Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2014

2 Johdanto Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakenteen. Setlementtiliitto koordinoi ja hallinnoi projektia, jota toteutetaan osaprojekteina Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Projektia toteutetaan valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallisten setlementtien kanssa. Jokaisella paikkakunnalla on omat yhteisöllisen vertaistoiminnan erityispainotuksensa. Yhteisöllinen vertaistoiminta luo mahdollisuuksia aitoihin kohtaamisiin ikäihmisten välillä ja edistää ympäristön positiivista asennoitumista vanhoja ihmisiä kohtaan. Projekti kuuluu Eloisa ikä - ohjelmakokonaisuuteen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (Ray) vuosina Vuoden 2014 painopisteenä projektissa on ollut monipuolinen vertaistoiminnan pilotointi. Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmallin kehittämistyö on edennyt hyvin. Paikallisesta yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmateriaalista muokattiin edellisten koulutusten palautteiden perusteella päivitetty versio. Lisäksi tuotettiin päivitetty versio yhteisöllisen vertaistoiminnan vihkosta koulutuksiin osallistuneille. Paikallisia koulutuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Parkanossa järjestettiin poikkeuksellisesti kolme koulutusta. Kaiken kaikkiaan koulutuksia järjestettiin 13 kappaletta ja niihin osallistui 95 vertaistoimijaa. Lisäksi muutamia toiminnasta kiinnostuneita perehdytettiin erikseen. Projekti on jo tässä vaiheessa saavuttanut sille projektisuunnitelmassa asetetut määrälliset tavoitteet vertaistoimijoista. Valtakunnallinen yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari järjestettiin syyskuussa. Seminaariin oli mahdollista osallistua videoneuvotteluyhteyksien avulla kaikilta kuudelta projektin toimintapaikkakunnalta. Osallistujia kasipäiväisessä seminaarissa oli yhteensä 42. 1

3 Yhteisöllisen vertaistoimintarakenteen kehittäminen Projektin toiminta perustuu ikääntyneiden omien voimavarojen vahvistamiseen. Projektin tarkoituksena on järjestää toimintaa, jota ikäihmiset ovat olleet itse aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa. Toimintapaikkakunnilla kokeiltiin vuoden aikana yhteensä 26 erilaisia vertaistoiminnan toimintamuotoa. Projektin toiminnassa on tällä hetkellä mukana yhteensä 97 aktiivista vertaistoimijaa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan tuki- ja ohjausmallin kehittämistyö on käynnistynyt hyvin. Vertaistoimijoiden kanssa arjessa tehtävä työ tuottaa jatkuvaa tietoa heidän tuki- ja ohjaustarpeistaan. Vertaistoiminnan tuki- ja ohjausmalli valmistunee vuoden 2015 lopussa. Hakevan toiminnan, Koti mahdollisuutena ja Valokuvat voimavaroiksi -menetelmien kehittämistyö käynnistyi. Hakevan toiminnan menetelmiä kehitetään projektissa kolme: Helsinkiin, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle. Koti mahdollisuutena -menetelmästä on tarkoitus muotoutua oma opas/vihko, joka auttaa lukijaansa kartoittamaan omaa sosiaalista esteettömyyttään kodin eri teemojen kautta. Hämeenlinnan osaprojektin koordinaattori Essi Siljoranta kehittää Valokuvat voimavaroiksi -menetelmää opinnäytetyönään. Projektissa on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti myös selvitystyö ikääntyneiden osallisuuden esteistä ja ratkaisuista. Sosiaalisen esteettömyys ja osallisuus ovat olleet poikkileikkaavia teemoja projektin toiminnassa myös vuonna Juurruttamistyö on aloitettu osaprojekteissa ja valtakunnallisesti. Projektissa on käytössä Juurruttamiskonsepti-työkalu, jonka avulla käydään paikallisten toimijoiden kanssa keskustelua siitä, mitkä projektin toiminnot, millä aikataululla ja millä resursseilla kiinnittyvät osaksi paikallisen setlementin toimintaa. Projektin toiminnassa näkyvät vahvasti toimintapaikkakuntien erityispiirteet sekä paikallisten setlementtien painotukset. Paikallisuuden näkökulma on pidetty projektissa vahvasti mukana. Vuorovaikutus kumppanuussetlementtien kanssa on ollut tiivistä ja yhteistyö on toiminut pääasiassa hyvin. 2

4 Toiminta osaprojekteittain Helsinki Kuva: Kirsi Lohtander Helsingissä Töölössä edellisenä vuonna alkanutta vertaistoimintaa jatkettiin kahden vertaistoimijan voimin. Kalasataman alueella aloitettiin yhteisöllisen vertaistoiminnan kehittäminen yhteistyössä Kalliolan kansalaistoiminnan ja Setlementtiasuntojen kanssa. Kalasataman verkostoissa ja toimijoiden keskuudessa toimintaa tehtiin käynnistyneen vertaistoiminnan myötä tutummaksi alueen asukkaille ja toimijoille. Kalasatamassa Kalliolan kansalaistoiminnan toimintatilaa kehitettiin syksyn aikana yhteisöllisemmäksi kohtaamispaikaksi. Yhteisöllistä vertaistoimintaa on toteutettu erityisesti Töölössä ja Kalasatamassa, tulevaisuudessa myös Pasilassa. Vertaistoiminnan juurtuminen luontevaksi osaksi Kalliolan toimintaa on vuoden aikana konkretisoitunut. Projektin myötä kehitetylle toiminnalle ja toimintakäytännöille on nähty olevan tilaa ja tilausta osana pysyvämpää kansalais-ja vapaaehtoistoimintaa. Toimintaan mukaan tulevien vertaistoimijoiden kanssa toimintaa suunniteltiin heti kurssin jälkeen niin, ettei kukaan tipu pois heti alussa. Helsingissä järjestettiin vuoden aikana yksittäisiä tilaisuuksia, tapahtumia ja tempauksia olemassa olevien tarpeiden sekä vertaistoimijoiden osaamisen, mielenkiinnon ja toiveiden mukaan. Näistä esimerkkeinä ovat graffitiaidan maalaus ja tansanialainen kokkausilta. Erilaisia ryhmiä käynnistyi vuoden aikana useita, muun muassa Kirjallisuuspiiri, Matkamuistelu -ryhmä sekä Kielikylpy. Osaprojektissa kokeiltiin Kalasatamassa myös ylisukupolvista kohtaamista Vanhempi-lapsi-isovanhempi -ryhmän muodossa. 3

5 Hämeenlinna Kuva: Tommi Taipale Osaprojektissa vertaistoiminnan pilotointi käynnistyi poikkeuksellisesti jo syksyllä 2013 seniorisirkuksella. Koulutetut vertaistoimijat aloittivat vertaistoimintojen suunnittelun alkuvuodesta Kevään aikana toteutettiin Klovneria -kurssi ja Graffitipaja, Seniorisirkus-ryhmä sekä Juttukaveritoimintaa. Osaprojektin toimintaa vaikeutti työntekijän vaihdos kesällä Syksyn 2014 aikana osaprojektissa kartoitettiin yhteistyöjärjestöjen ikääntyneille järjestämää toimintaa ja osaprojektin toiminnan linkittymistä tähän kokonaisuuteen. Osaprojektin muutto Hämeenlinnan Kumppanuustaloon mahdollisti yhteistyöverkostojen vahvistamisen muiden alueen järjestöjen kanssa. Tiivis yhteistyö laitettiin alulle muun muassa Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan menetelmäkokeiluina aloitettiin Kuvat kamerasta -ryhmän pilotointi, jossa ikääntyneet opettelivat siirtämään kuvat kamerasta tiekoneelle ja työstämään kuvista kuvakirjoja ja multimediaesityksiä. Syksyn aikana järjestettiin yhteisölliset päivätanssit ja vertaistoimijoiden kanssa kokoonnuttiin 4 kertaa suunnittelemaan vuotta 2015 sekä juhlittiin pikkujoulujen merkeissä. Hämeenlinnan yhteisöllisen vertaistoiminnan yhtenä tärkeänä kokonaisuutena on hakevan/löytävän vanhustyömallin kehittäminen. Hakevan toiminnan menetelmäksi valittiin klovneria. Hakeva toiminta käynnistyy vuonna 2015 uuden Klovneria-kurssin ja hakevan vanhustyön tapahtuman muodossa. Osaprojekti oli mukana useiden tapahtumien järjestämisessä. Vanhusten viikon tapahtumat, Kumppanuustalon avoimet ovet ja vapaaehtoisten päivä loivat uusia suhteita ja toivat lisää osallistujia toimintaan. Yhteistyö paikallisen setlementin kanssa vahvistui ja keskustelut toiminnan juurruttamisesta Hämeenlinnan seudun Setlementtiin alkoivat. 4

