Johdanto. Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli
|
|
- Aino Kaisa Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakenteen. Setlementtiliitto koordinoi ja hallinnoi projektia, jota toteutetaan osaprojekteina Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Lahdessa, Parkanossa ja Savonlinnassa. Rovaniemen osaprojekti päättyi Rovaniemen osaprojektin päätyttyä Yhdessä mukana -projekti aloitti neuvottelut muutaman muun projektista kiinnostuneen paikallisen setlementin kanssa. Neuvottelujen tuloksena Yhdessä mukana - projektissa käynnistyi uusi osaprojekti Joensuussa Projektia toteutetaan valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallisten setlementtien kanssa. Jokaisella paikkakunnalla on omat yhteisöllisen vertaistoiminnan erityispainotuksensa. Yhteisöllinen vertaistoiminta luo mahdollisuuksia aitoihin kohtaamisiin ikäihmisten välillä ja edistää ympäristön positiivista asennoitumista vanhoja ihmisiä kohtaan. Projekti kuuluu Eloisa ikä - ohjelmakokonaisuuteen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAYy) vuosina Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmallin kehittämistyö eteni hyvin. Koulutusmateriaalista muokattiin edellisten koulutusten palautteiden perusteella päivitetty versio. Lisäksi koulutusmateriaalista tuotettiin kokeiltavaksi kevytkoulutusversio. Yhteisöllisen vertaistoiminnan vihko päivitettiin jaettavaksi koulutuksiin osallistuneille. Yhteisöllisen vertaistoiminnan kevytkoulutuksia järjestettiin vuoden aikana 1 Hämeenlinnassa, 2 Lahdessa, 1 Parkanossa, 1 Savonlinnassa, 1 Joensuussa. Kaiken kaikkiaan yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutuksia järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 6 kappaletta ja niihin osallistui 47 vertaistoimijaa. Lisäksi muutamia toiminnasta kiinnostuneita perehdytettiin erikseen. Projekti on ylittänyt sille projektisuunnitelmassa asetetut määrälliset tavoitteet vertaistoimijoista. Valtakunnallista yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaaria tai yhteisöllisen vertaistoiminnan kouluttajakoulutusta ei järjestetty vuonna 2015 vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Helsingissä järjestettiin keväällä ja syksyllä koulutus yhteistyössä Kalliolan setlementin vapaaehtoistoiminnan kanssa, jossa vertaistoimintaa käsiteltiin pienimuotoisemmin yhtenä yhteiskoulutuksen osiona. Helsingissä järjestettyyn yhteiskoulutukseen osallistui keväällä 20 ja syksyllä 21 toimijaa. Hämeenlinnassa järjestettiin uutena koulutusmuotona Löytävän vanhustyön kolmepäiväinen koulutus, jossa osallistujat saivat myös vertaistoiminnan koulutuksen. Tähän koulutukseen osallistui 11 yli 60-vuotiasta. 1
2 Yhteisöllisen vertaistoimintarakenteen kehittäminen Projektin toiminta perustuu ikääntyneiden omien voimavarojen vahvistamiseen. Projektin tarkoituksena on järjestää toimintaa, jota ikäihmiset ovat olleet itse aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa. Toimintapaikkakunnilla kokeiltiin vuoden aikana yhteensä 50 erilaista vertaistoiminnan toimintamuotoa. Vertaistoiminnan toteuttamisessa oli mukana yhteensä 178 aktiivista vertaistoimijaa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan tuki- ja ohjausmallin kehittämistyö jatkuu. Vertaistoimijoiden kanssa arjessa tehtävä työ tuottaa jatkuvaa tietoa heidän tuki- ja ohjaustarpeistaan. Hakevan toiminnan menetelmiä kehitettiin Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Erityisesti Hämeenlinnassa kehitetty Löytävä klovneria on herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut kiitosta ja näkyvyyttä myös valtakunnallisella tasolla. Helsingissä kehitettävä hakeva toiminta keskittyy senioritalon asukkaiden osallistamiseen ja saattamiseen taloyhtiön omassa kerhohuoneessa toteutettavan yhteisöllisen toiminnan pariin. Yhteistyössä kotihoidon, talotoimikunnan, HeKa kantakaupungin, Pasilan asukastalon ja Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kanssa on kehitetty toimintamallia, jonka avulla löydetään syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla olevia toimintarajoitteisia ikääntyneitä ja mahdollistetaan heidän osallistumisensa talon tapahtumiin. Kotiympäristön mahdollisuudet -menetelmästä on muotoutumassa vihko, joka auttaa lukijaansa kartoittamaan omaa sosiaalista esteettömyyttään erilaisten kotiympäristöön liittyvien teemojen kautta. Hämeenlinnan osaprojektin koordinaattorin Essi Siljorannan kehittämä Valokuvat voimavarana -menetelmä valmistui osana Siljorannan opinnäytetyötä. Selvitystyö ikääntyneiden osallisuuden esteistä ja ratkaisuista edistyi suunnitelmien mukaisesti. Juurruttamistyötä jatkettiin osaprojekteissa ja valtakunnallisesti. Projektissa on käytössä Juurruttamiskonsepti-työkalu, jonka avulla käydään paikallisten toimijoiden kanssa keskustelua siitä, mitkä projektin toiminnot, millä aikataululla ja millä resursseilla kiinnittyvät osaksi paikallisen setlementin toimintaa. Projektin toiminnassa näkyvät vahvasti toimintapaikkakuntien erityispiirteet sekä paikallisten setlementtien painotukset. Paikallisuuden näkökulma on pidetty projektissa vahvasti mukana. Vuorovaikutus kumppanuussetlementtien kanssa on ollut tiivistä ja yhteistyö on toiminut pääasiassa hyvin. 2
3 Toiminta osaprojekteittain Helsinki Kuva: Jaana Kupulisoja Keväällä Pasilan asukastalolla oltiin tukena säännöllisesti kokoontuvien Lapatossuryhmän ja Muisti- ja keskustelukerhon toiminnassa. Ryhmien välille kehitettiin yhteistyötä ja tapaamisia. Pasilassa oltiin myös mukana järjestämässä kevään mittaan erilaisia tapahtumia, kuten Pasilan Naapuruusviikkoa ja Lapatossujen esteetöntä kevätretkeä. Projektissa oltiin myös mukana organisoimassa Kalliolan vapaaehtoisten virkistyspäivää, jossa projektin toimintaan osallistuneet vertaiset vapaaehtoiset pääsivät viettämään aikaa ja tapaamaan muita helsinkiläisiä vapaaehtoistoimijoita. Samalla kuultiin muista alueella meneillään vapaaehtoistoiminnan muodoista. Tietämystä YM-projektista levitettiin myös Metropolian geronomia-opiskelijoiden työelämäpäivänä projektin omalla esittelypisteellä. Kalasataman kevään arkea rytmittivät tietoa ja virkistystä tarjoavina tapahtumina Ikä Akatemia, Kalasataman Korttelijuhla sekä Seniorisirkus-aiheinen työpaja ja esitys. Kalasatamalaisen vertaisen vetämä englannin keskustelukerho on toiminut säännöllisesti koko vuoden ajan. Toiminta on sujunut tiiviissä yhteistyössä Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattorin kanssa. Töölössä jatkettiin aiemmin aloitettujen toimintojen tukemista ja mahdollistamista kevään ajan. Näitä olivat Matkamuistelu-kerho, Kirjallisuuspiiri ja yhdessä seurakunnan kanssa järjestetyt Kevätlaulajaiset. Syksyllä vertaiset eivät enää jaksaneet järjestää säännöllistä toimintaa, joten toiminta loppui toistaiseksi. Syksyllä yksi Töölön järjesti Joululaulajaiset Töölössä ja toinen Matkamuistelu-tuokion Pasilan Keskiviikkopiirissä. Uusia vertaistoimijoita koulutettiin syksyllä yhteistyössä Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kanssa. Projektiaikaisen yhteistyön avulla mahdollistetaan ikääntyneiden yhteisöllisen vertaistoiminnan ideologian ja toimintakäytänteiden jatkuminen projektin päätyttyä. Syksyllä 2015 aloitettiin Keskiviikkopiiri Länsi-Pasilan senioritalossa. Ryhmän toimintaa valmisteltiin yhteistyössä kotihoidon, talotoimikunnan, Pasilan asukastalon, Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja HeKa kantakaupungin asukasneuvojan kanssa. Tavoitteena oli kotihoidon tuella hakea ryhmätoimintaan mukaan asukkaita, jotka eivät yksin kykene tulemaan mukaan toimintaan. Kotihoidon avulla saatiin tietoon haettavia asukkaita ja heitä haettiin mukaan ryhmään vertaisten, Pasilan asukastalon opiskelijoiden ja projektikoordinaattorin avulla. Haettavilta asukkailta on tullut paljon kiitosta toiminnasta. Hakevan toimintamallin kehittäminen jatkuu vuonna Syksyllä aloitettiin myös Terveysnurkka, joka on kokoontunut kerran viikossa Pasilan asukastalolla. Osallistujilta on tullut hyvää palautetta, kuten keskustellaan paljon terveysasioista, saa neuvoja, toisilla samoja kokemuksia, vinkkejä oman terveyden hoitoon. Vetäjä on Kinaporin sairaanhoitaja. Syksyn kokemusten perusteella toimintaa on toivottu myös Länsi-Pasilaan, jossa se alkaa tammikuussa
4 Hämeenlinna Syksyllä koulutetut vertaistoimijat aloittivat toiminnan suunnittelun ja toteutuksen projektikoordinaattorin tuella heti alkuvuodesta Vuonna 2015 oli 10 vertaisten tapaamista (1 krt / kk). Toiminnalla tavoitettiin yli 600 hämeenlinnalaista eläkeläistä. Kuva: Heedo Lee Alkuvuoden aikana osaprojektissa kartoitettiin yhteistyöjärjestöjen ikääntyneille järjestämää toimintaa ja osaprojektin toiminnan linkittymistä tähän kokonaisuuteen. Osaprojektin muutto Hämeenlinnan Kumppanuustaloon syksyllä 2014 oli tuonut uusia yhteistyötahoja lähemmäs ja kevään aikana etsittiin yhteisiä toimintatapoja heidän kanssaan. Tiivis yhteistyö jatkui kevään ajan Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa, kun yhteistyössä toteutettiin näytelmä Unelmakerho. Vertaistoiminnan menetelmänä jatkui Kuvat kamerasta -ryhmä, jossa ikääntyneet opettelivat siirtämään kuvat kamerasta tiekoneelle ja työstämään kuvista kuvakirjoja ja multimediaesityksiä. Koko vuoden kokoontui myös ÄLY-ryhmiä, joissa vertaiset vaihtoivat älypuhelinosaamista. Keväällä pilotoitiin Mummoroolipelikerho, jossa osallistujat loivat oman seikkailun ja pelasivat pöytäroolipeliä kahden opiskelijan (HAMK) tuella. Keväällä aloitettiin myös Kaupunkipuutarhaprojekti osana Setlementtiliiton Taidetta lähellä -hanketta. Puutarhaprojekti keskeytyi tavoitteiden jäätyä saavuttamatta. Osana samaa hanketta pystyttiin syksyllä toteuttamaan Helmiteltta - yhteisötaideteos yhteistyössä Hoivian, Hämeenlinnan vankilan ja Nuokkarin kanssa. Kerran kuussa järjestettävissä Kulttuurikahviloissa käytiin läpi osallistujien merkityksellisiä taide- ja matkakokemuksia. Syksyllä Kulttuurikahvilan tilalla toteutettiin Nojatuolivieras-tapahtumasarja kerran kuukaudessa. Vieraaksi saapui mm. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja. Uusi vertaistoiminnan menetelmäkokonaisuus Valokuvat voimavarana pilotoitiin ja koottiin tuotokseksi osana Essi Siljorannan opinnäytetyötä keväällä Syksyn uutena ryhmänä aloitti Nallekerho, jossa valmistettiin perinnenalleja naisporukalla vertaisen tuella. Kevään ja syksyn aikana järjestettiin yhteisölliset päivätanssit. Löytävän vanhustyön menetelmäksi valittiin alkuvuodesta Senioriklovneria. Siljoranta kehitti uuden menetelmän. Löytävä toiminta käynnistyi syksyllä 2015 kun ensimmäiset Senioriklovnit koulutettiin. Toisena kouluttajana oli klovnerian ammattilainen Dan Söderholm. Koulutuksen jälkeen klovnit tekivät kotivierailuja yksin asuvien ikääntyneiden koteihin ja tuettuihin palveluasumisyksiköihin. Marras-joulukuussa järjestettiin Kutsu klovni kylään -kampanja. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen valittiin Senioriklovnikummiksi. Osaprojekti oli mukana useiden tapahtumien järjestämisessä. Vanhusten viikon tapahtumat, Kumppanuustalon 1-vuotisjuhlat ja vapaaehtoisten päivä loivat uusia suhteita ja toivat lisää osallistujia toimintaan. Yhteistyö paikallisen setlementin kanssa vahvistui ja keskustelut toiminnan juurruttamisesta Hämeenlinnan seudun Setlementtiin jatkuivat tiiviinä läpi vuoden. 4
5 Lahti Kuva: Sanna Tuominen Vertaistoimijoiden johdolla jatkettiin elinvoimaiseksi osoittautunutta omaehtoista vertaistoimintaa Päiväkävelijät -kävelevä juttukerho ja käynnistettiin vastaavia kokeiluja ajatuksella: työntekijä kokoaa porukan ja saattaa toiminnan alkuun, toiminnan päästyä vauhtiin työntekijä ohjaa osallistujia omatoimisuuteen ja vetäytyy toiminnasta. Tällä tavoin syntyivät toiminnot Seniorisumpit - matalan kynnyksen kohtaamispaikka keväällä 2015 ja Sähköiset Seniorit -vertaistukea tietotekniikan arkikäyttöön syksyllä Molemmat toiminnot ovat jatkaneet käynnistyksen jälkeen omaehtoisesti. Omaehtoisen toimintaan ohjaamisella on ollut vertaisiin voimaannuttava vaikutus. Kun ihmisille annetaan sopivasti vastuuta ja valtaa, muttei vaadita tai odoteta liikoja, passiivisista vastaanottajista kehkeytyy aktiivisia toimijoita. Tämä on ollut monella tavalla tärkeä havainto paikallisessa toimintaympäristössä, jossa on totuttu ennemmin passiiviseen vastaanottamiseen kuin aktiiviseen tekemiseen, mikä on osin ollut myös paikallisen toimintakulttuurin aikaansaamaa. Vertaistoimijat järjestivät myös yhteisöllisiä tilaisuuksia, kuten Nojatuolimatka Islantiin -vertaisen matkakertomus, Tule ystäväksi mulle -ystävänpäivätilaisuus, Muuttolintuja odotellessa - lintuharrastajan esitelmä, Pääsitkö vai jouduitko eläkkeelle -keskustelutilaisuus, Kävelyretki Radiomäelle -entisen matkaoppaan ohjaama kulttuuriretki, Keväthumaus -kevätjuhla, Kesäinen risteily Vesijärvellä -virkistävä kesäretki, Kiinalaista tuolijumppaa -Kiinasta kotoisin olevan vertaisen johdolla, Talvinen musiikkihetki -yhteislaulua hanuristin ja esilaulajan johdolla, Itsenäisyyspäivän tuokio -musiikkia ja muisteloita, sekä Kaiken kansan Joulujuhla -joulupuuroa, joulumieltä ja monenlaista ohjelmaa. 24/7 tapahtuva vapaaehtoisten vertaisten rekrytointi Harjulan Setlementin kotisivuilla on edelleen lisännyt kansalaisten tietoisuutta toimintamahdollisuuksista Yhdessä mukana -projektin vertaistoiminnassa Harjulan Setlementissä ja poikii säännöllisesti kiinnostuneiden ilmoittautumisia mukaan toimintaan. Myös yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutuksiin (keväällä ja syksyllä) osallistuttiin jälleen mukavissa määrin (yhteensä 17 osallistujaa). Koulutetuille vertaisille järjestettiin noin kerran kuukaudessa yhteisiä tuki- ja ohjaus tapaamisia, joissa jaettiin kuulumisia ja suunniteltiin vertaistoimintaa. Kuulumistenvaihto, vertaisuuden kokemisen mahdollistaminen vahvistavat koulutettujen vertaisten keskinäistä tukea. Hyvä yhteistyö paikallisen setlementin kanssa jatkui. Haasteena kansalaislähtöisen vertaistoiminnan kehittämiselle ja kehittymiselle oli silti edelleen vahvasti palvelutoiminnan logiikalla toimivassa toimintaympäristössä toimiminen. Haasteiden takana pilkottaa kuitenkin mahdollisuuksia ja ajatus Harjulan Setlementin kansalaistoiminnan uudelleen suuntaamisesta on saanut tuulta alleen. 5
6 Savonlinna Kuva: Satu Lintunen Savonlinnan osaprojektissa monet vertaisryhmät jatkoivat toimintaansa. Uusina vahvoina vertaisryhmätulokkaina aloittivat muun muassa Kiputukiryhmä sekä +60-miesten ryhmä, Tosikokit. Vertaiset ovat myös olleet kehittämässä ja järjestämässä yhteisöllisiä tapahtumia sekä osallistuneet aktiivisesti erityisryhmien ja ystäväntupien toimintaan. Paikallisen Setlementin sekä muiden lähialueen toimijoiden kanssa yhteistyö on ollut moninaista ja rikasta. Tiiviissä yhteistyössä Linnalan seniorikeskuksen kanssa on kehitetty iäkkäiden päivätoimintaa vastaamaan paremmin yksinasuvien ikäihmisten erityistarpeisiin. Iäkkäiden Romanien - ryhmän kokoontumiset jatkuivat aktiivisesti kevätkauden 2015 ajan. Kesän aikana toiminnot keskittyivät Romanien leiritoimintojen yhteyteen sekä pyrittiin jalkauttamaan iäkkäiden ryhmä osaksi Romanien Kielipesätoimintaa. Romanien perheleireillä Savonlinnan osaprojektilla oli kokonaisvastuu iäkkäiden Romanien ohjelman suunnittelusta sekä sen toteuttamisesta. Savonlinnan osaprojekti on ollut aktiivisena toimijana jakamassa tietoutta Romanien päivätoiminnan käynnistämisestä, muun muassa luennoimalla Vanhusten palvelukeskus Kinaporissa, vanhustyön seminaarissa kesäkuussa Lisäksi projekti on ollut aktiivisena Savonlinnassa järjestettävän Romanien kansallispäivän juhlan suunnitteluryhmässä. Romanityökokemuksia- ja tietoutta on myös jaettu paikkakunnalla aloittaneelle projektille. Kehitysvammaisille kehitettiin toimivampia ryhmäkäytäntöjä ja jakoja yhteistyössä Linnalan setlementin Seniorikeskuksen kanssa. Vakiintuneiksi toimintomuodoiksi jalkautuivat kehitysvammaisten discot dj:n kera, jotka onnistuivat tavoittamaan uusia, kotona-asuvia kehitysvammaisia. Loppuvuodesta kehitettiin kehitysvammaisille musiikki- ja luovan tanssin ryhmä, jonka tarvetta on ollut ilo havainnoida. Syksyllä 2015 testattiin Seniorikeskuksessa kokoontuvalle afaatikot -ryhmälle vesivärit voimavarana -menetelmää. Positiivisen palautteen innostamana kehitettiin menetelmä Värit voimavarana, jota on tarkoitus käyttää laajemmin vuonna 2016 sekä julkaista menetelmäkuvaus monialaista käyttöönottoa varten. Vanhustenviikolla lokakuussa 2015 järjestettiin laajasti kiinnostusta herättänyt luento vanhusten kaltoinkohtelusta. Poliisin kanssa sosiaaliohjaustyötä tekevän Heini Leskisen luennolle osallistui 80 kuuntelijaa. Vanhustenviikon kevyemmästä ohjelmasta vastasi +60 mieskokit, jotka pitivät piirakkapajaa, mahdollistaen erilaisten suolaisten ja makeiden herkkujen valmistamisen non stop periaatteella. Viikon yhdeksi kohokohdaksi muodostui päivätanssit elävän musiikin tahdissa. Vuoden 2015 vertaiskoulutetuista useat lähtivät vahvasti mukaan projektin eri toimintoihin. Osa löysi omien vahvuusalueiden ja taitojen hyödyntämismahdollisuuden ja lähti rohkeasti toteuttamaan uusia vertaismuotoja. Kokemuksia ja ajatuksia näistä vertaistoimijuuksista jaetaan yhteisissä vertaisten tuki ja ohjaustapaamisissa. Yhteiset vertaistapaamiset ovat osoittautuneet tärkeiksi osallisuuden, yhdessä olemisen ja suunnittelun hetkiksi, myös niille, jotka haluavat olla osa ryhmää, ilman aktiivisen vertaistoimijan roolia. 6
7 Parkano Osaprojektissa edellisvuonna alkaneet useat yhteisöllisen vertaistoiminnan toimintamuodot ja tapahtumat jatkuivat. Uusina vertaisryhminä aloittivat Äijäsoppaa, Happiliikkujat sekä Prätkäpapat. Vertaispari- ja ryhmätoiminnan kautta syntyi uusia tuttavuuksia ja kimppakyytejä tukemaan ikääntyneiden osallistumismahdollisuutta. Kuva: Emil Babyrev Ryhmät toimivat pääsääntöisesti jo omatoimisesti paikallisen setlementin toiminnanohjaajan tukemana. Itseohjautuvat ryhmät juurtuivat hyvin osaksi Setlementikeskuksen arjen toimintaa. Vertaiset osallistuivat myös Setlementtikeskuksen olemassa olevan toiminnan toteuttamiseen ja toteuttivat lisäksi mm. Vappujuhlan ja neulenäyttelyn. Setlementtitoiminnan tietoisuutta paikkakunnalla lisäsi mm. vanhustenviikolla järjestetty Setlementtitoiminnan Hyvänmielen päivä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kaupungin kanssa. Vertaisten tuki- ja ohjaustapaamiset jatkuivat joka toinen kuukausi yhteistyössä paikallisen setlementin kanssa. Vapaaehtoisille ja vertaisille järjestettiin kiitokseksi pakkas- ja pikkujoulujuhla. Toteutettiin 2 toivottuja luentoa Setlementtitoiminnan historia ja nykypäivä, sekä Terve suolisto hyvinvoinnin tukena. Kokemusasiantuntija kertoi Hoitotestamentista, sekä sähköisten asiointipalveluiden käytöstä järjestettiin opastus. Ikääntyneiden turvallisuutta ja arjessa paremmin pärjäämistä tuettiin järjestämällä kahden kerran Turvallisuuskoulutus. Tehtiin yhteisövierailuja sekä esiteltiin vertaistoimintaa vastavieraille. Vertaistoiminnan kevytkoulutus kohdennettiin miehille. Osallistujia oli 10. Yhdeksi vuoden pääpainoksi muodostui ikääntyneiden miesten yhteisöllisen vertaistoiminnan kehittäminen. Osaprojektin aloitusvuonna käynnistetyt yhteistyötapaamiset jatkoivat, Yhteistyötapaamisten tuloksena syntynyt kylientoimintapäivän viiden tapahtuman sarja toteutui toisen kerran. Tapahtumat herättivät hyvin mielenkiintoa ja aktivoi kyläläisiä omatoimisen toiminnan järjestämiseen. Yhteensä osallistuja tapahtumissa oli noin 400. Mukana tapahtumasarjassa oli noin 50 uutta osallistujaa. Järjestelyihin osallistui kaksi uutta kylää. Tapahtumasarjasta osaprojekti aloitti toimintamallin mallinnuksen kahdesta vuorovuosina toteutettavasta toimintatavasta. Tapahtumasarja tuki haja-asutusalueella asuvien luottamusta omaan osaamiseensa sekä avasi laajemmin kylärajoja paikallisyhteisöjen yhteistyölle. Parkanon setlementin pitkän tähtäimen toimintaedellytyksen varmistamiseksi osaprojekti antoi asiantuntija apua setlementin rahoituspohjan vakiinnuttamiselle. Tämän kautta avattiin myös mahdollisuus laajemmalle yhteistyölle lähisetlementtitoimijoiden kesken. 7
8 Joensuu Kuva: Sara Lind Projektin käynnistäminen Joensuussa oli merkittävää, sillä Joensuun Setlementillä ei aikaisemmin ollut seniorityötä ollenkaan, mutta sen tarve nähtiin suurena ja projektin avulla senioritoiminnan käynnistäminen merkittävänä mahdollisuutena. Yhteisöllinen vertaistoiminta aloitettiin käynnistämällä viikoittainen Seniorien Sunnuntaiklubi Joensuun Setlementin tiloissa ydinkeskustassa. Lokakuussa käynnistyi vastaavanlainen avoin kohtaamispaikka Joensuun lähiössä, Noljakassa. Joensuun kaupunki on tärkeänä yhteistyökumppanina ollut kartoittamassa toiminnan tarvetta sekä antanut toimitiloja projektin käyttöön. Seniorien Sunnuntaiklubi ja Sinkkolan Senioritiistai keräsivät nopeasti ison määrän kävijöitä. Huomioitavaa sekä Sunnuntaiklubilla, että Senioritiistaissa on, etteivät juuri ketkään kävijöistä tunteneet toisiaan aikaisemmin, ja toiminnan kautta aitoja ystävyyssuhteita on ehtinyt jo syntyä. Toimintoihin on tullut nimenomaan alueen ikäihmisiä, jolloin paikallisuuden rooli ja merkitys korostuu. Säännöllisten vertaistoimintojen lisäksi järjestettiin Vanhustenviikolle ulkoilupäivä Utran saarille, sekä Joensuun Setlementin Tyttöjen tupa -toimintaan avoimet ovet seniorinaisille, jolloin saatiin myös ylisukupolvista toimintaa tapahtuman muodossa. Joensuussa käynnistyneet toiminnot palvelivat projektin tavoitteita tuomalla ikäihmisiä yhteen ja edesauttamalla uusien ihmissuhteiden luomista sekä vahvistamalla seniorien osallisuuden kokemusta. Toimintojen sisältöä suunniteltiin yhdessä kävijöiden kanssa ja osa toimi vertaisohjaajina yksittäisille kerroille, jossa jakoivat omaa osaamistaan ja vetivät itse suunnittelemaansa ohjelmaa muille. Setlementin toimintaympäristöä kehitettiin yhteistyötapaamisilla kaupungin, seniori- ja järjestötoimijoiden sekä paikallisen setlementin kanssa. Ikääntyneiden turvallisuutta ja arjessa paremmin pärjäämistä edesauttoi muun muassa vertaistoiminnoissa vierailijoina olleet asiantuntija-alustukset mieltä askarruttavista aiheista, tiedon lisääntyminen, vertaistuki sekä uudet ystävyyssuhteet. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Vertaistoiminnan kevytkoulutus, johon osallistui 6 senioria. Vertaistoiminnan koulutuksessa yhdelle vertaiselle heräsi kiinnostus oman ryhmän käynnistämiseen, niinpä joulukuusta alkaen alkoi vertaisen ohjaamana kuukausittainen Kirjallisuusja runopiiri. Koulutuksen käyneille kuuluu tuki ja ohjaus, joka käytännössä toteutettiin tapaamisilla kirjallisuus- ja runopiirin vertaisohjaajan kanssa. Muut koulutukseen osallistuneet eivät kokeneet tarpeelliseksi tässä vaiheessa säännöllisiä erikseen sovittavia vertaisten tapaamisia, sillä kaikki ovat aktiivikävijöitä ryhmätoiminnoissa, ja kokivat saavansa tarvittaessa sieltä tukea ja ohjausta. Vuodelle 2016 on tarkoituksena käynnistää yhteisöllistä vertaistoimintaa Eno-Uimaharju -alueella, aloittaa projektissa kehitetty senioriklovnitoiminta löytävään vanhustyöhön sekä kouluttaa uusia vertaisia Joensuun eri alueilla, ja vertaisten avulla viedä toimintaa yhä laajemmalle alueelle. Kouluttautumisen jälkeen käynnistetään myös säännölliset kaikkien kouluttautuneiden vertaisten tapaamiset tuki ja ohjaus mallin mukaisesti. 8
9 Rovaniemi Rovaniemen osaprojekti päättyi keväällä Kevään 2015 aikana järjestettiin kuitenkin vielä monenlaista toimintaa. Rovaniemellä vertaisten käynnistämät Boccia-kerho, Lauantaikerho ja Omatoimiset ulkoilijat jatkoivat onnistunutta taivaltaan kevään ajan. Syksyn 2014 hyvät kokemukset yhteistyöstä Rovaniemen kansalaisopiston kanssa motivoivat jatkamaan yhteistyötä Tuolijumpan merkeissä. Tuolijumpassa vertaiset toimivat edelleen yhteistyötä mahdollistavana linkkinä kurssin vetäjän ja talon asukkaiden välillä ja huolehtivat Jokkakalliolla asuvat kurssilaiset paikalle ja takaisin koteihin sekä tarvittaessa auttoivat myös toiminnoissa. Tarvittaessa vertainen myös veti tuolijumpan ohjaajan ollessa estynyt. Hannalan takkatuokiot siirtyivät loppukeväästä työntekijävetoiseksi ja siten Jokkakallion omaksi toiminnaksi. Myös Jokkakallion Ukkokerho jatkui työntekijävetoisena ja ryhmässä mukana oleva koulutettu vertainen toimi avustajana. Vapaaehtoistyön keskus Neuvokkaan kanssa aloitettu kohtaamispaikka -toiminta Pohjolankatu 42 vuokratalossa juurtui kevään 2015 aikana Neuvokkaan toiminnaksi. Talossa asuva vertainen jatkoi edelleen yhteyshenkilönä. Seurakunnan järjestämät diakonian kerho ja papin hartaustilaisuudet jatkuivat suunnitellusti kevään ajan. Ylisukupolvisesta toiminnasta saatujen hyvien kokemusten perusteella sitä jatkettiin Lapin yliopiston ja Lyseonpuiston lukion/neuvokkaan kanssa. Tavoitteena oli vuoden 2015 aikana käynnistää hakeva toiminta Jokkakalliolla ja panostaa toimintojen juurruttamiseen erityisesti vertaisten ohjaus- ja tukitarpeet huomioiden. Hakevaa toimintaa suunniteltiin yhdessä hyvinvointipalvelujen johtajan ja vertaisten kanssa. Sen tavoitteena oli helpottaa uuden asukkaan sopeutumista uuteen ympäristöön vertaisten ja toisten asukkaiden avulla ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Vertaisten ohjaus- ja tukirakenteen juurruttamisessa tavoitteena oli saada käytäntöön toimintamalli, joka vie vain vähän työntekijäresurssia, mutta innostaa ja motivoi vertaisia jatkamaan toimintaa. Toimintamalli tukisi myös jatkuvaa uusien aktiivien rekrytointia. Kehitettyjen vertaistoimintojen jatkuminen riippuu pitkälti vertaisten innostuksesta ja heidän saamastaan tuesta. Tuen puuttuminen oli aiemmin johtanut toiminnan hiipumiseen. Tavoitteena oli myös luoda vähän työntekijäresurssia vaativa toimintamalli yhteistyöhön seurakunnan, Lapin yliopiston ja Neuvokkaan kanssa, jotta nämä toiminnot jatkuvat saumattomasti. Tavoitteissa ei kuitenkaan päästy etenemään, koska Rovalan Setlementti irtisanoi kumppanuussopimuksen Setlementtiliiton kanssa keväällä Vertaisten kuukausitapaamisia ehdittiin toteuttaa kolme kertaa. Niissä käytiin läpi ajankohtaisia asioita, suunniteltiin kevään toimintoja ja vertaiset saivat opastusta mm pyörätuolilla liikkuvan avustamiseen. 9
10 Arviointi ja seuranta Kuva: Mona Särkelä-Kukko Projektin toimintaa arvioidaan ja seurataan Eloisa ikä -ohjelman ja RAY:n ohjelmaarvioinnin, RAY:n raportointivaatimusten sekä projektin arviointisuunnitelman mukaisesti. Joulukuussa 2015 järjestettiin projektitiimin sisäinen arviointikeskustelu. Palautteita on vuoden aikana kerätty vertaistoiminnan koulutuksiin osallistuneilta, vertaistoimintaan osallistuneilta sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuneilta. Arvioinnin kannalta hyvää tietoa saadaan myös työntekijöiden työpäiväkirjoista ja kuukausiraporteista. Vuonna 2015 toteutettiin osallisuuden kokemuksia kartoittavat ryhmähaastattelut Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa ja Savonlinnassa. Tämän lisäksi aloitettiin paikkakunnittain tiedonkeruu toiminnan vaikutuksista osallistujien arkeen. Nämä vaikuttavuustarinat kootaan projektin loppujulkaisuun. Projektin ohjausryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana 3 kertaa. Paikalliset ohjausryhmät ovat kokoontuneet 1 5 kertaa. 10
11 Liite 1: Seminaarit, koulutukset ja vaikuttamistyö 2015 Projektin järjestämät seminaarit ja koulutukset: Vertaistoiminnan kevytkoulutus miehille, Parkano 28.1 Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Hämeenlinna 10.2., Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Lahti 17.2., Juurruttamispäivä, Hämeenlinna Ilmaisutaitokoulutus vertaisille, Lahti 8.4. Turvallisuuskoulutus vertaisille, Parkano 11.5 ja Löytävän vanhustyön koulutus, Hämeenlinna "Yhteisöllinen vertaistoiminta, menetelmiä voimavarojen tunnistamiseen", osio Kalliolan setlementin kanssa yhteistyössä toteutetussa Vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa, Helsinki Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Savonlinna Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Joensuu Muita tapahtumia ja tilaisuuksia yhteensä 59 kpl Vaikuttamistyö- ja tiedottaminen: Lux Helsinki -tapahtuma, Inhimillinen viesti valoseinään Rautatientorilla, yhteistyössä RAY:n Inhimillisiä uutisia ja Eloisa ikä ohjelman kanssa Helsinki 8.1 Ikä Akatemia, Helsingin osaprojekti järjestäjätahona, ohjelma yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, Helsinki Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla, Yhdessä mukana -Parkanon osaprojekti, Puheenvuoro: Päihde ja mielenterveystyön verkostopäivä, Helsinki Vertaistoimintojen esittelyä Seniorikeskuksen kevättapahtumassa, Savonlinna 9.5. Setlementin vertais- ja vapaaehtoistoiminnan sekä palvelutuottajan yhteistyön mahdollisuudet, Parkano Projektin ja yhteisöllisen vertaistoiminnan esittely, "Kaiken keskellä yhdessä" - geronomiopiskelijoiden työelämäpäivä Metropoliassa, Helsinki Iäkkäiden romanien päivätoiminnan järjestäminen haasteet ja onnistumiset, Yhdessä mukana -Savonlinnan osaprojekti. Puheenvuoro: Vanhustyön seminaari, Helsinki 9.6. Vertaistoiminnan esittelypiste, Harjulan pisteellä torimarkkinoilla, Lahti 5.8. Setlementtityön historia ja nykypäivä luento, Parkano 1.9. Kansalaistoiminnan PopUp, Seniorisäpinät tapahtuma, Lahti 3.9. Vertaistoiminnan esittelypiste, Vapaaehtoistoiminnan messut, Lahti 9.9. Setlementtitoiminnan Hyvän mielen päivä, Parkano Virkein mielin tapahtuma ikäihmisille, Joensuu 7.10 Eloisa teemakoulutus: Toiminnan juurruttaminen, Mona Särkelä-Kukko, Helsinki Nuorten ja vertaistoimijoiden yhteistyön mahdollisuudet -ideointipaja, Parkano
12 Voimaneidot käytännössä, Yhdessä mukana -Parkanon osaprojekti & Valokuvat voimavaroina, Yhdessä mukana -Hämeenlinnan osaprojekti, Puheenvuorot: Positiivinen psykologia seniori- ja vanhustyössä Mielenterveysmessut, Helsinki Vertaistoimintojen esittelyä Seniorikeskuksen joulutapahtumassa, Savonlinna Kuvakulmia vertaistoimintaan -valokuvanäyttely, Lahti 12/2015 Yhteisöllisen vertaistoiminnan esittely, Vapaaehtoistoiminnan messut Helsingissä Vapaaehtoistoiminnan esittelytilaisuus, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa Sitouttamista 24/7, kokemuksia vapaaehtoisten sitouttamisesta, Yhdessä mukana -Lahden osaprojekti. Puheenvuoro: Vapaaehtoistoiminnan teemapäivä Me kaikki! hanke. Helsinki Luovuuden taika - arvokas ikääntyminen -juhla, Hämeenlinna Projektin esittelyitä eri tilaisuuksissa 19 kpl Yhdessä mukana -sivustolla oli latauksia ajalla 1 12/2015 yhteensä Julkaistut artikkelit ja uutiset: Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan. Setlementtilehti 1/2015. Vertaistoiminnan peruskurssilla osallistujaennätys. Yhdessä mukana -projekti Seniorisumpeilta ystäviä ja tekemistä. Uusi Lahti Kylien illanvietot virkistävät kyliä. Ylä-Satakunta -lehti Hypistelymuhvit rauhoittavat ja aktivoivat. Ylä-Satakunta -lehti Elävät kylät kiinnostavat. Koti Parkanoon -lehti kevät 2015 Vertaistoiminnalla älypuhelin tutuksi, Kaupunkiuutiset 8.4. Nallen päivä, Anja Virtaa tekee perinnenalleja. Hämeen Sanomat 10/15 "En ole kuullut, että tällaista missään tehtäisiin.", YLE Kotimaa 1.9. Senioriklovni tuo iloa ikäihmisen arkeen. Kaupunkiuutiset Senioriklovneja ryhdytään kouluttamaan Hämeenlinnassa. Yle Areena Anja Virta haluaa oppia iän kaiken. Yle Areena Senioriklovnit jalkautuvat yksinäisten ikääntyneiden koteihin. Kuulumiset 9/15 Senioriklovnit vierailevat yksinäisten ikäihmisten kodeissa Sirpa Pietikäinen senioriklovnien kummiksi. Setlementtiliitto Ulkona mieli herää ja askel kevenee. Karjalainen Et kohtais tulla kaveria tuuppoomaan. Karjalan Heili Klovnien kotikäynneillä piristetään vanhuksia. Hämeen Sanomat 10/15 Tättärää - täältä tulevat Senioriklovnit. Hämeen Sanomat Senioriklovnit murtavat jäätä ja piristävät harmaata arkea. Kaupunkiuutiset Senioriklovnit aloittavat pian iloluonteisen työnsä. Yle Areena
13 Senioriklovni tulee yksinäisen kotiin. Lännen Media Senioriklovni tulee yksinäisen kotiin. Lapin Kansa Klovnit ilahduttavat yksinäisiä vanhuksia. Arjessa mukana 11/15 Kutsu klovni kylään. VIVA 12/15 Nyt on kaikki hyvin kun te olette siinä. Vanhustyö 12/15 Senioriklovnit tulevat yksinäisten ikääntyneiden luo. Setlementtilehti 3/2015 Punainen nenä murtaa jään. Hämeen Sanomat Klovni loihtii iloa vanhusten silmiin. Hämeenlinnan kaupunki Klovnit löytävät vanhuksia. Keski-Häme Sirpa Pietikäinen perää osallistuvaa suunnittelua: Aivan liian vähän kuunnellaan ikäihmisten tarpeita. Yle Uutiset unnellaan_ikaihmisten_tarpeita/
YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014
YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan
Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2014
Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2014 Johdanto Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakenteen.
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-
Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2013
Yhdessä mukana -projektin toimintakertomus 2013 Johdanto Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakenteen.
Senioriklovneria Löytävän vanhustyön menetelmänä
Senioriklovneria Löytävän vanhustyön menetelmänä Yhdessä mukana -projekti (2013 2016) Suomen Setlementtiliitto Ihanaa kun tulitte kun täällä ei kukaan käy. Olen ollut niin yksinäinen. Suomen Setlementtiliitto
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT Kansalaistoiminta Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta
VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT 2.1. Kansalaistoiminta 2.1.1. Kansalaistoiminnan kehittäminen ja järjestöyhteistyö 2.1.2. Kohtaamispaikka 2.1.3. Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminta
Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys
Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 2 Mona Särkelä-Kukko 31.10.2013 1 Ohjelma 31.10.2013 8.45 Aamukahvi 9.00 Tervetuloa vanhan ihmisen maailmaan!
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä
Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoitus Alkukartoituksen avulla kartoitettiin hankkeiden työskentely-
IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI
IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista
IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö
IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö KOKEVA Kohtaamisia Keravan asuinalueiden ikääntyneille 2018-2021 Keravan vanhusneuvosto 5.10.2018 Jaana Alasentie Anita Salonen Taustaa Yksinäisyys ja yksin jääminen
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely 9.2.2018 Kotka Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti Al Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017-2019) Tuo toimintaa ja iloa taloyhtiön arkeen, lisää
IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa
IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille
Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...
Mikkelin seudun Muisti ry. Porrassalmenkatu Mikkeli Taru Vartiainen
Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26 50100 Mikkeli www.mikkelinseudunmuisti.fi Taru Vartiainen 16.5.2018 Valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 44 paikallisyhdistystä Mikkelin alueen paikallisjärjestö
Sukupolvia yhdistävä. toiminta
Sukupolvia yhdistävä toiminta Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisö muodostuu ihmisryhmästä, jonka jäsenillä on keskinäisiä suhteita sekä lisäksi jokin yhdistävä tekijä tai tavoite KESKEISTÄ ON Jäsenten välinen
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 31.1.2019 Kanto-hankkeen tavoitteet Luodaan alueellinen malli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Kehitetään
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,
Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vaikuttavaa vanhustyötä Vanhustyön keskusliitto ry, VTKL edistää ikääntyvien ihmisten ja vanhusten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta vanhuuspoliittisella
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015
Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vaikuttavaa vanhustyötä Vanhustyön keskusliitto ry juhlii vuonna 2019 70. toimintavuottaan! VTKL edistää ikääntyvien ihmisten ja vanhusten hyvinvointia ja sosiaalista
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen
MIESTYÖ MUKAAN, Tervola: Miestyön esittely Tervolan päiväkeskuksessa 4.2.2014. Esittelyn jälkeen keskustelu/kartoitus asiakkaiden kanssa miestyön aloittamisesta Tervolassa. Tavoitteena käynnistää toiminta
IKÄIHMISTEN TALOYHTIÖ- JA KORTTELITOIMINTAA RIIHIMÄELLÄ Sirpa Penttinen
IKÄIHMISTEN TALOYHTIÖ- JA KORTTELITOIMINTAA RIIHIMÄELLÄ 13.2.2019 Sirpa Penttinen MISTÄ KAIKKI ALKOI? kaupunki ei päässyt Voimaa vanhuuteen hankkeeseen 2011, liikuntapalvelut kutsui koolle paikallisia
Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi
Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa
Vapaaehtoiseksi Saarijärvellä 2018
Vapaaehtoiseksi Saarijärvellä 2018 Päivitetty 2/2018 Ystävätoiminta, ulkoiluystävätoiminta Vapaaehtoinen ystävä yksin jääneille tai itsensä yksinäiseksi tunteville henkilöille, jotka kaipaavat ihmiskontaktia
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus
Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia
Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN
Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
Suomen Punaisen Ristin palvelutalo- ja sairaalaystävätoiminta ohjeistus henkilökunnalle
Suomen Punaisen Ristin palvelutalo- ja sairaalaystävätoiminta ohjeistus henkilökunnalle Ystävien tehtävät ja toimintamuodot... 2 Ystävänä palvelutaloissa tai sairaaloissa -koulutus... 4 Ohjeistus palvelutalon
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
ISOSISARUSTOIMINNAN. historiasta tähän päivään
ISOSISARUSTOIMINNAN historiasta tähän päivään ISOSISKO ja ISOVELI -hankkeen loppuseminaari 16.8.2017 Kemi Piia Seppälä, Vastaava toiminnanohjaaja Isosisko- ja Tyttöjen Tupa -toiminta Ahjolan Setlementti
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
AKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
Asumissosiaalisen työn teemapäivä
Asumissosiaalisen työn teemapäivä 28.3.2017 MEISTÄ Hanke käynnistyi vuonna 2014, näillä näkymin rahoitus vuoden 2018 loppuun Toiminta STEAn (ent. RAY) rahoittamaa, maksuton palvelu Taustalla yhteistyökumppaneiden
SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.
Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta
Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke
Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet
VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA
VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA Kasvokkain-toiminta Vertaisryhmätoiminta alkanut Pakolaisavussa vuonna 2001 RAY:n rahoitus Työntekijäresurssit: - hankejohtaja - kaksi aluekoordinaattoria
Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012
SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana
GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla
GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019
FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ F a m i l i a t o i m i i S u o m e n a i n o a n a k a h d e n k u l t t u u r i n p e r h e i l l e s u u n n a t u n t o i m i
KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA
KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on
NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?
NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
Yhdistyksen hyvä käytäntö: Vapaaehtoiset Satakunnassa Seinäjoki Tanja ja Susanna
Yhdistyksen hyvä käytäntö: Vapaaehtoiset Satakunnassa 6.6.2017 Seinäjoki Tanja ja Susanna MISTÄ VAPAAEHTOISIA SAA? *ON HAASTE!* Vapaaehtoisia: Hallitus Ryhmänohjaajat Porissa, Kankaanpäässä ja Raumalla
ensimmäisen kuukauden aikana 5 7 kävijä/krt. Asiakkaat mukana toiminnansisältöjen
AIKUISTEN OLOHUONE; 10.9.2013 Pellon kunnassa aloitettu kaikille avoin päivätoiminta, jossa mukana sosiaalitoimi, mtt, nuorisotoimi, sivistystoimi, srk ja paikallinen mielenterveysyhdistys. Pellon kunta
Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli
Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli 1. Lähteet, joista venäjänkieliset ikääntyneet voivat saada tietoa Tsaikan toiminnasta 2. Viestintäkanavat, joiden kautta asiakas
Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous
Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
Etsiväpiirit projekti 2012-2016
Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää
Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on
Kaikille kansalaisille avoin keskustelukahvila toiminta Rovaniemellä pidettiin syksyllä 2013 yhteensä yhdeksän kertaa eri toimipisteissä aiheesta : Miten päihdepalveluita tulisi khi kehittää kunnassasi?
Kouluttajia seuroihin miksi?
JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa
Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan
Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten
VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013
VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?
Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU
Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana
Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille
Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille mahdollisuus itää sinussa Nuorille isoin oppimiskokemus oli ryhmässä rohkaistuminen ja omana itsenään avoimesti oleminen. Hae Mahis-tukea! Itseluottamus ja
Raportti apurahan käytöstä: Setlementtiliitto ry ja Lankinen Mari, Voimaneidot ohjaajakoulutus nuorten kanssa työtä tekeville, 13 000 euroa
Suomen Setlementtiliitto & Mari Lankinen Raportti apurahan käytöstä: Setlementtiliitto ry ja Lankinen Mari, Voimaneidot ohjaajakoulutus nuorten kanssa työtä tekeville, 13 000 euroa Hankkeen kesto: 1.6.2012-31.3.2013
Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
YHTEISÖLLISTÄ VERTAISTOIMINTAA VINKKEJÄ TOIMINTAMUODOISTA
YHTEISÖLLISTÄ VERTAISTOIMINTAA VINKKEJÄ TOIMINTAMUODOISTA Suomen Setlementtiliitto Yhdessä mukana -projekti (2013 2016) Läntinen Brahenkatu 2, 00510 Helsinki www.setlementti.fi Lisätietoja Toimialajohtaja
Rovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginhallitus. 80 Asianro 103/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 80 Asianro 103/12.03.01/2013 Valtuustoaloite / Sinulla on paljon annettavaa -messutapahtuma Valtuustoaloite 27.2.2012 Sari Raassina ja Taisto Toppinen sekä 42 muuta
Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä
Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä Kaakkois-Suomen piiri Johanna Vihervaara 040-860 1396 johanna.vihervaara@redcross.fi Ensiapukoulutusta omaishoitoperheille Hankkeessa
Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry
Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke 3-vuotinen, vuosina 2016-2018, Stean rahoituksella
Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005
Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA
Virtaa vapaaehtoistoimintaan
Virtaa vapaaehtoistoimintaan Miten tehdä yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa tunnetummaksi ja kiinnostavammaksi? Miten kertoa toiminnasta, niin, että siihen innostuisi mukaan uusia henkilöitä? Heli Laurikainen
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
Yhdistyksen tuki omaishoitajille
Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen