työstetty ohjelman vaiheistusta tukeviin painopisteisiin ja tavoitteisiin, joita toteutetaan mm. seuraavin keinoin - luodaan myönteistä asennetta ja ilmapiiriä ennaltaehkäisevään työhön - kerätään ja analysoidaan toiminnan edistämiseksi tarvittavaa tietoa - käynnistetään yhteisesti sovittuja kehittämishankkeita - levitetään alueilla osaamista ja hyviä käytäntöjä - verkostoidutaan hyvinvoinnin kehittämistä edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin ja niiden toimijatahoihin Hyvinvointiohjelman II vaiheen keskeiset painopisteet ovat nousseet aluelähtöisesti kuntien omista hyvinvointityön painopisteistä ja ne on vahvistettu hyvinvointiohjelman johtoryhmässä. Tavoitteena on jatkaa yhteistä maakunnallista kehittämistyötä ja valmistaa sekä toteuttaa yhteisiä kärkihankkeita. Painopisteet yhteistyössä ovat: - kohderyhmien osalta lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen - toiminnallisesti hyvien käytäntöjen maakunnallinen levittäminen ja käyttöönottojen juurruttaminen kunnissa Palvelurakenteet ja toimintamallit ovat suuressa muutosvaiheessa ja tämä antaa uusia mahdollisuuksia kehittää kuntalaislähtöistä hyvinvoinnin edistämistoimintaa. Näin ollen kunnat ovat keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä varsinkin ohjelman II- ja IIIvaiheissa. Tässä edistämistyössä hyväksi työkaluksi on kehitetty ja hyväksi havaittu kuntien sähköinen hyvinvointikertomus-konsepti. Hyvinvointikertomuksissa määritellään hyvinvoinnin edistämisen taloudelliset ja toiminnalliset painopisteet/kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden arviointimittarit. Maakunnallisessa hyvinvointiohjelmatyössä maakuntaliitto sopimuskumppanina kokoaa Muutos Nyt -yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa määritellyt tavoitteet ja arviointimittarit. Tavoitteet ja arviointimittarit asetetaan hyvinvointiohjelman strategisten päämäärien sisään ja niitä arvioidaan vuosittain ja ohjelmakauden päättyessä osana koko hyvinvointiohjelmatyön arviointia. Hyvinvointiohjelman johtoryhmä ohjaa ja seuraa strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuosittain. Kunnille raportoidaan tuloksista vuosittain Pohjois-Pohjanmaan hyvin-

4 vointifoorumissa alkaen vuodesta 2014 sekä hyvinvointiohjelman aluekierroksilla. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on hyväksytty hyvinvointiohjelman johtoryhmässä joulukuussa Yhteistoiminnan periaatteet Yhteistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella ja alueiden erityispiirteet ja omat kehittämistavoitteet huomioiden Yhteistyössä kunnioitetaan kunkin sopimusosapuolen itsenäistä päätösvaltaa ja tasa-arvoa. Kehittämisyhteistyöstä sovitaan tarvittaessa tätä sopimusta täydentävillä yhteistyösopimuksilla. Yhteistyöhankkeet toteutetaan tapauskohtaisesti joko kaikkien sopimusosapuolten tai joidenkin sopimusosapuolten välillä. Sopimuksen ohjaus ja seuranta a) Hyvinvointiohjelmatyön johtoryhmän nimeäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman hallinnoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelman johtamista, ohjaamista ja toteuttamista varten on nimetty johtoryhmä. Johtoryhmänä toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen nimeämä maakunnan hyvinvointistrategian koordinaatiotyöryhmä. Johtoryhmää täydennetään tarvittavilla viranomais-, asiantuntija- ja toimijajäsenillä. b) Muutos Nyt yhteistyön seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään laajemminkin alueellisia jo olemassa olevia rakenteita c) Kunnissa ohjelman johtamista, ohjaamista ja toteuttamista seuraa kunnan hyvinvointiryhmä ja/tai kunnan johtoryhmä. Talous ja rahoitus Hyvinvointiohjelman toteuttamista varten on käynnistetty Muutos Nyt toimintaedellytyshanke ( ), jonka omarahoitusosuudet on järjestetty seuraavien osapuolten toimesta: - Pohjois-Pohjanmaan seutukunnat - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä - Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Hyvinvointiohjelman loppuvaiheen toimeenpano tullaan resursoimaan myöhemmin sovittavalla tavalla ja mallilla. Muita sitovia taloudellisia velvoitteita ei ole, vaan jokainen sopimusosapuoli voi hankekohtaisesti itsenäisesti päättää, mihin kehittämishankkeisiin tai muihin toimenpiteisiin haluaa lähteä mukaan. Hankkeiden rahoitus pyritään järjestämään pääsääntöisesti alueellisen kehittämisen eri rahoitusohjelmista sekä kansallisista hyvinvointialan rahoitusohjelmista. Sopimuksessa mukana olevat rahoittajatahot pyrkivät edistämään omassa toiminnassaan rahoituksen suuntautumista ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

