TUNTEIDEN SÄÄTELY JA SEN TUKEMINEN. Mari Partinen ja Sari Kaajala-Selkama Akaan perhekeskus

Transkriptio

1 TUNTEIDEN SÄÄTELY JA SEN TUKEMINEN Mari Partinen ja Sari Kaajala-Selkama Akaan perhekeskus

2 TUNTEIDEN SÄÄTELY JA SEN TUKEMINEN klo Mitä tunteet ovat ja mihin niitä tarvitaan? Tunteiden ja niiden säätelyn kehitys lapsuudessa Aggressiosta Keinoja tunteiden hallintaan Kahvittelua ja Tehtävä/keskustelua: Mitä keinoja olette käyttäneet kiukkuisen lapsen kanssa? Mikä on toiminut ja mikä ei? Miksi jokin keino ei toiminut? Kirjaesittely

3 MITÄ TUNTEET OVAT? Tunne = kehossa ja mielessä tuntuu joltakin Tunnekokemus = havainto + fysiologinen (tunne)reaktio + tulkinta Tunne ei kestä ikuisesti Mieliala = pitempikestoinen olotila

4 TUNTEET säätelevät ja ohjaavat toimintaa antavat tietoa ympäröivästä maailmasta ja tapahtumista kertovat mikä on hyvinvointimme kannalta tärkeää ja mikä vahingollista tarvitaan ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, jälkikasvusta huolehtimiseen ovat mukana, kun teemme päätöksiä ja ratkaisemme ongelmia

5 Tunteilla on biologinen perusta, mutta kulttuuri, ympäristö ja oppiminen vaikuttavat niihin. Perustunteet: ilo, suru, viha, pelko, hämmästys ja inho kaikille kulttuureille yhteisiä, niitä ilmaistaan samankaltaisilla ilmeillä ja eleillä, tunnistetaan kulttuurista riippumatta, ilmaisu kulttuurisidonnaista Tunteiden kokeminen ja ilmaisu on yksilöllistä. Tunteita opitaan pienestä pitäen.

6 Tunteita voi oppia kestämään, hallitsemaan ja käsittelemään Tunne ei ole teko, mutta se antaa voimaa, energiasysäyksen, joka voi johtaa tekoon. Teko voi olla hyvä tai paha, tuhoava tai rakentava, rikos tai uroteko. Ihminen voi oppia pärjäämään tunteittensa kanssa. Tunnetaitoja voi harjoitella.

7 TUNTEIDEN JA NIIDEN SÄÄTELYN KEHITYS LAPSUUDESSA Lapsen tunteet ja kyky empatiaan (toisen ihmisen tunteiden huomioon ottaminen) rakentuvat vuorovaikutuksessa toisten kanssa Vauvalla esiintyy sisäsyntyistä (ei opittua), biologisesti määräytynyttä käyttäytymistä, joka toimii viestinä hoitajalle ja saa aikaan reaktion hoitajassa. Näin vauvan ja hoitajan välille kehittyy kiintymyssuhde. itku suuntautuminen hoitajaa kohti katsekontakti hymy takertuminen jokeltelu

8 Vauvan käyttäytymiseen vaikuttaa hänen synnynnäinen temperamenttinsa Se, miten vanhempi vastaa vauvan viesteihin, miten herkästi ja vauvan kannalta oikealla tavalla ja miten johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti hän reagoi, vaikuttaa siihen, millaiseksi kiintymyssuhde kehittyy. Kiintymyssuhteessa tapahtuva varhainen vuorovaikutus ja siihen liittyvät tunnekokemukset ovat erityisen merkittäviä lapsen aivojen kehitykselle. Vanhemman kykyyn vastata lapsen kiintymyskäyttäytymiseen vaikuttavat hänen omat varhaiset kokemuksensa hoivan saamisesta.

9 TUNTEIDEN JA NIIDEN SÄÄTELYN KEHITYS ETENEE YKSILÖLLISESTI (seuraavat ikähaarukoinnit suuntaa-antavia) Jo pieni vauva tunnistaa kasvoilta toisen tunteita ja reagoi itkulla toisen vauvan itkuun. Katsekontakti ja fyysinen kontakti tärkeää vauvan tunnetilojen säätelyssä. 1-2-vuotias = tutkimusmatkailija. Ei osaa hallita suruaan ja pettymystään, tarvitsee aikuisen vahvaa ohjausta tunteiden hallintaan. Kaksivuotias lohduttaa ja kiusaa. Tahto ja vastatahto: kaksivuotias tietää mitä EI halua (vaikkei aina tietäisi mitä haluaa). Tunne on hallitsematon, kokonaisvaltainen - > itkupotkuraivarit, järkeily ei onnistu. Edelleen aikuisen rauhallinen ohjaus ja rajaaminen tärkeimmät säätelyn välineet. Tärkeää oppia, että ketään ei saa satuttaa, eikä mitään rikkoa.

10 Kolmi-nelivuotiaalle kehittyy kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu. Aktiivinen toisen lohduttaminen lisääntyy. Kielellinen kehitys mahdollistaa hankalien tunteiden ilmaisemisen sanallisesti (Tyhmä äiti!). Pystyy harhauttamaan huomiotaan, jotta kielteinen tunne ei pysyisi yllä. Nelivuotias osaa jo piilottaa omia tunteitaan. Tunteiden nimeäminen alkaa onnistua, tätä hyvä aikuisen kanssa opetella. Pienet pettymykset ja turhautuminen siedettävissä. Kiihtymyksen säätely puhumalla itselle. Viisivuotiaana sosiaalinen vertailu alkaa -> asema ryhmässä, mustasukkaisuus kavereista, loukkaaminen ja loukkaantuminen, huoli omasta riittävyydestä ja kiinnostavuudesta (kato mua!). Huomion saaminen keskeistä, hyvällä tai pahalla. Empatiakyky -> puolustaminen ja lohduttaminen.

11 6-7-vuotiaat. Omatunto sisäistyy-> ylpeys, syyllisyys, häpeä. Ymmärrys, että muut eivät näe ajatuksiani ja tunteitani -> salaisuudet ja taitavampi valehtelu (seurauksien välttämiseksi ja toisten suojelemiseksi). Kouluiässä tunteiden tunnistaminen laajenee yhä abstraktimpiin tunteisiin. Tunteiden nimeäminen kehittynyttä, myös sosiaalisten tunteiden. Kavereiden merkitys kasvaa. Tärkeää saada arvostusta muilta lapsilta. Tärkeää tulla hyväksytyksi niin hyvän- kuin pahantuulisena. Osaa älyllistää ja järkeistää. Pyrkii enemmän tunteiden säätelyyn kuin tilanteen muuttamiseen. Pystyy arvioimaan toisen toiminnan motiiveja muun kuin lopputuloksen perusteella.

12 Murrosiässä epävarmuus ja hämmennys lisääntyy, toisaalta vallanhalu nousee lievittämään epävarmuuden tunteita. Rajojen testaaminen uusilla tavoilla. Yksilöllisyys ja erillisyys, mutta myös yhteisöllisyys, kaveriporukan tärkeys. 16-v. Irrottautuminen, itsenäistyminen, aikuistuminen, tasa-arvoisuus.

13 AGGRESSIO Aggressio on nimitys monille haastaviksi koetuille tunteille. Aggressiotunteen taustalla voi olla pelkoa, vihaa, kateutta, uhoa, mustasukkaisuutta, suuttumusta, ahdistusta, voitontahtoa, pettymystä, raivoa. Aggressio on myötäsyntyinen reaktiotapa ja voimavara. Aggressiotunteet antavat energiaa, jonka voi käyttää joko tuhoavasti tai rakentavasti.

14 Viha on yleistunne ja reaktiotapa, jonka taustalla on muita tunteita: hätä, pelko, turhautuminen ja turvattomuus. Jos vihan taustalla vaikuttava tunne ja syy löytyvät, se voi auttaa selvittämään asioita ja vähentää/poistaa vihaisuuden.

15 Aivojen toimintatila muuttuu, kun ihminen menee pois tolaltaan YLÄTIE ALATIE

16 Aivojen toiminta muuttuu, kun ihminen suuttuu, säikähtää tai menee muuten täysin pois tolaltaan. Neuropsykiatri Daniel Siegel on nimennyt aivojen kaksi toimintatilaa ylätieksi ja alatieksi. Ylätie kuvaa normaaliolotilaa ja alatie voimakasta suuttumusta. Ylätie käytössä harkitseminen ja itsehillintä, empatia, moraali, syyseuraussuhteiden havaitseminen, oikeudenmukaisuus, looginen päättely, kronologinen muisti ja vastuuntunto Alatie taistele tai pakene tila, vallalla tunneaivot

17 Jotta pystyisi taas hyödyntämään ylätien toimintoja, aivojen toimintatilan on ensin siirryttävä takaisin ylätielle, eli rauhoituttava voimakkaasta suuttumuksesta. Oleellista on huomata se hetki, jolloin luisuu alatielle. Kun kerran ollaan alatiellä, on sieltä vaikea päästä pois, rauhoittua. Luisuminen takaisin alatielle käy helposti uudelleen silloin, kun yrittää rauhoittua tai luulee jo olevansa rauhallinen. On ihmisestä kiinni, kuinka helposti alatielle mennään, kuinka alas mennään ja kauanko alatiellä ollaan. Tunnistamalla tekijät, jotka laukaisevat alatie-reaktion, voi sitä opetella välttämään ja näin vahvistaa ylätietä. Tiedetään, että tulistuvan temperamentin ihminen tipahtaa helpommin alatielle kuin tasaisen temperamentin ihminen. Myös väsymystila ja ärtyminen altistavat alatielle tipahtamiselle. Niitä siis kannattaa välttää. Ihminen, joka on kohdannut väkivaltaa, traumoja tai rankan surun, saattaa olla alttiimpi tipahtamaan alatielle. Näiden asioiden läpikäyminen, työstäminen, auttaa myös pysymään ylätiellä.

18 TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMISESSA TÄRKEÄÄ Arjen rutiinit, kiireetön yhdessäolo ja hellyys luovat hyviä raameja päivään. Kyky tunnistaa, nimetä, ymmärtää, hyväksyä tunteita (myös aikuisen) Kyky ennakoida; hyvä oppia tunnistamaan tapahtumakulut, jotka johtavat kiukustumiseen tunnistaa se hetki, milloin vielä pystyy vaikuttamaan tilanteeseen opettaa lapselle tämä ja mitä silloin voi tehdä Toimintaohjeet kieltojen ja kysymysten sijaan Selkeät, välittömät ja johdonmukaiset seuraamukset Ei-toivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen silloin, kun se on mahdollista Toivotun käyttäytymisen palkitseminen; myönteinen huomio, kannustus, kehuminen, aineellinen palkitseminen Mieti, teetkö itse/ tekeekö joku muu jotakin, mikä ylläpitää eitoivottua käyttäytymistä Muista huolehtia omasta jaksamisesta!

19 KEINOJA KIUKUN HALLINTAAN Aikalisä (Webster-Stratton: Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille); perustuu huomiotta jättämiseen (koska huomio on palkitsevaa), joka tapahtuu tietyssä, sille määrätyssä paikassa Jäähy (mm. Tasola & Lajunen: Vanhempana vahvemmaksi); käsky > varoitus > jäähyrangaistus (1-2 min/ikävuosi, mutta niin kauan, että lapsi on rauhoittunut ja lupaa tehdä vaaditun asian/ olla tekemättä kiellettyä asiaa) Liikennevalot Muksuoppi (Ben Fuhrman); perustuu ei-toivotun käyttäytymisen kääntämiseen opeteltavaksi taidoksi Rentoutusmenetelmät (esim. hengityksen säätely, mielikuvat)

20 OHJEITA TILANTEISIIN, JOISSA LAPSI TAI NUORI RAIVOAA (kirjasta Raisa Cacciatore: Aggression portaat): Pysy aikuisena. Älä mene mukaan tunteeseen. Vie lapsi/nuori herkästi suojaan muun lapsiryhmän katseilta. Anna lapsen/nuoren tunteiden tulla, älä liikaa yritä ratkaista tai vaimentaa niitä. Anna lapsen/nuoren rauhassa etsiä omaa tapaansa sietää pettymyksen tunnettaan. Älä leimaa pahaksi lasta/nuorta tai tunnetta. Älä satuta, älä ivaa, älä nujerra. Rajoita ja suojaa, jos lapsi pyrkii satuttamaan tai tuhoamaan.

21 Tarvittaessa ehdota oikea suunta tunteiden ilmaisuun, esim. huuto tai tyynyn hakkaaminen. Selvittele asiaa ja keskustele vasta kun suurin tunnekuohu on jo varmasti ohitettu. Jälkeenpäin totea, mitä tapahtui, ja muistuta, että tunteet menevät kyllä aina ohi. Totea, että asia on nyt käsitelty (kun se on tehty, esim. seuraamuksista on sovittu). Kerro, että lapsi/nuori voi vielä hetken rauhoittua tai purkaa energiaa vaikka liikuntaan, jos siltä tuntuu. Kiitä ja kehu lasta/nuorta, joka pystyi rauhoittumaan. Hoida oma jaksamisesi.

22 LÄHTEET Raisa Cacciatore (2010): Aggression portaat. Mirjami Mäntymaa, Ilona Luoma, Kaija Puura ja Tuula Tamminen (2003): Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Sirkka Tasola & Kaija Lajunen (2009): Vanhempana vahvemmaksi, käsikirja. Risto Valjakka (2015): Alakouluikäisen tunne-elämän tutkimus ilman projektiivisia menetelmiä. Koulutus psykologeille, koulutusmateriaali. Carolyn Webster-Stratton (2006): Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille.

23 Tehtävä/keskustelua Mitä keinoja olette käyttäneet kiukkuisen lapsen kanssa? Mikä on toiminut ja mikä ei? Miettikää, miksi jokin keino ei ole toiminut?