LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT"

Transkriptio

1 LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus

2 SISÄLTÖ Ravinnontarve Rehuarvojärjestelmä Lihanautojen ravinnontarve ja ruokintasuositukset

3 Mitä ravinnontarve on? Ravinnontarve muodostuu energiasta ja valkuaisesta sekä kivennäisistä ja vitamiineista, joita eläin tarvitsee ylläpitotoimintoihin sekä kasvuun ja tuotokseen (maito, villa, munatuotos, työ, ym.). Eläin tyydyttää ravinnontarpeensa rehujen sisältämillä ravintoaineilla: hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat sekä hiven- ja kivennäisaineet ja vitamiinit.

4 Mitä ravinnontarve on? Ravintoaineet pilkotaan/muokataan ruoansulatuskanavassa pienempiin yksiköihin, jotta ne kykenevät imeytymään verenkiertoon/imusuonistoon. Näistä eläinkudoksessa syntetisoidaan valkuaisaineita, rasvaa ja myös hiilihydraatteja (laktoosia, glykogeenia). Eläimen ravinnontarve on pääasiassa energiantarvetta ja valkuaistarvetta. Kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien tarve on vähäisempää.

5 Ravinnontarve/ruokintasuositus Ravinnontarve (nutrient requirement) ravintoaineen määrä, jonka eläin keskimäärin tarvitsee tiettyyn toimintaan Ruokintasuositus (feed allowances tai feeding standards) sisältää riskilisän, jolloin otetaan huomioon eläinten välinen ravinnontarpeen vaihtelu. Mitä suurempi vaihtelu, sitä suurempi riskilisä (usein 5 %)

6 REHUN ENERGIAN KÄYTTÖ Ulosteiden energia (faeces energy) KOKONAIS- ENERGIA (gross energy, GE) SULAVA ENERGIA (digestible energy, DE) KÄYTETÄÄN TUOTANTOON Kasvu Lisääntyminen Maito Munat Villa Turkis Työ Virtsan energia (urine energy) Metaanin energia (methane energy) MUUNTUMIS- TAPPIO (heat incremet of food, HIF) MUUNTOKELPOINEN ENERGIA (metabolisable energy, ME) NETTO- ENERGIA (net energy, NE) KOKONAIS- LÄMMÖNTUOTTO (total heat production) YLLÄPITO- ENERGIA (maintenance energy) ENERGIA- RETENTIO (energy retention, RE)

7 % BE:stä Energiatappiot bruttoenergiasta Sonta,% Virtsa,% Metaani,% Muunt.t,% Ohra Vehnälese SM-heinä McDonald ym. 2002

8 Energia, MJ/kg KA Kotimaisten rehujen laskennallisia energia-arvoja BE SE ME NE Ohra Rypsi Säilörehu Heinä Olki Analyysitiedot: Kotieläintieteen laitoksen analyysirekisteri, rehutaulukot

9 Rehuarvot Rehujen keskinäisen vertailun helpottamiseksi on kehitetty erilaisia rehuarvon mittoja. Ensimmäinen oli Albrech Thaer in vuonna 1810 käyttöön ottama heinäarvoyksikkö. Perustana oli keskilaatuisen niittyheinän tuotantovaikutus härkien lihotuksessa. Tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat hyvin rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Suomessa rehuarvojärjestelmät uusittiin 1995, koska aiempien rehuarvojärjestelmien puutteet olivat ilmeisiä.

10 Märehtijöiden rehuarvot Märehtijöiden rehujen energia-arvot perustuvat muuntokelpoiseen energiaan perustuvaan rehuyksikköön. Rehuarvot lasketaan megajouleina, mutta rehuarvon mittana on rehuyksikkö. 1 ry = 11,7 MJ ME. Väkirehuille muuntokelpoinen energia lasketaan rehun sisältämistä sulavista ravintoaineista. Muiden kuin väkirehujen muuntokelpoisen energian arvo lasketaan rehun sisältämän sulavan orgaanisen aineen (Darvon) perusteella.

11 Rehutaulukoiden energiasuositukset lihanaudoille Rehutaulukoissa lihanautojen energia (ry) suositukset on laskettu AFRC:n (1990) mukaan. Suositukset julkaistiin Nyttemmin on havaittu, että suositukset ovat liian alhaiset (McDonald ym. 2002). Suomalaisissa tutkimuksissa keskimääräinen vajaus 10 %.

12 Ry/pv Energiaruokintasuositukset Ruokintakokeiden aikana sonnien laskennallinen energian saanti oli keskimäärin 10 % suurempi kuin mitä nykyiset ruokintasuositukset edellyttävät kokeissa toteutuneilla kasvutasoilla. Tämän tuloksen perusteella on olemassa tarve päivittää meillä nykyisin käytössä olevat kasvavien sonnien energiaruokintasuositukset Ry suositus Ry saanti kokeessa Elopaino, kg

13 VALKUAISARVOT MÄREHTIJÖILLÄ OIV = OHUTSUOLESTA IMEYTYVÄ VALKUAINEN PVT = PÖTSIN VALKUAISTASE

14 Valkuaisen tarve Valkuaisen tarve on aminohappojen tarvetta. Märehtijällä pötsin mikrobisto hajottaa rehuvalkuaisen suureksi osaksi. Mikrobit syntetisoivat mikrobivalkuaista: energia + ammoniumn + hiiliketjut. Märehtijän tärkein valkuaisen lähde on mikrobivalkuainen. Osa rehuvalkuaisesta virtaa pötsistä hajoamatta, tämä osa sulatetaan juoksutusmahassa ja ohutsuolessa. Tätä rehuvalkuaisen osaa sanotaan ohitusvalkuaiseksi (bypass protein).

15 Märehtijöiden rehujen valkuaisarvo ilmaistaan kahdella tunnusluvulla: OIV ja PVT OIV mittaa ohutsuolesta imeytyvää valkuaista (aminohappoja) OIV on peräisin kahdesta lähteestä: 1) rehuvalkuaisen pötsissä hajoamattomasta osasta (ohitusvalkuaisesta) 2) mikrobivalkuaisesta, jonka pötsimikrobit tuottavat rehusta saadulla energialla OIV-arvon lisäksi rehulle lasketaan PVT-arvo (pötsin valkuaistase) PVT-arvo kuvaa rehun hajoavan valkuaisen riittävyyttä pötsin mikrobien typentarpeeseen

16 Positiivinen PVT-arvo tarkoittaa, että rehu sisältää pötsissä hajoavaa valkuaista yli mikrobien tarpeen (jos liian paljon, niin haittaa esim. tiinehtyvyyttä). Negatiivinen PVT-arvo: mikrobeilla on puutetta hajoavasta valkuaisesta. Ruokinnan negatiivinen PVT vähentää OIV:n laskennallista määrää, koska mikrobivalkuaisen määrä jää typen puutteen johdosta oletettua pienemmäksi => ruokintaa korjataan tarvittaessa lisäämällä valkuaisrehun osuutta Hyvälaatuisella, runsaalla säilörehuruokinnalla PVT tulee yleensä positiiviseksi ilman haittavaikutuksia.

17 Rehuvalkuaisen kulku märehtijällä OIVPVT järjestelmän mukaisesti (Tuori & Kaustell 1994, Kotieläin 4b: 46

18 Valkuaisen sulatus Rehujen valkuaissisältö ei kerro kovin paljon naudan käyttöön tulevan valkuaisen määrästä ja laadusta: Mikrobivalkuaisen (aminohappojen) muodostuminen yksinkertaisista typellisistä aineista Urea, nitraatit Rehun sisältämän valkuaisen (aminohappojen) hajotus pötsissä

19 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo (sulavuus, D-arvo) on Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta valkuaisesta käyttämällä suoraan rehun sisältämiä aminohappoja

20 Lehmän valkuaisen (OIV eli ohutsuolesta imeytyvät aminohapot) saanti muodostuu: Mikrobivalkuainen Nurmirehun ohitusvalkuainen Väkirehun ohitusvalkuainen Endogeeninen valkuainen

21 Rehuarvojärjestelmä Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot Lopputuloksena ruokintasuunnitelma, jota noudatetaan navetassa Kokonaisuus, jossa suositukset ja rehuarvot suhteessa tosiinsa Koostuu useista historiallisista kerrostumista ja on jatkuvassa kehitystilassa

22 Nauta ei tarvitse rehuarvoja Elintoimintoihinsa nauta tarvitsee Glukoosia Aminohappoja Rasvahappoja (lyhyt- ja pitkäketjuiset) Rehuarvojärjestelmä on tapa kuvata niiden saantia Naudan monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä asettaa niille suuret haasteet Sokereista fermentoituu etikka- ja voihappoa, joita ei voi käyttää maitosokerin raaka-aineena Samasta rehusta voi fermentoitua eri tilanteessa eri lähtöaineita Ja eri rehuista samoja lähtöaineita

23 Nykyisessä rehuarvojärjestelmässä ongelmia (1) : Rehuarvojen additiivisuus (1 + 1 = 2) - ruokintatason ja dieetin koostumuksen vaikutus sulavuuteen (yhdysvaikutukset) Käytännössä yksittäisellä rehulla on ääretön määrä rehuarvoja riippuen ruokintatasosta, dieetin koostumuksesta, tuotantomuodosta jne.

24 Nykyisessä rehuarvojärjestelmässä ongelmia (2) : Lihanautojen tuotantokokeista ja käytännön ruokinnasta saadut kokemukset antavat aiheen olettaa, että nykyiset lihanautojen ruokintasuositukset ovat mahdollisesti: -osittain liian niukat energian suhteen -valkuainen? -OIV-PVT järjestelmän sopivuus naudanlihantuotantoon? - OIV tulee täytettyä käytännössä mikrobivalkuaisella -Suositukseksi pelkkä PVT arvo?

25 Eläimen käyttöön tuleva ravintoaineiden määrä muodostuu seuraavasti: Rehumäärä Rehujen ravintoainepit. SYÖNTI Rehuannoksen sulavuus Aineenvaihdunta Karjan hoitaja ratkaisee Eläimen ominaisuuksia Vaihtelun suuruus: Syönti > sulavuus > aineenvaihdunta

26 Kuidun merkitys ruokinnassa Lihanaudan ruokinnassa väkirehuprosentti voi (ainakin teoriassa) olla 0 80 välillä. Karkearehun määrän on oltava vähintään noin 20 % syödystä kuivaaineesta, jotta eläimen pötsitoiminnot säilyisivät normaaleina. Kuitenkin jo prosentin väkirehutasoilla voidaan havaita selviä negatiivisia vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi rehun sulatuksen heikkenemisenä. Seosrehuruokinnalla on mahdollisuus käyttää tarvittaessa suurehkojakin väkirehumääriä lihanautojen ruokinnassa. Kuitenkin prosentin väkirehutasolla tutkimuksissa on havaittu voimakasta kuidun sulatuksen heikkenemistä, mikä kertoo siitä, että potentiaalisesti sulavan kuidun sulatus heikkenee pötsin ph:n laskun ja sitä seuranneen kuidun sulatusnopeuden heikkenemisen seurauksena.

27 Kuidun merkitys ruokinnassa Aiemmin rehujen kuitupitoisuus ilmoitettiin raakakuituna. Nykyään raakakuitua käytetään enää väkirehujen energia- ja valkuaisarvon laskennassa. Raakakuitua korvaamaan on kehitetty detergenttikuituanalyysit (Van Soest ym. 1991). Neutraalidetergenttikuitu (NDF) kuvaa rehun solunseinämäaineksen kokonaismäärää. NDF-kuituanalyysi jakaa rehun hiilihydraatit solunseinä- ja solunsisällyshiilihydraatteihin. Tämä jako on märehtijän ruoansulatuksen kannalta parempi kuin aikaisemmin käytössä ollut jako raakakuituun ja typettömiin uuteaineisiin (Huhtanen 2003).

28 Kuidun merkitys ruokinnassa Nautatilojen neuvonnassa puhutaan nykyään pitkästä kuidusta, rakennekuidusta, sulavasta kuidusta, hyvälaatuisesta kuidusta jne. Usein käsitteitä käytetään määrittelemättä ja ymmärtämättä käsitteiden tarkoitusta. Pötsin toimintojen ja ravintoaineiden saannin kannalta olennaista on kuitenkin kolme asiaa (Huhtanen 2003): 1. kuidun on oltava riittävän pitkää syljen erityksen lisäämiseksi rehun syönnin ja märehtimisen aikana 2. kuidun potentiaalisen sulavuuden on oltava suuri 3. sulavan kuidun sulatusnopeus on suuri

29 Kuidun merkitys ruokinnassa Suomessa tehdyn säilörehun silppu on riittävän pitkää normaalien pötsitoimintojen ylläpitämisen kannalta, vaikka rehu olisi korjattu tarkkuussilppurilla (Huhtanen 2003). Kuituvaikutus huononee merkittävästi vasta, kun silpun pituus on alle 3 mm. Tämän rajan yläpuolella silpun pituus vaikuttaa hyvin vähän. Tästä seuraa se, että nauta ei tarvitse säilörehun lisäksi mitään pitkää kuitua tai rakennekuitua. Näin ollen heinän tai oljen lisääminen rehuseokseen on tarpeetonta. Jos ruoansulatushäiriöitä ilman heinää esiintyy, syynä on todennäköisimmin säilörehun laatuun nähden liian suuri väkirehumäärä, eikä mikään pitkän kuidun puute.

30 Kuidun merkitys ruokinnassa Erittäin hyvälaatuista säilörehua ja runsaita väkirehumääriä käytettäessä liian niukka kuidun saanti voi muodostua ongelmaksi. Seurauksena voivat olla mm. hapan pötsi, sorkkavaivat tai juoksutusmahan kiertymä. Ongelmat ovat yleisempiä lypsylehmillä kuin lyhytikäisillä lihanaudoilla, mutta lihanaudoillakin on vastaavia ongelmia havaittu. Neuvonnassa syyksi esitetään usein säilörehun liian suurta sokeripitoisuutta ja pitkän kuidun puutetta. Todellisuudessa syy on kuitenkin liian suuri väkirehumäärä suhteessa säilörehun laatuun.

31 Kuidun merkitys ruokinnassa Tilanne on mahdollista ratkaista kolmella tavalla (Huhtanen 2003): 1. Vähentämällä väkirehun määrää 2. Korjaamalla säilörehu hieman myöhemmin 3. Korvaamalla osa säilörehusta heinällä Toimenpiteet lisäävät rehuannoksen kuitupitoisuutta, jolloin pötsiongelmat vähenevät. Väkirehun vähentäminen on usein helpoin ja järkevin vaihtoehto. Säilörehun myöhäisempää korjuuta voi harkita, jos tilan nurmiala on pieni. Heinän käyttö on kallein vaihtoehto, koska suuren väkirehumäärän kustannukset säilyvät ja heinästä aiheutuu lisäkustannuksia.

32 Kuidun merkitys ruokinnassa NDF-kuitua voidaan periaatteessa käyttää apuna ruokinnan suunnittelussa. Sen perusteella voidaan arvioida, onko rehuannoksen kuitupitoisuus liian pieni pötsin normaalien toimintojen ylläpitämisen kannalta. Toisaalta voidaan arvioida rajoittaako liian suuri kuitupitoisuus rehujen syöntiä. Riittävän suuri kuitupitoisuus rehuannoksessa on tarpeen pötsin normaalin ph:n ylläpitämiseksi. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan riittävästi kotimaista tutkimustietoa tarkan NDF-kuidun minimitason määrittämiseksi.

33 Kuidun merkitys ruokinnassa Suomessa ei ole välttämättä edes mahdollista määrittää selkeää minimitasoa NDF-kuidulle, koska asiaan vaikuttavat kuitupitoisuuden lisäksi monet muut tekijät. Esimerkiksi kuitupitoisten väkirehujen (melassileike, ohrarehu) NDFkuidun vaikutus on huonompi kuin säilörehun. Samaten huonosti sulavan karkearehun kuituvaikutus on suurempi kuin hyvin sulavan. Näin ollen rehuannoksen, joka koostuu huonosti sulavasta säilörehusta ja viljasta, NDF-kuidun minimitaso on pienempi kuin rehuannoksen, joka koostuu hyvin sulavasta säilörehusta ja runsaasti ns. sulavaa kuitua sisältävästä väkirehusta. Edellisellä dieetillä pötsi voi toimia normaalisti 30 %:n NDFkuitupitoisuudessa, mutta jälkimmäisellä minimi voi olla jopa 40 % (Huhtanen 2003).

34 Kuidun merkitys ruokinnassa Ennen kuin koko rehuannoksen NDF-suosituksia voidaan antaa, ohjeistuksena voidaan todennäköisesti parhaiten käyttää karkearehun NDF-kuidun osuutta koko rehuannoksesta. Esimerkiksi karkearehun NDF-kuidun osuus 20 % rehuannoksesta voisi olla kohtuullisen turvallinen suositus kasvavalle naudalle (Huhtanen Pekka, kirjallinen tiedonanto ). Tällä karkearehusta peräisin olevalla kuitumäärällä pitäisi saavuttaa hyvät kasvut ja pötsi toimii hyvin. Jos tämä toimii tilalla käytännössä, niin sitten voisi ehkä tasoa jopa hieman pudottaakin.

35 Karkearehun NDF, % kuiva-aineen syönnistä Kuidun merkitys ruokinnassa NDF-kuidun saanti karkearehusta 30, 50 ja 70 prosentin väkirehutasoilla ruokittaessa % 50 % 70 % Elopaino, kg Kuva 1. NDF-kuidun saanti karkearehusta 30, 50 ja 70 prosentin väkirehutasoilla ruokittaessa. Kuidun saanti on laskettu MTT:llä toteutetun ruokintakokeen (Huuskonen ym. 2007) tulosten perusteella. (Säilörehun D-arvo 67 koesarjan aikana.)

36 KIITOS!

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 MTT:n selvityksiä 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 106 84 s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön 18.9.2012 Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen www.mtt.fi, marketta.rinne@mtt.fi

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

MTT Kotieläintuotannon tutkimus MTT Kotieläintuotannon tutkimus 15.5.2014 Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet 1. Energia-arvo Sikojen rehujen energia-arvo perustuu nettoenergiaan (NE) ja ilmoitetaan megajouleina kilogrammassa kuiva-ainetta

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi! Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne Luonnonvarakeskus Maataloustieteen Päivät 2018 Rehuarvojen määrittäminen on kotieläintieteen ja kotieläinten käytännön ruokinnan

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla Tuoreviljaseminaari 23. ja 24.1.2017 Ruukki/Seinäjoki Maaninka/Joensuu Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö: Viljan käyttö lihanaudoilla, käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen? Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen? Rehuarvo kuvaa rehun energia ja valkuaisarvoa sikojen ruokinnassa. Euroopassa on käytössä useita erilaisia

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2004

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2004 MTT:n selvityksiä 86 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2004 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 86 82 s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset

Lisätiedot