6 Lahti Kuva: Sanna Tuominen Vertaistoimijoiden johdolla kokeiltiin erilaisia vertaisryhmiä: nojatuolimatkailua liikuntarajoitteisille matkakertomuksin valmistautuneen vertaisen johdolla, miesten keskusteluryhmää miehiä kiinnostavilla teemoilla alustettuna, yhteistä päiväkävelytoimintaa ulkoilu/juttuseuraa kaipaaville, kulttuuriryhmätoimintaa kulttuurin kiertämisestä kiinnostuneille ja kulttuurikavereita kaipaaville, pelikerhotoimintaa kortti-, lautapeli- ja muuta seurapeliseuraa kaipaaville sekä keskustelu-ryhmää ajankohtaisista, yhteiskunnallista asioista keskusteluseuraa kaipaaville. Vertaistoimijat järjestivät syyskaudella myös muutamia tilaisuuksia paikallisen setlementin tiloissa. Syyskimara ja Itsenäisyyspäiväkimara olivat teemallisia yhteislaulu, runonlausunta ja tietovisa potpureita. Vertaisten johdolla laulettiin myös karaokea ja vietettiin puurojuhlaa, jonka ohjelmisto oli runsas. Panostus viestinnällisiin toimenpiteisiin (muun muassa valokuvanäyttely vertaistoiminnasta) kolminkertaisti vuoden aikana paikallisessa setlementissä vapaaehtoisina toimivien määrän (kun olemassa olleet vapaaehtoiset ja uudet vertaiset lasketaan yhteen). Hyvä keskusteluyhteys paikallisen setlementin yhteyshenkilöiden kanssa poiki myös muutoksia käsityksissä kansalaistoiminnasta, vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistoiminnasta. Kansalaislähtöinen, ikääntyneistä itsestään ohjautuva, alhaalta ylöspäin suuntautuva toiminta nähdään nyt mahdollisuutena. Seuraava askel on luoda ymmärrystä toimintakulttuurin muuttamiseksi vaadittavista toimenpiteistä: siitä, että muutos ei tapahdu itsestään, vaan tarvitsee johtamista. 5

7 Parkano Kuva: Emil Bobyrev Parkanon osaprojektin toiminnan avulla tietoisuus vertaistoiminnasta ja sen mahdollisuuksista lisääntyi paikkakunnalla. Vertaisten tuki ja ohjaus aloitettiin esille nousseiden toiveiden mukaisesti. Tapaamisia järjestettiin joka toinen kuukausi, jonka lisäksi toteutettiin 2 toivottua luentoa. Vertaisparitoiminta kehittyi vahvemmaksi uusien kohtaamisten kautta, ja tämä tuki myös mahdollisuutta osallistua toimintaan kimppakyydeillä huonojen kulkuyhteyksien takaa. Uusia vertaistoimintoja käynnistyi osaprojektissa vuoden aikana 8. Vertaiset osallistuivat tiiviisti myös Parkanon setlementin jo olemassa olevaan toimintaan. Käsityöideariihi jatkoi 2 ryhmällä. Vertaisten järjestämillä Vappujuhlilla mahdollistettiin kohtaamispaikan aukiolo pyhänä. Paikkakunnalla toimivien järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi osaprojekti järjesti 2 yhteistyötapaamista. Parkanon kaupungin ja kyläläisten yhteistyöllä toteutettiin kyläretki, 4 kylien toimintapäivää, sekä yhteinen pääjuhla Parkanon kaupungintalolla. Osallistujia tapahtumissa oli kaikkiaan noin 350. Tällä tuettiin haja-asutusalueella asuvien luottamusta omaan osaamiseensa sekä avattiin kylärajoja paikallisyhteisöjen yhteistyölle. Ikäihmisten yhteisellä toiminnalla saatiin kaupungilta myönteinen päätös kohtaamispaikan invaluiskan rakentamiseksi. Lisäksi järjestettiin useita tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi Vanhustenviikon aikana 4 eri tapahtumaa. Toiminnan juurruttaminen aloitettiin Parkanon setlementin pitkän tähtäimen toimintaedellytyksen rahoituspohjan vahvistamisen suunnittelulla ja rahoituksen hakemisen tukemisella. 6

8 Rovaniemi Kuva: Alejandro Lorenzo Rovaniemen osaprojektissa toimi vuoden 2014 aikana 8 vertaisryhmää, joista 5 oli vertaisten vetämiä. Vertaiset käynnistivät muun muassa Boccia-kerhon, joka sai heti mukaan useita osallistujia yhdessä pelaamaan ja seurustelemaan. Myös Lauantaikerho jatkoi onnistunutta taivaltaan. Uutena menetelmänä toteutettiin Voimaneidot ikääntyneille -kurssi ja hakevan toiminnan menetelmän kehittäminen. Jokkakallion asukkaille järjestettiin useita erilaisia ryhmätoimintoja ja tapahtumia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Yhdessä Jokkakallion henkilökunnan kanssa järjestettiin tapahtumia muun muassa Vanhustenviikolla ja jouluun virittäydyttäessä. Rovaniemen kansalaisopiston (Rovala) kanssa toteutettiin Iloa ja naurua arkeen -kurssi, jossa kurssille osallistuvat vertaiset huolehtivat Jokkakalliolla asuvat kurssilaiset paikalle ja takaisin koteihin sekä tarvittaessa auttoivat myös toiminnoissa. Vapaaehtoistyön keskus Neuvokkaan kanssa käynnistettiin kohtaamispaikka Rovalan Setlementtiin kuuluvassa Pohjolankatu 42 vuokratalossa ja talossa asuva vertainen toimi siinä yhteyshenkilönä. Seurakunta oli mukana muun muassa diakonian kerhon kautta. Asukkaiden toiveiden mukaisesti projektista järjestettiin koulusta/neuvontaa kuuloon ja muistiin liittyvistä asioita sekä tietoiskut Kirjat kotiin -palvelusta ja Matkapalvelukeskuksen toiminnasta. Ylisukupolviseen toimintaan osallistui opiskelijoita Lyseon puiston lukiosta (Neuvokkaan kautta), Lapin yliopistosta ja Rovala-opistosta. Yhteensä erilaisiin vertaisryhmiin ja -tapahtumiin osallistui vuoden aikana toista sataa henkilöä, joista noin 70 % oli 80 vuotta täyttäneitä. Osallistumiskertoja oli yli Vertaisten suunnitelmallisia tuki- ja ohjaustapaamisia oli vuoden aikana 9. Osa vertaisista osallistui myös projektista järjestettyihin valtakunnallisiin koulutuksiin. Lisäksi ohjausta ja tukea oli tarjolla henkilökohtaisesti tai pienemmille ryhmille, erityisesti järjestettyihin ryhmiin ja tapahtumiin liittyen. Juurruttamistyö on aluillaan ja siihen tullaan panostamaan vuonna

9 Savonlinna Kuva: Satu Lintunen Vuonna 2014 Savonlinnan osaprojektissa erityisinä kohderyhminä olivat iäkkäät romanit ja kehitysvammaiset. Lisäksi kartoitettiin paikkakunnalle muuttaneiden tarpeita erilaisten tempausten ja tapaamisten avulla. Osaprojekti oli myös aktiivisesti tukemassa ja järjestämässä kahden ystäväntuvan toimintoja yhdessä vapaaehtoisten vetäjien kanssa. Vuoden aikana selvitettiin eri toimintamuotojen sopivuutta sekä päädyttiin keskittämään resurssit kevätkaudella kehitysvammatyöhön ja syyskaudella romanityöhön. Keväällä osallistuttiin seniorikeskuksen vetämiin erityisryhmiin (4 ryhmää), joissa käy noin 60 kehitysvammaista. Ryhmissä oli mahdollista kerätä tietoa kehitysvammaisten toiveista sekä heidän osallisuusmahdollisuuksistaan. Projektin syksyllä Linnalassa järjestämä disco oli monen kehitysvammaisen ensisijainen toive, jolla saatiin eri asumisyksiköissä asuvat kehitysvammaiset samaan tilaisuuteen heidän toivomallaan tavalla. Romanityö aloitettiin kesällä kartoittamalla paikallista ikääntynyttä romaniväestöä. Romanikulttuuritietoutta saatiin erityisesti Helsingistä Suomen romanilähetys ry:ltä. Lisäksi luotiin yhteistyöverkostoja Helsingin lisäksi Savonlinnan seudun romanilähetyksen kanssa, mahdollisimman laajan kulttuuritiedon saamiseksi. Laajan tiedon ja hyvän yhteistyöhengen avulla luotiin iäkkäiden romanien viikoittain kokoontuva ryhmä, jonka sisällöstä projekti vastasi. Kevään vertaiskoulutetuista neljä on ollut toiminnassa mukana, järjestämässä toimintaa tai osallistunut erilaisten tapahtumien järjestelyihin. Syksyllä koulutettujen kanssa on kartoitettu ja suunniteltu erilaisia satunnaisia vapaaehtoisten toimintamuotoja, jotka sopivat aktiivisten eläkeläisten aikatauluihin. 8

10 Arviointi ja seuranta Projektin toimintaa arvioidaan ja seurataan Eloisa ikä -ohjelman ja RAY:n ohjelma-arvioinnin, RAY:n raportointivaatimusten sekä projektin arviointisuunnitelman mukaisesti. Joulukuussa 2014 järjestettiin projektitiimin sisäinen arviointipäivä. Palautteita on vuoden aikana kerätty vertaistoiminnan koulutuksiin osallistuneilta, vertaistoimintaan osallistuneilta sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuneilta. Projektin ohjausryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana 3 kertaa. Paikalliset ohjausryhmät ovat kokoontuneet 1 5 kertaa. Kuva: Mona Särkelä-Kukko 9

11 Liite 1: Seminaarit, koulutukset ja vaikuttamistyö 2014 Projektin järjestämät seminaarit ja koulutukset: Vertaistoiminnan koulutus Hämeenlinna 20.1., Vertaistoiminnan koulutus Helsinki 22.1., Vertaistoiminnan peruskurssi Lahti 24.1., Vertaistoiminnan koulutus Rovaniemi Vertaistoiminnan koulutus Parkano Vertaistoiminnan koulutus Savonlinna 10.2., Valtakunnallinen yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaari Vertaistoiminnan koulutus Helsinki Vertaistoiminnan koulutus Rovaniemi Vertaistoiminnan peruskurssi Lahti , Vertaistoiminnan koulutus , Vertaistoiminnan koulutus Parkano Vertaistoiminnan koulutus Hämeenlinna ja Rakentavan vuorovaikutuksen työpajat Vanajan vankila, Muita tapahtumia ja tilaisuuksia yhteensä 43 kpl Vaikuttamistyö- ja tiedottaminen: Yhdessä mukana -projektin toiminnan esittely, Eloisat päivät Helsinki Yhdessä mukana -juurruttamisen hyviä käytäntöjä, Eloisat päivät Helsinki Arvokas vanhuus, Helsingin kuuloyhdistys Helsinki Vertaistoiminta toimijuutta vahvistamassa, Yhdessä mukana -projekti Lahti Vanhustyön aluefoorumi VTKL, Harjula Yhdessä mukana -projektin seuranta, Eloisat arviointipäivät Helsinki Olla vertainen Vertaistoiminta yhteisöllisyytenä, osallisuuden tukena ja paikkalähtöisenä toimintana, #Ainutlaatuinen -seminaari tytöksi ja pojaksi kasvamisesta, Joensuu Toimittajatilaisuus Savonlinnassa Toimittajien aamupalatilaisuus Hämeenlinnassa Iskelmä-radiossa haastattelu aiheesta ikääntyneet romanit Kunta TV:n uutisvideo yhteisöllisestä vertaistoiminnasta Radio Hämeessä haastattelu ikääntyneiden yksinäisyydestä Yhdessä mukana -sivustolla yksittäisiä kävijöitä ajalla 1 12/2014 yhteensä kpl. Projektin esittelyitä eri tilaisuuksissa 19 kpl 10

12 Julkaistut artikkelit ja uutiset: Setlementti-lehti 2/2014; Rovala-Opistossa perehdytään vapaaehtoistoimintaan Setlementti-lehti 2/2014; Ikääntyneet ovat voimavara Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset; Päivätansseista virtaa ikäihmisille Ylä-Satakunta; Ikääntyneille viedään toimintoja kylille Gerontologia 3/2014; Yhteisöllisestä vertaistoiminnasta iloa ikääntyneen arkeen Uusi Lahti; Vertaisryhmä aktivoi ikämiehiä Uusi Rovaniemi; Ukkokerholaiset reissussa Palosalmella Setlementti-lehti 3/2014; Osaaminen ja innostus kiertoon Vanhustyölehti 6/2014; Yhteisöllisyyden löytyminen vähensi turvarannekehälytyksiä Inhimillisiä uutisia; Rahis opettaa mummoja bommaamaan 9.6. Uusi Rovaniemi; Kesä alkoi juhlien Ylä-Satakunta; Tunnetko Parkanon kylät Ylä-Satakunta; Eläviä kirjoja tarjolla kirjastossa Uusi Rovaniemi; Vapaaehtoisia kaivataan virkistämään ikääntyneen arkea Setlementti-lehti 4/2014; Isän ja pojan matka menneisyyteen Setlementti-lehti 4/2014; Koko kylän sukujuhlat Ylä-Satakunta: Yhteinen juhla kokoaa neljä kylää kaupungintalolle Hämeenlinnan kaupunkiuutiset; Ikätovereita on helppo opettaa Kalasataman alueeseen tutustuttiin kehittämiskävelyllä 8.10., Yhdessä mukana -uutiset: Volunteer -messut keräsivät yhteen suuren joukon vapaaehtoistoimijoita ja vapaaehtoistoimintaa järjestäviä tahoja 8.12., Setlementtiliitto-uutiset: "Ai, menetkö sä sinne leikkikerhoon?" Ilman perheen hyväksyntää vanhus jää yksin , Yle.fi -uutiset: us_jaa_yksin/