5 Hyvinvointiohjelman strategisia päämääriä tukevat toimenpiteet Tämän hyvinvointisopimuksen allekirjoittajat toimivat hyvinvointiohjelman kumppanuustahoina ja sopimuksen myötä - saavat ajankohtaista tietoa kansallisesta ja alueellisesta hyvinvoinnin tilasta ja meneillään olevista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä ja hankkeista - voivat osallistua hyvinvointiohjelman ja sen eri yhteistyötahojen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin - saavat tietoa päivitettävistä toiminnan painopisteistä - voivat osallistua maakunnallisiin hankevalmisteluihin sekä saavat tukea alueiden hankevalmisteluun - pääsevät mukaan maakunnalliseen hyvien käytäntöjen toimintamallin kehittämiseen ja käyttöön Hyvien käytäntöjen toimintamalli Hyvinvointiohjelman I vaiheen aikana on yhteistyössä kehitetty runsaasti alueellisesti mallinnettavia ja vaikuttavia hyviä käytäntöjä. Niiden tietoisuus, levittäminen ja käyttöön otto ei ole kuitenkaan toteutunut niin hyvin kuin olisi toivottavaa. Muutos Nyt-hankkeessa kehitettävän maakunnallisen hyvien käytäntöjen toimintamallin uskotaan tuovan tähän ongelmaan toimivan ratkaisun. Uusi toimintamalli valmistuu loppuvuodesta Muutos Nyt -hankkeen yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois- Suomen aluehallintoviraston (PSAVI), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Käytäntöjen levittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aluelähtöisesti Muutos Nyt hankkeessa kehitettävän Hyvien käytäntöjen toimintamallin mukaisesti. Alla on esitetty yhteiset, tämän sopimuksen kautta levitettävät hyvät käytännöt sekä käytännön levittämisestä vastaava organisaatio. Käytäntöjen toimeenpanoprosessi on mahdollista käynnistää tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Käytännön yksityiskohdat, aikataulut sekä resurssit sovitaan alueiden kanssa erikseen yhdessä hyvän käytännön omistajan kanssa (PPSHP, PSAVI ja THL). Kuntien hyvinvointityötä tukevat hyvät käytännöt (Käytännöt on kuvattu tarkemmin liitteissä) PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka Pakka toimintamalli on Stakesin vuosina Suomen oloihin kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Toimintamalli on käytössä useissa maissa ympäri maailmaa. Pakka toimintamalli levitetään kansallisesti Sisäisen turvallisuuden ohjelman 2012 mukaisesti. Toimintamallissa yhdistetään virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estämiseksi vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi

6 Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Aikuisten lihavuuden ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito ryhmässä. Terveempi Pohjois-Suomi Oulunkaaren osahankkeessa varmistettiin, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2 D-hankkeessa käynnistetty ja Työterveyslaitoksessa kehitetty videovälitteinen ryhmäohjaus on yhtä tehokas kuin lihavuuden muut hoitomenetelmät. Videopuhelinteknologia mahdollistaa kustannustehokkaasti myös ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen saatavuuden pitkienkin etäisyyksien päähän. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Hyvinvointisopimuksen kautta tarjottavassa kehittämisohjelmassa rakennetaan peruspalveluita, joiden tehtävänä on ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen heidän lapsilleen. Kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan konkreettinen tutkimukseen perustuva kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Muut hyvät käytännöt Muita hyviä käytäntöjä tullaan levittämään sitä mukaa kuin kehitettävä maakunnallinen toimintamalli valmistuu; viimeistään vuoden 2013 loppupuolella. Sopimuksen voimassaoloaika Kumppanuussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sopimusosapuolet (kunnat ja kehittäjätahot) ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman loppuun saakka (2017). Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Oulussa, huhtikuun 9. päivänä 2013 Allekirjoitukset

7 Liite 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavat tavoitteet 2017 strategisiin päämääriin 1 ja 2 Hyvinvointiohjelmassa on määritelty strategisiin päämääriin liittyviä pitkän aikavälin (10 vuotta) tavoitteita, joita seurataan mittareiden avulla. Seuraavat strategisiin päämääriin 1 ja 2 liittyvät tavoitteet ovat keskeisimmät, joiden suhteen odotetaan tilanteen paranemista Muutos Nyt ja muun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön tuloksena. Tulokset ovat tarkasteltavissa myös kuntatasolla sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Strateginen päämäärä 1: Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa Tavoite 1 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee Indikaattori: Sairastavuusindeksi, vakioitu Indikaattori perustuu kolmeen osaindeksiin: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee yleistilanteen kunnan tai suuremman alueen sairastavuudesta suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 113,9 Tilanne ,7 Alenee 5 %:lla Indikaattori: Kansansairauksien summa-indeksi, vakioitu Indikaattori sisältää valtakunnallisesti keskeisimmät kansansairaudet: verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, astman, diabeteksen, nivelreuman, sydämen vajaatoiminnan sekä psykoosit. Indikaattori ilmaisee kunnan tai suuremman alueen yleistilanteen suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 139,2 Tilanne ,8 Alenee 5 %:lla Tavoite 2 Pohjois-Pohjanmaan terveyserot pienenevät Indikaattori: Koettu terveys keskitasoinen tai huono Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuuden prosentteina Kouluterveyskyselyyn ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn vastanneista. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: Naiset 38 % Miehet 44 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa Naiset 38 % Miehet 39 % Lähtötaso 2006, koko maa: Naiset 35 % Miehet 37 % Tilanne 2011, koko maa Naiset 35 % Miehet 39 % Lähenee koko maan tasoa

8 Strateginen päämäärä 2: Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee Tavoite 1 Nuorisotyöttömyys vähenee Indikaattori: Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta: Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa 15,6 % Tilanne ,7 % työttömät, % työvoimasta: Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa 11,4 % Tilanne ,0 % Alle keskimääräisen työttömyysprosentin maakunnassa Tavoite 2 Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Indikaattori: Toimeentulon pitkäaikaisasiakkuudet Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneiden ja vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: v. 1,7 % v. 1,1 % Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: v. 2,4 % v. 1,5 % Lähtötaso 2006, koko maa: v. 2,5 % v. 1,8 % Tilanne 2010, koko maa v. 3,0 % v. 2,2 % Vähenevät molemmissa ikäluokissa (säilytään alle maan keskiarvon) Tavoite 3 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Indikaattori: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Indikaattori ilmaisee niiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähtötaso 2005: 9,4 % Tilanne ,8 % 5,0 %

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SOTE-SOPAN ALKUPALOJA JA KUNNON JÄLKKÄRIT MAAKUNNAN HYVINVOINTIOHJELMA LEIKKUULAUDALLA Suvi Helanen suunnittelija PPSHP Tellus Innovation Arena 14.04.2016, Oulun yliopisto Kansansairauksien

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

NIVALAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2016 2017

NIVALAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2016 2017 NIVALAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2016 2017 18.11.2014 Nivalan Kaupunki Hallintojohtaja Päivi Karikumpu SISÄLLYS HYVINVOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi2

Terveempi Pohjois Suomi2 MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ PL 10 Telefax : (08) 315 4499 http://www.ppshp.fi/tere

Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ PL 10 Telefax : (08) 315 4499 http://www.ppshp.fi/tere POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Sivu 1/5 PPSHP, TOIMINTAKERTOMUS 2009 TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Tausta Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS:ssa) aloitettiin terveyden edistämistoiminta vuonna 1978

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylä kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM 29.10.2009 Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa

HYVÄ-ALUEFOORUM 29.10.2009 Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa HYVÄ-ALUEFOORUM 29.10.2009 Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa Suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen ...... Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ

TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ TOIMINTAKERTOMUS 2010 Taitto: Pohjolan Painotuote Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS 4

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot