Liite nro 4. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015

Transkriptio

1 Liite nro 4 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, Nenonpelto puh , fax etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Yhtymäkokous

2 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sisällysluettelo Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Yleishallinto ja sisäiset palvelut Kuntoutuskeskus Erityispalvelut Avohuollon asumispalvelut Poliklinikkatoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen Palvelutoiminnan yhteiset Opetus Rahoitus Investoinnit Määrärahojen toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain Tuloslaskelmaosan toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset) Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma (vain ulkoiset) Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 74

3 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset ovat Kuntalain 115 :ssä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Yhtymähallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2015 Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu jatkui koko vuoden, mutta avoimia kysymyksiä jäi vuoteen 2016 niin hallintorakenteiden kuin rahoituksen osalta. Vaalijalan linjaus uudistukseen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla ne palvelevat parhaiten maakuntia ja erityisosaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan asiakkaiden parhaaksi. Linjaa ei tarvinnut kertomusvuoden aikana muuttaa. Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut Vaalijalan alueella. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen ei juuri edennyt vuoden aikana. Kehitysvammaisten asema uudistuksessa on muuttumassa mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta yhdenvertaiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Subjektiiviset oikeudet ovat laajenemassa kaikille vammaisille. Julkisen talouden leikkaustarpeet voivat lain sisältöjä vielä muuttaa. Itsemääräämisoikeuslakihankkeen kariuduttua perustuslaillisiin ongelmiin, asiaa päätettiin edistää kehitysvammalain muutoksella. Tavoitteena on kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen lakitasolla ja toisaalta yksilöidä sen mahdollinen rajoittaminen. Lakimuutoshankkeessa on samankaltaisia pulmia kuin oli edellisessä lakihankkeessa. Lakimuutos on tarkoitettu väliaikaiseksi kunnes yleinen itsemääräämisoikeuslaki saadaan säädettyä. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutui ja laki astui voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä on tulevaisuudessa tärkeä rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan tulevat palvelut entistä harvemmille. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea. Savossa tavoite saavutetaan vuotta aikaisemmin. Asuntoja on syntymässä niin Pohjois- kuin Etelä-Savon alueelle.

4 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 2 Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla. Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Vaalijalan Muurinkosken palvelukoti (15 asuntoa) aloitti toimintansa Joroisissa ja Pieksämäen Marian palvelukodin rakentaminen käynnistyi. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumista suunniteltaessa asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelutarpeiden arvioinnissa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy ratkaisuissa, edellyttää huolellisuutta. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat Pieksämäen jälkeen Kuopioon, Mikkeliin ja Jyväskylään. Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty kohti yksilöllisyyttä. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu myös vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien vaatimusten mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat säilyttäneet asemansa ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyötä TE-palvelujen kanssa on vaivannut kuitenkin työllisyysmäärärahojen niukkuus tarpeeseen nähden. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että Pieksämäen yksiköissä keskitytään tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt kohta 10 vuotta ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntään vastaten. Tämä vaihe kestää vuoden 2019 loppuun asti. Kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana keskimäärin 202 asiakasta (v. 2014/197). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 206 (v. 2014/199) eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 228 (v. 2014/238). Kuntoutusyksiköiden palveluja käytti 434 (v. 2014/437) asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1227 (v. 2014/1226). Luvut ovat suuria ja pysyneet vakaina, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Kuntoutuksen kotikenttä tulee olemaan Itä-Suomi, johon kuuluvat Savon lisäksi Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva alueellinen kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin toisena vuotena peräkkäin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 178 % (v. 2014/115 %). Kuntoutuspalvelujen myynnistä 20 % menee ulkokunnille. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja monipuolisuutta sekä tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia Savon alueelle. Kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Erityisesti kommunikaation ja vuorovaikutuksen osuutta kuntoutuksessa on lisätty. Kuntoutuksen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteaikojen kanssa on välillä kamppailtu. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen tulee tapahtua jatkossa asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Sillä voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin säästöistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on se, että asiakkaana voi olla kokonainen perhe. Perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asema vahvistuu.

5 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 3 Vaalijalan Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bovallius tuottavat toisen opetusta yhteistyössä oppilaskotien kanssa. Järjestely on toiminut hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on voitu taata opiskelupaikka. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden aikana. Opetusministeriö leikkasi erityistä tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja Suomessa ja tilanne heikkeni olennaisesti myös Vaalijalan asiakkaiden kohdalla. Toiseen asteen koulutuksen tulevaisuuden järjestelyt ovat edelleen auki. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Nenonpellon yksiköiden tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin syksyllä. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Vaalijalan palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 976 työntekijää (v. 2014/918). Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa myös eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa enemmän myös muiden työnantajien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Vuonna 2014 toteutetun työhyvinvointitutkimuksen mukaan kiireen tunne oli yleistä ja henkisessä työilmapiirissä koettiin kehittämisen tarpeita. Osaavan esimiestyön ja voimaannuttavien työyhteisöjen kehittäminen jatkuu. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen tekemisen tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Tässä suhteessa oli havaittavissa myönteistä kehitystä. Työhyvinvointitutkimus uudistetaan syksyllä Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS0 9001:2015 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköiselle alustalle ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan tulos vuonna 2014 oli euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voitiin tehdä 2 milj. euron investointivaraus. Tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 0-tulos siitä huolimatta, että kuntoutuksen hintoihin ei tehty korotuksia. Tulos on euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voidaan tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 12 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän jatkuminen.

6 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 4 Vuoden 2016 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat vaativampia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää noin euron tulojen lisäämistä ja/tai kulusäästöä edelliseen vuoteen nähden, koska kuntoutuksen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä toista vuotta peräkkäin. Alkuvuodesta olemme pysyneet tavoitteessa. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja

7 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Jäsenkuntien edustajat kokoontuivat yhtymäkokoukseen Vaalijalaan kaksi kertaa, käsiteltyjä asioita oli 21. Puheenjohtajana kevätkokouksessa toimi Olavi Huttunen Suonenjoelta ja varapuheenjohtajana Heimo Murro Kuopiosta. Syyskokouksessa puheenjohtajana toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Pekka Pirhonen Iisalmesta. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus, hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja kehyssuunnitelman raamit. Yhtymäkokous hyväksyi myös Vaalijalan strategian vuosille sekä merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen v sekä raportin Vaalijalan kuntayhtymän alkuvuoden 2015 toiminnasta. Syyskokouksessa hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille sekä suoritteiden hinnoittelun perusteet vuodelle Yhtymäkokous myönsi Santeri Lehtolaiselle eron hallituksen varajäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kimmo Revon. Yhtymäkokoukseen kuului 53 edustajaa 33 eri jäsenkunnasta (suluissa varaedustajat): Enonkoski Kaija Korppi (Heikki Kylliäinen) Hartola Mirja Tammisto (Sanni Hölttä) Hirvensalmi Timo Marttinen (Sigita Herrala) Iisalmi Pekka Pirhonen (Pirkko Rytkönen), Elina Puustinen (Kaarina Korhonen) Joroinen Pirkko Hämäläinen (Mari Lahti), Jouko Metsälä (Hannu Viirimaa) Juankoski Anna Partanen (Suvi Vuorinen), Eeva Konttinen (Pirkko Karhunen) Juva Riitta Rimmi (Jukka Kietäväinen) Kaavi Minna Oksman (Pasi Pitkänen) Kangasniemi Antti Lindqvist (Seppo Laitinen), Kari Rautiainen (Tapio Viljanen) Keitele Timo Kolehmainen (Pirkko Varviala) Kiuruvesi Kari Saastamoinen (Helena Juntunen), Tarja Arbelius (Anna-Liisa Härkönen) Kuopio Sirpa Miettinen (Kristiina Mäki), Heimo Murro (Jaakko Jauhiainen) Lapinlahti Tarmo Heiskanen (Elli Karppinen), Minna Rissanen (Anne Tamminen) Leppävirta Riitta Räisänen (Markku Pesonen) Maaninka Eija Pietarinen (Kaisa-Maria Runko) Mikkeli Satu Taavitsainen (Kirsi Olkkonen), Juha Vuori (Hannu Kilkki) Mäntyharju Liisa Torniainen (Taina Taumala), Ismo Partio (Raimo Leppäkumpu) Pertunmaa Teija Tuomela (Aini Pöyry) Pieksämäki Yrjö Merikoski (Anja Manninen), Alpo Salo (Maarit Laakkonen) Pielavesi Kalevi Kahelin (Aku Saastamoinen), Olavi Järvisalo (Juha Pääkkönen) Puumala Jorma Virta (Olavi Kietäväinen) Rantasalmi Riitta Teittinen (Leena Suhonen), Reino Häkkinen (Veijo Malkki) Rautalampi Matti Vepsäläinen (Tiina Puranen), Sinikka Korhonen (Sini Kultalahti) Rautavaara Heikki Willman (Merja Heikkinen) Savonlinna Riku Kurttila (Vesa Suhonen), Erja Linnamurto (Anja Backman) Siilinjärvi Raija Hassinen (Lauri Katainen) Sonkajärvi Eila Kurtelius (Seppo Kainulainen) Sulkava Lasse Partanen (Ari Partanen) Suonenjoki Olavi Huttunen (Hannu Matilainen), Tanja Rissanen (Tuula Rossi) Tervo Pirjo Hänninen (Maarit Tarvainen), Hannu Ylönen (Sami Lempinen) Tuusniemi Ritva Puurunen (Inkeri Eriksen), Tauno Lempinen (Leena Pirinen) Varkaus Anita Rikalainen (Hannu Ilonen), Reijo Salli (Teemu Korhonen) Vesanto Auli Korhonen (Satu Hänninen), Minna Back-Hytönen (Vuokko Rossi) Vieremä Erkki Mehtonen (Ari Heikkinen), Marjo Partanen (Marjo Tarvainen)

8 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 6 Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 9 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 131 asiaa. Hallitus valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi v tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, vuosien taloussuunnitelman ja vuoden 2016 talousarvion sekä hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvisti joulukuussa suoritteiden yksikköhinnat vuodelle Hallitukseen kuului 13 jäsentä (suluissa varajäsenet): Anja Manninen, pj., Pieksämäki, KESK (Ismo Partio, Mäntyharju) Veijo Koljonen vpj., Suonenjoki, SDP (Saana Rantonen, Maaninka) Sirpa Alho-Törrönen, Kuopio, KOK (Hannu Ylönen, Tervo) Tauno Holm, Juva, SDP (Veijo Heinonen, Savonlinna) Seppo Hujanen, Mäntyharju, KOK (Mari Blommendahl, Pieksämäki) Ari Kekäläinen, Pieksämäki, SDP (Anja Pakarinen, Pieksämäki) Eeva Konttinen, Juankoski, PS (Kimmo Repo, Varkaus) Kaarina Korhonen, Iisalmi, VAS (Timo Pennanen, Pielavesi) Riku Kurttila, Savonlinna, KESK (Seija Harju, Savonlinna) Pentti Puustinen, Kuopio, KESK (Suvi Happonen, Kiuruvesi) Jorma Räsänen, Kaavi, KESK (Matti Ahonen, Rautavaara) Ulla Sohlman, Mäntyharju, PS (Teija Tuomela, Pertunmaa) Maarit Tarvainen, Tervo, KESK (Minna Back-Hytönen, Vesanto) Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 47 asiaa. Käsitellyistä asioista mainittakoon mm. seuraavat: laadittiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014, tehtiin esitys vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksyttiin tarkastuslautakunnan toimintasuunnitelma keväälle 2016 sekä merkittiin tiedoksi tilintarkastajan laatima työohjelma vuodelle Tarkastuslautakuntaan kuului 4 jäsentä (suluissa varajäsenet): Pekka Seppä, pj., Pieksämäki, KOK (Helen Kontturi, Mikkeli) Anita Rikalainen, vpj., Varkaus, SDP (Heikki Willman, Rautavaara) Mervi Heinonen, Juva, KESK (Martti Hämäläinen, Mikkeli) Heikki Ropponen, Leppävirta, KESK (Raimo Ollikainen, Leppävirta) Tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Matti Jalkanen. Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 125 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2014 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Talousjohtaja Jorma Kovalainen Avopalvelujen johtaja Asko Mäkinen Kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko Johtava lääkäri Anu Hirvonen Tilivelvollisia ovat olleet myös hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.

9 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden näkymät ovat edelleen kaksijakoiset. Yhtäältä teollisuusmaissa kasvu kiihtyy, toisaalta monien kehittyvien talouksien kehitys heikkenee. Kiinan poikkeuksellisen pitkään vahvana pysynyt kasvu hidastui viime vuonna ja hidastuminen jatkuu edelleen. Myös Venäjä ja Brasilia pysyvät taantumassa myös ensi vuonna. Kiinan kasvun hidastuminen ja rakennemuutos heikentävät monien kehittyvien talouksien ja raaka-ainetuottajien kasvua ennen kaikkea Aasiassa ja Lähi-idässä. Euroalue on kääntynyt kasvuun, osaltaan öljyn alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus hiipuu ennustejakson loppua kohden. Myös luoton tarjonta ja rahoitusolot ovat kohentuneet ja finanssipolitiikka jarruttaa kasvua aiempaa vähemmän. Edellä mainitut tekijät kohentavat erityisesti kulutuskysyntää, mutta investoinnitkin elpyvät hitaasti. Poikkeuksellisen runsas maahanmuutto EU-alueelle tuo lisäsykäyksen kysyntään, mutta heikentää julkistalouden tasapainoa. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Toisaalta euroalueen kasvua edelleen jarruttaa korkeana pysyvä työttömyys, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia. Isossa Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Laajapohjainen kasvu jatkuu Yhdysvalloissa. Sitä tukevat paitsi energian edullinen hinta, myös suotuisasti kehittyneet työmarkkinat, keventynyt finanssipolitiikka ja kotitalouksien taseiden vahvistuminen. Sekä Euroopassa että Yhdysvaloissa tuottavuuskasvu hidastui viime vuonna ja supistaa tarjonnan kasvumahdollisuuksia. Varsinkin Euroopan ikääntyvillä työmarkkinoilla tuottavuuden merkitys tulee korostumaan. Kiinassa teollisuuden, rakentamisen ja tavaraviennin kasvut ovat jo hidastuneet ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Japanissa kasvupotentiaali on alle 1 %. Tällöin pienetkin negatiiviset seikat voivat pudottaa maan negatiiviseen taantumaan. Japanin vienti ei ole elpynyt pitkään jatkuneesta elvytyksestä ja jenin devalvoitumisesta huolimatta. Vuonna 2015 Suomen BKT:n kasvu oli lähellä nollaa. Tavaroiden ja palvelusten vienti aleni noin yhden prosentin edellisvuodesta. Suomen viennin rakenne on tällä hetkellä yksipuolinen ja lisäksi kustannustaso on liian korkea kilpailluilla maailmanmarkkinoilla. Heikkojen vientinäkymien vuoksi myös tuonti supistuu. Kotimaisista kysyntäeristä vain ainoastaan yksityinen ja julkinen kulutus kasvavat. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukee kotitalouksien reaalitulojen kasvu, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyi noin yhden prosentin. Yksityiset investoinnit laskivat runsaat 2 %. Teollisuustuotannon pitkään jatkunut alamäki jatkui edelleen ja tuotanto supistui 2,2 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys näyttää jatkavan kasvuaan ja viime vuoden lopulla se oli 9,5 prosentin luokkaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti noin henkeen ja rakennetyöttömien määrä ylitti rajan. Myös työllisten määrä aleni viime vuonna. työn tuottavuuden kehitys pysyi edelleen vaisuna. Tuontihinnat laskevat edelleen, mutta hintojen lasku on jo hidastunut ja niiden ennustetaan kääntyvän nousuun tänä vuonna piristyneen maailmankaupan ja valuuttakurssien heikkenemisen vetäminä. Tuontihintojen voimakkaaseen laskuun vuonna 2015 vaikutti erityisesti öljyn hinnan lasku. Vientihintojen lasku on ollut tuontihintoja maltillisempaa, joten vaihtosuhteen kehitys on kääntynyt positiiviseksi. Maailmanmarkkinahintojen laskun on arvioitu pysähtyvän vuoden 2016 aikana ja tämän seurauksena sekä tuonti- että vientihinnat kääntyvät maltilliseen nousuun. Vaihtosuhteen arvellaan myös paranevan jonkin verran. Vaihtotaseen alijäämä parantui vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 lopulla vaihtotaseen 12 kuukauden summa oli 0,6 miljardia euroa eli 0,3 % ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suurin osa vaihtotaseen vahvistumisesta johtuu kauppataseesta. Vaihtotaseen parane-

10 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 8 minen on seurausta myös vaihtosuhteen nopeasta vahvistumisesta. Kauppataseen paranemisen on ennustettu jatkuvan. Myös vaihtosuhteen lievä paraneminen auttaa lisäämään vaihtotaseen ylijäämää lähes 0,5 miljardilla eurolla. Työllisyystilanteen heikkenemisestä huolimatta kotitalouksien reaalitulot kasvoivat noin 1,5 %. Kuluttajien ostovoimaa vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen hintakehitys, joka on seurausta öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen laskusta. Myönteisestä tulokehityksestä huolimatta kuluttajien odotukset ovat kuitenkin heikentyneet jyrkästi viime vuoden huhtikuusta lähtien. Epävarmuutta on lisännyt osaltaan työttömyyden nousu. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso on ylläpitänyt kotitalouksien velanottohalukkuutta. Myös lyhennysvapaiden käyttö kasvattaa osaltaan kotitalouksien velkaantuneisuutta. Vuosien sopimuskorotukset noudattavat hyvin kattavasti syksyllä 2013 solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta. Nimellisansiot nousivat vuonna ,2 %, josta sopimuskorotusten osuus oli 0,5 %. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Toteutetut sopeutustoimet ovat rajoittaneet julkisten menojen kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä väestön ikääntymisestä aiheutuvan kuntiin kohdistuvan menopaineen vuoksi. Heikon tulokehityksen vuoksi myös alijäämä on kasvanut. kolmen prosentin alijäämä rikkoutui vuonna 2014 ja niin tapahtui myös viime vuonna. Alijäämä kääntynee kuitenkin hienoiseen laskuun lähivuosina. Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkaa kasvuaan ja on ylittänyt 60 prosentin rajan. Valtionvelka oli vuoden 2015 marraskuun lopussa 97,4 miljardia euroa, joka on 48,5 % bruttokansantuotteesta. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on yli 3 miljardia euroa. Valtion velka ylittää 100 miljardin rajan vuoden 2016 aikana. Vuoden 2015 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli n. 0,27 miljardia euroa positiivinen. Kuntien toimintamenot laskivat edellisestä vuodesta vajaan 1 %:n. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 %, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kiinteistöverotulot kasvoivat 6,1 % ja yhteisöverotulot 12,3 %, joten kokonaisverotulot kasvoivat n. 2,8 %. Valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,6 miljardia euroa, joka on hieman edellisvuotta heikompi. Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate oli lähes poistojen suuruinen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 17,0 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli 0,5 miljardia eli 3,0 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa. Investointeihin kunnat käyttivät viime vuonna 4,3 miljardia euroa, joka on n. 3,3 miljardia edellisvuotta vähemmän. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus 2/2015, Kuntaliitto: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2015)

11 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Ulkoisia toimintatuottoja kertyi viime vuonna yhteensä 50,3 miljoonaa euroa, mikä on 4,7 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Suurin osa tuotoista muodostuu kunnilta saatavista palvelujen myyntituotoista, joita kertyi yhteensä 46,3 miljoonaa euroa. Tässä oli kasvua edellisvuoteen vuoteen 7,0miljoonaa euroa. Asiakkailta perittäviä ylläpitomaksuja kertyi v yhteensä n. 2,5 miljoonaa euroa, joka pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintakulut olivat viime vuonna yhteensä 46,5 miljoonaa euroa, jotka kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,6 miljoonaa euroa. Suurimman osan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 36,5 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,4 miljoonaa euroa. Palkkojen osuus henkilöstökuluista oli 27,9 miljoonaa. Maksetut palkat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. 2,7 miljoonaa euroa. Muurinkosken 15-paikkainen palvelukoti Joroisissa aloitti toimintansa viime vuonna. Kuntoutuskeskuksessa toimintansa aloitti peruskorjattu 10-paikkainen kuntoutusyksikkö Reimari. Lisäksi lopettaneen Sarastus 2:n tiloihin muutti 4-paikkainen Luoto. Eetun talo muutti Naarajärvelle Koivistontielle. kyseisessä yksikössä on 5 paikkaa. Viime vuonna perustettiin Pieksämäelle myös 5-paikkainen Sukkulan oppilaskoti ja 5-paikkainen oppilaskoti Koivu 4 perustettiin Naarajärvelle Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalijalan kuntayhtymä jatkaa itsenäisenä toimijana valtakunnallisen sote-uudistuksen asti, jossa sen hallinnollinen asema arvioidaan uudestaan. Vuonna 2015 Nenonpellon ja Pieksämäen yksiköissä on 200 asiakaspaikkaa ja vuoden 2018 lopussa paikkoja on noin 150, joista suurin osa on määräaikaisen kuntoutuksen käytössä. Suunnitelmakauden aikana Vaalijalan osaamisja tukikeskuksesta kehitetään yksi erityisen osaamisen ja tuen keskuksista Suomessa. Kuntayhtymän talous on ollut pitkällä aikavälillä tasapainossa ja investoinnit on voitu rahoittaa poistoilla ja kassavaroilla lukuun ottamatta palvelukoteja, jotka on rahoitettu kokonaisuudessaan ARAn tukemilla korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Lähivuosina muut investoinnit kuin ARAn tukemien palvelukotien rakentaminen rahoitetaan vain osittain lainarahoituksella. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi Nenonpellon rakennusten peruskorjaukset. Peruskorjauksen hinta on noin 1,7 milj. euroa per kuntoutusyksikkö. Yhden uuden palvelukodin rakentaminen maksaa noin 2,5 milj. euroa, johon on mahdollista saada korkeintaan 50 % ARAn investointiavustusta ja loppuosalle pitkäaikaista korkotukilainaa. Rakennusten peruskorjauksiin ja korjauksiin käytetään vuositasolla 3,5-4 milj. euroa. Tämä johtaa velkamäärän kasvuun, koska jäsenkunnilta ei peritä erikseen maksuosuuksia investointeihin. Vuonna 2014 kuntayhtymän velkamäärä oli noin 11,3 milj. euroa ja vuoden 2015 lopussa velkaa oli edelleen 11,3 milj. euroa. Poistojen määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi investointitason pysyessä korkeana. Tällä hetkellä kaikki velka on korkotukilainaa, joka katetaan asuntojen vuokratuotoilla täysimääräisesti rasittamatta muuta käyttötaloutta. Tulevina vuosina on toimintatuottojen kasvun oltava selvästi suurempi kuin toimintakulujen kasvu, jotta vuosikate riittää kattamaan poistot ja lainojen lyhennykset. Tämä edellyttää asuntojen vuokrausasteen säilymistä korkeana ja palvelutilojen tehokasta käyttöä. Käyttötalousmenoista merkittävin osa ovat henkilömenot, joiden hyvä hallinta on tärkeää. Tulopohjaa vahvistetaan asiakaspohjaa ja palveluvalikoimaa laajentamalla sekä palvelujen myyntiä lisäämällä muille kuin kuntayhtymän jäsenkunnille.

12 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli v yht. 673 (2014/ 651), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 68 (2014/ 72). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v oli 46,40 vuotta (v. 2014/ 47,04 vuotta). Pääosa (yli 80 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Vakanssit ammattiryhmittäin Hallintohenkilöstö Lähityöntekijät Asiantuntijat Muu henkilöstö Yhteensä joista osa-aikaisia Palvelussuhteen luonne (vakituiset ja tilapäiset) Viranhaltijat, vakinaiset Työsopimussuhteet, vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimussuhteiset Päätoimisuus (koko henkilöstö, vakinaiset ja sijaiset) Kokoaikatyössä olevat Osa-aikatyössä olevat Yhteensä Opiskelijat ja harjoittelijat Työssäoppimisen jaksoille otetaan opiskelijoita koulutuksen järjestäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sopimuksia on 8 oppilaitoksen kanssa. Oppilaitos Opiskelijoita v Opiskelijoita v Opiskelijoita v Opiskelijoita v Diakonia-ammattikorkeakoulu Seurakuntaopisto Muut oppilaitokset

13 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 11 Ikätaulukko (vakituiset) %- osuus %- osuus %- osuus %- osuus vuotiaat 35 6,4 27 4,8 36 6,3 53 8, vuotiaat , , , , vuotiaat , , , , vuotiaat , , , , , , , ,22 Yhteensä Eläkkeelle siirtyminen vuosina Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % , , , , , , , , , , ,2 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus v v v v Uusia palkattu vak. virka- tai työsuhteeseen Vakituisia erosi Eläkkeelle jäi - vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke työttömyyseläke aik. ky:n palveluksessa olleet Lomautetut Irtisanotut Työsopimus purettu Kuollut

14 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 12 Rekrytointi Käytetyt rekrytointikanavat ovat sanomalehdet, ammattilehdet, työ- ja elinkeinotoimisto, Vaalijalan kotisivut, Intranet, Verneri-verkkosivut, Kuntarekry ja ilmoitustaulu. Avoimet paikat Hakemukset Rekrytoidut Miehet Naiset Miehet Naiset rekrytoitu rekrytoitu 2 Ohjaaja Palvelukodin johtaja Lähiohjaaja Ohjaaja Ohjaaja Ohjaaja Ohjaaja Ohjaaja Palvelukodin johtaja Lähiavustajaa Ohjaaja Ohjaaja Ohjaaja Ohjaaja AAC-tehtäviin Kouluttaja, määräaikainen Kouluttaja, määräaikainen Toimistosihteeri, osa-aikainen Hoitaja Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutusyksikön johtaja Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja Kuntoutusylilääkäri Suuhygienisti Suuhygienisti Hoitaja Hoitaja Lähiohjaaja Hoitaja Sairaanhoitaja Kuntoutuskoordinaattori Toimintaterapeutti Sairaanhoitaja Psykologi Psykologi Puheterapeutti Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Ohjaaja Avopalvelujen johtaja Siivoustyönohjaaja

15 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 13 Työaika ja työpanos Työaikoja seurataan yleisimmin työvuorosuunnitteluohjelmalla, toimistorakennuksessa työskentelevien osalta kellokortilla. Keskimääräinen työpanos Poissaoloseurannassa käytetään laskennan pohjana 240 työpäivää/vuosi. Kun poissaoloja (vuosilomat pois lukien) oli v vakanssia kohti 50 päivää (v. 2014/ 49 pv), jää työssäolopäiviksi/vakanssi 190 päivää (v. 2014/ 201 pv). Henkilöstötilaston mukaan v aikana oli eri palkansaajia yhteensä henkilöä (v. 2014/ 1 132), joiden kaikki poissaolot olivat yhteensä päivää (v. 2014/ pv) eli 64,6 päivää henkilöä kohti (v. 2014/ 68,3 pv). Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin (palkalliset ja palkattomat) olivat tautiluokittain: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 42 % 46 % 33 % 33 % Mielenterveyshäiriöt 12 % 11 % 9 % 9 % Hengityselinsairaudet 17 % 13 % 15 % 16 % Ruoansulatuselinten sairaudet 2 % 2 % 3 % 4 % Verenkiertoelinten sairaudet 2 % 1 % 1 % 1 % Osaaminen ja sen kehittäminen Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin alku vuoden aikana. Keskustelun pohjana on HR- työpöydällä oleva sähköinen lomake, hyväksyttäjä yksilökehityskeskustelulomakkeita tallentui 485 kappaletta, ryhmäkeskusteluja pidettiin kahdeksassa yksikössä. Henkilöstön koulutustarpeen arviointi tapahtui kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/ työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 2033 koulutuspäivää eli 2 pv/työntekijä (v. 2014/ 1840/ 2,2 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 58,2 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Vaalijalan kuntayhtymässä koulutukseen käytettiin 1.3 % palkkasummasta Koulutuspäivät yhteensä Koulutuspv/vakanssi) 4,5 3,8 3,4 3,4 3,5 Myötätuulen koulutuskeskus järjesti sisäistä koulutusta yhteensä 1611 henkilötyöpäivää (htpv). Eniten koulutusta järjestettiin AVEKKI- toimintatapamallista (580 htpv). Peruskoulutuksen jälkeen henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI- koulutuksia järjestettiin 4 kappaletta. Näistä yksi koulutus oli järjestetty asiakkaiden vanhemmille. Myötätuulen koulutusten muita aihealueita olivat mm. viestintä ja kommunikaatio (140 htpv), psykiatria (73 htpv), kehitysvammaisuus (38 htpv), autismi (35 htpv), toimintakyvyn arviointi (16

16 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 14 htpv) ja ergonomia (5 htpv). Vuosittain koulutusohjelmassa on ensiapukoulutusta (korttipäivitykset ja EA1-kurssit, yhteensä 75 htpv) ja erilaisia tietokoneen ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille (30 henkilöä) järjestettiin perehdytyskoulutusta AVEKKI- toimintatapamallista, kommunikaatiosta, asiakkaiden omatoimisuuden tukemisesta, liikuntarajoitteisten ohjaamisesta ja ergonomiasta sekä kirjaamisesta ja henkilöstöasioista. Kuluneen vuoden aikana IMO-ohjaajan itsemääräämisoikeuskoulutuksiin osallistui 310 henkilöä, lakiehdotuskoulutukseen 69 henkilöä. Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 37 henkilöä (v.2014 /61 henkilöä). Ulkopuolisia tilauskoulutuksia järjestettiin 14 kappaletta. Työterveyshuolto Työterveyshuolto on ensisijaisesti lakisääteistä, ehkäisevää työterveyshuoltoa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito, jonka laajuudesta on sovittu erikseen. Sairauksien tutkiminen ja hoito suunnataan ammattitauteihin ja työperäisiin sekä niiksi epäiltäviin sairauksiin sekä työkykyä rajoittaviin ja uhkaaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut ostettiin Dextra Oy:ltä. Sivutoimipisteissä paikalliset toimijat ovat olleet Dextran alihankkijoina. Tärkeäksi toimintatavaksi on koettu ns. kuntoutuspalaveri, jossa neuvotellaan esim. osatyökykyisen tai pitkällä sairaslomalla olleen työntekijän työkunnosta ja työpisteen mahdollisuuksista järjestää hänelle sopivaa työtä. Palaveriin osallistuu asianomaisen lisäksi esimies, ao. sektorijohtaja, työterveyshuollon edustaja ja työntekijän harkinnan mukaan esim. työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelun voi kutsua koolle kuka tahansa em. osapuolista. Ensisijainen vastuu on esimiehellä. Yksiköihin on tehty työpaikkakäyntejä. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä säännöllisin väliajoin eri työpisteissä. Käynnistä laadittu selvitys käsitellään aina työsuojelutoimikunnassa, joka tekee selvityksen johdosta tarpeelliset toimenpide-ehdotukset sekä ao. työpisteelle että johdolle. Tyhy-toiminta Tyhy-ryhmän toiminnan painopiste oli vuonna 2015 edelleen henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin tukemisessa unohtamatta fyysisen kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua liikuntaa. Tyhyryhmän jäsenet kuluneella toimintakaudella olivat Riitta Heikkinen, Lea Holopainen, Kirsi Onttonen, Aija Uimonen, Ari-Pekka Wilska, Jouni Vironen ja Eveliina Vauhkonen. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää 5 euron hintaisia Smartum-seteleitä (omavastuu 2 e/ seteli) 30 kpl/työntekijä. Työntekijät käyttivät kiitettävästi Smartum-seteleitä, yhteensä 376 henkilöä. Smartum-liikuntasetelien saaminen on selvästi lisännyt vuosi vuodelta henkilöstön innostusta liikunnan/kulttuurin pariin. Yhteisöllisyyden lisäämisen mahdollisti työnantajan antama mahdollisuus käyttää neljä tuntia työaikaa työyhteisön yhteisöllisen toiminnan tukemiseksi. Tätä hyödynnettiin harrastamalla työaikana mm. lenkkeilyä, keilausta, saunomista jne. Yhteisölliset tapahtumat olivat lisääntyneet kiitettävästi eri yksiköissä. Tyhy-ryhmäläiset olivat alullepanijana Vaalijalan organisaation työhyvinvointikyselyn järjestämisessä työnantajan analysoitavaksi. Kysely toimi verokkina 2009/10 tehtyyn kyselyyn. Tyhy-ryhmäläiset kävivät tutustumiskäynnillä Jyväskylän kaupungin organisaatiossa.

17 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 15 Työsuojeluvaltuutettu Jouni Vironen on asiantuntijana käynyt useassa yksikössä kertomassa tyhy-asioista. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (5 henkilöä) työsuojeluvaltuutetut (4 henkilöä) ja työnantajan edustajat (5 henkilöä). Toimikunta antaa lausuntoja henkilöstön asemaan vaikuttavista suunnitelmista ja esityksistä kuten kuntayhtymän taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Toimikunta merkitsi tiedoksi mm. erilaisia henkilöstöä koskevia tilastoja v Toimikunta esitti hallituksen hyväksyttäväksi etätyöohjeen ja lokiseurantaohjeet sekä työsuojelun toimintaohjelman. Vuonna 2015 toimikunta kokoontui kaksi kertaa, käsiteltäviä asioita oli 25. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyötoimikunnan jaostona. Työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä) sekä muut toimikunnan jäsenet (3 henkilöä) valitaan vaaleilla, joka yleensä on ollut ns. sopuvaali. Työnantaja nimeää toimikuntaan kaksi edustajaansa. Toimikunta kokoontuu vuosittain 4-5 kertaa. Toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka on vahvistettu Toimikunta käsittelee ja antaa lausuntoja mm. työpaikkaselvityksistä, talousarvioehdotuksesta, rakennusten vuosikorjauksista, suojainten ja kaluston hankinnasta, työterveyshuollon toiminnasta ja rakennusten korjaussuunnitelmista. Vaarojenarviointi suoritetaan samanaikaisesti työpaikkaselvitysten kanssa. Tilaisuuksissa ovat mukana työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö, ao. sektorijohtaja, henkilöstö ja työterveyshuollon edustaja. Vaalijalan kuntayhtymän eri toimintapisteissä (sivupisteet) toimii 8 työsuojeluasiamiestä. Aloitetoiminta Aloitetoimintaa on harrastettu vuodesta 1982 lähtien, jolloin ensimmäinen aloitesääntö vahvistettiin. Vuosittain henkilöstö tekee aloitetta, joista palkkioon johtaa noin puolet. Palkkioita maksetaan yhdestä aloitteesta euroa. Aloitteet koskevat yleensä jonkin yksittäisen tehtävän kehittämistä. Vuonna 2015 aloitteita saapui 11 kpl, joista maksettiin palkkioita yhteensä 400 euroa. Sisäinen tiedottaminen Sisäisenä tiedotuskanavana on Intra-ohjelma, jossa julkaistaan mm. säännöt ja pysyväisluontoiset ohjeet sekä eril. tiedotteet. HR-työpöydällä julkaistaan henkilöstöä koskevia ohjeita. Yhteinen lomakkeisto on käytettävissä Y-asemalla. Kaikilla vakituisilla ja pitempiaikaisilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite ja mahdollisuus käyttää yhteisiä ohjelmia tehtäviensä mukaan sekä internetiä. Työpaikkakokoukset Kaikissa työpisteissä pidetään ohjeen mukaan vähintään kaksi työpaikkakokousta vuodessa. Näissä käsitellään mm. työpisteen käyttösuunnitelmat, vuosilomalistat ja muut yhteiset asiat. Työyhteisöjen kehittäminen Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet työyksiköitten käytännöiksi. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty noin kerran vuodessa. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta. Lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta.

18 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 16 Seutu- ja alueyhteistyö Työvoimatoimiston kanssa neuvotellaan säännöllisesti henkilöstön rekrytointiin liittyvistä asioista. Hoitajien työvoimapoliittista lähihoitajakoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta on toteutettu Vaalijalan kuntoutuskeskuksen aloitteesta usean vuoden ajan. Nämä ovat olleet keinoja saada ammattitaitoista henkilöstöä Vaalijalaan. Sektorijohto on ollut erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa kertomassa Vaalijalasta ja markkinoimassa työpaikkoja. Alan oppilaitosten opiskelijat tekevät työelämälähtöisiä opinnäytetöitä, joita voidaan hyödyntää käytäntöön. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston oppilaitoksen sekä Etelä-Savon ammattiopiston oppisopimustoimiston kanssa tehdään koulutuksellista yhteistyötä. Erilaiset kuntayhtymän tarpeesta lähtevät täydennyskoulutukset on räätälöity asiasisällöiltään sopiviksi. Oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä on järjestetty mm. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa ja lähihoitajakoulutusta sekä kehitysvamma-alan ammattitutkintoa kuntayhtymän henkilöstölle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat osallistuvat kutsuttuina myös oppilaitosten eri toimielimien työskentelyyn. Näin voidaan vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja työelämän vaatimusten huomioimiseen. Vaalijalan kuntayhtymän laatupäällikkö ja muut johtoryhmän jäsenet ovat toimineet aktiivisesti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) Etelä-Savon vammaisfoorumissa sekä on osallistuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelliseen terveyden edistämisen työryhmään. Ylihoitaja on kuulunut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan työryhmiin. Vaalijala on kumppanina Pieksämäen Hiekanpään elämänkaarihankkeessa, jonka puitteissa kehitetään uusia toimintamalleja erilaisten toimijoiden yhteistyöhön palvelujen tuottamisessa erilaisille ja eri-ikäisille asiakkaille ja opiskelijoille. Hankinnoissa Vaalijala on mukana IS-hankinnan kautta alueellisessa yhteistyössä.

19 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu 17 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Palkkaus perustuu työntekijän tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on kasvanut aikaisemmista vuosista. Tulospalkkaus ei ole käytössä. Henkilöstökustannukset 2012 %- osuus 2013 %- osuus 2014 %- osuus 2015 %- osuus Vuoden aikana maksetut palkat (1000 euroa) - Vakinaisen henkilöstön palkat Sijaisten ja tilap. palkat Erilliskorvaukset Muu palkat ja palkkiot Yhteensä Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Yhteensä Lähes kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ruokailla kuntayhtymän omassa ruokalassa. Henkilöstölle vuokrataan työvaatteet pesulalta niihin työpisteisiin ja tehtäviin, joissa se on tarpeen. Työterveyshuollon kustannuksiin maksaa Kansaneläkelaitos n % avustusta. Henkilöstön virkistystoimintaa tuetaan ylläpitämällä huviloita ja tukemalla vapaa-ajan harrastuksia, erityisesti liikuntatoimintaa. Henkilöstöpalvelujen kustannuksia Suojavaatteiden hankinta Työterveyshuolto Henkilöstön virkistystoiminnan tukeminen Paikalliset säännöt ja sopimukset Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman sekä ohjeen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämisestä kokouksessaan Suunnitelman päivitys aloitettiin viime vuonna ja se valmistuu vuonna Hallitus on hyväksynyt paikalliset sopimukset työvuorojen pituudesta sekä hälytysrahasta. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi JYTY ry:n jäseniä. Sopimus lomarahan vapaaehtoisesta vaihtamisesta ajaksi on ollut voimassa vuodesta 1998 lähtien. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi JUKO ry:n ja JYTY ry:n jäseniä

20 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaa kunnan on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Palvelujärjestelmän toimivuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Merkittävimpiä epävarmuustekijöitä ovat kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus sekä mahdolliset lainsäädännön muutokset. Kuntien heikentyvä taloudellinen tilanne voi heikentää niiden mahdollisuutta palvelujen ostoon Vaalijalalta, koska kansainväliset yritykset voivat myydä palvelujaan halvemmalla. Vaalijala pitää kuitenkin palvelujen tason korkeana. Henkilöstöriskejä Henkilöstöriskit kohdistuvat henkilöiden eläköitymiseen, saatavuuteen, osaamiseen ja sairastavuuteen. Henkilöstön eläköityminen on lähivuosina runsasta ja tämä merkitsee rekrytointien lisääntymistä. Saatavuusongelmia ei vielä ole esiintynyt muiden kuin joidenkin erityisryhmien, kuten esim. lääkäreiden rekrytoinnissa. Taloudellisia riskejä Kuntayhtymää koskevia rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, velkaantumiseen ja korkojen nousuun liittyvät riskit. Maksuvalmius on pysynyt toistaiseksi tyydyttävänä, eikä tilapäislainaa ole tarvinnut ottaa juoksevien menojen kattamiseen. Kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa n. 11,2 miljoonaa euroa, joka on palvelukotien rakentamista varten otettua valtion tukemaa korkotukilainaa. Jokainen uusi palvelukoti lisää lainamäärää n. 1,4 miljoonalla eurolla. Myös kuntoutuskeskuksen rakennusten peruskorjaukset joudutaan tulevaisuudessa ainakin osittain rahoittamaan lainarahalla, joten velkaantumisaste uhkaa nousta korkeaksi. Lainamäärä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla. Tietoriskejä Uudet tietojärjestelmät vaativat hallittuja käyttöönottoprosesseja ja muutosjohtamista, jotta henkilöstö sitoutuu uudenlaisiin toimintatapoihin. Tietoriskien osalta kehittämisen kohteena on kokonaisvaltainen kartoitustyö, jossa sekä strategiset että operatiiviset riskit otetaan paremmin hallintaan.

21 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Sivu Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää suunnitelmakaudella. Kuntayhtymän hallitus on antanut ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 2007 ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä Vaalijalan kuntayhtymässä. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Sektorijohtajat huolehtivat omalla alueellaan sisäisestä valvonnasta. Erityisesti valvotaan henkilöstöä koskevien säännösten ja sopimusten noudattamista mm. tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Valvonta on ollut riittävää. Tavoitteiden toteutus, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden 2015 toiminnan tulokset on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumavertailussa. Näitä seurataan kuukausittain ja raportit annetaan jokaiseen hallituksen kokoukseen. Toiminnasta ei ole havaittu huomautettavaa. Riskien hallinnan järjestäminen Riskien hallinta- ja kartoitus on ajan tasalla. Kuntayhtymän vakuutukset ja niiden perusteet tarkistetaan vuosittain. Vakuutukset kilpailutettiin vuonna Yleinen turvallisuusselvityksen päivitystä jatkettiin kertomusvuonna. Vaarojen arviointia suoritetaan työpistekohtaisesti kolmen vuoden välein. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidonvalvonta Hankinnat, luovutukset ja hoito ovat sujuneet ongelmitta ja säännösten mukaisesti. Hankintatoimen osittaisesta hoidosta on tehty sopimus IS-Hankinta Oy:n kanssa. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Sopimusten noudattamisessa ei ole ollut ongelmia. Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan säännöllisesti. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hallitus on antanut ohjeet mm. talouden hoidosta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä, hankinnoista ja asukkaiden varojen hoidosta. Ohjeistus on riittävää ja niiden toteutumista seurataan. Sisäisen tarkastuksen nykytila on katsottu riittäväksi. Yhtymähallituksen kannanotto Yhtymähallitus esittää kantanaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisessa.